Sisältö. Kauniaisten varhaiskasvatussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. Kauniaisten varhaiskasvatussuunnitelma"

Transkriptio

1 Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksynyt

2 Sisältö 1 Varhaiskasvatus Kauniaisissa Varhaiskasvatussuunnitelman kehykset Vahvat juuret, kantavat siivet - kunnallisia painotuksia Varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen Varhaiskasvatuksen lähtökohdat Kasvatuspäämäärät Mitä varhaiskasvatus on? Hyvinvointia lämpimistä ihmissuhteista Varhaiskasvatuksen toteuttaminen avoimessa perhetoiminnassa Varhaiskasvatuksen toteuttaminen päiväkodissa Päivähoidon aloitus Miten päiväkoti voi auttaa pehmeä lasku ja omahoitajuus Hoivaaja/kasvattaja varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatusympäristö Oppimisen ilo Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen Kasvattajayhteisön tuki leikille Varhaiskasvatusympäristö leikin kannalta Vuorovaikutusleikkiryhmät Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Lapsen tuen tarve kielellisessä kehityksessä Sisällölliset orientaatiot Matemaattinen orientaatio Luonnontieteellinen orientaatio Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Esteettinen orientaatio Eettinen orientaatio Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Päiväkodin ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Kasvatuskumppanuus yhteistyötä kodin kanssa Kieli- ja kulttuurinäkökohtia varhaiskasvatuksessa Vuorohoito Kasvun ja oppimisen tuki Tukemisen lähtökohdat Tuen järjestämisen yleisperiaatteet ja tukitoimet Tuen portaikko Verkostoyhteistyö Varhaiskasvatussuunnitelman tekeminen ja varhaiskasvatuksen kehittäminen Kirjallisuutta Liite: Kauniaisten varhaiskasvatuksen suunnitelma turvallisen vuorovaikutuksen tukemiseksi sekä kiusaamisen ehkäisyksi ja kiusaamiseen puuttumiseksi

3 1 Varhaiskasvatus Kauniaisissa 1.1 Varhaiskasvatussuunnitelman kehykset Varhaiskasvatusta on niin lasten hoitaminen kotona kuin erilaiset kunnalliset ja seurakunnan sekä yksityisten toimijoiden järjestämät palvelut, kuten päivähoito ja kerhotoiminta. Kauniaisten varhaiskasvatussuunnitelma raamittaa kunnallisia varhaiskasvatuspalveluja: ensisijaisesti päiväkodeissa tapahtuvaa hoitoa ja väljemmin ryhmäperhepäivähoitoa. Varhaiskasvatussuunnitelmassa esitellään myös kaupungin kotihoidon tueksi järjestämää avointa perhetoimintaa. Mm. lapsen oikeuksien julistus Kauniaisten varhaiskasvatussuunnitelma Kaupungin arvot ja strategiset tavoitteet Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma ( ) Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ( ) Yleismaailmallinen taso Valtakunnallinen taso Kuntataso Varhaiskasvatusyksikön taso Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Lait ja asetukset, joista keskeisimpinä Laki lasten päivähoidosta Perusopetuslaki Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Sosiaalihuoltolaki Vanhempien ja lapsen kanssa yhteisessä keskustelussa tehty lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen ja perheen taso Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma ja toimintasuunnitelma Kuvio 1: Varhaiskasvatuksen raamittajat Kauniaisten varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin, joka toimii valtakunnallisena ohjausvälineenä. Perusteiden tavoitteena on vahvistaa valtakunnallisesti varhaiskasvatushenkilöstön ammatillisuutta, vanhempien osallisuutta varhaiskasvatuksessa ja moniammatillista yhteistyötä lapsi- ja perhepalveluiden kesken. Varhaiskasvatusta linjaavat myös lasten päivähoitoa ja esiopetusta koskevat lait ja asetukset. Valtakunnan tasolla arvopohja rakentuu mm. kansainvälisiin lapsen oikeuksia määritteleviin sopimuksiin ja kansallisiin säädöksiin. Nämä korostavat esimerkiksi lapsen oikeutta tasa-arvoisuuteen, turvallisiin ihmissuhteisiin sekä ymmärretyksi ja kuulluksi tulemiseen. 2

4 Kunnallisella tasolla Kauniaisten varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu kaupungin arvoihin ja strategisiin tavoitteisiin. Myös Kauniaisten Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma sekä Kauniaisten mielenterveystyön kokonaissuunnitelma viitoittavat varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatussuunnitelman ohella alle kouluikäisiä käsittelee esiopetusta raamittava Kauniaisten esiopetussuunnitelma. Varhaiskasvatus kuuluu Kauniaisissa sivistystoimen toimialaan, jota johtaa sivistystoimen johtaja. Varhaiskasvatuksen asioista päätetään suomenkielisessä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa sekä vastaavassa ruotsinkielisessä lautakunnassa. Kuvio 2: Kauniaisten varhaiskasvatuksen hallinto 1.2 Vahvat juuret, kantavat siivet kunnallisia painotuksia Kauniaisissa toteutamme varhaiskasvatusta nostaen lapsen ja perheen hyvinvoinnin keskiöön. Kotona hoidettaville lapsille suunnatussa avoimessa perhetoiminnassa tuemme vanhemman ja lapsen suhdetta. Perheille tarjotaan tarvittaessa tukea, jotta mahdolliset ongelmat eivät ehdi kasvaa tai kasautua. Päivähoidossakin painotamme lämpimien ihmissuhteiden merkitystä: ammattikasvattaja tukee lapsen ja hänen vanhempiensa kiintymyssuhdetta ja kohtaa herkkävaistoisesti kunkin lapsen rakentaen tähän turvaa luovan suhteen. Perheiden vahvistaminen ja varhainen tukeminen tekevät työotteesta ennaltaehkäisevän. Perhe on lapselle tärkein kasvuympäristö. Kasvatuskumppanuuden (ks. luku Kasvatuskumppanuus yhteistyötä kodin kanssa ) kautta vanhemmat ja päiväkodin kasvattaja tukevat yhdessä lapsen kasvua ja kehitystä. Pidämme erityisen tärkeänä päivähoidon aloitusvaihetta. Siihen luotu toimintamalli helpottaa lapsen ja perheen sopeutumista arjen muuttumiseen. Lapsen osallisuus on yksi painopistealueistamme. Tämä tarkoittaa, että aikuinen havainnoi ja tukee lapsen valmiutta vaikuttaa. Vaikuttaminen tapahtuu vuorovaikutuksen kautta, lasta kuullen ja tulkiten sekä hänen aloitteisiinsa vastaten. Lapsella on oikeus tulla huomioiduksi yksilönä ja saada samalla tunne kuulumisesta yhteisöön aktiivisena toimijana, joka voi vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kuten leikkiin, ruokailuun, toimintaan osallistumiseen jne. Tämä saa hänet tuntemaan itsensä hyväksytyksi, tärkeäksi ja arvostetuksi. Työyhteisötasolla painotamme päiväkodin kasvattajayhteisön kehittämismyönteisyyttä. Oleellista on, että työntekijät kykenevät arvioimaan sekä omaa että yhteistä työskentelyä ja muokkaamaan toimintaansa sen pohjalta. Lastentarhanopettajalla on pedagoginen johtajuus ryhmässään. 3

5 Kauniainen on elävästi kaksikielinen kaupunki, ja varhaiskasvatuksessa vahvistamme myönteistä asennetta toista kotimaista kieltä ja kulttuuria kohtaan. Kaikissa suomenkielisissä päiväkodeissa saa kosketusta ruotsiin ns. kielisuihkutuksella ja ruotsinkielisissä vastaavasti suomeen. Erillinen ruotsinkielinen kielikylpyryhmä antaa mahdollisuuden omaksua syvemmin uutta kieltä. 1.3 Varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen Tukena Kotihoito perhevalmennus avoin perhetoiminta yksityiset puistotädit seurakunnan perhekerhot seurakunnan kerhot kotihoidon tuki Kunnallinen hoito Muotoina kunnalliset päiväkodit ryhmäperhepäivähoito ostopalvelupäiväkodit Yksityinen hoito Muotoina yksityiset päiväkodit perhepäivähoito työsopimussuhteinen hoitaja Tukena yksityisen hoidon tuki Kuvio 3: Kauniaisten varhaiskasvatus ja erityisvarhaiskasvatus Kauniaisten varhaiskasvatus ja erityisvarhaiskasvatus toteutuvat lasten kotihoidon, kunnallisten varhaiskasvatuspalvelujen ja yksityisten hoitomuotojen kautta. Kotihoidon tuen kuntalisän ohella Kauniainen haluaa tukea alle 3-vuotiaiden kotihoitoa v perustetulla avoimella perhetoiminnalla. Se on perheille ilmainen toimintamuoto, joka ei vaikuta kotihoidon tuen määrään. Lapsi voi osallistua avoimeen perhetoimintaan vanhempansa tai muun hänelle läheisen aikuisen kanssa. Tavoitteena on tukea vanhemmuutta, vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja edesauttaa vertaistuellisten suhteiden syntymistä perheiden kesken. Kun lapsi on päivähoidossa, tuemme päivähoitolain tavoitteiden mukaisesti lapsen kotia kasvatustehtävässään. Edistämme lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä ja tarjoamme hänelle suotuisan kasvuympäristön, jossa on jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet sekä lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa. 4

