Valtioneuvoston kanslian tilinpäätös toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kanslian tilinpäätös 2013 toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

2

3 Valtioneuvoston kanslian tilinpäätös 2013 toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

4

5 Sisällys 1 TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullinen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstö Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET VALTIONEUVOSTON KANSLIAN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIITÄ TÄYDENTÄVÄT LIITTEET OIKEUSKANSLERINVIRASTON TILINPÄÄTÖS Johdon katsaus Oikeuskanslerinviraston laskelmat

6 4

7 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Valtioneuvoston kanslia tuki tehtävänsä mukaisesti valtioneuvostoa toiminnassaan ja toteutti ministeriönä hallitusohjelmassa asetettuja tavoitteita. Tehostaakseen toimintaansa ministeriön sisäistä toimin-takulttuuria ja johtamista kehitettiin. Panostukset tähän toivat myönteistä kehitystä työtyytyväisyyttä mittaavien tunnuslukujen valossa. Valtioneuvoston kanslian organisoimassa puoliväli-istunnossa hallitus arvioi hallitusohjelman toteutumisen sekä Suomen talouden tilannetta. Yhdessä hallituksen puoliväliistunto ja pidetty kehysriihi muodostivat ns. hallitusohjelman puolivälitarkastelun. Kriittisimmät uusia lisäpäätöksiä vaativat hallitusohjelman tavoitteet katsottiin liittyvän talouskasvuun, työllisyyteen sekä julkisen talouden kestävyyteen. Puoliväli-istunnossaan hallitus linjasi päätöskokonaisuuksia, joilla luodaan edellytyksiä korkeammalle työllisyydelle ja uusien työpaikkojen syntymiselle, vahvemmalle talouskasvulle sekä tasapainoiselle julkiselle taloudelle. Näitä aiheita käsiteltiin hallitusta laajemmalla yhteiskunnan foorumilla, kun pääministeri Kataisen koolle kutsumassa Heureka-foorumissa tavoitteena oli muodostaa puolueiden, etujärjestöjen ja tutkimuksen edustajien yhteinen näkemys Suomen talous- ja työllisyystilanteesta sekä tunnistaa ta-louden muutostarpeita ja vahvuuksia. Keskeiseksi nousi yhteinen tilannearvio julkisen talouden kestä-vyysvajeesta ja rakenteellisesta alijäämästä sekä kasvua vahvistavien rakenteellisten toimenpiteiden tarpeesta. Hallitus sopi budjettiriihessä rakenneuudistusohjelmasta talouden kasvuedellytysten vahvis-tamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Ohjelmalla pyritään poistamaan Suomen julkisen talouden kestävyysvaje ja siten turvaamaan julkisten palvelujen ja etuuksien rahoitus. Keinoina on saada työllisyys, talouskasvu ja julkisten palvelujen tuottavuus nousuun. Hallitus päätti neuvottelussaan perjantaina rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Erityisesti ict-sektorin työllisyyden kohentamiseksi valtioneuvoston kanslia asetti seurantaryhmän koordinoimaan kansallisissa ICT-kehittämishankkeissa syntyneiden linjausten ja ehdotusten toimeen-panoa (ICT 2015: 21 polkua Kitkattomaan Suomeen ja Julkisen hallinnon ICT-strategia ). Seurantaryhmän tehtävänä on ollut huolehtia, että strategisissa ICT-kehittämishankkeissa syntyneet linjaukset ja ehdotukset jalostuvat ja etenevät konkreettisiksi päätöksiksi mm. kehyspäätösten kautta sekä toimeenpannaan tarkoitetussa laajuudessa ja aikataulussa. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi pyrkii vaikuttamaan kansainväliseen talouskehitykseen tavoitteenaan maailmantalouden vakaa ja tasapainoinen kehitys sekä kauppa- ja talouspoliittisten etujemme edistäminen. Talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi, Suomeen suuntautuvien investointien ja maakuvatyön edistämiseksi saatettiin valtioneuvoston kanslian johdolla tätä työtä tekevät toimijat niin kotimaassa kuin ulkomaillakin yhteen hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Hallitus vahvisti kesä-kuussa 2013 ensimmäisen Team Finland -strategian vuodelle Team Finland tuo yhteen Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja ja maa-kuvatyötä edistävät toimijat kotimaassa ja ulkomailla. Tavoitteena on selkeä ja asiakaslähtöinen toi-mintamalli, jossa toimijat tuodaan saman sateenvarjon alle ja niitä ohjaavat yhteiset, valtioneuvoston vuosittain vahvistamat tavoitteet. Samalla pyritään entistä joustavampaan toimintatapaan, jossa hank-keita toteutetaan yhteistyössä valtion ja yksityisten toimijoiden kesken. Team Finland -verkoston toi-minta maa- 5

8 ilmalla käynnistyi alkuvuodesta Eri maihin on muodostettu 72 tiimiä, jotka kokoavat yhteen Suomen viranomaiset, julkisrahoitteiset organisaatiot sekä muut keskeiset Suomi-toimijat. Tiimeille on määritelty työohjelmat ja koordinaattorit, joilla on tiedot verkoston paikallisesta toiminnasta ja palveluista. Verkostolla on yhteinen, pääministerin johdolla toimiva ohjausryhmä. Toinen hallituksen hyväksymä strategia, joka pyrkii tukemaan liiketoimintamahdollisuuksien avaamista, oli elokuussa 2013 hyväksytty uudistettu Arktinen strategia. Strategia pyrkii Suomen arktisen aseman vahvistamiseen, avautuvia liiketoimintamahdollisuuksia hyödyntämiseen, ympäristön, turvallisuuden ja vakauden turvaamiseen, maan pohjoisten alueiden aseman vahvistamiseen, kansainvälistä yhteistyötä lisäämiseen ja arktisen osaamisen laajaan hyödyntämiseen. Strategian vision mukaan Suomi on aktiivinen arktinen toimija, joka osaa kestävällä tavalla sovittaa yhteen arktisen ympäristön reunaehdot ja liiketoimintamahdollisuudet kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen. Strategiassa on viisi eri arktisen toiminnan osa-aluetta, joissa Suomella on tavoitteita: Suomen arktinen väestö, koulutus ja tutkimus, arktinen liiketoiminta, ympäristö ja vakaus, kansainvälinen arktinen osaaminen. Arktinen strategia pannaan täytäntöön erillisillä sektorikohtaisilla toimilla. Vuoden 2013 aikana valtioneuvoston kanslian johdolla valmistui kaksi hallitusohjelman mukaista selon-tekoa eduskunnalle. Kesäkuussa 2013 hallitus antoi EU-selonteon Vahvempi, yhtenäisempi ja reilumpi EU on Suomen etu. Selonteko lähtee siitä, että Suomi on sitoutunut yhteiseen rahaan euroon sekä talous- ja rahaliiton vahvistamiseen ja tukee Euroopan tiiviimpää yhdentymistä. Suomelle tärkeitä ke-hittämisalueita ovat oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen, jonka tulee näkyä ja toteutua kansalaisten jokapäiväisessä elämässä. Globaalin kilpailun kiristyessä on kiinnitettävä huomiota toimiin, joilla vah-vistetaan jäsenvaltioiden kasvupotentiaalia ja kilpailukykyä samalla kun pidetään huolta työllisyydestä ja hyvinvoinnista. Muita prioriteetteja ovat talous- ja rahaliiton vahvistaminen, yhteisen energiapolitiikan kehittäminen, ilmaston muutoksen torjuminen, henkilöiden vapaan liikkuvuuden edistäminen, unionin ulkoisen toiminnan vahvistaminen sekä unionin laajentuminen. Lokakuussa 2013 hallitus antoi eduskunnalle tulevaisuusselonteon, mikä käsittelee kestävää kasvua ja hyvinvointia. Selonteko avaa Suomen pitkän aikavälin tulevaisuuden haasteita ja linjaa valtioneuvoston yhteisen tahtotilan tulevaisuuden rakentamiseksi. Visiona on, että vuonna 2030 kaikkien Suomessa on hyvä elää merkityksellistä ja arvokasta elämää. Suomalainen osaaminen ja taloudellinen kasvu ovat luoneet perustan hyvinvoinnille. Suomi on onnistunut rakentamaan kestävää kasvua omaleimaisiin menestystekijöihinsä nojaten ja kantaen vastuuta sekä Suomessa että globaalisti. Kasvu on edistänyt ihmisten hyvinvointia ympäristön kantokyvyn asettamissa rajoissa. Vastuuta kantavat koko yhteiskunta, yhteisöt ja yksilöt. Tulevaisuusselonteko sisältää periaatelinjauksia, joiden puitteissa voidaan eri puolilla yhteiskuntaa ryhtyä konkreettisiin toimiin. Kansallisen ennakointityön ( lisäksi selonteon valmistelussa hyödynnettiin tutkimuksia, valtioneuvoston tekemiä linjauksia ja strategioita sekä kansainvälisen Kestävän kasvun malli -tutkimushankkeen tuloksia. EU-politiikka oli hallituksen toiminnan keskiössä koko kuluneen vuoden ajan. Talouskriisi, useita jä-senmaita koetteleva velkakriisi ja kasvava työttömyys vaikuttivat EU:n sisäiseen tilanteeseen. Kriisit ovat vahvistaneet maaperää EU-kriittisyydelle, jakaneet jäsenmaita eri suuntiin vetäviin ryhmiin ja kasvattaneet houkutusta turvautua protektionismiin. Kriisit ovat myös osoittaneet tarpeen uudistaa ra-hoitusmarkkinoita, vahvistaa jäsenmaiden kilpailukykyä ja julkista taloutta sekä huolehtia EU:n sosiaa-lisesta vakaudesta. Suomen linja on selvä: tuemme Euroopan tiiviimpää yhdentymistä, silloin kun se tapahtuu tavalla, jonka jäsenmaat ja kansalaiset kokevat tarpeelliseksi, reiluksi ja oikeudenmukaiseksi. Talouskriisissä oli kuitenkin vuoden lopulla nähtävissä tilanteen paranemista ja talouden kääntyminen kasvuun. Suomi pyrki toimimaan kriisin hoitamisessa euron vakauttamiseksi, jäsen- 6

9 maita rakenteellisiin uudistuksiin kannustaen ja uutta kasvua vahvistaen erityisesti sisämarkkinoita kehittämällä. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus hyväksyi tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen koko-naisuudistusta koskeva valtioneuvoston periaatepäätöksen. Periaatepäätös sisältää vuosina toteutettavan kokonaisuudistuksen, jonka tavoitteena on vahvistaa monitieteistä, korkeatasoista ja yhteiskunnan kannalta merkityksellistä tutkimusta, vapauttaa resursseja rakenteista tutkimustoimintaan, muodostaa tutkimuslaitoksista aihepiireittäin nykyistä suurempia ja vahvempia kokonaisuuksia, lisätä yhteistyötä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välillä sekä uudistaa tutkimuksen rahoitusta. Tutkimusrahoitusta uudistetaan kahdella tavalla: yhtäältä perustamalla strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittamaan valtioneuvoston asettamien teemojen ja painopisteiden mukaisesti tutkimusta, joka etsii ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin, toisaalta vahvistamalla valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaa tutkimus- ja selvitystoimintaa kokoamalla rahoitusta valtioneuvoston ja sen ministeriöiden välittömien tietotarpeiden tutkimus-, arviointi- ja selvitystoimintaan. Hallitusohjelman mukaisesti osana laajempaa keskushallinnon kehittämistä valtioneuvoston kanslia asetti VNHY 2015-hankkeen. Hankkeessa on tavoitteena koota valtioneuvoston ja sen ministeriöiden hallinto- ja palvelutoiminnot valtioneuvoston hallintoyksikköön lukien. Valtioneuvoston hallintoyksikkö johtaa, sovittaa yhteen ja kehittää valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteistä hallintoa, sisäistä toiminnan ja talouden suunnittelua ja toimintatapoja sekä tuottaa yhteisiä palveluja ja kehittää valtioneuvoston yhteistä toimintakulttuuria. Keskushallinnon kehittämiseen liittyi myös marraskuussa 2013 valmistunut Tulevaisuuden hallinnot hankkeen loppuraportti (Governments for the Future). Hankkeen tavoitteena oli jakaa kansainvälisesti kokemuksia siitä, mitä valmiuksia eri maiden keskushallinnoilla on kohdata nykyiset ja tulevat yh-teiskunnalliset haasteet ja kartoitettiin osallistuvien maiden yhteisiä keskushallinnon konkreettisia ongelmia ja ratkaisuja. Tulevaisuuden hallinnot -hanke toteutettiin Suomen aloitteesta ja jäseniksi kutsuttiin Skotlanti, Iso-Britannia, Ruotsi ja Itävalta sekä työtä tukemaan OECD. Valtioneuvoston kanslia käynnisti myös Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden valmistelun. Hal-litus linjasi valmistelua iltakoulussaan : pyrkimyksenä on synnyttää mukaansa tempaava, kiinnostava ja monipuolinen juhlavuosi. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä Suomen valtiollisesta it-senäistymisestä ja kansakunnan kehityksestä, Suomen ja suomalaisuuden merkityksestä nykypäivänä, sekä kansakunnan tulevaisuuden haasteista ja uudesta suunnasta. Valmistelua varten asetettiin laaja-alainen valtuuskunta ja toimeenpanosta vastaava hallitus. Valtioneuvoston kanslian valmiutta hoitaa tehtävänsä vakavissa häiriötilanteissa testattiin valtakunnal-lisessa valmiusharjoituksessa. Valtakunnallisen valtionhallinnon valmiusharjoituksen (VALHA 2013) päämääränä oli harjoittaa valtionhallintoa ja valtionjohtoa vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen edellyttämään yhteistoimintaan. Harjoituksen pääteemana oli kyberturvallisuus. Harjoituksen osallis-tuivat ministeriöt, tasavallan presidentin kanslia ja oikeuskanslerinvirasto. 7

10 VALTIONEUVOSTON KANSLIAN ORGANISAATIO MINISTERI EU-ASIAT PÄÄMINISTERI MINISTERI OMISTAJAOHJAUSASIAT Alexander Stubb Jyrki Katainen Pekka Haavisto PÄÄMINISTERIÄ AVUSTAVAT VIRKAMIEHET VALTIOSIHTEERI Olli-Pekka Heinonen ALIVALTIOSIHTEERI Timo Lankinen EU-ASIOIDEN OSASTO HALLINTO- JA VALMIUSOSASTO VIESTINTÄOSASTO OMISTAJAOHJAUSOSASTO PALVELUOSASTO Kare Halonen Auni-Marja Vilavaara Hannu Kuikka Kari Mokko Eero Heliövaara POLITIIKKA-ANALYYSIYKSIKKÖ Taina Kulmala YLEISTEN EU-ASIOIDEN YKSIKKÖ HALLINTOYKSIKKÖ TURVALLISUUSYKSIKKÖ ISTUNTOYKSIKKÖ Satu Keskinen Kari Peltonen Timo Härkönen Arno Liukko EU-POLITIIKKAYKSIKKÖ KÄÄNNÖSTOIMISTO TILANNEKUVAYKSIKKÖ Jori Arvonen Katarina Petrell Jarkko Korhonen TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN YKSIKKÖ Tuomas Tapio EU-TIEDONHALLINTAYKSIKKÖ TIETOYKSIKKÖ TILAPALVELUYKSIKKÖ Vesa Liikanen Pentti Vesanen Marko Lavikkala KULJETUSPALVELUYKSIKKÖ Tomi Ahlholm 8

11 1.2 Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Tavoite Arvio Perustelut Valtioneuvoston kansliaseuraa hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita ja toimenpiteitä kokonaisuutena niin, että hallitus pystyy päättämään tarvittavista politiikkatoimista hyvän tiedon pohjalta ja oikea-aikaisesti tyydyttävä Valtioneuvoston kanslian tavoitteena on ollut valtioneuvoston toiminnan turvaaminen sekä sen varmistaminen, että valtioneuvostolla on kyky kaikissa tilanteissa ohjata tehtävänsä mukaisesti yhteiskunnan toimintaa. tyydyttävä Arvioinnin perusteella hallituksen puoliväliprosessin tavoitteessa onnistuttiin, mutta valmisteluprosessissa oli myös puutteita, mm. tiedonkulussa ja prosessin järjestelmällisessä etenemisessä. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään nyt käynnissä olevissa kehittämishankkeissa. Valtioneuvostokokonaisuuden johtamisessa ylimmän johdon yhtenäisyydellä on merkittävä vaikutus. Kansliapäälliköille suunnatun kehittämisohjelman tuloksena saavutettiin heidän arvionsa mukaan kansliapäälliköiden muodostaman kollektiivin kehittyminen tiiviimmäksi yhteisöksi, joka voi ottaa vastaan ja toteuttaa sille osoitetut toiveet sekä tehtävät. Lisäksi koettiin että on syntynyt yhteisiä toimintatapoja kansliapäällikköryhmän vertaiseen johtamisen tukeen, sisäiseen työskentelyyn, sekä laajemmin johtamistyöhön valtioneuvostossa. Nämä vaikuttavat myönteisesti ministeriöiden väliseen yhteistyöhön ja tätä kautta toiminnan vaikuttavuuteen. Hallituksen vuosikertomuksen kehittämistyössä tulisi pystyä vastaamaan odotuksiin ja se vaatii jatkossa vahvaa panostusta sisällön kehittämiseen, raportoinnin yhtenäistämiseen ja päällekkäisyyksien poistamiseen kaikissa ministeriöissä, jotka yhdessä tuottavat materiaalin kertomukseen. Eduskunnan tarve saada vuosikertomus kertomusvuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä asettaa oman lisähaasteensa kehittämistyölle jo siksi, että esimerkiksi osa kertomusvuotta koskevista tiedoista saadaan vasta tilinpäätösten valmistuttua. Valtioneuvoston viestinnän yhteensovittamista ja suunnitelmallisuutta on tehostettu kehittämällä valtioneuvoston strategisen viestinnän malli, jota käytettiin onnistuneesti hallituksen rakenneuudistuksen sekä kunta- ja sotekoordinaatioryhmän viestinnässä. Kanslian johdolla on luotu yhteistyössä ministeriöiden kanssa kaikille yhteisiä viestintäratkaisuja, kuten valtioneuvoston verkkosivujen ja ministeriöiden verkkosivujen yhtenäinen malli, joiden toteutus on siirtynyt vuodelle 2014 yhteisen julkaisujärjestelmähankkeen viivästymisen vuoksi. Valtioneuvoston toiminnan häiriöttömyys on onnistuttu turvamaan hyvin. Turvallisuuden kehittämistoimenpiteillä on parannettu reagointikykyä. Häiriötilanteiden määrä on pysynyt aiemmalla tasolla. Harjoitusraporttien perusteella valtioneuvoston kyky ohjata tehtäviensä mukaisesti yhteiskunnan toimintaa häiriötilanteissa on myös hyvällä tasolla. Valtioneuvoston tilannekuvatoiminnasta on saatu kuluvan vuoden aikana kokemuksia harjoituksissa ja aidoissa häiriötilanteissa. Kehittämisohjelman ja saatujen kokemusten pohjalta tehtyjen parannustoimenpiteiden ansiosta kykyä tuottaa valtionjohdolle koottua, ajantasaista ja analysoitua tilannekuvaa on kehitetty. Valtioneuvoston kanslian kaikissa kehittämis- ja tehostamistoimenpiteissä on siinä määrin onnistuttu, että VMBAROlla mitattuna kokonaistyötyytyväisyys nousi edelliseen vuoteen verrattuna samoin kuin sairaspoissaolojen määrä väheni. 9

12 Valtioneuvoston kanslian tavoitteena on ollut varmistaa, että Suomen tavoitteita Euroopan unionissa edistetään ennakoivasti, aktiivisesti ja tuloksellisesti hyvä Suomi toimi Euroopan unionissa aktiivisesti ja sai läpi useita keskeisiä tavoitteitaan. Eurooppa-neuvoston ja päämiesten keskeinen rooli edellyttää, että valtioneuvoston kanslia kykenee tukemaan pääministeriä tehokkaasti EUpolitiikan johtamisessa. Vuonna 2013 pidettiin kuusi Eurooppa-neuvoston kokousta ja yksi eurohuippukokous. Suomi onnistui saavuttamaan niissä keskeiset tavoitteensa hyvin. Valtioneuvoston kanslian vastuulla ovat EU-ministerivaliokunnan sihteeristön tehtävät. Ministerivaliokunta kokoontui säännöllisesti linjaamaan Suomen keskeiset tavoitteet. Valiokunnan aktiivisuus tarjosi vaikuttamistyölle vaadittavaa poliittista ohjausta. Kehittämistä on edelleen siinä, että Suomi muodostaa omat kantansa esille nouseviin asioihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vuoden aikana esillä olleiden kaikkein keskeisimpien kysymysten osalta vaikuttamistyö oli pääosin onnistunutta: Talous- ja velkakriisin hoitamisessa ja rahaliiton kehittämisessä yhteistyö samoin ajattelevien jäsenmaiden kanssa oli tiivistä; Suomi saavutti pitkälle tavoitteensa EU:n rahoituskehysneuvotteluissa sekä niihin liittyen maatalous- ja rakennepolitiikasta seuraavalle seitsemälle vuodelle; Suomen ajamien digitaalisten sisämarkkinoiden edistämisestä tuli vuoden aikana EU:n valtavirtaa; joulukuun Eurooppa-neuvosto päätti etenemisestä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla pitkälle Suomen ajamien tavoitteiden mukaisesti. Yksittäisten lainsäädäntöhankkeiden osalta yhteistyö valtioneuvoston kanslian, EU-edustuston ja ministeriöiden välillä toimi pääosin tyydyttävästi. Ennakoivaa vaikuttamistyötä on kuitenkin edelleen syytä kehittää: huomio kiinnittyy mm. EU-oikeudellisen työn kehittämiseen, komission esityksistä tehtäviin nopeisiin vaikutusarviointeihin, EU-edustuston voimavaroihin ja kussakin ministeriössä EU-asioiden hoitamiseen osoitettuihin voimavaroihin. 10

