Herttoniemenrannan Montessori-leikkikoulu VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Herttoniemenrannan Montessori-leikkikoulu VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Päivitetty

2 1

3 SISÄLLYS 1. LEIKKIKOULUN ESITTELY TOIMINTA-AJATUS LAPSI- JA OPPIMISKÄSITYS VARHAISKASVATUKSEN ARVOPOHJA MONTESSORIVARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Lapsen päivä Pedagoginen perusta Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö Fyysinen oppimisympäristö MONTESSORIVARHAISKASVATUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT Käytännön elämän työt Aistivälineet Matematiikka Kieli ja vuorovaikutus Ympäristö- ja luonnontiede Liikunta Eettinen ja kulttuurinen kasvatus Taidekasvatus Kuvataide Musiikki Leikki VUOTIAIDEN ESIOPETUS LEIKKIKOULUN TAPAHTUMAT LAPSEN TUKEMINEN MONTESSORIVARHAISKASVATUKSESSA KASVATUSKUMPPANUUS YHTEISTYÖTAHOT ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI LIITE Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma..30 2

4 1. LEIKKIKOULUN ESITTELY Herttoniemenrannan Montessori-leikkikoulu on Helsingin Montessori-yhdistyksen ylläpitämä. Leikkikoulu tarjoaa yksilöllistä varhaiskasvatusta 3-6-vuotiaille lapsille ainutlaatuisessa montessoriympäristössä. Leikkikoulussa on 24 lasta ja heidän ohjauksestaan ja päivän sujumisesta vastaa montessoriohjaajaerityislastentarhanopettaja, montessoriohjaaja-lastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja. Tarkoituksena on tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja hyvinvointia tarjoamalla lapselle laadukasta hoitoa ja kasvatusta rauhallisessa ympäristössä. Leikkikoulu sijaitsee keskeisellä paikalla Herttoniemenrannan asuinalueella lähellä metroasemaa. Tilat ovat kerrostalon alakerrassa 90-luvulla rakennetussa talossa. Sisätilat ovat avarat, sisältäen kaksi ryhmätilaa ja salin. Piha tarjoaa hyvät mahdollisuudet ulkoiluun ja pihaleikkeihin. Lähiympäristö antaa mahdollisuuden niin kaupunkimaiseen elämään kuin luonnonkin havainnointiin. Lähin kirjasto löytyy Roihuvuoresta ja Herttoniemenrannan alueella käy kirjastoauto kerran kuukaudessa. Lisäksi vieressä sijaitsee liikuntapuisto, joka mahdollistaa myös monipuolisen ulkoliikunnan. 3

5 2. TOIMINTA-AJATUS Montessoriajattelussa lapsi on toiminnan keskus. Lapsi huomioidaan yksilönä ja kaiken oppimisen lähtökohtana on lapsen oma, luontainen tiedonhalu, aktiivisuus ja aloitteellisuus. Leikkikoulussa tuetaan lapsen luovuutta ja kehittymistä, kannustetaan omaaloitteisuuteen ja itsenäiseen työskentelyyn valmistellussa oppimisympäristössä. Tavoitteena on luoda onnistumisen kokemuksia ja siten vahvistaa lapsen itsetuntoa. Lasta autetaan toimimaan yhteistyössä muiden kanssa ja ohjataan kunnioittamaan ympäristöään. Leikkikoulu tarjoaa turvalliset puitteet ja selkeät rajat sekä rauhallisen ja levollisen ilmapiirin. Henkilökunta on sitoutunut työhönsä ja sopinut selkeästä työnjaosta ja vastuualueista. Yhteisesti tärkeänä pidetään läsnä olevaa työotetta. Muut työtehtävät (esim. suunnittelu) hoidetaan pääsääntöisesti piiri- tai ulkoiluaikaan. Näin mahdollistuu kaikkien aikuisten läsnäolo lapsiryhmässä. Päivittäinen yhteistyö on tiivistä sekä työntekijöiden kesken että vanhempien kanssa kasvatuskumppaneina. Leikkikoulussa lapset ja aikuiset viihtyvät hyvin yhdessä ja huumori, ilo sekä nauru ovat arjessa tärkeitä. 4

6 5 3. LAPSI- JA OPPIMISKÄSITYS Jokainen lapsi on oma itsensä ja sellaisenaan arvokas. Lapsi on aktiivinen, utelias ja tiedonhaluinen ja lapsella on luontainen halu tehdä asioita itse. Leikkikoulussa kunnioitetaan lapsen omia vahvuuksia ja annetaan tilaa lapsen omalle persoonallisuudelle. Samalla tuetaan lasta oman kasvunsa ja oppimisensa haasteissa. Lapsella on oikeus kehittyä omaksi itsekseen arvostavassa ja turvallisessa vuorovaikutuksessa toisten lasten sekä pysyvien aikuisten kanssa. Aikuiset havainnoivat lapsia tietoisesti tunnistaakseen kunkin lapsen senhetkisen kehitystason, herkkyyskaudet ja tarpeet. Havainnointien pohjalta aikuiset toimivat sensitiivisesti jokaisen lapsen herkkyyden ja tarvemaailman mukaan. Aikuiset havainnoivat myös kiinnostuksen kohteita ja tarjoavat kullekin lapselle sopivaa ja tarpeeksi haastavaa aktiviteettia. Lapsen annetaan tehdä rauhassa asioita itse ja autetaan tarvittaessa. Aikuinen ylläpitää järjestystä taatakseen jokaiselle keskittymisrauhan. Lapsi oppii aistejaan käyttäen ja konkreettisesti käsillään tutkien ja voi työskennellessään ihmetellä ja oivaltaa jotain aivan uutta. Lapsi oppii toiston kautta ja hänellä on tarve tehdä samoja asioita kunnes on valmis siirtymään uusiin haasteisiin. Kun aikuinen huomaa, että lapsen kiinnostus silloiseen asiaan alkaa herpaantua, tarjoaa aikuinen sopivaa, astetta haasteellisempaa tekemistä. Lapsi oppii myös vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Leikkikoulussa halutaan tukea lapsen kasvua tasapainoiseksi, elämänmyönteiseksi ja toiset huomioonottavaksi ihmiseksi.

