LAPSEN TAHDONMUODOSTUS JA VIERAANNUTTAMISOIREYHTYMÄ HUOLTO- JA TAPAAMISOIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSEN TAHDONMUODOSTUS JA VIERAANNUTTAMISOIREYHTYMÄ HUOLTO- JA TAPAAMISOIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ"

Transkriptio

1 992 Defensor Legis N:o 6 /2008 LAPSEN TAHDONMUODOSTUS JA VIERAANNUTTAMISOIREYHTYMÄ HUOLTO- JA TAPAAMISOIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ (Die Willensbildung des Kindes und das Parental Alienation Syndrome in der Rechtssprechung über Pflege- und Besuchsrecht) Katkerien lapsenhuoltokiistojen määrät ovat kasvaneet ja niissä käytettävät keinot koventuneet. Samalla lasten pahoinvointi on erilaisilla mittareilla mitattuna jatkuvasti lisääntynyt, mikä tarkoittaa, että järjestelmät lasten suojelemiseksi ja heidän asioidensa ratkaisemiseksi eivät toimi kunnolla ja uusia menettelytapoja kaivataan. 1 Vieraannuttamisoireyhtymä (Parental Alienation Syndrome, PAS) on väline, jonka avulla katkeria huolto-, tapaamis- ja lastensuojelukiistoja sekä niihin liittyviä rikosjuttuja kyettäisiin ratkaisemaan nykyistä paremmin. PAS on ensimmäiseksi Yhdysvalloissa havaittu psykiatrinen taudinkuva, jota ei ole kirjattu mielenterveyden tautiluokituksiin, mistä huolimatta sitä käytetään vakiintuneesti monissa maissa kuvaamaan eroperheen patologiaa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen pian esiteltävien ratkaisujen valossa tsekkiläiset psykologit soveltavat PAS:a työssään. Se on hyväksytty USA:n, Kanadan, Saksan, Australian ja Israelin oikeuskäytännöissä, ja näissä maissa huomattava määrä mielenterveyden ammattilaisia suhtautuu siihen myönteisesti. Kliinisenä diagnoosina PAS perustuu useiden asiantuntijoiden toisistaan 1 Vajaa neljännes jokaisesta nuorten ikäluokasta syrjäytyy koulutuksesta ja työelämästä, mutta syitä ei ole tutkittu; olisiko taustalla huonosti hoidettu avioero? Sijoitusten määrä lisääntyy noin 5 prosentin vuosivauhtia. Lastensuojelumenot ovat kaksinkertaistuneet vuosien välillä. Uusia lastensuojeluasiakkaita koskevan selvityksen mukaan 2/3:n lapsista vanhemmat ovat eronneet [www.stakes.fi]. Heikki Hiilamon mukaan sijoitettujen lasten määrän jatkuva lisääntyminen on häpeällistä ja vie uskottavuutta koko hyvinvointipolitiikalta, HS Sijoitusten lisääntymisen katson johtuvan myös siitä, että tuomioistuimet tekevät huonoja päätöksiä antamalla lähihuoltoja vieraannuttajille, joilta lopulta lastensuojelu joutuu ottamaan lapset pois, ks. Hannuniemi, Anja: Vanhemmasta vieraannuttaminen uhka lasten hyvinvoinnille, Jurisprudentia 2007, 1 126, s. 90 alav Luvuissa 9 ja 10 olen käynyt läpi USA:n ja Suomen oikeuskäytäntöä vieraannuttamistapauksissa yleensä. Käsillä olevassa artikkelissa keskityn KKO:n ja EIT:n ratkaisujen esittelyyn.

2 Lapsen tahdonmuodostus ja vieraannuttamisoireyhtymä huolto- ja riippumatta tekemille havainnoille. 2 Lastenpsykiatri Richard Gardner esitteli PAS:n v. 1985, mutta sitä ennen coloradolainen johtava sosiaalityöntekijä Leona Kopetski ryhmineen oli käyttänyt vastaavaa konseptiota 1970-luvun lopulta lähtien täysin Gardnerista riippumatta ja tämän työtä tuntematta. Kopetskin työn merkittävyyttä kuvaa, että hänen vanhemmuuden arvioinnistaan tuli standardimalli Coloradon osavaltiossa. 3 Myös Amerikan Asianajajaliitto julkaisi Gardnerista riippumatta laajan tutkimuksen PAS:sta. 4 Suurten organisaatioiden asiaan paneutuminen on osoitus PAS:n laajasta hyväksynnästä ja siitä, että kyse ei ole yhden ihmisen projektista. PAS on samoin kuin esimerkiksi Aspergerin syndrooma usean eri oireen muodostama kokonaisuus. PAS:een kuuluvat oireet, joista se voidaan tunnistaa, ovat Gardnerin mukaan: 1) Panettelukampanja etävanhempaa vastaan. Kyse ei ole satunnaisista vähättelevistä lausumista, vaan pitkäjänteisestä kampanjasta, johon lähivanhempi saa lapset, usein myös sukulaisensa, ystävänsä ja viranomaiset mukaan. 2) Heikot, absurdit tai vähäpätöiset perustelut torjunnalle. Normaalit tai vain vähän häiritsevät etävanhemman piirteet esitetään suurina heikkouksina, niitä paisutellaan ja esitetään lapsille tuhoisina. Valituksen aiheet voivat olla kokonaan keksittyjä tai sisällöltään mielettömiä. 3) Ambivalenssin puute lapsessa. Pitää etävanhempaa kokonaan pahana ja lähivanhempaa kokonaan hyvänä. Lapsi ei suostu muistamaan tai ei todella muista mitään positiivista etävanhemmasta, vaikka hyviä kokemuksia on ollut runsaasti. Myöhemmin tällainen alkeellinen ajattelutapa voi laajentua kaikki elämänalueet läpäiseväksi mustavalkoajatteluksi. 5 2 PAS ei ole teoria, kuten sitä epätieteellisin perustein kritisoivat pyrkivät usein esittämään. PAS:ssa ei ole mitään teoreettista, vaan se on kenen tahansa katkeriin huoltokiistoihin perehtyneen tunnistettavissa. Vieraannuttaminen ilmiönä on hyväksytty Suomen lainsäädännössä, koska voidaan hyväksyä selitys, että lapsen tapaamishaluttomuuden takana on toisen vanhemman harrastama manipulointi ja siksi, että informed consent -periaatteen nojalla juridisesti varteen otettavan lapsen mielipiteen edellytetään olevan muodostunut ilman pakkoa ja painostusta. Kliininen diagnoosi tästä ilmiöstä tulee kun psykiatrit ja psykologit ovat, myös toisistaan riippumatta tunnistaneet sen ja ymmärtäneet siihen liittyvien lapsen ja vanhempien spesifien käytösoireiden muodostavan selvän, aiemmista psykiatrisista diagnooseista poikkeavan taudinkuvan. PAS ei ole jäänyt vain kliiniselle tasolle, vaan siitä on tehty myös empiiristä, tilastollista tutkimusta mm. Bricklin ja Elliot valmistaessaan kaksi lapsissa PAS-oireita mittaavaa psykologista testiä. Bricklin, Barry Elliot, Gail: Psychological Test-Assisted Detection of Parental Alienation Syndrome. Teoksessa Gardner,Richard Sauber, Richard Lorandos, Demosthenes (eds.): The International Handbook of Parental Alienation Syndrome. Conceptual, Clinical and Legal Considerations. Springfield 2006, Viisi psykiatrian ja kolme psykologian tohtoria on tehnyt Suomessakin käytettävää amerikkalaista tautiluokitusta DSM V:a valmistelevalle komitealle hakemuksen PAS:n kirjaamisesta DSM V:een nimikkeellä Parental Alienation Disorder (vanhemmasta vieraannuttamisen häiriö, PAD). He toteavat vieraannuttamisen herättäneen keskustelua psykiatrian piirissä jo 60 vuoden ajan. 3 Kopetski, Leona: Identifying cases of parent alienation syndrome, Part I & II. The Colorado Lawyer 1998 (27), 2, 65 68; 3, 61 64; Kopetski, Leona Rand, Deidre Conway Rand, Randy: Incidence, Gender, and False Allegations of Child Abuse: Data on 84 Parental Alienation Syndrome Cases. Teoksessa Gardner, Richard Sauber, Richard Lorandos, Demosthenes (eds.): The International Handbook of Parental Alienation Syndrome. Conceptual, Clinical and Legal Considerations. Springfield 2006, Asianajajaliiton tutkimuksessa 700 perhettä seurattiin 1970-luvun puolivälistä 1980-luvun loppupuolelle. Tutkimus aloitettiin siten paljon ennen kuin Gardner esitteli oman näkemyksensä PAS:sta. Clawar, Stanley Rivlin, Brynne: Children Held Hostage. Dealing with Programmed and Brainwashed Children. American Bar Association. Chigaco Ambivalenssi tarkoittaa ristiriitaa samassa henkilössä olevien myönteisten ja kielteisten ominaisuuksien välillä. Vauva ei voi ymmärtää, kuinka läheisessä, esim. äidissä voi olla sekä hyviä että pahoja piirteitä samaan aikaan. Kehittyessäan hän kykenee vähitellen hyväksymään ristiriidan ja siitä huolimatta muodostamaan ehyen kuvan äidistä. Vieraannuttamisen yhteydessä ambivalenssi katoaa ja lapsi taantuu aiemmalle kehitystasolle, jossa yksi ihminen on vain joko kokonaan hyvä tai kokonaan paha harmaan eri valöörit häviävät ja syntyy mustavalkoajattelua. Jos vieraannuttaminen jatkuu, mustavalkoajattelu voi laajeta splitiksi, psyyken halkeamaksi, joka muodostaa pohjan narsistiselle vauriolle eli vaikealle itsetunnon poikkeavuudelle, johtaen vähitellen persoonallisuushäiriön kehittymiseen. Vieraannuttaminen toimii siten mekanismina, joka siirtää lähivanhemman vakavan mielenterveyshäiriön lapseen. Kansainvälisen alan kirjallisuuden mukaan vieraannuttajat ovat yleensä rajatilatasoisesti häiriintyneitä ja heillä on pääasiassa sekamuotoisia persoonallisuushäiriöitä.

3 994 4) Itsenäinen ajattelija -ilmiö. Lapsi väittää, että hänen vastenmielisyytensä etävanhempaa kohtaan on itsenäisen ajattelun tulosta, kun se todellisuudessa on lähivanhemman manipuloinnin seurausta. 5) Lapsen antama, vieraannuttavan vanhemman käsityksiä heijastava tuki tälle vanhempien välisessä konfliktissa. Lasten lausunnot koskien etävanhempaa ovat usein sanatarkkoja kopioita lähivanhemman puheista tai lähellä niitä. 6) Syyllisyyden puuttuminen etävanhempaan kohdistetun julmuuden ja/tai hyväksikäytön johdosta, ei kiitollisuutta. Vieraannuttavalla lähivanhemmalla on usein mielenterveysongelmia. Syyllisyyden puuttuminen liittyy psykopatiaan tai sen tyyppisiin narsistisiin piirteisiin, jotka lähivanhemmasta siirtyvät lapsiin. Lähivanhempi ja lapset eivät tunne lainkaan kiitollisuutta etävanhemman antamista lahjoista tai elatusavuista, vaan esittävät ne uhrausten sijaan manipulointiyrityksinä. 7) Lainattujen mielikuvien olemassaolo. Esittäessään väitteitä etävanhemman tekemistä vääryyksistä lapset käyttävät lähivanhemmalta oppimiaan aikuismaisia termejä niiden sisältöä tietämättä, kysyttäessä lapselta etävanhemmasta tulee helposti nauhoitus päälle. Lapsen puhe kuulostaa mekaaniselta, ulkoa opitulta kuten koulun näytelmä, ilman asiaankuuluvia tunteita tai ilmaisten tunteita, joiden sisältö ei sovi kerrottavaan asiaan. 8) Vihamielisyyden leviäminen torjutun vanhemman ystäviin ja sukulaisiin. Etävanhempaan suunnattu vihakampanja ei ole julmaa pelkästään hänelle, vaan usein myös esim. isovanhemmille. Vieraannuttamisella on kolme vaikeusastetta, jotka voidaan erottaa parhaiten silloin, kun lapsi tulee tapaamiseen. Lievä PAS näkyy lievinä ja ohimenevinä vaikeuksina lapsen siirtyessä äidin luota isälle. Keskivaikeasti vieraannutettu lapsi vastustaa usein voimakkaasti siirtymää ja saattaa tapaamistilanteen aluksi käyttäytyä etävanhempaa vastaan törkeästi, panettelemalla tätä ja olemalla väkivaltainen niin kauan, kuin käytöstä edellyttävä lähivanhempi on kuuloetäisyydellä. Lähivanhemman poistuttua lapsi yleensä rauhoittuu ja kykenee olemaan normaalisti tekemisissä etävanhemman kanssa. Psyykkisesti usein pahoin oireileva vakavasti vieraannutettu lapsi kieltäytyy yleensä tapaamisista. Jos hän poikkeuksellisesti menee etävanhemman kotiin, ei sillä ole mitään tekemistä aidon tapaamishalun kanssa. Sen sijaan lapsi vakoilee etävanhempaa, mm. asiakirjoja, varastaa rahaa, käyttäytyy röyhkeästi, tuhoaa omaisuutta ja saa sadistista nautintoa vanhempansa turhauttamisesta ja nöyryyttämisestä kaikki vieraannuttajan tuella. Eräs poika yritti jopa polttaa isänsä talon. 6 Miten vieraannuttaminen poikkeaa tavanomaisesta erovihasta? Pariskunnan erotessa on tavallista, että osapuolet ovat jonkin aikaa poissa tolaltaan ja voivat syyllistyä ylilyönteihin vastustaessaan toistensa pyrkimyksiä. 7 He saattavat erovihassaan moittia lapsille toista vanhempaa ja pyrkiä saamaan lap- 6 Gardner, Richard: Parental Alienation Syndrome. Cresskill 1998, , PAS ei merkitse samaa kuin tapaamisten estäminen tai sabotointi, vaan on se psykiatrinen taudinkuva, joka oireilee tapaamishaluttomuutena tai esiintyy yhdessä kontaktin pilkkomisen kanssa. Välttämätöntä se ei kuitenkaan ole, koska lapsi voi tavata muualla asuvaa vanhempaa säännöllisesti, mutta kärsiä siitä huolimatta PAS:sta. PAS:a voi esiintyä myös ns. ehyissä perheissä, joiden vanhemmat eivät koskaan eroa. 7 Erovihaa, kun se on suht. lyhytkestoista, eikä johda vakaviin väkivallantekoihin tai muuhun hyvin häiritsevään toimintaan, pidetään normaalina ja myös tarpeellisena sikäli, että vihan avulla kyetään irrottautumaan toisesta. Eroviha on välttämätöntä, jotta henkilö voi siirtyä eteenpäin elämässään eikä jää riippuvaiseksi entisestä puolisostaan. Suomessa käytettävässä Bruce Fisherin erosta selviytymistä varten laatimassa ohjelmassa osio viha esiintyy erossa työstettävänä asiana melko varhaisessa vaiheessa eron prosessointia, edeltäen osiota irrottautuminen. Fisher, Bruce: Jälleenrakennus. Kun suhteesi päättyy. Keuruu 1999, 25. Sen sijaan pitkäkestoinen katkeruus ja kostonhimo entistä kumppania kohtaan eivät ole normaaleja ilmiöitä. Vanhempien tulisi saavuttaa rakentava välinpitämättömyys toisiaan kohtaan niin, että he kykenevät yhä toimimaan yhdessä vanhempina, mutta eivät muuten sotkeudu toistensa elämään.

