JOUPIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

Transkriptio

1 JOUPIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA 2013

2 1 Joupin päiväkoti on Seinäjoen kaupungin omistama ja ylläpitämä päiväkoti, joka on perustettu vuonna Joupin päiväkoti kuuluu Jouppi - Katajalaakson varhaiskasvatusalueeseen. Päiväkotimme on 108 paikkainen ja talossa toimii kuusi lapsiryhmää. Päiväkodissamme työskentelee ammattitaitoinen henkilökunta, joka koostuu päiväkodinopettajista, lastenhoitajista, päiväkotihuoltajista ja avustajista. Metsäpirtti: Viherlaakso: Käpykolo: Punainen Tupa: Tuulenpesä: Koivulehto: 12 paikkainen integroitu pienryhmä 12 paikkainen 1-2-vuotiaitten ryhmä 21 paikkainen 3-5-vuotiaitten ryhmä 21 paikkainen 3-5-vuotiaitten ryhmä 21 paikkainen esiopetusryhmä 21 paikkainen esiopetusryhmä, jossa muun toiminnan ohella tutustutaan englanninkieleen Lapsiryhmät muodostetaan hieman eri tavoin vuosittain, riippuen lasten ikäjakaumasta. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ MINÄ JA JOUPIN PÄIVÄKOTI Fyysinen ympäristö päiväkodin tilat ympäröivä piha-alue lähimetsä Larvamännikkö lähiympäristön ulkoilualueet Psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö turvallisuus pienryhmätoiminta lasta kannustava ilmapiiri kiusaamiseen puuttuminen muut hyvinvointiin vaikuttavat tekijät, esim. vaaratekijöiden minimointi

3 2 TYÖMME PERUSTUU SEURAAVILLE ARVOILLE Arvostan toista ihmistä Luottamus luo turvallisuutta Läheisyys on välittämistä Avoin yhteistyö perheiden kanssa MINÄ OPIN Päiväkotimme varhaiskasvatuksen perustana ovat toiminnallisuus ja kokemuksellisuus. Pyrimme huomioimaan toiminnassa lasten toiveita ja kiinnostuksen kohteita. Leikki on päiväkotimme keskeinen työväline. Sen avulla lapsi oppii uusia asioita. Leikkiessään pienryhmissä eri-ikäiset lapset oppivat myös vuorovaikutustaitoja ja yhteispeliä. SAATTEEKSI Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla, ja minkälaisin siivin lentää valtameren suola ja onko muovivaahtoa sen hurjan härän kuola. Täytyy koetella, koskea ja katsella ja haistella täytyy multaan painaa poskea ja vettä maistella. Silloin tietää millaisessa maailmassa täytyy asua. Mutta kaikkea ei ehdi nähdä, paljon ohi vilahtaa ja joka hetki syntyy jotain, joka muuttaa maailmaa. (Ilpo Tiihonen)

4 3 KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT MINUN ON HYVÄ OLLA Joupin päiväkodissa lapsi huomioidaan yksilönä. Häntä kohdellaan johdonmukaisesti ja tasaarvoisesti. Toiminnan suunnitteluun vaikuttavat mm. lapsen ikä- ja kehitystaso. Kasvattaja kuuntelee lasta ja on aidosti läsnä. Tärkeää on: o kiireettömyys o mahdollisimman pysyvät aikuis- ja kaverisuhteet o turvallinen ja monipuolinen toimintaympäristö ja välineet o terveellinen, monipuolinen ravinto ja myönteiset kokemukset ruokailusta o positiivinen asenne ja huumori Lapsiryhmien muodostaminen: Lapsen siirtyessä ryhmästä toiseen, pyritään siihen, että tuttu aikuinen seuraa mukana. Lapselle jo syntyneet kaverisuhteet huomioidaan ryhmiä muodostettaessa. Lapsen ikä on merkittävä tekijä ryhmää rakennettaessa, mutta myös yksilöllinen kehitys huomioidaan. Pienryhmätoiminta: Päiväkodissamme lapsiryhmän jakaminen pienempiin ryhmiin on arkipäivää. Toisinaan toimimme kiinteämmissä pienryhmissä, toisinaan ryhmien koko ja kokoonpano vaihtelevat lasten kehitystason, toiminnan sisällön tai lasten oman kiinnostuksen mukaan. Joskus pienryhmähetki voi olla aikuisen kanssa kahden kesken olemista. MINÄ JA MUUT Päiväkodissa elämme toisten kanssa ja opettelemme toisten huomioon ottamista ja toisista välittämistä. Tärkeää on: o tapa- ja moraalikasvatus o erilaisten ihmisten kanssa toimiminen ja kasvaminen o toisen ihmisen kuuleminen ja empatiakyvyn vahvistaminen o ristiriitojen selvittäminen o oman vuoron odottaminen o keskustelu ja vuorovaikutus o yhdessä tekeminen ja leikkiminen o kiitos, kannustus ja positiivinen palaute o vuosittaiset projektit

