1. RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI SATAKIELI 2. YKSIKÖN ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS 2.1 Lapsilähtöisyys 2.2 Kumppanuus 2.3 Vaikuttavuus

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI SATAKIELI 2. YKSIKÖN ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS 2.1 Lapsilähtöisyys 2.2 Kumppanuus 2.3 Vaikuttavuus 3. TAVOITTEENA HYVINVOIVA LAPSI 4. TOIMINTA- JA OPETUSMENETELMÄT 4.1 Perushoito 4.2 Yhteistoiminnallisuus 4.3 Leikki 4.4 Pienryhmät 4.5 Taiteellinen kokeminen 4.6 Dokumentointi-Portfoliot 4.7 Terveys ja hygienia 4.8 Pikku-Majakan tekeminen = varhaiskasvatussuunnitelma 4.9 Ajankohtaiset painopisteet Kiusaamisen ehkäisy ja kiusaamiseen puuttuminen Ruokakasvatus 5. SISÄLTÖALUEET 5.1 Kieli ja kommunikaatio 5.2 Luonto ja ympäristö 5.3 Matematiikka 5.4 Musiikki 5.5 Kuvallinen ilmaisu 5.6 Liikunta ja kehon kieli 5.7 Etiikka, katsomus ja uskonto 6. KASVATUSKUMPPANUUS- VANEMPIEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ 7. YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

3 1. RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI SATAKIELI Ryhmäperhepäiväkoti Satakieli aloitti toimintansa vuonna Satakieli toimii Pyhämaan koulun pihapiirissä. Lähellä ovat hyvät harrastusmahdollisuudet kuten liikuntahalli, pururata, jääkiekkokaukalo sekä meri lähellä. Meillä on yhteistoimintaa koulun, seurakunnan ja kotiseutuyhdistyksen kanssa. Kirjastoauto vierailee myös kerran viikossa. Satakieli toimii viitenä päivänä viikossa ja on tarkoitettu 8+2 lapsen hoitoon. Ryhmiksessä on töissä kaksi ryhmäperhepäivähoitajaa. Toiminnasta vastaa päivähoidon ohjaaja.

4 2. YKSIKÖN ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS 2.1 Lapsilähtöisyys jokainen lapsi otetaan yksilönä huomioon kaikki lapset otetaan aamulla vastaan henkilökohtaisesti ja kotiin lähdettäessä kerrotaan vanhemmille päivän tärkeimmät tapahtumat työskennellään sekä pienemmissä että isommissa ryhmissä toiminnasta riippuen tuetaan lapsen osallisuutta omaan toimintaansa huomioidaan riittävä lepo lapsuuden kunnioittaminen 2.2 Kumppanuus hoitosuunnitelman teko yhteinen päämäärä lapsen kasvatuksessa ja vanhempien tukeminen vanhempainillat, te lat, isovanhempien päivä 2.3 Vaikuttavuus henkilöstö sitoutuu tavoitteisiin toimintasuunnitelman noudattaminen (vuosiympyrä) viikoittaiset suunnittelut päivittäinen toiminnan arviointi ja huomioiden tekeminen lapsen kehityksestä Majakka kuukausikokoukset TPD työhyvinvoinnin korostaminen 3. TAVOITTEENA HYVINVOIVA LAPSI Vanhempien mielestä: hoitopaikan pysyvyys pieni ryhmä lapsella aikaa leikkiä hoitopaikan turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri vanhemmat tyytyväisiä, jos lapsi tyytyväinen Lasten mielestä: ei riidellä kädet täytyy pestä rumia ei saa puhua Tavallinen arki pienine iloineen ja mahdollisimman pienine suruineen

5 4.0 TOIMINTA- JA OPETUSMENETELMÄT 4.1 Perushoito hoitotilanteessa tärkeää kiireettömyys, läheisyys, turvallisuus ja määrätietoisuus. pienillä lapsilla perushoito kuivaksi ja siistiksi oppimista syli tärkeä! Rutista, rapsuta, rakasta silitä pientä päätä. Lähelle ota ja lämmitä, älä suukkoja säästä. Ole tuhlari hellien sanojen, kosketa poskea, kättä. Tuudita, helli ja hyväile, ota syliisi empimättä. 4.2 Yhteistoiminnallisuus ohjattua toimintaa pienet työtehtävät esim. viikkosiivouksen yhteydessä retket juhlat ja lasten syntymäpäivien huomiointi teematapahtumat kirkkovuoden tapahtumat 4.3 Leikki leikki opettaa lasta käsittelemään erilaisia tunteita ja harjoittelemaan sosiaalisuutta erilaisissa tilanteissa, se kehittää mielikuvitusta, luovuutta, kielellistä kehitystä ja ajattelutaitoa leikille on annettava riittävästi aikaa leikkirauha, leikkitila ja kunnolliset leikkivälineet helposti lapsen saatavilla hoitaja ohjaa ja auttaa tarvittaessa leikin kulkua leikissä aikuinen on joko havainnoija tai osallistuja 4.4 Pienryhmät pienryhmät työ- ja leikkirauhan takaamiseksi varhaiskasvatuksen erityisopettajan käynteihin liittyvä pienryhmätoiminta ikäkausipienryhmätyöskentely uuden oppimisessa esim. askartelussa