4 Lapsen tahdonmuodostus ja vieraannuttamisoireyhtymä huolto- ja set omalle puolelleen. 8 Erokuohunnassa voivat myös tapaamiset lasten kanssa jäädä vähiin, joko riitaisuuksien vuoksi taikka siksi, että poismuuttaneella ei ole kunnon asuntoa tai hänen olonsa ovat muuten liian epävakaat tapaamisia ajatellen. Nämä normaalin rajoissa olevat tilanteet erottaa vieraannuttamisesta erityisesti se, että ne ovat ohimeneviä: Pitkästäkin parisuhteesta toivutaan yleensä parissa vuodessa, ja sen jälkeen tulisi uuden tilanteen olla vakiintunut ja lasten tapaamisten sujua normaalisti. Jos kysymyksessä on PAS, normalisoitumista ei ole tapahtunut vielä kolmen vuoden jälkeenkään, eikä ehkä tapahdu koskaan. 9 Sen sijaan pariskunta jää roikkumaan omituiseen keskinäiseen riippuvuuteen, jossa kvasiläheisyyttä pidetään yllä oikeudenkäyntien avulla vuosien ajan. Oikeudenkäyntikierteen perimmäinen syy on vieraannuttajan voimakas tarve henkisen tasapainonsa säilyttämiseksi syyttää muita kaikista vaikeuksistaan, 10 mihin kaksiasianosaisprosessi antaa erinomaisen tilaisuuden, samalla kun hän vahvan riippuvuutensa vuoksi ei kykene päästämään irti entisestä puolisostaan. Tulee myös käydä läpi yllä esitetty luettelo ja miettiä, täyttyvätkö siinä mainitut kriteerit. Ohimenevyyden ja pitkäkestoisuuden eroon viitataan oireessa 1, jonka vihakampanjalta edellytetään systemaattisuutta ja pitkäjänteisyyttä, jotta kysymyksessä olisi PAS. Oireen 2 perusteella voidaan kysyä: Keksitäänkö etävanhempaa vastaan asioita, joita ei kyetä todistamaan oikeiksi? Usein kun lapsi ei osaa lausua mitään todenperäistä negatiivista etävanhemmasta, hän sanoo tätä pelkästään tyhmäksi. 11 Oireen 3 osalta voidaan miettiä, muistaako lapsi spontaanisti mitään hyvää etävanhemmasta? Jos ei, kyse on vieraannuttamisesta. Vieraannutettu lapsi toimii yleensä lähivanhemman äänitorvena ja toistaa tämän sanomisia käyttäen erikoistermejä ja sivistyssanoja ikäkauteensa sopimattomasti (oireet 5 ja 7). Oire 8 on erotusdiagnostisesti tärkeä: Vaikka saatetaan uskoa etävanhemmassa oleviin vikoihin, hyvin harvan etävanhemman koko suku on niin kelvotonta, että myös sitä tulisi karttaa kaikin keinoin. Sen vuoksi etävanhemman sukulaisten ja ystävien torjunta on hyvin paljastava PAS-oire. Väitteen lapsen tapaamishaluttomuudesta tulisi soittaa hälytyskelloja ja johtaa vanhempien toimien tarkkaan selvittämiseen Huomattavalla määrällä lapsia tunne-elämä vaurioituu peruuttamattomasti ja heidän selviytymisensä normaaleina kansalaisina joutuu vakavasti uhatuksi siksi, että Suomessa ei kyetä tunnistamaan vieraannuttamista, eikä sen vuoksi osata puuttua oikein tapaamisongelmiin. Oireen 4 mukaisesti on hyvin tyypillistä, että lähivanhempi menee lapsen selän taakse ja väittää tahtovansa 8 On tavallista, että juuri eronneet vanhemmat puhuvat myös (puoli)vahingossa lapsille pahaa toisesta esim. valittaessaan puhelimessa ystävilleen eroasioita lasten ollessa kuuloetäisyydellä. Tätäkin tulisi välttää, kun se ei tee hyvää lapsille. Systemaattinen toisen vanhemman mustamaalaus on jo eron alkuvaiheessa PAS-oire. 9 Monesti vieraannuttaminen vasta alkaakin 2 3 vuoden päästä erosta, koska siihen asti tunneside on säilynyt lähes samana kuin parisuhteen aikana, eli tunnetasolla eroa ei ole tapahtunut. Usein tuossa vaiheessa etävanhempi hankkii uuden kumppanin, jonka ilmestyminen raivostuttaa lähivanhemman ja vasta laukaisee vieraannuttamisen tapaamisten sujuttua siihen asti kohtuullisesti. Kehityskulku on siten päinvastainen kuin normaaleissa eroissa, joissa rauhoittuminen tapahtuu 2 3 vuoden päästä. Kun tapaamisongelmat voivat aktualisoitua milloin tahansa, vaikka pariskunta nyt vakuuttaa ystävyyttään, on tärkeää aina tehdä kaikilta osiltaan tarkka ja täsmällinen ja sellaisena täytäntöönpanokelpoinen tapaamissopimus jo alkuvaiheessa, eikä luottaa lähivanhemman lupauksiin sopimuksen ylittävistä tapaamisista. 10 Rajatilahäiriöön liittyvä tarve siirtää muiden kannettavaksi omat ongelmansa syyttämällä niistä muita osana minän puolustusjärjestelmää kutsutaan psykologiassa projektioksi tai projektiiviseksi identifikaatioksi. 11 EIT:n ratkaisussa Sanchez Cardenas v. Norway (12148/03) vieraannutettua lasta tutkinut psykologi totesi: L. was unable to describe the reasons (against the father), but his statements seemed to be founded on actual experience. Kyseessä on tyypillinen lapsen lausuma, jossa mitään konkreettista pahaa ei kyetä sanomaan etävanhemmasta, kun sitä ei ole. Se että psykologin mielestä lapsen lausunnot tuntuivat perustuvan aitoon kokemukseen, johtui lähivanhempaan suuntautuvasta lojaliteetista, joka on PAS-tapauksissa aidon tuntuista vastustusta aiheuttava tekijä.

5 996 järjestää tapaamisia, mutta kun lapsi ei tahdo tavata. Kuitenkin kysymyksessä saattaa olla niin nuori lapsi, että sen ikäinen ei pysty itsenäisesti päättämään muistakaan asioistaan. 12 Todellisuudessa lähivanhempi on tässä vaiheessa jo pidempään mustamaalannut lapselle etävanhempaa ja ryhtynyt moniin muihin poissulkemisoperaatioihin, mm. estämällä puhelinkontakteja, väittämällä lasta sairaaksi, esim. allergiseksi etävanhemman luona oleville eläimille ja ruuille, järjestämällä lapselle korvaavaa ohjelmaa tapaamisten ajaksi, esim. naapurin lasten syntymäpäiviä, ratsastus-, palloilu- ym. tunteja, vetoamalla yhteisiin lomamatkoihinsa lapsen kanssa joiden sijoittaminen muuhun kuin tapaamisaikaan on jostain syystä ylivoimaista, vaikeuttamalla tapaamisia joustamattomilla pilkuntarkan täsmällisyyden vaatimuksilla, antamalla lapselle puutteelliset varusteet tapaamista varten tai olemalla valmistamatta häntä lainkaan niihin, jne. 13 Yleensä Suomessa ei kyetä tunnistamaan tätä lapsen omaan tahtoon vetoamista PAS-oireeksi, mikä se on. Sen sijaan lasta haastattelevat psykologit, psykiatrit ja sosiaalityöntekijät uskovat helposti mitä omituisimpia juttuja siitä, miksi lapsi vastustaa tapaamisia. Ylipäänsä lapsen vastustamiselle sellaisenaan laitetaan liikaa painoa. Edes se, että etävanhempi on täysin kunnollinen ja että hänen vuorovaikutuksensa lapsen kanssa vaikuttaa hyvältä, kun sitä voidaan kontrolloidusti seurata, ei saa ammattilaisia useinkaan ymmärtämään, että lähivanhempi käyttäytyy tuhoisasti ja on mitä ilmeisimmin aiheuttanut lapsen haluttomuuden tavata toista vanhempaa. Pahimmissa tapauksissa lähivanhempi painostaa lasta ankarasti sekä ennen tapaamista että sen jälkeen, kuulustellen tältä tarkkaan, mitä etävanhemman luona on tapahtunut ja kertomaan etävanhemman asioita. Lapsia on myös pahoinpidelty heidän tultuaan kotiin etävanhemman luota. Tällaisissa oloissa lapsen mahdollinen tapaamisiin liittyvä oirehdinta ei ole etävanhemman aiheuttamaa, kuten ensimmäiseksi oletetaan, vaan lähivanhempi on sen saanut aikaan lasta painostaen, jopa pahoinpidellen. Lähivanhemman asenteita ja toimia tulisi seurata tarkkaan. Lausumat, joiden mukaan lähivanhempi ei ymmärrä, miksi lapsen pitäisi tavata muualla asuvaa vanhempaa tai että lapsi on yhä niin järkyttynyt erosta/ toisen vanhemman poismuutosta, että häntä ei pitäisi painostaa tapaamisiin ovat tyypillisiä vieraannuttajille. Myös tuomioistuimilla ja juristeilla on vaikeuksia erottaa todellinen lapsen vastustus kuvitellusta. Täytäntöönpanoasioissa uskotaan liian herkästi lähivanhemman selityksiä, miksi tämä tai tuo tapaaminen oli taas mennyt pieleen, vaikka hän niin yrtti saada sitä onnistumaan. Sähläys ja onnettomat yhteensattumat esimerkiksi matkajärjestelyissä, joita tapaamisten estyessä usein esiintyy, ovat yleensä aina vieraannuttajan tahallaan eikä vahingossa aiheuttamia, erityisesti jos tämä ei ole tehnyt elettäkään korvatakseen väliin jäänyttä tapaamista uudella ylimääräisellä tapaamisella. Täytäntöönpanolaki antaa erinomaiset mahdolli- 12 On omituista, kuinka viranomaiset voivat uskoa 3 11vuotiaan voivan päättää itsenäisesti, että tämä ei tahdo mennä tapaamisiin, kun samanikäiseltä ei ole tapana kysyä, suvaitseeko hän mennä päiväkotiin, kouluun tai lääkärille. Näistä muista menoista vanhempi katsotaan olevan velvollinen huolehtimaan ja hänelle voidaan mm. määrätä sakko, jos lapsi ei täytä oppivelvollisuuttaan. Tämä osoittaa, että lähivanhempi katsotaan yleensä kyvykkääksi tekemään päätöksiä 3 11vuotiaan puolesta: lapselle ei määrätä sakkoa oppivelvollisuuden laiminlyönnistä. Tapaamisasioissa kuitenkin uskotaan vanhemman väitettyyn avuttomuuteen, siihen että hän ei pysty vaikuttamaan lapsen omaan tahtoon. Myös yli 12-vuotiaita voidaan vieraannuttaa tavalla, joka oikeusjärjestyksen tulee ottaa huomioon. Oikeusohje seuraa EIT:n ratkaisemasta tapauksesta C. vastaan Suomi, mistä lisää jäljempänä. 13 Helsingin käräjäoikeudessa annetuissa tapaamispäätöksissä on useaan otteeseen todettu, että tapaamisoikeudet menevät lapsen harrastusten, lomamatkojen yms. edelle, ja että sellaisilla kieroilu merkitsee tapaamisten estämistä, josta voi olla uhkasakko seurauksena. Myös tarve käyttää tapaamisissa tai vaihtotilanteissa tukihenkilöitä voi kieliä PAS:sta, koska se osoittaa että lähivanhempi ei itse pysty tukemaan lasta tapaamaan muualla asuvaa vanhempaa. Toisaalta tapaajavanhemman käyttämät tukihenkilöt osoittavat, että tapaaja kokee asemansa niin alistetuksi/ uhatuksi, että joutuu asioiden oikean laidan toteennäyttämiseksi pyytämään paikalle todistajia, joten tämäkin voi viitata vieraannuttamiseen.

