PERUSTAJAT: Raimo & Leila Peura LAATUKÄSIKIRJA.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUSTAJAT: Raimo & Leila Peura LAATUKÄSIKIRJA. www.peurakoti.fi"

Transkriptio

1 PERUSTAJAT: Raimo & Leila Peura LAATUKÄSIKIRJA

2 1. JOHDANTO Perhekotitoimintamme laajentuessa 2007, uuden lastensuojelulain astuessa voimaan, tuli tärkeäksi kirjata se vuodesta 1996 kertynyt kokemus ja tietotaito ohjaamaan jatkuvaa laadunkehittymistä. Käsissä oleva Peurakodin laatukäsikirja ei ole "kiveen hakattua" totuutta, vaan on tarkoitettu kriittisen arvion ja kehittämisen perustaksi. 1.1 Historiaa "Lasten ja nuorten käytöshäiriölle on ominaista toistuva ja itsepintainen muiden oikeuksia ja sosiaalisia normeja rikkova käytös. Käytökselle on ominaista aggressiivisuus, toisten omaisuuden tahallinen tuhoaminen, vilpillisyys ja sääntöjen rikkominen. Aggressiivinen käytös ilmenee toistuvana toisten uhkailuna tai pelotteluna, tappeluiden aloittamisena, koulukiusaamisena, erilaisten aseiden (kivet, mailat, rikkinäiset pullot, veitset) käyttönä, fyysisenä julmuutena ihmisiä tai eläimiä kohtaan, ryöstelynä tai seksuaaliseen käytökseen pakottamisena. Vilpillisyys voi ilmetä valehteluna saadakseen tavaroita tai välttääkseen velvollisuuksia, varkauksina tai murtautumisina. Sääntöjen rikkominen ilmenee jo ennen 13 vuoden ikää toistuvana myöhään ulkona olemisena vastoin vanhempien määräyksiä, yöllisinä poissaoloina ja kotoa karkaamisina sekä koulupinnauksina. Käytöshäiriö voi alkaa jo ennen kymmenen vuoden ikää tai se ilmenee ensi kerran vasta kymmenen vuoden iän jälkeen." psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen Käytöshäiriöisille, sijaishuollon tarpeessa oleville lapsille ja nuorille suunnattu yksityinen sijaishuollon yksikkö perhekoti Peura Oy aloitti Leila ja Raimo Peuran omistuksessa ja vetämänä toimintansa vuokratiloissa 1996 Espoon Ruukinrannassa. Vuonna 1999 perhekodille hankittiin tontti Ruukinrannasta, johon rakennutettiin perhekotitoimintaan soveltuva kiinteistö. Toiminta uusissa, laadukkaissa ja viihtyisissä tiloissa alkoi keväällä Syksyllä 2007 Raimo ja Leila Peura laajensivat perhekotitoimintaa avaten Peurakoti Oy:n nimissä Kuninkaantörmän perhekodin työntekijäpariskunnan vetämänä. Keväällä 2009 myös perhekoti Peuraan palkattiin työntekijäpariskunta, näin saatiin muodostettua perhekotitoimintaa varten kiinteä työryhmä; kaksi lähityöstä vastaavaa pariskuntaa, yksi sijaispariskunta sekä ohjaus- vastuu- ja johtotehtävissä Raimo ja Leila Peura.

3 1.2 Toimintaympäristö Perhekoti Peura Perhekoti Peura sijaitsee luonnonkauniin, merellisen Ruukinrannan rauhaisassa miljöössä Suur- Leppävaaran alueella, Tapiolan puutarhakaupunginosan läheisyydessä. Espoon monipuoliset perhekotitoimintaa täydentävät palvelut ovat kädenulottuvilla; koulut, erityiskoulut, terveydenhuollon palvelut, lasten- ja nuorisopsykiatrian palvelut, ammatilliset opistot, lukiot sekä isot kauppakeskukset, unohtamatta lukuisia liikunta- ja harrastemahdollisuuksia. Alueen välittömässä läheisyydessä on Gallen-Kallelan museo ja luontotalo Villa Elfvik, josta alkaa Laajalahden luonnonsuojelualue: "Laajalahti on pääkaupunkiseudun parhaita lintuvesiä. Se on erinomainen lintujen tarkkailupaikka niin muuttoaikoina kuin muulloinkin. Alueen polut ja lintutornit tarjoavat hyvän mahdollisuuden päiväretkeilyyn. Samalla kannattaa käydä myös monipuolisessa Espoon luontotalo Villa Elfvikissä joka sijaitsee luonnonsuojelualueen laidalla. Valtaosa Laajalahden luonnonsuojelualueesta on avovettä. Lisäksi siihen kuuluu laaja ruovikkoalue sekä rantalehtoja ja -niittyjä. Se on tärkeä runsaalle pesimälinnustolle sekä alueella muuttomatkoillaan huhti-toukokuussa ja elo-syyskuussa levähtäville tuhansille linnuille. Alueella tarkoituksena on suojella matalaa merenlahtea ja sen lähiympäristöä sekä mahdollistaa alueen käyttö luontoharrastukseen. Maisemaa hoidetaan laiduntamalla niittyjä. Lintutorneista ja poluilta voi tarkkailla alueen luontoa sitä häiritsemättä." Kuninkaantörmän perhekoti Kuninkaantörmän perhekoti sijaitsee Pihlajarinteessä luonnonkauniin, historiallisen Träskandan luonnonsuojelualueen tuntumassa Espoon monipuolisten palvelujen äärellä: Träskändan kartanopuisto on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi v Träskändan kartano on maamme merkittävimpiä historiallisia puistoja. Kartanopuistoon liittyy paljon entisaikojen muistoja, esim. Aurora Karamzinin aikana (1800-luvun puolivälissä) Träskändassa vietettiin todellista herrasväen elämää. Nykyään siellä toimii Aurorakodin vanhainkoti. Puistossa kiertelevä luontopolku vie kulkijan vanhan kartanopuiston tunnelmiin. Opastetulla reitillä voi tutustua myös perinteiseen puutarhakulttuuriin ja rehevään lehtoluontoon. Kartanoaluetta halkoo keskiajalta periytyvä Turkua ja Viipuria yhdistänyt Suuri Rantatie, joka on säilynyt puiston alueella poikkeuksellisen hyvin alkuperäisessä asussaan.