6 Kauniaisissa päiväkodit ovat yksikielisiä ja lapsi saa oman äidinkielensä mukaisen hoitopaikan. Vuorohoitoa on tarjolla, jos perheen työ- ja/tai opiskelurytmi sitä selkeästi edellyttää (ks. luku Vuorohoito ). Ryhmäperhepäivähoitoa järjestetään tiettyjen päiväkotien yhteydessä. Väliaikaiseen hoitotarpeeseen vanhemmat voivat tehdä päiväkodin kanssa sopimuksen tilapäisestä päivähoidosta. Tilapäistä päivähoitoa voidaan myöntää leikkitoimintana (korkeintaan 2 tuntia), osapäisenä päivähoitona tai kokopäiväisenä päivähoitona. Yleensä tilapäinen päivähoito kestää yhdestä päivästä korkeintaan kahteen viikkoon. Kauniaisissa on myös kunnallinen kielikylpypäiväkoti Grani Språkbad, jonka kaksivuotinen kielikylpy on suunnattu suomenkielisten kotien 5- ja 6-vuotiaille lapsille. Kaksikielinen henkilökunta puhuu lapsille ruotsia ja ympäristö muokataan tukemaan kielen omaksumista. Esiopetuksen jälkeen lasten kielikylpyohjelma jatkuu Mäntymäen koulun kielikylpyluokilla. Yksityiset päivähoitopalvelut erilaisine painotuksineen ovat niiden sijaintikunnasta riippumatta myös Kauniaisissa asuvien perheiden käytettävissä. Kaupunki valvoo kaikkea alueellaan toimivaa yksityistä lasten päivähoitoa. Yksityisillä päivähoitopalvelun tuottajilla on ilmoittautumisvelvollisuus kaupungin varhaiskasvatuspäällikölle. Yksityisissä päiväkodeissa, joiden kanssa Kauniaisten kaupungilla on ostopalvelusopimus, on käytössä sama hakumenettely ja samat asiakasmaksut kuin kunnan itse tuottamissa palveluissa. Yksityisten perhepäivähoitajien tai ilman ostopalvelusopimusta toimivien yksityisten päiväkotien palvelua on vaihtelevasti tarjolla. Perhe voi myös palkata työsopimussuhteisen hoitajan. Näihin hoitomuotoihin on haettavissa KELA:lta yksityisen hoidon tukea kuntalisineen. Kaupungin leikkipuistoissa on yksityistä puistotätitoimintaa. Se on kaksikielistä ja tarkoitettu lähinnä 1-5-vuotiaille. Lisäksi seurakunta tarjoaa kerhomuotoista toimintaa lapsille ja vanhemmille. Kaikki alle kouluikäiset lapset voivat saada erityisvarhaiskasvatusta tuekseen kasvun ja/tai oppimisvalmiuksien haasteissa. Erityisvarhaiskasvatus voi tulla tueksi päivähoitopaikan kautta tai siihen saatetaan ohjata avoimesta perhetoiminnasta. Vanhemmat voivat ottaa myös suoraan yhteyttä konsultoivaan erityislastentarhanopettajaan, jonka yhteystiedot ovat sivulla tai saatavissa kaupungin puhelinvaihteesta. 2 Varhaiskasvatuksen lähtökohdat 2.1 Kasvatuspäämäärät Varhaiskasvatuksessa painotetaan lapsuuden itseisarvoista luonnetta, vaalitaan lapsuutta ja autetaan ihmisenä kasvamisessa. Kasvattajien tehtävä on huolehtia, että seuraavat kolme kasvatuspäämäärää asettuvat yksittäisten kasvatus- ja sisältötavoitteiden yläpuolelle syvällisemmiksi tavoitteiksi: henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen itsenäisyyden asteittainen lisääminen lapsen kehitystaso huomioiden Lapsen hyvinvoinnin edistämisessä tärkeintä on, että kunnioitetaan jokaisen lapsen yksilöllisyyttä ja tarjotaan hänelle ainutkertaista hoivaa ja huolenpitoa. Lapsen on tärkeää oppia ottamaan muita huomioon ja välittämään toisista. Tavoitteena on, että hän suhtautuu myönteisesti itseensä, toisiin ihmisiin, erilaisiin 5

7 kulttuureihin ja ympäristöihin. Empatia ja syvä ymmärrys kehittyvät vain siten, että lapsi tulee ensin itse kuulluksi, ymmärretyksi ja hoivatuksi. Kokemukset siirtyvät pelkkiä ohjeita vahvemmin toiminnan pohjaksi. Itsenäisyyden asteittainen lisääminen tarkoittaa sitä, että lapsi oppii kasvuprosessinsa kuluessa enenevästi huolehtimaan itsestään ja läheisistään sekä tekemään elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja. Itsenäisyyteen tukeminen on sitä, että ensin aikuinen tekee lapsen puolesta, sen jälkeen tehdään yhdessä, kolmannessa vaiheessa aikuinen ihailee vieressä lapsen tehdessä ja neljännessä vaiheessa lapsi tekee itsenäisesti ja nauttii siitä ilman aikuisen läsnäoloa. Lapsi tarvitsee toisinaan pitkäänkin säätelevän aikuisen, jonka avulla yhteiset kokemukset muuttuvat omiksi mahdollisuuksiksi. 2.2 Mitä varhaiskasvatus on? Varhaiskasvatus on kokonaisuus, jossa hoiva, kasvatus ja opetus liittyvät toisiinsa. Nämä osa-alueet painottuvat eri tavoin eri-ikäisillä ja eri kehitysiässä olevilla lapsilla mutta myös eri tilanteissa. Esimerkiksi lapsen väsyessä hoivaa tarvitaan enemmän. Mitä pienempi lapsi on, sitä merkittävämpi osuus on sylin ja leikin vuorottelulla. Hoito- ja vuorovaikutustilanteiden lisäksi varhaiskasvatukseen kuuluu leikki, pienet työtehtävät ja muu lapselle ominainen toiminta. Varhaiskasvatuksessa aikuisen tärkeä tehtävä on olla läsnä ihmisenä, joka pelkällä olemassaolollaan luo turvallisuutta. Kun lapsen perustarpeista on huolehdittu, lapsi voi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäristöön ja toimintaan. Turvalliseksi olonsa kokeva lapsi vapautuu kokemaan iloa, leikkimään, kehittymään ja oppimaan uutta. Lapsi tuntee, että häntä arvostetaan ja ymmärretään, hänestä ollaan kiinnostuneita ja hänen kanssaan voidaan kokea iloa, läheisyyttä ja riemua. Kohtaamme lapsen hänen yksilöllisten tarpeidensa, persoonallisuutensa, perhekulttuurinsa ja temperamenttinsa mukaisesti. Hän on tasa-arvoinen toisten kanssa riippumatta sukupuolestaan, sosiaalisesta tai kulttuurisesta taustastaan tai etnisestä alkuperästään. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä kiinteämmin vanhemmat ovat osana varhaiskasvatuksen työskentelyä. Hyvällä ja lämpimällä hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudella vahvistetaan lapsen myönteistä minäkuvaa, vuorovaikutustaitoja sekä ajattelun ja kielen kehitystä. Mekaaninen vuorovaikutus ei riitä, koska kasvua edistävän ihmissuhteen kehittymiseen tarvitaan iloa ja mielihyvää sisältävää vuorovaikutusta. 2.3 Hyvinvointia lämpimistä ihmissuhteista Varhaiskasvatuksen tärkeimpänä tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, mikä edellyttää lapsen tarpeiden tunnistamista ja kunnioittamista. Tätä painottaa John Bowlby kiintymyssuhdeteoriassaan, jonka mukaan kiintymykseen kuuluu kuusi tärkeää tekijää; 1) suhde on pysyvä tai jatkuva 2) kohteena on tietty henkilö 3) suhde on emotionaalisesti tärkeä 4) tavoitteena on yhteyden pitäminen toiseen ihmiseen 5) vastentahtoinen erossa olo aiheuttaa ahdistumista 6) tyypillistä on turvan, hyvänolon ja lohdun etsiminen (Hughes 2011, 19). Kiintymyssuhde lapsen ja vanhemman välillä syntyy ensimmäisen ikävuoden aikana ns. varhaisen vuorovaikutuksen kautta. Varhainen vuorovaikutus viittaa kaikkeen ilman sanojen merkityssisältöjä tapahtuvaan kuten ilmeisiin, eleisiin, äänensävyihin ja liikkeisiin. Tämä sanaton yhteys varhaisessa vaiheessa on vahvin aivoja muokkaava tekijä, joka synnyttää mahdollisuuden kokea, tuntea, ajatella ja sanoa. Aivojen tunnejärjestelmän kehittymiselle on ehdottaman tärkeää saada kokemuksia siitä, että joku on tullut samalle aaltopituudelle, joku on tavoittanut ja joku ymmärtää. 6