6 Lapsen tahdonmuodostus ja vieraannuttamisoireyhtymä huolto- ja suudet järjestää korvaavia tapaamisia, joita koskevan lausekkeen pitäisi tulla standardiksi sekä tapaamissopimuksiin että -tuomioihin, jotka koskevat peruspäätöstä tapaamisesta ja myös täytäntöönpanopäätöksiä. 14 Eva Gottberg kirjoittaa: Vaikka täytäntöönpanojärjestelmän ensisijainen pakote, uhkasakko, kohdistuukin lasta luonaan pitävään vanhempaan, hän ei ole oikeutettu tai velvollinen pakottamaan tai painostamaan lasta tapaamisiin, vaan uhkasakko on tarkoitettu niitä tilanteita varten, joissa vanhempi itse estää tai vaikeuttaa lapsen toivomia tapaamisia toisen vanhemman kanssa. 15 Yksityisoikeuden professori kehottaa tässä rikkomaan lakia, koska kerrotun kaltaista lausumaa viljellään yleensä tilanteessa, jossa lähivanhempi on itse manipuloimalla lasta ensin aiheuttanut tämän haluttomuuden tavata. Lähivanhempi pyrkii sitten vetoamalla itse aiheuttamaansa lapsen tapaamishaluttomuuteen pääsemään irti täysin aiheellisesti määrättävästä uhkasakosta. Viime hädässä hän huutaa avuksi asiantuntijoita, joista valitettavan monet eivät näe tilanteen läpi, vaan puoltavat lähivanhemman laitonta ja lapsen edun vastaista menettelyä lasta ei saa pakottaa hokemalla. Toki siinä tapauksessa, että lapsen vastustus on aiheellinen esim. etävanhemman harjoittaman todistetun kaltoinkohtelun vuoksi, Gottbergin lausuma on oikeusjärjestyksen mukainen. Suurin ongelma onkin, miten erottaa lapsen todellinen ja teeskennelty vastustus toisistaan. Siihen ei ole muuta keinoa kuin PAS, koska vieraannutetut lapset puhuvat hyvin aidonkuuloisesti negatiivisista tunteistaan etävanhempaa kohtaan. Jos haastattelija ei ole tarkoin perehtynyt PAS:een ja miten sen oireet ilmenevät lapsissa, hän ei osaa tehdä oikeita johtopäätöksiä. 16 Gottbergin tekstistä kuultaa, että sen kirjoittaja ei tiedä eroa lapsen todellisen ja väitetyn vastustuksen välillä, kun ei ole tutustunut PAS:een. Syy, jonka vuoksi lapsia haastattelevat ammattilaiset eivät kykene havaitsemaan eroa väitetyn ja aidon vastustuksen välillä on lapsen lojaliteetti. PAS on kaksijakoinen käsite, joka sisältää lapseen kohdistuvan painostuksen ja aivopesun lisäksi lapsen oman osuuden, kun hän ryhtyy lähivanhempaan liittyvän luontaisen lojaalisuutensa vuoksi myös itse vastustamaan etävanhempaa. Tämän lapsen oman osuuden vuoksi hänen tapaamisia vastustava mielipiteensä vaikuttaa aidolta, eivätkä alan ammattilaiset kykene havaitsemaan lapseen alunperin kohdistettua painostusta ilman PAS-tietämystä. Kun lapsi on kerran käännytetty, ei häntä sen jälkeen tarvitse välttämättä enää manipuloida, vaan lähivanhempi voi tapaamisen 14 Täytäntöönpanolain 17 :ssä on lueteltu seitsemän turvaamistoimenpidettä, joista kaksi viimeistä perustuvat tuomioistuimen harkintaan. Tuomioistuin voi erikseen näitä turvaamistoimenpiteitä varten määrättävän sakon uhalla: 6) velvoittaa hakijan taikka hakijan vastapuolen muutoin tekemään jotain tai kieltää heitä tekemästä jotain; taikka 7) antaa muita sellaisia hakijaa tai vastapuolta velvoittavia määräyksiä, jotka ovat tarpeen täytäntöönpanon turvaamiseksi ja lapsen edun suojaamiseksi. Ts. kun luettelo turvaamistoimenpiteistä on avoin, tuomioistuin voi antaa mitä tahansa määräyksiä tapaamisoikeuden toteuttamiseksi, jotka se vain harkitsee tarpeellisiksi. Korvaava tapaaminen sille erikseen määrätyn sakon uhalla mistä tahansa syystä poisjääneen tapaamisen korvaamiseksi aikana, jonka etävanhempi voi valita, saa vieraannuttavan vanhemman miettimään kahdesti tapaamisten estämistä, kun ne toteutuvat joka tapauksessa korvaavina. Täytäntöönpanojärjestelmämme on hyvin heikko todella toteuttamaan lapsen oikeuden tavata muualla asuvaa vanhempaa, mikä oikeus voidaan kiertää tai vähätellä lukemattomin konstein. Tämä johtuu myös siitä, että täytäntöönpanosäännöstön kapasiteettia ei käytetä hyväksi kuin murto-osin. 15 Gottberg, Eva: Lapsen subjektiudesta ja osallisuudesta huoltokysymyksissä ja lastensuojelussa, DL 3/2008, , Vieraannutettu lapsi paisuttelee usein äärimmilleen negatiivisia asioita ja pesäeroaan torjuttuun vanhempaan. Yleisiä ovat sanonnat: Hän ei ole enää minun isäni/ äitini (ja torjutun vanhemman uudesta liitosta syntynyt lapsi ei ole PAS lapsen sisar tai veli). En enää koskaan tahdo nähdä häntä. Hän on tyhmä, en voi sietää häntä lainkaan. Myönteiset kokemukset väännetään väkisin kielteisiksi: Isä /äiti pakotti minut ajamaan pyörällä/ uimaan / pomppimaan sängyllä (liian pitkään). Vakavastikin kaltoinkohdellut lapset eivät ole tällä tavoin jyrkkiä lausumissaan, vaan muistavat vanhemmasta sentään jotain positiivista, mitä vieraannutetut lapset eivät tee.

7 998 aluksi näennäisesti jopa kehottaa lasta tapaamiseen ilman tulosta, mistä pitää aikoinaan harjoitettu manipulointi huolen. 17 KKO:2004:118 ja 2007:71 vuosia puitu vieraannuttamistapaus kahdesti KKO:ssa Tuomioistuinten taipumus uskoa hyvinkin nuoren lapsen omaan tahtoon tulee esille KKO:n ratkaisussa 2004:118, jossa hovioikeus oli ratkaissut vaikean tapaamisongelman siten, että oli jättänyt sen 4-vuotiaan harteille määräämällä, että nelivuotias lapsi sai tavata isäänsä, mikäli lapsi itse tahtoi. KKO kumosi hovioikeuden päätöksen, palautti sen hovioikeuteen ja lausui: Tuomioistuimen ratkaisu, jossa vastuu tapaamisista ja niiden toteutumisesta jää vanhempien välisten ristiriitojen seurauksena lapselle, ei yleensäkään ole lapsen edun mukainen, koska lasta ei tule asettaa sellaiseen tilanteeseen, jossa hänen tulisi itse päättää asemastaan vanhempien välisissä riitaisuuksissa. Lopputulos, jonka mukaan lapsen tahto tavata vanhempansa on tapaamisoikeuden toteuttamisen perusteena, merkitsee lisäksi, ettei tätä oikeutta toteuttamaan pyrkivällä vanhemmalla käytännössä ole mahdollisuutta saada määräystä täytäntöönpantavaksi. S. on iältään nelivuotias. Tämän ikäisen lapsen mielipiteeseen ja toivomuksiin ei normaalisti voida kiinnittää huomiota harkittaessa sitä. mikä lapsen etu on tai miten parhaiten turvataan hänelle kuuluvien oikeuksien toteutuminen. KKO käsitteli samaa tapaamisongelmaa edelleen kolme vuotta myöhemmin antaessaan ratkaisun 2007:71. Hovioikeus oli poistanut isän tapaamisoikeuden vedoten hänen parisuhteen aikaiseen väkivaltaisuuteensa äitiä kohtaan ja uhkaan, että isä kaappaisi lapsen Turkkiin. KKO palautti isälle tapaamisoikeuden tuettuna, koska sen mielestä isän suhtautumisessa ei ollut kyse sellaisesta lapsen edun syrjäyttämisestä, joka olisi vahingoittanut tai loukannut lasta niin, että tapaamisoikeus olisi pitänyt poistaa. KKO:n mukaan isän ja hänen sukulaistensa pitkän Suomessa asumisen vuoksi ei ollut näyttöä kaappausuhasta eikä siitä, että väkivaltaisuus olisi kohdistunut äitiin lapsen nähden niin että lapsi olisi siitä kärsinyt. Isä oli tavannut lasta valvotusti vain harvoin, ja nämä kerrat olivat yleensä päättyneet melskaamiseen. Lapselle oli tapaamisista aiheutunut ahdistuneisuutta ja pelkoa, mikä oli ilmennyt mm. kasteluna ja rauhattomuutena. Hovioikeuden mukaan isä oli aiheuttanut ongelmat kielteisyydellään. KKO näki asian toisin: sen mukaan isä oli koko ajan vaatinut laajempia tapaamisia ja oli ollut ymmärrettävästi pettynyt, kun sellaisia ei voitu järjestää. Tapaamistilanteessa läsnä olevat entiset appivanhemmat estivät isän mukaan hänen ja lapsen suhteen kehittymistä, minkä KKO näki olleen isälle ahdistavaa. KKO:n mukaan lapsi oli isästään vieraantunut, mutta ei pitänyt vieraantumista tapaamisen esteenä, vaan seikkana, joka edellytti hienovaraista lähestymistä ammattimaisen valvonnan ja seurannan avulla, joka KKO:n päätöksellä järjestettiinkin. Tapauksessa kiinnittää huomiota, että lapsi oli syntynyt ja heti seuraavana vuonna oli annettu huolto ja tapaamispäätös. Vanhempien parisuhde oli siis päättynyt hyvin nopeasti lapsen syntymän jälkeen kuten olen Jurisprudentian artikkelissa todennut suhteiden usein loppuvan vieraannuttamistapauksissa johtuen synnytyksen romahduttamasta äidin psyykkisestä kunnosta. Tältä osin en voi tietää, mikä on ollut tilanne. 18 Parisuhteen päättymiseen on saattanut vaikuttaa myös isän väkivaltaisuus tai äidin siitä muodostama harhaluulo. Usein vieraannuttajilla on myös hyvin tiivis suhde omiin vanhempiinsa, joita hän käyttää lapsen hoitajina torjutun isän sijasta. Niin näyttää olevan tässä tapauksessa laita, kun isovanhemmat on otettu mukaan tapaamistilanteiseen, joita heidän on annettu hallita 17 Kokenut täytäntöönpanosovittelija lausui vakavan vieraannuttamistapauksen (jäljempänä käsiteltävä C:n asia) yhteydessä, että lapsi tarvitsee lähivanhemman sisäistetyn luvan voidakseen tavata etävanhempaa. 18 Olen tietoinen vain niistä asioista, jotka ilmenevät KKO:n päätöksestä siinä muodossa kuin se on luettavissa FINLE- Xissä.

8 Lapsen tahdonmuodostus ja vieraannuttamisoireyhtymä huolto- ja isän kustannuksella. Näen kuitenkin myös isän tapaamisten hankaloittajana. Ilmeisesti hän ei ole kestänyt tilannetta, vaan on alkanut melskata, kun alkuperäistä suhdetta ei lapsen kanssa ollut, ja tunnelma niin kireä, että suhteen kehittämisestä ei tullut mitään. 19 Vanhempien erottua pian lapsen syntymän jälkeen normaalia lapsen ja vanhemman välistä tunnesidettä ei ehtinyt muodostua isän ja lapsen välille parisuhteen kestäessä; on mahdollista että äiti oli pyrkinyt estämään sen alusta lähtien katkomalla alkavaa kontaktia. Vieraannuttamiseen viittaa äidillä myös, että hän on hakenut laajennettua lähestymiskieltoa isää vastaan käräjäoikeudelta samana päivänä, kun siellä käsiteltiin huolto- ja tapaamisasiaa. 20 Lähestymiskielto lienee ollut pitkälti aiheeton, koska KKO on myöhemmin todennut sen perusteet kaappausuhan ja väkivaltaisuuden kestämättömiksi tapaamisten poistamista ajatellen. On hyvin tavallista, että vieraannuttamista varten haetaan perusteettomia lähestymiskieltoja sekä suomalaisia että ulkomaalaisia isiä vastaan; viime mainittujen osalta vedotaan usein kaappausuhkaan, vaikka se ei missään nimessä olisi todellinen. 21 PAS:een viittaa myös, että asiaa on käsitelty kerran toisensa jälkeen vuosien ajan, mutta edelleenkään se ei ole asiallisesti ottaen ratkennut niin, että isän ja lapsen suhteen tiedettäisiin lähentyneen. Yhteenvetona totean, että kyse saattaa olla vieraannuttamisoireyhtymästä, vaikka isänkään käytös ei ollut moitteetonta. KKO:n käyttämä sana vieraantuminen ei viittaa PAS:een, vaan tosiasialliseen vierauden tunteeseen tai kokemukseen, johon liittyen ei ole otettu kantaa siihen, kuka tai mikä sen on aiheuttanut. Päätös on kuitenkin merkittävä, koska KKO on ensi kertaa käyttänyt vieraantumistermiä. KKO:n päätös tapaamisten ammattimaisesta tukemisesta on oikeasuuntainen ja kerrotuissa oloissa ainoa mahdollinen. Yleisesti ottaen pidän tuomioistuinten kantaa turhan varovaisena siten, että tapaamisten vähittäinen käynnistäminen pitkän tauon jälkeen antaa vieraannuttajalle liian paljon tilaisuuksia vieraannuttamisen jatkamiseen: siinä vaiheessa, kun ne pitäisi saada normaaleiksi yön yli kestäviksi tapaamisiksi, vieraannuttaja estää ne taas. 22 Mikäli lapsen ja vanhemman välille on aiemmin muodostunut tunneside, olisi paljon parempi määrätä heille pitkä, esimerkiksi neljän viikon yhteinen loma heti oikeudenkäynnin jälkeen ja sen jälkeen laajat säännölliset tapaamiset. Kokemukseni mukaan lapset sopeutuvat takaisin etävanhemman luo paljon paremmin ja nopeammin kuin yleensä kuvitellaan. 19 Lapsen oireilu tapaamistilanteen jälkeen ei välttämättä johdu isän käytöksestä, vaan voi yhtä hyvin olla seurausta äidin ja hänen vanhempiensa ylipingoittuneesta asenteesta tapaamisiin. Mikäli äidin ja isovanhempien muodostamassa perheessä on vieraannuttajille tyypillistä liiallista symbioottista läheisyyttä ja patologiaa (mihin isovanhempien tiivis mukanaolo viittaa), voi lapsi oireilla kuvatulla tavalla myös tapaamisista riippumatta. 20 Olen Jurisprudentian artikkelissa selvittänyt, kuinka PAS-tapauksissa on tyypillistä kanteiden nostaminen juuri vieraannuttajaa hyödyttävään ajankohtaan. Kanteilla ei siten ole mitään tekemistä lapsen edun tai muun järkevän syyn kanssa, vaan ne nostetaan laskelmoidusti sellaiseen aikaan, joka eniten palvelee toisen vanhemman poissulkemistavoitetta. Hannuniemi 2007, Vieraannuttajat pyrkivät tulkitsemaan vain itseään koskevaa lähestymiskieltoa niin, että sen piiriin kuuluisi myös lapsi, vaikka päätös ei millään tavoin tue tällaista tulkintaa, ja lapselle on määrätty tapaamiset toisen vanhemman kanssa. Lähestymiskiellon saa usein lähes automaattisesti käräjäoikeudesta, olivat perusteet kuinka ontuvat tahansa. Olen myös nähnyt lähestymiskieltopäätöksiä, jotka on tehty rikkomalla kuulemista koskevia prosessinormeja. Koska perusteettomia lähestymiskieltoja käytetään vieraannuttamisvälineinä, tähän asiaintilaan olisi tultava muutos: lähestymiskiellot tulisi perustella yhtä tiukasti kuin rikostuomiot, joihin ne voivat johtaa, jos kieltoa rikotaan. Läheinen yhteys rikosasioihin ilmenee myös siten, että syyttäjällä on oikeus olla läsnä jo lähestymiskieltoa haettaessa, ei vain sen rikkomista käsiteltäessä. Heppoisesti annetut lähestymiskieltopäätökset ovat osa sitä vinoutunutta järjestelmää, joka tuhoaa lasten elämää vieraannuttamistapauksissa. 22 Sanchez tapauksessa, jossa on kyse vakavasta PAS:sta, psykologi joka ei tunnistanut PAS:a lapsessa, suositteli tapaamisten vähittäistä aloittamista. Tosiasiassa niistä ei tullut mitään, vaan isä on nyt ollut jo vuosia tapaamatta poikaansa. Vähittäiset tapaamisten käynnistämiset ovat siten erittäin haitallisia lapsille, kun ne eivät auta suhteen ylläpitoon, vaan päinvastoin sellaiset suositukset edeltävät kontaktin pysyvää ja lopullista katkeamista.