4 1.3 Toimintaa ohjaava lainsäädäntö Toimintamme lähtöajatuksena voidaan pitää YK:n lapsenoikeuksien sopimuksen periaatetta kuusi "Lapsi tarvitsee kehittyäkseen tasapainoiseksi yksilöksi rakkautta ja ymmärtämystä. Hänen tulee saada kasvaa, mikäli mahdollista, vanhempiensa huolenpidon ja vastuun alaisena, ja joka tapauksessa ilmapiirissä, jossa hän saa tuntea hellyyttä sekä moraalista ja siveellistä turvallisuutta; varhaisiässä olevaa lasta ei saa erottaa äidistään kuin poikkeustapauksessa. Yhteiskunnan ja viranomaisten velvollisuutena on osoittaa erityistä huolenpitoa niille lapsille, jotka ovat vailla perheensä turvaa ja riittäviä toimeentulomahdollisuuksia. On suotava, että suurten perheiden lasten ylläpitoa helpotetaan valtion avustuksin ja muulla avustustoiminnalla." Toimintamme perusta on uusi lastensuojelulaki, joka mielestämme onnistuneesti kattaa keskeiset lastensuojelun ja sijaishuollon laatuvaatimukset. " Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun." "Lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle: 1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet; 2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon; 3) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen; 4) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden; 5) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen; 6) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä 7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen. "Lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia, jollei lapsen etu muuta vaadi. Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on järjestettävä viivytyksettä. Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä."

5 2.ARVOT Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi, he ovat itsensä kaipaavan elämän tyttäriä ja poikia. He tulevat sinun kauttasi ja vaikka he ovat sinun luonasi, he eivät kuulu sinulle. Voit antaa heille rakkautesi, mutta et ajatuksiasi, sillä heillä on heidän omat ajatuksensa. Voit pitää luonasi heidän ruumiinsa, mutta et heidän sielujaan, sillä heidän sielunsa asuvat huomisessa, jonne sinulla ei ole pääsyä, ei edes uniesi kautta. Voit pyrkiä olemaan heidän kaltaisensa, mutta älä yritä heistä tehdä itsesi kaltaista, sillä elämä ei kulje taaksepäin eikä takerru eiliseen. Sinä olet jousi, josta sinun lapsesi lähtevät kuin elävät nuolet. Kun taivut jousimiehen käden voimasta, taivu riemulla. Kahlil Gibran, Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi

6 Yksilöllisyys, kunnioitus ja arvokkuus Kunnioitamme lapsen ja vanhempien ainutkertaisuutta; olemme löytöretkellä tunnistaaksemme ja vaaliaksemme jokaisessa itävää kukkaa. Kunnioittaaksemme muita, on meidän tunnistettava ja tunnustettava oma arvokkuutemme. Nöyryys ja toivo Tunnustamme, että olemme toisinaan mahdottoman edessä; emme pääse tavoitteisiimme, joudumme jopa luopumaan lapsesta lapsen edun vuoksi. Tietoisuus, pelasta meidät kaikkivoipaisuuden harhalta. Pienen vauvan tiukassa nyrkinpuristuksessa on ihmisyyden syvin tahto ja toivo, löytäkäämme se! 3.HOIDON TEOREETTINEN PERUSTA,HOITOAJATUS Peurakoti on erikoistunut integroitumattomien, käytöshäiriöisten lasten ja nuorten hoitoon. Peurakodin tehtävänä on tarjota hoitoon sijoitetulle lapselle eheyttävä, oman elämän hallintaan tähtäävä prosessi. Perhekodin vanhemmat sitoutuvat pitkäaikaiseen työnohjattuun vuorovaikutukseen lapsen emootioiden vastaanottajana ja tulkkina. Hoitoajatus voidaan kiteyttää neljään hoidon peruselementtiin: YMMÄRRYS,YHTEYS, HOIVA ja RAJAT 3.1 Ymmärrys: Ymmärrys tarkoittaa teoreettista ja myötäelävää käsitystä nuoren häiriöiden syistä. Palvelukonseptimme teoreettinen viitekehys on psykodynaaminen: Psykodynaaminen teoria perustuu siihen, että menneisyys vaikuttaa ihmisen nykyiseen kokemusmaailmaan. Huomio on lapsuudessa ja varsinkin varhaislapsuuden kokemuksissa. Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen kehityshistoriansa, ja koetut psyykkiset vaikeudet liittyvät lapsuuden, nuoruuden ja ajankohtaisen vaiheen kokemuksiin. Lapsen perimä ja vuorovaikutus vanhempien ja ympäristön kanssa muovaavat kehittyvää persoonallisuutta ratkaisevasti. ( Veikko Aalberg, nuorisopsykiatrian emeritusprofessori ). Voidaksemme auttaa lasta meidän tulisi voida ymmärtää hänen käytöstään. Jotta ymmärtäisimme meidän on yritettävä hahmottaa hänen elämänsä aikaisempia tapahtumia, monasti jo sukupolvien ketjua. Kiintymyssuhdeteoria on tapa hahmottaa varhaisten ihmissuhteiden merkitystä ihmisyksilö myöhempään kehitykseen. Saadessaan rakkautta, hoivaa ja huolenpitoa lapsesta kasvaa omaan itseensä luottava, toisiin ihmisiin tukeutuva ja luottava yksilö.