13 Valtioneuvoston kanslian tavoitteena on, että valtion yritysvarallisuutta hoidetaan tuloksellisesti. Valtioneuvoston kanslian tavoitteena on, että Suomen taloudellisia ulkosuhteita, suomalaisten yritysten kansainvälistymistä, Suomen maakuvaa sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja koskevat julkisrahoitteiset toiminnot on organisoitu tehokkaasti ja tuloksellisesti. hyvä hyvä Yritysvastuun edistäminen, periaatepäätöksessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti, eteni vuonna 2013 hyvin. Kehittämällä aktiivisesti omaa yritysvastuutyötään ja korostamalla voimakkaasti yritysvastuun merkitystä liiketoiminnassa, on omistajaohjaus vaikuttanut yritysvastuun nousuun hallitusten asialistalle sekä osaksi liiketoimintastrategioita ja johtamisjärjestelmiä. Valtio-omistaja on ollut edelläkävijä verojen maksun avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistämisessä. Valtio-omistaja on onnistunut hyvin verojalanjäljen raportoinnin edistämisessä omistamissaan yrityksissä sekä verojenmaksun avoimuuden lisäämisessä. Vuonna 2013 naisten osuus kaikista valtion nimitysvallassa olevista hallitusten jäsenistä oli 47,1 prosenttia. Kaikkien yhtiöiden hallitusten puheenjohtajista naisia on neljä eli 15 prosenttia. Helsingin pörssin yhtiöiden hallituksissa naisten osuus hallitusjäsenistä oli 23 prosenttia. Tähän verrattuna, valtio-omistaja on onnistunut erinomaisesti hallitusvalintojen sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistavoitteessaan. Valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden (Finnair Oyj, Fortum Oyj, Neste Oil Oyj) markkina-arvo nousi 22,3 prosenttia v Markkina-arvo kehittyi hiukan Helsingin pörssin yleisindeksiä heikommin. Helsingin pörssin yleisindeksi nousi 26,5 prosenttia v Salkun markkina-arvo vuoden 2013 lopussa oli 9,5 mrd. euroa (7,8 mrd. euroa). Erityisesti Neste Oilin kurssikehitys oli positiivista yhtiön osakekurssin noustua 47 prosenttia. Solidiumin salkun kokonaistuotto jäi painorajoitetun OMX Helsinki Cap GI-tuottoindeksin kokonaistuotosta v Osakesijoitusten kokonaistuotto oli 24,5 %. Valtion suoran pörssisalkun osinkotuotto v oli 6,1 % (6,5 %) ja osinkosuhde 65,8 % (63,3 %). Salkun osinkotuotto oli hyvällä tasolla verrattuna Helsingin pörssin päälistan yhtiöiden osinkotuottoon 1), joka v oli 4,3 % (4,7 %). Sen sijaan valtion suoran pörssisalkun osinkosuhde 2) alitti Helsingin pörssin päälistan yhtiöiden osinkosuhteen, joka v oli 74,3 % (67,5 %). Valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden keskimääräinen sijoitetun pääoman tuotto nousi vuonna ,8 prosenttiin (9,3 %). Tähän vaikutti Neste Oilin merkittävästi parantunut tulos. Listaamattomien yhtiöiden keskimääräinen sijoitetun pääoman tuotto 2) laski 6,4 prosenttiin vuodentakaisesta 7,1 prosentista. Haastava markkinatilanne huomioiden, listaamattomien yhtiöiden kannattavuuskehitystä voidaan pitää tyydyttävänä. 1) ennuste 2) ennuste Team Finland-verkoston ensimmäisen toimintavuoden aikana on keskitytty verkoston kokoamiseen, toiminnan painopisteiden määrittelyyn sekä yhteisten työvälineiden luomiseen.alan julkisrahoitteisen toimijakentän hajanaisuudesta ja siiloutuneisuudesta aiheutuu, että Team Finland-toimintamallin saaminen täyteen vauhtiin tapahtuu asteittain, usean vuoden aikana. Yhteistyöstä ja yhtenäisemmästä toimintatavasta saatavat hyödyt ovat kuitenkin pitkällä tähtäimellä merkittäviä. 11

14 Vaikuttavuustavoitteet Valtioneuvoston kanslian seuraa hallitusohjelman keskeisiä tavoitteista ja toimenpiteitä kokonaisuutena niin, että hallitus pystyy päättämään tarvittavista politiikkatoimista hyvän tiedon pohjalta ja oikea-aikaisesti Valtioneuvoston kanslia valmisteli ja esitteli toukokuussa 2013 valtioneuvoston jäsenten vaihdon, kun tasavallan presidentti vapautti ministerit Gustafssonin ja Guzenina-Richardsonin valtioneuvoston jäsenyydestä ja ministerin tehtävistä. Samanaikaisesti presidentti nimitti kansanedustajat Huovisen ja Viitasen valtioneuvoston jäseniksi ja ministereiksi sekäsiirsi ja määräsi ministeri Kiurun opetusministeriksi. Vastaavasti lokakuussa 2013 ministeri Hautalan tilalle nimitettiin ministeriksi kansanedustaja Haavisto. Vaalikauden kolmas hallituksen strategiaistunto järjestettiin helmikuussa Valtioneuvoston kanslia vastasi yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa aineiston tuottamisesta hallituksen käyttöön. Aineisto hyödynnettiin myös hallituksen uudistetussa vuosikertomuksessa. Hallitusohjelman tavoitteiden, kärkihankkeiden ja toimenpiteiden etenemisestä tuotettiin tilannekatsaus. Istunto oli osa hallituksen puoliväliprosessia ja tavoitteena oli luoda hallitukselle tilannekuvaa Suomen taloudesta ja näin pohjustaa kehysriihen päätöksiä. Prosessi toteutettiin ensimmäistä kertaa tämänkaltaisella tavalla, jossa ensin työstettiin hallituksen yhteinen tilannekuva ja sen pohjalta linjaus toimenpiteistä kehysriihen yhteydessä. Strategiaprosessin kehittämistarpeita tunnistava arviointi tehtiin kesän 2013 aikana. Arvioinnin perusteella puoliväliprosessin tavoitteessa onnistuttiin, mutta valmisteluprosessissa oli myös puutteita, mm. tiedonkulussa ja prosessin järjestelmällisessä etenemisessä. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään nyt käynnissä olevissa kehittämishankkeissa. Osana hallitusohjelman seurantaa on toteutettu lainsäädäntösuunnitelmaa sekä sen koordinointia että kehittämistä yhteistyössä ministeriöiden kanssa. Valtioneuvoston kanslia on tukenut hallituksen ja pääministerin työtä eri tavoin. Elokuussa järjestettiin Heureka-foorumi, joka kokosi yhteen puolueiden puheenjohtajat, työmarkkinaosapuolet ja synnytti keskustelua talouden ajankohtaisista haasteista. Foorumi lisäsi osaltaan kriisitietoisuutta ja myötävaikutti sen yhteistyöilmapiiriin syntymiseen, jossa sovittiin hallituksen rakennepaketista ja keskitetystä tuloratkaisusta. Vuoden 2013 aikana on käynnistetty pääministerin ideapajat, joiden tavoitteena on edistää tutkimuksen, innovaatiotoiminnan, yritysten ja päättäjien välistä vuoropuhelua. Vuoden 2013 loppupuolella käynnistettiin lisäksi valmistelu tammikuussa 2014 järjestettyyn hallituksen sisäiseen keskustelutilaisuuteen. Valtioneuvoston kanslian yhteydessä toimiva laajapohjainen seurantaryhmä on vauhdittanut ICT strategiaan sisältyvien kehitysehdotusten toimeenpanoa. Ryhmän työ on osoittautunut erityisen tärkeäksi hallinnon alojen rajat ylittävien hankkeiden toimeenpanon koordinoimisessa. Valtioneuvoston kanslia on osallistunut hallinnon kehittämishankkeisiin kuten keskushallinnon uudistukseen, valtion ICT-strategian laadintaan ja valtion ict-palveluorganisaation (Tori) uudistamiseen sekä kyberstrategian toimeenpanosuunnitelman valmisteluun. Suomen aloitteesta on toteutettu viiden hallinnon kanssa kansainvälinen Governments for the Future -hanke, hankkeen raportin keskusteluttaminen sekä valmistelu. Hanke valmistui loppuvuodesta 2013 ja nosti esiin strategista hallituspolitiikkaa ja sen valmistelua tukevan järjestelmän ajankohtaisia kehittämistarpeita, mm. liittyen poliittisten toimijoiden ja asiantuntijavirkamiesten keskinäisiin rooleihin. Hanke antoi aineksia Suomessa käytävään keskusteluun siitä, miten todellisia muutoksia saadaan aikaan yhteiskunnassa kun tietopohja ja toimeenpano pirstaloituvat hallinnossa. Hankkeen tuloksena käynnistyi muun muassa valtioneuvoston ohjauspolitiikan ja ohjausjärjestelmien integroimisen kehittämishankkeen. 12

15 Valtioneuvoston ja sen johdon yhtenäisyyttä sekä yhteistyötä on pyritty parantamaan kansliapäällikkökokousta kehittämällä. Kansliapäällikkökokouksia on suunnattu valtioneuvoston yhteisiin asioihin ja kokousten tavoitteena on ollut yhteisen näkemyksen rakentaminen sekä hallituksen linjausten tehokkaampi toimeenpano. Yhteisen näkemyksen saavuttamisessa kansliapäälliköt kokevat onnistuneensa itsearvioinnin perusteella hyvin. Valtioneuvostokokonaisuuden johtamisessa ylimmän johdon yhtenäisyydellä on merkittävä vaikutus. Kansliapäälliköille suunnatun kehittämisohjelman tuloksena saavutettiin heidän arvionsa mukaan kansliapäälliköiden muodostaman kollektiivin kehittyminen tiiviimmäksi yhteisöksi, joka voi ottaa vastaan ja toteuttaa sille osoitetut toiveet sekä tehtävät. Lisäksi koettiin että on syntynyt yhteisiä toimintatapoja kansliapäällikköryhmän vertaiseen johtamisen tukeen, sisäiseen työskentelyyn, sekä laajemmin johtamistyöhön valtioneuvostossa. Nämä vaikuttavat myönteisesti ministeriöiden väliseen yhteistyöhön ja tätä kautta toiminnan vaikuttavuuteen. Kansliapäällikkökokousta kehitettiin vuoden 2013 aikana sisällöllisesti ja muodostamalla teemallisia kokonaisuuksia käsittelyihin. Kokouksista tiedottaminen on vakiintunut nopeaksi ja tiiviiksi heti kokouksen jälkeen toimitettavaksi yhteenvedoksi, jonka avulla tehdyt linjaukset ja päätökset viestitään yhdenmukaisesti ministeriöihin ja yhteiset linjaukset ovat kaikkien tiedossa. Kansliapäällikkökokous on osallistunut rakennepoliittisen ohjelman valmisteluun ja ohjelmaa käsitellään säännöllisesti. Lisäksi asialistalla ovat toistuvasti olleet valtioneuvostoa koskevat yhteiset kehittämishankkeet kuten ICT, vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma ja hallinnon kehittäminen. Kansliapäällikkökokous on toiminut hallitusohjelman toimeenpanon varmistamisessa ja strategisten valtioneuvoston yhteisten asioiden valmistelussa. Vuoden 2013 aikana järjestettiin kehittämisohjelma, joka tukee kansliapäälliköiden johtamiskyvyn kehittymistä, vahvistaa kansliapäälliköiden yhteistä työskentelyä ja esimiesroolia. Vuoden 2013 aikana on pidetty kansliapäällikkökokous 20 kertaa ja kolme kahden päivän mittaista kehittämispäivää, kaksi puolen päivän pituista työpajaa sekä vierailu Itävaltaan. Hallituksen tulevaisuusselonteko Kestävällä kasvulla hyvinvointia, joka sisältää valtioneuvoston vision, tavoitteet ja toimintalinjaukset, hyväksyttiin valtioneuvostossa Selonteossa keskitytään kestävän kasvun avaimiin hyvinvoinnin takaamiseksi vuoteen 2030 ulottuvassa tulevaisuudessa. Selonteon tavoitteena on vaikuttaa mahdollisimman laajasti yhteiskunnan eri tahoilla tehtävään päätöksentekoon sekä kuluvalla hallituskaudella että myöhemmin, esimerkiksi hallitusohjelmatyössä. Selonteko ladattiin VNK:n sivustolta vuoden loppuun mennessä noin kertaa lisäksi se on ollut käytettävissä muilla sivustoilla. Selonteko avattiin kansalaiskommentoinnille hankkeen sivustolla ja kommentteja saatiin noin 150. Kaikkiaan tällä sivustolla julkaistiin yli 200 blogikirjoitusta, ja käyntejä sivuilla oli vuonna 2013 noin Selonteon valmistelun keskeisenä lähtökohtana oli helmikuussa 2013 sivustolla 2030.fi julkistettu hankkeen ennakointivaiheen raportti, joka sai noin kävijää. Lähtökohtiin kuuluivat myös ennakointiraportista verkossa kerätty palaute sekä keväällä järjestettyjen kuulemistilaisuuksien tulokset. Yhteistyö Sitran, Suomen Akatemian ja Tekesin kanssa jatkui. Ennakointivaiheen arviointiraportti valmistui kesällä Sen mukaan ennakointiprosessi onnistui kansallisena visioprosessina, mutta raporttia kritisoitiin hajanaisena. Edelleen olisi toivottu tutkimuksellisempaa otetta ja aineiston käytön läpinäkyvyyttä. Osana tulevaisuusselontekohanketta valtioneuvoston kanslia asetti kesällä 2013 kansallista ennakointimallia käsittelevän osahankkeen. Sen tehtävänä on rakentaa kansallinen ennakoinnin toimintamalli, joka toimii kansallisena kilpailuetuna ja edelläkävijyyden elementtinä. Ehdotusten viimeistely tehdään keväällä Tulevaisuusselontekohankkeeseen liittyy myös kokeiluja, 13

16 joita käynnistettiin vuonna 2013 ministeriöissä, ja joilla edistetään ja kerätään kokemuksia kokeilevasta toimintakulttuurista. Kokeiluiden avulla viedään selonteossa esille nousseita asioita eteenpäin ja samalla kehitetään hallinnon toimintatapoja. Kokeiluiden vaikuttavuutta voidaan arvioida vasta myöhemmin. Valtioneuvoston kanslia, Sitra, Suomen Akatemia ja Tekes tilasivat talvella 2012 professori Pekka Himasen ja professori Manuel Castellsin johtamalta kansainväliseltä tutkimusryhmältä tutkimushankkeen kestävän kasvun suomalaisesta mallista. Kansainvälinen tutkimusryhmä analysoi esimerkkien valossa maailmantalouden muutosta ja kestävän kasvun ratkaisuja. Seitsenhenkisen tutkijaryhmän työ on ollut itsenäinen kaksivuotinen akateeminen tutkimus, jonka ohjausvastuu on ollut valtioneuvoston kansliassa. Kansainvälisen tutkimushankkeen loppuraportti Kestävän kasvun malli - Globaali näkökulma julkistettiin ja sen keskeisiä tuloksia hyödynnettiin selonteon valmistelussa. Tutkimushanke herätti vilkkaan keskustelun, ja loppuraportti ladattiin VNK:n sivuilta vuoden loppuun mennessä n kertaa lisäksi se on ollut ladattavissa myös muiden tahojen palvelimilta. Hallitus teki periaatepäätöksen tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta syyskuussa. Valtioneuvoston kanslia on huolehtinut periaatepäätöksen toimeenpanon kokonaiskoordinaatiosta ja toimeenpanon seurannasta yhteistyössä ministeriöiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Loppuvuodesta valtioneuvoston kanslia ohjeisti ministeriöitä valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan tutkimus-, arviointi-, ennakointi- ja selvitystoiminnan rahoituksen valmistelusta, ministeriöiden tutkimussuunnitelmista ja tutkimusrahoituksen kokoamisesta ministeriöissä. Uudistuksen toimeenpanossa valtioneuvoston kanslian tavoitteena on synnyttää systemaattinen toimintamalli, jolla varmistetaan vahva ja horisontaalinen tietopohja yhteiskunnallisen päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Ministeriöiden välisenä yhteistyöelimenä ja tiedonvaihdon foorumina on toiminut valtioneuvoston kanslian joulukuussa 2011 asettama valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoiva TEA-työryhmä. Tutkimustiedon hyödyntämisen mahdollisuuksista ja haasteista on keskusteltu eri sidosryhmien kanssa mukaan lukien kansainväliset kumppanit. Syyskaudella 2013 TEA-työryhmä toiminta keskittyi toimintaympäristökuvauksen päivittämiseen, ministeriöiden tulevaisuuskatsausten valmisteluun, sekä tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksen toimeenpanoon liittyviin tehtäviin. Syksyllä 2013 on kehitetty käyttäjäpalautteen perusteella ministeriöille yhteinen tulevaisuuskatsausten konsepti, yhteinen aikataulu ja työtä tukeva valtioneuvoston kansliasta johdettu prosessi. TEA-työryhmä on koettu parhaaksi poikkihallinnolliseksi tiedonvaihtofoorumiksi, jossa on saavutettu luottamuksellinen ja kehittävä keskusteluilmapiiri. Talousneuvoston ohjelmaa vuonna 2013 leimasi hallituksen pyrkimys etsiä keinoja talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Alkuvuodesta käytiin intensiivistä keskustelua talouden rakenteellisista ongelmista ja niiden ratkaisukeinoista koskien mm. matalapalkkaista työtä ja yritysten toimintaedellytyksiä sekä komissaari Olli Rehnin välittämiä komission suosituksia. Tavoitteena oli luoda yhteistä tilannekuvaa sekä lisätä tietoisuutta rakenteellisten uudistusten tarpeellisuudesta. Keskustelu palveli osaltaan hallituksen syksyllä julkistaman rakennepoliittisen ohjelman linjaamista. Ajankohtaisen tulo- ja kustannuskehityksen seuraaminen vakiinnutti paikkansa talousarviovalmistelun rinnalla elokuun kokouksessa. Rahoitusmarkkinoiden kehitystä seurattiin ajankohtaiskatsausten ohella Suomen Pankin pääjohtajan alustamassa teemakokouksessa huhtikuussa. Syystalvella toteutettiin useamman kokouksen kattava tulevaisuuskeskustelu, jossa pohdittiin yrityskentän ja työmarkkinoiden pidemmän aikavälin kehitysnäkymiä ilman välitöntä kytköstä päätöksentekoon. Tulevaisuuskeskustelun tavoitteena oli synnyttää talouden näkymistä yhteistä tavoitteellista kuvaa, joka helpottaisi vaikeidenkin konkreettisten päätösten läpiviemistä lähitulevaisuudessa. Jäsenpalautteen perusteella keskustelua 14

17 pidettiin varsin onnistuneena. Sihteeristö tilasi ja julkaisi kaksi selvitysraporttia, jotka käsittelivät matalapalkkatyötä sekä eläkejärjestelmän työllisyysvaikutuksia. Hallituksen vuosikertomus on perustuslain 46 :ssä säädetty valtioneuvoston eduskunnalle vuosittain antama kertomus hallituksen toiminnasta ja niistä toimenpiteistä, joihin se on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt, samoin kuin kertomus valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta. Valtioneuvoston kansliasta esiteltiin kesäkuussa 2013 hallituksen esitys eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen ja valtion tilinpäätöskertomuksen yhdistämistä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 62/2013 vp). Eduskunnan vastaus saatiin joulukuussa 2013 ja lainmuutokset saatettiin voimaan helmikuun 2014 alusta. Yhdistetty kertomus on nimeltään hallituksen vuosikertomus. Vuosikertomuksen lähtökohtana on valtioneuvoston ja sen ministeriöiden tilivelvollisuus eduskunnalle. Eduskunnan on tarpeen saada informatiivista ja tiiviisti esitettyä tietoa valtiontalouden asemasta ja koko julkisen sektorin tilasta, kehityksestä ja riskeistä sekä harjoitetun toimintapolitiikan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Kertomuksen perusteella eduskunnan pitää pystyä antamaan palautetta hallinnolle ja vaikuttamaan muun muassa seuraavan vuoden talousarviovalmisteluun. Säädösmuutokset sekä vuosittain valmisteltava ohjekirje tekevät kertomusmenettelystä ennalta tiedossa olevan ja läpinäkyvän menettelyn, jota noudatetaan ja kehitetään ministeriöiden ja eduskunnan väliseksi molempia palvelevaksi raportointi- ja yhteistyömenettelyksi. Valtioneuvoston kanslia ja valtiovarainministeriö vastaat siitä, että kertomusmenettelyä kehitetään yhdessä muiden ministeriöiden ja eduskunnan kanssa. Kertomuksen sisältöä kehitetään siten, että hallitusohjelman toimeenpano ja hallituksen toimenpiteiden tuloksellisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskeva tieto ja analyysi muodostaa tulevaisuudessa kertomuksen keskeisen sisällön. Eduskunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti kertomusta kehitetään siten, että hallituksen toimenpiteiden ja toiminnan kuvailua koskevat osuudet vähenevät ja että tilalle luodaan analyysiä tuloksellisuudesta, yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta sekä valtion taloudellisesta asemasta ja koko julkisen sektorin taloudellisesta tilasta (ml. kuntatalous ja sosiaalirahastot). Ensimmäinen yhdistetty kertomus annettiin kalenterivuodelta Se annettiin eduskunnalle toukokuussa Se sisältää valtiontalouden ja hallituksen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevat tiedot (hallituksen vaikuttavuusselvitys), ministeriöiden hallinnonalojen toiminnan tuloksellisuuden kuvaukset (tuloksellisuusselvitys) sekä valtion tilinpäätöslaskelmat. Lisäksi kertomuksessa on selvitykset toimenpiteistä eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta. Ensimmäistä yhdistettyä kertomusta valmisteltaessa on muodostettu kahdesta valmistelumenettelystä hallituksen ja ministeriöiden yhteinen prosessi sovittamalla yhteen tiedon kokoaminen, aikataulut ja työtavat. Samalla on yritetty poistaa päällekkäisyyksiä. Tavoitteena on, että kertomuksen eri osat muodostavat kokonaisuuden ja edistävät yhteiskuntapoliittista keskustelua sekä toimisivat aineistona politiikkatoiminen suunnittelussa. Vuodelta 2013 annettavan kertomuksen valmistelu aloitettiin syksyllä Sen osalta jatketaan työtä sisällön kehittämiseksi. Kehittämistyössä tulisi pystyä vastaamaan odotuksiin ja se vaatii jatkossa vahvaa panostusta sisällön kehittämiseen, raportoinnin yhtenäistämiseen ja päällekkäisyyksien poistamiseen kaikissa ministeriöissä, jotka yhdessä tuottavat materiaalin kertomukseen. Eduskunnan tarve saada vuosikertomus kertomusvuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä asettaa oman lisähaasteensa kehittämistyölle jo siksi, että esimerkiksi osa kertomusvuotta koskevista tiedoista saadaan vasta tilinpäätösten valmistuttua. 15