6 4.4. Taiteellinen kokeminen hoitajan herkkyys huomioida mitä tapahtuu lapsiryhmässä, tarvittaessa muuttaa alkuperäistä suunnitelmaa lapsi ilmentää itseään välittömästi ja luonnollisesti, aikuinen oppii havainnoidessaan lapsen leikkiä draamaa voi käyttää tunteiden nimeämisen keinona auttaa kontaktivaikeuksissa olevaa lasta 4.6 Dokumentointi - portfoliot jokaisella lapsella on oma kansio, johon kerätään esim. lapsen piirustuksia, askarteluja, valokuvia, lasten hassuja sanontoja ja tehtäviä, annetaan kotiin hoitosuhteen loputtua lasten kehityksestä oppimisesta toiminnan ja tapahtumien kirjaaminen perehdytyskansio uusille vanhemmille, valokuvia juhlista arjesta, lasten kertomia asioita ja lehtileikkeitä 4.7 Terveys ja hygienia perushoitoon kuuluu lapsen säännölliset ruokailuajat ryhmiksessä tarjotaan yksi pääateria sekä monipuoliset aamuja välipalat ksylitolipastilli ruuan jälkeen päivittäinen ulkoilu erilliset ulko- ja sisävaatteet uni- tai lepohetki tärkeä kaikille lapsille siisteyskasvatus 4.8 Pikku-Majakan tekeminen = varhaiskasvatussuunnitelma vanhemmat voivat valmistautua etukäteen miettimällä ja täyttämällä kirje kotoa - ja perushoitokaavakkeet keskustelun ajankohta sovitaan niin, että molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus osallistua suunnitelmassa käydään läpi lapsen vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita ja harjoiteltavia asioita sekä mietitään miten ne toteutetaan lapsen arjessa jokaisella lapsella on oma hoitaja, joka on vastuussa lapsen kansion täyttämisestä yksi hoitaja tekee vanhempien kanssa majakan, mutta kaikki hoitajat toimivat hoitotyössä yhteisvastuullisesti

7 4.9 Ajankohtaiset painopisteet Kiusaamisen ehkäisy ja kiusaamiseen puuttuminen aikuisten keskinäinen kunnioitus kiusaamista ei hyväksytä turvallinen ilmapiiri sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen opettaminen hyvät tavat tasa-arvo ja lasten osallisuus vahvistavat lapsen itsetuntoa aikuinen ohjaa lasten leikkiä ja tarvittaessa osallistuu leikkiin aikuinen puuttuu lasten välisiin riitoihin ja selvittää tapahtuman kulun seuraamukset lapsen yksilöllisyyden ja iän mukaan yhteistyö vanhempien kanssa Ruokakasvatus ruokailu on osa lapsen perushoitoa, kasvatusta ja opetusta ruokailussa on tärkeää lapsen kokemukset lapset tutustuvan ruokamaailmaan tutkimalla, keskustelemalla tuetaan lasten ruokamieltymisien kehittymistä terveyden kannalta edulliseen suuntaan. 5. SISÄLTÖALUEET 5.1 Kieli ja kommunikaatio pyritään hyvän suomen kielen käyttöön kaikissa tilanteissa. lapsen oman ilmaisun rohkaiseminen. puhuminen-kuunteleminen-keskusteleminen. lapsi hallitsee käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä. Sisältö: - vuorovaikutus lapsi-aikuinen, aikuinen-lapsi, lapsi-lapsi - tarinointi ja sadatus - monipuolinen kirjallisuus - lorut, laulut ja leikit - teatteri ja muu lastenkulttuuri 5.2 Luonto ja ympäristö lapsi saa omakohtaiseen kokemukseen perustuvia elämyksiä ympäristöstään opetellaan ympäristön kunnioittamista ja vaalimista kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen toiminnassa

8 Sisältö: - aikuinen opettaa lapsille sekä luonnossa että kaupunkiympäristössä liikkumista ja toimimista. - lapsi tekee havaintoja eläimistä, kasveista, luonnon muutoksista ja tutkii niitä yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa - Metsämörriretket - sääntarkkailuviikko sekä keväällä että syksyllä. 5.3 Matematiikka lapsen ongelmanratkaisukyky ja matemaattinen ajattelu kehittyvät lapsi tutustuu matemaattisiin käsitteisiin Sisältö: - arkipäivän matematiikka - pelit, vertailu ja luokittelu, mittaaminen, muodot - luvut; numerot, määrä ja järjestys - kalenteri ja kello - laulut ja leikit 5.4 Musiikki lapselle syntyy myönteinen asenne musiikkia kohtaan kuuntelemisesta nauttiminen ja musiikin tuottaminen itse rytmitajun kehittyminen Sisältö: - musiikin kuunteleminen - rytmi ja liikkuminen musiikin tahdissa - monipuoliset laulut ja lorut, perinnelaulujen opettaminen - laululeikit - soittimiin tutustuminen - konsertit ja muut musiikkitapahtumat