8 Perusturvallisuus rakentuu ja siten kiintymyssuhde lujittuu arkisissa tilanteissa, joissa vanhempi vastaa sensitiivisesti vauvan hätään lempeän kosketuksen, lämpimän katseen, hellän äänen ja puherytmin avulla. Yhdessä jaettu ilo on myös tärkeää rakennusainetta suhteelle. Lapsen turvallinen kehittyminen voi tapahtua onnistuneesti vain läheisessä vuorovaikutussuhteessa pysyvään aikuiseen, ensisijaisesti vanhempiin ja toissijaisesti varhaiskasvatuksen hoivaajiin. Lapsen ollessa päivähoidossa on keskeistä tukea vanhempien ja lapsen kiintymyssuhdetta ja luoda menetelmiä (esim. omahoitajamalli), joiden avulla lapsi voi rakentaa myös varhaiskasvatuksessa tärkeän ihmissuhteen. Lapsen ja vanhemman kiintymyssuhteen tukeminen tarkoittaa mm. sitä, että sensitiivinen aikuinen auttaa lasta tunnistamaan erilaisia tunteita, jotka nousevat esiin hoitopäivän aikana. Myös vertaissuhteet ovat keskeisiä hyvinvoinnille. Varhaiskasvattaja sitoutuu auttamaan lasta muodostamaan ystävyyssuhteita niin, että lapselle syntyy tunne ryhmään kuulumisesta ja osallisuudesta. Eristäminen ryhmästä koskettaa neurotieteellisten tutkimusten mukaan samoja aivoalueita kuin fyysinen kipu ja lisää häpeän tunteita. 3 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen avoimessa perhetoiminnassa Tiedämme, että vauva kiinnittyy niihin ihmisiin, jotka ovat ajallisesti riittävän paljon läsnä heidän elämässään ensimmäisen vuoden aikana. Siksi on tärkeää, että Kauniainen tarjoaa perheille avoimen perhetoiminnan kaltaiset puitteet, joissa lapsi ja vanhempi voivat turvallisesti olla ja leikkiä yhdessä sekä luoda itselleen ystäväverkostoa. Avoimessa perhetoiminnassa lapset ja aikuiset voivat tavata toisiaan vapaan yhdessäolon tai ohjatun toiminnan merkeissä. Vanhemmat voivat vaikuttaa toiminnan sisältöön ja osallistua suunnitteluun ohjaajan kanssa. Toimintaa ohjaavat lastentarhanopettaja ja avustava työntekijä, minkä lisäksi Kauniaisten perheohjaajan työajasta osa on varattu avoimeen perhetoimintaan. Avoimeen perhetoimintaan voi osallistua paitsi vanhemman niin myös esimerkiksi isovanhemman tai hoitajan seurassa. Kauniaislaiset ensisynnyttäjät tutustuvat avoimeen perhetoimintaan osallistuessaan laajennettuun perhevalmennukseen, jossa vauvan syntymän jälkeiset neljä kertaa pidetään avoimen perhetoiminnan tiloissa. Vastasyntyneen vauvansa tavoin vanhemmat ovat uuden kehitystehtävän edessä lähtiessään rakentamaan suhdetta lapseensa. Jos vanhemmilla on pieninkin huolenaihe, he voivat keskustella siitä avoimen perhetoiminnan ohjaajien kanssa. Ohjaajilla on asiantuntemusta varhaisen vuorovaikutuksen tutkimus- ja hoitomenetelmistä. He pystyvät selventämään tilannetta sekä auttamaan perhettä eteenpäin haastavassa tehtävässään. Lisäksi avoin perhetoiminta tekee yhteistyötä muiden Kauniaisten lapsiperhetoimijoiden kanssa. Näin luodaan riittävää turvapesää pienokaiselle. Avoimessa perhetoiminnassa tuetaan lapsen ja vanhemman kiintymyssuhdetta ja yhdessäoloa ja lisätään perheiden voimavaroja ja hyvinvointia. 7

9 4 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen päiväkodissa 4.1 Päivähoidon aloitus Pienten lasten tutkimus on tuottanut paljon tietoa siitä, miten lasta voidaan suojata liian voimakkailta häiriötekijöiltä erotilanteessa. Päivähoito pystyy paremmin tukemaan vanhempien ja lapsen välistä suhdetta ja sen jatkuvuutta, kun päivähoidon työntekijät ymmärtävät, mitä päivähoidon aloitus merkitsee taaperolle ja äidille, ja miten he ovat vielä toisistaan kehityksellisesti riippuvaisia syvällä tasolla. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sen tärkeämpää on satsata päivähoidon aloitusvaiheeseen. Isompien lasten kohdalla samoja periaatteita huomioidaan kunkin lapsen yksilöllisiin tarpeisiin soveltuvasti. Varhaiskasvatuksessa on tärkeää, että lapsella on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa aikuiseen, joka on riittävästi virittäytynyt häneen tunnetasolla, pystyy pitämään hänet mielessään ja käsittelemään lapsen ja vanhemman tunteita erityisesti päivähoidon aloitusvaiheessa. Kulttuurissamme ihannoidaan liiaksi itsestään selviytymistä, eikä nähdä suurta läheisyyden tarvetta, joka ihmisillä on luonnostaan. Varhaiskasvatuksen ammattilaisten tehtävä on ymmärtää, että aito itsenäistyminen vaatii sen, että lapsi saa olla myös pieni ja avuton. Lapsi tarvitsee tukea, ei työntämistä, erillisyyteen. Tämän vuoksi on tärkeää, että lapsi saa päiväkodissa oman aikuisen, johon voi turvautua pitkin päivää ja päivästä toiseen. Päivähoidon alkaminen merkitsee eroa ensisijaisesta kiintymyskohteesta eli vanhemmista. Erokokemus on lapsille voimakas ja voi olla jopa ahdistava. Omahoitajan ja muiden kasvattajien kiinteä suhde lapseen ja hänen vanhempiinsa auttaa lasta eroahdistukseen liittyvien tunteiden käsittelyssä. Omahoitajan sylin saatavuus ja hoitajan herkistyminen lapsen sanattomillekin tarpeille erityisesti tässä vaiheessa on merkittävä myös lapsen tuleville siirtymiskokemuksille. Lapsen eroahdistus voi näkyä pelkona, suruna, kiukkuna ja vetäytymisenä, syömättömyytenä, kömpelyytenä, nukahtamisongelmina, lyömisenä ja puremisena. Erojen jälkeen lapsella on tarve kertoa jätetyksi tulemisesta vaikkapa hakutilanteessa pään kääntämisenä vanhemmasta pois tai voimakkaalla raivokohtauksella. Näin lapsi ilmaisee, miltä erossa olo on tuntunut päivän aikana. Lapsella voi olla voimakas tarve omatahtisuuteen tiukan päivähoitopäivän aikataulutusten jälkeen. Lapsi tarvitsee ehkä heti päivähoidon jälkeen leikkiä vanhemman kanssa, ja vanhemman läsnäolo ja leikkiin osallistuminen ovat lapselle ehdottoman tärkeitä. Lapsi saattaa ilmaista negatiivisia tunteitaan voimakkaasti erossa olon jälkeen, ja hän kaipaa sylissä oloa ja vauvana oloa voimistuakseen. Lapsen päivähoidon aloitusvaiheeseen Kauniaisissa on pehmeän laskun malli, johon liittyy erityisen herkkä työskentely lapsen ja vanhemman eroahdistuksen lievittymiseksi. Mallissa tehdään kotikäynti ennen päivähoidon aloittamista, ja parin ensimmäisen hoitoviikon aikana vanhempi on yhdessä lapsen kanssa päiväkodissa elämässä ja kokemassa lapselle uutta maailmaa. Omahoitaja on tiiviissä kontaktissa lapseen ja vanhempaan ja pyrkii ottamaan vaikutteita vanhemman hyvistä hoitomalleista vähentäen näin lapsen stressiä uudessa tilanteessa Miten päiväkoti voi auttaa pehmeä lasku ja omahoitajuus Päiväkodissa valitaan omahoitaja jokaiselle päivähoitoa aloittavalle lapselle. Omahoitaja on tiiveimmin mukana hänelle nimettyjen lasten päiväkotiarjessa ja hän on vanhempien lähin yhdyshenkilö päiväkodissa. Kullakin varhaiskasvattajalla on noin 4-7 omahoidettavaa kerrallaan. 8