18 Valtioneuvoston kanslia asetti Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden projektiorganisaation, laajapohjaisen valtuuskunnan sekä eri tahoista riippumattoman hallituksen. Valtuuskunta tulee hyväksymään suuret linjaukset. Hallitus ideoi, osallistaa ja organisoi. Hallitusta avusta hanketta varten rekrytoitu pääsihteeri. Valtioneuvoston kanslian tavoitteena on ollut valtioneuvoston toiminnan turvaaminen sekä sen varmistaminen, että valtioneuvostolla on kyky kaikissa tilanteissa ohjata tehtävänsä mukaisesti yhteiskunnan toimintaa. Valtioneuvoston viestinnän yhteensovittamiseksi hyväksyttiin lokakuussa valtioneuvoston strategisen viestinnän linjaukset sisältävä valtioneuvoston kanslian suositus. Strategisen viestinnän toimia ja välineitä käytetään niiden asioiden viestintään medialle ja suurelle yleisölle, jotka ovat valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistavia laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita, joiden pääministeri katsoo vaativan tehostettuja ja koordinoituja viestintätoimia tai muita pääministerin, vastuuministereiden tai hallituksen määrittelemiä yhteisiä erityisprojekteja tai kärkihankkeita. Strategisen viestinnän toimia ja välineitä käytettiin viestintäosaston johdolla hallituksen rakenneuudistuksen sekä kunta- ja sote-koordinaatioryhmän viestinnässä. Valtioneuvoston strategisen viestinnän toteutuksen perusta on ministeriöiden viestintöjen päivittäinen tiivis vapaaehtoinen yhteistyö: viestinnän tilannekuvan jatkuva ylläpito, aktiivinen tietojenvaihto, tuotannollisen osaamisen jakaminen tarvittaessa poolien ja tiimien kautta sekä sitoutuminen modernien viestintävälineiden hankintaan ja käyttöön. Osana uudistusta käynnistettiin maaliskuussa viestintäosaston johtamat, ministeriöiden viikottain pidettävät uutiskokoukset sekä viestinnän tilannekuvan ylläpito Vatry-pohjaisessa Uutislukkarissa, johon syötetään tiedot ministeriöiden merkittävimmistä viestintätapahtumista. Valtioneuvoston nykyistä verkkoetusivua kehitettiin niin, että se toimii ajantasaisesti ja kuvitettuna koko valtioneuvoston yhteisenä uutis- ja ajankohtaispainotteisesti toimitettuna julkaisukanavana. Etusivun merkitys korostuu entisestään uudistettavalla valtioneuvoston verkkosivustolla. Valtioneuvoston verkkoviestintähankkeessa toteutettiin pilottiministeriöiden verkkosivu-uudistusta varten toiminnallinen prototyyppi, joka sisältää päätelaiteriippumattoman mallin uudeksi valtioneuvoston verkkosivustoksi ja sen mediapalveluksi sekä ministeriöiden verkkosivustomallin. Osana uudistushanketta toteutettiin suunnitelma sivustojen visuaaliseksi ilmeeksi. Neljän pilottiministeriön sivustot tuotetaan yhteiselle julkaisualustalle JulkICT:n johdolla toteutettavassa hankkeessa. Sivustojen avaaminen on myöhästynyt yhteisen alustaratkaisun toteutuksen viivästymisen vuoksi. Valtioneuvoston viestinnän yhteensovittamista ja suunnitelmallisuutta on tehostettu kehittämällä valtioneuvoston strategisen viestinnän malli, jota käytettiin onnistuneesti hallituksen rakenneuudistuksen sekä kunta- ja sote-koordinaatioryhmän viestinnässä. Kanslian johdolla on luotu yhteistyössä ministeriöiden kanssa kaikille yhteisiä viestintäratkaisuja, kuten valtioneuvoston verkkosivujen ja ministeriöiden verkkosivujen yhtenäinen malli, joiden toteutus on siirtynyt vuodelle 2014 yhteisen julkaisujärjestelmähankkeen viivästymisen vuoksi. EU-viestinnän koordinaatio ministeriöiden ja pysyvän EU-edustuston (EUE) kesken aloitettiin maaliskuussa. Kerran kuukaudessa pidettyihin suunnittelukokouksiin ovat osallistuneet ministeriöiden EU-tiedottajat sekä EUE:n lehdistötiimi. Kesäkuun EU-huippukokouksen yhteydessä käynnistettiin uudestaan toimittajien ennakkobriiffit. Syyskuussa toteutui opintomatka Brysseliin, ja loppusyksystä jatkuneissa kokouksissa hiottiin yhtenäisempiä tiedotekäytäntöjä ja yhteistyön muotoja sekä suunniteltiin kevään 2014 viestintähaasteita esim. eurovaaleihin liittyen. 16

19 Kriisiviestinnän kehittämistä jatkettiin osana valtioneuvostokokonaisuuden strategisen ja operatiivisen viestinnän kehittämistä. Vuonna 2012 käynnistetyn kriisiviestinnän yhteistyöryhmän toiminta vakiinnutettiin. Yhteistyöryhmän johdolla käynnistettiin syksyllä valtionhallinnon kriisiviestintävalmiuksien auditointihanke. Keväällä viimeisteltiin ja julkistettiin uudistettu häiriötilanteiden ja poikkeusolojen viestintäohje laajan lausuntokierroksen jälkeen. Julkistuksen yhteydessä järjestettiin viestinnän valmiusseminaari, ja ohjeen jalkauttamista jatkettiin kesällä ja syksyllä lukuisissa tilaisuuksissa valtionhallinnon viestintä- ja valmiushenkilöstölle sekä keskeisille sidosryhmille eri puolilla maata. Ohje julkaistiin myös ruotsiksi ja englanniksi. Uutta kriisiviestintäohjetta hyödynnettiin myös VALHA13- ja T13TO-harjoituksissa. Valtioneuvostotason viestintäkoordinaatiota tehostamaan on perustettu EU-viestinnän ja kriisiviestinnän säännöllisesti kokoontuvat yhteistyöryhmät. Viestinnän ennakoitavuutta ja suunnitelmallisuutta ovat parantaneet ajankohtaisviestinnän viikottaiset uutiskokoukset sekä hallituksen ja ministeriöiden mediaulostulot kokoava Uutislukkari. Ministerien ja hallituksen tärkeimmistä tiedotustilaisuuksista välitetyt suorat verkkolähetykset ovat vakiinnuttaneet asemansa nopean, luotettavan ja tasapuolisen viestinnän välineenä Turvallisuusviestintää kehitettiin osallistumalla Helsingin Poliisilaitoksen asettaman varautumisneuvottelukunnan viestintätyöryhmän työhön sekä laatimalla ohjeistus valtioneuvostoa tai sen jäseniä koskettavien turvallisuustilanteiden varalle. Pohjoismaista yhteistyötä tiivistettiin edelleen. Kärkihankkeena oli laajan kriisiviestintäkonferenssin (Tukholma , yli 150 osallistujaa) suunnittelu ja toteutus. Osana valtionhallinnon viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmän kehittämistä toteutettiin syksyllä kattava tutkimus valtioneuvoston kanslian sisäisestä viestinnästä ja tiedonkulusta, jonka kautta tunnistettiin työyhteisöviestinnän kehittämiskohteita. Selvitettiin valtioneuvoston kanslian julkaisujen välitystä monikanavajulkaisuun soveltuvaksi. Edistettiin ministeriöiden kanssa yhteistyössä sähköisen julkaisemisen konseptia. Senaattori-palveluun, joka on ministeriöiden yhteisiä tietopalveluja ja valtioneuvoston yhteisten prosessien tukea välittävä palvelu, kehitettiin listatoiminnallisuuksia ja tiedon visualisointia. Lisäksi edistettiin, tuettiin ja tiivistettiin olemassa olevien palvelujen ja resurssien tehokasta käyttöä. Valtioneuvoston toiminnan turvaamisen kehittämiseksi on jatkettu valtioneuvoston linnan ja muiden tilojen tilaturvallisuuden parantamista niin, että ne saadaan vastaamaan kansallisia ja EU:n antamien kriteerien mukaisia vaatimuksia tila- ja tietoaineiston turvallisuudesta. Valtioneuvoston yhtenäisemmän turvallisuusohjeistuksen ja turvallisuuskäytäntöjen kehittämiseksi on valmisteltu yhteistyössä ministeriöiden kanssa ohje ministeriöiden yleisistä turvallisuuslinjauksista. Valtioneuvoston kanslian tietoturvallisuusmääräyksiä ja ohjeita on kehitetty kohti korotettua turvallisuustasoa. Toiminnan häiriöttömyys on onnistuttu turvamaan hyvin. Kehittämistoimenpiteillä on parannettu reagointikykyä. Häiriötilanteiden määrä on pysynyt aiemmalla tasolla. Kokonaisturvallisuuden kehittämiseksi on oltu valmistelemassa valtioneuvoston valmiusharjoitus VALHA 13 ja siihen liittyen TIETO- 13 harjoitus. Valtioneuvoston kanslia johti VALHA 13 harjoitukseen kuuluneet valmiuslainsäädäntö- ja tilannekuvamoduulit. Lisäksi on pidetty valtioneuvoston yhteistä varautumista poikkeusoloihin kehittävä harjoitus yhdessä yhteistoimintaviranomaisten kanssa. 17

20 Harjoitusraporttien perustella valtioneuvoston kyky ohjata tehtäviensä mukaisesti yhteiskunnan toimintaa häiriötilanteissa on hyvällä tasolla. Vuoden 2013 aikana tilannekuvatoimintaa on kehitetty siten, että valtionjohdon saatavilla on yhä parempi ajantasainen ja tarvittaessa analysoitu tilannekuva kaikissa oloissa. Tilannekuva kootaan viranomaisten tilannekuvista ja avoimista lähteistä. Tiedonkulku varmistetaan kehittämällä lainsäädäntöä siten, että tilannekeskuksella ja asianomaisella ministeriöllä on oikeus saada sekä viranomaisilla aktiivinen velvollisuus toimittaa valtionjohdon informoimiseksi tilanteen ennakoinnin ja hallinnan kannalta tarvittavat tiedot (ml. turvaluokitellut tiedot). Tiedonkulun varmistamiseksi on valmisteltu hallituksen esitystä. Valtioneuvoston kanslia on osallistunut myös muiden ministeriöiden ja toimivaltaisten viranomaisten omien tilannekuvatoimintojen kehittämiseen ja pyrkinyt osaltaan varmistamaan, että ne ovat yhteen toimivia valtioneuvoston tilannekeskuksen toimintojen kanssa. Valtioneuvoston tilannekuvatoiminnasta on saatu kuluvan vuoden aikana kokemuksia harjoituksissa ja aidoissa häiriötilanteissa. Kehittämisohjelman ja saatujen kokemusten pohjalta tehtyjen parannustoimenpiteiden ansiosta kyky tuottaa valtionjohdolle koottua, ajantasaista ja analysoitua tilannekuvaa kaikissa oloissa on tällä hetkellä hyvä. Valtioneuvoston kansliassa panostettiin johtoryhmätyön kehittämiseen sekä johtamisen kehittämiseen. Työyhteisön työhyvinvoinnin ja johtamisen tehostamiseksi erityisesti johtamisosaamista vahvistettiin. Henkilöstöä aktivoitiin osallistumaan luottamusta lisäävän viestinnän avulla. Esimerkkinä valtiosihteerin aamukahvit. Kehittämis- ja tehostamistoimenpiteissä on siinä määrin onnistuttu, että VMBAROlla mitattuna kokonaistyötyytyväisyys nousi edelliseen vuoteen verrattuna samoin kuin sairaspoissaolojen määrä väheni. Valtioneuvoston kanslian tavoitteena on ollut varmistaa, että Suomen tavoitteita Euroopan unionissa edistetään ennakoivasti, aktiivisesti ja tuloksellisesti Valtioneuvoston kanslia on vastannut siitä, että Suomen laaja-alaisia tavoitteita Euroopan unionissa edistetään ennakoivasti, aktiivisesti ja tuloksellisesti. Valtioneuvoston kanslia on yhteistyössä sektoriministeriöiden ja Suomen pysyvän EU-edustuston kanssa huolehtinut laaja-alaisesti EU-politiikkamme johdonmukaisuudesta ja vaikuttavuudesta. Vuonna 2013 Suomen EU-politiikan avaintavoitteita olivat velkakriisin hoitaminen, talousja rahaliiton (EMU) kehittäminen sekä kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden parantaminen. Euroalueen vakauden turvaamisen lisäksi erityinen huomio oli pankkiunionin kehittämisessä sekä talouspolitiikan koordinaation vahvistamisessa. Lissabonin sopimuksen ja talous- ja velkakriisin hoitamisen myötä Eurooppa-neuvoston merkitys on korostunut EU-päätöksenteossa viime vuosina. Vuonna 2013 pidettiin kuusi Eurooppaneuvoston kokousta ja yksi eurohuippukokous. Talous- ja rahaliiton kehittämisen lisäksi huippukokouksissa linjattiin myös esimerkiksi Suomen korostamia digitaalisten sisämarkkinoiden, nuorisotyöttömyyden torjunnan ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan edistämiseen liittyviä asioita. Suomi sai läpi useita tavoitteitaan Eurooppa-neuvostossa aktiivisen ja oikea-aikaisen vaikuttamisen ansiosta. Vaikuttaminen edellytti tiivistä yhteydenpitoa EU-instituutioihin ja muihin pääkaupunkeihin sekä poliittisella että virkamiestasolla. Etenkin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kabinetti, komission pääsihteeristö, komission puheenjohtajan kabinetti, neu- 18

21 voston pääsihteeristö ja muiden maiden pääministerin kansliat olivat vaikuttamisen kannalta keskeisiä tahoja. Pääministerin johdolla valmisteltavan EU-politiikan merkityksen lisääntyminen ja hoidettavien asioiden määrän kasvu on tarkoittanut EU-ministerivaliokunnan kokousten ja Suomen toimintalinjausten valmistelun sekä asioiden seurannan lisääntymistä valtioneuvoston kansliassa. Alkukesästä valtioneuvosto antoi eduskunnalle selonteon EU-politiikasta. Valtioneuvoston kanslia vastasi sen valmisteluista ja työn tukemisesta EU-ministerivaliokunnan sihteeristönä. Lisäksi valtioneuvoston kanslia johti ministeriöiden ja EU-edustuston edustajista koostuvan kehittämistyöryhmän esitysten pohjalta uudistettiin EU-asioiden valmisteluasiakirjoja (ns. Eutoripohjia) loppuvuodesta Myös asiakirjojen laatimisohjeistusta kehitettiin ja menettelytapoja päätettiin uudistaa muun muassa jaostotoimintaa tehostamalla. Vuoden aikana jatkettiin valtioneuvoston jäsenille ja keskeisille EU-asioita hoitaville viranomaisille jaettavien EU-tilanneseurantaraporttien ja päämiesvierailujen tietotuen tuottamista. Lisäksi toteutettiin Eutori-tietojärjestelmän ja eduskunnan tietojärjestelmän välinen integraatio. Valtioneuvoston kanslian tavoitteena on, että valtion yritysvarallisuutta hoidetaan tuloksellisesti. Valtio-omistaja toimii vastuullisesti, läpinäkyvästi, pitkäjänteisesti ja pragmaattisesti. Omistajapolitiikan ja omistajaohjauksen ensisijaisia tavoitteita ovat yhtiöiden kehittäminen, omistaja-arvon pitkäjänteisen kasvun tukeminen sekä vastuullisen yritystoiminnan edistäminen omistajan keinoin. Keskeisiä omistajaohjauksen välineitä ovat hallitusvalinnat, omistajan panostukset yhtiöiden johtamisresursseihin ja johdon sitouttamiseen sekä itsenäinen omistajastrategia, yritysvastuuprosessin edelleen kehittäminen sekä hyvän hallintotavan ja yritysvastuun edistäminen valtio-omisteisissa yhtiöissä. Hallitusohjelman ja valtioneuvoston omistajapoliittisen periaatepäätöksen mukaisesti v jatkettiin erityisesti panostuksia yritysvastuuseen, johdon palkitsemiseen ja sukupuoliseen tasa-arvoon hallitusvalinnoissa. Kaikkien osa-alueiden tavoitteiden saavuttamista tuettiin sekä sisäisellä että ulkoisella kehitystyöllä. Yritysvastuun edistäminen, periaatepäätöksessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti, eteni vuonna 2013 hyvin. Kehittämällä aktiivisesti omaa yritysvastuutyötään ja korostamalla voimakkaasti yritysvastuun merkitystä liiketoiminnassa, on omistajaohjaus vaikuttanut yritysvastuun nousuun hallitusten asialistalle sekä osaksi liiketoimintastrategioita ja johtamisjärjestelmiä. Kertomusvuonna erityisesti yritysten verojalanjälki korostui voimakkaasti omistajaohjauksen yritysvastuutyössä. Omistajaohjaus selvitti v salkkuyhtiöidensä maksamat verot verolajeittain ja maittain. Selvitys on tarkoitus toteuttaa vastaisuudessa vuosittain. Valtio-omistajan intressissä on toimia eturintamassa kansainvälisen veronkierron lopettamisessa ja tätä kautta myös edistää ylikansallisten yritysten maakohtaisten olennaisten tietojen julkistamista. Valtioomistajan kanta on, että vastuulliseen yritystoimintaan kuuluu verojen maksaminen siihen valtioon, jonne ne liiketoiminnan perusteella kuuluu maksaa. Valtio-omistaja pitää hyvänä, että yhtiöt raportoivat osana yritysvastuuraporttiaan kaikille sidosryhmilleen verojalanjäljestään ja kertovat samalla verosuunnittelunsa tavoitteista ja verostrategiasta. Lisäksi verotus otetaan jatkossa osaksi omistajaohjauksen ja yritysten välistä yritysvastuukeskustelua. Merkittävät verokysymykset tulee nostaa yhtiön hallituksen agendalle. Hallitusten tulisi ottaa verostrategiassa huomioon myös maineen, eettisyyden ja riskienhallinnan näkökulmat. Valtio-omistaja on pitkäjänteisesti ollut edelläkävijä uusissa palkitsemislinjauksissa ja hallitusvalintojen sukupuolisessa tasa-arvossa. Vuonna 2013 omistajaohjaus esitti hallitusjäsenehdokkaita 26 yhtiön yhtiökokoukselle tai nimitysvaliokunnalle. Nimetyissä hallituksissa oli jäseniä 19

22 kaikkiaan 164, joista valtion nimeämiä 138. Naisten osuus kaikista valtion nimitysvallassa olevista jäsenistä oli 47,1 prosenttia. Kaikkien yhtiöiden hallitusten puheenjohtajista naisia on neljä eli 15 prosenttia. Helsingin pörssin yhtiöiden hallituksissa naisten osuus hallitusjäsenistä oli keskimäärin 23 prosenttia. Sukupuolten välisen tasa-arvon lisäksi valtio-omistaja korostaa hallitusten monimuotoisuuden tärkeyttä myös muista näkökulmista. Vuoden 2013 lopulla valtio-omistaja päätti luopua hallitusten jäseniä koskeneesta ikärajoitteesta vuoden 2014 alusta lähtien. Ikärajat olivat tätä ennen olleet vuotta. Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto vastasi yhteensä 27 yhtiön omistajaohjauksesta v lopussa. Näistä kolme oli pörssiyhtiötä, 21 kaupallisin perustein toimivaa listaamatonta yhtiötä ja kolme erityistehtäväyhtiötä. Vuonna 2013 valtio myi 9 prosentin omistusosuutensa työeläkevakuutuksen järjestelmäkehittäjä Arek Oy:stä. Suomen Erillisverkot Oy:tä on pääomitettu kertomusvuonna 6,5 miljoonalla eurolla turvallisuusverkkotoiminnan käynnistämiseen liittyen. Governia Oy:ssä toteutettiin vuonna 2013 kaksi merkittävää yritysjärjestelyä. Governia osti Turun telakan maa-alueet osana STX:n rahoituspakettia sekä Corenet Oy:n koko osakekannan. Corenet Oy hankittiin merikaapelin tulevaksi hallinnointiyhtiöksi. Kaapelilla varmistetaan kansainvälisiä tietoliikenneyhteyksiä idän ja lännen välillä ja tuetaan suomalaisen digitaalisen talouden ja teollisen Internetin kasvua. Valtion täysin omistama holding-yhtiö Solidium kuuluu omistajaohjausosaston vastuulle. Solidiumin omistuksessa oli vuoden 2013 lopussa kaksitoista pörssiyhtiötä, joissa kaikissa Solidium on vähemmistöomistajana. Salkkuyhtiöiden lukumäärä kasvoi yhdellä, kun Metso jakautui osittaisjakautumisella Metsoksi ja Valmetiksi vuodenvaihteessa Valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden (Finnair Oyj, Fortum Oyj, Neste Oil Oyj) markkinaarvo nousi 22,3 prosenttia v Salkun markkina-arvo vuoden 2013 lopussa oli 9,5 mrd. euroa (7,8 mrd. euroa). Erityisesti Neste Oilin kurssikehitys oli positiivista yhtiön osakekurssin noustua 47 prosenttia. Helsingin pörssin yleisindeksi nousi 26,5 prosenttia v Solidiumin salkun kokonaistuotto jäi painorajoitetun OMX Helsinki Cap GI-tuottoindeksin kokonaistuotosta v Osakesijoitusten kokonaistuotto oli 24,5 % Valtion omistusosuus Omistuksen markkinaarvo,m Paino portfoliossa Valtion omistusosuus % Omistuksen markkinaarvo M Paino portfoliossa Valtion omistusosuus % Omistuksen markkinaarvo M Paino portfoliossa Finnair 55,8 % % 55,8 % % 55,8 % % Fortum 50,8 % % 50,8 % % 50,8 % % Neste Oil 50,1 % % 50,1 % % 50,1 % % Yhteensä Solidiumin omistus, markkina-arvo Yhteensä