9 5.5 Kuvallinen ilmaisu lapsi käyttää materiaaleja mahdollisimman omatoimisesti ja opettelee itse huoltamaan tarvitsemansa välineet itsensä ilmaiseminen kuvallisen ilmaisun avulla sekä yksin että ryhmässä lapsen kokemat elämykset tärkeämpiä kuin tuotos itse lapsen tunne-elämän kehittyminen lapsen visuaalisen havaintokyvyn kehittyminen Sisältö: - katselu ja havaintojen tekeminen ympäristöstä - piirtäminen, maalaaminen - rohkea kokeileminen eri materiaaleilla, välineillä ja tekniikoilla - lasten omat taidenäyttelyt ja taidenäyttelyihin tutustuminen 5.6 Liikunta ja kehon kieli lapsi oppii hahmottamaan oman kehonsa ja hallitsee motoriset perustaidot lapsi saa kokemuksia erilaisista liikuntamuodoista ja - ympäristöistä lapselle syntyy myönteinen asenne liikuntaa kohtaan Sisältö: - Lapsille annetaan tilaisuuksia ja rohkaistaan luontevaan, omaehtoiseen liikuntaan ulkona. - ohjatut liikuntahetket ulkona ja mahdollisuuksien mukaan sisätiloissa. Huomioidaan eri vuodenajat liikunnassa - retket - liikuntaleikit

10 5.7 Etiikka, katsomus ja uskonto lapsen myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen tukeminen väärän ja oikean opettaminen lapselle suomalaisen kulttuuriperinteen vaaliminen ja välittäminen lapselle Sisältö: - keskustelu - ongelmien ja riitojen rakentava ratkaisu - tapakasvatus, esim. pöytätavat - roolileikit - suomalaisten perinteisten ja uskonnollisten juhlapäivien viettäminen - perheiden näkemyksen kunnioitus uskonnon asioissa - ruokarukous 6. KASVATUSKUMPPANUUS - VANHEMPIEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Tiedotamme vanhemmille toiminnastamme viikko-ohjelmien avulla. Muina yhteistyömuotoina käytämme vanhempainiltoja, henkilökohtaisia keskusteluaikoja ja lasta tuotaessa ja haettaessa käytäviä keskusteluja. Yhteistyömme perustuu molemminpuoliseen tiedottamiseen, avoimuus ja luottamus ovat tärkeitä. Tämän lisäksi järjestämme erilaisia tapahtumia, mm: teema-illat esim. isovanhempien päivä, joulu- ja kevätjuhlat, retket, yhteiset tempaukset kuten keksien myyminen.

11 7. YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA Lasta koskeva yhteistyö muiden tahojen kanssa tapahtuu vain vanhempien suostumuksella. Yhteistyö perustuu tasavertaiseen, moniammatilliseen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen. Muita yhteistyötahoja ovat: varhaiskasvatuksen erityisopettaja (veo) koulu muut ryhmikset liikuntatoimi palvelutalo sosiaalitoimi seurakunta kotiseutuyhdistys

12 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Varhaiskasvatussuunnitelman toimintaa arvioivat ne ryhmät joiden kanssa me toimimme eli lapset ja lasten vanhemmat. Lapsilta saamme palautetta päivittäin toiminnan yhteydessä. Lisäksi kyselemme lapsilta heidän mielipiteitään. Vanhempien kanssa keskustelemme päivittäin ja vanhemmat voivat antaa palautetta toiminnastamme. Yksityiskohtaisempaa palautetta saamme varhaiskasvatuskeskusteluissamme. Lisäksi arvioimme itse omaa toimintaamme mm. kehityskeskusteluissa, työntekijöiden normaaleissa päivittäisissä keskusteluissa sekä työpaikan yhteisissä palavereissa. Kehittäminen: keskustelut henkilökunnan kesken raporttivihko Kaikki pääoksansa, jotka puulla on, se versoo heti ensimmäisinä vuosina rungostaan, niin että niiden myöhemmin tarvitsee vain kasvaa Samoin on ihmiseen jo varhaislapsuudessa istutettava kaikki se, millä hänet halutaan varustaa elämää varten. Comenius 1657 Uudessakaupungissa päivähoidon ohjaaja ryhmpäperhepäivähoitajat Anne Rantala Aila Viinikkala Helvi Vång