10 Ennen päivähoidon aloittamista vanhemmat tavataan kerran ilman lasta, ja omahoitaja käy sen jälkeen kotikäynnillä perheen luona. Lapsen päivähoito alkaa kahden viikon pehmeällä laskulla, jolloin omahoitaja on niin lähellä lasta ja vanhempaa, että hän pystyy tavoittamaan lapsen sanattomatkin viestit ja vanhemman ja lapsen yhdessäolon vireen. Ymmärrettyään juuri tämän lapsen ja vanhemman suhteen erityislaadun omahoitaja pystyy paremmin tukemaan lasta ja hänen vanhempaansa erotilanteessa. Hoidon alkuvaiheessa omahoitaja puhuu lapselle paljon vanhemmista päivän aikana tukien näin lapsen ja vanhemman kiintymyssuhdetta. Vanhemmalle voidaan tarvittaessa vaikka soittaa, jotta lapsi saa kokemuksen jatkuvuuden tunteesta vanhempiinsa erossa olon aikana. Pieni lapsi pystyy pitämään vanhemmat mielessään vain hetken ja siksi omahoitajan tehtävä on auttaa tukemalla ensisijaista kiintymyssuhdetta puhumalla vanhemmasta merkityksellisissä tilanteissa: Huomaan, että sinulla on ikävä äitiä. Äitikin varmasti miettii, mitä sinulle kuuluu. Kun äiti tulee iltapäivällä hakemaan, kerrotaan sitten yhdessä äidille. Lapsella on oikeus ikävään. Siksi on tärkeää, että lapsen ilmaistessa tunteensa kasvattajat pystyvät jakamaan ne herkällä äänensävyllä, lohduttavalla kosketuksella ja lämpimällä katseella. Lapsi tarvitsee tunteidensa käsittelyyn aikaa. Aikuinen ei ohita lapsen tunnetta kiinnittämällä huomiota muuhun. Vaikeita tunteita ei pyritä hävittämään, vaan lapselle annetaan mahdollisuus saada ne asteittain hallintaan, jolloin ikävä, pelko ja kiukku eivät enää ylitä lapsen sietokykyä. Esimerkiksi vaikeudet syömis- ja unitilanteissa voivat olla henkilökunnalle viesti siitä, että lapsella on käsittelemättömiä kokemuksia, joihin hän tarvitsee aikuisen sulatteluavun. Lapsen hoidon aloitusvaiheessa on tärkeää, että päivät pysyvät samanlaisina ja perushoito on olennaisin osa päivän kulkua. Henkilökunta valmistelee uudet asiat lapselle ja perheelle huolella mm. ilmoittamalla muutokset kuten omahoitajan poissaolot ryhmästä, ja samalla kertomalla, kuka on lapsen kanssa oman hoitajan poissaolon aikana. Omahoitaja välittää tiiminsä muille jäsenille kokemustaan siitä, miten juuri tämän lapsen kanssa on hyvä toimia. Päiväkodissa käytämme myös erilaisia muistukkeita (valokuvat, vanhemmilta tuoksuva vaate, pehmolelut jne.) ja lohdukkeita (tutti, rätti jne.), jotta lapsen stressitaso laskee. Omahoitajan oppiessa lapsen ja vanhemman suhteesta, minkälaiset asiat lohduttavat lasta, hän voi yksilöllisesti räätälöidä juuri tälle lapselle sopivan tuen. Lohdukkeita käytetään kokopäiväisesti. Stressitaso saattaa olla korkea myös lapsilla, jotka eivät ilmaise tunteitaan esim. itkuna. Omahoitajuuden toimivuus erityisesti hoitopäivän siirtymätilanteissa vähentää lapsen stressitasoa päivän aikana merkittävästi. On myös hyvä rauhoittaa päivän alku ja loppu. Vanhemmat ovat aina tervetulleita päiväkotiin. Erityisesti pienen lapsen kohdalla myös vanhemman kokemus erosta on raskas kantaa ja siksi hoitajan tehtävä on ymmärtää ja lausua ääneen vanhempienkin tunteita. Kun ero satuttaa, vanhemmat saattavat torjua omia kipeitä tunteitaan kuten syyllisyyttä. Kun vanhempi pystyy hyväksymään ja käsittelemään tunteensa, hänen on helpompi auttaa lasta tämän vaikeiden tunteiden kanssa. Vanhemmille kerrotaan yksityiskohtaisesti lapsen tunteista, leikeistä yms., jolloin vanhemmat ymmärtävät, että henkilöstö ajattelee juuri heidän lastaan. Omahoitaja, joka on seurannut tiiviisti lasta päivän aikana, pystyy tämän tiedon välittämiseen parhaiten. Pehmeä lasku on tärkeä huomioida paitsi päivähoidon aloituksessa niin myös lapsen vaihtaessa ryhmää tai päiväkotia. Usein joku tutuista aikuisista voi siirtyä työskentelemään ryhmässä, johon hänen ryhmänsä lapsia ollaan siirtämässä. Jos näin ei voida toimia, hoitajat suunnittelevat arkeen sopivan tavan, jolla lapsi/lapset voivat hiljalleen totuttautua uuteen ryhmään tapoineen ja ihmisineen. Hoidamme siirron siis saattaen : ensin tuttu hoitaja käy ryhmää vaihtavien lasten kanssa vaikkapa vierailemassa aamupalan ajan uudessa ryhmässä ja sen jälkeen tutustutaan uusiin tiloihin ja ihmisiin toisessa arkitilanteessa. Myös vanhemmat voivat olla päiväkotitilanteissa tukena lapsen totutellessa uuteen ryhmään. 9

11 Päivähoidon aloitus 1. Perheelle päätös päivähoitopaikasta mukaan Lapsesi aloittaa päivähoidon -kirje samaan aikaan päivähoidossa valitaan lapsen omahoitaja (aloittajien omahoitajista lista johtajalla) 2. Vanhemmat ilmoittavat paikan vastaanottamisesta johtajalle, joka kertoo omahoitajuudesta ja pehmeästä laskusta (mm. kestosta ja aikatauluista) sekä pyytää ottamaan yhteyttä ryhmään/omahoitajaan. 3. Omahoitaja kutsuu vanhemmat päiväkotivierailulle ja esittää toivomuksen, että he tulevat paikalle ilman lasta. 4. Vanhempien vierailu päiväkodissa: Omahoitaja esittelee päiväkodin ja henkilökunnan. Keskustellaan Kotikäynnit päivähoidossa -kaavakkeen pohjalta. Sovitaan kotikäynti ja pehmeä lasku. 5. Kotikäynti Tarkoituksena on tutustua lapseen ja huomioida miten vanhemmat toimivat lapsensa kanssa. 6. Lapsi vierailee päiväkodilla vanhempiensa kanssa. 7. Pehmeä lasku ennen päivähoidon varsinaista alkamista 8. Päivähoidon aloitus Maksu alkaa kun lapsi on ensimmäistä kertaa yksin päivähoidossa. Pehmeä lasku Pehmeä lasku tarkoittaa perheen ja lapsen tutustumista päiväkodin arkeen omahoitajan opastuksella. Tutustuminen aloitetaan pikku hiljaa aikaa pidentäen (aluksi esim. 2h). Omahoitaja on paikalla ja sopii vanhempien kanssa käynneistä omat työvuoronsa ja lapsen sopeutumiskyvyn huomioiden. Vanhempia kannustetaan aluksi toimimaan lapsensa kanssa ja vähitellen vetäytymään tarkkailijan rooliin. Pehmeän laskun aikana hoitajien sensitiivisyys on tavallistakin tärkeämpää. Ns. muistukkeiden ja lohdukkeiden (ks. tekstikappale päivähoidon aloituksesta) käyttö helpottaa lapsen oloa. 4.2 Hoivaaja/kasvattaja varhaiskasvatuksessa Päiväkotiryhmässä työskentelee 1 2 lastentarhanopettajaa ja 1 2 lastenhoitajaa lasten määrästä ja iästä riippuen. Lastentarhanopettajilla on lastentarhanopettajan korkeakoulututkinto tai vaihtoehtoisesti ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyy varhaiskasvatuksen opintoja. Pätevyys voi pohjautua myös 10

12 aiemmin käytössä olleeseen opistotasoiseen lastentarhanopettajatutkintoon. Lastenhoitaja on opiskellut toisen asteen oppilaitoksessa, ja tutkintonimikkeenä on lähihoitaja. Ryhmäperhepäiväkotiryhmässä työskentelee kaksi perhepäivähoitajaa, joilla ei tarvitse olla alan opintoja. Päiväkodin kasvatusyhteisöä johtaa päiväkodinjohtaja ja yksittäisessä ryhmässä pedagogisesta suunnittelusta vastaa lastentarhanopettaja. Laadukkaan varhaiskasvatuksen kannalta on olennaista, että kasvatusyhteisöt ovat osaavia ja kehittämismyönteisiä. Ammattitaitoisella ja innostuneella henkilöstöllä on vahva pedagoginen taju toimia hetkessä. Perus- ja lisäkoulutusten tuottama tieto sekä ammatillinen kokemus luovat perustan osaamiselle. Oman työn pohtiminen eli reflektointi työyhteisön kesken vahvistaa eettistä ja ammatillista toimintaa, jossa lapsen etu huomioidaan. Myös kirjallisuuteen perehtyminen tukee kehittymistä. Hyvä varhaiskasvattaja kysyy hetkittäin itseltään, pystynkö siirtämään kasvatus-/opetustehtävän hetkeksi sivuun keskittyen tärkeimpään tehtävään ihmissuhteen rakennustehtävään. Mitä pienemmistä lapsista on kyse, sen tärkeämpää on hoivaajan kyky herkkyyteen, kiintymyssuhteen luomiseen ja kiintymyksensä näyttämiseen eli läheisyyteen. Lapsen hyvinvointi rakentuu turvallisen kiintymyssuhteen varaan, minkä kannalta olennaisinta on, että lasta lohdutetaan silloin kun hänellä on hätä. Muutenkin kasvattaja ajoittaa toimintansa lapsentahtisesti. Sensitiivisyys eli herkkävaistoisuus tarkoittaa kykyä tavoittaa lapsen sanattomastikin ilmaistuja ajatuksia, käsityksiä ja tunteita sekä tulkita havaitsemaansa psykologiselta ja sosiaaliselta kannalta. Sitoutuneisuudella viitataan siihen, että aikuinen on aidosti läsnä ja virittäytyy lapseen. Hän osoittaa kiinnostusta ja empatiaa lapsen kokemuksia kohtaan ja rakentaa yhteyttä sanoittamalla lapsen vaikeita ja piilossa olevia tunteita lapsen tunnetta vastaavalla äänensävyllä ja rytmillä. Aikuinen voi sanoa vaikkapa: Nyt sinulla on todella levoton olo ja minä todellakin huomaan sen. Se tuntuu sinusta varmasti tosi kurjalta mutta ei hätää, minä autan sinua ja me selviämme tästä ihan varmasti yhdessä. Vastavuoroinen emotionaalinen vuorovaikutus on yhdessä kokevaa siinä jaetaan kokemusta ilmein, elein ja äänensävyin pelkän ajattelun ja sanojen tasolla kohtaamisen sijasta. Turvaa tuovan yhteyden kokemisen ja ennakoitavuuden ohessa leikkisyys on olennainen kasvatussuhteen osa. Ilo, hassuttelu ja sopiva yllätyksellisyys tuovat väriä arkeen. Ammatillisuuteen kuuluu kyky suhtautua arvostavasti ja lämpimästi lapseen. Kun aikuinen näyttää lapselle, että tämä on ihana, lapsi kokee itsensä ihanaksi tapamme ajatella ja puhua lapsesta vaikuttaa hänen minäkäsitykseensä. Kasvattaja välttää ulkokohtaista tottelevaisuuden opettamista, komentelua ja lapsen eristämistä. Eristäminen on lapselle raju kokemus, minkä lisäksi se antaa arveluttavan viestin ryhmän muille lapsille: vaikeuksista kärsivää ei auteta käyttäytymään rakentavasti vaan hänet siirretään syrjään. Konfliktitilanteissa tarvitaan kekseliäisyyttä ja joustavuutta. Ratkaisut alkavat rakentua, kun tilannetta tarkastellaan kiinnostuneena ja myötäeläen sen sijaan, että keskitytään syyllisten paikantamiseen ja rankaisemiseen. 11