7 Luottavaiset, turvallisen kiintymyssuhteen omaavat lapset ovat oppineet luottamaan äitinsä saatavilla oloon. Äiti kykenee vastaanottamaan lapsen viestejä ja on kaikin puolin sensitiivinen, lapseensa johdonmukaisesti ja asianmukaisesti reagoiva.(sinkkonen/hautamäki 2001, s.36) "Kiintymyssuhdeteorian pohjalta yritämme hahmottaa varhaisten ihmissuhteiden muodostumista, ja sillä tavalla hahmottaa lapsen varhaiskehitystä. Vasta kun löydämme ymmärrystä luoksemme sijoitetun lapsen varhaisvaiheista voimme löytää keinoja miten häntä auttaisimme. Mitä turvattomampi on lapsen maailma ollut, sitä vähemmän hän luottaa ihmisiin; hän uskoo että hän itse ja koko maailma ovat pahoja. Jos lapsen käsitys omasta itsestään, omasta arvostaan, ja muista ihmisistä on niin vääristynyt, häntä on äärimmäisen vaikea auttaa. Hänen täytyy ensin oppia luottamaan siihen että hoitava vanhempi(perhekotivanhempi)oikeasti haluaa häntä auttaa ja hän itse on avun arvoinen." Leila Peura: Hoiva, yhteys ja ymmärrys Yhteys: on lapsen ja hoitavan aikuisen välinen syvä yhteisymmärrys lapsen perimmäisistä tarpeista, toiveista ja peloista. Hoitava vanhempi tarvitsee jatkuvaa työnohjausta, mahdollisesti vertaistukea, kyetäkseen käsittelemään, säilömään, ymmärtämään kaikkea kohtaamaansa. Arjessa yrität luoda turvallisen ja ennustettavissa olevan ympäristön ja ilmapiirin niin itsellesi kuin lapsille. Olet valtavassa voimakkaiden tunneryöppyjen mukaansa tempaavassa ristiaallokossa, välillä hyökyaaltojen heittelemänä, välillä hukkumaisillasi jopa omiin tuskallisiin syövereihisi. Tunteet jotka sinun on ollut vaikea kohdata aikaisemmin joudut nyt joka tapauksessa kohtaamaan; et pääse pakoon ahdistusta jota lasten hätä ja oireilu herättää, et voi ummistaa silmiäsi, se ei auta, sinun on koettava lasten viha, raivo, häpeä, syyllisyys, pettymys, tuska. Mutta onneksi voit kohdata myös iloa, onnistumisia, onnea, aitoa välittämistä ja vuorovaikutusta. Ilman onnistumisen pieniä kokemuksia et selviäisi hengissä Leila Peura: Hoiva, yhteys ja ymmärrys Hoiva: on ammatillinen, myötäelävään ymmärrykseen perustuva, lapsen eheytymiseen tähtäävä työnohjattu vuorovaikutusprosessi hoitajan ja nuoren välillä. "Voidaksesi hoitaa, sinun on oltava lasta lähellä, vastaanottaa hänen tunteitaan, olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa, säilöä ja sietää, kestää ja ymmärtää. Kun otat lapsen kotiisi, sitoudut kantamaan häntä mielessäsi silloinkin kun hän ei ole läsnä. Ja vain sitoutumalla huolehtimaan hänestä kuin lapsestasi, voit häntä auttaa." Leila Peura: Hoiva, yhteys ja ymmärrys, 2010 "Perhekoti hoitavana yksikkönä/yhteisönä voi tarjota korjaavan ja korvaavan kokemuksen huolenpidosta ja hoivasta. Kokemuksen siitä miten aikuinen on häntä varten samalla kuitenkin asettamassa turvalliset rajat niin lapsen käyttäytymiselle kuin ulkoiselle ympäristölle." Leila Peura: Hoiva, yhteys ja ymmärrys, 2010 "Integroitumattomat lapset tarvitsevat perustunteen hyvinvoinnista, mitä heillä ei koskaan ole ollut, järjestyksen, johon he voivat samaistua ja jonka he voivat sisäistää; symbolisen ja luotettava vastineen varhaiselle menetetylle kokemukselle. Tämä ulkoinen järjestys tai kannatteleva

8 ympäristö on integroitumattomalle lapselle hyvin samanlainen kuin varhainen äidin ja lapsen välinen kokemus." (Whitwell/Tuovila 1988) "Perhekoti on yhtä kuin me hoitavat ihmiset, perhekotivanhemmat, jotka luomme sen kodin ilmapiirin. Tarvitsemme valtavan auttamishalun tueksi suuren määrän tietoa, taitoa ja tunnetta kyetäksemme vuorovaikutuksen avulla rakentamaan lapselle positiivisia kokemuksia omasta itsestä ja yhdessäolosta." Leila Peura: Hoiva, yhteys ja ymmärrys, Rajat: aikuisjohtoisuuteen, joustavuuteen ja kohtuuteen perustuva työväline Perhekodin vanhempi on selkeä, turvallinen ja välittävä auktoriteetti vailla vastuuta pakoilevaa miellyttämisenhalua. Perhekodissa on valmius ymmärtää, vastaanottaa ja käsitellä lapsen taustasta kumpuava vahvakin aggressio. Perhekodissa ei kiusata, ei kiroilla, ei lyödä eikä hajoteta paikkoja. Aikuisen syli on turvapaikka kaikille tunteille. Seuraamustemme perusperiaatteet ovat oikeudenmukaisuus, johdonmukaisuus, mielekkyys ja kohtuullisuus. 4.INTEGROITUMATTOMAN LAPSEN HOITOMALLI Peurakodin viitekehyksen lähtökohtana on kuuluisan englantilaisen lastenlääkäri ja psykoanalyytikko Donald Woods Winnicotin näkemys lapsen kehityksestä: ensimmäisen vuoden aikana tapahtuu persoonallisuuden integroituminen, eheytyminen omaksi erilliseksi itsekseen, joka on yksilö. Monenlaiset traumaattiset olosuhteet ja riittävän hoivan ja huolenpidon puute ensimmäisenä elinvuotena aiheuttavat ns. puutteellisen primaariokemuksen. Tämän seurauksena lapsen ja ympäristön vuorovaikutus ei näytä toimivan, lapsella on paljon ongelmia sekä suhteessa ikätovereihin että aikuisiin. Lisäksi näillä lapsilla jatkuu usein varhaisvaiheen jälkeen tilanne, jossa lapsen tarpeisiin ei kyetä riittävästi vastaamaan. Tyypillisiä oireita ovat lukuisat käytöshäiriöt; levottomuus, pettymyksen alhainen sietokyky, aggressiivisuus, sosiaaliset ongelmat ja oppimisvaikeudet. Lisäksi heillä ilmenee usein varhaista epäsosiaalista käytöstä; valehtelua, varastelua ja kuljeskelua. Englantilaisen sijaishuoltolaitoksen Cotswold Communityn terapeuttinen lähestymistapa perustuu Winnicotin ja Barbara Docar-Drysdalen työhön. Integroitumattomat lapset tarvitsevat perustunteen hyvinvoinnista, järjestyksen johon he voivat samaistua, ja jonka he voivat sisäistää, symbolisen ja luotettavasti tarjotun vastineen varhaiselle menetetylle kokemukselle. Tämä ulkoinen järjestys ja kannatteleva ympäristö on integroitumattomalle lapselle hyvin samankaltainen kuin varhainen äidin ja lapsen välinen kokemus. Suomessa ko. hoitomallia ovat soveltaneet ja kehittäneet menestyksellisesti psykoanalyytikko Ritva Kajamaa sekä erikoispsykologi Pirjo Tuovila terapiaryhmissään. Peurakodin perustajat ovat saaneet Ritva Kajamaalta ja Pirjo Tuovilalta työnohjausta, konsultointia sekä osallistuneet lukuisiin em. asiantuntijoiden vetämiin seminaareihin. Olemme soveltaneet eheyttävän ja korjaavan kokemuksen hoitomallia työssämme käytöshäiriöisten lasten hoidossa.