5 4 MINÄ OSAAN ITSE Varhaiskasvatuksen perustehtäviin kuuluu omatoimisuuden asteittainen lisääminen. Kasvattajan tehtävä on kannustaa lasta tekemään itse, huomioiden lapsen vireystila. Joskus osaavakin lapsi tarvitsee ja haluaa apua. o lapselle annetaan mahdollisuus ikätason mukaisesti toimia itse perushoidon tilanteissa (pukemiset, riisumiset yms.) o pienet työtehtävät (tavaroiden korjaaminen paikoilleen, apulaisena toimiminen) lisäävät vastuullisuutta, toisten huomioon ottamista ja leluista ym. huolehtimista o lasta rohkaistaan ilmaisemaan tunteitaan ja ajatuksiaan Omatoimisuus lisää lapsen itseluottamusta! KASVATUSKUMPPANUUS MINÄ ALOITAN PÄIVÄHOIDON Perhe saa tiedon myönnetystä päivähoitopaikasta kirjeitse. Perhe ottaa yhteyttä päiväkotiin ja sopii tutustumiskäynneistä. Mitä pienempi lapsi, sitä tärkeämpää on käydä tutustumassa päiväkotipaikkaan. Tutustumiskäynnillä lapsi perheineen tapaa ryhmänsä kasvattajat ja muun henkilökunnan. Vanhemmille kerrotaan päiväkodin tavoitteista ja arjen toimintatavoista ja tutustutaan päiväkodin tiloihin. Vanhemmat puolestaan kertovat oman lapsensa tavoista, omista kasvatusnäkemyksistään ja asioista, jotka auttavat lapsen päivähoidon aloitusta. Vanhemmilla on mahdollisuus jättää lapsensa muutamaksi tunniksi tai jäädä itse lapsensa kanssa päiväkotiin. Päiväkodissa täytetään Meirän Vasun Tietoja sinusta -lomake sekä mahdollisesti Tutustumispäivä lomake. Lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelu (vasu) käydään mahdollisimman pian hoidon aloituksen jälkeen. Vasua päivitetään vuosittain lapsen syntymäpäivän tienoilla. (liite Meirän Vasu) Esiopetusryhmissä saatetaan järjestää myös yhteisiä tutustumispäiviä.

6 5 MINÄ, PERHEENI JA PÄIVÄHOITO Joupin päiväkodissa tavoitteena on luoda hyvä pohja kasvatuskumppanuudelle vanhempien kanssa. Pidämme yllä ilmapiiriä, jossa lasta koskevista asioita voidaan puhua avoimesti ja ymmärrettävästi molemmin puolin. Näin syntyy kasvatuskumppanuus, jossa vanhempien ja kasvattajien erilainen asiantuntemus ja tietämys yhdistyvät edistämään lapsen hyvinvointia. Yhtenä osana kasvatuskumppanuutta on perheiden arjen tukeminen. Varhaiskasvatuksen työntekijöinä pyrimme siihen, että meillä on aikaa perheille. Olemme tukena, kuuntelemme ja tarvittaessa ohjaamme eteenpäin. Päiväkotimme tärkeitä yhteistyötahoja ovat: o neuvola o kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja (kelto) o keittiö o alueemme päiväkodit ja koulut o seurakunta o alueemme sosiaalityöntekijät o puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit o kuntoutusohjaajat o psykologi- ja perheneuvonta palvelut Huomioimme päiväkodissa lasten kieli- ja kulttuuritaustan. Suhtaudumme ennakkoluulottomasti ja kunnioittaen perheisiin, joilla on erilainen kulttuuritausta. Huomioimme heidän näkemyksensä ja arvonsa. Vahvistamme suomen kielen osaamista ja tutustutamme heidät päiväkodin arkeen. Tarvittaessa käytämme keskustelun apuna tulkkia.