13 Miten reagoin lapsen viesteihin? Mistä näkyy hellyys ja huolehtiminen? Millaista puheeni on laadultaan? Varhaiskasvattajan pohdintaa Miten pidän lasta sylissäni? Miltä lapsesta tuntuu sylissä? Miltä ääneni kuulostaa? Mistä näkyy, että olen kiinnostunut lapsesta? Miten yhteispeli minun ja lapsen välillä toimii? Kuvio 4: Varhaiskasvattajan pohdintaa Kasvattaja kunnioittaa lapsen ja hänen vanhempiensa kokemuksia. Lapsen kokemus tilanteesta saattaa olla erilainen kuin aikuisen, mutta se on aina totta lapselle, ja siksi sitä on hyvä kuunnella herkästi. Suhteessa vanhempiin kasvattaja uskaltaa ottaa esille vaikeitakin asioita samalla ymmärtäen vanhempien herkkyyden oman lapsensa suhteen. Kasvattaja ei pyri esimerkiksi suojelemaan vanhempaa syyllisyydentunteilta ja huolelta olemalla kertomatta lapsen suuresta ikävästä ja äidin kaipuusta päivän aikana. Pienet lapset ovat kyvyttömiä itse kertomaan vanhemmille tuntemuksistaan ja siksi kasvattaja auttaa vanhempaa ymmärtämään niitä. Lapsen kannalta olennaisten kuulumisten tietäminen luo vanhemmalle mahdollisuuden olla mukana niiden kokemisessa ja lohduttaa tarvittaessa. Kasvatuskumppanuuteen pohjautuva (ks. luku Kasvatuskumppanuus yhteistyötä kodin kanssa ), toista osapuolta kunnioittava, tiivis ja rohkea yhteistyö vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välillä mahdollistaa varhaisen riskien tunnistamisen ja saattamisen tuen piiriin. Painotamme ennaltaehkäisevää näkökulmaa aiempaa vahvemmin. 4.3 Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta. Tässä kokonaisuudessa turvallisuus on ensisijaista. Kauniaisissa päivähoidolla on oma turvallisuussuunnitelmansa. Sen tarkoituksena on ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja tarjota työvälineitä niihin. Lapset ovat vakuutettuja päiväkotipäivän ajan. 12

14 Fyysiseen ympäristöön kuuluvat rakennetut tilat, lähiympäristö sekä erilaiset materiaalit ja välineet. Aikuinen arvioi välillä, miltä päiväkotiympäristö näyttää, kuulostaa ja tuntuu lapsen tasolta pienen korkeudelta ja lattiatasolta. Oppimiseen ja leikkimiseen innostava ympäristö herättää lapsissa mielenkiintoa, kokeilunhalua ja uteliaisuutta ja kannustaa lasta ilmaisemaan itseään. Varhaiskasvatusympäristön suunnittelussa otetaan huomioon sekä toiminnalliset että esteettiset näkökulmat. Lapset voivat myös osallistua tilojen ja välineiden suunnitteluun osana erilaisten teemojen ja sisältöjen toteuttamista. Tilojen suunnittelulla voidaan edesauttaa erilaisten ja erikokoisten vertaisryhmien toimintaa sekä vaikuttaa lasten, kasvattajien ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen. Hyvin suunniteltu ympäristö kannustaa toimimaan pienryhmissä, joissa jokaisella on mahdollisuus osallistua keskusteluun ja vuorovaikutukseen. Harmoninen ja selkeä ympäristö voi myös rauhoittaa lasta, joka kokee kaoottisuutta mielensä tasolla. Kauniaisissa päiväkotien lähiympäristö tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia fyysisen varhaiskasvatusympäristön laajentamiseksi. Luonnossa kulkeminen ja luonnon ilmiöiden tarkastelu elävöittävät varhaiskasvatusta. Kauniaisten kokoisessa kunnassa myös yhteisöllisyyttä on luontevaa hyödyntää. Varhaiskasvattajat voivat omalta osaltaan aktivoida vanhempia keskinäisten vertaisryhmien perustamiseen, kaverisuhteiden muodostamiseen ja muuhun yhteiseen toimintaan. Psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus rakentuvat päiväkodin selkeän arkirakenteen ja myönteisen ilmapiirin varaan. Varhaiskasvatuksella on erillinen suunnitelma turvallisen vuorovaikutuksen tukemiseksi sekä kiusaamisen ehkäisyksi ja kiusaamiseen puuttumiseksi (ks. liite). Ryhmän turvallisuutta pohjustetaan helpottamalla lasten tutustumista toisiinsa ja päiväkodin aikuisiin. Lasten ohjaaminen toimimaan eri kokoonpanoissa tekee koko ryhmää keskenään tutuksi ja opettaa tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Joskus voi olla hyvä myös esimerkiksi se, että samat lapset leikkivät parina useamman kerran tämä voi tukea mm. lapsen kotiutumista ryhmään. Aikuisen ja lapsen välinen suhde lujittuu, kun aikuinen kuuntelee lasta ja osoittaa lämpöä ja kiinnostusta lapselle tälle luontevin tavoin. Lapsi, jolla on kokemus omasta arvokkuudestaan, toimii vertaisryhmässään kunnioittavammin toisia kohtaan. Läheistä vuorovaikutusta aikuisen ja lapsen välillä sekä lasten kesken tuetaan myös esimerkiksi pienryhmätoiminnan keinoin. Tutut rutiinit luovat turvallisuutta ja jäsentävät päivää. Kun siirtymävaiheet toimintojen välillä toteutetaan pienissä ryhmissä, ne ovat rauhallisempia. Ilmapiiriä parantaa olennaisesti lasten sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen tukeminen. Tähän tarkoitukseen Kauniaisten päiväkodeissa käytetään Askeleittain-ohjelmaa (ja sen ruotsinkielistä versiota Stegvis), jossa harjoitellaan empatian, tunteiden säätelyn ja ongelmanratkaisun taitoja. Erillisillä oppituokioilla keskustellaan lasten elämään kuuluvista tilanteista, joissa näitä taitoja tarvitaan. Päiväkodin arjessa nostetaan esiin samoja oppisisältöjä ja vahvistetaan toivottua käyttäytymistä esimerkiksi positiivisen palautteen kautta. Lisäksi vuorovaikutusleikkiryhmillä luodaan lapsille kokemuksia hoivaavasta, välittävästä ilmapiiristä. Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy kuuluu koko henkilökunnalle. Väkivalta, kiusaaminen ja häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa voimankäyttöä tai manipulointia, joka loukkaa lapsen tai aikuisen koskemattomuutta. Tekijänä voi olla lapsi, aikuinen tai yhteisön ulkopuolinen henkilö. Havaitut kiusaamistilanteet tiedotetaan vähintään osallisten vanhemmille, päiväkodin johtajalle ja konsultoivalle erityislastentarhanopettajalle eli keltolle. Henkilöstö kantaa vastuun päiväkodissa tapahtuneen kiusaamisen selvitysprosessista. 13

15 4.4 Oppimisen ilo Varhaiskasvatuksessa on tärkeä luoda myönteiset asenteet oppimiselle. Turvalliset ihmissuhteet ovat hyvän oppimisen perusta. Kasvattajan sitoutuminen kasvatus- ja oppimistapahtumaan näkyy herkkyytenä lapsen tunteille ja emotionaaliselle hyvinvoinnille. Kasvattaja kuuntelee, mitä lapsi viestittää ja mitä ympäristössä tapahtuu, ja tarttuu pedagogisen tajunsa avulla hetkeen. Hän käyttää näitä tilanteita oppimisen ja yhteyden saamisen kannalta hyödyksi keskustelemalla avoimesti ja rehellisesti asioista lasten kanssa. Kasvattaja antaa lapselle mahdollisuuksia tehdä aloitteita, valita toimintojaan, tutkia, tehdä johtopäätöksiä ja ilmaista ajatuksiaan usein toistamalla: kerropa lisää mielenkiintoista. Kasvattaja tukee lapsen tietoisuutta ajattelustaan ja oppimisestaan laajemminkin (metakognitiivisia taitoja) olemalla kiinnostunut ymmärtämään, minkälainen ajatusprosessi lapsen toimintaa ohjaa. Päättelyn lopputulos ei aina kerro lapsen ajattelun kehityksestä. Lapsi on hyvä saada pohtimaan tekemistään pelkän tehtävän mekaanisen suorittamisen sijasta. Häneltä voi kysyä esimerkiksi: miten tämä tehdään tai mikä tässä tehtävässä auttaa sinua. Ajatteluprosessia seuraamalla kasvattaja pystyy myös helpommin havainnoimaan mahdollisia oppimisen vaikeuksia. Metakognitiivisia taitoja voi vahvistaa paitsi tekemisen taustoja avaamalla niin myös esimerkiksi siten, että kertoo lapsille päivän kulusta, kysyy mitä lapset itse ajattelevat erilaisista asioista ja avaa omaa ajatteluaan kuten selittää suunnitelmiaan. Lapsi on luonteeltaan utelias: hän haluaa oppia uutta sekä kerrata ja toistaa asioita. Oppiminen on lapselle kokonaisvaltainen tapahtuma ja perustuu enemmän kokemukseen, yritykseen ja erehdykseen kuin uuden tiedon siirtämiseen. Aikuisen helpottavat kommentit kuten sellaista sattuu, ei se haittaa ja moni lapsi kömmähtelee vähentävät lapsen suorituspaineita. Kun lapsi ymmärtää, että muillekin sattuu kömmähdyksiä, tunne epäonnistumisesta tulee jaetuksi ja häpeän ja syyllisyyden tunne vähenee. Huonojen asioiden jakaminen ryhmässä on ryhmädynaamisesti oiva tapa ennaltaehkäistä syntipukkiilmiötä ja lisätä motivaatiota uuden oppimiseen vähentäen pelkoa epäonnistumisesta. Lapsi harjoittelee ja oppii erilaisia taitoja, ja kohdatessaan uusia asioita lapsi käyttää oppimiseensa kaikkia aistejaan. Toimiessaan vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa lapset liittävät asioita ja tilanteita omiin kokemuksiinsa, tuntemuksiinsa ja käsiterakenteisiinsa. Lapsi oppii parhaiten ollessaan kiinnostunut ja aktiivinen eikä ollessaan paikallaan. 4.5 Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen, liikkuminen ja tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Lapselle mieluinen toiminta vahvistaa hänen hyvinvointiaan, itsetuntoaan ja osallistumismahdollisuuksiaan. Kun kasvattajat toimivat ja keskustelevat yhdessä lasten kanssa sekä havainnoivat lasten toimintaa, heille avautuu mahdollisuus tutustua lasten sisäiseen maailmaan Kertoessamme vanhemmille heidän lapsensa leikeistä ja puheista, vanhemmatkin pääsevät syvemmälle lapsensa päiväkotipäivän aikaiseen ajattelun, tunteiden ja tekemisen maisemaan Leikkiminen Kasvattajayhteisön tuki leikille Pienten lasten hyvä ja intensiivinen leikki pohjautuu kasvattajan varhaisen vuorovaikutuksen taitoihin. Leikkiä tukeva aikuinen havainnoi lasta: hän huomioi lapsen ilmeitä, eleitä, äänensävyä, mielialaa ja 14