9 1000 Tietoon perustuvan suostumuksen periaatetta ei kyetä Suomessa soveltamaan lapsenhuoltoasioissa oikein, kun vieraannuttamisoireyhtymää ei tunnisteta Informed consent eli tietoon perustuvan suostumuksen periaate on keskeinen lääkintäoikeudellinen käsite, joka tarkoittaa, että potilaan tulee olla täysin informoitu voidakseen antaa pätevän suostumuksen hoitotoimenpiteeseen. Sen lisäksi hänen tulee olla kyvykäs päättämään hoidostaan. Periaatetta sovelletaan myös alaikäisiin potilaslain 7 :n perusteella: Jos lapsi arvioidaan niin kehittyneeksi, että hän voi itse päättää hoidostaan, se sulkee pois huoltajien oikeuden päättää siitä. Lainkohdassa kriteeri ikä ja kehitystaso on ilman vuosissa mainittua ikärajaa. Potilaslain esitöiden mukaan 12 vuotta täyttänyt olisi lähtökohtaisesti ns. kypsä alaikäinen, mutta käytännössä kypsyysikäraja voi olla korkeampi tai alhaisempi. Lapsen tulee voida muodostaa mielipiteensä ilman pakkoa ja painostusta, jotta hänen tahtonsa olisi pätevä. 23 Lapsen palautusta koskevassa säännöksessä LHL 34 :ssä puhutaan iästä ja kypsyydestä eli termi on vastaava kuin lapsen oikeuksien yleissopimuksen 12 artiklassa ja potilaslaissa. Täytäntöönpanolain 2 :ssä vaaditaan joko 12 vuoden ikää tai riittävää kehittyneisyyttä lapselta, jonka oma tahto tulee ottaa huomioon täytäntöönpanossa. Kun täytäntöönpanolaissa on omaksuttu samantyyppinen käsitys alaikäisen kypsyydestä kuin potilaslaissa, myös huoltoasioissa tulisi noudattaa tietoon perustuvan suostumuksen periaatetta, eli että lapsen tahdon tulisi olla muodostunut ilman pakkoa ja painostusta. Markku Helin, Tuula Linna ja Matti Rintala ovat katsoneet informed consent -periaatteen mukaisesti, että yli 12-vuotiailla on melko laaja harkintamarginaali oman etunsa suhteen. Esimerkiksi itsetuhoinen päätöksenteko voisi olla syy siihen, ettei lapsen tahtoa noudateta. Lisäksi huomiota pitäisi kiinnittää siihen, onko lapsen tahtoon epäasiallisesti vaikutettu. 24 Vaikka ajatus on hyväksytty oikeuskirjallisuudessa, käytännössä sitä ei ole osattu noudattaa, kun PAS:a ei tunneta eikä lapsen tahdon aitoutta siten osata arvioida. Lapset ovat viimeistään 12-vuotiaina kokonaan menettäneet kontaktinsa etävanhempaan, koska vieraannuttajat käyttävät täysin rinnoin hyväkseen sitä, että 12-vuotias saa päättää itse, tapaako toista vanhempaa. Alan kirjallisuuden mukaan vieraannuttamisella on erittäin negatiiviset vaikutukset lapsen selviytymiseen, minkä vuoksi tällainen oma päätöksenteko on itsetuhoista, ja se pitäisi estää. Kannetta tapaamisoikeuden vahvistamiseksi yli 12-vuotiaalle ei yleensä ole hyväksytty, kun sitä ei kuitenkaan voitaisi laittaa täytäntöön. Jos lapsi ei suoranaisesti vastusta, voidaan tehdä täytäntöönpanokelvottomia nahkapäätöksiä, joiden mukaan lapsi tapaa etävanhempaa milloin haluaa. KKO:n ratkaisulla 2001:110 vahvistettiin tämä käytäntö, joka on lapsen edun ja oikeudenvastainen silloin, kun lapsen tahtoon on epäasiallisesti vaikutettu. Sveitsissä asuva lasten isä menetti heidän huoltonsa ja asumisensa lasten kuolleen äidin naisystävälle. Lasten jääminen Suomeen oli alunperin tullut mahdolliseksi KKO:n virheellisen laintulkinnan vuoksi C:n palautusasiassa vuonna 1995 (KKO 1995:110), jota on kritisoinut mm. Markku Helin 25, niin että huoltoasiassa KKO tuli 23 Ks. Hannuniemi, Anja: Alaikäisen oikeudellisesta asemasta terveydenhuollossa, LM 1997, Olen suositellut, että nuoria, joilla on toimintakykyä voimakkaasti rajoittava mielenterveys- ja/tai päihdeongelma ei katsottaisi kypsiksi alaikäisiksi silloin, kun he eivät tosiasiallisesti kykene päättämään hoidostaan, vaikka olisivat pitkälle päälle 12-vuotiaita. Kypsyysikärajaa voidaan tällä perusteella nostaa aina täysi-ikäisyyteen asti, mikä mahdollistaa myös vanhempien tiedonsaannin nuoren potilasasiakirjoista, jos nuori pyrkii sen kieltämään. Myös jos kyse on vaikeasta ja vaarallisesta toimenpiteestä, yli 12-vuotiasta ei katsota kykeneväksi päättämään hoidostaan, jos hän ei todellisuudessa täysin ymmärrä toimenpidettä ja sen merkitystä. Käytännössä lainkohdan soveltaminen johtaa liukuvaan ikäraja-asteikkoon lasten kypsyyttä arvioitaessa. 24 Helin, Markku Linna, Tuula Rintala, Matti: Huolto ja tapaamispäätöksen täytäntöönpano, Helsinki 1997, Helin, Markku: Lapsen huolto ja tapaamisoikeuslain säännökset lasta koskevista kansainvälisluonteisista riidoista, Defensor Legis 1995,

10 Lapsen tahdonmuodostus ja vieraannuttamisoireyhtymä huolto- ja säilyttäneeksi itse luomansa oikeudenvastaisen tilan. Äidin kuolemasta lähtien lapset olivat asuneet tämän naisystävällä, joka oli estänyt lasten tapaamisia isänsä kanssa. Alemmat oikeusasteet olivat määränneet lapset isän huoltoon, mutta KKO muutti päätöksen naisystävän hyväksi, koska lapset olivat siihen mennessä täyttäneet 12 vuotta ja kertoneet kaksi vuotta aiemmin heitä kuultaessa vastustavansa muuttoa Sveitsiin. PAS:n kannalta tapaus on mielenkiintoinen siten, että vaikka oikeusasteiden ratkaisuissa ei vedottu vieraannuttamiseen, ne katsoivat, ettei lasten isää vastustava mielipide johtunut isästä, vaan prosesseista. Toisin sanoen oli hyvin lähellä oletus siitä, että naisystävä oli manipuloinut lapsia isäänsä vastaan. 26 Isä valitti KKO:n päätöksestä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (18249/02), joka antoi ratkaisunsa tapauksessa C. v. Suomi todeten, että EIS 8 artiklaa oli loukattu. C.:lle määrättiin poikkeuksellisen suuri vahingonkorvaus. EIT arvosteli KKO:a siitä, että se oli kiinnittänyt yksinomaista huomiota lasten tahtoon, kun esim. hovioikeus oli painottanut sitä, että se ei ollut sidottu lasten mielipiteisiin, vaikka nämä olisivat yli 12-vuotiaita. Ratkaisumenettely jätti EIT:n mukaan valittajalle vaikutelman, että naisystävän oli annettu manipuloida lapsia ja oikeusjärjestystä riistääkseen isältä oikeudettomasti vanhemman roolin. Manipulointia koskeva lausuma viittaa vieraannuttamiseen, mutta termiä ei ole EIT:n selostuksessa eikä ratkaisussa. EIT:n päätöksestä voidaan johtaa oikeusohje, että lapsen mielipide ei riitä sellaisenaan, vaan huomiota tulee kiinnittää tapaan, jolla se on muodostunut. Manipuloinnin vuoksi myös yli 12-vuotiaan tahto voidaan jättää huomiotta. Isä toimitti EIT:lle laatimani englanninkielisen lausunnon, jossa kerroin pitäväni juttua hyvin vakavana vieraannuttamistapauksena ja kritikoin KKO:n epäyhtenäistä linjaa lapsiasioissa viitaten sen ennakkoratkaisuihin, jotka ovat perusteluidensa osalta, koskien lapsen mielipiteen muodostusta ja merkitystä, keskenään ristiriidassa. 27 Katsoin, että kun alemmat oikeusasteet olivat tosiasiallisesti tehneet johtopäätöksen vastapuolen harjoittamasta manipuloinnista, KKO ei olisi saanut ottaa lasten mielipiteitä annettuina, vaan tutkia perusteellisesti niiden aitous määräämällä puolueettomat, mielellään PAS-tietämyksellä varustetut asiantuntijat haastattelemaan lapsia ja järjestää suullinen käsittely heitä haastatelleiden asiantuntijoiden kuulemiseksi. Vaikka lapset olivat yli 12- vuotiaita, informed consent periaate edellyttää heidän muodostaneen mielipiteensä ilman pakkoa tai painostusta eli ilman manipulointia. Kun näin ei ilmeisesti ollut laita, KKO:n ratkaisu oli väärä. Ihmisoikeustuomioistuin oli samaa mieltä. Päätöksensä kohdassa 58 se toteaa: 26 Lasten äidin eläessä he olivat isästään keskivaikeasti vieraannutettuja, mikä ilmenee vanhemman lapsen vaikeuksista sopeutua tapaamisiin niiden alussa (isän vastustamista, aggressiota); toinen lapsista oli tuolloin sen verran nuori, että häntä ei ollut mahdollista vieraannuttaa tehokkaasti. Äidin kuoleman jälkeen naisystävän hoidossa lapset tulivat vakavasti vieraannutetuiksi. Sovittelija kertoi, että vanhempi lapsista on lausumiensa perusteella tietoinen naisystävän tuntemasta vihasta isää vastaan, mikä väistämättä vaikutti lapsiin. Lapset käyttivät ikätasolleen sopimattomia ilmaisuja lähettäessään isälleen kirjeitä ja kortteja kieltäytyessään yhteydenpidosta. Naisystävä vaati tapaamisten toteuttamista ainoastaan siten, että olisi itse läsnä (gatekeeping), mihin isä ei suostunut. Tämän vuoksi tapaamiset eivät toteutuneet naisystävän aikana. 27 Koski Rogers -ratkaisulla katsoin C:n tapauksessa vahvistettujen periaatteiden ns. kypsän alaikäisen mielipiteen merkityksestä romuttuneen täysin. Kritisoin myös sitä, että Rogers -tapauksessa KKO ei noudattanut omaa aikaisempaa linjaansa myöskään 9-vuotiaan kypsyyden osalta, kun (Dnro 95/1327) antamallaan palautuspäätöksellä KKO oli antanut juridista painoa 9-vuotiaan mielipiteelle, mutta ei antanut sitä Rogersin tapauksessa. KKO:ssa ei ole luotu yleistä kestävää linjaa lapsiasioissa, vaan sen sijaan on tapauksesta toiseen valittu jokin sattumanvarainen helpolta tuntuva johtolanka esim. lasten ikä tai heidän manipuloitavuutensa jota seuraamalla tulokseksi on tullut poukkoilevaa käytäntöä. Suuren ongelman muodostaa KKO:n haluttomuus järjestää lasten mielipiteen tutkintaa ja suullisia kuulemisia heitä kuuleville asiantuntijoille: Kun kyseessä on poikkeuksellisen vaikea lapsiasia, helppoa tietä sen ratkaisemiseen ei ole. Ainoana positiivisena asiana pidin C:n tapauksessa, että vaikka se asiallisesti ottaen meni väärin, niin oikeusvarmuuden kannalta on hyvä, että 12-vuotiaan oikeus päättää asioistaan on vahvistettu riippumatta tavasta, jolla hänen tahtonsa on muodostettu: Tuomioistuimilla ei kuitenkaan ole käytössään tapoja arvioida oikein lapsen tahdon aitoutta, vaikka siihen tahdottaisiinkin kiinnittää huomiota.

11 1002 The Supreme Court, however, placed exclusive weight on the views expressed by the children without considering any other factors, in particular the applicant s rights as a father, effectively giving the children, who had both reached the age of 12, an unconditional veto power, and reversing the decisions which had hitherto been in the applicant s favour. Furthermore it did so without taking any steps to clarify through further evidence or expert opinion, any divergent interpretation of the evidence. Olin lausunnossani pannut merkille, kuinka C:n tapauksessa KKO:n omaksuma kanta alaikäisen mielipiteestä on ristiriidassa Koski Rogers tapauksessa (KKO 2004:76) omaksutun näkemyksen kanssa sikäli, että C:n tapaus käytännössä ratkaistiin 10-vuotiaan mielipiteen avulla, kun taas Koski Rogers tapauksessa edes 13-vuotiaan mielipiteelle ei laitettu mitään painoa. 28 Huomautin, että palautusnormit lastenhuoltolaissa edellyttävät samantyyppistä tulkintaa kypsän alaikäisen kriteereistä kuin muukin lainsäädäntö, joten erilainen kohtelu ei ollut perusteltu. 29 Kummassakin tapauksessa ongelmaksi muodostui se, että Suomessa ei vieraannuttamisoireyhtymää tunneta ja että KKO ei järjestänyt lasten kuulemisia. Molemmissa tapauksissa KKO myös käytti liian vanhoja lausuntoja lasten mielipiteestä. KKO vetosi pääargumenttinaan naisystävän hyväksi siihen, että alempien oikeusasteiden tekemät päätökset isän lähihuollosta eivät olisi olleet täytäntöönpanokelpoisia, kun lapset vastustivat Sveitsiin muuttamista. Olen perustellusti toista mieltä. Kuten edellä olen todennut, PAS-kirjallisuuden ja omien kokemusteni valossa vieraannutetut lapset sopeutuvat paljon nopeammin ja paremmin torjutun vanhemman luo kuin kuvitellaan. He tietävät itse toimivansa väärin yhtyessään lähivanhemman vihakampanjaan, mistä aiheutuva syyllisyys luo heille valtavan tunneperäisen taakan. 30 Taakka alkaa välittömästi helpottaa, kun lapsi pääsee etävanhemman luo ilman, että hänen tarvitsee enää pelätä entisen lähivanhemman painostusta. Taakan keventyminen edesauttaa lapsen sopeutumista merkittävästi. Sopeutumisvaikeuksia tulee tietysti jonkin verran, mutta niitä ratkaisemaan on esim. Saksassa määrätty uudelle lähivanhemmalle tukihenki- 28 Pidän asiallisesti ottaen oikeana palautusratkaisua Koski Rogers -tapauksessa, koska kyse oli amerikkalaisista pojista. Asiaa käsiteltäessä otin kantaa menettelytapoihin, siihen että kypsillä alaikäisillä on oikeus reiluun oikeudenkäyntiin ja siihen liittyen oikeus tulla kuulluiksi. Poikia olisi tullut kuulla tuoreeltaan selvittäen, onko kyse vieraannuttamisesta. Lasten isä oli tuonut mukanaan Suomeen amerikkalaisen PAS-ekspertin ja vetosi hänen lausuntoihinsa. Äidin vieraannuttava käytös tuli asian edetessä yhä selvemmin esille, mutta myös isä syyllistyi lapset Ranskaan tuntemattomaksi naamioituneena kaapatessaan toimintaan, jota voidaan pitää vieraannuttavana; kaappaus oli lapsille todennäköisesti traumaattinen kokemus. Kummankin vanhemmista voidaan siten katsoa käyttäytyneen lasten edun vastaisesti. 29 Myönsin tosin, että lapsen etua ei voida palautusnormien perusteella arvioida yhtä laajasti kuin muuten LHL:n perusteella. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että kypsän alaikäisen kriteerit ovat samat. En siis hyväksynyt KKO:n silloisen presidentin väitettä, että huolto- ja palautusratkaisut ovat eri asioita, eikä niitä saisi sekoittaa keskenään. Palauttamismääräyksen antamisesta kieltäytymisen perusteita lapsen iän ja kypsyyden lisäksi on LHL 34 :n 1 mom. 2 kohdan mukaan vakava vaara, että palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille taikka että lapsi muutoin joutuisi sietämättömiin olosuhteisiin. Mikäli voidaan todistaa, että lasta lähtömaassa odottaa vakavasti vieraannuttava vanhempi, 2 kohdan mukainen peruste, henkiset vauriot ja sietämättömät olosuhteet täyttyvät, ja lapsen palauttamisvaatimus voidaan hylätä. Yleensä kuitenkin kaappaaminen toiseen valtioon osoittaa kaappaajan olevan itse vakavasti lastaan toisesta vanhemmasta vieraannuttava. 30 Kyse ei ole vain syyllisyydestä, vaan vakavastikin vieraannutetuilla lapsilla on jäljellä paljon rakkautta ja kaipausta torjuttua vanhempaa kohtaan. Vihaisuuden esittäminen PAS-lapsilla palveleekin usein reaktionmuodostuksena alkuperäistä rakkautta vastaan, Gardner 1998, 112. Vieraannuttajilla on yleensä niin huonot vanhemmanominaisuudet, että lapset huokaavat helpotuksesta päästessään pois heidän luotaan.