9 5. EHEYTTÄVÄT JA KORJAAVAT HOITOKÄYTÄNNÖT Ymmärrys ja teoreettinen käsitys on aina lähtökohtana arjen rakentumiselle. Tekemiselle on aina psykodynaamisesti hahmoteltu mieli ja mielekkyys. 5.1 Työryhmätyöskentely, moniammatillisuus Perhekotien työryhmän muodostaa neljä alan koulutusta ja kokemusta omaavaa pariskuntaa. Osalla henkilökuntaa on vakuuttava ja pitkä ura sijaishuollossa, erityisnuorisotyössä, lasten- ja nuorisopsykiatriassa sekä muussa terveydenhuollon vaativissa tehtävissä- todellinen moniammatillinen hoitotiimi. Perhekotivanhemmilla on hyvä, kiinteä ja hoitava suhde lapsiin ja nuoriin, muut työryhmän jäsenet ovat erilaisessa, täydentävässä ja tukea antavassa roolissa. Perhekodit tekevät kiinteää yhteistyötä yhteisten retkien, tapahtumien ja tapaamisten muodossa. Meillä jokaisella on erityinen, rikastuttava suhde lapseen ja nuoreen, mottona KOKO KYLÄ KASVATTAA Hoidon alku Hoidon alkuvaiheessa siirtoneuvottelun yhteydessä kokoamme kaiken tarpeellisen tiedon (sosiaalityö, lastenpsykiatria, vanhemmat, koulu) lapsen/nuoren elämänvaiheista. Alkuvaiheessa käynnistämme myös perhetyön yhteistyössä sosiaalityön kanssa. Perhetyön keskeisenä tavoitteena on saada vanhemmilta lupa lapsen auttamiseen, ohjata ja tukea heitä vanhemmuuteen sekä ottaa vastuu yhteyden säännöllisyydestä ja säilymisestä. Perhekoti aloittaa lapsen hoidon 1-6 viikon vierihoitojaksolla, tarvittaessa selvittäen koulukypsyyttä yhteistyössä koulupsykologin ja erityisopettajan kanssa. Mikäli lapsi ei ole koulukuntoinen, meillä on mahdollisuus järjestää yhteistyössä koulutoimen kanssa kotiopetus tarvittaessa puolikin vuotta. Alkuvaiheessa keskitymme työnohjauksessa lapsen tilanteeseen hoidon hahmottamiseksi, järjestämme tarvittaessa erillisen lastenpsykiatrisen konsultaation. Vierihoitojakson lopussa järjestämme yhteistyössä sosiaalityöntekijän, lapsen ja vanhempien kanssa ensimmäisen hoito- ja kasvuneuvottelun, jota tarkistamme vähintään puolivuosittain. 5.3 Säännöt Perhekodin vanhempi on selkeä, turvallinen ja välittävä auktoriteetti vailla vastuuta pakoilevaa miellyttämisenhalua. Perhekodissa on valmius ymmärtää, vastaanottaa ja käsitellä lapsen taustasta kumpuava vahvakin aggressio. Perhekodissa ei kiusata, ei kiroilla, ei lyödä eikä hajoteta paikkoja. Aikuisen syli on turvapaikka kaikille tunteille. Seuraamustemme perusperiaatteet ovat oikeudenmukaisuus, johdonmukaisuus, mielekkyys ja kohtuullisuus. Seuraamukset ovat räätälöityjä lapsen kypsyystason ja teon vakaavuuden mukaan. Yleisimpiä