16 aloitteita. Hän seuraa lasten aikeita ja aloitteita välillä pitkäänkin. Varhaiskasvattaja osallistuu vuorovaikutukseen herkästi ja tarkoituksenmukaisesti, vaikkapa koskettamalla, ja rikastaa leikkiä luovilla ideoillaan mutta aina lapsentahtisesti. Kasvattajan huolehtiva katse, pehmeä äänensävy, myönteinen mieliala ja eloisuus tukevat lapsen innostusta leikkiin ja omaan ilmaisuun. Leikkiä ei voi ohjata antamalla käskyjä tai ohjeita tai opettamalla asioita. Toisinaan leikin mallintaminen on kuitenkin tärkeää lapselle, jolla leikkitaidot eivät vielä ole kehittyneet. Parhaimmillaan leikki on vastavuoroista erilaisia vuorovaikutusjaksoja sisältävää, innostunutta, molemminpuolista nautintoa tuottavaa yhdessäoloa kuin yhteistä tanssia. Leikki on harvoja tilanteita, jossa lapset voivat hallita ja nauttia saavutuksistaan ilman häiritseviä sääntöjä ja rajoituksia. Aikuinen osoittaa kiinnostusta kuvailemalla, mitä he tekevät, ja kommentoimalla kannustavasti. Tämä edistää myös kielellistä kehitystä. Kysymysten määrää kannattaa rajoittaa, sillä kysely saattaa hämmentää lasta ja rikkoa leikin lumoa. Isommatkin lapset tarvitsevat aikuista leikkiin mukaan. Luovaan leikkiin ohjaava vaisto katoaa vähitellen, mikäli aikuinen ei auta sitä kehittymään edelleen. Tutkimukset osoittavat selvästi lasten olevan luovempia ja heillä esiintyvän vähemmän käytöshäiriöitä, mikäli aikuiset osallistuvat lastensa mielikuvitusleikkeihin heidän ollessa pieniä (Webster-Stratton 2006, 29). Kasvattajalta vaaditaan taitoa hyödyntää vertaisryhmää lapsen leikin kehittymiseen. Kannustava palaute tukee lasten ystävyyssuhteita ja sosiaalisia taitoja, esimerkiksi: Oletpa ystävällinen, kun jaat palikkasi ja odotat vuoroasi. tai Tuo oli ystävällisesti tehty. Ryhmässä kasvattaja ratkaisee erilaisia konfliktitilanteita kunnioittamalla ja kuulemalla lasten tarpeita, vaikka niihin ei aina yksittäisissä tilanteissa voikaan vastata, esimerkiksi: Huomaan, että toivoisit tuota ja se on sinulle tärkeä mutta tällä kerralla on Siirin vuoro saada se Varhaiskasvatusympäristö leikin kannalta Leikkiympäristön tietoinen luominen ja kehittäminen ovat tärkeä osa hyvän leikin onnistumista. Rikkaan leikkiympäristön rakentaminen perustuu kasvattajien asiantuntemukseen lasten leikin kehitysvaiheista ja tämän päivän leikkikulttuurista. Leikkitilanteiden muokkaamisessa otetaan huomioon lasten ajankohtaiset kiinnostuksen kohteet. Sekä sisä- että ulkotilojen suunnittelussa otetaan huomioon lasten ikä ja kehitys sekä erilaisten leikkien vaatimat aika-, tila- ja välineratkaisut. Välineiden tulee olla monipuolisia sekä muunneltavia, ja niitä tulee olla riittävästi. Leikkiympäristöä laajennetaan luontoon ja lähiympäristöön mahdollisuuksien mukaan Vuorovaikutusleikkiryhmät Vuorovaikutusleikkiryhmä on vuorovaikutuksellinen, hoivaava ja kuntouttava hoitomenetelmä, jota varhaiskasvatuksessa käytetään. Menetelmän käyttö vaatii erillisen koulutuksen, ja sen teoria pohjautuu ryhmätheraplay-menetelmään. Työskentely on osin aikuisten ja lasten välistä, osin lasten keskinäistä etukäteen suunniteltua leikkiä ja toimintaa, jonka tavoitteena on tarjota haasteita, onnistumista, myönteistä vuorovaikutusta ja kannustusta. Tapaamiset ovat säännöllisiä ja ne toteutetaan pysyvissä lapsiryhmissä. Ryhmähoidon tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus rakentaa hyvä yhteys sekä aikuisiin että muihin lapsiin. Hyvin erilaiset lapset hyötyvät tämänkaltaisesta toiminnasta. Vuorovaikutusleikkiryhmä soveltuu kaikille riippumatta siitä, onko lapsella kehityksen, käyttäytymisen tai tunne-elämän erityishaasteita vai ei. 15

17 4.6 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Koska kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline, sitä tarvitaan kaikissa sisällöissä. Siksi kieltä ei ole sijoitettu varhaiskasvatussuunnitelmassa sisällöllisiin orientaatioihin vaan se on mukana kaikkialla lapsen arjessa ja oppimisessa. Pieni lapsi on alusta lähtien kiinnostunut ympäristöstään ja rakentaa kielen avulla käsitystään ympäröivästä maailmasta ja paikastaan siinä. Kielen kehityksen kannalta on merkityksellistä, että lapselle puhutaan. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sen tärkeämpää se on. Vaikka lapsi ei vielä puhu, hänen kielensä kehittyy. Kyky erotella puheäänteitä kehittyy jo sikiöaikana. Normaali vastasyntynyt kykenee erottamaan hänelle aikaisemmin tuntemattoman puheen siitä puheesta, minkä hän on kuullut kuuden viimeisen sikiöviikon aikana (Sajaniemi 2001, 21). Aluksi pieni lapsi ilmaisee aikomuksiaan kokonaisvaltaisesti elein, ilmein ja liikkein. Pieni lapsi tarvitsee lähelleen kasvattajan, joka herkästi tunnistaa lapsen yksilöllisen tavan olla vuorovaikutuksessa. Kasvattaja eläytyy ja reagoi viipyilemättä ja lapsen rytmillä hänen kontaktialoitteisiinsa rohkaisten lapsen halua vuorovaikutukseen. Samalla hän vahvistaa lapsen itsetuntoa ja myönteistä minäkuvaa. Kieleen liittyvä oppiminen on sidoksissa tunne-elämyksiin ja tällä on vaikutusta lapsen oppimismotivaatioon. Kieli tukee lapsen ajattelutoimintojen ja kommunikaation kehitystä merkitysten välittäjänä. Aikuisen herkkyys ja vastaanottavaisuus varhaisessa vuorovaikutuksessa ennakoi hyviä kielellisiä taitoja myöhemmässä vaiheessa ja ennaltaehkäisee oppimisvaikeuksien syntyä. Herkkyys on sitä, että aikuinen kykenee havainnoimaan sanattomiakin viestejä ja tarpeita. Hän on vuorovaikutuksessa sopivasti aktiivinen ei liiallisesti esimerkiksi tunkeilevalla, kontrolloivalla tai komentelevalla tavalla. Kielen tehtävä ajattelutoimintojen tukena korostuu lapsen kasvaessa, jolloin kieli kytkeytyy ongelmaratkaisuun, loogiseen ajatteluun ja kuvitteluun. Aikuinen on kiinnostunut lapsen ajattelun prosessista (ääneen ajattelu) ja myös kannustaa siihen. Kielen valmiudet ovat perustana oppimisvalmiuksille ja siksi kielivaikeuksien varhainen tunnistaminen on tärkeää. Vuorovaikutuksen ja kielen alueen tuki olisi aloitettava tehostetusti heti riskien havaitsemisesta yhteistyössä vanhempien kanssa. Päivittäiset toimintarutiinit opettavat pienille lapsille tilanteisiin liittyvää kieltä. Kasvattaja on hyvässä vastavuoroisessa suhteessa lapseen ja käyttää kieltä tilanteeseen liittyen aktiivisesti mm. perushoitotilanteiden yhteydessä. Kasvaessaan lapset käyttävät kieltä leikissään kuvailemalla leikin etenemistä ja käsittelemällä suhteitaan. Tarvittaessa aikuinen auttaa kielen, leikin ja vuorovaikutussuhteiden kehittymistä osallistumalla aktiivisesti leikkiin ja näin rikastuttaen vielä lisää lapsen kielen- ja mielenmaailmaa. Kielen oppiminen on luova prosessi, jossa jäljittelyllä on tärkeä merkitys sekä hyvässä että pahassa. Varhaislapsuuden vuorovaikutteisilla leikeillä, runoilla, tarinoilla ja saduilla on merkitystä lapsen kielen kehitykselle. Toisto on olennaista. Lapsilla on luontainen taipumus sanoilla leikittelyyn. Riimittelyt ja hassut merkityksettömät sanat ohjaavat lapsen huomiota merkityksestä kielen muotoon ja harjaannuttavat kielen fonologisen eli äännetietoisuuden aluetta. Lapset pitävät myös tarinoista. Lapsen itsensä keksimät tarinat kasvattavat luottamusta omiin kykyihin. Aikuisten omat tarinat saattavat virittää lapsia luovaan toimintaan ja draamaan. Kirjallisuuden eri lajit kuuluvat osana pienten lasten maailmaan. Ne auttavat lasta ymmärtämään ympärillä olevia asioita ja tapahtumia sekä tutustumaan kielen rikkauksiin. Tietoisuus kirjoitetusta kielestä kehittyy, kun lapselle luetaan paljon erilaisia tekstejä: muutakin kuin laadukasta lastenkirjallisuutta. Siten lapsi oppii erilaisia kielen käyttötapoja. (Nurmilaakso & Välimäki 2011, 4.) 16