12 Lapsen tahdonmuodostus ja vieraannuttamisoireyhtymä huolto- ja löksi guardiam ad litem. 31 Myös ammattiapua voidaan käyttää. KKO:n linja C:n tapauksessa on kestämätön myös siten, että kun tähän mennessä on huoltoratkaisuissa lähdetty biologisten vanhempien ensisijaisuudesta vieraisiin nähden, niin nyt kuka tahansa vieras ihminen voisi lapsen kaappauksen jälkeen päästä lähihuoltajaksi ajan kulumisen ja lapsen oikeudenvastaiseen tilaan tottumisen kautta. 32 KKO 2008:69 varttuneiden lasten suojelua päätöksenteolta vanhempien kiistassa Vastaavaa päättelyä, joka koski 4-vuotiaan suojelemista päätöksenteolta vanhempien välisessä kiistassa tapauksessa 2004:118, KKO sovelsi myös huomattavasti iäkkäämpiin lapsiin ratkaisussa 2008:69. KKO:een ehdittäessä he olivat 15- ja 18-vuotiaita nuorukaisia, ja täysi-ikäistymisen vuoksi lausunnon antaminen vanhemman pojan osalta raukesi. Nuoremmalle vahvistettiin täytäntöönpanokelpoinen tapaamisoikeus siten, että hänen edellytettiin oleskelevan äitinsä luona joka toisen viikon keskiviikosta klo 18:sta sunnuntai-iltaan klo 18:aan sekä tiettyinä tarkasti määrättyinä loma-aikoina. Määräykset olivat vanhempien alun perin keskenään sopimia, ja siten lähtökohtaisesti lasten edun mukaisia LHL 10,2 :n nojalla. Pojat, jotka sinänsä viihtyivät äitinsä luona ja kävivät siellä usein, olivat toivoneet, että tarkkoja tapaamisaikoja ei vahvistettaisi, kun he tahtoivat käydä äidin luona silloin kuin itse halusivat. KKO katsoi kuitenkin, että pojille on haitallista joutua päätöksentekijöiksi vanhempiensa kiistassa, ja toisaalta, että alemmat oikeudet eivät olisi saaneet jättää antamatta täytäntöönpanokelpoista päätöstä tapaamisista. KKO viittasi ratkaisuunsa 2001:110 väittäen, että käsillä oleva ratkaisu poikkesi siitä siten, että tapaamisratkaisu olisi täytäntöönpanokelpoinen, mutta C:n tapauksessa huoltoratkaisu ei olisi ollut sellainen lasten vastustaessa Sveitsiin muuttamista. Täytäntöönpantavuuden erojen perusteella KKO katsoi, että tapauksissa omaksutut kannat ns. kypsän alaikäisen mielipiteen muodostumisesta eivät olisi keskenään ristiriidassa. Tapauksessa kiinnittää huomiota, että mikään siinä ei kerro vieraannuttamisesta: Pojat olivat saaneet varsin vapaasti oleilla kumman tahansa vanhempansa luona, eikä tapauksessa ole kuvattu seikkoja, jotka viittaisivat kärjistyneeseen tai patologistuneeseen riitaan vanhempien välillä. Luonnollisesti jonkinlainen kiista oli vireillä, muutenhan sitä ei olisi käsitelty KKO:ssa asti. Kyse lienee pikemminkin siitä, että aikuistuvien poikien äiti ei nähnyt heitä niin usein kuin toivoi, mutta muista syistä kuin isän harjoittaman vieraannuttamisen vuoksi: Varttuneet nuoret päättävät eheyissäkin perheissä asuessaan yleensä 31 Wilfrid von BochGalhau ja Ursula Kodjoe kertovat 39-vuotiaasta saksalaisisästä, jonka luo hänen kolme vakavasti vieraannutettua lastaan sijoitettiin sen jälkeen, kun äiti joutui tahdonvastaiseen mielisairaalahoitoon. Oikeus oli siirtänyt hänelle lasten huollon johtuen äidin harjoittamasta voimakkaasta manipuloinnista. Ensin oli harkittu sijoitusta laitokseen tai sijaiskotiin, mitä isä vastusti. Äidillä oli laajat tapaamisoikeudet, mutta ne lopetettiin ohjelmoinnin jatkamisen vuoksi; lapset ovat kuitenkin puhelinkontaktissa äitiinsä. Kun lapset pääsivät isän luo, heidän sotaisa asenteensa helpottui muutamassa tunnissa. Syvällisempi sopeutuminen tosin tapahtui vanhemmilla lapsilla vasta 1,5 vuoden kuluttua. Isä sai paljon apua hyvältä guardian ad litemiltä. Isä katsoo, että puheet lasten lisätraumatisoitumisesta etävanhemmalle siirron vuoksi eivät pidä paikkaansa. von BochGalhau, Wilfrid Kodjoe,Ursula: Psychological Consequnences of PAS Indoctrination for Adult Children of Divorce and Efects of Alienation on Parents. Teoksessa Gardner,Richard Sauber,Richard Lorandos, Demosthenes (eds.): The International Handbook of Parental Alienation Syndrome. Conceptual, Clinical and Legal Considerations. Springfield 2006, , Esimerkkinä biologisen vanhemmuuden tärkeydestä on KKO:n ratkaisu , jossa äidin sisarta ei hyväksytty lasten huoltajaksi, vaikka äiti kuolinvuoteellaan oli siitä esittänyt toiveen, huoltotestamentin. Sen sijaan huoltajaksi määrättiin aiemmin huollosta erotettu isä. Alemmat oikeusasteet olivat antaneet huollon lasten tädille, jonka luona he olivat asuneet äidin pitkän sairauden aikana. KKO:ssa täti ei saanut edes tapaamisoikeuksia, jotka voidaan vahvistaa vain biologisille vanhemmille.

13 1004 omista menoistaan, minkä vuoksi kiinteää tapaamisoikeutta ei ole pääsääntöisesti vahvistettu yli 12-vuotiaille. 33 Tämä asiaintila tuli nyt KKO:n päätöksellä kyseenalaistetuksi. Kuten edellä on todettu, pakko tai painostus oikeuttaa olemaan ottamatta huomioon kypsän alaikäisen ilmaistua mielipidettä, mutta kun niistä ei ole kysymys, niin johdonmukaisuuden nimissä KKO ei olisi saanut olla ottamatta huomioon poikien kannanottoa. 34 Vaikka KKO väittää, että ei ole ristiriitaa tämän ja C:n tapauksessa annetun ratkaisun välillä, niin ristiriitaa on olemassa: Kuten edellä olen todennut, C:n hyväksi tehty huoltopäätös olisi ollut täytäntöönpanokelpoinen, koska lasten vastustukselle ei vieraannuttamistapauksissa tule heidän oman etunsa vuoksi antaa painoa. Toisaalta tapaamisratkaisussa nuoret voivat vastustaa KKO:n päätöstä olemalla menemättä äitinsä luo määrättyinä aikoina, eikä todennäköisesti kukaan vouti heitä sinne tule väkisin viemään. KKO:n arvovalta lienee ainoa syy, jolla nuorempi pojista voidaan ehkä saada noudattamaan ko. päätöstä. Täytäntöönpantavuudessa ei siten ole sellaisia eroja, että niiden perusteella tulisi kajota kypsän alaikäisen oikeuteen päättää asioistaan. On häiritsevää, että silloin kun pakkoa todella tarvittaisiin kuten C:n tapauksessa, sitä vältetään, mutta kun sitä ei tarvita, sitä käytetään. Saadakseen oikeuskäytäntönsä lapsiasioissa johdonmukaiseksi KKO:n tulisi lakata noudattamasta ohjenuoranaan Suomen ratifioiman ihmisoikeussopimuksen vastaiseksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa todettua C:n asiassa tekemäänsä päätöstä. Psykologisessa mielessä KKO:n ratkaisussa 2008:69 on myönteistäkin. On totta, että myös varttuneet alaikäiset tarvitsevat suojelua päätöksenteolta vanhempiensa välisissä kiistoissa. Suomessa lapset itsenäistetään liian varhain edellyttämällä heiltä ikätason ylittävää selviytymistä, kun taas KKO:n päätös korostaa lapsen oikeutta olla lapsi aikuisuuteen asti. Täytäntöönpanokelpoinen päätös tapaamisista voisi olla täysin perusteltu aina 16 ikävuoteen, jopa täysi-ikäisyyteen saakka. Kun päätös kuitenkin rikkoo vallitsevaa informed consent -periaatetta siten, että myös pakon tai painostuksen poissa ollessa kajotaan kypsän alaikäisen päätöksentekoon, KKO:n ratkaisu ei ole perusteltavissa eikä johdonmukainen yleisen, eikä KKO:n oman muun oikeuskäytännön kanssa. Kun tällaista oikeuskäytännön poukkoilemista tulisi oikeusvarmuuden vuoksi välttää, olisi suositeltavaa että niin haluttaessa vahvistettaisiin varttuneiden alaikäisten tapaamisoikeuksien toteutuminen lainmuutoksella, ei KKO:n eri suuntiin vetävillä ratkaisuilla. Kenellä on todistustaakka lapsen mielipiteen aitoudesta? OK 17 luvun 1 :n mukaan joka jotain väittää, näyttäköön väitteensä toteen. Jos lapsen huoltoa haetaan sillä perusteella, että kypsä alaikäinen tahtoo asua hakijan luona, hakijan tulee näyttää toteen lapsen tahto. Tapaamisoikeuden täytäntöönpanoasiassa hakijan tulee osoittaa, että tapaamiset ovat jääneet toteutumatta. Jos vastapuoli vastustaa täytäntöönpanoa, hänen on todistettava, että tapaamiset ovat estyneet hyväksyttävästä syystä, esim. että kypsä alaikäinen itse vastustaa tapaamisia. Tähän asti kaikki on selvää. Yleensä lasten kuuleminen tapahtuu sosiaalisen selvityksen tai täytäntöönpanosovittelun yhteydessä, min- 33 Olen ollut tekemisissä monien tapausten kanssa, jossa tapaamisoikeus on alun perin määrätty yli 12-vuotiaalle, mutta käytännössä se on eri tavoin muuttunut kuolleeksi kirjaimeksi, jos ei muuten niin tapaamisoikeutta täytäntöönpantaessa, jolloin lapsen vastustus tai välinpitämättömyys tapaajaa kohtaan on johtanut täytäntöönpanosta luopumiseen. On myös ollut tapauksia, joissa yli 12-vuotiaita on kuultu oikeudessa siitä, minkälaiset tapaamiset hän haluaa, ja yleensä noudatettu varttuneen lapsen vastustavaa tahtoa. 34 Potilaslain 7 :n nojalla vanhempien mielipide syrjäytyy kokonaan, jos lapsi arvioidaan riittävän kypsäksi päättämään itse hoidostaan. Informed consent -periaate on edustettuna myös sosiaalihuollon asiakaslain 11,3 :ssä, jonka mukaan kypsä alaikäinen voi päättää siitä, saavatko hänen huoltajansa tiedokseen häntä koskevia sosiaalihuollon dokumentteja.