7 4. VARHAISKASVATUKSEN ARVOPOHJA Varhaiskasvatussuunnitelman perustana ovat arvot, jotka pohjautuvat henkilökunnan, lasten ja vanhempien ajatuksiin. Varhaiskasvatussuunnitelmaa varten vanhemmilta kysyttiin vanhempainillassa, mitkä ovat heille tärkeitä arvoja montessorileikkikoulun toiminnassa. Tärkeinä arvoina nousivat esille yksilöllisyys, toisten huomioon ottaminen ja toisista huolehtiminen, kiireettömyys, rauhallisuus, avoin vuorovaikutus ja keskusteleminen (kasvatuskumppanuus), suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen, työskentelyrauhan antaminen toiselle, monipuolinen ikärakenne, yhteisöllisyys sekä luovuus. Lapsilta kerättyjen ajatusten pohjalta tärkeiksi / mukaviksi asioiksi nousi seuraavia kommentteja: Kivaa on ulkoilu ja kaikki tehtävämonisteet, vapaa piirustus ja sataketju ja sit iltapäiväl kun voi leikkiä. Sit on kans kiva värittää kaikkee. Opet on tärkeitä ja kaikki kaverit. Tärkeetä on ettei saa loukata toista, koska toiselle tulee paha mieli tai haava tai pipi. Eikä saa töniä toista. Mun mielestä on tärkeetä ettei täällä saa satuttaa toista. Kivaa on leikkiä ulkona ja leikkiä sisällä kavereiden kanssa piirtäminen. Tärkeää kuunnella sääntöjä. Jos ei kuuntele ni ei tiedä mitä pitää tehdä. Ettei lyö eikä ota toisen kädestä tavaroita, eikä nimittele no on yks asia, äiti on sanonu että mun täytyy olla kiltisti. nooo se on tärkeetä, kun saadaan ruokaa. Kivaa on kun tääl on pelejä ja piirustuksia mitä voi piirtää sit se kun mennään lepohetkelle. Tärkeetä, että saa tehdä töitä mitä haluaa. Montessorileikkikoulun henkilökunta pitää tärkeinä seuraavia arvoja: avoin vuorovaikutus, luottamuksellisuus, turvallisuus, yksilöllisyys, lapsuuden kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus, yhteisöllisyys, läheisyys ja lämpö, ilo ja riemu. 6

8 Vanhempien ja henkilökunnan arvot ovat perusta kasvatuskumppanuudelle ja toimivat suunnannäyttäjinä työlle. Kasvatuskumppanuus Avoin vuorovaikutus KESKEISET ARVOT Yksilöllisyys Lapsuuden ja erilaisuuden kunnioittaminen Yhteisöllisyys Oikeudenmukaisuus 7

9 5. MONTESSORIVARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 5.1. Lapsen päivä Leikkikoulun päivärytmi on pyritty muodostamaan siten, että se sisältää mahdollisimman vähän siirtymiä ja antaa lapsille aikaa pitkäjänteiseen montessorityöskentelyyn. Tilan, ajan, toiminnan ja henkilöstön struktuuri auttaa lasta hahmottamaan päivän kulkua. Yhdessä on sovittu selkeät säännöt, joista myös jokainen aikuinen pitää kiinni. Ennakoitavuus ja strukturoitu toimintatapa lisää lapsen turvallisuudentunnetta. Päiväohjelma: 7.45 leikkikoulu avataan montessorityöskentely 9.30 aamupiiri montessorityöskentely ruokapiiri lounas ulkoilu lepohetki välipala iltapäivätoiminta (vapaa leikki/askartelu/montessorityöskentely) ulkoilu leikkikoulu suljetaan Lapsi otetaan vastaan leikkikoulun ovella sanomalla huomenta ja kättelemällä. Lapsi hyvästelee vanhempansa ja riisuu päällysvaatteensa. Tämän jälkeen lapsi siirtyy joko syömään kotoa tuotua aamupalaa tai ottaa jotain tekemistä. Lapset tulevat leikkikouluun viimeistään aamupiirin alkaessa. 8

10 Piirissä katsotaan, ketkä ovat paikalla ja mietitään kuka puuttuu. Sitten katsotaan kalenteri, minkä jälkeen esim. lauletaan, keskustellaan tai leikitään yhteisleikkejä. Piirissä lapsia kannustetaan ilmaisemaan itseään ja kuuntelemaan muita. Näin opetellaan vuorovaikutuksen taitoja ja itsesäätelytaitoja. Piirin jälkeen lapset kertovat mitä tekemistä aikovat ottaa tai jäikö heiltä jotain kesken ennen piirin alkua. Usein montessoriohjaaja ehdottaa lapselle jotain tekemistä. aamupiirissä Montessorityöskentelyaikaan lapsilla on mahdollisuus työskennellä yksin tai jonkun kanssa yhdessä. Joku lapsista saattaa tehdä yhtä ja samaa työtä koko tunnin ajan ja toinen ehtii vaihtaa tekemistä ja kaveria monta kertaa. Kellon soidessa ruokapiirin merkiksi lähtevät apulaiset käsienpesulle ja muut lapset siirtyvät piiriin, jossa luetaan kirjaa tai lauletaan. tytöt tekemässä phytagoran neliötä 9

11 Leikkikoulun ruoan toimittaa Blue Service Partners Oy. Ruokalista on lasten tämän hetkisiin ravitsemussuosituksiin pohjautuva. Ruoka-apulaisina toimii kaksi lasta viikon kerrallaan. Apulaiset kattavat pöydät sekä siistivät työskentelymatot ja pöytäliinat. Yhdessä sanotaan ruokaloru ja apulaiset kertovat mitä on ruokana. Aikuinen kutsuu lapset pöytäkunnittain hakemaan ruokaa jota lapset ottavat itse. Ruokailutilanteessa aikuiset istuvat lasten pöydissä. Ruokailuhetki on rauhallinen ja kiireetön ja tärkeää on oman sekä muiden ruokarauhan kunnioittaminen. Ruokailun ohessa opetellaan ruokalajien ja raakaaineiden nimeämistä. Samalla opetellaan ruokailuvälineiden käyttöä, hyviä pöytätapoja sekä keskustelua samassa pöydässä istuvien kanssa. Ruokailun jälkeen lapset tuovat astiat tiskikoneeseen, ottavat xylitol -pastillin ja pyyhkivät oman pöytäpaikkansa. lapset ottavat ruokaa itse Eteistilaan lapset saapuvat yksitellen vessassa käynnin jälkeen. Lapsille annetaan aikaa harjoitella pukemista ja riisumista itsenäisesti. Lasta kannustetaan yrittämään itse ja autetaan tarvittaessa. Pukemistilanteissa opetellaan myös vaatteiden viikkaamista ja harjoitellaan vaatteiden nimeämistä ja erilaisten käsitteiden ymmärtämistä (esim. laita käsi hihaan). 10

12 Ulkoilu tapahtuu pääsääntöisesti leikkikoulun omalla pihalla. Ulkoilun jälkeen riisutaan ulkovaatteet ja lapset huolehtivat aikuisen avustuksella märät vaatteensa kuivauskaappiin. ulkoilemassa Ulkoilun jälkeen on puoli tuntia kestävä lepohetki. Vanhempien kanssa saatetaan myös sopia lapsen ottamisesta päiväunille jo aiemmin, jos lapsi nukkuu päiväunet. Lepohetkellä levätään patjoilla ja kuunnellaan satua. Aikuinen huolehtii, että tilanne on rauhallinen ja jokaisella lapsella on turvallinen ja mukava olo. Halutessaan lapsi saa ottaa peiton. lepohetkellä kuuntelemassa satua Välipala valmistetaan leikkikoululla. Lapset ottavat välipalaa aikuisen avustuksella itse. Pöytäseurueen vanhemmat lapset auttavat pienempiä, esim. leivän voitelussa. Myös 11