10 seuraamuksia ovat; tietokone- ja pelikielto, vierihoito, koti-ilta ja joka tapauksessa perusteellinen asioiden selvittely. Periaatteena on reagoida nopeasti ja seuraamuksen jälkeen tapahtuu paluu normaaliin arkeen 1. Perhekodissa ei kiroilla, kiusata eikä hajoteta paikkoja. 2. Kiukkua saa ja pitää voida ilmaista, mutta ei itseä eikä muita satuttaen tai vahingoittaen. 3. Aikuinen kestää isonkin kiukuttelun ja suuttumuksen, tarvittaessa syli on turvapaikka kaikenlaisille tunteille. 4. Lapsi ei poistu piha-alueelle tai piha-alueelta ilman aikuisen lupaa. 5. Perhekodissa on sovitut ja ikä- ja kypsyystason mukaiset säännölliset herätykset, aamiainen, kouluunlähdöt,välipala, ruokailu, iltapala ja nukkumaanmenoajat. 6.Kavereita voi kutsua vierailemaan perhekotiin sovitusti. 7. Omaiset voivat vierailla sovitusti ja perhekotivanhemmat kannustavat lasta pitämään yhteyttä läheisiin ihmisiin. pyrimme vahvistamaan ja turvaamaan säännölliset kotilomat ja haluamme pitää lämpimät ja arvostavat suhteet lapsen vanhempiin. 8. Lapsen velvollisuus on käydä koulua ja aikuisen velvollisuus on tukea lasta siinä kaikin tavoin. 9.Lapsi pitää huoneensa siistinä aikuisen avustuksella. 10. Aikuinen on aina paikalla ja läsnä, lapsella on lupa kääntyä aikuisen puoleen mihin vuorokauden aikaan tahansa. 11. Perhekodin kulttuuriin on luontevasti alusta alkaen kuuluneet sellaiset pakottamatta toivotetut kohteliaat sanat kuten: kiitos, ole hyvä, (hyvää) huomenta, hyvää yötä/öitä. 5.4 HOITAVA ARKI Perhekodin vanhemmat luovat lapsille turvallisen kasvuympäristön kasvaa ja kehittyä. Säännöllinen päivärytmi, rajat, kuuleminen, yhdessäolo, koulukäynnin tukeminen, terveydenhuolto ja ennen kaikkea yhteistyö vanhempien kanssa ovat olennainen osa perhekotimme toimintaa. Huomioimme lasten erityistarpeet arjen toiminnassa tukien heidän omia voimavarojaan. Työtämme tukee moniammatillinen tiimi, työnohjaus sekä säännölliset tapaamiset sosiaalityöntekijöiden ja lapsen vanhempien kanssa. Toimintamme pääperiaate on taata kasvavalle lapselle turvallisuus ja hyvinvointi perheenomaisin keinoin. Arkemme muodostuu säännöllisestä vuorokausirytmistä sekä rutiineista, joista erityistä tukea tarvitsevat lapset hyötyvät. Lapset oppivat sosiaalista vuorovaikutusta vertaisryhmässä, saaden kuitenkin yksilöllistä hoivaa ja huolenpitoa, kukin omista tarpeistaan lähtien. Säännöllinen yhteydenpito lapsen biologisiin vanhempiin sekä muihin lähi-ihmisiin takaavat tasapainoisen ja rikkaan kasvun kohti itsenäistä elämää.

11 5.4.1 Huolenpito Perhekoti hoitavana yksikkönä/yhteisönä tarjoaa korjaavan ja korvaavan kokemuksen huolenpidosta ja hoivasta, joka sijoitetulla lapsella joltain osin on puutteellinen. Kokemuksen siitä miten on hoivan ja hoidon arvoinen. Aikuinen on häntä varten samalla kuitenkin asettamalla turvalliset ja selkeät ennakoitavissa olevat rajat niin lapsen käyttäytymiselle kuin ulkoiselle ympäristölle. Huolenpito on se kaikki miten hoidat lasta/nuorta; aluksi täysin huolehtien ja puolesta tehden, kannatellen ja säilöen, ja lopulta ohjaten ja opettaen. Oikean ja väärän opettamista. Olla turvallisesti avun tarpeessa ja hoivan kohteena. Lupa olla tarvitseva ja avuton ilman häpeää. Huolenpito voi olla lapsesta/nuoresta niin pelottavaa ja häpeällistä jotta se pitää yrittää kaikin tavoin mitätöidä ja tuhota. Kaiken takana on pelko ettei se kuitenkaan ole minua varten eikä jatku ikuisesti. Jotta lapselle/nuorelle syntyisi luottamus hoivan ja hoidon jatkuvuudesta hän tarvitsee tunteen aikuisen/aikuisten halusta auttaa. Luottamus syntyy kun aikuinen ottaa hänet vastaan sellaisena kun hän on, kuitenkaan hyväksymättä hänen mahdollisesti rajuakin käytöstä. Tieto siitä että on jonkun (hoitavan aikuisen) mielessä syntyy kun se joku huolehtii arjen pienistäkin asioista; lapsi/nuori saa riittävän levon, päivärytmi säilyy, joku huolehtii hänen kyvystään käydä koulua, ruoka on ajallaan ja ravitsevaa ja riittävästi, joku kantaa huolen hänen henkilökohtaisesta hygieniasta ja vaatetuksesta, koti on puhdas ja siisti. Perhekodin arki on säännönmukaista ja ennakoitavissa olevaa, turvallista ja hyväksyvää ja siten hoitavaa jo korjaavaa. Kaikki hoiva ja huolenpito tapahtuu vuorovaikutuksessa; samalla kun huolehdit lapsen/nuoren hyvinvoinnista olet kontaktissa hänen kanssaan. Huolehtimalla "arjen pienistä asioista," joista ei välttämättä ole vielä kukaan muu huolehtinut, luot luottamuksellista kiintymyssuhdetta sinun ja lapsen/nuoren välille Leikit ja pelit Pienen lapsen leikit ovat tulevan elämän sirkkalehtiä, sillä niissä kehittyy ja näyttäytyy ihminen kokonaisuudessaan herkimpine ominaisuuksineen ja sisäisine mielenlaatuineen. Jos lapsi tässä iässä vahingoittuu, vahingoittuvat hänen elämänpuunsa sirkkalehdet ja hän vahvistuu vain suurin vaivoin miehuusikään, kirjoitti Friedrich Fröbel jo vuonna 1850 Perhekotiin sijoitettujen lasten kehityshistoria on poikkeuksetta vakavasti traumatisoitunut. Hoidon alkuvaiheen tuhoavat, seksuaalisesti värittyneet, väkivaltaiset tai autistiset leikit kertovat karulla tavallaan rikkimenneiden lasten tarinaa. Tietyin rajoin, ei saa satuttaa ja vahingoittaa, annamme tilaa tällaisille leikeille, lapsi huomaa että hyväksymme ja ymmärrämme hänen kertomustaan. Saamme toistuvasti huomata ihmeen; perhekodissa alkaa suuri, vuosiakin kestävä parantava leikki; erilaiset rakennusleikit, hiekkalaatikkoleikit, roolileikit, pihaleikit ja -pelit sekä lautapelit. Leikit jotka ovat jääneet leikkimättä, heräävät nyt eloon. Aikuisen tehtävä on hyväksyä ja antaa tilaa tälle kehitystä palvelevalle regressiolle. Klisee "koskaan ei ole myöhäistä saada onnellinen