7 6 LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA MINÄ LEIKIN, LIIKUN, KOEN, ILMAISEN JA TUTKIN Leikki on alle kouluikäisen lapsen tärkein oppimisen muoto. Lapsi on luonnostaan aktiivinen, innostunut ja tiedonhaluinen. Leikin, liikkumisen, taiteen keinoin ilmaiseminen ja kokeminen sekä tutkiminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Leikin kautta lapsi saa mahdollisuuden omien tunteidensa käsittelyyn. o huomioimme eri-ikäisten lasten leikkitarpeet o annamme leikille riittävästi aikaa o lasten käytössä on sopivat tilat ja leikkivälineet sekä sisällä, että ulkona o luomme turvallisen ja hyväksyvän leikkiympäristön Liikkuminen on lapselle luontaista. Juostessaan, hyppiessään, kiipeillessään lapsi harjoittelee oman kehonsa tuntemusta, hallintaa ja omatoimisuutta. Liikunta tukee lapsen kokonaiskehitystä ja edistää oppimisvalmiuksia o liikumme päivittäin o tarjoamme myönteisiä liikuntakokemuksia o opetamme eri lajien perustaitoja o annamme mahdollisuuden liikuntaleikkeihin (päiväkodin liikuntasali, uima-allas, päiväkodin piha-alue) Tutkiminen ja havainnoiminen eri aistein on lapsen tapa oppia ympäristöstään. o järjestämme monipuolisen ja haastavan oppimisympäristön o lapsilla on käytössään innostavat ja turvalliset materiaalit ja välineet o konkreettiset tutkimuskohteet nousevat lapsen arjesta o keskustelu ja pohtiminen ovat osa toimintaamme

8 7 Taiteellisten elämysten ja kokemusten kautta kehittyy lapsen persoonallisuus, luovuus, mielikuvitus ja itseilmaisu. o musiikkielämykset o kuvataide-elämykset o materiaalit lapsen saatavilla o draama o konsertit, teatteri ja retket TUOTOSTA TÄRKEÄMPÄÄ ON TEKEMISEN ILO!

9 8 SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT (orientoida= suunnata, tutustuttaa, antaa alustavia tietoja) MINÄ OPETTELEN Varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot toteutuvat lapsen arjessa. Kieli on kommunikaation ja vuorovaikutuksen väline kaikkien orientaatioiden alueilla. Kieli on ajattelun ja vuorovaikutuksen väline. Lapsen päivä rakentuu vuorovaikutustilanteista sekä lasten että aikuisten kanssa. NIMEÄMINEN SADUT LORUT RIIMIT KUUNTELEMINEN, PUHUMINEN, KESKUSTELEMINEN KIRJALLISUUS KIELI JA VUOROVAIKUTUS ILMAISU Varhaiskasvatuksen sisällöllisiä orientaatioita ovat: Matemaattinen orientaatio: Vertaaminen, päätteleminen, laskeminen, kokeileminen ja oivaltaminen arkielämän tilanteissa leikinomaisesti lapsille tuttujen esineiden ja välineiden avulla. LAJITTELU LUOKITTELU VERTAILU LUVUT LUKUMÄÄRÄT PERUSMUODOT Kolmio, neliö ympyrä MATEMAATTINEN OSA-ALUE AIKA Esim. vuodenajat vuorokaudenajat MITTAAMINEN AVARUUDELLISET KÄSITTEET alla, päällä, takana, edessä jne.

10 9 Luonnontieteellinen orientaatio: Elollisen luonnon ilmiöihin syventyminen, havainnoiminen, tutkiminen ja kokeileminen. Vuodenaikojen vaihtelun hyödyntäminen ja lähiympäristöstä huolehtiminen. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio: Menneisyyden ja nykypäivän havainnoiminen lasten omassa perheessä, lähiympäristössä ja Seinäjoen kaupungissa. Suomalaiseen ja etelä-pohjalaiseen perinteeseen tutustuminen. MAA JA AVARUUS HISTORIA JA PERINTEET LUONNON TUTKIMINEN YMPÄRISTÖ JA LUONTO KESTÄVÄ KEHITYS RETKET KOKEILUT Esteettinen orientaatio: Taiteen, kauneuden, rytmin, melodian ja erilaisten tunteiden elämyksellinen kokeminen. Ihmisenä ja ihmisyyteen kasvaminen. Lasten omien näkemysten ja arvostusten huomioiminen. KUVATAIDE DRAAMA KÄDEN- TAIDOT ESTEETTINEN OSA-ALUE PÄIVÄKODIN JUHLAT MUSIIKKI ULKOILU LIIKUNTA RAVINTO