13 välipalalla on yhdessä sovitut käytännöt; jos esim. rasva loppuu pöydästä, niin sitä haetaan lisää. Välipalan jälkeen lapset tuovat astiat yksi kerrallaan astianpesukoneeseen, ottavat xylitol-pastillin ja kertovat mitä he haluavat leikkiä ja kenen kanssa. Apuna on kuvitettu leikkitaulu, josta on nähtävissä eri leikkipisteet kuvina. Taulu auttaa lasta hahmottamaan mitä leikkimahdollisuuksia on tarjolla. Aikuinen auttaa lasta valitsemaan leikin ja löytämään leikkikaverin. Lapsi siirtää nimilappunsa kuvan viereen ja siirtyy käsienpesun kautta leikkipisteeseen. Aikuinen ohjaa lapset leikkimään siten, että jokaisella on mahdollisuus leikkirauhaan. Roolileikeille on varattu omat erilliset tilansa. Muuten leikkialueen rajaamiseen käytetään työskentelymattoja (esim. rakentelu). Leikin jälkeen siirrytään pukemaan ja lähdetään ulos. Lasta haettaessa ryhmän aikuinen sanoo lapselle kädestä pitäen hei. tytöt barbie-leikissä eläinlääkärileikissä 5.2. Pedagoginen perusta Lapsi oppii vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Aikuinen toimii tärkeänä linkkinä lapsen ja ympäristön välillä. Yksi aikuisen tärkeimmistä tehtävistä on kunkin lapsen havainnointi, joka antaa arvokasta tietoa lapsesta. Aikuisen tulee nähdä lapsen tarpeet, kehityksen haasteet ja kiinnostuksenkohteet, jotta hän osaa tarjota sopivasti haastetta. Aikuinen tekee huomioita siitä, mihin toimintaan lapsi keskittyy ja mihin sitoutuu. Aikuinen on myös emotionaalisesti läsnä ja lasten käytettävissä. Tarvittaessa hän tukee ja motivoi, sekä ohjaa pitkäjänteiseen työskentelyyn/leikkiin. Aikuisen vastuulla on rauhallisen työskentelypaikan järjestäminen ja työrauhan ylläpitäminen, jotta jokainen lapsi pystyy keskittymään. Tärkeitä painopisteitä ovat lapsen itsesäätelyn kehittymisen tukeminen, 12

14 pitkäjänteiseen työskentelyyn kannustaminen ja työn loppuunsaattamiseen tukeminen. Leikkikoulussa jokainen lapsi on yksilö ja etenee omassa tahdissaan. Aikuinen kuitenkin huolehtii kehityksen etenemisestä. Lapsen kokonaisvaltainen kehittyminen on aikuisen vastuulla. helmillä laskemassa 5.3. Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö Hyvän vuorovaikutussuhteen muodostumisen edellytyksenä on emotionaalisesti läsnä oleva aikuinen. Perustana ovat aikuisen herkkyys ja lapsen kokonaisvaltainen, myös lapsen emotionaalisen tilan huomioiva havainnointi, jotka auttavat aikuista pääsemään samalle aaltopituudelle lapsen kanssa. Lähtökohtana lapsen hyvinvoinnille on hoivan ja huolenpidon saaminen ja ymmärryksen ja välittämisen kohtaaminen. Aikuinen osoittaa lapselle kiintymystään, on turvallinen ja oikeudenmukainen ja toimii hänelle peilinä. Jokainen lapsi saa olla oma itsensä ja tulee hyväksytyksi sellaisenaan. Kaiken toiminnan tavoitteena on lapsen oman persoonallisuuden ja kasvun tukeminen. Aikuisen vastuulla on luoda ryhmähenki sellaiseksi, että se on suvaitseva ja erilaisuutta sietävä. Hyväksyvässä ja lämminhenkisessä ilmapiirissä on turvallista harjoitella arjen tilanteissa esimerkiksi pettymysten sietokykyä tai opetella tunnetaitoja. Näitä taitoja harjoitellaan myös piiritilanteessa draaman avulla. Samoin harjoitellaan hyviä tapoja, esimerkiksi Anteeksi, voisitko väistyä? tai Voisitko auttaa?. Ristiriitatilanteissa on hyvä palata harjoitteluun ja pohtia yhdessä mitä asiasta on sovittu. Yhdessä on sovittu selkeät 13

15 säännöt, jotta ristiriitatilanteilta vältyttäisiin. Toista ei esimerkiksi saa häiritä, vaan lapsen on kysyttävä lupa, ennen kuin voi seurata toisen työskentelyä. Samoin on kysyttävä lupa, jos haluaa päästä mukaan leikkiin. Leikkikoulussa ei myöskään suvaita minkäänlaista toisen fyysistä vahingoittamista, vaan siihen puututaan välittömästi ja tilanteet selvitetään aina (ks. liite Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma). Myös näiden tilanteiden jälkiharjoitteluun käytetään apuna draamaa. Sosiaalisten taitojen harjoitteluun tarjoutuu lukuisia mahdollisuuksia leikkikoulun arjessa Fyysinen oppimisympäristö Leikkikoulun oppimisympäristö on valmisteltu kauniiksi ja lasta houkuttelevaksi. Montessorivälineet ovat esillä avohyllyillä lapsen korkeudella, jotta lapsi voi toimia itsenäisesti. Montessoriohjaaja esittelee välineen ensin lapselle ja sitten on lapsen vuoro kokeilla, oppia ja ratkaista ongelma. Materiaalille on tyypillistä itsekorjaavuus, joka tarkoittaa, että lapsen on mahdollista huomata tehdyt virheet itse ja myös korjata ne itse. Työskentelyssä ei tärkeintä ole lopputulos, vaan prosessi. Lasta ohjataan palauttamaan välineet työskentelyn jälkeen omille paikoilleen. Materiaalit ja välineet ovat koko toimintakauden pysyvästi samoilla paikoilla. Pysyvyys auttaa lasta jäsentämään ympäristöään ja mahdollistaa harjoitteiden toistamisen itsenäisesti. Täten lapsen käsitys itsestään haluavana, aloitteellisena ja päättävänä yksilönä vahvistuu. Asioiden tietty järjestys ja rutiinit luovat turvallisuuden tunnetta. Kutakin välinettä on olemassa vain yksi kappale, minkä myötä harjoitellaan vuoron odottamista. Työskentelyssä käytetään mattoja ja pöytäliinoja rajaamaan omaa työskentelyaluetta. pojat matolla tekemässä satalautaa pöydän äärellä holvikaari- ja kirjoitustöissä 14

16 6. MONTESSORIVARHAISKASVATUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 6.1. Käytännön elämän työt Ensimmäinen osa-alue, johon lapsi montessoriympäristöön tullessa tutustuu, ovat käytännön elämän työt. Ne muodostavat perustan kaikille muille osa-alueille ja tarjoavat lapselle lukuisia mahdollisuuksia tutustua ympäristöönsä. Arkipuuhat ovat lapselle kotiympäristön kautta tuttuja käytännönelämän taitoja, joita jokapäiväisessä toimimisessa tarvitaan (esim. tiskaaminen, ompeleminen, nappien laitto jne.) Arkipuuhat on jaettu neljään osa-alueeseen: liikkeiden hallinta, itsestä huolehtiminen, ympäristöstä huolehtiminen ja hyvät käytöstavat. Arkipuuhat auttavat lasta toiminnalliseen itsenäistymiseen ja kehittävät liikkeiden koordinointia ja keskittymiskykyä. Käytännön elämän töitä ovat esimerkiksi: itsestä huolehtiminen (pukeutumiskehikot, veden kaatelu, tuolin kantaminen) ympäristöstä huolehtiminen (lattian lakaisu, pyykin pesu, kukkien kastelu) hyvät tavat (tervehtiminen, toisten huomioiminen) pyykinpesutyö veden kaatelu ja riisin lusikointi 15