12 lapsuus" toteutuu. Tämä vaihe on lapselle että aikuiselle palkitsevinta aikaa perhekodissa, lapsi kerää eväitä reppuun. Tänä aikana rakennetaan korjaava kokemus; lapsi on vuorovaikutuksessa ja hyvässä yhteistyössä aikuisen kanssa, syntyy kiintymyssuhde ennen repivää irrottautumis- ja oireiluvaihetta. Suurin osa lapsista kykenee palautumaan leikin parantavaan maailmaan, eivät kuitenkaan kaikki, osa lapsista on joko niin terveitä että he valitsevat koostuneemmat pelit ja harrasteet. Pieni osa lapsista on niin vaurioituneita, että he eivät kykene antautumaan leikin maailmaan, heille on tarjottavana varhaisempia regression muotoja kuten yksilöllinen hoiva ja huolenpito sekä erityinen huomio Sadut "Jotta kertomus todella pitäisi yllä lapsen mielenkiintoa, sen täytyy huvittaa häntä ja herättää hänessä uteliaisuutta. Jotta kertomus myös rikastuttaisi hänen elämäänsä, sen on kiihotettava hänen mielikuvitustaan, autettava häntä kehittämään älyään ja selventämään tunteitaan, sen on vastattava hänen pelkoihinsa ja pyrkimyksiinsä, otettava täysin huomioon hänen vaikeutensa ja samalla annettava viitteitä ratkaisuista ongelmiin, jotka häntä painavat. Toisin sanoen sen on yhtaikaa oltava kosketuksissa hänen persoonallisuutensa kaikkiin puoliin ja tehtävä tämä koskaan vähättelemättä lapsen tilanteen vakavuutta vaan ottamalla se päinvastoin todesta samalla kun se rohkaisee lasta luottamaan itseensä ja tulevaisuuteensa." Bruno Bettelheim: Satujen lumous, merkitys ja arvo Satujen lukeminen on ollut toistuva perinne perhekodissamme. Kaikki lapset eivät halua tulla satuhetkiin, ne eivät symbolisesti ehkä vastaa heidän sisäiseen kehitystehtävään. Sadut jotka lähtevät elämään ja joita toistuvasti pyydetään lukemaan ovat mm. suomalaisia kansansatuja, Grimmin satuja tai nykyisin J.K Rowlingin "Harry Potter" fantasiasarja. Teemat ovat ikuisia ja samoja: vaikeuksien kautta voittoon, hyvän ja pahan taistelu, kehityskertomukset, hylätyksi tuleminen, suru, kasvu, kaikkivoipaisuus, selviytyminen, elämä, rakkaus ja kuoleman pelko. Emme tulkitse tai selitä lapselle satujen merkityksiä, emme itsekkään varmuudella tiedä niiden syvintä symboliikkaa juuri tälle lapselle Vapaa-aika, retket ja kerhot Seikkailukasvatus, tarkoittaa nuoren kasvun ja oppimisen mahdollistamista sellaisten elämysten kautta, jotka koskettavat ihmistä kokonaisvaltaisesti. Seikkailukasvatus perustuu ihmiskäsitykseen, jonka mukaan jokaisessa ihmisessä on jotain hyvää, jota kehittämällä saadaan aikaan henkistä kasvua. Kasvatuksellisena oppimisympäristönä on usein luonto, toimintaan voi sisältyä esimerkiksi patikointia, melontaa tai kiipeilyä. Haasteellinen toiminta antaa mahdollisuuksia yksilöille ja ryhmille huomata ja arvioida toimintatapojaan erilaisissa tilanteissa. Ryhmä on yksilölle peili, jonka kautta hän saa palautetta itsestään ja toiminnastaan. Seikkailukasvatuksella on saatu hyviä tuloksia mm. käytöshäiriöisten lasten ja nuorten hoidossa. Perhekodin arkeen kuuluu oleellisena osana suunnitelmalliset ja toistuvat harraste- ja elämyskerhot: sähly-, uinti-, elokuva- ja musiikkikerho. Perhekoti on osallistunut kymmenkunta kertaa perhekotien väliseen sählyturnaukseen tuomisinaan useimmiten mitali, mestaruus on harmittavasti jäänyt tiukan väännön jälkeen kuitenkin saavuttamatta.