23 Finnair Fortum Neste Oil Yhtiö 16,4 % -43,4 % 17,5 % 9,2 % 47,0 % 35,8 % Vertailuindeksi 44,3 % 82,7 % 7,5 % -19,5 % 3,8 % 25,7 % Valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksessa olevien yhtiöiden valtiolle v maksama voitonjako oli 1352,8 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 28,4 miljoonaa euroa. Saadusta voitonjaosta merkittävimmän osan muodosti Solidiumin voitonjako, joka v oli yhteensä 800 milj. euroa (800 milj. euroa) ja Fortumin osinko 450,9 milj. euroa (450,9 milj. euroa). Listaamattomien yhtiöiden vuonna 2013 maksamat osingot nousivat 45,9 miljoonaan euroon (28,4 milj. euroa). Listaamattomista yhtiöistä merkittävimmät osingonmaksajat olivat Patria ja Altia. Solidium Fortum Neste Oil Patria Altia Finnair Itella Gasum Vapo Muut Yhteensä 800,0 450,9 48,8 13,9 7,2 7,2 6,8 5,0 5,0 8, , Valtion suoran omistuksen pörssisalkun yhtiöiden vuoden 2013 tuloksistaan valtiolle maksama osinkosumma 1 kasvaa 579,5 milj. euroon (506,9 milj. euroa). Fortumin osingon nousu 1,1 euroon osakkeelta nostaa valtion saamaa osinkosummaa 45 milj. euroa ja Neste Oilin osingon nousu 0,68 euroon osakkeelta edellisvuoden 0,35 eurosta nostaa valtion saamaa osinkoa 35 milj. euroa. Valtion suoran pörssisalkun osinkotuotto v oli 6,1 % (6,5 %) ja osinkosuhde 65,8 % (63,3 %). Helsingin pörssin päälistan yhtiöiden osinkotuotto oli ennusteen mukaan vuonna 2013 alemmalla tasolla kuin valtion suoran omistuksen pörssisalkun osinkotuotto eli 4,3 % (4,7 %). Koko pörssin tasolla osinkosuhde oli 74,3 % (67,5 %). Valtio-omistaja toimii vastuullisesti, läpinäkyvästi, pitkäjänteisesti ja pragmaattisesti. Omistajapolitiikan ja omistajaohjauksen ensisijaisia tavoitteita ovat yhtiöiden kehittäminen, omistaja-arvon pitkäjänteisen kasvun tukeminen sekä vastuullisen yritystoiminnan edistäminen omistajan keinoin. Yritysvastuun edistäminen, periaatepäätöksessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti, eteni vuonna 2013 hyvin. Kehittämällä aktiivisesti omaa yritysvastuutyötään ja korostamalla voimakkaasti yritysvastuun merkitystä liiketoiminnassa, on omistajaohjaus 1 osingot hallitusten esityksiä 21

24 vaikuttanut yritysvastuun nousuun hallitusten asialistalle sekä osaksi liiketoimintastrategioita ja johtamisjärjestelmiä. Valtio-omistaja on ollut edelläkävijä verojen maksun avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistämisessä. Valtio-omistaja on onnistunut hyvin verojalanjäljen raportoinnin edistämisessä omistamissaan yrityksissä sekä verojenmaksun avoimuuden lisäämisessä. Vuonna 2013 naisten osuus kaikista valtion nimitysvallassa olevista hallitusten jäsenistä oli 47,1 prosenttia. Kaikkien yhtiöiden hallitusten puheenjohtajista naisia on neljä eli 15 prosenttia. Helsingin pörssin yhtiöiden hallituksissa naisten osuus hallitusjäsenistä oli 23 prosenttia. Tähän verrattuna, valtio-omistaja on onnistunut erinomaisesti hallitusvalintojen sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistavoitteessaan. Valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden (Finnair Oyj, Fortum Oyj, Neste Oil Oyj) markkinaarvo nousi 22,3 prosenttia v Markkina-arvo kehittyi hiukan Helsingin pörssin yleisindeksiä heikommin. Helsingin pörssin yleisindeksi nousi 26,5 prosenttia v Salkun markkina-arvo vuoden 2013 lopussa oli 9,5 mrd. euroa (7,8 mrd. euroa). Erityisesti Neste Oilin kurssikehitys oli positiivista yhtiön osakekurssin noustua 47 prosenttia. Solidiumin salkun kokonaistuotto jäi painorajoitetun OMX Helsinki Cap GI-tuottoindeksin kokonaistuotosta v Osakesijoitusten kokonaistuotto oli 24,5 %. Valtion suoran pörssisalkun osinkotuotto v oli 6,1 % (6,5 %) ja osinkosuhde 65,8 % (63,3 %). Salkun osinkotuotto oli hyvällä tasolla verrattuna Helsingin pörssin päälistan yhtiöiden osinkotuottoon 2, joka v oli 4,3 % (4,7 %). Sen sijaan valtion suoran pörssisalkun osinkosuhde 3 alitti Helsingin pörssin päälistan yhtiöiden osinkosuhteen, joka v oli 74,3 % (67,5 %). Valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden keskimääräinen sijoitetun pääoman tuotto nousi vuonna ,8 prosenttiin (9,3 %). Tähän vaikutti Neste Oilin merkittävästi parantunut tulos. Listaamattomien yhtiöiden keskimääräinen sijoitetun pääoman tuotto 4 laski 6,4 prosenttiin vuodentakaisesta 7,1 prosentista. Haastava markkinatilanne huomioiden, listaamattomien yhtiöiden kannattavuuskehitystä voidaan pitää tyydyttävänä. Valtioneuvoston kanslian tavoitteena on, että Suomen taloudellisia ulkosuhteita, suomalaisten yritysten kansainvälistymistä, Suomen maakuvaa sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja koskevat julkisrahoitteiset toiminnot on organisoitu tehokkaasti ja tuloksellisesti. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi pyrkii vaikuttamaan kansainväliseen talouskehitykseen tavoitteenaan maailmantalouden vakaa ja tasapainoinen kehitys sekä kauppa- ja talouspoliittisten etujemme edistäminen. Hallitus laatii hallinnonalojen rajat ylittävän Suomen taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelman. Ensimmäinen Team Finland strategia vuodelle 2014 vahvistettiin Team Finland tuo yhteen Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja ja maakuvatyötä edistävät toimijat kotimaassa ja ulkomailla. Tavoitteena on tehokas yhteistyön alusta, jossa toimijat tuodaan saman sateenvarjon alle ja niitä ohjaavat yhteiset, valtioneuvoston vuosittain vahvistamat tavoitteet. Team Finland -verkoston toiminta maailmalla käynnistyi alkuvuodesta Eri maihin on muodostettu 72 tiimiä, jotka kokoavat yhteen Suomen viranomaiset, julkisrahoitteiset organisaatiot ja muut Suomi-toimijat. Kesällä 2013 hyväksytyn strategian pohjalta käynnistettiin myös tärkeitä, valtion palvelujen tehostamiseen tähtääviä toimenpiteitä kuten Finpron uudistus sekä Suomen ulkomaanedustustojen palveluja koskeva uudistus. TF-yhteistyön odotetaan edetessään lisäävän sekä valtion resurssien käytön tehokkuutta, yrityksille tarjottavien kansainvälistymispalvelujen laatua että Suomen toiminnan vaikuttavuutta ulkoisissa taloussuhteissaan. Team Finland-verkoston ensimmäisen toimintavuoden aikana on keskitytty verkoston kokoamiseen, toiminnan painopisteiden määrittelyyn sekä yhteisten työvälineiden luomiseen. Alan 2 ennuste 3 ennuste 4 ennuste 22

25 julkisrahoitteisen toimijakentän hajanaisuudesta ja siiloutuneisuudesta aiheutuu, että Team Finland-toimintamallin saaminen täyteen vauhtiin tapahtuu asteittain, usean vuoden aikana. Yhteistyöstä ja yhtenäisemmästä toimintatavasta saatavat hyödyt ovat kuitenkin pitkällä tähtäimellä merkittäviä Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Puolueiden toiminnan tukeminen Puoluelain (1969/10) 9 :n mukaan voidaan eduskunnassa edustettuna olevalle puolueelle myöntää avustusta sen säännöissä ja yleisohjelmassa määritellyn julkisen toiminnan tukemiseen valtion tulo- ja menoarvion rajoissa. Avustus jaetaan puolueiden viimeksi toimitetuissa eduskuntavaaleissa saamien edustajanpaikkojen lukumäärän suhteessa. Vuoden 2013 talousarviossa momentille (Puoluetoiminnan tukeminen) myönnettiin kokonaisuudessaan euroa, josta Ahvenanmaan maakunnan lakisääteinen osuus oli euroa. Määrärahasta oli käytettävä puolueiden poliittisen toiminnan tukemiseen, josta 10 prosenttia oli tarkoitettu käytettäväksi puolueiden naisten poliittisen toiminnan tukemiseen sekä samoin 10 prosenttia puolueiden piirijärjestöjen tukemiseen. Lisäksi määrärahasta sai käyttää euroa avustuksen suorittamiseen Ahvenanmaan maakuntahallitukselle poliittisen toiminnan tukemiseen Ahvenanmaan maakunnassa. Lisäksi euroa on tarkoitettu käytettäväksi puolueille niiden tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen. Lisäksi lisämäärärahasta saa käyttää euroa avustuksen suorittamiseen Ahvenanmaan maakuntahallitukselle tiedotustoiminnan tukemiseen Ahvenanmaan maakunnassa. Avustukset puolueiden toiminnan tukemiseen myönnettiin ajalle Puoluetuen käyttöä valvoo oikeusministeriö. Puolueille jaettavan tuen vaikuttavuutta ei ole erikseen arvioitu. Poliittisen toiminnan tukeminen Puolue Edustajien määrä Poliittisen toiminnan tukemiseen Tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen Kansallinen kokoomus r.p Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Finlands Socialdemokratiska Parti r.p Perussuomalaiset Sannfinländarna r.p Suomen Keskusta r.p Vasemmistoliitto r.y Vihreä Liitto r.y Svenska Folkpartiet i Finland r.p Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p Yhteensä Ahvenanmaa

26 Muut siirtotalouden kulut Siirtotalouden kulut sisältävät myös vuoden 2013 talousarviossa momentille myönnetyn avustuksen Tammenlehvän perinneliitto ry:n toimintaan. Avustus myönnettiin vuonna 2005 ensimmäistä kertaa ja se oli suuruudeltaan euroa. Kertomusvuonna avustuksen suuruus oli euroa, euroa vähemmän kuin vuonna Avustuksella tuetaan Tammenlehvän perinneliiton valtakunnallista perinnetyötä. Tammenlehvän perinneliiton tarkoituksena on hoitaa ja vaalia Suomen vuosina käymien sotien ja niiden veteraanien perintöä. Vuodesta 2014 lukien määräraha on siirretty opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan. Tammenlehvän perinneliitto ry:n avustus vuosina Tammenlehvän perinneliitto ry Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Valtioneuvoston kanslian tehtävät pysyivät vuonna 2013 keskeisiltä osin samansisältöisinä kuin kahtena edellisenä vuotena. Tilannekuvatoiminta muutettiin vuonna 2013 ostetusta palvelutoiminnasta kanslian omaksi toiminnaksi. Tämä näkyy henkilöstön rakenteessa ja lukumäärässä. Muutoin työpanos kanslian tehtävien hoitamiseen pysyi samansuuruisena kuin aiempina vuosina. Viraston henkilöstökulujen prosentuaalinen osuus toimintamenoista nousi kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Tuottavuuteen vaikutti kuitenkin ostettujen palvelujen kustannusten prosentuaalinen laskeminen. Henkilötyövuotta kohden laskettuna kanslian toimintamenoihin laskettavat kustannukset olivat euroa Toiminnan taloudellisuus Valtioneuvoston kanslian tehtävänä on tuottaa monia palveluita oman ministeriön lisäksi kaikille muille ministeriöille. Valtioneuvoston kansliassa maksetaan kaikkien ministereiden ja erityisavustajien palkat. Kansliassa hoidetaan myös keskitetysti ministereiden kuljetuspalvelut, kuluvalvonta-asiat, turvapalvelut, valtioneuvoston päätöksentekojärjestelmä (PTJ), Senaattori ja Eutori -järjestelmät. Valtion säädöskääntäminen tapahtuu valtioneuvoston kansliassa. Valtioneuvoston kanslia ylläpitää valtioneuvoston edustustiloja, Valtioneuvoston juhlahuoneistoa, Säätytaloa ja Königstedtin kartanoa, sekä erityiskäytössä olevia Valtion vierastaloa ja Kesärantaa, joita käyttää pääasiassa koko valtionhallinnon johto. Vuoden 2010 alusta valtioneuvoston kansliassa otettiin käyttöön uudet tilipuitteet ja uusi tiliöintitapa, joka mahdollistaa tarkemman kustannusseurannan. Kustannuksia on seurattu pääasiassa tehtävittäin, koska kanslialla ei ole vielä käytössä työajan kohdennusta. Kustannuksia kohdistetaan sijaissuureiden avulla ja tilinpäätösten vertailukelpoisuus on parantunut. 24

27 1.3.3 Maksullinen toiminnan tulos ja kannattavuus Valtioneuvoston kanslian peruspalvelut ministereille ja ministeriöille ovat maksuttomia. Valtioneuvoston kanslialla ei ole maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita. Valtioneuvoston kanslian asetus valtioneuvoston kanslian suoritteiden maksullisuudesta 1469/2011 määrittelee ne suoritteet, jotka hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Näitä ovat esimerkiksi pöytäkirjaotteet, todistukset ja muut jäljennökset sekä niiden oikeaksi todistaminen ja asiantuntija-, koulutus- sekä tietopalvelut. Koska valtioneuvoston kanslian maksullisten suoritteiden määrä ja niistä kertyvät tulot ovat vähäisiä, ei kanslian suoritteista ole tehty kustannusvastaavuuslaskelmia. Kertomusvuonna valtioneuvoston kanslia tuloutti 87,72 euroa sekalaisiin tuloihin momentille , vastaava luku vuonna 2011 oli ,75 euroa Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisesta toiminnasta ei ole laadittu kustannusvastaavuuslaskelmaa toiminnan vähäisyyden vuoksi. 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Valtioneuvoston kanslian osastojen ja yksiköiden tehtävänä on tuottaa erilaisia palveluita muille ministeriöille, ministereille, hallitukselle ja tasavallan presidentin kanslialle, kansalaisille sekä sisäiseen käyttöön. Jäljempänä esitetyistä taulukoista ilmenevät suoritteiden määrät erilaisissa toiminnoissa kolmen viime vuoden ajalta. Osastojen määrärahojen käyttö Osastojen määrärahataulukossa on ensin esitetty kunkin osaston ja yksikön käyttämät määrärahat sen mukaan kuin kullekin vastuualueelle on kirjanpidossa kirjattu kustannuksia. Toimintamenojen lisäksi taulukossa on huomioitu osakehankinnat -momentti, pääministerin ja hänen avustajiensa matkat -momentti sekä Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin -momentti. Tämän jälkeen taulukossa on jaettu kustannuksia osastoilta toisille osastoille joko laskujen tiliöinnistä kerättyjen kohdistustietojen perusteella tai henkilötyövuosien suhteessa. Hallinto- ja palveluosaston kustannuksista on jaettu tietohallintokulut, palvelukeskusmaksut, asiakirjahallinnon ja kirjaston kulut osastoille asiakasnumeron perusteella tai henkilötyövuosien suhteessa. Käännöspalvelut on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti osastoille. Valmiusosastolta on jaettu vuokrat omistajaohjauksen, käännöstoimiston ja Arppeanumin osalta aiheuttamisperiaatteella ja valtioneuvoston linnan vuokrat on jaettu henkilötyövuosien suhteessa. Tilapalveluiden muut kustannukset on jaettu osastoille asiakasnumeron perusteella tai henkilötyövuosien suhteessa. Kanslialla on useita työryhmiä, joiden kustannukset sisältyvät yllä olevaan taulukkoon. Arvonimilautakunnan kustannukset olivat euroa ja Valtioneuvoston ruotsinkielen lautakunnan kustannukset olivat euroa. Arktisen alueen neuvottelukunnan kustannukset vuonna 2013 olivat euroa. Tulo- ja kustannuskehityksen seurantatoimikunnan kustan- 25

28 nukset olivat euroa, EU ministerivaliokunnan kustannukset euroa sisältyvät politiikka-analyysiyksikön vastuualueelle. Nämä kustannukset eivät sisällä palkkakustannuksia eivätkä yleiskustannuksia. Eduskunnalle, tasavallan presidentin kanslialle ja muille ministeriöille kohdistuvat kustannukset on vähennetty taulukossa. Näistä euron kustannuksista on jäljempänä erillinen taulukko. Näiden lisäksi edustustilojen ja erityiskäytössä olevien tilojen kustannukset ovat euroa. Vastaavasti kanslian osuus eritellyistä kustannuksista on kohdistettu eri osastoille. Kokonaiskustannukset ovat kunkin osaston tai yksikön aiheuttamat kustannukset. Osastojen määrärahojen käyttö Ministerit ja johto EUasioiden ja palvelu- Hallintoosastosasto Omistajaohjausosasto Valmiusosasto Viestintäosasto Istuntoyksikkö Politiikkaanalyysiyksikkö Taloudelliset ulkosuhteet -yksikkö Yhteensä Htv:t 3,0 30,7 74,3 18,2 70,9 18,0 8,7 10,6 2,2 236,6 Matkat Henkilöstökustannukset Aineet, tarvikkeet, vuokrat, palveluiden ostot, muut kustannukset Osakehankintamomentin kustannukset Osakehankintamomentti, matkat PM matkamomentin kustannukset EU osallistuminen kanslian matkakustannuksiin Osastoittain kirjatut kustannukset yhteensä Kustannuksia siirretään sisäisen laskennan perusteella eri osastoille: VNL vuokrat Tilapalvelun jaettavat kustannukset /htv Tilapalvelukustannukset kohdistetut Palvelukeskusmaksut Poistot Pääomakustannus Asiakirjahallinto Kirjasto VNK:n käännöspalvelut VNK:n kuljetuspalvelut Tietoyksikön kohdistetut palvelut Tietoyksikön yhteiset kustannukset Siirretyt kustannukset yhteensä Kustannukset yhteensä Ulkopuolisten kustannukset, TPK, EK, OKV, muut ministeriöt, edustustilat Kustannukset yhteensä

29 Edellä olevan taulukon vertailu vuosiin 2012 ja 2011: Osastojen määrärahojen käyttö Yhteensä 2013 Yhteensä 2012 Yhteensä 2011 Muutos euro Muutos % Htv Henkilöstökulut ,1 Matkat ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 Vuokrat ,1 Palveluiden ostot ja muut kulut ,5 Omistajaohjaus osakehankinnatmomentin kulut ,0 Pääministerin ja hänen avustajiensa matkat-momentti ,3 EU:n osallistuminen matkamenojen korvaamiseen ,4 Yhteensä ,6 Siirretään sisäisessä laskennassa: Vuokrat ,8 Koulutus ml.koulutusmatkat Jaettu yhteinen koulutus Käännöspalvelut ,0 Kuljetuspalvelut Painatukset ,0 Tilapalvelut, muut kuin vuokra ,6 Henkilöstökulut Tietohallinto ,8 Palvelukeskusmaksut ,8 Asiakirjahallinto ,7 Poistot Sidotun pääoman korkokustannus Siirretty sisäisessä laskennassa Yhteensä ,7 Ulkopuolisten kustannukset sisäisen laskennan perusteella: TPK, EK, OKV ja ministeriöt ,8 Edustustilat ,7 Kokonaiskustannukset ,0 Eduskunnan, tasavallan presidentin kanslian, oikeuskanslerinviraston ja ministeriöiden puolesta maksetut kustannukset Valtioneuvoston kanslia tuottaa palveluita eduskunnalle, tasavallan presidentin kanslialle, oikeuskanslerinvirastolle ja muille ministeriöille. Yhteisten palvelujen kustannukset vuonna 2013 on esitetty seuraavassa taulukossa. Valtioneuvoston kanslian yleiskustannuksia ei ole vyörytetty palveluille. Laskelmassa on huomioitu vuonna 2013 käyttöomaisusinvestointien sijaan käyttöomaisuuden poistot ja sidotun pääoman korot. Lomapalkkavelan muutos on otettu mukaan laskelmissa vuonna 2013, tätä ei ole huomioitu aikaisempina vuosina. 27

30 Kuljetuspalveluiden kustannukset sisältävät ministereiden ja valtioneuvoston kanslian autoista aiheutuvat kustannukset sekä ministereiden autonkuljettajien palkka- ja matkakustannukset. Valtioneuvoston kanslian osuus sisältää pääministerin, kanslian muiden ministereiden osuuden ja kanslian autojen kustannukset, pääministerin autonkuljettajien palkkakustannukset sekä laskennallisen osuuden matkoista ja muista kuljetuspalveluiden kustannuksista. Muiden ministereiden autojen kustannukset sekä ministereiden autonkuljettajien palkkakustannukset ja matkat on jaettu muille ministeriöille ja oikeuskanslerinvirastolle. Vuonna 2013 on ostettu viisi uutta autoa viiden myydyn auton tilalle. Turvallisuuspalvelujen kustannukset sisältävät turvallisuuteen liittyvät palkka-, matka- ja muut kustannukset. Osa turvallisuuspalveluiden kustannuksista on kohdennettu suoraan kulun aiheuttaneelle ministeriölle. Yhteiset kulut on jaettu ministeriöiden henkilötyövuosien mukaisesti niille ministeriöille, joille valtioneuvoston kanslia tuottaa turvallisuuspalveluita. Varautumisen kustannukset sisältävät varautumiseen palkka-, matka- ja muut kustannukset. Tilannekuvatoiminta sisältyy varautumisen kustannuksiin. Yhteissumma on jaettu ministeriöille ministeriöiden lukumäärän mukaisesti. Senaattorin kustannukset sisältävät Senaattorin sisältöön, ylläpitoon sekä kehittämiseen liittyvät kustannukset sekä palkka- ja matkakustannukset. Senaattorin kustannukset on jaettu tasavallan presidentin kanslialle, oikeuskanslerinvirastolle sekä ministeriöille henkilötyövuosien mukaisesti. Senaattorin sisältömenoista ja on laskutettu tasavallan presidentin kansliaa, oikeuskanslerinvirastoa sekä ministeriöitä yhteensä euroa. Senaattori alustan yhteisiä ylläpitokustannuksia on laskutettu Senaattori-farmia käyttäviltä ministeriöiltä euroa. Alla olevassa taulukossa on esitetty nettokustannukset, eli laskutettu osuus on vähennetty. Eutorin kustannukset sisältävät Eutorin ylläpidon, ylläpitovaiheen kehittämisen ja koulutuksen sekä EU-tiedonhallintayksikön palkka- ja matkakustannukset. Eutorin kustannukset on jaettu eduskunnalle, tasavallan presidentin kanslialle, oikeuskanslerinvirastolle ja ministeriöille käyttäjien lukumäärän mukaisesti. Käännöspalvelut sisältävät kääntämisen kustannukset sekä käännöstoimiston palkkakustannukset. Kustannukset on jaettu ministeriöille käännöstöiden aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Muut kustannukset ovat tietohallinnon ja tilapalveluiden kuluja. 28

31 Eduskunnan, tasavallan presidentin kanslian, oikeuskanslerinviraston ja ministeriöiden puolesta maksetut kustannukset Kuljetuspalvelut Turvallisuuspalvelut Varautuminen Senaattori EU-tori PTJkustannukset Käännöspalvelut Muut Yhteensä Yhteensä EK TPK OKV VNK UM OM SM PLM VM OKM MMM LVM TEM STM YM Yhteensä Valtioneuvoston kanslian osuus Muiden osuus yhteensä Edellä olevan taulukon vertailu vuosiin 2012 ja Eduskunnan, tasavallan presidentin kanslian, oikeuskanslerinviraston ja ministeriöiden puolesta maksetut kustannukset Muutos % EK ,2 TPK ,6 OKV ,9 VNK ,9 UM ,1 OM ,7 SM ,3 PLM ,6 VM ,3 OKM ,5 MMM ,3 LVM ,8 TEM ,5 STM ,8 YM ,2 Yhteensä ,6 Valtioneuvoston kanslian osuus ,9 Muiden osuus yhteensä ,5 29