17 6.2 Aistivälineet Aistit ovat perustana kaikelle oppimiselle ja kasvamiselle. Aisteja harjaannuttaessaan lapsi tulee tietoiseksi omista aisteistaan ja pystyy hyödyntämään ympäristöstään saamaansa informaatiota. Aistien tarkentuessa ja herkistyessä ovat ympäristöstä ja myös omasta itsestä saadut havainnot selkeämpiä ja tarkempia. Aistivälineistössä on otettu huomioon aistien kokonaisvaltainen kehittyminen. Aistiharjoittelun tavoitteena onkin vastata lapsen havaintoherkkyyteen ja kiinnittää lapsen huomio tietoisesti eri aisteihin (näkö, kuulo, tunto, maku, haju, tasapaino) ja antaa mahdollisuus niiden herkistymiselle. Aistivälineiden kautta lapsi oppii vertailemaan, lajittelemaan laadun suhteen, sarjoittamaan, sekä löytämään yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia esim. värien, äänten, kokojen ja muotojen suhteen. Aistivälineistöä ovat esimerkiksi: vaaleanpunainen torni, binomin kuutio, painolaatat, lämpölaatat, äänilieriöt, montessorikellot vaaleanpunainen torni kellojen soitto 6.3. Matematiikka Lapsen matemaattinen ajattelu alkaa kehittyä jo hyvin varhain hänen tutustuessaan ympäristöönsä aistihavaintojen avulla. Lapsi omaksuu matemaattisia käsitteitä luontevimmin arjen eri tilanteissa (esim. piirissä laskettaessa kuinka monta lasta on paikalla) sekä työskennellessään konkreettisesti nähtävillä ja käsin kosketeltavilla 16

18 välineillä. Harjoitteiden avulla edetään konkreettisista havainnoista kohti abstrakteja käsitteitä lapsen oman kehitystason ja tahdin sekä kiinnostuksen mukaisesti. Matematiikan välineistöä ovat esimerkiksi: laskusauvat, hiekkapaperinumerot, kymmenjärjestelmähelmet, sataketju, tuhatketju, yhteenlaskukäärme, vähennyslaskulauta, kertolaskutaulu. laskupuikot sataketju 6.4. Kieli ja vuorovaikutus Montessoriympäristössä kielen osa-alue on jaettu kolmeen osa-alueeseen: puhuttuun, kirjoitettuun ja luettuun kieleen. Lapsen sanavaraston kehittymistä tuetaan nimeämällä ympäristön esineitä ja toimintoja järjestelmällisesti, sekä huomioimalla lapsen osoittamat kiinnostuksen kohteet ympäristöä järjesteltäessä. Sadut, tarinat, lorut, riimit, laulut ja keskustelut ovat tärkeässä asemassa. Huomio kiinnittyy myös kuunteluun ja mielipiteiden ilmaisuun, rikkaaseen ja monipuoliseen kieleen niin puhuttuna kuin kirjoitettunakin. Äidinkielen välineistö koostuu erilaisista harjoitteista, jotka tukevat lapsen lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen prosessia ja sen eri vaiheita. Konkreettinen välineistö ohjaa lasta äänteiden tunnistamisessa, kirjaimiin tutustumisessa, sekä kirjoittamisen ja lukemisen harjoittelussa. 17

19 Äidinkielin välineistöä ovat esimerkiksi: luokittelukortit, hiekkapaperikirjaimet, irtokirjaimet, metallikuviot. hiekkapaperikirjaimet tytöt lukutehtävän parissa 6.5. Ympäristö- ja luonnontiede Luonnontieteen alueella tutustutaan eläin- ja kasvikuntaan, esimerkiksi korttisarjojen ja palapelien, sekä niihin liittyvien harjoitteiden avulla. Maantiedon alueella lapsella on konkreettisen välineistön avulla mahdollisuus tutustua eri maanosiin, maiden lippuihin ja kulttuuriin. Ympäristöasioita käsitellään usein piiritilanteissa keskustelemalla esimerkiksi kierrättämisestä. Tätä tehdään myös käytännössä lajittelemalla jätteet. Ympäristö- ja luonnontiedon välineistöä ovat esimerkiksi: maanosakarttapalapelit, liput, suurennuslasityö, magneettityö. maanosakarttapalapelit ja liput 18

20 6.6. Liikunta Leikkikoulussa on ohjattu liikuntahetki vuoroviikoin isommilla ja pienemmillä lapsilla. Jumppa tapahtuu omassa salissa tai läheisellä urheilukentällä. Talvella käydään luistelemassa sekä mahdollisuuksien mukaan hiihtämässä. Jumpassa harjoitellaan liikuntaleikkien avulla mm. monipuolisesti motorisia taitoja (esim. tasapaino, hyppääminen, juokseminen), kehon osien hahmottamista, ohjeiden kuuntelemista (yhteis- ja sääntöleikit) ja yhdessä toimimista. Näiden lisäksi tavoitteena on saada myönteisiä kokemuksia liikunnasta ja yhdessäolosta. jumppahetki hiihtämässä 6.7. Eettinen ja kulttuurinen kasvatus Eettistä kasvatusta toteutetaan tukemalla eettisen ajattelun kehittymistä, sosiaalisten taitojen oppimista sekä elinympäristöön liittyvien asioiden arvostamista. Pyritään siihen, että lapsi kokee tulevansa kuulluksi ja saa kokea olevansa ainutlaatuinen ja tärkeä. Yhteisöllisyys ja toisesta huolehtiminen korostuvat eri-ikäisten lasten toimiessa yhdessä. Leikkikoulussa pidetään tärkeänä kohteliaita tapoja ja toiset huomioonottavaa käytöstä. Arjen eri tilanteet hyödynnetään harjoiteltaessa hyviä tapoja ja tarvittaessa niitä harjoitellaan myös draaman avulla piiritilanteessa. Toisten huomioiminen näkyy myös niin, että ympäristöstä huolehditaan yhteisvastuullisesti esimerkiksi palauttamalla materiaalit ja leikkivälineet käytön jälkeen omille paikoilleen. Tärkeitä taitoja ovat myös oman äänenkäytön hallitseminen, toisen kuunteleminen sekä puheenvuoron antaminen ja saaminen. Käymällä retkillä, teatterissa ja järjestettäessä juhlia tulee harjoiteltua 19