13 Viikon kohokohtia on säännölliset sauna- ja koti-illat, johon liittyy hyvää yhdessäoloa ja herkuttelua. Lapset ovat innostuneet sellaiseen harrastukseen johon aikuisilla on oma mielenkiinto ja palo; laskettelu- ja hiihtoretket, kalastus- ja vaellusmatkat, luontoretket tai vaikkapa curling. Perhekodissa on harrastettu seuraavanlaisia talon ulkopuolisia harrastuksia; partio, erilaiset taistelulajit, bänditoiminta, paini, tankotanssi, vapaapalokunta, jalkapallo, pesäpallo, yleisurheilu Kesätoiminta Jokakeväinen rituaali on perehdyttää perusteellisesti perhekodille alan opiskelijoista sijaispariskunta kesätoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Olemme poikkeuksetta onnistuneet löytämään loistavia ihmisiä, jotka ovat onnistuneet järjestämään oikean aurinkoisen lapsuuden kesän. Loman jälkeen olemme voineet vastaanottaa, itsekin levänneinä ja latautuneina, ruskeita ja "elämystehtaasta" valmistuneita iloisia lapsia. Kuulostaa sadulta mutta on täyttä totta. Joillekin lapsille ero perhekotivanhemmista saattaa aluksi herättää primaaripelon hylätyksi tulemisesta; he voivat palautua alkuajan kaoottiseen oirehdintaan. Tähän olemme pariskuntaa ja lapsia valmistaneet jotta tämäkin ero on käännettävissä korjaavaksi kokemukseksi perhekotivanhempien palatessa takaisin lasten luo Perinteet, juhlat ja riitit Lasten syntymäpäivä on merkityksellinen tapahtuma perhekodissa; täynnä ristiriitaisia tunteita aiemmin suuriin odotuksiin ja pettymyksiin päätyneissä murhenäytelmissä. Niiltä mekään emme voi välttyä ennen kuin opimme tuntemaan lapsen sisäisiä, syvimpiä haaveita ja toiveita. Eräskin poika oli suuresti onnellinen saadessaan ikiomat sukset. Pehmolelu on monesti se paras lahja. Arvostamme suomalaisia perinteisiä juhlia; joulu, uusivuosi, pääsiäinen, vappu, juhannus, itsenäisyyspäivä. Aikuinen valmistelee yhdessä lasten kanssa perinteisen tapahtuman, mikäli lapsi ei pysty sitä viettämään omaistensa parissa. Tavoitteena on että jokainen nuori käy rippikoulun oman ikäryhmänsä tärkeänä siirtymäriittinä ottaessaan ensiaskeleita kohti aikuisuutta. Armeija tai siviilipalvelus palvelee samaa ikäryhmäkokemusta. 5.5 Koulunkäynti ja opiskelu Espoon erityiskoulupalvelut ovat perhekotiemme tarpeiden kannalta osoittautuneet erinomaisiksi sekä yhteistyö rehtoreihin, opettajiin, erityisopettajiin, avustajiin, kouluterveydenhoitajiin, koulupsykologeihin, kuraattoreihin sekä kouluvirastoon on kannaltamme ensiarvoista. Olemme aina tarvittaessa saaneet koulun tuen kotiopetuksen järjestymiseen tai koulupaikan vaikeastikin oireilevalle lapselle.

14 Arjen keskeisiä rakenteita on koulunkäynnin tukeminen; apu läksyjen teossa, täydentävä kotiopetus sekä kokeisiin valmentaminen pyrkimyksenä tavoittaa ikäryhmän taso sekä tähtäimenä ammattiopinnot tai lukio. 6. PERHE- JA VERKOSTOTYÖ PEURAKODISSA on perhetyön koulutuksen saanut työntekijä, joka toteuttaa yksikön perhetyötä yhdessä perhekotivanhempien kanssa. Lähtökohta ja ensisijainen tavoite perhetyössä on aina perheen ja vanhemmuuden tukeminen ja työskentely perheen jälleenyhdistämiseksi. Korostamme toimintamme läpinäkyvyyttä; laadimme nuoren sosiaalityöntekijälle kausikoosteen joka kolmas kuukausi, pidämme yhteyttä alueen lasten- ja nuorisopsykiatrisiin poliklinikoihin ja sairaaloihin sekä alueen oppilaitoksiin ja erityisopetukseen. 7. HOIDON PÄÄTTYMINEN erotyö: Hoidon päättymiseen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota; haluamme tarjota korjaavan kokemuksen lapsen aikaisemmin kokemille hylkäämisille. Erotyöskentely on tärkeää aloittaa ajoissa vähintään puoli vuotta ennen lapsen/nuoren suunniteltua kotiutumista tai jälkihuoltoa. Kokemuksesta tiedämme, että lapsi/nuori taantuu lähdön lähestyessä lähes alkuvaiheen tapaiseen kaoottiseenkin oirehdintaan tiedostamattomana tarkoituksena hoidon jatkuminen. Aikuinen ottaa kuitenkin vastuun hoidon päättämisestä suunnitellusti, ja lapsi/nuori sen hyväksyessään suostuu useimmiten korjaavaan surutyöhön yhdessä tutun aikuisen kanssa. Mikäli lapsi/nuori kotiutuu, on kokemuksemme mukaan välttämätöntä tarjota ainakin puolen vuoden siirtymä-aikaa, sekä perhetyön jatkumista ja varmistumista siitä että mahdollinen terapia jatkuisi. 8. JÄLKIHUOLTO Sijaishuollon päättyminen merkitsee suurta syrjäytymisriskiä aikuistuvalle nuorelle, jälkihuollon materiaalinen tuki ei yksin riitä viimeistelemään sijaishuollon myönteisiä tuloksia. On kansantaloudellisesti ja inhimillisesti erittäin perusteltua käyttää kaikkia niitä lastensuojelulain edellyttämiä jälkihuollon keinoja syrjäytymisen estämiseksi. Peurakodin jälkihuoltopalvelut rakennetaan aina lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan ja suunnitelmallisesti yhteistyössä viranomaisten kanssa. Riittävän toimeentulon ja asumisen järjestäminen ovat selviytymisen perusedellytyksiä. Ne onkin järjestettävä aina, kun nuoren kuntoutuminen sitä vaatii. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävänä on yhdessä lapsen tai nuoren sekä hänen verkostonsa kanssa rakentaa nuoren tarpeita vastaava ja parhaalla mahdollisella tavalla tukeva palvelukokonaisuus, joka kirjataan jälkihuoltosuunnitelmaksi.