32 Valtioneuvoston edustustilat Valtioneuvoston kanslian ylläpitämiä valtioneuvoston edustustiloja ovat Säätytalo, Valtioneuvoston juhlahuoneisto, Königstedtin kartano ja Kesäranta, joka on myös pääministerin virka-asunto. Tilat ovat olleet maksuttomasti ministeriöiden ja muun valtion keskushallinnon johdon käytössä. Tilaisuuksien määrissä ei ole viime vuonna tapahtunut olennaista muutosta. Tilaisuuksien kokonaislukumäärät vuosina Säätytalo Juhlahuoneisto Königstedt Kesäranta Yhteensä Edustustilojen ja erityiskäytössä olevien tilojen kustannukset sisältävät valtioneuvoston kanslian emäntien palkat, tilakustannukset ja muut tiloista ja tilaisuuksien järjestämisestä aiheutuneet kustannukset. Kustannukset eivät sisällä tilaisuuksien tarjoilukustannuksia, jotka maksaa tilaisuuden järjestäjä. Edustustilojen ja erityiskäytössä olevien tilojen kustannukset vuonna 2013 ja vertailu vuoteen 2012 ja 2011 Kustannukset yht Tilaisuuksien lkm 2013 Kustannukset/ tilaisuus 2013 Osallistujamäärä yht 2013 Kustannukset/ osallistuja 2013 Kustannukset yht Kustannukset/ osallistuja 2012 Kustannukset yhteensä 2011 Kustannukset/ osallistuja 2011 euro lkm euro lkm euro euro euro euro euro Juhlahuoneisto Königstedt Säätytalo Kesäranta Valtion vierastalo Yhteensä Valmiusosaston harjoitukset Tilannekuvatoimintaa ja häiriötilanteiden hallintaa testataan harjoituksissa. Vuoden 2013 aikana osallistuttiin toiminta- ja valmiusharjoituksiin, joissa testattiin tilannekuvatoiminnan toimivuutta ja häiriötilanteen hallintaa, turvajärjestelyjä sekä valtioneuvoston toiminnan turvaamista poikkeusoloissa. Valtionhallinnon VALHA13 harjoitus ja siihen liittyen T13TO harjoitus sitoivat merkittävästi valmiusosaston ja viestintäosaston resursseja. Harjoitukset 2013 kpl 2012 kpl 2011 kpl Omat harjoitukset Kotimainen yhteistoimintaharjoitus Kansainvälinen yhteistoimintaharjoitus Tarkkailijana EU:n pelastuspalveluharjoituksessa Yhteensä

33 Arvonimet Valtioneuvoston kanslia valmistelee kaksi kertaa vuodessa tasavallan presidentin päätettäväksi arvonimiesityksiä. Esitykset käsitellään ensin tasavallan presidentin nimittämässä ja pääministerin johtamassa arvonimilautakunnassa. Käsittelyssä sovelletaan tasavallan presidentin asetusta arvonimistä (381/2000). Arvonimipäätöksistä suoritetaan veroa voimaan tulleen arvonimistä suoritettavasta verosta (1388/2001) annetun lain mukaisesti. Esitysten määrä on pysynyt lähes vakiona vuositasolla. Esitykset voi tehdä sähköisellä lomakkeella. Saapuneet esitykset Myönnetyt arvonimet Verokertymä Findikaattori Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian toteuttaman Findikaattori -palvelun kävijämäärä oli viime vuonna noin hklöä/kk. Vuonna 2013 Findikaattoriin lisättiin uusi kestävän kehityksen teemasivu, jossa korostetaan Findikaattorissa olevia kestävän kehityksen indikaattoreita ja tarjotaan linkkejä muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin kestävän kehityksen sähköisiin indikaattorikokoelmiin ja raportteihin. Hyvinvoinnille suunnitellaan vastaavaa sivustoa. Kotimaisten kielten käännöstoiminta Säädöskääntäminen on kotimaisten kielten käännöstoiminnan ydintehtävänä. Säädösvalmistelun painottuminen ministeriöissä hallituskauden toiselle puoliskolle heijastuu käännöstoimeksiantojen määrään. Kertomusvuosi oli hallituskauden kolmas vuosi, ja säädöskääntäminen vilkastui edelliseen vuoteen verrattuna edelleen huomattavasti. Käännöstoiminnassa vuonna 2013 erityisen suurta työpanosta vaativat muun muassa ympäristösuojelulainsäädännön uudistus, uusi tietoyhteiskuntakaari sekä vaihtoehtorahastojen hoitajia koskeva uusi lainsäädäntö. Käännösaikataulut olivat poikkeuksetta hyvin tiukat. Lisäksi jo käännettyihin teksteihin tehtyjä muutoksia käännettiin runsaasti, jopa useita kymmeniä muutoseriä samaan käännöstoimeksiantoon liittyen. Ulkoistetuista toimeksiannoista lukumääräisesti suurimman osan muodostavat eduskunnan kysymykset. Pääsääntöisesti myös raportit ja kertomukset ulkoistetaan. 31

34 Vuosi Käännökset Kpl Sivua 2013 Eduskunnan kysymykset Hallituksen esitykset Muut säädökset (VNA, MINA, TPA) U-kirjelmät Muut käännökset Yhteensä joista ulkoistettuja töitä Eduskunnan kysymykset Hallituksen esitykset Muut säädökset (VNA, MINA, TPA) U-kirjelmät Muut käännökset Yhteensä joista ulkoistettuja töitä Eduskunnan kysymykset Hallituksen esitykset Muut säädökset (VNA, MINA, TPA) U-kirjelmät Muut käännökset Yhteensä joista ulkoistettuja töitä Käännökset vieraille kielille Vieraiden kielten kääntäminen kattaa kanslian sisäisten englanninkielisten käännös- ja kielenhuoltopalvelujen tuottamisen, ulkopuolelta ostettavien vieraskielisten käännöspalvelujen järjestämisen sekä tarvittaessa käännösten tarkastamisen. Kertomusvuonna vieraiden kielten toimeksiantoja oli 440 kappaletta, joista kanslian omat kääntäjät käänsivät itse 78 %. Muut käännökset (22 %) ostettiin kanslian ulkopuolisilta käännöstoimistoilta. Kaikista käännössivuista 89 % käännettiin englannin kielelle. Vuoden 2013 suurimpia toimeksiantoja olivat valtioneuvoston tulevaisuuselonteon ennakointivaiheen loppuraportti, itse tulevaisuusselonteko, Suomen arktinen strategia ja EU-selonteko. Määrällisesti eniten käännettiin tiedotteita ja verkkosivutekstejä. Käännökset ja kielenhuolto kanslian sisällä Toimeksiannot kääntäjänsivuina Ulkoistetut työt Yhteensä kpl sivua kpl sivua kpl sivua

35 Terminologinen työ Valtioneuvoston kanslian ylläpitämässä valtioneuvoston julkisessa termipankissa Valterissa julkaistiin uutena aineistona Kuntasanasto. Valterin käyttö lisääntyi voimakkaasti, hakuja oli keskimäärin kuukaudessa. Kanslian verkkosivustolla julkaistiin uutena aineistona Vaikuttavuusja tuloksellisuusohjelman käsitteitä ja päivitetyt versiot mm. Lainsäädäntösanastosta sekä Valtion virastoista ja laitoksista. Alla olevassa taulukossa ESKO-termit tarkoittavat kanslian koordinoiman EU:n toimielinten suomen kääntäjien ja kotimaisten virkamiesten yhteistyöverkoston (ESKO) kautta selvitettyjä kysymyksiä. Verkoston avulla edistetään suomenkielisten EU-säädösten terminologista laatua. Yhteydenotot termineuvontaan Kysytyt termit Englannin osuus termeistä % ESKO-termit Haut Valtertermipankissa Tietopalvelut Eutori EU-valmistelua tukevaa sähköistä tietojärjestelmää Eutoria käytetään 32 organisaatiossa, ja käyttäjiä on n Eutorin integrointia eduskunnan rakenteilla olevaan VASKItietojärjestelmään jatkettiin. Senaattori Senaattori-palvelut ovat ministeriöiden yhteisiä tietopalveluja ja valtioneuvoston yhteisten prosessien tukea välittävä palvelu. Senaattori-palvelujen käyttäjiä ovat ministeriöiden, oikeuskanslerinviraston ja tasavallan presidentin kanslian sekä eduskunnan virkamiehet. Erilaisia suunnittelun ja raportoinnin listatoiminnallisuuksia kehitettiin ja hyödynnettiin toimintavuonna Valtioneuvoston kanslian tiedonhallinta Valtioneuvoston kanslian asettamat hankkeet Valtioneuvoston kanslian kirjatut asiat Valtioneuvoston kanslian kirjatut asiakirjat Pääministerin kirjatut asiat Pääministerin kirjatut asiakirjat Arkistohaut ja tutkijapalvelu EU-tiedonhallinta Neuvoston ja komission asiakirjoja Kokouskutsuja Rekisteröinnit Tietopalvelupyynnöt 320* EUTORI Kanslian vastuulla olevat EU-asiat (1975**) * Tietopalvelupyyntöjen laskutapaa on muutettu edellisvuosista; mukaan on laskettu asiakirjalliseen aineistoon kohdistuvat palvelupyynnöt ** vuosittainen uusien asioiden kokonaismäärä EUTORI-järjestelmässä 33

36 Tiedotusaineistot Vuonna 2013 valtioneuvoston viestintäosastolta koolle kutsuttuja tiedotustilaisuuksia pidettiin kotimaassa 35. Tiedotustilaisuuksien ja muiden tilaisuuksien verkkolähetyksiä välitettiin Valtioneuvoston netti-tv:ssä yhteensä 70. Valtioneuvoston sivujen käyntimäärä oli vuonna 2013 noin ja valtioneuvoston kanslian noin Vuosi Tiedotustilaisuudet Tiedotustilaisuuksien verkkolähetys vn.fi käyntimäärä vnk.fi käyntimäärä Tiedotteet, kutsut medialle ja julkaisut Tiedotteita ja kutsuja valtioneuvoston viestintäosasto lähetti medialle suomeksi 561, ruotsiksi 205 ja englanniksi 150. Lisäksi valtioneuvoston yleisistunnon ja tasavallan presidentin esittelyn asialistoja julkaistiin keskimäärin kaksi viikossa. Valtioneuvoston yleisistunnon, raha-asiainvaliokunnan ja presidentin esittelyn päätösreferaattikoosteita julkaistiin keskimäärin kolme viikossa. Vuosi suomeksi ruotsiksi englanniksi keskimäärin per päivä , , ,3 Sisäisiä tiedotteita julkaistiin 250 valtioneuvoston kanslian intranetissa Kabinetissa. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarjassa julkaistiin 47 julkaisua. Hallituksen kokoukset Valtioneuvoston yleisistunto, tasavallan presidentin esittely sekä raha-asiainvaliokunnan esittelyt on hoidettu käyttäen hyväksi sähköistä päätöksentekojärjestelmää (PTJ). EU-ministerivaliokunnan valmistelu on hoidettu kansliasta. Istuntojen lukumäärissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Muut ministerivaliokunnat on hoidettu muista ministeriöistä. Vuosi EU-ministerivaliokunta Hallituksen neuvottelut ja iltakoulut VN istunnot TP istunnot

37 Valtioneuvoston yleisistunnon päätökset Henkilöstöasiat Normipäätökset/hallinnollinen jaotus Valtioneuvoston asetus Hallintopäätökset Periaatepäätökset/suunnitelmat Sivuelinorganisaatiot Taloudellinen ohjaus Lupa-asiat Selonteko/tiedonannot EK:lle Eduskunnan kirjelmät TP/hallitus Tulosopimukset/VES/TES Valtioneuvoston kirjelmä Kv.- ja EU-asioita Hallituksen esitys ( alk) Hallituksen kertomus/kirjelmä ( alk) 2 5 Muut* Yhteensä *esim. päätöstason siirto, käsittelyajankohta tms. Tasavallan presidentin valtioneuvostossa tekemät päätökset Lakien vahvistus Hallituksen esitys ( asti) Muut EK-asiat Asetukset Henkilöstöasiat Kansainväliset asiat Ahvenanmaan asiat Valtioneuvostoa koskevat Armonanomukset Hengenpelastusmitalit Arvonimet Virka- ja muut ansiomerkit Muut Yhteensä 423*** 394** 690* *** yleisistunto käsitteli ennakoivasti 371 asiaa ** yleisistunto käsitteli ennakoivasti 351 asiaa *yleisistunto käsitteli ennakoivasti 635 asiaa 35

38 Valtioneuvoston kanslian esittelylistat Kanslian esittelylistoja koskevat tiedot on koottu PTJ:stä. Raha-asianvaliokunta Valtioneuvoston yleisistunto Tasavallan presidentin esittelyt Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Valtioneuvoston kansliassa ei ole tehty koko vuoden 2013 kattavaa asiakastyytyväisyyskyselyä valtioneuvoston edustustilojen asiakkaille ravintolapalveluiden kilpailutuksen johdosta. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Vuoden 2013 talousarviossa valtioneuvoston kanslian pääluokassa arvioitiin olevan yhteensä 307 henkilötyövuotta. Tähän henkilötyövuosimäärään ei ole laskettu 19 ministeriä. Mukaan on laskettu ministerien erityisavustajien 36,75 henkilötyövuotta (35 hlö) ja oikeuskanslerinviraston 36,4 henkilötyövuotta. Kanslian henkilötyövuosimäärä vuonna 2013 oli 235,9. Ministerien erityisavustajien htv ylittyi äitiysvapaiden johdosta. Ministereiden ja ministereiden erityisavustajien sekä oikeuskanslerinviraston palkkamenoihin oli pääluokassa varattu omat momentit. Heidän henkilöstömäärät ja henkilötyövuodet eivät myöskään sisälly kanslian henkilöstölukuihin. Pääluokka piti sisällään myös Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamäärärahan Henkilöstö Kertomusvuoden aikana valtioneuvoston kansliassa työskenteli 288 henkilöä. Näistä henkilöistä osa työskenteli määräaikaisissa virkasuhteissa eri projekteissa. Tällaisia projekteja oli Suomi 100- hanke ja valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminta. Projekteihin oli varattu myös omat toimintamenorahat. Lisäksi kansliassa työskenteli henkilöitä, joiden henkilötyövuosikustannukset maksoi ainakin osaksi toinen virasto. Harjoittelussa kertomusvuonna 2013 oli 11 opiskelijaa. Henkilöstömäärä kasvoi edellisvuoteen nähden myös tilannekuvatoiminnan myötä. Uudessa yksikössä aloitti vuonna 2013 yhdeksän (9) henkilöä. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä hlö htv % henkilöstöstä naiset miehet naiset miehet vakinaiset määräaikaiset kaikki vnk määräaikaiset ,9 25, ,8 17, ,2 12,6 36

39 Kertomusvuoden lopussa kanslian henkilöstöstä 74,5%:lla oli vakituinen virka. Puhtaasti määräaikaisia valtioneuvoston kansliassa kertomusvuoden lopussa oli 10 henkilöä eli 4,18 %. Heistä viisi (5) työskenteli hankkeissa ja loput on sidottu hallituskauteen. Määräaikaisten osuus vuonna 2013 sisältää puhtaasti määräaikaisten, harjoittelijoiden ja sijaisten lisäksi myös määräaikaisesti täytettäviin virkoihin nimitetyt henkilöt. Määräaikaisesti täytettäviä virkoja on kansliassa 27, jotka sijoittuivat EU-asioiden osastolle (15 kpl) ja tilannekuvayksikköön (8 kpl). Erityisasiantuntijoiden määräaikaisuuden tarkoituksena on substanssiosaamisen ylläpito ja henkilöillä on taustavirka jossain muussa ministeriössä. Tilannekuvapäivystäjien määräajaksi nimittäminen mahdollistaa asiantuntemuksen joustavan kiertämisen eri organisaatioiden kesken. Lisäksi osa päälliköiden viroista on täytetty määräaikaisesti. Sijaisuuksia vuoden lopussa hoiti 22 henkilöä ja harjoittelussa oli 2 henkilöä. Koko- ja osa-aikainen henkilöstö Kokoaikaisia Osa-aikaisia Osa-aikaisia henkilöstöstä % , , ,2 Vuoden lopulla osa-aikaeläkkeellä oli 4 henkilöä ja osittaisella hoitovapaalla 2 henkilöä. Kokonaistyövoimakustannukset Kokonaistyövoimakustannukset Välilliset työvoimakustannukset ja niiden osuus kokonaistyövoimakustannuksista Välilliset työvoimakustannukset Osuus kokonaistyövoimakustannuksista ,98 % ,15 % ,05% ,06 % Kokonaistyövoimakustannukset ovat pysyneet suhteessa edellisiin vuosiin ennallaan. Henkilöstön määrän kasvu on nostanut palkkasummaa, jolloin myös euromääräiset kokonaiskustannukset ovat kasvaneet. Kustannusten nousua on pyritty tasaamaan pienentämällä välillisiä kustannuksia. Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta Työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta Ylityötuntien määrä ,9 % ,3 % ,3 %

40 Vuoden 2013 aikana panostettiin edellisen vuoden tapaan henkilöstön jaksamiseen. Ylitöiden tekoa rajoitettiin. Työajan osuus nousi myös sairauspoissaolojen vähenemisen myötä. Tehdyn työajan palkat Tehdyn työajan palkka Osuus palkkasummasta ,08 % ,37 % ,9 % Palkkojen nousua selittää palkkatason pieni nousu sekä kansliaan perustetun uuden yksikön palkkakustannukset. Henkilöstön keski-ikä ja ikäjakauma Valtioneuvoston kanslian keski-ikä on pysynyt edellisten vuosien tasolla. Tähän on vaikuttanut mm vuonna 2005 muuttunut eläkelainsäädäntö, joka suosii pitkiä virkauria sekä henkilöstön sitoutuminen työhön. Vuoden 2013 lopussa kansliassa oli 63-vuotiaita tai iältään vanhempia 11 henkilöä. Vuosi Henkilöstön keski-ikä Naisten keski-ikä Miesten keski-ikä ,0 46,00 48, ,3 46,5 48, ,2 46,4 48,2 Ikävuotta Yhteensä Työhyvinvointi Työkyvyn ylläpitäminen euroa/htv Työterveyden huolto euroa/htv Vuosi ,20 933, , , ,50 Vuoden 2013 työterveyshuollon kustannusten laskua selittää vuonna 2012 loppuun saatettu laaja, koko kanslian kattava työpaikkaselvitys. Säästyneitä kustannuksia kohdennettiin ehkäisevään sairaanhoitoon ja työkyvyn ylläpitoon. Tämä näkyy tehdyn työajan nousuna kokonaistyöajasta ja sairauspoissaolojen vähentymisenä. 38

41 Työtyytyväisyys Vuosi Vastaajia Työtyytyväisyysindeksi , , ,4 Vuoden 2013 VMbaro työtyytyväisyyskyselyn perusteella koettu tyytyväisyys nousi eniten palkkauksen ja johtamisen osalta. Indekseistä osaamisen kehittyminen ja uudistuminen oli noussut eniten. Vuoden 2012 tuloksiin verrattuna kaikkien osa-alueiden arviot sekä indeksit olivat nousseet. Kun tuloksia vertaillaan kaikkien kyselyyn vastanneiden valtion organisaatioiden tuloksiin, valtioneuvoston kanslian työtyytyväisyysindeksi on keskiarvoa korkeampi. Samoin useilla osa-alueilla arviot ovat keskiarvoa korkeammat. Vaihtuvuus Vuosi Lähtövaihtuvuus Vanhuuseläkkeelle jääneet henkilöt Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet Muihin tehtäviin siirtyneet henkilöt ,0 % ,2 % ,0 % Taulukon luvut kuvaavat vakinaisen henkilöstön vaihtuvuutta. Kansliassa oli kertomusvuonna auki 10 vakinaista virkaa. Poissaolot Vuosi Sv Poissaolojen lkm Päivien lkm (arkipv) Päivää/ htv Henkilöiden lkm Keskimääräinen kesto , , , , , ,4 Panostus ennaltaehkäisevään sairaanhoitoon ja työhyvinvointiin näkyy vuonna 2013 sairauspoissaolojen laskulla. Poissaolot pienenivät niin lukumäärällisesti kuin henkilötyövuotta kohden ja ovat nyt valtion keskiarvon alapuolella (valtiolla 9,3). Perhepoliittiset poissaolot ja vapaat Perhepoliittisia vapaita käytti 10 naista ja 6 miestä, yhteensä päivää. Tilapäistä hoitovapaata piti 32 naista ja 20 miestä ja niihin käytettiin 169 päivää. Vuosi Päivien lkm

42 Koulutusrakenne ja koulutustasoindeksi Henkilöstön koulutusrakenne Koulutusaste tuntematon tai peruskoulu/kansakoulu 1,8 % 2 2 % Ei ammatillista tutkintoa 8,9 % % Opistotason tutkinto 32,5 % % Alempi korkeakoulutututkinto 12,4 % % Ylempi korkeakoulututkinto 40,9 % % Tohtoritutkinto 4, 0 % 4 4 % Vuosi Naiset Miehet Yhteensä ,8 4,8 5, ,7 4,8 5, ,8 4,7 5,4 Koulutusrakenteessa tai koulutustasoindeksi ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valtioneuvoston kanslian koulutusindeksi on valtion henkilöstön keskiarvoa (5,1) korkeampi. Osaamisen kehittäminen Vuosi Osaamisen kehittäminen euroa/htv Palkkakulut koulutusajalta euroa/htv Koulutuspäiviä/htv Koulutukseen käytetty työaika % tehdystä kokonaistyöajasta ,5 1.0 % ,6 1,2 % ,3 1,2 % ,6 0,92 % Osaamisen kehittämisen kokonaiskustannukset pitävät sisällään koulutukseen käytetyt määrärahat, koulutusajan palkkakulut sekä koulutuksiin käytetyt matkakulut. Vuonna 2013 ei suunnattu koko henkilöstölle laajoja koulutusohjelmia, kuten esimerkiksi edellisenä vuonna toteutettu tieto- ja viestintätekninen koulutus. Muu aineeton pääoma Henkilöstön pääoma-arvo eli henkilöstön merkitys organisaatiolle rahassa, on laskettu kertomusvuoden vuositason tiedoista ottamalla huomioon henkilöstön keski-ikä, keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä, siirtymisprosentti, henkilötyövuodet, tehdyn työajan keskimääräinen palkka sekä investoinnit työtyytyväisyyteen, työkuntoon, henkilöstökoulutukseen ja muuhun osaamiseen ja kehittämiseen sekä terveydenhuoltoon. (htv * (vanhuuseläkk.siirtymisen ikä keski-ikä) * tehdyn työajanpalkat/htv) (1-vaihtuvuus %) Henkilöstön arvo