21 käyttäytymistä myös erilaisissa tilanteissa. Ennen retkelle lähtöä käydään lasten kanssa läpi kohteliaat käyttäytymissäännöt (esim. äänenkäyttö julkisissa liikennevälineissä). Leikkikoulussa ei järjestetä tunnustuksellista uskontokasvatusta, mutta uskonnon vaikutusta ja merkitystä yhteisöjen tapoihin, perinteisiin ja kulttuuriin ei pyritä kieltämään. Uskonnosta tai uskontoon liittyvistä aiheista keskustellaan lasten ottaessa niitä puheeksi sekä esimerkiksi joulun ja pääsiäisen aikaan Taidekasvatus Kuvataide Leikkikoululla on mahdollisuus käden töihin vaihtuvien, vuodenaikaan liittyvien askarteluiden myötä, jotka ovat jatkuvasti esillä. Lisäksi vapaanaskartelun pöydällä on aina materiaaleja tarjolla, joista lapsi saa vapaasti askarrella mitä haluaa. Näiden lisäksi koululla käy taideopettaja, joka järjestää koko ryhmälle kerrallaan taidetunteja. Tavoitteena on tukea ja rohkaista lasta luovaan ilmaisuun sekä tutustuttaa eri materiaaleihin/välineisiin ja työtapoihin. taidetunnilla maalaamassa 20

22 Musiikki Musiikki on mukana arjessa päivittäin. Lapsilla on mahdollisuus yksilölliseen montessorikellojen soittoon, joiden avulla opetellaan erottamaan sävelkorkeuksia. Kellojen avulla lapsi voi myös tutustua musiikinteorian alkeisiin. Aamu- ja ruokapiiriaikoihin lauletaan, soitetaan rytmisoittimia tai leikitään yhdessä laululeikkejä. Musiikin kuunteleminen on tärkeää, ja lapsilla on mahdollisuus tuoda myös kotoa musiikkia kuunneltavaksi. Yhdessä tutustutaan eri musiikkilajeihin ja usein myös tanssitaan. Tilat antavat mahdollisuuden myös musiikkiliikuntaan. Piirissä lapset voivat halutessaan esiintyä toisilleen ja usein lapset innostuvat esiintymään joko yksin tai pienissä ryhmissä. Joulu- ja kevätjuhliin, sekä isovanhempien päivää varten lapset valmistavat aikuisten avustuksella yleensä musiikkipitoisen esityksen, jonka harjoittelemiseen paneudutaan huolella. Leikkikoululla on laaja säestyssoitinvalikoima, jota hyödynnetään esityksissä ja arjessa (piano, kosketinsoitin, kitara ja kantele). laululeikkihetkellä lapset laulamassa ja soittamassa 6.9. Leikki Lapsilla on mahdollisuus vapaaseen leikkiin iltapäivisin. Leikin avulla lapsi käsittelee kokemuksiaan ja tunteitaan. Leikkikoulun aikuisten tehtävänä on turvata jokaiselle lapselle leikkirauha ja mahdollisuus leikkiin sitoutumiseen. Leikin valitsemisen apuna on kuvitettu leikkitaulu, josta on nähtävissä eri leikkipisteet kuvina. Taulu auttaa lasta hahmottamaan mitä leikkimahdollisuuksia on tarjolla. Aikuinen auttaa lasta löytämään sopivan leikin ja leikkikaverin. Tarvittaessa aikuinen on auttamassa lasta leikin alkuun ja on tilanteen 21

23 mukaan leikissä mukana. Leikissä pyritään pitkäjänteisyyteen, siksi on sovittu, että valittuaan tietyn leikin lapsi pyrkii pysymään siinä. Leikin voi jättää kesken ja jatkaa sitä halutessaan seuraavana päivänä. Suosittuja leikkejä ovat mm. kotileikki, eläinlääkärileikki, autot, erilaiset rakenteluleikit, eläinleikit sekä pelaaminen yhdessä kavereiden kanssa. leikkiä valitsemassa tytöt kotileikissä 7. 6-VUOTIAIDEN ESIOPETUS Leikkikoulussa esiopetus on osa jokapäiväistä varhaiskasvatusta. Montessorimenetelmässä esiopetuksen katsotaan alkavan jo leikkikouluun tultaessa. Varsinainen esiopetusvuoden esiopetus on suunnitelmallista sekä tavoitteellista ja se pohjautuu Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelmaan. Toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon eri sisältöalueet, joita ovat kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja katsomus, ympäristö- ja luonnontieto, terveys, fyysinen ja motorinen kehitys sekä taide ja kulttuuri. Tarkempaa kuvausta niistä on luettavissa Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelmasta sekä valtakunnallisesta Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Leikkikoulun esiopetus on lapsen vahvuuksista lähtevää, kokonaisvaltaista lapsen kasvun ja kehityksen tukemista. Lapsen taitojen ja vahvuuksien lisäksi on tärkeää kehittää oppimaan oppimisen taitoja. Esiopetusvuotena tuetaan kouluvalmiuksia, joita ovat mm. 22

24 ryhmän jäsenenä toimiminen, oman vuoron odottaminen, ohjeiden mukaan toimiminen ja tehtävien loppuun suorittaminen, keskittyminen ja toisen kuunteleminen, itsestä ja tavaroistaan huolehtiminen sekä ristiriitatilanteista selviytyminen. Esiopetusikäiset lapset työskentelevät pääosin yhdessä muun lapsiryhmän kanssa, jossa edellä mainittuja kouluvalmiuksia on luontevaa harjoitella. Lisäksi he ovat ryhmän vanhimpina mallina sekä tarvittaessa apuna pienemmille lapsille. Jokainen lapsi työskentelee hänelle yksilöllisesti tarjottujen ja sopivasti haasteellisten tehtävien parissa. Montessoriluokasta löytyy esiopetusikäiselle lapselle runsaasti töitä, jotka etenevät helpommista yhä haastavampiin töihin. Nämä vastaavat lapsen kehitystasoon ja sen hetkiseen oppimisen tarpeeseen. Esiopetusikäiset valitsevat hyllyiltä töitä itsenäisesti oman mielenkiinnon mukaan, jonka lisäksi ohjaaja on miettinyt jokaiselle lapselle muutaman viikon työn, jotka lapsi tekee viikon aikana. Näin harjoitellaan oman työskentelyn suunnittelua ja vastuunkantoa. Samalla huolehditaan siitä, että lapsen tulee työskenneltyä kaikilla sisältöalueilla. Äidinkielen osa-alue sisältää paljon lasta kiinnostavaa materiaalia, jotka liittyvät kirjoittamiseen ja lukemiseen sekä puhuttuun kieleen ja jotka tukevat lapsen kielellistä herkkyyskautta. Esimerkiksi lapselle, joka osaa jo yhdistää kirjainsymbolin sekä äänteen, on hyllyllä tehtäviä, jossa opetellaan yhdistämään nämä esineiden ja niihin kuuluvien sanalappujen avulla. Vähitellen lapsi oppii muodostamaan äänteistä sanoja ja lopulta lukemaan. Sanoja, lauseita ja fraasien rakentamista varten luokasta löytyvät irtokirjaimet. Sujuvammin lukeville lapsille on esillä haastavampia töitä, joissa lapsi saa tutkia kieltä sekä lauseiden rakennetta ja jotka vahvistavat mekaanista lukemista. Monet työt sisältävät varsinaisen harjoitteen lisäksi kirjoittamista, jolloin kynäote ja kirjainten jäljentäminen harjaantuu huomaamatta. Matematiikan konkreettisen välineistön avulla lapsi tutustuu matematiikan abstrakteihin käsitteisiin. Lasta kiehtoo suuret luvut ja nämä (1-9000) tulevat leikkikoulussa tutuiksi kultaisten helmien ja numerosymbolien avulla (pankkipeli). Lisäksi lineaarista laskentaa harjoitellaan mm.100 ketjun ja 1000 ketjun sekä hyppyketjujen avulla. Kymmensiirtymiä harjoitellaan konkreettisesti kymmenlaudan ja korttien avulla. Laskutoimituksiin ja allekkain laskuihin (yhteen, vähennys, kerto ja jakolaskut) tutustutaan mm. merkkipelin, helmitaulun 23