15 Jälkihuollon palveluja ovat esimerkiksi: - Tukiasunto jälkihuollon ajaksi sekä apu ja varmuus uuden asunnon löytymiseksi jälkihuollon päättyessä. - Nuoren tulevaisuuden toiveita ja tarpeita pohditaan yhdessä. - Psykososiaalisen tuen antaminen: henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa, esim. arjessa selviytymisen ja itsenäisen elämän taitoihin sekä yhteiskunnan palveluihin ohjaamista. - Tukea omien voimavarojen löytämiseksi ja tulevaisuuden suunnitteluun. - Tukea koulunkäynnin ja opintojen jatkamiseen ja niissä suoriutumiseen. - Tukea työllistymiseen ja harjoitteluun. - Tukea harrastuksiin ja mahdollisen terapian jatkumiseen. - Loma- ja virkistysmahdollisuuksien tarjoaminen. - Mahdollisuus osallistua vertaistukiryhmään. - Taloudellista tukea nuoren asumiseen, koulutukseen ja muihin itsenäistymiseen liittyviin menoihin sekä ohjausta suunnitelmalliseen rahankäyttöön. 9. KOULUTUS JA TYÖNOHJAUS Peurakodilla on jatkuva kouluttautumisen ja työnohjauksen periaate: -perhekodin johtaja tai vastaava hoitaja pitävät päivittäin yhteyttä perhekotivanhempiin esille nousevien hoito- ja perhetyöongelmien ratkaisemiseksi yhteistyössä. -johtaja ja vastaava hoitaja vetävät viikoittaisen hoitopalaverin molemmissa perhekodeissa ja 1-2 kertaa kuussa perhekotien yhteisen hoitopalaverin. -perhekotivanhemmilla on säännöllinen psykodynaaminen työnohjaus joka toinen viikko -perhekodin johtajalla on työnohjaus 2 kertaa kuukaudessa perhe- ja ryhmäterapiaan erikoistuneen työnohjaajan johdolla. - vastaavalla hoitajalla on työnohjaus joka toinen viikko psykoanalyytikon johdolla. - tavoitteena on perhekotivanhempien osallistuminen vuosittain lastensuojelun, lastenpsykiatrian ja perhetyön seminaareihin ja koulutuksiin. -Peurakodilla on yhteyksiä lastenpsykiatrian asiantuntijoihin konsultoinnin järjestämiseksi tarvittaessa koko hoitotiimille. -perhekotivanhemmat osallistuvat säännöllisesti ammatillisten perhekotien laatupiireihin. -perhekotien kaksi vanhempaa on nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan oppisopimuskoulutuksessa.

16 10. RAPORTOINTI JA TIETOSUOJA Peurakodissa on käytössä kattava lastensuojelun hoitotyön dokumentointiin kehitetty sähköinen asiakastietojärjestelmä "Nappula". Hoitotyössä syntyvän tiedon dokumentointi, hyödyntäminen ja turvallinen säilyttäminen ovat muodostuneet lähes päivittäiseksi rutiiniksi. Kaikki oleelliset lapsen tiedot, raportit, neuvottelut, perhetapaamiset ja hoito- ja kasvuneuvottelut on taltioitu Nappulaan.

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

YMMÄRRYS. HOIVA. RAJAT. essipalvelut.fi

YMMÄRRYS. HOIVA. RAJAT. essipalvelut.fi Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Oy YMMÄRRYS. HOIVA. RAJAT. Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Oy on moniammatillisia sijaishuollon palveluja tuottava yritys,

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa

Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa Teija Savolainen/Riitta Moghaddam 15.9.2016 Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa Kotoutumislaissa säädetään, että alle 18-vuotiaan kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen etuun

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Vanhemmuussuunnitelma

Vanhemmuussuunnitelma Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Sijaishuolto 2+2 -perhetyö Avopalvelut Verkkopalvelut koulutus ja työnohjaus

Sijaishuolto 2+2 -perhetyö Avopalvelut Verkkopalvelut koulutus ja työnohjaus Metsäkodon ja Rinnekodon toiminta perustuu sosiaalityön, kasvatustieteellisen tiedon, psykiatrisen hoitotyön ja kognitiivisen käyttäytymisterapian periaatteiden integrointiin yhteisöllisessä, kasvua tukevassa

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Ruoka korjaavana kokemuksena

Ruoka korjaavana kokemuksena Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee Pispalan harjulla vanhassa puutalossa. Talo pihapiireineen tarjoaa kauniin ja kodinomaisen toimintaympäristön lapsille. Päiväkodissamme

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

1. Koulutukseen orientoiva jakso: Lastensuojelujärjestelmä ja sijaishuolto 24-25.10.2013

1. Koulutukseen orientoiva jakso: Lastensuojelujärjestelmä ja sijaishuolto 24-25.10.2013 1 Sijaishuollon henkilöstön erikoistumiskoulutus Kanneljärven Opisto Päivitetty 2.10.2013 1. Koulutukseen orientoiva jakso: Lastensuojelujärjestelmä ja sijaishuolto 24-25.10.2013 Torstai 24.10.2013 9.00

Lisätiedot

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON PSYKOLOGI- JA KURAATTORIPALVELUT Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja

Lisätiedot

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa Lapsen suojelu ja lapsen hyvä ETENE seminaari Heureka, Vantaa 16.8.2016 Tuleeko lapsi kuulluksi ja huomioiduksi lastensuojelussa? Merike Helander lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? 2.6.2016 Sisukkaasti koulutiellä koulutusprosessi Jaana Pynnönen Kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Jotta jokainen

Lisätiedot

Työpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä

Työpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä Työpaja MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä Jenni Hovila Jyväskylän nuorisovastaanotto Outi Makkonen Eksote

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja

Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja 8 Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

PIENRYHMÄKOTI HAVUMÄEN PEREHDYTYSKANSIO

PIENRYHMÄKOTI HAVUMÄEN PEREHDYTYSKANSIO 2014 PIENRYHMÄKOTI HAVUMÄEN PEREHDYTYSKANSIO SISÄLTÖ 1.1 Toiminta-ajatus ja toimintatavat...4 1.2 Ammatillisuus...4 1.3 Struktuuri ja kodinomaisuus.4 1.4 Yhteistyö... 5 2 HAVUMÄEN KIRJALLISET DOKUMENTIT...6

Lisätiedot