14 Lapsen tahdonmuodostus ja vieraannuttamisoireyhtymä huolto- ja kä vuoksi lapsen ilmaisemasta tahdosta todistelu ei aiheuta ongelmia asianosaisille edellyttäen, että viranomaiset ovat kuulleet lasta ja kirjanneet tämän mielipiteen asianmukaisesti. Tilanne vaikeutuu huomattavasti, kun ryhdytään esittämään väitteitä lapsen mielipiteen aitoudesta. Sekä manipuloinnin tapahtuminen että se, että sitä ei ole tapahtunut, on hyvin vaikeaa osoittaa tavallisella todistelulla; lähinnä voidaan esittää epäsuoraa tai indisionäyttöä. 35 Sen vuoksi todistelua kumpaankaan suuntaan ei tulisi vaatia asianosaisilta, jos käytettävissä ei ole lasta haastattelevia asiantuntijoita, jotka ovat erityisesti paneutuneet lapsen tahdon aitouden problematiikkaan. 36 Koska Suomessa psykiatreille ja psykologeille ei opeteta PAS:a, eikä muutenkaan riittävästi tunnistamaan indoktrinaatiota, he eivät useinkaan kykene havaitsemaan lapsen tahdon epäaitoutta. 37 Jos tuomioistuin ei ole valmis käyttämään PAS-asiantuntijaa, ei ole varmaa keinoa tietää, onko lapsi manipuloitu, joten todistustaakka asian suhteen olisi kohtuuton. Kun em. asiat on oikeuskäytännössä ymmärretty, niin näyttöä manipuloinnista ei yleensä olekaan vaadittu, vaan tilanne on ratkaistu siten, että alle 12-vuotiaiden lasten tahtoon ei ole kiinnitetty ratkaisevaa huomiota, oli se muodostunut miten tahansa, kun taas yli 12-vuotiaiden tahdon on annettu ratkaista asia, samoin riippumatta tahdonmuodostuksen tavasta. Tätä periaatetta KKO sovelsi C:n tapauksessa, mutta sen jälkeen kun EIT tuomitsi Suomen valtion asiassa kiinnittämällä huomiota lasten mielipiteen tutkimisen puutteisiin, kerrottua menettelyä ei voida enää jatkaa. Tämä tarkoittaa, että Suomessa on tuomareiden, asianajajien ja lasta haastattelevien perehdyttävä PAS:een, jos tahdomme välttää Ihmisoikeussopimuksen vastaisuuden ja kaaoksen oikeuskäytännössä. Ennen kuin lasta haastattelevat ovat kunnolla perehtyneet PAS:een, tilanne on todistelun suhteen villi erityisesti, kun KKO on hämmentänyt sitä lisää C:n tapauksen jälkeen kypsiä alaikäisiä koskevilla ristiriitaisilla ratkaisuillaan. Muutamia suuntaviivoja voidaan kuitenkin antaa. Käyttäytymistieteiden lähtökohta on lapsen lojaalisuus ja kiintymys kumpaankin vanhempaansa. Jos toisen vanhemman puuttuminen lapsen elämästä olisi normaalia, 70 prosenttia lastensuojeluperheistä ei olisi yksinhuoltajaperheitä, au-äitien pojat eivät nuoressa aikuisiässä kuolisi ikätovereitaan useammin, eikä lapsenhuoltolaissa painotettaisi 35 Sovittelija kiinnitti C:n tapauksessa huomiota lasten käyttäytymisen ja puheen ristiriitoihin, jotka ovat keskeisiä tehtäessä johtopäätöstä PAS:sta: Toisaalta lapset isästä kysyttäessä vastustivat tätä voimakkaasti, toisaalta heidän käytöksensä kertoi kaipauksesta isää kohtaan. Myös Bricklinin ja Elliotin artikkelin alussa viitatut testit toimivat samoin. Niiden ideana on PAS:n jäljittäminen sen ristiriidan avulla, joka on lapsen verbaalisesti ilmaiseman toisen vanhemman vastustuksen (NBOAI= not based on actual interactions) ja samaan vanhempaan ei-verbaalisesti havaitun kiintymyksen välillä. On tyypillistä PAS:lle, että seurattaessa lapsia etävanhemman kanssa valvotussa tapaamistilanteessa vuorovaikutus sujuu erinomaisesti, mutta lähivanhemman luona lasten väitetään pelkäävän etävanhempaa. Jos kirjallisena todisteena voidaan esittää tapaamispaikan tai päiväkodin raportti lapsen ja etävanhemman hyvin toimivasta kontaktista, se on (indisio)todiste PAS:sta, kun raportissa kerrottu lasten suhtautuminen on ristiriidassa vastapuolen väittämien kanssa. 36 Huolto- ja täytäntöönpanoasioiden virallisperiaatteesta johtuu, että lapsen mielipide ja sen aitous tulee aina tarkastaa viranomaistoimin riippumatta siitä, tekeekö hakijan vastapuoli siitä nimenomaisen väitteen tai ei. Tosiasialliset kyvyt mielipiteen aitouden selvittelemiseksi vaihtelevat kuitenkin huomattavasti. Psykologeja, psykiatreja ja sosiaalityöntekijöitä selkeämpi näkemys lasten tahdon aitoudesta on parhaimmilla täytäntöönpanosovittelijoilla, joille mielipiteen muodostuksen sudenkuopat ovat valjenneet pitkän kokemuksen ansiosta. He voivat tunnistaa vieraannuttamisen, vaikka eivät tietäisi ilmiön nimeä. 37 Toinen vaihtoehto on, että tahdon epäaitous havaitaan esim. perheneuvolan tutkimuksissa, mutta sen lausuntoa ei osata tulkita tuomioistuimessa oikein, kun lausunnossa ei puhuta manipuloinnista, vaan lojaliteettiristiriidasta esim. seuraavasti: Lapsi ei pelkää isäänsä, kuten äiti väittää, vaan hän kärsii lojaliteettiristiriidasta. Olen Jurisprudentian artikkelin 3 luvussa osoittanut tällaisen lausunnon tarkoittavan sitä, että äiti on manipuloinut lapsen isäänsä vastaan, vieraannuttanut lasta isästään, mistä lausunnon tulisi katsoa olevan todiste. Näin siitä huolimatta, että siinä ei syyllistetä lähivanhempaa lojaliteettiristiriidan aiheuttamisesta lapselle, ja päinvastoin vielä suositellaan lapsen jatkavan asumista lähivanhemman luona. Hannuniemi 2007, Lojaliteettiristiriidasta kertovan lausunnon todistusarvoa voidaan vahvistaa etävanhemman kunnollisuudesta ja hyvästä suhteesta lapseen kertovilla todisteilla, jolloin poissuljentaperiaatteen mukaan vastuu lapsen oirehdinnasta vielä selkeämmin siirtyy vastapuolelle.

15 1006 molempien vanhempien tärkeyttä lapselle. 38 Näin ollen lähtökohtana tai laillisena presumtiona tulisi pitää lapsen tarvetta molempiin vanhempiin, minkä vuoksi vanhemman, joka pyrkii kontaktin vähentämiseen tai poistamiseen väittämällä toista vanhempaa haitalliseksi lapselle, tulee osoittaa väitteensä toteen konkreettisella ja varmalla todistusaineistolla. Aivan liian usein vanhemmat menettävät huollon ja tapaamisoikeudet pelkästään epämääräisten tai jo kumottujen väkivaltaväitteiden perusteella. 39 Vieraannuttaja harjoittaa manipulointia paitsi lapsiinsa, myös viranomaisiin, muun ohella väärien väitteiden avulla. Tämän vuoksi väärien väkivaltaväitteiden esittäjät ovat aina myös vieraannuttajia ja syyllistyneet lapsen manipulointiin. On hyvä sääntö sen suhteen, mikä aiheuttaa lapsen haluttomuuden kontaktiin: Jos etävanhempi on kunnollinen, eikä kyetä näyttämään toteen, että hän olisi käyttäytynyt selvästi väärin lasta kohtaan, ja hänen suhteensa lapseen on ollut hyvä yhdessäasumisen aikana, 40 niin johtopäätös on, että lähivanhempi on aiheuttanut tapaamisongelman omalla vastustuksellaan, hän manipuloi lasta. Toisin sanoen etävanhemman ja lapsen hyvä suhde ei voi muuttua muuksi ilman lähivanhemman negatiivista myötävaikutusta, jollei jotain konkreettista etävanhemman tekemää pahaa voida dokumentoidusti osoittaa. Yhteydenpidon ollessa vähäistä voi tapahtua luonnollista vieraantumista, mikä ei kuitenkaan koskaan aiheuta sellaista jyrkkää etävanhemman vastustamista, joka on tyypillistä PAS:lle. Täytäntöönpanoasioiden ei tulisi olla valitusinstansseja huolto- ja tapaamispäätöksille: Lapsen tahtoa tulisi tulkita samalla tavoin TpLain 2 :n kuin LHL 11 :n mukaan. Jos lapsen tahdonmuodostus on kunnolla peruspäätöksen yhteydessä selvitetty, täytäntöönpanossa tarkastelun kohteena ei voi enää olla lapsen tahto tai sen aitous, 41 kuten eivät muutkaan peruspäätöksellä ratkaistut asiat. Kyse voi olla vain siitä, ovatko olosuhteet peruspäätöksen jälkeen muuttuneet niin, että on muodostunut täytäntöönpanon este, mistä todistustaakka on hakijan vastapuolella. 42 Kun TpLain 2 :ssä on kyse varttuneen lapsen omasta tahdosta, hakijan vastapuolella on todistustaakka myös väittäessään sitä täytäntöönpanon estettä, että selvitetty tahto ei ole lapsen oma, vaan että siihen on epäasiallisesti vaikutettu. Valistuneimmissa tuomioistuimissa todisteina lasten tahdon epäaitoudesta on hyväksytty heidän viestejään ja dokumentoituja puheitaan, joissa lasten on havaittu esittäneen samoja perättömiä väitteitä kuin lähivanhempi, käyttäneen ikätasolleen soveltumattomia sanontoja tai omanneen epäasianmukaisia tietoja vanhempien yksityiselämästä. Lapset eivät luonnostaan esimerkiksi muista vanhempien rii- 38 Lapsenhuoltolain taustalla on ja 60-luvuilla kiintymyssuhdeteoriaa kehitettäessä havaittu molempien vanhempien tärkeys. Richard Warshakin mukaan toisen vanhemman menettäminen tuottaa paljon pysyviä häiriöitä ja sopeutumisongelmia lapsille ja nuorille. Jos toisen vanhemman menettäminen olisi normaalia, tällaisia tuloksia ei tulisi. Warshak, Richard: Current Controversies Regarding the Parental Alienation Syndrome. Teoksessa von Boch-Galhau, Wilfrid Kodjoe,Ursula Andritzky, Walter Koeppel Peter: Das Parental Alienation Syndrome (PAS). Eine interdisziplinäre Herausforderung für scheidungsbegleitete Berufe. Internationale Konferenz, Frankfurt am Main, , Berlin 2003, , 209. PAS:n ja toisen vanhemman menettämisen vaikutuksista lapsiin ks. Hannuniemi 2007, Epämääräisten todistamattomien väkivaltaväitteiden käyttäminen rikkoo sekä siviili- että rikosprosessissa EIS 6 (2) artiklaa. Asianajaja voi vaatia väitteiden yksilöintiä ja vahvistamista todisteilla, joita ilman hänen päämiehensä ei ole saanut hyväkseen oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. 40 Vanhemman ja lapsen hyvästä suhteesta voidaan esittää oikeudelle esim. hauskoista yhteisistä hetkistä kertovia valokuvia ja kuulustuttaa todistajia, jotka kertovat suhteesta pitkältä ajalta. 41 Eri asia on, jos peruspäätös on niin vanha, että lapsen kypsyminen on merkinnyt olosuhdemuutosta, tai jos kunnollista selvitystä ei ole tehty lapsen tahdosta peruspäätöksen yhteydessä. Olen ollut mukana useissa jutuissa, joissa vasta vouti on pyrkiessään noutamaan lapsia ensimmäistä kertaa kuullut heitä. Voudin kuuleminen on myös saattanut jäädä ainoaksi kunnolliseksi kuulemiseksi koko vuosia kestävässä prosessoinnissa. 42 Käytännössä este voi johtua vain hakijan harjoittamasta lapsen kaltoinkohtelusta, minkä vuoksi sellaisia väitteitä viljellään paljon toisen hakiessa uhkasakkoa tai noutoa.

16 Lapsen tahdonmuodostus ja vieraannuttamisoireyhtymä huolto- ja toja monen vuoden takaa, tiedä heidän seksiasioistaan, eivätkä he pelkää lähivanhemman vararikkoa, jollei heille aiemmista riidoista, uusista kumppaneista tai köyhtymisen pelosta jatkuvasti muistuteta. Päätösten perusteeksi on laitettu tällaista näyttöä, mikä vaatii paljon asianajajalta, ja on vaikeaa saada vedenpitäväksi eli vieraannuttaminen kokonaan toteennäytetyksi ilman viranomaislausuntojen tukea. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöä vieraannuttamistapauksissa EIT:ssa on annettu runsaasti tapaamis- ja huoltoratkaisuja, jotka selostusten perusteella vaikuttavat PAS-tapauksilta, vaikka termiä ei ole mainittu missään vaiheessa. 43 Eräs tällainen on Ignaccolo-Zenide v. Romania (31679/96). EIT tuomitsi Romanian EIS 8 artiklan rikkomisesta, kun sen viranomaiset eivät olleet tehneet juuri mitään pannakseen täytäntöön v.1994 annetun päätöksen, jolla ranskalais-romanialaisen pariskunnan kahden tyttären lähihuolto oli annettu äidille. Ranskalaisen tuomioistuimen lausumat osoittavat hyvin selvästi, että kyse oli PAS:sta, samoin olosuhteisiin nähden täysin yliampuva ja epärationaalinen äidin vastustaminen tapaamistilanteessa. Romanialaisisä vastusti äidin hyväksi tehdyn huoltopäätöksen täytäntöönpanoyrityksiä lähtemällä useaan kertaan lasten kanssa pakoon, mutta viranomaiset eivät yrittäneetkään etsiä lapsia. Äiti kävi Romaniassa tavatakseen lapsensa, mikä onnistui vain kerran noin 10 minuutin ajan suuren viranomaisjoukon läsnä ollessa lasten koulun opettajanhuoneessa v Äidin tavatessa ensimmäistä kertaa 7 vuoteen tyttärensä toinen lapsista yritti paeta ja uhkasi heittäytyä ikkunasta, jos hänet pakotettaisiin palaamaan äitinsä luo. Toinen alkoi itkeä ja käski äitinsä poistua ilmoittaen, ettei halunnut koskaan nähdä häntä. Kun lapset olivat poistuneet, valittaja ilmoitti, ettei hän enää halunnut vaatia huoltopäätöksen täytäntöönpanoa. Lasten isä teki v ranskalaiselle tuomioistuimelle hakemuksen, jolla hän pyysi huollon uskomista itselleen. Hylätessään hakemuksen oikeus totesi, että lapsia oli kasvatettu vihaamaan äitiään, mikä ilmeni heidän äidistään käyttämistä erityisen järkyttävistä ilmaisuista. Heidän kasvatuksensa ja olonsa olivat riistäneet heiltä kaiken arvostelukyvyn. 44 Tapauksessa Kosmopoulou v. Kreikka (60457/00) Kreikka tuomittiin EIS 8 artiklan rikkomisesta, kun sen tuomioistuimet olivat jättäneet antamatta äidille riittävät prosessuaaliset takeet tapaamisoikeuden toteuttamiseksi. Kansalliset tuomioistuimet olivat kahdesti eloja syyskuussa 1997 kieltäneet valittajalta häntä kuulematta väliaikaisesti tapaamiset. Kiellot oli annettu pian tapaamisoikeuden myöntämisen jälkeen eli erityisen ratkaisevalla hetkellä sikäli 43 EIT:n ratkaisussa Siemianowski v. Puola (45972/99) oli kyse vieraannuttamisesta, kun äiti ei vuosikausiin antanut isän tavata tytärtään juuri lainkaan, ensin estämällä tapaamisia käytännössä ja sen jälkeen tyypillisellä vetoamisella lapsen omaan tahtoon. EIT ei kuitenkaan katsonut tapausta 8 artiklan rikkomiseksi, kun Puolan tuomioistuimet olivat useaan otteeseen määränneet äidin maksettavaksi uhkasakkoja ja valvoneet tapaamisjärjestelyjä, eikä PAS:a mainittu lainkaan. Ymmärrystä vieraantumisväitteelleen ei saanut saksalainen Werner Süss, jonka tapaamisten estämisten ei EIT:n antamalla päätöksellä, lähinnä lapsen oman vastustavan tahdon perusteella, katsottu yltäneen ihmisoikeusloukkauksen tasolle, vaikka tuossakin tapauksessa olivat PAS-oireet nähtävissä (40324/98). 44 Islantilaisen Sophia Hansenin tapaus on analoginen Ignaccolo -tapauksen kanssa. Hansen joutui vuosia taistelemaan entisen miehensä kotivaltion Turkin kanssa kahden tyttärensä huollosta ja tapaamisesta, kun isä pakoili yhdessä tytärten kanssa täytäntöönpanoa kerran toisensa jälkeen. Tyttäret puhuivat heitä kuultaessa vieraannutetuille lapsille ominaisella tavalla: Valittaja ei ollut enää heidän äitinsä, tämä oli ollut paha heille, jättänyt heidät yksin ja mennyt muiden miesten kanssa (isän puhe kuultaa selvästi läpi), tytär ei tuntenut myötätuntoa äitiään kohtaan, jne. EIT tuomitsi Turkin EIS 8 artiklan nojalla sen vuoksi, että tapaamisoikeuksia ei ollut pantu riittävän tehokkaasti täytäntöön (36141/97). PAS:a ei tapauksessa mainittu lainkaan, mistä huolimatta kyse on vakavasta vieraannuttamisesta.