43 1.6 Tilinpäätösanalyysi Edellä on tarkasteltu valtioneuvoston kanslian toimintaa ja kanslian henkilöstöä. Tilinpäätöslaskelmien ja niitä täydentävien liitteiden osalta tarkastellaan rahoituksen rakennetta ja talousarvion toteutumista koko kirjanpitoyksikön kannalta. Muu tarkastelu koskee vain valtioneuvoston kansliaa. Tilinpäätöksen liitetiedoissa on koko kirjanpitoyksikön liitetiedot. Tilinpäätöksen lopussa on esitetty virastotasoiset liitetiedot erikseen valtioneuvoston kansliasta ja oikeuskanslerinvirastosta. Oikeuskanslerin ja oikeuskanslerinviraston toimintaa tarkastellaan laajemmin erikseen oikeuskanslerin toiminnasta vuosittain annettavassa kertomuksessa Rahoituksen rakenne Valtioneuvoston kanslian pääluokan 23 rahoitus on pääosin valtion talousarviorahoitusta. Valtioneuvoston kanslian kirjanpitoyksiköllä oli käytettävissään vuonna 2013 määrärahoja yhteensä 208,1 milj. euroa, josta kanslian osuus oli 201,3 milj. euroa ja muilta hallinnonaloilta siirrettyjä määrärahoja oli 2,5 milj. euroa. Vuonna 2012 määrärahoja oli käytettävissä 93,9 milj. euroa, summa oli 114 milj. euroa enemmän kuin vuonna Vähennys johtuu omistajaohjauksen osakehankintamäärärahan kasvusta. Valtioneuvoston kanslia tuloutti osinkotuloja momentille yhteensä 552,8 milj. euroa joka oli 297,5 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Lisäksi kanslia tuloutti korkotuloja momentille yhteensä 1,0 milj. euroa. Vuonna 2013 Euroopan unioni on osallistunut kanslian matkakustannusten maksamiseen ,26 eurolla, vastaava luku oli edellisenä vuonna ,12 euroa Talousarvion toteutuminen Valtioneuvoston kanslian kirjanpitoyksikön vuoden 2013 määrärahojen kokonaiskäyttö oli 78,5 milj. euroa ja vuonna 2012 kokonaiskäyttö oli 82,4 miljoonaa euroa. Kanslian määrärahojen käyttö jakautui seuraavasti momenttilajeittain: Momenttilaji Numerotunnus 1000 e %-osuus 1000 e %-osuus 1000 e %-osuus Vuosi Kulutusmenot , , ,6 Siirtomenot , , ,8 Sijoitusmenot , , ,6 Yhteensä Valtioneuvoston kanslian vuoden 2013 toimintamenot talousarviossa olivat euroa ja lisätalousarviossa kanslialta vähennettiin toimintamenomäärärahaa euroa. Oikeuskanslerinviraston toimintamenot talousarviossa olivat euroa ja lisätalousarviossa oikeuskanslerinvirastolta vähennettiin toimintamenomäärärahaa euroa. Omistajaohjauksen osakehankinnat määrärahaa korotettiin lisätalousarviossa euroa, josta euroa on varattu Gasum Oy:n A-osakkeiden hankintaan ja euroa vaihtovelkakirjalainan myöntämiseksi Vapo Oy:n enemmistöomistuksessa olevalle Forest BtL Oy:lle. Valtioneuvoston kanslialla oli käytettävissä edelliseltä vuodelta siirtyneitä toimintamenorahoja 3,5 miljoonaa euroa ja oikeuskanslerinvirastolla 0,4 milj. euroa. 41

44 Valtioneuvoston kanslian toimintamenojen käyttö oli vuonna 2012 yhteensä 31,9 milj. euroa, joten seuraavalle vuodelle siirtyi 3,9 miljoonaa euroa. Oikeuskanslerin viraston toimintamenojen käyttö oli 3,6 milj. euroa ja seuraavalle vuodelle siirtyi 0,448 milj. euroa. Omistajaohjaus ei käyttänyt vuonna 2013 osakehankintamomentien määrärahoja osakehankintoihin. Arek Oy:n myynti vähensi taseen arvoa ja taseen arvoa lisäsi valtiovarainministeriön 6,5 milj. euron sijoitus Suomen Erillisverkot Oy:öön, tämän pääoman lisäyksen valtiovarainministeriö siirsi valtioneuvoston kanslialle osakkeiden lisäykseksi. Osinkotuloja oli 552,8 milj. euroa, 297,5 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Osinkotulojen lisäksi omistajaohjaus sai vuonna 2013 pääoman palautusta 800 milj. euroa ja vuonna ,0 milj. euroa. Taulukossa kirjanpitoyksikön menojen määrärahataulukko: Valtioneuvoston kanslian määrärahat 2013 (1000 e) Edellisiltä vuosilta siirtyneet määrärahat Vuoden 2013 määrärahat Käytettävissä yhteensä määrärahoja Käytetty määrärahoja Määrärahoja siirtyi vuodelle e 1000 e 1000 e 1000 e 1000 e Valtioneuvoston kanslia, pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslian toimintamenot (S2) Ministereiden ja heidän erityisavustajiensa palkkaukset (A) Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (S2) Pääministerin ja hänen avustajiensa matkat (A) Arvonlisäverot (A) Osakehankinnat (S3) Puoluetoiminnan tukeminen (K) Kunniamerkit (A) Suomi 100 (S3) Avustus Tammenlehvän perinneliiton toiminnan tukemiseen (S3) Valtioneuvoston kanslian määrärahat VNK:n käytössä olevat muiden hallinnonalojen määrärahat Puolustusministeriö, pääluokka 27 Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen (S3) Avustus Leijona Catering Oy:lle (S3) Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) Valtiovarainministeriö, pääluokka Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (S2) Muut pääluokat yhteensä Valtioneuvoston kanslian käytössä olevat määrärahat yhteensä Oikeuskanslerinvirasto, pääluokka 23 Oikeuskanslerinviraston toimintamenot (S2) Arvonlisäverot (A) Oikeuskanslerinvirasto yhteensä Pääluokka 23 käytössä olleet määrärahat yhteensä

45 Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot momentilta jaettiin vuonna 2013 muiden virastojen käyttöön määrärahoja alla olevan taulukon mukaisesti. Euro Ålands landskapsregering ,00 Puolustusministeriö ,83 Sisäasiainministeriö ,00 Ulkoasiainministeriö ,00 Maa- ja metsätalousministeriö ,00 Sosiaali- ja terveysministeriö 6 033,00 Sosiaali- ja terveysministeriö 6 915,00 Ulkoasiainministeriö ,00 Maa- ja metsätalousministeriö 8 272,00 Valtioneuvoston kanslia ,88 Oikeusministeriö ,00 Verohallinto ,69 Yhteensä ,40 Toimintamenot Valtioneuvoston kanslian käyttämät toimintamenot vuonna 2013 olivat 32,6 milj. euroa, vuonna 2012 ne olivat 31,9 milj. euroa. Menot kasvoivat 2,2 %:a. Alla olevassa taulukossa näkyy toimintamenojen jakautuminen. Henkilöstökulujen osuus kasvoi ja palveluiden ostojen osuus väheni. Toimintamenojen jakautuma (1 000 e) 2013 % 2012 % 2011 % Henkilöstökulut , , ,1 Käyttöomaisuushankinnat 534 1, , ,4 Aineet tarvikkeet ja tavarat , , ,6 Vuokrat , , ,9 Palveluiden ostot , , ,4 Yhteistoiminnan kulut 0 0,0 0 0,0 12 0,0 Muut kulut 403 1, , ,5 Yhteensä Tuloarviotilit Valtioneuvoston kanslia tuloutti momentille osinkoja 552,8 milj. euroa ja pääoman palautusta 800,0 milj. euroa, vuonna 2012 tuloutettiin osinkoja 850,3 milj. euroa. Vuonna 2013 valtioneuvoston kanslia tuloutti korkotuloja momentille yhteensä 1,0 milj. euroa, vastaavasti vuonna ,3 milj. euroa. Menoarviotilit Käyttöomaisuushankintoihin on käytetty vain toimintamenomomenttia. Vuonna 2013 hankittiin viisi autoa. Aine- ja tarvikeostoihin on käytetty pääasiassa toimintamenoja. Vuokriin on käytetty pääosin toimintamenoja. Muista kuluista suurimpaan osaan käytettiin muita momentteja kuin toimintamenomomenttia. 43

46 Henkilöstökustannukset jakaantuivat eri momenteille seuraavasti: Henkilöstökustannusten jakautuma tuotto- ja kululaskelmassa (1 000 e) Henkilöstökulut toimintomenoista ml. lomapalkkavelan muutos Henkilöstökulut muilta kuin toimintameno-momenteilta Ministereiden ja heidän erityisavustajiensa palkkaukset 2013 % 2012 % 2011 % Muutos % (1 000 e) Muutos % , , , , ,5 51 0,3 72 0, , , , , ,5 Yhteensä ,7 Matkakustannusten jakautuminen momenteittain (1 000 e) Matkakustannukset toimintamenomomentilta 2013 % 2012 % 2011 % Muutos % (1 000 e) Muutos % ,7 25,1 192,9 18,7 289,3 31,6-52,8-27,4 Edelliseen sisältyy koulutusmatkoja 35,4 16,0 42,1-19,4-121,4 Osakehankinnat 39,3 4,0 86,4 8,4 54,7 6,0 47,1 54,5 Edelliseen sisältyy koulutusmatkoja 3,1 31,8 10,2 28,7 90,2 Suomi 100 2,2 0,2 0,0-2,2 Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen 0,0 0,9 0,1 1,0 0,1 0,9 100,0 Pääministerin ja hänen avustajiensa matkat (sisältää momentin ,9 35,2 433,2 41,9 244,8 26,8 88,4 20,4 matkakulut) Euroopan unionin osallistuminen matkakustannusten korvauksiin 346,4 35,4 319,6 30,9 325,2 35,5-26,8-8,4 Yhteensä 978,5 100, ,9 100,0 915,1 100,0 54,4 11, Tuotto- ja kululaskelma Valtioneuvoston kanslian tuotot ja kulut olivat hyvin samanlaiset verrattuna vuoteen Vuoden 2013 lukien kanslian toimintamenomomentti on nettobudjetoitu. Poikkeamat näkyvät muissa toiminnan tuotoissa, satunnaisissa tuotoissa ja muissa kuluissa, joissa näkyy kanslian omistajaohjauksen osakemuutosten aiheuttamat tapahtumat. Vuonna 2013 valtioneuvoston kanslian omistamista yhtiöistä saatiin osinkotuloja 552,8 milj. euroa ja vuonna 2012 osinkoja oli 850,3 milj. euroa. Vuonna 2013 kanslia tuloutti korkotuloja 1,0 milj. euroa momentille , korkotuotot vuonna 2012 olivat 2,3 milj. euroa. Korkotulot liittyvät kanslian pitkäaikaisiin sijoituksiin ja lainasaamisiin. Valtioneuvoston kanslia maksoi vuonna 2013 siirtotalouden kuluja voittoa tavoittelemattomille yhteisöille yhtä paljon kuin aikaisempana vuonna eli euroa. Summa koostuu poliittisille puolueille maksettavasta poliittisen toiminnan tuesta ja tiedotustuesta euroa sekä Tammenlehvän perinneliitto ry:lle maksettavasta avustuksesta euroa. Alla on valtioneuvoston kanslian tuotto- ja kululaskelma, joka ei sisällä pääluokkaan 23 kuuluvaa oikeuskanslerinvirastoa. Oikeuskanslerinviraston tilinpäätös on tilinpäätöksen lopussa. 44

47 VALTIONEUVOSTON KANSLIAN TUOTTO- JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 1 322,03 153,78 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,50 Muut toiminnan tuotot , , , ,41 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,62 Henkilöstökulut , ,82 Vuokrat , ,38 Palvelujen ostot , ,97 Muut kulut , ,39 Poistot , , , ,77 JÄÄMÄ I , ,36 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot , ,55 Rahoituskulut -291, ,47-930, ,48 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 87, , ,54 Satunnaiset kulut , ,06 JÄÄMÄ II , ,66 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Kulut Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille , ,00 JÄÄMÄ III , ,66 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot ,97 329,81 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,79 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,87 45

48 1.6.4 Tase Taseen loppusumma oli ,38 euroa. Pääosa arvosta muodostuu valtion omistamien yhtiöiden osakkeista. Taseen loppusumman vähennys aiheutuu kanslian saamasta 800 milj. euron pääomanpalautuksesta. VALTIONEUVOSTON KANSLIAN TASE VASTAAVAA KANSALLISOMAISUUS Muu kansallisomaisuus , , , ,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , , , ,49 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja laitteet , ,26 Kalusteet , ,02 Muut aineelliset hyödykkeet 2 523, , , ,28 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit , ,20 Annetut euromääräiset velkakirjalainat , ,33 Muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset , , , ,53 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,30 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,70 Siirtosaamiset , ,28 Muut lyhytaikaiset saamiset 66, , , ,80 RAHAT, PANKKISAAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 132, ,20 Sisäisen rahaliikenteen tilit , , , ,39 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,19 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,49 46

49 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,95 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,87 Pääoman siirrot , ,54 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,15 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Ostovelat , ,48 Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset , ,13 Edelleen tilitettävät erät , ,12 Siirtovelat , , , ,34 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,34 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Ministeriön johto on valtion talousarviosta annetun lain 24 b:n mukaisesti vastuussa viraston sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa toiminnan ja talouden laajuuteen ja sisältöön nähden riittävä varmuus viraston toiminnan ja talouden lainmukaisuudesta, talousarvion noudattamisesta ja varojen turvaamisesta, toiminnan tuloksellisuudesta sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottamisesta. Sisäinen valvonta toteutetaan osana toiminnan johtamis-, ohjaus-, seuranta- ja raportointimenettelyjä sekä mm. tarkoituksenmukaisten toimintaprosessien, työnjaon ja kontrollien, koulutuksen sekä tiedonkulun avulla. Sisäistä valvontaa toteutetaan organisaation kaikilla tasoilla säädöksissä, kanslian työjärjestyksessä sekä taloussäännössä määrättyjen tehtävien ja vastuusuhteiden mukaisesti. Kanslian ylimmän johdon ohella osastojen ja yksiköiden päälliköt vastaavat vastuualueensa valvonnasta. Jokainen työntekijä vastaa oman työnsä laadusta ja tuloksellisuudesta toimenkuvansa, arviointi- ja kehityskeskusteluissa sovittujen tavoitteiden sekä virkavastuunsa mukaisesti. Tehdyn arvioinnin perusteella ministeriön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt ovat tyydyttävällä tasolla. 1.8 Arviointien tulokset Ministeriössä ei ole tehty erillisiä arviointeja. 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Vuoden 2013 aikana ei ole havaittu väärinkäytöksiä tai rikoksia eikä esitutkinnassa tai oikeuskäsittelyssä ole näitä koskevia asioita. 47

50 2 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA Kirjanpitoyksikön 125 talousarvion toteumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2013 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. Verot ja veronluonteiset tulot 329, ,97 0,00 100, Arvonlisävero 329, ,97 0,00 100, Sekalaiset tulot , ,52 0,00 100, Siirrettyjen määrärahojen peruutukset , Muut sekalaiset tulot , ,52 0,00 100, Korkotulot ja voiton tuloutukset , ,00 0,00 100, Korot muista lainoista , ,86 0,00 100, Osinkotulot, pääomapalautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot , ,14 0,00 100, Osinkotulot, pääomapalautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot , ,14 0,00 100, Lainat , ,74 0,00 100, Muiden lainojen lyhennykset , ,74 0,00 100,00 Tuloarviotilit yhteensä , ,23 0,00 100,00 48

51 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Talousarvion 2013 määrärahojen käyttö vuonna 2013 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2013 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä vuonna 2013 Käyttö vuonna 2013 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 23. Valtioneuvoston kanslia , , , , , , , , , Valtioneuvoston kanslian , , , ,00 0, , , , ,08 toimintamenot (S2) Ministereiden ja heidän erityis , , , ,33 avustajiensa palkkaukset (A) Euroopan unionin kansallisten , , ,48 0, , , ,89 asiantuntijoiden palkkamenot (S2) Pääministerin ja hänen , , , ,57 avustajiensa matkat (A) Arvonlisäveromenot (A) , , ,33 0, Osakehankinnat (S3) , , , ,00 0, , , , , Puoluetoiminnan tukeminen (K) , , ,00 0, Puolueiden toiminta (EK) , , ,00 0, Ahvenanmaan , , ,00 0,00 poliittinen toiminta (EK) Puolueiden , , ,00 0,00 tiedotustoiminta (EK) Ahvenanmaan , , ,00 0,00 tiedotustoiminta (EK) Oikeuskanslerinviraston , , , ,00 0, , , , ,93 toimintamenot (S2) Kunniamerkit (A) , , ,76 186, Suomi 100 (S3) , , ,00 0,00 0, , , , Avustus Tammenlehvän perinneliiton , , ,00 0,00 0, , ,00 0,00 toiminnan tukemiseen (S3) 27. Puolustusministeriön hallinnonala , , , ,52 0, , , , , Julkisen hallinnon verkkoturvalli ,00 0 0,00 0,00 0,00 0, , , , ,00 suuden edistäminen (S3) Puolustusministeriön hallinnon , , ,52 0,00 alan arovnlisäveromenot (A) Avustus Leijona Catering Oy:lle (S3) , , , ,00 0, , ,00 0, , Valtiovarainministeriön hallinnonala ,00 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, Euroopan unionin kansallisten ,00 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 asiantuntijoiden palkkamenot (S2) Määrärahatilit yhteensä , , , , , , , , ,07 49

52 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA KIRJANPITOYKSIKÖN 125 TUOTTO- JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 1 338,83 153,78 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,50 Muut toiminnan tuotot , , , ,26 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,76 Henkilöstökulut , ,65 Vuokrat , ,87 Palvelujen ostot , ,49 Muut kulut , ,71 Poistot , , , ,67 JÄÄMÄ I , ,41 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot , ,55 Rahoituskulut -291, ,47-930, ,48 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 87, , ,54 Satunnaiset kulut , ,06 JÄÄMÄ II , ,61 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Kulut Voittoa tavoittelemattomille yhteisöt , ,00 JÄÄMÄ III , ,61 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot ,97 329,81 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,33 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,28 50

53 4 TASE KIRJANPITOYKSIKÖN 125 TASE VASTAAVAA KANSALLISOMAISUUS Muu kansallisomaisuus , , , ,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄ- AIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , , , ,89 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja laitteet , ,26 Kalusteet , ,02 Muut aineelliset hyödykkeet 2 523, , , ,28 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit , ,20 Annetut euromääräiset velkakirjalainat , ,33 Muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset , , , ,53 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄ- AIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,70 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,70 Siirtosaamiset , ,28 Muut lyhytaikaiset saamiset 66, , , ,80 RAHAT, PANKKISAAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 132, ,20 Sisäisen rahaliikenteen tilit , , , ,39 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,19 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,89 51

54 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,99 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,36 Pääoman siirrot , ,48 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,15 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Ostovelat , ,91 Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset , ,68 Edelleen tilitettävät erät , ,58 Siirtovelat , , , ,74 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,74 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,89 52

55 5 LIITETIEDOT Liite 1 Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta Laatimisperiaatteet Tilinpäätös on laadittu voimassa olevia säädöksiä ja hyvää kirjanpitotapaa noudattaen. Omaisuuserät on arvostettu ja tuotot ja kulut on jaksotettu säädösten mukaisesti. Arvostus- ja jaksotusperiaatteissa ei ole tapahtunut muutoksia edelliseen tilikauteen verrattuna. Vertailtavuus Kanslian tuotto- ja kululaskelma sekä tase ovat vertailukelpoisia virastotasolla vuoteen 2012 verrattuna. Taseen vertailussa on huomattava, että omistajaohjauksen osalta taseessa on vuonna 2013 Solidium Oy:tä saatua pääomanpalautusta 800 miljoonaa euroa ja vuonna 2012 saatu pääoman palautus oli 474 milj. euroa. Toteutumalaskelma on vertailukelpoinen vuoteen 2012 verrattuna. Toiminnan tuottavuutta ja taloudellisuutta kuvaavissa laskelmissa on pystytty edellistä vuotta paremmin vertaamaan vuotta 2013 edeltävään vuoteen Valtioneuvoston kanslian ja oikeuskanslerinviraston virastokohtaiset liitetiedot on liitetty tilinpäätöksen loppuun. 53

56 Liite 2 Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Talousarvion 2013 määrärahojen Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) käyttö vuonna 2013 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2013 Vertailu Talousarvio Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä vuonna 2013 Käyttö vuonna 2013 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle Osinkotulot, pääomapalautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot Bruttotulot , ,14 Bruttomenot Nettotulot , , , Bruttomenot 0, , ,44 Valtioneuvoston Bruttotulot 0,00 kanslian arvonlisäveromenot Nettomenot 0, , , Bruttomenot 0, , , ,17 Valtioneuvoston Bruttotulot 0, , , ,45 kanslian toimintamenot Nettomenot 0, , , , , , , ,08 * Valtioneuvoston kanslian toimintamenomomentti on nettobudjetoitu alkaen 54

57 Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset Pääoman ja momentin numero ja nimi Talousarvio Ylitys Ylitys (TA+LTA:t) % 23 Valtioneuvoston kanslia Arvonlisäveromenot , ,44 24,32 Pääluokat yhteensä , ,44 24,32 Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat Pääluokan ja tilijaottelun Peruutettu nimi ja numero Tilijaottelu Yhteensä Tilijaottelut eritellään myöntämisvuosittain 23 Valtioneuvoston kanslia 0,00 Pääluokat yhteensä 0,00 Liite 5 Henkilöstökulujen erittely Henkilöstökulut , ,77 Palkat ja palkkiot , ,01 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos , ,76 Henkilösivukulut , ,88 Eläkekulut , ,25 Muut henkilösivukulut , ,63 Yhteensä , ,65 Johdon palkat ja palkkiot, josta , ,63 - tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 7 662, ,08 Johto 4 222, ,08 Muu henkilöstö 3 440, ,00 55