18 Media erilaisine muotoineen kuuluu alle kouluikäisten lasten elämään. Internet on kehittynyt viime vuosina ja tarjoaa virikkeitä kielellisen kehityksen ja kielellisen tietoisuuden kehittämiseksi. Kasvattaja seuraa aikaansa, jotta hän tavoittaa lasten ja perheiden kokemuksia mediamaailmasta. Aikuisen apu havaintojen ja ympäristön jäsentämisessä, kielen käytön monipuolistumisessa ja ilmaisu- ja keskittymiskyvyn kehittymisessä on välttämätön. Lapsi tarvitsee kielen kehitystä tukevan virikkeellisen ja toiminnallisen kasvuympäristön, jossa hän voi havainnoida sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä. Tärkeintä kielen oppimistilanteissa on kuitenkin aikuisten ja lasten välinen tunneyhteys. Kauniaisissa oman leimansa kielelliseen ympäristöön luo vahva kaksikielisyyden kulttuuri. Lapset tottuvat jo varhain kuulemaan sekä suomea että ruotsia. Kaksikielisyyden ilmapiiriä tuemme varhaiskasvatuksessa kielisuihkutuksen avulla. Se on käytössä yli kolmevuotiailla lapsilla siten, että toinen kotimainen kieli kuuluu esimerkiksi osana lauluhetkiä, arjen sanojen esittelynä tai kielikerhona. Tarkoituksena on herättää kiinnostusta toista kotimaista kieltä kohtaan Lapsen tuen tarve kielellisessä kehityksessä Kielen- ja oppimisvaikeuksien tunnistaminen varhaisessa vaiheessa mahdollistaa lapsen tukemisen varhaiskasvatuksen keinoin ja näin ennaltaehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä kouluiässä. Lukivaikeuksien taustalla on pääsääntöisesti fonologinen häiriö tai/ja nopean nimeämisen vaikeus. Kun tunnistetaan, millä alueella ongelma on, harjoitus voidaan kohdistaa siihen. Lyytisen (2008) mukaan jo 2-3 -vuotiailla lapsilla on nähtävissä lukiriskin varhaisia tunnusmerkkejä. Lapsilta voidaan havainnoida herkkyyttä äänteiden erottelussa, motorista kehitystä sekä sanaston ja taivutusmuotojen hallintaa. Lukivaikeuden riskiä voi myös kartoittaa kysymällä vanhempien taustoja lukivaikeuksien osalta. On tärkeää löytää kullekin tukea tarvitsevalle lapselle sopivat menetelmät harjaannuttaa kielen kehitystä ilman tuen tarpeen virallisia selvittelyjä. Kielen kehityksen vaikeuksien varhaisessa tunnistamisessa on tärkeää huomioida late talkers -lapset, jotka eivät kahden vuoden iässä tuota sanoja juuri ollenkaan. Puolet näistä lapsista saavuttaa ikätasonsa seuraavan vuoden aikana. Osalla lapsista kielen ongelmat jäävät pysyvämmiksi. Late talkers -lasten kohdalla varhaisen vuorovaikutuksen menetelmillä voidaan usein tukea riittävästi lapsen kielen kehitystä varhaiskasvatuksessa. Kielen kehitystä tukevat myös yleiset pedagogiset keinot kuten esim. leikit, pelit, sadut, liikunta, musiikki ja laulut. Opettajan positiivisella ja innostuneella ohjauksella on erityisen suuri merkitys lapsille, joilla on kielen kehityksen erityisvaikeuksia. Harjaannuttamisen avulla ei pyritä muuttamaan lapsen kognitiivisia taitoja vaan hyväksytään, että joillakin lapsilla on toiminnan rajoitteita. Ympäristön muokkaaminen esim. opettajan toimintatavat, ilmapiiri jne., odotusten muuttaminen ja erityisten metodien käyttö ovat ulkoisia keinoja, joilla voidaan vaikuttaa lapsen harjaantumiseen. Sisäisiä keinoja lapsen tukemiseen ovat taitojen kehittäminen ja strategioiden opetus esim. puutteellisten taitojen kompensointi. Yhteistyö vanhempien kanssa on keskeistä pienen lapsen kohdalla. Vaikeammissa kielen kehityksen ongelmissa on hyvä muistaa suora kontakti lapsen kanssa ja taustahälyn poissulkeminen. Ymmärtämisvaikeuksien kohdalla kannattaa esimerkiksi painottaa lauseen avainsanoja ja vastata aina lapselle. 17

19 Materiaalia: Hakamo, Maija-Leena (2011) Puhekuplia: lapsen puheen ja kielellisen tietoisuuden kehittäminen. Helsinki: Lasten keskus. Jokela, Jorma ja Törni, Tuula (2006) Tavupolku. Lukemisen ja kirjoittamisen perusvalmiuksien opettaminen esiopetuksessa. Turku: Turun yliopiston Oppimistutkimuksen keskus (OTUK). Lehtiniemi, Eija ja Törmänen Arto (2003) Aasinsilta mielikuvin äänteisiin. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. (foneeminen materiaali) Lerkkanen Marja-Kristiina, Poikkeus Anna-Maija ja Ketonen Ritva (2006) ARMI; Luku- ja kirjoitustaidon arviointimateriaali 1. luokalle. Helsinki: WSOY. Mäkinen, Marita (2001) Lukemisen aika, leikin taika. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. Ojanen, Annakaisa (1999) Korvat auki. Kuullun ymmärtämistä ja lukivalmiuksia kehittäviä auditiivisia harjoituksia. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. (alkaen 3-vuotiaat) Tornéus, Margit (1991) Löytöretki kieleen leikkejä ja harjoituksia. Helsinki: VAPK-Kustannus. Neure: tehtäviä oppimisvalmiuksien tukemiseen (nopea nimeäminen) Ekapeli: tietokoneella pelattava oppimispeli, joka harjoittaa lukutaidon perusteita Oppi&ilo -sarja: monenlaisia tietoja ja taitoja kehittävä tuotesarja 0-12-vuotiaille lapsille Bright Start: metakognitiivisten taitojen ohjelma 4.7 Sisällölliset orientaatiot Lapset ovat luonnostaan aktiivisia oppimaan niin ihmisten kuin ympäristönsä kanssa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Lapset oppivat asioita ennen kaikkea leikkimällä ja tekemällä itse. He jäsentävät ja käsittelevät oppimaansa tietoa kehitystasonsa mukaisesti ja sen hetkisellä ymmärryksellään. Varhaiskasvatuksessa on tarpeen tukea lapsen omaa tapaa ajatella, nähdä lasten erilaisuus ja kunkin kasvutarpeet. Lapsi saa tukea kasvulleen ja kehitykselleen monien asiakokonaisuuksien/orientaatioiden avulla. Niitä ovat mm. matemaattinen orientaatio luonnontieteellinen orientaatio historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio esteettinen orientaatio eettinen orientaatio uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Nämä orientaatiot eivät ole oppiaineita, joita opiskellaan, vaan eri näkökulmia, joita huomioimalla lapsi saa mahdollisuuden erilaisten valmiuksien kehittymiseen. Sama laaja-alaisuus jatkuu esiopetuksessa sisältöalueilla. Lapsi voi kokea ja ymmärtää ympäröivää maailmaa ja sen ilmiöitä monipuolisesti. Kutakin orientaatiota käsitellään tukien lapsen omaa ajattelua, luovaa itseilmaisua, mielikuvitusta, tunne-elämää ja toiminnan mahdollisuuksia. Sisällöllisten orientaatioiden kautta lapselle avautuu vähitellen inhimillisen ymmärryksen, tiedon ja kokemisen monimuotoista kirjoa. 18