17 1008 kuin 9,5 vuoden ikäinen lapsi tuli saattaa äitinsä yhteyteen ja heidän välilleen tuli perustaa säännöllinen yhteydenpito. 45 Tytär oli syntynyt v Vuoden 1996 lopulla äiti lähti Englantiin jättäen lapsen yhteiseen kotiin Kreikkaan isän kanssa, joka sai myöhemmin huollon. Äiti ei ottanut yhteyttä tyttäreensä, joka itki jatkuvasti ja epätoivoisesti etsi äitiään, jonka pitkää poissaoloa hän ei ymmärtänyt tytär kävi tapaamassa äitiään Bristolissa, mutta äiti jätti hänet yksin hotellihuoneeseen, jossa tytär tunsi voimakasta pelkoa ja turvattomuutta. Äidin tullessa toukokuussa 1997 kouluun tavatakseen tytön opettajia, tämä juoksi pakoon kauhistuneena. Elokuussa 1997 äiti potki tyttöä ja repi tältä hiuksia päästä ateenalaisella poliisiasemalla. Valituksessaan äiti väitti, että tytär on hänestä vieraannutettu, mutta EIT ei päätöksessään ottanut kantaa käsitteeseen. V annetun kolmen psykologin lausunnon mukaan lapsi kärsi äitinsä tekemästä fyysisestä laiminlyönnistä ja hylkäämisestä sekä rakkauden ja kiintymyksen kieltämisestä. Lääkkeeksi he suosittelivat taukoa tapaamisiin, jotta lapsen negatiiviset tunteet tukahtuisivat. 46 Valittajan väitteissä vieraannuttamisesta on osittain perää. On myös selvää, että valittajan oma käytös oli niin tasapainotonta, että se osaltaan aiheutti lapsen vieraantumisen, joten PAS: sta ei voida puhua. Kuitenkin myös isä toimi väärin estäessään tapaamisia, samoin kreikkalaiset viranomaiset ja psykologit. Isä on mitä ilmeisimmin käyttänyt hyväkseen äidin pahaa virhettä, lapsen hotelliin yksin jättämistä, ohjelmoidessaan lasta vastustamaan tätä lisää. Tulos näkyi lapsen juostessa kauhistuneena äitiään pakoon koulussa, mikä on tyypillistä vieraannutetun lapsen käytöstä. Tapauksessa kaikki perheenjäsenet vaikuttavat häiriintyneiltä, mikä kuva entisestään vahvistuu tiedosta, että EIT:n käsittelyn aikaan oli vireillä yhteensä 35 vanhempien toisistaan tekemää rikosilmoitusta. Ratkaisussa Elsholz v. Saksa (25725/94), kerrotaan, että tavattuaan isäänsä kolme vuotta vanhempien eron jälkeen poika alkoi yhtäkkiä vastustaa tapaamisia tämän kanssa. Kun selostuksesta ei ilmene, että isä olisi tehnyt jotain väärää lasta kohtaan, kyse on PAS:sta. 47 Saksa tuomittiin EIS 6 ja 8 artiklan loukkaamisesta, kun tuomioistuimet eivät olleet hankkineet valittajan pyytämää asiantuntijalausuntoa pojan mielipiteestä. Elsholz vetosi prosessin kuluessa PAS:een, mutta EIT ei ottanut käsitteeseen kantaa. Ratkaisussa Kyselak v. Tsekki (11649/04) Ihmisoikeustuomioistuin ei katsonut valittajan kärsineen ihmisoikeusloukkauksista vaikean tapaamis- ja huoltokiistan yhteydessä ilmeisesti siksi, että äidin harjoittama vieraannuttaminen ei ollut edennyt loppuun asti, kun lapsi kuitenkin tapasi isäänsä. Jossain vaiheessa prosesseja oli ollut pitkä tauko tapaamisissa äidin sabotoinnin vuoksi, ja isä vetosi valituksessaan vieraannuttamisoireyhtymään, jonka kriteerit vaikuttivat ainakin tuossa vaiheessa täyttyneen Lisäksi lastensairaalan psykiatrisen osaston lausunto oli annettu valittajalle vasta helmikuussa 2002 eli noin 3,5 vuotta myöhemmin. Kukaan niistä kolmesta psykologista, jotka olivat antaneet lausunnon kesäkuussa 1997, ei ollut tutkinut valittajaa. EIT katsoi, että häntä ei ollut otettu mukaan päätöksentekomenettelyyn sillä tavoin, että hän olisi saanut tarpeellista suojaa intresseilleen. Siten valittajalla ei ollut asianmukaisia prosessuaalisia takeita, joilla hän olisi voinut riitauttaa tehokkaasti tapaamisoikeutensa väliaikaisen lakkauttamisen. 46 Ts. ensin todetaan lapsen kärsimykset äidin puuttuvan kiintymyksen vuoksi, ja sen jälkeen täysin ristiriitaisesti suositellaan lisää kiintymyksen puutetta! Tämäntyyppiset lapsen edun vastaiset suositukset ovat varsin yleisiä PAS -tapauksissa, minkä vuoksi mielenterveysalan ammattilaiset harvoin kykenevät auttamaan lapsia niissä erityisesti kun he menevät mukaan vieraannuttamiseen rikkomalla ammattieettisiä normejaan siten, että eivät kuule toista vanhemmista, kuten tässä oli tapahtunut. 47 Jutun asiakirjoista voi usein jo päätellä vieraannuttamisen siten, että kaikenlaisia väitteitä on tehty etävanhemmasta, mutta mitään ei ole kyetty näyttämään toteen, erityisesti rikostuomiot puuttuvat säännönmukaisesti asiakirjoista. 48 Myös tapauksessa Sanchez Cardenas v. Norway (12148/03) valittaja teki väitteen PAS:sta, mutta EIT ei ottanut siihen kantaa. Norja tuomittiin EIS 8 artiklan rikkomisesta, kun valittajaa oli estetty tapaamasta lapsiaan sellaisella korkeimman oikeuden päätöksellä, jossa viitattiin hänen mahdollisesti syyllistyneen lapsensa hyväksikäyttöön, mutta tätä väitettä ei tutkittu asianmukaisesti ko. tuomioistuimessa. Väite ei ollut johtanut rikosoikeuskäsittelyyn, ja tapaamisoikeutta käsitellyt alioikeus oli pitänyt sitä osana äidin manipulointia ja fabrikointina, jonka tarkoitus oli estää valittajan tapaamisoikeuden toteuttaminen. Kyse on tyypillisestä vakavasta vieraannuttamisesta.

18 Lapsen tahdonmuodostus ja vieraannuttamisoireyhtymä huolto- ja Kun EIT ei myöntynyt valittajan vaatimuksiin, se ei myöskään ottanut kantaa PAS:een. Kansallisten tuomioistuinten uskomaton sokeus lähivanhempien vieraannuttamistarkoituksen suhteen paljastuu kohdasta, jossa selitetään tsekkiläisen valitustuomioistuimen asennetta isän huollonsiirtovaatimukseen: Valitustuomioistuin pani merkille, että V.Z. (äiti) siirsi lapselle kielteisen asenteensa valittajaa kohtaan ja että vanhempien keskinäiset erimielisyydet estivät tunnesiteen muodostumista isän ja lapsen välillä, joka oli tullut syvemmäksi helmikuun 2002 aikana. Lapsi oli ilman vanhempia tekemässään hakemuksessa kertonut, että hän on hyvin integroitunut äidin perheeseen ja että hän haluaa nähdä isäänsä joka toinen lauantai, mutta hän ei tahdo asua isän kanssa. V.Z. on selittänyt että hän kunnioittaa lapsen mielipidettä koskien tapaamisoikeuksia kantajan kanssa. Näissä olosuhteissa valitustuomioistuin arvioi, että ei pidä muuttaa lapsen kasvuympäristöä. On kantajan asia näyttää toteen rakkautensa lapselle ja olla provosoimatta riitaa V.Z.:n kanssa. Tässä tsekkiläinen tuomioistuin siis näkee, kuten suomalaisetkin tekevät, etävanhemman ulkopuolisena häirikkönä, joka lapseen suuntautuvilla kontaktivaatimuksillaan vain häiritsee äidin ja lapsen muodostamaa ydinperhettä. Ei oteta huomioon, että silloin kun huollonsiirtovaatimus esitettiin, äiti oli vakavasti estänyt ja rajoittanut lapsen tapaamisia, minkä vuoksi lapsen asumisen ja huollonsiirto vaikutti isän kannalta ainoalta ratkaisulta tapaamisongelmiin. Sen sijaan koko vastuu yhteydenpidon toimivuudesta sälytettiin etävanhemman harteille, jonka edellytettiin myötäilevän kaikkia lähivanhemman oikkuja, vaikka tapaamisongelmat mitä ilmeisimmin olivat tämän aiheuttamia. Tapaus Kutzner v. Saksa (46544/99) Kutzner-tapaus on merkittävä sikäli, että havaintoni mukaan se on ainoa ratkaisu, jossa EIT on ottanut kantaa vieraannuttamiseen tekemällä sen olemassaolosta itse johtopäätöksen. 49 EIT tuomitsi Saksan 8 artiklan loukkauksesta, kun sosiaaliviranomaiset olivat turhaan ottaneet huostaan kaksi kehityksestä jälkeenjäänyttä lasta vanhemmilta, jotka olivat itse eri tavoin rajoittuneita. Perhe asui maatilalla yhdessä isovanhempien kanssa. Huostaanotto perustui siihen, että vanhemmat eivät oman jälkeenjääneisyytensä vuoksi kykenisi tukemaan lasten älyllistä ja tunneperäistä kehitystä; suoranaisia laiminlyöntejä tai lasten kaltoinkohtelua ei ollut. Lapset sijoitettiin tuntemattomiin sijaisperheisiin erilleen toisistaan, eivätkä vanhemmat saaneet tavata heitä kuin minimaalisesti tunnin ajan kerran kuukaudessa kahdeksan vieraan ihmisen läsnä ollessa. Vanhemmat katsoivat valituksessaan, että lapset kärsivät vieraannuttamisoireyhtymästä, joka on tunnistettu kansainvälisessä tiedeyhteisössä ja että heidän yhteydenpitonsa perusteeton rajoittaminen aiheutti sen, että lapset tulivat lisääntyvässä määrin vanhemmistaan vieraantuneiksi (Entfremdung, kohta 54). EIT hyväksyi tämän omassa arviossaan todeten kohdassa 79: Ottaen huomioon, että lapset olivat hyvin nuoria, kontaktin katkaiseminen sellaisin tavoin ja määräämällä tuollaiset yhteydenpidon rajoitukset voisi tuomioistuimen mielestä vain johtaa lasten lisääntyneeseen vieraantumiseen vanhemmistaan ja toisistaan. 50 Tapaus on esimerkki viranomais-pas:sta eli viranomaisten harjoittamasta lasten vieraan- 49 Sen sijaan Koudelka- ja Zavrel -ratkaisuissa EIT on perustanut ratkaisunsa johtopäätökset PAS:sta tsekkiläisten psykologien lausuntoihin. 50 Having recard to the fact that the children were very young, severing contact in that way and imposing such restrictions on visiting rights could, in the Court s opinion, only lead to children s increased alienation (Entfremdung) from their parents and from each other.

19 1010 nuttamisesta turhan tai perusteettomia tapaamisrajoituksia sisältävän huostaanoton avulla. Kutzner-ratkaisussaan EIT viittasi näihin, mm. ratkaisuihin Margareta and Roger Andersson v. Sweden, Series A no 226A, Keegan v. Ireland, , Series A no 290, Johansen v. Norway, , Reports 1996III, K & T v. Finland (25702/94, ECHR 2001VII). En käsittele ko. tapauksia, koska niissä ei ole vedottu PAS:een. Tapaus Koudelka v. Tsekki (1633/05) Termi vieraannuttamisoireyhtymä mainitaan sekä selostuksesta että johtopäätösosasta annetussa Koudelka-ratkaisussa. Tsekki tuomittiin EIS 8 artiklan rikkomisesta johtuen voimaperäisestä vieraannuttamisesta 51, jota kansalliset viranomaiset eivät kyenneet estämään, kun eivät ryhtyneet täytäntöönpanokeinoihin riittävän nopeasti ja systemaattisesti. Sen sijaan ne olivat antaneet ajan kulumisen ratkaista asian niin, että isän ja hänen tyttärensä välisten suhteiden palauttaminen vaikutti mahdottomalta. Äiti oli tuomittu tapaamisten täytäntöönpanon estämisestä kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, jota ei kuitenkaan koetusaikana muunnettu kiinteäksi vankeudeksi. Tätä EIT paheksui ja katsoi, että muuntorangaistuksen laiminlyömisen oli täytynyt tosiasiassa vain vahvistaa äidin käsitystä siitä, että hän sai edelleen ilman rangaistusta olla noudattamatta tapaamisoikeudesta annettuja päätöksiä. Selostuksen kohdassa 35 kerrotaan psykologin lausunnosta, jonka mukaan lapsi ei tapaamistilanteessa suostunut keskustelemaan isänsä kanssa ja käyttäytyi hysteerisesti. Perhetukikeskuksen tapaamisessa läsnä olleen psykologin mielestä äiti oli aiheuttanut lapselle vieraannuttamisoireyhtymän, vaarantanut hänen kehityksensä suhteessa vastakkaiseen sukupuoleen ja rohkaissut tässä hysteeristä ja itsekeskeistä käytöstä. Psykologi suositti lapselle psykoterapiaa ja tarvittaessa sairaalaan ottamista. Selostuksen kohdan 39 mukaan täytäntöönpanosovittelija antoi lausunnon, että olisi eduksi alaikäiselle, joka on pitkään joutunut kielteisen painostuksen uhriksi ja kärsii PAS:sta, että hän saisi neutraalissa ympäristössä asiantuntijan hoitoa, mikä ei missään vaiheessa toteutunut. Kohdassa 41 kerrotaan hallituksen viitanneen asiantuntijoihin, joiden mukaan lapsi oli psyykkisesti epävakaa, täysin äidistä riippuvainen, reagoiden huonosti stressiin ja äidin vaikutuksen vuoksi vihasi isäänsä tätä kuitenkaan tuntematta. Äidin tarjoamassa kasvatuksessa oli vakavia puutteita. Kohdassa 58 todetaan: Valittaja kertoi olleensa täysin tietoinen tyttärensä sen hetkisestä tilanteesta, vieraannuttamisoireyhtymästä, josta tämä kärsii, patologisesta kiintymyksestä äitiinsä ja vihasta. Hän arvioi edelleen että virhe ei johdu yksinään E.P:stä (äiti), vaan kansallisten viranomaisten liiallisesta lempeydestä, jotka pitkään vähättelivät asiantuntijoiden varoituksia. Hänen mukaansa, jos tuomioistuimet olisivat ottaneet huomioon heidän suosituksensa, ja jos he olisivat tarkkaan käyttäneet kaikki lailliset keinot velvoittaa E.P. sallimaan tapaamiset, nykyinen tilanne olisi vältetty. EIT arvioi tuomion perusteita johtopäätösosan kohdassa 62: Sattumalta EIT panee merkille, että valittajalle ja annetut tapaamispäätökset ovat yhä voimassa, vaikka menettelytavat ovat johtaneet sen tukahduttamiseen E.P.:n toimesta, ja prosessit ovat yhä vireillä. On myös tärkeää ottaa huomioon, että heti v asiantuntijat olivat kiinnittivät huomiota äidin negatiiviseen asenteeseen tapaamisoikeutta kohtaan, jota ei voitu toteuttaa ilman hänen myötävaikutustaan (kohdan 10 jäl- 51 Tapauksen suomenkielinen tiivistelmä Finlex-verkkosivuilla on huono sikäli, että siinä mainitaan vain vieraannuttaminen ja vieraannuttamisoireet, kun taas alkuperäistekstissä on selvästi PAS:n ranskankielinen vastine le syndrome d aliénation parentale selostuksen ja johtopäätösten kohdissa 35, 39, 58 ja 62. On selvä ero sen suhteen, onko kyseessä vieraannuttaminen ilmiönä vai psykiatrisena oireyhtymänä; tässä on kyse viime mainitusta. Koudelka-, Zavrel-, ja Kyselak - ratkaisut ovat EIT:sta saatavissa vain ranskaksi, eikä niitä voi löytää englanninkielisellä haulla. Koudelka-ratkaisun kerrotaan tulleen lopulliseksi ja Zavrel-ratkaisun