58 Liite 6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuusryhmä Poisto- Poistoaika Vuotuinen Jäännösmenetelmä vuotta poisto % arvo tai % 108 Kansallisomaisuus ei ei ei ei 110 Perustamis- ja järjestelymenot ei ei ei ei 112 Aineettomat oikeudet ei ei ei ei 114 Itsevalmistetut ATK-ohjelmat tasapoisto 5 vuotta 20 % ei 1250 Autot ja muut maakuljetusvälineet tasapoisto 5 vuotta 20 % ei ATK-laitteet, tomistokoneet ja laitteet tasapoisto 5 vuotta 20 % ei Viestintälaitteet tasapoisto 5 vuotta 20 % ei 1269 Muut koneet ja laitteet ( saakka) tasapoisto 5 vuotta 20 % ei Muut koneet ja laitteet ( alk) jäännösarvo 5 vuotta 20 % 28 % x) 127 Kalusteet tasapoisto 4 vuotta 25 % ei 1280 Taide-esineet (ei kansallisomaisuutta) ei ei ei ei 1289 Muut aineelliset hyödykkeet tasapoisto 5 vuotta 20 % ei 130 Osakkeet ja osuudet ei ei ei ei Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu yhdenmukaisin periaattein taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta käyttöönottopäivästä lukien. Jäännösarvopoiston käyttö autojen osalta perustuu siihen, että autot myydään 4 5 vuoden ikäisinä, jolloin hinta on aina suurempi kuin jäännösarvo. Alkuperäiseen poistosuunnitelmaan on omaisuusryhmän 1269 osalta tehty muutos siten, että poistoajaksi on alkaen muutettu 5 vuotta mennessä hankitut esineet poistetaan vanhalla 10 vuoden poistoajalla loppuun asti. Vähäiset käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle , on kirjattu vuosikuluksi. 56

59 Liite 7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot 1080 Kansallisomaisuus Kansallisomaisuus yhteensä Muu kansallisomaisuus Muu kansallisomaisuus Hankintameno , ,00 Hankintameno , ,00 Kirjanpitoarvo , ,00 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineettomat hyödykkeet yhteensä Hankintameno , ,46 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 Hankintameno , ,46 Kertyneet poistot , ,57 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , ,29 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 Kertyneet poistot , ,86 Arvonkorotukset 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , ,60 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja laitteet Kalusteet Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset aineelliset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Hankintameno , , , , ,40 Lisäykset , ,05 0,00 0, ,64 Vähennykset ,00 0,00 0, , ,94 Hankintameno , , ,00 0, ,10 Kertyneet poistot , ,05 0,00 0, ,18 Vähennysten kertyneet poistot ,79 0,00 0,00 0, ,79 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , ,36 0,00 0, ,22 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , ,41 0,00 0, ,61 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , ,00 0, ,49 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Käyttöomaisuusarvopaperit Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset yht. Hankintameno , ,20 Lisäykset , ,78 Vähennykset , ,78 Hankintameno , ,20 Kirjanpitoarvo , ,20 57

60 Liite 8 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Muutos Korot euromääräisistä saamisista , , ,36 Osingot , , ,19 Rahoitustuotot yhteensä , , ,55 Rahoituskulut Muutos Korot euromääräisistä veloista 201,53 930,07-728,54 Muut rahoituskulut 90,00 90,00 Rahoituskulut yhteensä 291,53 930,07-638,54 Netto , , ,01 Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat Sektori Lainapääoma Lisäys Vähennys Lainapääoma Pääomamuutos (2012) Yritykset ja asuntoyhteisöt , , , , ,26 Yritykset ,00 Julkiset yritykset , ,00 Asuntoyhteisöt ,59 0, , , ,74 Yhteensä , , , , ,26 58

61 Liite 10 Arvopaperit Arvopaperin nimi ja sarja Lukumäärä Markkina-arvo Kirjanpitoarvo Omistus osuus % Omistusoikeus alaraja % 2013 Saadut osingot Markkina-arvo Kirjanpitoarvo Julkisesti noteeratut osakkeet ja osuudet Finnair Oyj A , ,50 55,81 50, , , , , , , ,20 Fortum Oyj , ,15 50,80 50, , , ,15 Fortum Oyj , ,87 Neste Oil Oyj , ,00 50,10 50, , , ,00 Julkisesti noteeratut osakkeet ja osuudet yhteensä , , , ,72 Ekokem Oy Ab sarja A ,07 34,08 0, , ,07 Ekokem Oy Ab sarja B , , ,07 Altia Oyj ,36 100,00 50, , ,36 Arctia Shipping Oy osakepääoma ,00 100,00 100, ,00 Arctia Shipping Oy SVOP , ,58 Arek Oy 1 ) ,00 9, ,00 Art and Design City Helsinki Oy ,47 35, ,47 Art and Design City Helsinki Oy , ,00 Boreal Kasvinjalostus Oy ,55 65,00 50, , ,55 Destia Oy ,00 100,00 0, ,00 Destia Oy: Osakepääoman lisäys , ,00 Destia Oy: SVOP-rahasto , ,74 Gasum Oy, Sarja A ,70 12, , ,70 Gasum Oy, Sarja K 1 3,36 3,36 Governia Oy (y ) ,29 100,00 100, ,29 Itella Oyj ,59 100,00 100, , ,59 Kemijoki Oy sarja B ,65 50,10 50, , ,65 Leijona Catering Oy ,00 100,00 100, ,00 59

62 Leijona Catering Oy , ,00 Leijona Catering Oy , ,00 Leijona Catering Oy , ,46 Meritaito Oy osakepääoma ,00 100,00 100, ,00 Meritaito Oy SVOP , ,75 Motiva Oy ,08 100,00 100, , ,08 Motiva Oy , ,20 Nordic Morning Oyj (ent.edita Oyj) 4) ,79 100, ,79 Patria Holding Oyj ,00 73,20 50, , ,00 Patria holding Oyj (SVOP) , ,72 Suomen Rahapaja Oy ,82 100,00 50, ,82 Raskone Oy ,60 85,00 0, ,60 Raskone Oy , ,30 Solidium Oy (y ) ,94 100,00 100, ,94 Solidium Oy (y ): SVOP-rahasto , ,11 Solidium Oy (y ): SVOP-rahasto 3) , ,00 Suomen Erillisverkot Oy ,26 100,00 100, ,26 Suomen Erillisverkot Oy: SVOP 2) , ,00 Suomen Lauttaliikenne Oy ,00 100,00 100, , ,00 Suomen Lauttaliikenne Oy: SVOP , ,17 Suomen siemenperunakeskus Oy ,69 22, , ,69 Suomen Viljava Oy ,25 100,00 100, , ,25 Vapo Oy ,69 50,10 50, , ,69 VR-yhtymä Oy ,22 100,00 100, ,22 Julkisesti noteerattomat osakeket ja osuudet yhteensä , ,47 Kaikki osakkeet ja osuudet yhteensä , , , , ,20 1) Arek Oy:n osakkeiden myynti ) Suomen Erillisverkot Oy:lle on valtiovarainministeriö maksanut oman pääoman lisäyksenä euroa. VM on siirtänyt maksun kanslialle syyskuussa ) Solidium Oy pääomapalautus ) Nimenmuutos Nordic Morning Oyj:ksi, entinen Edita Oyj 60

63 Muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset Muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset , ,00 - Governia Oy , ,00 - Forest BtL Oy ,00 Pääomalainasaamiset ja muut vastaavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset , ,00 - Raskone Oy , ,00 Muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset yhteensä , ,00 Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat Vastaavien rahoituserät Alle 1 vuosi Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset Yhteensä 1 5 vuotta Yli 5 vuotta Alle 1 vuosi 1 5 vuotta Yli 5 vuotta Annetut euromääräiset velkakirjalainat , , , ,59 Muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset , , , ,00 Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 132,50 132,50 Yhteensä 0,00 0,00 0, , , , ,09 Vastattavien rahoituserät Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Liite 12 Valtiontakaukset, -takuut sekä muut monivuotiset vastuut Muut monivuotiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset Talousarviomenot 2013 Määrärahatarve 2014 Määrärahatarve 2015 Määrärahatarve 2016 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä , , , , , ,91 Yhteensä , , , , , ,91 61

64 Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Valtioneuvoston kanslialla ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja. Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Valtioneuvoston kanslialla ei ole taseeseen siirtymättömiä rahastoituja varoja. Liite 15 Velan muutokset Valtioneuvoston kanslialla ei ole liitteen tarkoittamia velkoja. Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio Valtioneuvoston kanslialla ei ole liitteen tarkoittamia velkoja. Liite 17 Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Täydentävänä tietona todetaan, että valtioneuvoston kanslia on kirjannut vuonna 2013 satunnaiseksi kuluksi 0,5 milj. euroa Helsinki Business and Science Park Oy:n osakkeiden luovutuksen johdosta. Samat osakkeet saatiin opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuonna 2010 ja kirjattiin muuksi satunnaiseksi tuotoksi valtioneuvoston kanslian kirjanpidossa. Toiminnalliset muutokset ilmenevät kulu- tuottolaskelmasta, taseesta sekä toimintakertomuksesta. 62

65

66 7 VALTIONEUVOSTON KANSLIAN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIITÄ TÄYDENTÄVÄT LIITTEET 2013 Valtioneuvoston kanslian toteumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2013 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. Verot ja veronluonteiset tulot 329, ,97 0,00 100, Arvonlisävero 329, ,97 0,00 100, Sekalaiset tulot , ,72 0,00 100, Siirrettyjen määrärahojen peruutukset , Muut sekalaiset tulot , ,72 0,00 100, Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset , ,00 0,00 100, Korot muista lainoista , ,86 0,00 100, Osinkotulot, pääomapalautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot , ,14 0,00 100, Osinkotulot, pääomapalautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot , ,14 0,00 100, Lainat , ,74 0,00 100, Muiden lainojen lyhennykset , ,74 0,00 100,00 Tuloarviotilit yhteensä , ,43 0,00 100,00 64

67 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Talousarvion 2013 määrärahojen käyttö vuonna 2013 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2013 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä vuonna 2013 Käyttö vuonna 2013 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 23. Valtioneuvoston kanslia , , , , , , , , , Valtioneuvoston kanslian , , , ,00 0, , , , ,08 toimintamenot (S2) Ministereiden ja heidän erityis , , , ,33 avustajiensa palkkaukset (A) Euroopan unionin kansallisten , , ,48 0, , , ,89 asiantuntijoiden palkkamenot (S2) Pääministerin ja hänen , , , ,57 avustajiensa matkat (A) Arvonlisäveromenot (A) , , ,33 0, Osakehankinnat (S3) , , , ,00 0, , , , , Puoluetoiminnan tukeminen (K) , , ,00 0, Puolueiden toiminta (EK) , , ,00 0, Ahvenanmaan , , ,00 0,00 poliittinen toiminta (EK) Puolueiden , , ,00 0,00 tiedotustoiminta (EK) Ahvenanmaan , , ,00 0,00 tiedotustoiminta (EK) Kunniamerkit (A) , , ,76 186, Suomi 100 (S3) , , ,00 0,00 0, , , , Avustus Tammenlehvän perinneliiton , , ,00 0,00 0, , ,00 0,00 toiminnan tukemiseen (S3) 27. Puolustusministeriön hallinnonala , , , ,52 0, , , , , Julkisen hallinnon verkkoturvalli ,00 0 0,00 0,00 0,00 0, , , , ,00 suuden edistäminen (S3) Puolustusministeriön hallinnon , , ,52 0,00 alan arovnlisäveromenot (A) Avustus Leijona Catering Oy:lle (S3) , , , ,00 0, , ,00 0, , Valtiovarainministeriön hallinnonala ,00 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, Euroopan unionin kansallisten ,00 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 asiantuntijoiden palkkamenot (S2) Määrärahatilit yhteensä , , , , , , , , ,14 65

68 Liite 1 Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta Laatimisperiaatteet Tilinpäätös on laadittu voimassa olevia säädöksiä ja hyvää kirjanpitotapaa noudattaen. Omaisuuserät on arvostettu ja tuotot ja kulut on jaksotettu säädösten mukaisesti. Arvostus- ja jaksotusperiaatteissa ei ole tapahtunut muutoksia edelliseen tilikauteen verrattuna. Vertailtavuus Kanslian tuotto- ja kululaskelma sekä tase ovat vertailukelpoisia virastotasolla vuoteen 2012 verrattuna. Taseen vertailussa on huomattava, että omistajaohjauksen osalta taseessa on vuonna 2013 Solidium Oy:tä saatua pääomanpalautusta 800 miljoonaa euroa ja vuonna 2012 saatu pääoman palautus oli 474 milj. euroa. Toteutumalaskelma on vertailukelpoinen vuoteen 2012 verrattuna. Toiminnan tuottavuutta ja taloudellisuutta kuvaavissa laskelmissa on pystytty edellistä vuotta paremmin vertaamaan vuotta 2013 edeltävään vuoteen Valtioneuvoston kanslian virastokohtaiset liitetiedot on liitetty tilinpäätöksen loppuun. 66

69 Liite 2 Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Talousarvion 2013 määrärahojen Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) käyttö vuonna 2013 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2013 Vertailu Talousarvio Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä vuonna 2013 Käyttö vuonna 2013 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle Osinkotulot, pääomapalautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot Bruttotulot , ,14 Bruttomenot Nettotulot , , , Bruttomenot 0, , ,44 Valtioneuvoston Bruttotulot 0,00 kanslian arvonlisäveromenot Nettomenot 0, , , Bruttomenot 0, , , ,17 Valtioneuvoston Bruttotulot 0, , , ,45 kanslian toimintamenot Nettomenot 0, , , , , , , ,08 * Valtioneuvoston kanslian toimintamenomomentti on nettobudjetoitu alkaen 67

70 Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset Pääoman ja momentin numero ja nimi Talousarvio Ylitys Ylitys (TA+LTA:t) % 23 Valtioneuvoston kanslia Arvonlisäveromenot , ,44 24,32 Pääluokat yhteensä , ,44 24,32 Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat Pääluokan ja tilijaottelun nimi ja numero Tilijaottelut eritellään myöntämisvuosittain Tilijaottelu Peruutettu Yhteensä 23 Valtioneuvoston kanslia 0,00 Pääluokat yhteensä 0,00 Liite 5 Henkilöstökulujen erittely Henkilöstökulut , ,35 Palkat ja palkkiot , ,20 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos , ,85 Henkilösivukulut , ,47 Eläkekulut , ,31 Muut henkilösivukulut , ,16 Yhteensä , ,82 Johdon palkat ja palkkiot, josta , ,71 - tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 5 491, ,04 Johto 2 291, ,04 Muu henkilöstö 3 200, ,00 68

71 Liite 6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuusryhmä Poisto- Poistoaika Vuotuinen Jäännösmenetelmä vuotta poisto% arvo tai % 108 Kansallisomaisuus ei ei ei ei 110 Perustamis- ja järjestelymenot ei ei ei ei 112 Aineettomat oikeudet ei ei ei ei 114 Itsevalmistetut ATK-ohjelmat tasapoisto 5 vuotta 20 % ei 1250 Autot ja muut maakuljetusvälineet tasapoisto 5 vuotta 20 % ei ATK-laitteet, tomistokoneet ja laitteet tasapoisto 5 vuotta 20 % ei Viestintälaitteet tasapoisto 5 vuotta 20 % ei 1269 Muut koneet ja laitteet ( saakka) tasapoisto 5 vuotta 20 % ei Muut koneet ja laitteet ( alk) jäännösarvo 5 vuotta 20 % 28 % x) 127 Kalusteet tasapoisto 4 vuotta 25 % ei 1280 Taide-esineet (ei kansallisomaisuutta) ei ei ei ei 1289 Muut aineelliset hyödykkeet tasapoisto 5 vuotta 20 % ei 130 Osakkeet ja osuudet ei ei ei ei Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu yhdenmukaisin periaattein taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta käyttöönottopäivästä lukien. Jäännösarvopoiston käyttö autojen osalta perustuu siihen, että autot myydään 4-5 vuoden ikäisinä, jolloin hinta on aina suurempi kuin jäännösarvo. Alkuperäiseen poistosuunnitelmaan on omaisuusryhmän 1269 osalta tehty muutos siten, että poistoajaksi on alkaen muutettu 5 vuotta mennessä hankitut esineet poistetaan vanhalla 10 vuoden poistoajalla loppuun asti. Vähäiset käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle , on kirjattu vuosikuluksi. 69

72 Liite 7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot 1080 Kansallisomaisuus Muu kansallisomaisuus Kansallisomaisuus yhteensä Muu kansallisomaisuus Hankintameno , ,00 Hankintameno , ,00 Kirjanpitoarvo , ,00 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineettomat hyödykkeet yhteensä Hankintameno , ,46 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 Hankintameno , ,46 Kertyneet poistot , ,97 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , ,89 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 Kertyneet poistot , ,86 Arvonkorotukset 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , ,60 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja laitteet Kalusteet Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset aineelliset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Hankintameno , , , , ,40 Lisäykset , ,05 0,00 0, ,64 Vähennykset ,00 0,00 0, , ,94 Hankintameno , , ,00 0, ,10 Kertyneet poistot , ,05 0,00 0, ,18 Vähennysten kertyneet poistot ,79 0,00 0,00 0, ,79 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , ,36 0,00 0, ,22 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , ,41 0,00 0, ,61 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , ,00 0, ,49 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Käyttöomaisuusarvopaperit Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset yht. Hankintameno , ,20 Lisäykset , ,78 Vähennykset , ,78 Hankintameno , ,20 Kirjanpitoarvo , ,20 70

73 Liite 8 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Muutos Korot euromääräisistä saamisista , , ,36 Osingot , , ,19 Rahoitustuotot yhteensä , , ,55 Rahoituskulut Muutos Korot euromääräisistä veloista 201,53 930,07-728,54 Muut rahoituskulut 90,00 90,00 Rahoituskulut yhteensä 291,53 930,07-638,54 Netto , , ,01 Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat Sektori Lainapääoma Lisäys Vähennys Lainapääoma Pääomamuutos (2012) Yritykset ja asuntoyhteisöt , , , , ,26 Yritykset ,00 Julkiset yritykset , ,00 Asuntoyhteisöt ,59 0, , , ,74 Yhteensä , , , , ,26 71

74 Liite 10 Muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset Arvopaperit Arvopaperin nimi ja sarja Lukumäärä Markkina-arvo Kirjanpitoarvo Omistus osuus % Omistusoikeus alaraja % 2013 Saadut osingot Markkina-arvo Kirjanpitoarvo Julkisesti noteeratut osakkeet ja osuudet Finnair Oyj A , ,50 55,81 50, , , , , , , ,20 Fortum Oyj , ,15 50,80 50, , , ,15 Fortum Oyj , ,87 Neste Oil Oyj , ,00 50,10 50, , , ,00 Julkisesti noteeratut osakkeet ja osuudet yhteensä , , , ,72 Ekokem Oy Ab sarja A ,07 34,08 0, , ,07 Ekokem Oy Ab sarja B , , ,07 Altia Oyj ,36 100,00 50, , ,36 Arctia Shipping Oy osakepääoma ,00 100,00 100, ,00 Arctia Shipping Oy SVOP , ,58 Arek Oy 1 ) ,00 9, ,00 Art and Design City Helsinki Oy ,47 35, ,47 Art and Design City Helsinki Oy , ,00 Boreal Kasvinjalostus Oy ,55 65,00 50, , ,55 Destia Oy ,00 100,00 0, ,00 Destia Oy: Osakepääoman lisäys , ,00 Destia Oy: SVOP-rahasto , ,74 Gasum Oy, Sarja A ,70 12, , ,70 Gasum Oy, Sarja K 1 3,36 3,36 Governia Oy (y ) ,29 100,00 100, ,29 Itella Oyj ,59 100,00 100, , ,59 Kemijoki Oy sarja B ,65 50,10 50, , ,65 Leijona Catering Oy ,00 100,00 100, ,00 72

75 Leijona Catering Oy , ,00 Leijona Catering Oy , ,00 Leijona Catering Oy , ,46 Meritaito Oy osakepääoma ,00 100,00 100, ,00 Meritaito Oy SVOP , ,75 Motiva Oy ,08 100,00 100, , ,08 Motiva Oy , ,20 Nordic Morning Oyj (ent.edita Oyj) 4) ,79 100, ,79 Patria Holding Oyj ,00 73,20 50, , ,00 Patria holding Oyj (SVOP) , ,72 Suomen Rahapaja Oy ,82 100,00 50, ,82 Raskone Oy ,60 85,00 0, ,60 Raskone Oy , ,30 Solidium Oy (y ) ,94 100,00 100, ,94 Solidium Oy (y ): SVOP-rahasto , ,11 Solidium Oy (y ): SVOP-rahasto 3) , ,00 Suomen Erillisverkot Oy ,26 100,00 100, ,26 Suomen Erillisverkot Oy: SVOP 2) , ,00 Suomen Lauttaliikenne Oy ,00 100,00 100, , ,00 Suomen Lauttaliikenne Oy: SVOP , ,17 Suomen siemenperunakeskus Oy ,69 22, , ,69 Suomen Viljava Oy ,25 100,00 100, , ,25 Vapo Oy ,69 50,10 50, , ,69 VR-yhtymä Oy ,22 100,00 100, ,22 Julkisesti noteerattomat osakeket ja osuudet yhteensä , ,47 Kaikki osakkeet ja osuudet yhteensä , , , , ,20 1) Arek Oy:n osakkeiden myynti ) Suomen Erillisverkot Oy:lle on valtiovarainministeriö maksanut oman pääoman lisäyksenä euroa. VM on siirtänyt maksun kanslialle syyskuussa ) Solidium Oy pääomapalautus ) Nimenmuutos Nordic Morning Oyj:ksi, entinen Edita Oyj 73

76 Muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset Muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset , ,00 - Governia Oy , ,00 - Forest BtL Oy ,00 Pääomalainasaamiset ja muut vastaavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset , ,00 - Raskone Oy , ,00 Muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset yhteensä , ,00 Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat Vastaavien rahoituserät Alle 1 vuosi Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset Yhteensä 1 5 vuotta Yli 5 vuotta Alle 1 vuosi 1 5 vuotta Yli 5 vuotta Annetut euromääräiset velkakirjalainat , , , ,59 Muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset , , , ,00 Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 132,50 132,50 Yhteensä 0,00 0,00 0, , , , ,09 Vastattavien rahoituserät Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Liite 12 Valtiontakaukset, -takuut sekä muut monivuotiset vastuut Muut monivuotiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset Talousarviomenot 2013 Määrärahatarve 2014 Määrärahatarve 2015 Määrärahatarve 2016 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä , , , , , ,91 Yhteensä , , , , , ,91 74