25 ja pistepelin kautta. Työt etenevät yksilöllisesti yhä haastavampiin töihin ja edetessään lapsi siirtyy vähitellen pois konkreettisesta materiaalista kohti abstraktia laskemista. Kulttuurin osa-alueelta löytyy tiedetöitä, joissa lapsi saa kokeilla esimerkiksi esineiden magneettisuutta ja uppoamista/kellumista. Lasten suosiossa ovat myös lipputyöt, joissa lapsi ensin hakee lipun, värittää sen paperille, etsii lippua vastaavan maan sekä pääkaupungin nimen, jonka jälkeen kirjoittaa ne lipun viereen. Näistä lapset kokoavat kutakin maanosaa käsittelevät lippukansiot. Lipputöissä lapsi oppii maantieteen ja kirjoittamisen lisäksi tiedon omatoimista hakemista sekä avun pyytämistä tarvittaessa toisilta lapsilta. Esiopetus tapahtuu päivittäin montessoriluokassa tapahtuvana työskentelynä, mutta lisäksi kouluunmenijät eriytetään omaan vertaisryhmäänsä kerran viikossa aamupäivän ajaksi. Tällaisina toimintahetkinä toteutetaan erilaisia tehtäviä ja pidempiä projekteja annettujen ohjeiden perusteella, joko itsenäisesti tai ryhmätyöskentelynä sekä tehdään kädentöitä. Tämän lisäksi tehdään retkiä esim. lasten liikennekaupunkiin sekä museoihin. Liikuntahetket toteutetaan yhdessä 5-vuotiaiden kanssa, sisältäen monipuolisesti eri liikuntalajeja. Alkusyksyllä ja keväällä hyödynnämme läheistä urheilukenttää, jolloin on ulkoliikuntaa. Talvella on leikkikoulun tiloissa sisäliikuntaa ja lisäksi käydään luistelemassa ja uimassa. Esiopetusvuoden syksyllä alueen kelto (kiertävä erityislastentarhanopettaja) vierailee leikkikoululla tapaamassa leikkikoulun vastaavaa sekä esiopetuksesta vastaavaa lastentarhanopettajaa. Tarkoituksena on keskustella tulevien koululaisten mahdollisista erityisen tuen tarpeista oppilashuollon näkökulmasta. Esiopetusikäisille lapsille laaditaan syksyn alussa vanhempien ja lapsen kanssa yhdessä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (LEOPS). Tähän kirjataan lapsen esiopetuksen henkilökohtaiset tavoitteet vuodelle. Suunnitelman kouluun siirtyvä osa annetaan huoltajan luvalla kouluun esiopetusvuoden jälkeen. Keväällä käydään arviointikeskustelu lapsen vanhempien kanssa, jossa käydään läpi esiopetusvuotta sekä lapsen kehitystä ja mahdollista tuen tarvetta kouluun siirryttäessä. Tavoitteena on turvata lapselle onnistunut koulunaloitus. 24

26 8. LEIKKIKOULUN TAPAHTUMAT Lukuvuoden aikana leikkikoulussa huomioidaan yleisimmät kulttuuriin liittyvät juhlapyhät sekä juhlitaan jokaisen lapsen syntymäpäiviä. Isompia retkiä tehdään koko ryhmän kanssa kerran syksyllä ja kerran keväällä. Koko ryhmän kesken käydään luontoretkillä kerran kuussa ja lisäksi tehdään muita retkiä isompien lasten kanssa esim. museoihin. HEINÄKUU * leikkikoulu suljettu ELOKUU * tutustumista * vanhempainilta SYYSKUU * toiminta viikkoohjelman mukaan alkaa KESÄKUU * kesähoito * leikkiä, ulkoilua ja retkeilyä TOUKOKUU * LEOPS-keskustelut * äitienpäiväkahvit * kevätjuhlat HUHTIKUU * pääsiäinen * vappunaamiaiset MAALISKUU * isovanhempienpäivä * pedagoginen ilta VUODEN TAPAHTUMAT HELMIKUU * ystävänpäivä * laskiainen LOKAKUU * kasvatuskeskustelut alkavat * LEOPS- keskustelut * syksyn taidetunnit alkavat * koko ryhmän teatteriretki TAMMIKUU * kevään taidetunnit alkavat MARRASKUU * isänpäiväkahvit * valokuvaus JOULUKUU * itsenäisyyspäivä * pikkujoulut * joulujuhlat luontoretkellä tutkailemassa kevään tuloa 25

27 9. LAPSEN TUKEMINEN Jokainen lapsi tarvitsee tukea jossain vaiheessa jollakin kasvunsa ja kehityksensä osaalueella. Leikkikoulussa lapset otetaankin huomioon yksilöinä heidän tarpeitaan tukien. Aikuiset havainnoivat lasta kokonaisvaltaisesti kiinnittäen huomiota sekä lapsen vahvuuksiin että niihin tilanteisiin ja asioihin, joissa lapsi tarvitsee tukea. Aikuiset mukauttavat omaa toimintaansa ja toimintaympäristöä lapsen tarpeita vastaavaksi ja käyttävät erilaisia pedagogisia keinoja helpottaakseen lapsen arjen sujumista. Tuen tarvetta saattaa ilmetä esimerkiksi kielen ja puheen, fyysisen, tiedollisen, tunneelämän tai sosiaalisen kehityksen alueella. Huolestuttavat asiat otetaan puheeksi vanhempien kanssa, samoin kuin vanhempia kannustetaan ottamaan puheeksi henkilökunnan kanssa kaikki lapsensa kasvussa ja kehityksessä huolestuttavat seikat. On tärkeää päästä vaikuttamaan lapsen kehitystä haittaaviin ja viivästyttäviin tekijöihin mahdollisimman aikaisin ja tarjota lapselle varhaista tukea. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä neuvolan kanssa, jotta lapsi saa tarvitsemaansa lisätukea (esim. puheterapia). Lapsen tukemisen ja seurannan lisäksi saatetaan vanhempien kanssa miettiä myös mahdollisten lisätutkimusten tarvetta. Jos lapsella todetaan erityisen tuen tarve, tehdään hänelle erityisen tuen suunnitelma yhdessä vanhempien kanssa ja lasta tuetaan yhdessä sovituin, lapselle yksilöllisesti suunnitelluin varhaiskasvatuksellisin tukitoimin. Ryhmässä toimii erityislastentarhanopettaja ja yhteistyötä tehdään myös moniammatillisen työryhmän kanssa (esim. puheterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi) kanssa. Varsinaisia rakenteellisia tukitoimia leikkikoululla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta toteuttaa (esim. ryhmän pienennys tai avustajan tuki). Ryhmän aikuiset havainnoivat lasta päivittäin ja jakavat havainnot koko tiimin kesken. Näin toimintaa ja toimintatapoja pystytään muokkaamaan lapsen tarpeiden mukaan ja tiedottamaan niistä myös vanhemmille. Vanhempien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja sovitaan lapsen edun mukaisista yhtenäisistä käytännöistä sekä leikkikoulussa että kotona. 26