20 Lapsen tahdonmuodostus ja vieraannuttamisoireyhtymä huolto- ja kimmäinen osa); viimeisimmissä lausunnoissa on paljastettu lapsen patologinen kiintymys äitiinsä ja vieraannuttamisoireyhtymä (kohdan 35 jälkimmäinen osa). On enemmän kuin ilmeistä, että ajan kuluminen on aiheuttanut epäsuotuisia seurauksia valittajalle. 52 Tapaus Zavrel v. Tsekki (14044/05) Ihmisoikeustuomioistuin tuomitsi Tsekin valtion myös Zavrel-tapauksessa EIS 8 artiklan rikkomisesta pitkään jatkuneen tapaamisten estämisen vuoksi. Tuomioistuimen mukaan Koudelkatapaus on analoginen Zavrel-tapauksen kanssa ja kummassakin oli rikottu valtion velvollisuutta vanhemman ja lapsen jälleenyhdistämiseen. Merkillepantavaa on, että valtio tuomittiin, vaikka lapsi oli itse sanonut että ei tahdo nähdä isäänsä ja että hän ei pidä tästä. Selostuksen kohdassa 13 kerrotaan, että lapselle testejä tehneen psykologin mukaan nämä lapsen lausumat eivät olleet uskottavia, ja kyse oli vieraannuttamisoireista. Seuraavassa on kohtia selostusosassa, jossa vedotaan toistuvasti PAS:een: 16. Lastenpsykologin raportin mukaan, joka on annettu tuomioistuimen pyynnöstä , isän ja pojan tapaaminen psykologin toimistossa on sujunut ilman vaikeuksia ja kyseinen henkilö on näyttänyt vastuullista asennetta poikaansa kohtaan. Koska asiantuntija on löytänyt alaikäisestä ensimmäisiä merkkejä vieraannuttamisoireyhtymästä, hän suosittelee laajoja tapaamisoikeuksia isälle. 23. Konsultaatiokeskuksen lausunnosta ilmenee, että sovittuna ajankohtana äiti ei tuonut alaikäistä keskukseen, väittäen että lapsi ei halua nähdä isäänsä. Sitten hän selittää, että hän ja hänen uusi miehensä eivät kiellä lasta tapaamasta valittajaa, mutta he eivät näe ollenkaan, miksi heidän pitäisi ottaa yhteyttä isään. 53 Psykologin mukaan vuorovaikutus ja yhteistyö vanhempien välillä ei ollut mahdollista, ja J.Z:n uuden miehensä kanssa etsivät tahallaan tekosyitä, joiden vuoksi lapsen ei tarvitse tavata isäänsä. Pitää muistaa, että psykologin mielestä ei pitäisi olla olemassa mitään syitä, miksi lapselta riistetään kontakti valittajan kanssa, ja tämänhetkinen tilanne väistämättä johtaa isän hermostumiseen. Keskus ehdottaa vanhemmille apua yhteydenpitoon, jotta he voisivat uudelleen aloittaa isän ja lapsen välisen kontaktin. Tarjousta ei kuitenkaan hyväksytty, tekosyynä esitettiin J.Z.:n kieltäytyminen valitustuomioistuin muutti annettua alioikeuden päätöstä. Vastauksena valittajan tekemään vaatimukseen se määräsi yhteydenpidon alkamaan isän ja lapsen välillä vähitellen ja ensin erityisjärjestelynä niin, että muut ihmiset eivät ole läsnä. Samalla tuomioistuin päätti korottaa lapsen hyväksi maksettavaa elatusapua. Tuomioistuin perusti päätöksensä asiantuntijoiden näkemyksiin, joiden mukaan valittajalla on hyvät kasvatukselliset voimavarat ja välittää paljon pojastaan, vaikka lapsi on tullut hermostuneeksi vanhempien välisten jännitteiden vuoksi ja vaikka äiti on kehittänyt hänelle vieraannuttamisoireyhtymän. 28. Alioikeus huomautti, että asiantuntijoiden mukaan valittajalla on erittäin hyvät kasvatukselliset kyvyt, kun taas ne ovat J.Z:lla ovat rajoitetut, kun hän nostattaa lapsen isäänsä vastaan ja kehittää hänessä vieraannuttamisoireyhtymän. Lapsi on omaksunut asenteensa äidiltä ja tämä on syy, miksi hän ei tahdo tavata isäänsä, vaikka ollessaan isänsä kanssa heidän yhdessäolonsa vaikuttaa täysin luonnolliselta. Sitä paitsi ei ole näytetty, että lapsella olisi negatiivisia muistoja yhteisestä elämästä valittajan kanssa, kuten J.Z. on toistuvasti väittänyt. Tuomioistuin kiinnittää huomiota tähän ristiriitaan Tuomioistuimen mielestä on lapsen intressissä tavata isäänsä säännöllisesti, saadakseen takaisin luonnollisen kiintymyksensä, eikä ole kuin ajan kysymys, että lapsi on tottunut isänsä tapaamisiin. Se kehottaa äitiä lopettamaan lapsen nostattamisen isäänsä vastaan ja sen sijaan valmistelemaan kontaktia näiden välillä. (Äidin lapsessa kehittämä vieraannuttamisoireyhtymä mainitaan myös kohdassa 42). 45. Psykologista puheen ollen, hän on myös ollut passiivinen ja tyytynyt äidin antamiin kelvottomiin selityksiin. Hänen argumentillaan koskien lapsen esitystä viimeisen haastattelun aikana, että hän ei halua nähdä isäänsä, on ammatillisen alibin luonne, koska tämä selvitys on annettu 17 kuukautta sen jälkeen, kun asiantuntija oli todennut lapselle syntyneen vieraannuttamisoireyhtymän. Sama lapsen 52 Kaikki lainaukset ovat kirjoittajan käännöksiä ranskankielisestä alkutekstistä. 53 Kuten edellä on kerrottu, tällaiset lausumat ovat hyvin tyypillisiä vieraannuttajille.

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Lapsen ääni on vahvistunut erilaisissa lasta koskevissa viranomaistoimissa. YK:n lasten oikeuksien julistus 12 art. oikeus tulla kuulluksi

Lapsen ääni on vahvistunut erilaisissa lasta koskevissa viranomaistoimissa. YK:n lasten oikeuksien julistus 12 art. oikeus tulla kuulluksi LAPSEN MIELIPITEEN SELVITTÄMINEN JA MILEIPITEEN MERKITYS TUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖKSENTEOSSA Lapsen kuuleminen = tilaisuuden varaaminen lapselle kertoa toiveistaan ja ajatuksistaan. Kuuleminen on lapsen oikeus.

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06 Asia Valittaja Kansalaisuutta koskeva valitus Iranin kansalainen A Päätös, josta valitetaan Asian

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvonta

Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvontahanke 2005-2011 Pelastakaa lasten, Ensi- ja turvakotien liiton, Nuorten ystävien ja soslapsikylien yhteishanke, jota RAY rahoittaa Lapselle tulee

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä huhtikuuta 1983 annetun lain (361/83) 49 :n nojalla,

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

LAPSEN EROKRIISI (1/2) LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PH4_plus 1 *1409901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä perheselvityslomake on tarkoitettu sinulle, joka olet ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella hakevan alle 18

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA. 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana

SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA. 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana Avioliittolain I osan 5 luvussa säädetään perheasioiden sovittelusta. AL 20

Lisätiedot

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen 16.10.2007 Tutkimusasiamies Jari-Pekka Tuominen VSSHP/TUKIJA Lääketieteellisen tutkimuksen osalta taustalla lääketutkimusdirektiivi

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Turvaamistoimet Markkinaoikeudessa Kolster-info Tampere 23.9.2015

Turvaamistoimet Markkinaoikeudessa Kolster-info Tampere 23.9.2015 Turvaamistoimet Markkinaoikeudessa Kolster-info Tampere 23.9.2015 Jyrki Nikula Director, IP Legal & Trademarks Mikä on turvaamistoimi? Oikeudenkäymiskaaren 7 luku käsittelee turvaamistoimia Immateriaalioikeutta

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (8) 10.1.2008 Taltionumero 22 Diaarinumero 1245/3/07

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (8) 10.1.2008 Taltionumero 22 Diaarinumero 1245/3/07 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (8) 10.1.2008 Taltionumero 22 Diaarinumero 1245/3/07 Asia Valittaja Kansalaisuutta koskeva valitus Somalian kansalainen A Päätös, josta valitetaan Asian

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Mies, ero ja käytännön asiat

Mies, ero ja käytännön asiat Mies, ero ja käytännön asiat Kari Vilkko Erosta Elossa toiminta 3.4.2014 Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Sisältö ennen eroa: mitä voin tehdä

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 97/2005 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 49/2006 25.8.2006 Asia: Kirjallinen varoitus Päätös, johon haetaan oikaisua Ministeriö on 14.11.2005 antanut yli-insinööri A:lle

Lisätiedot

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle kiinteistön lahjoittamiseen sovellettava säännöstö Maakaaren (540/1995) 4. luvun 2 :n mukaisesti kiinteistön lahjaa koskevat soveltuvin osin kiinteistön

Lisätiedot

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus?

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja oikeustieteellisen tiedekunnan yhteinen tutkijaseminaari 26.2.2007 Teija Suonpää ja Juuli

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto 8.9.2015

Suvianna Hakalehto 8.9.2015 1 Suvianna Hakalehto 8.9.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan

Lisätiedot

17.4.2013. LA 27/2012 vp (Juho Eerola/ps ym.) Lakivaliokunnan asiantuntijakuuleminen 18.4.2013

17.4.2013. LA 27/2012 vp (Juho Eerola/ps ym.) Lakivaliokunnan asiantuntijakuuleminen 18.4.2013 1/3 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS Osasto 1 MUISTIO 17.4.2013 Eduskunnan lakivaliokunnalle Viite: LA 27/2012 vp (Juho Eerola/ps ym.) Lakivaliokunnan asiantuntijakuuleminen 18.4.2013 Kuten oikeusministeriö 26.11.2012

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361 Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleiset säännökset 1 Lapsen huolto Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö

Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Isyyslain uudistamisen tausta Nykyinen isyyslaki (700/1975) tuli voimaan 1.10.1976 Muutoksia 80-luvulla ja

Lisätiedot

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto) 21 päivänä toukokuuta 1996 Asia T-148/95 W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio Henkilöstö - Pysyvä osittainen työkyvyttömyys -

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 1. Oppilaan (hakijan) nimi (sukunimi, etunimet) 2. Kenen idea vaihto-oppilaaksi lähteminen on? Oppilas itse Äiti Isä Joku muu, kuka 3. Onko vaihto-oppilaaksi lähtö

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Pyydetään kunnioittavasti, että Korkein oikeus myöntää valitusluvan kysymyksessä olevaan Turun hovioikeuden päätökseen.

Pyydetään kunnioittavasti, että Korkein oikeus myöntää valitusluvan kysymyksessä olevaan Turun hovioikeuden päätökseen. KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Lupahakemuksen ja valituksen kohde Turun hovioikeuden päätös Nro 588 Dnro R 04/152/26.2.2004 Anna- Liisa Yli-Kovero Asia Hakija ja valittaja Virkasuhteen purkaminen Anna-Liisa Yli-Kovero

Lisätiedot

Puh, 0400 975 211 Sähköposti: esa.sirvio@manttavilppula.fi

Puh, 0400 975 211 Sähköposti: esa.sirvio@manttavilppula.fi 1 HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS 2.11.2015 Raatihuoneenkatu 1 13100 Hämeenlinna ASIA: VALITUS TAMPEREEN KAUPUNGIN YHDYSKUNTALAUTAKUNNAN JÄTEHUOLTOJAOSTON PÄÄTÖKSESTÄ KOSKIEN SAKO- JA UM- PIKAIVOLIETTEENKULJETUSTA

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

*1479901* A-OSA + + PK3_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE LAPSELLE HAKIJANA HUOLTAJA. 1 Huoltajani tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1479901* A-OSA + + PK3_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE LAPSELLE HAKIJANA HUOLTAJA. 1 Huoltajani tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK3_plus 1 *1479901* PERHESELVITYSLOMAKE LAPSELLE HAKIJANA HUOLTAJA Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka huoltaja on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Sinä asut

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 13/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/13 18.08.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 13/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/13 18.08.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 13/2015 1 (5) 13 Oikaisuvaatimus johtavan ylihammaslääkärin päätöksestä HEL 2015-006958 T 06 00 00 Päätösehdotus Perustelut päättää hylätä ********** oikaisuvaatimuksen keskitettyjen

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

+ + KANSALAISUUSILMOITUS; KAKSITOISTA VUOTTA TÄYTTÄNYT OTTOLAPSI

+ + KANSALAISUUSILMOITUS; KAKSITOISTA VUOTTA TÄYTTÄNYT OTTOLAPSI KAN_5 1 *1209901* KANSALAISUUSILMOITUS; KAKSITOISTA VUOTTA TÄYTTÄNYT OTTOLAPSI Tämä ilmoituslomake on tarkoitettu 12 vuotta täyttäneelle ottolapselle, jonka ottovanhemmista ainakin toinen on Suomen kansalainen.

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Huoltoriita huoltokiusaaminen - vieraannuttaminen. Kuka auttaa kun lapsen oikeutta vanhempaan rikotaan?

Huoltoriita huoltokiusaaminen - vieraannuttaminen. Kuka auttaa kun lapsen oikeutta vanhempaan rikotaan? Huoltoriita huoltokiusaaminen - vieraannuttaminen. Kuka auttaa kun lapsen oikeutta vanhempaan rikotaan? Pauli Tossavainen varapuheenjohtaja Huoltoriita Huoltoriita on oikeusprosessi, jossa haetaan päätöstä

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

1. Millainen henkilö on asiantuntija?

1. Millainen henkilö on asiantuntija? Asiantuntijat YS-asioissa - käytännöistä ja mahdollisuuksista Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen seminaari 24.- 25.5.2011 Asianajaja, varatuomari Juhani Viilo 1 1. Millainen henkilö on asiantuntija?

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen

Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen Sisältö Hoitotahto Valtakirjavaltuutus Edunvalvonta Testamentti HOITOTAHTO Omasta hoidosta määrääminen etukäteen Suostuminen annettuun hoitoon

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Esa Iivonen Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 5.10.2012 Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Lapsen oikeuksien sopimus Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa

Lisätiedot

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Agenda Konfliktin ratkaisuun liittyviä kysymyksiä Tuomioistuinsovittelu Yleiset tuomioistuimet Välimiesmenettelyt

Lisätiedot