11 10 Eettinen orientaatio: Lapsella on oikeus kokea, että hänestä välitetään ja hänen tarpeistaan huolehditaan. Oikean ja väärän tunnistaminen, anteeksi antaminen, vastuun kantaminen, kaverien huomioon ottaminen ja auttaminen arjen luontaisissa tilanteissa ja vuorovaikutuksessa. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio: Tilan ja ajan antaminen hiljentymiselle, lasten kysymyksille, ihmettelylle, hengellisille asioille ja ilmiöille. Huomioidaan suomalaisen yhteiskunnan kristillinen perinne ja juhlapyhät. Lapsen vasussa ovat vanhempien kanssa sovitut lapsikohtaiset sisällöt. USKONTO/ ELÄMÄNKATSOMUS TUNTEET TOISEN HUOMIOON OTTAMINEN EETTINEN OSA-ALUE HYVÄT TAVAT OMAT OIKEUDET JA RAJAT ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN ERITYINEN TUKI MINÄ TARVITSEN APUA Lapsen tuen arvioinnin lähtökohtana ovat vanhempien ja kasvattajien havainnot tai lapsen aiemmin havaittu erityisen tuen tarve. Jos kasvattajilla tai vanhemmilla herää huoli lapsen kasvusta tai kehityksestä, yhdessä vanhempien kanssa ryhdytään miettimään keinoja lapsen kehityksen tukemiseen. Päiväkodissamme toimii integroitu pienryhmä kehityksessään viivästyneille lapsille. Jokaisessa päiväkotimme ryhmässä on lapsia, joilla on erityisen tuen tarvetta. Tammikuussa 2011 päiväkodissamme aloitti relto (resurssierityislastentarhanopettaja), joka työskentelee tarvittaessa päiväkotimme muissa ryhmissä. Integroidun pienryhmän erityisen tuen tarpeessa olevista päiväkotimme lapsista vastaa oma varhaiskasvatuksen erityisopettaja (elto).

12 11 Näin toimimme: o tiivistämme yhteistyötä vanhempien ja kasvattajien kesken o mukautamme oppimisympäristöä lapselle sopivammaksi o yksilöllinen ohjaus o pienryhmätoiminta o vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät (esim. viittomat, kuvitettu päivä- / toimintajärjestys) o laadimme toiminta-/ hojks -suunnitelman yhteistyössä vanhempien ja kuntouttavien tahojen kanssa o tarvittaessa lapsella voi olla henkilökohtainen avustaja päiväkodissa o asiantuntijat voivat toteuttaa päiväkodissa lapsen kuntoutusohjausta ja muita terapioita ARVIOINTI Päiväkodissa on keskusteltu, suunniteltu ja kirjattu yhteisiä tavoitteita sekä päämääriä hyvän varhaiskasvatuksen toteutumiseksi. Ne konkretisoituvat arjen vuorovaikutustilanteissa ja toiminnassa. Lapset ovat riippuvaisia aikuisista, heiltä saamastaan hoivasta, kasvatuksesta ja opetuksesta. Tämän vuoksi on tärkeää, että päiväkodin toimintaa arvioidaan säännöllisesti. Mitä se on: o lapsen ensimmäinen vasu tehdään, kun lapsi aloittaa päivähoidon o vasu päivitetään vuosittain lapsen syntymäpäivän tienoilla o lasten palautteet / lapsihaastattelut o vanhempien palautteet o henkilökunnan kehityskeskustelut vuosittain o kasvattajan itsearviointi o päivittäinen arjen pedagogiikan arviointi /tiimin toiminnan arviointi o tiimin sisäiset arviokeskustelut/ esimiehen kanssa käytävät tiimikeskustelut Arvioinnin perusteella toimintatapoja ja käytäntöjä joko säilytetään tai muutetaan ja kehitetään.