77 Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Valtioneuvoston kanslialla ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja. Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Valtioneuvoston kanslialla ei ole taseeseen siirtymättömiä rahastoituja varoja. Liite 15 Velan muutokset Valtioneuvoston kanslialla ei ole liitteen tarkoittamia velkoja. Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio Valtioneuvoston kanslialla ei ole liitteen tarkoittamia velkoja. Liite 17 Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Täydentävänä tietona todetaan, että valtioneuvoston kanslia on kirjannut vuonna 2013 satunnaiseksi kuluksi 0,5 milj. euroa Helsinki Business and Science Park Oy:n osakkeiden luovutuksen johdosta. Samat osakkeet saatiin opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuonna 2010 ja kirjattiin muuksi satunnaiseksi tuotoksi valtioneuvoston kanslian kirjanpidossa. Toiminnalliset muutokset ilmenevät kulu- tuottolaskelmasta, taseesta sekä toimintakertomuksesta. 75

78 8 OIKEUSKANSLERINVIRASTON TILINPÄÄTÖS Johdon katsaus Valtioneuvoston yhteydessä on tasavallan presidentin nimittämä oikeuskansleri sekä oikeuskanslerin tehtäviä oikeuskanslerin ohella hoitavat presidentin nimittämä apulaisoikeuskansleri ja presidentin määräämä apulaisoikeuskanslerin sijainen. Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta. Oikeuskanslerin tulee myös valvoa, että viranomaiset ja muut julkista tehtävää hoitavat noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Oikeuskansleri valvoo lisäksi asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toimintaa. Vuonna 2013 oikeuskanslerina on toiminut oikeustieteen tohtori, varatuomari Jaakko Jonkka ja apulaisoikeuskanslerina oikeustieteen lisensiaatti, LL.M, varatuomari Mikko Puumalainen. Apulaisoikeuskanslerin sijaiseksi määrätty esittelijäneuvos, osastopäällikkönä, varatuomari Risto Hiekkataipale on hoitanut vuoden 2013 aikana apulaisoikeuskanslerin sijaisen tehtäviä 112 päivää. Oikeuskanslerin ratkaistaviksi kuuluvien asioiden valmistelua ja muiden oikeuskanslerin toimialaan kuuluvien tehtävien suorittamista varten on valtioneuvoston yhteydessä oikeuskanslerin johtama oikeuskanslerinvirasto. Viraston sisäistä toimintaa johtaa sekä sen tuloksellisuudesta ja kehittämisestä vastaa kansliapäällikkö. Oikeuskanslerinvirastossa on valtioneuvostoasiain osasto, oikeusvalvontaosasto ja hallintoyksikkö. Oikeuskanslerinviraston taloushallinto kuuluu ministeriöiden toimialajaon mukaan valtioneuvoston kanslian tehtäviin ja virasto muutoin oikeusministeriön tehtäviin. Oikeuskanslerinvirasto kuuluu valtioneuvoston kanslian kirjanpitoyksikköön, mutta hoitaa osaltaan itse kirjanpitoyksikölle kuuluvia tehtäviä. Ratkaisutoiminnan tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatoimien lainmukaisuuden valvonta Esittelylistat valtioneuvoston yleisistuntoon ja esittelyyn tasavallan presidentille tarkastetaan valtioneuvoston päätöksentekomenettelyn aikataulutuksen mukaisesti. Lista-asioihin liittyvät kanteluasiat pyritään ratkaisemaan samanaikaisesti listatarkastuksen kanssa. Tieto- ja lausuntopyyntöihin vastataan joutuisasti. Julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonta Lyhennetään kanteluasioiden käsittelyaikoja ja pienennetään vireillä olevien kanteluasioiden määrää hyödyntämällä valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain muutoksen myötä lisääntynyttä laillisuusvalvonnallista liikkumavaraa täysimääräisesti. Kanteluiden käsittelystä vapautuvaa työpanosta suunnataan omien aloitteiden ja tarkastusten lisäämiseen. Päätökset 76

79 siitä, että kanteluasiat eivät edellytä selvittämistoimia, tehdään viivytyksettä, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asioiden vireille tulosta. Selvittämistoimia edellyttävät kanteluasiat ratkaistaan joutuisasti. Tavoitteena on, että valtaosa kanteluasioista ratkaistaan yhden vuoden kuluessa niiden vireille tulosta ja kaikki kanteluasiat puolentoista vuoden kuluessa niiden vireille tulosta. Toteutetaan mediaseurantaa omina aloitteina käsiteltäviksi otettavien kysymysten havaitsemiseksi. Selvitetään mahdollisuuksia myös sosiaalisen median seurantaan. Toteutetaan erillisen tarkastusohjelman mukaiset tarkastukset. Tehdään yhteistyötä eduskunnan oikeusasiamiehen ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian kanssa tarkastustoiminnan ja omien aloitteiden päällekkäisyyksien välttämiseksi. Tarkastettavaksi saapuneet rangaistustuomiot tarkastetaan joutuisasti niin, että tarvittaessa ehditään hakea tuomion purkamista sille säädetyn määräajan kuluessa. Asianajajien ja julkisten oikeusavustajien toiminnan valvonta Jos asianajajan toiminnasta kannellaan suoraan oikeuskanslerille, muut kuin selvästi perusteettomat kantelut siirretään viivytyksettä, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asioiden vireille tulosta, Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan käsiteltäviksi. Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan valvonta-asioissa tekemät päätökset tarkastetaan joutuisasti niin, että tarvittaessa ehditään valittaa päätöksestä sille säädetyn määräajan kuluessa. Jos asianajajan toiminnasta kannellaan oikeuskanslerille sen jälkeen, kun Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunta on jo ratkaissut asian, kantelu pyritään ratkaisemaan samanaikaisesti valvontalautakunnan päätösten tarkastamisen kanssa. Oikeuskanslerin kertomus Kehitetään oikeuskanslerin kertomusta vuonna 2012 toteutettu viraston verkkosivujen uudistaminen huomioon ottaen. Tavoitteiden toteutuminen Asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltiin 1500 asiaa (vuonna ) ja tasavallan presidentti teki valtioneuvostossa 423 päätöstä (vuonna ). Oikeuskanslerinviraston asianhallintajärjestelmään kirjattiin 47 tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja ministeriöiden säädösehdotuksia ynnä muita sellaisia koskevaa lausunto- ja kannanottopyyntöä (vuonna ; ei sisällä perustuslain 108 :n 2 momentissa tarkoitettuja tieto- ja lausuntopyyntöjä). Listaasioihin liittyvä ministeriöiden neuvonta on ollut viikoittaista. Kanteluita saapui 2177 (vuonna ) ja kanteluasioita ratkaistiin 2083 (vuonna ). Sekä saapuneiden kanteluiden että ratkaistujen kanteluasioiden määrä on ennätyksellinen. Vanhimpien asioiden määrää on saatu vähennettyä, mutta käsittelyaikatavoitetta ei ole täysin saavutettu. Ratkaistujen kanteluasioiden mediaanikäsittelyaika oli 4,94 viikkoa (vuonna ,37 viikkoa) ja keskimääräinen käsittelyaika 17,95 viikkoa (vuonna ,56 viikkoa). Selvittämistoimia edellyttäneitä kanteluasioita oli 938 (vuonna ). Niissä tehtiin

80 seuraamusratkaisua (vuonna ). Seuraamusratkaisujen osuus kaikista selvittämistoimia edellyttäneissä kanteluasioissa tehdyistä ratkaisuista oli näin ollen 16 % (vuonna %). Omia aloitteita tuli vireille 13 (vuonna ) ja tarkastus- ja tutustumiskäyntejä suoritettiin 25 (vuonna ). Rangaistustuomioita tarkastettiin 3855 (vuonna ). Ratkaistujen kanteluasioiden ja vireille tulleiden omien aloitteiden keskimääräiset käsittelykustannukset olivat 999 euroa/asia (vuonna euroa/asia). Keskimääräisiä käsittelykustannuksia laskettaessa on ratkaistujen kanteluasioiden ja vireille tulleiden omien aloitteiden käsittelykustannusten arvioitu muodostavan 60 % viraston kokonaiskustannuksista. Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan päätöksiä valvonta- ja palkkioriita-asioissa tarkastettiin 487 (vuonna ). Ratkaisutoiminnan tuen tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Yleishallinto Kehitetään viraston sisäistä työryhmärakennetta ja työryhmätyöskentelyä edistäen samalla avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta. Viraston sisäistä ohjeistusta päivitetään ja täydennetään. Toiminnallinen ohjeistus kootaan Esittelijän oppaaseen ja hallinnollinen ohjeistus Henkilöstöoppaaseen. Henkilöstö- ja taloushallinto Henkilöstöhallinto Kehityskeskustelujärjestelmää kehitetään siten, että toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulossuunnitelma muodostaa nykyistä selkeämmän perustan henkilökohtaisille kehityskeskusteluille. Valtion palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvilla on käytettävissään omalla nimellä varustetut päivitetyt tehtävänkuvaukset. Henkilöstöhallinnolliset linjaukset päivitetään ja täydennetään. Viedään käytäntöön henkilöstön osaamisen kehittämisstrategian mukaisia linjauksia. Varmistetaan viraston palvelukseen tulevan henkilöstön tehtäviinsä ja työyhteisöön perehdyttäminen ja kokemusperäisen tiedon siirtäminen palvelussuhteen keskeytys- ja päättymistilanteissa. Selvitetään hyvissä ajoin konkreettiset keinot tavoitteen toteuttamiseksi. Valmistellaan henkilöstösuunnitelmaa. Seurataan ja edistetään työyhteisöselvitysten yhteydessä asetettujen kehittämistavoitteiden toteutumista. Tuetaan jatkossakin työn ja yksityiselämän yhteensovittamista työuran eri vaiheissa ja erilaisissa elämäntilanteissa. 78

81 Taloushallinto Tehostetaan sopimusten hallintaa ja puitejärjestelyjen hyödyntämistä sekä ohjeistetaan hankintojen tekemistä. Talous- ja henkilöstöhallinnossa valmistaudutaan Kieku-järjestelmän käyttöönottoon ja siihen liittyvien koko henkilöstöä ja erityisesti esimiehiä koskevien toimintatapamuutosten valmisteluun, jos järjestelmän lopullinen käyttöönottoaikataulu sitä edellyttää. Tietohallinto Kirjaamo- ja arkistotoiminnot Varmistetaan, että viraston tietoturvallisuus täyttää asiakirjahallinnon osalta tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa annetussa valtioneuvoston asetuksessa asetetut vaatimukset. Huolehditaan asianhallintajärjestelmän kirjausten yhdenmukaisuudesta. Huolehditaan asiakirjojen arkistointiin liittyvästä asiakirja-aineiston seulonnasta. Tietojärjestelmät Huolehditaan siitä, että henkilöstöllä on käytettävissä ajantasaiset ja toimivat työasemat ja ohjelmistot. Mahdolliset ongelmatilanteet tietojärjestelmissä ja tietoliikenteessä ratkotaan ripeästi yhteistyössä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa. Varmistetaan, että viraston tietoturvallisuus täyttää tietojärjestelmien käytön osalta tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa annetussa valtioneuvoston asetuksessa asetetut vaatimukset. Tietopalvelut Sähköisten tietolähteiden käyttöä edistetään. Sähköisten ja perinteisten tietolähteiden päällekkäisyyttä vähennetään käyttäjiä kuullen. Kartoitetaan käyttäjiä kuullen kirjaston kokoelmista karsittavissa oleva aineisto muun muassa tulevan väistötilaan toimitilojen perusparannuksen ajaksi siirtymisen takia. Viestintä Laaditaan viraston sidosryhmästrategia, joka kattaa sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä kansallisen ja kansainvälisen sidosryhmäyhteistyön. Jatketaan viraston ulkoisten verkkosivujen kehittämistä. Rakennetaan virastolle reaaliaikaisen sisäisen viestinnän, tiedon jakamisen ja tiedon yhdessä tuottamisen mahdollistavat järjestelmät. Toteutetaan puhelinuudistus ja huolehditaan siihen liittyvästä käyttäjätuesta sekä sovitaan puhelinliikenteen yhteiset toimintatavat. 79

82 Virasto- ja toimistopalvelut Virasto- ja toimistopalveluhenkilöstö avustaa viraston muuta henkilöstöä joustavasti ja laajaalaisesti. Kehitetään irtaimiston hallintaa sekä tehdään suunnitelman mukainen inventointi. Käynnistetään toimitilojen perusparannuksen suunnittelu. Tavoitteiden toteutuminen Asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Henkilöstön tehtävänkuvaukset ajantasaistettiin kehityskeskustelujen yhteydessä ja niiden arkistointi sähköistettiin. Osaamisen kehittämisstrategiaa sovellettiin huomion kohdistuessa henkilöstökoulutuksen ohella omaehtoiseen opiskeluun ja perehdyttämiseen. Henkilöstösuunnitelman valmistelu aloitettiin. Vuoden 2012 lopulla toteutetun työyhteisökyselyn tuloksista järjestettiin työterveyshuollon tuella virastokohtainen purkutilaisuus ja kyselyn tuloksia käsiteltiin myös osasto- ja yksikkökokouksissa. Mahdollisuutta satunnaiseen etätyöhön ja laajempien työaikaliukumien hyödyntämiseen kesäkuukausina käytettiin henkilöstön keskuudessa aiempaa enemmän. Liityttiin uusiin puitejärjestelyihin ja kilpailutettiin työterveyshuollon palveluiden tuottaja. Kieku-järjestelmän käyttöönottohanke siirtyi. Viraston ulkoisia verkkosivuja täydennettiin viittomakielisellä sivustolla. Toteutettiin puhelinuudistus, joka on uudistanut työtapoja ja luo jatkossa mahdollisuuksia liikkuvampaan työskentelytapaan. Viraston tietoturvasuunnitelma vahvistettiin ja työasemia uusittiin. Käynnistettiin asiakirja-aineiston seulonnan hankkiminen ostopalveluna. Viraston sidosryhmästrategian laadinta ja reaaliaikaisen sisäisen viestinnän mahdollistavan järjestelmän suunnittelu ja käyttöönotto siirtyivät seuraavalle vuodelle. Toimitilojen perusparannuksen suunnittelu käynnistettiin. Suunnitelman mukaisen irtaimiston inventoinnin loppuunsaattaminen siirtyi seuraavan vuoden alkupuoliskolle. Määrärahat Oikeuskanslerinvirasto on osa valtioneuvoston kanslian kirjanpitoyksikköä. Virastolle myönnetyt määrärahat ovat valtion talousarviossa valtioneuvoston kanslian pääluokkaan 23 kuuluvan luvun 30. Oikeuskanslerinvirasto momentilla 01. Oikeuskanslerinviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v). A B C D E A = virastolle myönnetyt määrärahat (euroa) B = edelliseltä vuodelta siirtyneet määrärahat (euroa) C = viraston käyttämät määrärahat (euroa) D = palkkausmenot (euroa) E = muut toimintamenot (euroa) 80

83 Vuonna 2013 palkkausmenot olivat 81,0 % (vuonna ,2 %, vuonna ,2 %) ja muut toimintamenot 19,0 % (vuonna ,8 % vuonna ,8 %) viraston kokonaismenoista. Menojen suhde oli pysynyt lähes samana edellisiin vuosiin nähden. Seuraavalle vuodelle toimintamenomäärärahoja siirtyi euroa. Henkilöstö Oikeuskanslerinviraston henkilöstömäärä vuoden 2013 lopussa oli 36. Vakinaisia virkamiehiä oli 35 ja määräaikaisia 1. Heistä 1 oli osa-aikainen Vuosimuutos % Henkilöstömäärä ,7 naiset ,5 miehet ,3 Henkilötyövuodet 36,78 36,73 36,39-0,9 Keski-ikä 47,4 47,8 48,6 1,6 naiset 44,8 45,7 48,0 5,0 miehet 51,4 50,9 49,6-2,6 Henkilöstömäärät ikäluokittain alle 30-vuotiaat Viraston henkilöstö jakautui vuoden lopussa henkilöstöryhmittäin seuraavasti: johto 3 (oikeuskansleri, apulaisoikeuskansleri, kansliapäällikkö) muut esimiehet 2 (2 esittelijäneuvosta, osastopäällikkönä) esittelijät 19 (4 esittelijäneuvosta, neuvotteleva virkamies, 8 vanhempaa oikeuskanslerinsihteeriä, 3 nuorempaa oikeuskanslerinsihteeriä, 3 notaaria) muut asiantuntijat 4 (henkilöstösihteeri, tiedottaja, informaatikko, ATK-suunnittelija) virasto- ja toimistopalveluhenkilöstö 8 (kirjaaja, 4 toimistosihteeriä, ylivirastomestari, virastomestari, vahtimestari) Ylimmässä johdossa ja keskijohdossa oli pelkästään miehiä. Esittelijöistä 15 oli naisia ja 4 miehiä, muista asiantuntijoista 3 naisia ja 1 mies sekä virasto- ja toimistopalveluhenkilöstöstä 5 naisia ja 3 miehiä. Esittelijätehtävissä miesten määrä laski ja naisten määrä nousi aiemmista vuosista, muissa henkilöstöryhmissä sukupuolijakauma pysyi ennallaan. Toimintakertomusvuonna oikeuskanslerinvirastossa oli ulkoisessa haussa 7 tehtävää, joista vakinaisia virkoja oli 5 (2 esittelijäneuvosta, vanhempi oikeuskanslerinsihteeri, nuorempi oikeuskanslerinsihteeri, notaari) ja määräaikaisia virkasuhteita 2 (vanhempi oikeuskanslerinsihteeri ja nuorempi oikeuskanslerinsihteeri). Näistä viisi (4 virkaa ja 1 virkasuhde) täytettiin viraston sisältä ja kaksi (1 virka ja 1 virkasuhde) viraston ulkopuolelta. Lisäksi määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettiin ilman ulkoista hakua 4 henkilöä. Kyseessä oli virkasuhteen jatko tai alle vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen sijaisuuden, työn luonteen tai avoinna olevan viran tehtävien hoidon väliaikaisen järjestämisen perusteella. Lisäksi kesäkuukausien aikana oli kaksi korkeakouluharjoittelijaa. 81

84 Vakinaisesta henkilöstöstä palvelussuhde päättyi kahdella henkilöllä vanhuuseläkkeelle siirtymisen vuoksi. Lisäksi yksi henkilö lähti virkavapaalle ja yksi palasi virkavapaalta. Henkilöstömäärät koulutusasteen ja sukupuolen mukaan Naiset Miehet Naiset Miehet Ylempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakouluasteen tutkinto Alin korkea-asteen tutkinto Keskiasteen tutkinto Muu koulutus Sairauspoissaoloja oli 7,9 työpäivääv/htv (vuonna ,9 työpäivää/htv, vuonna ,6 työpäivää/htv 5 ). Pitkien (4 päivää tai enemmän) sairauspoissaolotapausten osuus oli 14,2 % (vuonna ,6 %, vuonna ,4 % 6 ). Pitkien sairauspoissaolotapausten osuus kaikista sairauspoissaoloista näyttäisi olevan kasvussa. Työtapaturmista johtuvat poissaolot olivat 0,2 työpäivää/htv. Työterveyshuollon nettokustannukset olivat 511,22 euroa/htv (v ,70 euroa/htv, vuonna ,20 euroa/htv). Työterveyshuollon kustannukset nousivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstölle loppuvuonna 2012 järjestetyn työyhteisökyselyn tulokset käsiteltiin kertomusvuoden alussa. Saadun palautteen perusteella keskityttiin työyhteisötaitojen vahvistamiseen. Työyhteisöpäivässä yhteisökehittäjä Riitta Saarikangas puhui sietämättömästä työn ilosta ja työterveyshuolto varhaisen välittämisen mallista. Henkilöstökoulutukseen panostettiin. Tilastoituja koulutuspäiviä kertyi 139 (vuonna pv, vuonna ,5 pv). Henkilöstökoulutus koostui substanssikoulutuksesta, kielikoulutuksesta sekä valtioneuvoston yhteisistä perehdyttämis- ja mentorointiohjelmista. Oikeuskanslerinvirastossa järjestettiin viraston henkilöstölle lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan ja asiantuntijalakimies Suvianna Hakalehto-Wainion luento Miten lapset ja lapsen asemaa koskeva normisto tulisi ottaa huomioon, kun lapsen asiaa käsitellään okv:ssa? sekä poliisikoulun yliopettaja Satu Rantaeskolan luento poliisilain, esitutkintalain ja pakkokeinolain uudistumisesta. Lisäksi osallistuttiin työhön liittyviin seminaareihin kuten hallinto-oikeuspäivään, lakimiespäivään, oikeuslaitospäivään ja valtiosääntöpäivään sekä vierailtiin eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa. Henkilöstön omaehtoista työ- ja toimintakykyä sekä hyvinvointia edistävää toimintaa tuettiin liikunta- ja kulttuurisetelein sekä mahdollisuudella osallistua työaikana taukojumppaan päivittäin ja hierontaan kerran viikossa. Työkykyä ylläpitävään toimintaan investoidut kustannukset olivat 426 e/htv (v euroa/htv). Lisäksi järjestettiin kaksi virkistystapahtumaa. Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma Oikeuskanslerinviraston johdon valvontavastuu ja valvontatehtävät on säännelty oikeuskansleria ja oikeuskanslerinvirastoa koskevissa säännöksissä, oikeuskanslerinviraston työjärjestyksessä ja valtioneuvoston kanslian taloussäännössä, joka sisältää oikeuskanslerinvirastoa koskevia määräyksiä. Viraston johdon ja osastopäälliköiden harjoittama valvonta sekä sisäisen tarkkailun toimintoketjujen asianmukaiset järjestelyt ovat keskeisin osa viraston sisäistä valvontaa. Sen avulla 5 Vuosien 2011 ja 2012 vertailuluvut on korjattu vastaamaan vuoden 2013 esitystapaa 6 Vuosien 2011 ja 2012 vertailuluvut on korjattu vastaamaan vuoden 2013 esitystapaa 82

85 varmistetaan viraston tavoitteiden saavuttaminen, omaisuuden turvaaminen sekä voimavarojen tehokas ja taloudellinen käyttö. Viraston johto on todennut, että viraston sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta täyttää sille valtion talousarvioista annetun asetuksen 69 ja 69 a :ssä säädetyt vaatimukset. Varsinaisen valtion talousarviosta annetun asetuksen 70 :ssä tarkoitetun sisäisen tarkastuksen järjestämistä ei ole pidetty oikeuskanslerinvirastossa tarpeellisena viraston pienen koon vuoksi. Viraston toiminnassa ei ole havaittu väärinkäytöksiä. Olemme tänään hyväksyneet oikeuskanslerinviraston vuoden 2013 tilinpäätöksen. Helsingissä 5. päivänä maaliskuuta 2014 Jaakko Jonkka Oikeuskansleri Kimmo Hakonen Kansliapäällikkö 83