28 10. KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan kasvattajien ja vanhempien yhteistä sitoutumista ja toimimista lapsen kehityksen, kasvun ja oppimisen tukemiseksi. Kasvatuskumppanuudessa tärkeää on molemminpuolinen luottamus, kuuleminen, kunnioitus sekä vastavuoroisuus. Leikkikoulussa toivotaan myös vanhempien sitoutuvan kasvatuskumppanuuteen. Siksi on sovittu, että vanhemmat käyvät ensin havainnoimassa leikkikoulussa ja päättävät vasta sen jälkeen ottavatko lapselleen tarjotun hoitopaikan vastaan. Keväällä lapsi pääsee vanhempien kanssa tutustumaan leikkikouluun ja voi käydä vanhemman kanssa myös ulkoilemassa ryhmän mukana kevään aikana jos mahdollista. Näin ryhmän aikuiset ehtivät tutustua perheeseen jo ennen varsinaisen hoitosuhteen alkamista. Hoitosuhteen alkaessa lapsen vanhempien kanssa pidetään aloituskeskustelu, jossa vanhemmat kertovat lapsestaan ja lapsen erityispiirteistä. Keskustelussa käydään myös läpi yhteisiä tärkeitä asioita ja vanhempien toiveita esim. päiväunien suhteen. Syksyisin kaikille perheille pidetään omat kasvatuskeskustelut. Keskusteluja järjestetään tarvittaessa pitkin lukuvuotta päivittäisen yhteydenpidon lisäksi. Lapsen esiopetussuunnitelma (LEOPS) laaditaan vanhempien ja lapsen kanssa yhdessä syksyllä ja sen toteutumista arvioidaan keväällä. Lasten toimintaa tehdään vanhemmille näkyväksi esimerkiksi valokuvaamalla, sekä kirjaamalla ylös lapselle näytettyjä montessoritöitä ja lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä huomioita. Kirjalliset dokumentit toimivat pohjana kasvatuskeskusteluille. Syksyn alussa pidetään vanhempainilta, jossa käydään läpi päiväohjelma sekä yhdessä keskustellen sovitaan yhteisistä käytännöistä ja toimintatavoista, sekä tarkennetaan kodin ja leikkikoulun roolit. Kevään vanhempainillassa syvennytään pedagogiseen puoleen ja montessorivälineistöön. Vanhempien osallisuutta ja tutustumista leikkikoulun toimintaan kannustetaan esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuutta havainnointiin ja osallistumista vanhempaintoimikunnan toimintaan. 27

29 11. YHTEISTYÖTAHOT Leikkikoulun lapset menevät kouluun pääsääntöisesti Herttoniemen ala-asteelle. Siksi yhteistyötä tehdään erityisesti Herttoniemen alueen koulujen ja päiväkotien kanssa. Yhteistyötä ohjaamaan on tehty yhteistoimintasuunnitelma, jota arvioidaan ja päivitetään kerran vuodessa. Muita tapaamisia ovat keväällä lapsen tulevan opettajan kanssa pidettävät siirtokeskustelut ja syksyllä pidettävä palautekeskustelu. Keskusteluihin tarvitaan vanhempien lupa, jota kysytään lapsen esiopetus suunnitelmalomakkeessa. Neuvolan kanssa tehdään yhteistyötä erityisesti lapsen täyttäessä 4-vuotta. Tällöin vanhempien kanssa keskustellaan ja yhdessä täytetään 4-vuotiaan lapsen Hyve-mallin mukainen seurantalomake, joka lähetetään nimetylle terveydenhoitajalle hyvissä ajoin ennen neuvolakäyntiä. Vanhemmat Päivähoitopäällikkö Kiertävä erityislastentarhanopettaja Palopäällikkö YHTEISTYÖTAHOJA Neuvola Seurakunta Tarvittaessa puheja toimintaterapeutit Kirjasto Alueen päiväkodit ja koulut 28

30 12. ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI Varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti ja sitä pyritään kehittämään oman työn arvioinnin ja vanhemmilta saadun palautteen perusteella. Työyhteisö on tiivis ja keskustelua työn sisällöstä ja toimintatavoista käydään lähes päivittäin. Lisäksi toimintaa tukevat yhteiset tiimipalaverit. Työyhteisön kehittämispäiviä on yksi syksyisin ja yksi keväisin. Jokainen työntekijä käy lisäksi kehityskeskustelun esimiehensä kanssa vuosittain. Omaan työssä kehittymiseen kuuluu myös itsearviointi ja keskustelut työtovereiden kanssa. Tiimin jäsenet ovat sitoutuneet päivittämään omaa osaamistaan osallistumalla tarjolla oleviin koulutuksiin ja lukemalla ammattikirjallisuutta. Ajoittain leikkikoulun toimintaa arvioidaan Helsingin sosiaaliviraston toteuttamalla asiakaskyselyllä. Lasten toimintaa ja kehitystä arvioidaan havainnoimalla esimerkiksi montessorityöskentelyä ja leikkiä, sekä kirjaamalla huomioita ylös. Myös lapselle esitellyt materiaalit kirjataan ylös. Kirjaaminen ja lapsen kasvun ja kehityksen arviointi toimivat perustana vanhempien kanssa käytäville kasvatuskeskusteluille. Vanhemmat tuovat päivittäin oman osuutensa arviointiin ollen lastensa parhaita tuntijoita. Lapsen esiopetussuunnitelman laatimiseen kuuluu olennaisena osana lapsen osallisuus ja itsearviointi. Ryhmän aikuiset täyttävät seurantalomakkeet yhdessä vanhempien kanssa neuvolakäynnille (4-vuotisneuvola) sekä tarvittaessa kirjoittavat kuvauksia lapsen kasvusta ja kehityksestä muillekin asiantuntijatahoille. Montessorivälineiden lisäksi muita arvioinnin apuvälineitä ovat tarvittaessa lapsen kielellisen kehityksen apuna käytettävät Kettu- ja Lumiukko testit, sekä Kontrolloitu piirrostarkkailu (KPT), jota käytetään esiopetusvuonna. Tarvittaessa tehdään myös lapsen kouluvalmiuksien arviointi. Näihin pyydetään aina vanhempien lupa. Lapsiryhmän toimintaa dokumentoidaan myös valokuvaamalla ja ajoittain videoimalla. Jokaisella lapsella on oma kasvun kansio, johon kerätään lapsen töitä, mietteitä sekä valokuvia leikkikouluvuosilta. Leikkikoulun aikuiset pitävät tärkeänä kuunnella lasten toiveita ja lapsilta saatu palaute on tärkeä osa arviointia. 29