20 Kasvattajayhteisöllä on tärkeä olla tietämys lapsen kehitystasosta ja taito käsitellä asioita sitä huomioiden. Lapsiryhmän ja olosuhteiden tunteminen helpottaa sisältöjen valintaa ja muokkausta. Usein sisältöjäkin keskeisemmäksi nousee aikuisen esimerkin vaikutus: erilaisiin sisällöllisiin orientaatioihin ja niissä käsiteltyihin teemoihin kytkeytyvä myönteinen suhtautumisemme ja tapamme toimia arjessa välittyvät suoraan lapselle. Lapsia tuetaan eri tavoin työstämään omia kokemuksiaan ja selittämään niitä. On tärkeää, että lapset saavat arkiympäristöstään aktivoivia kokemuksia ja konkreettisia havaintoja. Lisäksi esimerkiksi kirjasto, teatteri ja näyttelyt lisäävät lapsen mahdollisuuksia monipuolisiin oppimiskokemuksiin. Myös informaatioteknologia eri sovellutuksineen rikastuttaa työskentelyä. Lapsen omat aloitteet, kiinnostuksen kohteet, mieltymykset ja tarpeet ovat ensisijaisia valittaessa yksittäisiä, konkreettisia sisältöjä. Varhaiskasvatuksessa lapselle ei aseteta suoriutumisvaatimuksia eikä hänen tule opetella asioita opiskellen. Orientaatiot muodostavat varhaiskasvatuksesta vastaavalle henkilökunnalle kehyksen siitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä aikuisten tulee etsiä, muokata ja tarjota lapsille toimintaa ja oppimista varten. Kieli on tärkeä ilmaisun ja vuorovaikutuksen väline. Kaikissa hoito-, kasvatus- ja opetustilanteissa tulee käyttää mahdollisimman hyvää ja tarkkaa kieltä sekä avata uusia käsitteitä lapselle Matemaattinen orientaatio Varhaiskasvatuksessa kannustamme tarkastelemaan maailmaa matemaattisten silmälasien läpi - matemaattiset valmiudet kehittyvät harjoittelemalla. Ympäristössä, jossa aikuiset käyttävät paljon matemaattisia ilmaisuja, lapset menestyvät paremmin matematiikassa kouluun mennessä. Varhaiskasvatuksen leikkiympäristöä kehittämällä on mahdollista tukea lasten huomion kiinnittymistä lukumääriin ja muihin matemaattisiin käsitteisiin. Matemaattisessa orientaatiossa ydinasioita ovat vertailu, luokittelu, päättely, järjestykseen asettaminen, mittaaminen, muotojen hahmottaminen ja laskeminen. Näihin tarjoutuu luontevia tilaisuuksia varhaiskasvatuksen arjessa. Lasten leikeissä ja muussa toiminnassa opitaan matemaattista hahmottamista käyttäen lapsille tuttuja ja heitä kiinnostavia esineitä ja välineitä. Kaikissa esineissä on matemaattisia ominaisuuksia. Esine on jonkin muotoinen, palikassa on tietty määrä kulmia, saappaita on useita hyllyllä, lautasia on tietty määrä pöydällä jne. Arjen matematiikassa tärkeitä käsitteitä ovat esimerkiksi samanlainen, erilainen, enemmän, vähemmän, pidempi, lyhyempi, vaakasuora, pystysuora, leveä ja kapea. Aikaan liittyvät käsitteet harjaantuvat päivän rutiineissa ja aikatauluissa. Voidaan luokitella omia ja toisten lasten vaatteita: yksivärisiä, raidallisia, kuviollisia jne. Vertailussa voidaan tutkia, onko joku kynä pidempi kuin toinen, tai painaako toinen kenkä toista enemmän. Lapset voivat asetella esineitä johonkin järjestykseen ja arvuutella, mikä on järjestelysääntönä. Geometriassa tutkitaan muotoja: kolmiulotteisia esineitä (pallo, kuutio, lieriö, ja kartio) ja kaksiulotteisia kuvioita (neliö, nelikulmio, ympyrä ja kolmio). Mittaamista voi harjoitella esimerkiksi toteamalla, että matka oli pitkä tai kirja on painava. Mittoja voivat olla vaikkapa jalka, askel, vaaksa tai oma pituus. Jo vauva saa käsityksen etäisyyksistä tavoittelemalla esineitä matkan päästä. Materiaalia: Kajetski, Tilly ja Salminen, Minna (2009) Matikasta moneksi! Toiminnallista matematiikkaa varhaiskasvatuksesta esiopetukseen. Helsinki: Lasten Keskus. 19

Sisältö. Kauniaisten varhaiskasvatussuunnitelma

Sisältö. Kauniaisten varhaiskasvatussuunnitelma Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksynyt 9.10.2013 Sisältö 1 Varhaiskasvatus Kauniaisissa... 3 1.1 Varhaiskasvatussuunnitelman kehykset... 3 1.2 Vahvat juuret, kantavat siivet kunnallisia

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 Katajalaakson päiväkoti - päiväkotimme sijaitsee Katajalaaksossa rauhallisessa ympäristössä - päiväkodissamme on 96 hoitopaikkaa viidessä eri ryhmässä:

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013

LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013 LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013 E N E 30.9.2010 M M Ä N O S A A M 1 Tekijän/Yksikön I S T A nimi LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA Keskeiset pienten lasten kasvatusta ohjaavat asiakirjat Suomessa

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee kauniissa kansallismaisemassa Pyynikinharjun kainalossa, luonnonsuojelualueen tuntumassa ja Pyhäjärven läheisyydessä. Luonnonläheinen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. [Vuosi]

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. [Vuosi] TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA [Vuosi] 2 JOHDANTO Valtioneuvosto antoi 28.2.2002 periaatepäätöksen, jossa hyväksyttiin varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset. Nämä

Lisätiedot

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tämä päivä on lahja Tämä päivä on arvokas Tämä päivä on ainutlaatuinen tänäkin päivänä voi tapahtua ihme! Marleena Ansio Karinrakan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Määrlahden päiväkodin VASU

Määrlahden päiväkodin VASU Määrlahden päiväkodin VASU Tämä on Määrlahden päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Tämä suunnitelma pohjautuu Loviisan kaupungin vuonna 2011 käyttöön ottamaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. VASUSSAMME

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Päiväkoti on pieni, turvallinen ja sijaitsee rauhallisella esikaupunkialueella. Luonnon läheisyys kannustaa lasta luonnon tutkimiseen ja

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Yksiköt: Kaupungin päiväkodit / perhepäivähoito / avoin varhaiskasvatus Yksityiset päiväkodit / perhepäivähoito Seurakunnat Järjestöt

Yksiköt: Kaupungin päiväkodit / perhepäivähoito / avoin varhaiskasvatus Yksityiset päiväkodit / perhepäivähoito Seurakunnat Järjestöt Tämä on Loviisan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Sen lähtökohtana ovat valtakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet. Sivistyslautakunta hyväksyy joka toinen vuosi päivitetyn suunnitelman. Päivähoitoyksiköt

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Keinumetafora osallisuudesta

Keinumetafora osallisuudesta Keinumetafora osallisuudesta Ensimmäiset keinukokemukset lapset saavat yleensä aikuisten sylissä. Osallisuudenkin ensimmäiset kokemukset syntyvät siitä, kun lapsi kokee olevansa merkityksellinen, siihen

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA (0-5 VUOTTA) 2 Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntien laatima yhteinen suunnitelma. Työryhmään on kuulunut virkamiehiä saaren päiväkodeista, perhepäivähoidosta ja neuvoloista.

Lisätiedot

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4 1 SISÄLLYS Toiminta-ajatus 1 1.1 Ryhmän tavoitteet 2 1.2 Ryhmän arvot 3 Varhaiskasvatus ympäristömme 4 Toiminnalliset orientaatiot lapsille ominainen tapa toimia 5 Sisällölliset orientaatiot tapa hahmottaa

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VELLAMON PÄIVÄKOTI Vellamon päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille. Päiväkoti sijaitsee Tammelan kaupunginosassa.

Lisätiedot

Tasanteen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tasanteen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tasanteen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tervetuloa Tasanteen päiväkotiin! Tasanteen päiväkodissa on 120 1-5-vuotiasta lasta ja 22 kasvattajaa. Esiopetus siirtyy koululle syksyllä 2014. Tasanteella

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA PÄIVÄKODIN ARVOT OIKEAN JA VÄÄRÄN TIEDOSTAMINEN HYVÄT TAVAT ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN REHELLISYYS LÄHEISYYS LÄMPÖ TURVALLISUUS PÄIVÄKODISSAMME TOIMII 3 RYHMÄÄ: NEPPARIT: 6-vuotiaiden

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

Rakokiven päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Rakokiven päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Rakokiven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 1 Sisällys Päiväkotimme 2 Toiminta-ajatuksemme 3 Oppimisympäristömme 3 Varhaiskasvatustyömme arvot 5 Lasten arvot 5 Vanhempien arvot 5 Henkilökunnan arvot

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Turtolan päiväkoti Turtolantanhua 3, 33710 Tampere Johtaja Tiina Orimus Varajohtaja Satu Rekilä p.040 5052440 Lukonmäen päiväkoti p. 040-7040663

Lisätiedot

Tervetuloa Kievarin päiväkotiin!

Tervetuloa Kievarin päiväkotiin! 1 Tervetuloa Kievarin päiväkotiin! 2 1.1 Yhteystiedot Postiosoite: Kievarin päiväkoti Kievarintie 13 04300 Tuusula Puhelin: Päiväkodin johtaja: 040-314 4858- Guldbaggarna 040-314 4859- Auringonkukat 040-314

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS. Tietoa pienten lasten vanhemmille. Mistä syntyy uteliaisuus, oppimisen ilo? Mistä löytyy leikin ja liikunnan mieli?

VARHAISKASVATUS. Tietoa pienten lasten vanhemmille. Mistä syntyy uteliaisuus, oppimisen ilo? Mistä löytyy leikin ja liikunnan mieli? Mistä syntyy uteliaisuus, oppimisen ilo? Mistä löytyy leikin ja liikunnan mieli? Mistä osallisuuden riemu? VARHAISKASVATUS Tietoa pienten lasten vanhemmille Tämän vihkosen tavoitteena on kertoa vanhemmille

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

SISÄLLYS. 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3.

SISÄLLYS. 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3. SISÄLLYS 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3. Ryhmän arvot 3 2. Mitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa painotetaan? 2.1. Kodinomaisuus

Lisätiedot