31 LIITE KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA Mitä kiusaaminen on? Kiusaamista voi ilmetä sanallisessa, fyysisessä ja psyykkisessä muodossa. Sanallisesti lapsi saattaa puhua toisesta ilkeästi ja rumin sanoin, arvostella vaatteita tai hiuksia tai juoruilla/kuiskutella. Fyysinen kiusaaminen tarkoittaa esimerkiksi lyömistä tai potkimista, kivien/hiekan heittämistä päälle tai toisen leikin sotkemista. Psyykkinen kiusaaminen näkyy leikistä pois sulkemisena tai leikin sääntöjen muuttamisena, tietoisena puhumattomuutena, toisen lapsen vähättelynä tai esim. syntymäpäiväjuhlilla kiristämisenä (esim. en kutsu synttäreille, jos ). Kiusaamisesta puhuttaessa on tärkeää erottaa varsinainen kiusaaminen yksittäisistä teoista, jotka liittyvät ristiriitojen ratkaisemisen ja sietämisen opetteluun ja kuuluvat lapsen kehitykseen. Riitaa tulee usein jostakin asiasta, kuten leikin juonesta tai leluista, jolloin taustalla saattaa olla ajattelemattomuus, äkkipikaisuus tai muutoin erilaiset visiot leikin kulusta. Kiusaamisen ehkäisy Syksyisin uusien lasten aloittaessa leikkikoulussa käytetään aikaa tutustumiseen, jotta aloittavalle lapselle muodostuisi turvallinen olo. Aikuinen toimii tällöin tärkeänä linkkinä lapsen ja uuden ympäristön/ryhmän välillä. Ilmapiiri luodaan lämminhenkiseksi ja turvalliseksi, jossa jokainen lapsi saa olla oma itsensä, tullen hyväksytyksi sellaisenaan. Pohjana on ryhmän aikuisten positiivinen ja välittävä ilmapiiri, joka välittyy myös lapsille. Aikuinen toimii myös omalla käytöksellään mallina ja hyvät tavat kuuluvat leikkikoulussa jokapäiväiseen arkeen. Lapsiryhmän systemaattinen havainnointi ja lasten ominaispiirteiden tunteminen (temperamentti/persoonallisuus) on tärkeää kiusaamisen ehkäisyssä. Ne auttavat aikuista havaitsemaan tilanteita sekä tekemään oikeita tulkintoja myös konfliktitilanteissa. Näin kyetään puuttumaan välittömästi kiusaamiseen. Yhdessä sovitut selkeät säännöt helpottavat kanssakäymistä ja vähentävät osaltaan ristiriitatilanteita. Hyväksyvässä ilmapiirissä on turvallista harjoitella sosiaalisemotionaalisia taitoja. Leikkikoulun arjessa tarjoutuukin lukuisia mahdollisuuksia harjoitella erilaisia tunnetaitoja ja opetella tunteiden sanoittamista. Lisäksi 5-6 -vuotiaiden kanssa käytetään Askelettain-opetusohjelmaa, jossa opetellaan kuvien ja käsinukkejen avulla sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja. Myös piiritilanteissa harjoitellaan konkreettisesti erilaisia tilanteita ja hyviä tapoja draaman avulla (esim. anteeksi, voisitko väistyä ). Leikkikoulussa tavoitteena on ohjata lasta käyttämään erilaisia positiivisia vuorovaikutuksen toimintamalleja. 30

32 Kiusaamiseen puuttuminen Jokainen leikkikoulun aikuinen on tietoinen yhteisistä säännöistä sekä toimintatavoista ja kykenee ratkaisemaan konflikteja. Kiusaamiseen puututaan välittömästi ja johdonmukaisesti ja se otetaan vakavasti. Tilanteen selvittää se aikuinen, joka on läsnä tai jolle asiasta tullaan kertomaan. Aikuisen on kuitenkin hyvin tärkeää havainnoida tilanteita ja lapsia niin, että hän kykenee arvioimaan milloin kyseessä on konfliktitilanne ja milloin kiusaaminen. Kiusaamistapauksessa ilmenee vallankäyttöä eikä uhri pysty puolustamaan itseään. Tällöin tilanteeseen on puututtava välittömästi. Jos kyseessä on esimerkiksi muutaman lapsen tiettyyn lapseen kohdistuva kiusaaminen, voidaan kiusaavien lasten yhdessäoloa rajoittaa, jotta lapset ymmärtävät tilanteen uhrin kannalta ja kierre saadaan katkaistua. Tällöin ollaan aina yhteydessä myös vanhempiin. Toisaalta taas kahden tasavertaisen lapsen riidellessä esimerkiksi leikin kulusta, tarjoutuu hyvä tilaisuus harjoitella sosiaalisia taitoja (mm. joustamista omista mielipiteistä ja kompromissien tekoa) ja tällöin aikuinen voi jäädä havainnoimaan tilanteen kulkua. Mikäli lapset eivät itse kykene ratkaisemaan tilannetta, tulee aikuinen apuun. Konfliktitilanteissa aikuinen selvittää mistä tilanne sai alkunsa tai oliko toiminnan taustalla jokin tietty syy. Tilanne käydään asianomaisten kanssa läpi ja kuunnellaan jokaista osapuolta tasapuolisesti. Mikäli osapuolet ovat rauhoittuneet, pohditaan yhdessä miten tilanteessa olisi pitänyt toimia. Tilanne voidaan vielä konkreettisesti harjoitella näiden lasten kanssa draaman avulla. Aikuinen ohjaa tarvittaessa pyytämään anteeksi. Riippuen tilanteen vakavuudesta tai toistuvuudesta, asiasta kerrotaan osapuolten vanhemmille. Jokainen lapsi on erilainen ja kokee asiat omalla tavallaan. Joskus taustalla voi olla väärinkäsitys, jolloin lapsi on saattanut kokea tilanteen kiusaamiseksi, vaikka toinen on esittänyt jonkin asian leikkimielisesti. Tällöin pohditaan näiden lasten kanssa yhdessä, kuinka toinen voi kokea asiat erilailla. Joskus ryhmässä saattaa olla myös äkkipikainen lapsi, joka toimii ennen kuin ajattelee. Tällöin on tärkeää ohjata lasta, mutta myös ymmärtää lapsen käyttäytymistä ja suhtautua lapseen positiivisesti. Jokaiselle lapselle on tärkeää saada positiivisen vuorovaikutuksen kokemuksia negatiivisen noidankehän sijaan. Pienen lapsen identiteetti ei ole vielä muotoutunut kiusaajaksi tai kiusatuksi eivätkä kiusaamiseen liittyvät roolit ole vielä kovin pysyviä, joten aikuinen pystyy vaikuttamaan asiaan. Aikuisen vastuu ja rooli on aina merkittävä kiusaamistilanteisiin puuttumisissa. 31