TRIANGLE-HANKE BENCHMARKING-MATKA TANSKAN AALBORGIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TRIANGLE-HANKE BENCHMARKING-MATKA TANSKAN AALBORGIIN 6.-9.2.2012"

Transkriptio

1 TRIANGLE-HANKE BENCHMARKING-MATKA TANSKAN AALBORGIIN

2 TRIANGLE-HANKKEEN BENCHMARKING-MATKA AALBORGIIN, TANSKAAN Matkan tavoitteet TRIANGLE-hankkeen tavoitteena on löytää kansainvälisen yhteistyön kautta uusia toimintamalleja nuorten syrjäytymisen ja nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi Oulun seudulla. Hankkeessa toteutetaan kuusi benchmarking-matkaa eurooppalaisiin kohteisiin ja matkojen tavoitteena on tutustua kohdealueiden hyviin käytänteisiin hankkeen aihealueen ympärillä. Matkoilta kerättyjä hyviä käytänteitä käsitellään matkojen jälkeen teemaryhmissä. Teemaryhmät koostuvat Oulun seudulla alle 25-vuotiaiden nuorten kanssa työskentelevien organisaatioiden edustajista. Teemaryhmissä ulkomaanmatkoilta tuotuja hyviä käytänteitä analysoidaan ja pohditaan niiden käyttömahdollisuuksia sekä jatkojalostetaan niitä edelleen, jotta ne soveltuisivat paremmin käyttöönotettaviksi Oulun seudulla. Hankkeen toisen benchmarking-matkan kohteeksi valittiin Tanska, sillä Tanskan ohjausmallit ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta Oulun seudulla. Aalborgin kaupunki valikoitui kohteeksi, koska Aalborgissa sijaitsee Tanskan työministeriön alainen nuorisoyksikkö (National Youth Task Force), jonne TE-toimistosta oli yhteyshenkilö. Nuorisoyksikön yhteyshenkilön avustuksella saatiin järjestettyä vierailukäyntejä Aalborgissa nuorten työllisyys- ja koulutusasioiden parissa työskenteleviin organisaatioihin. Lisäksi TRIANGLE-hankkeessa pyritään etsimään vierailukohteiksi sellaisia alueita, jotka vastaavat kokoluokkansa perusteella Oulun aluetta. Osallistujat OSAO: Saija Niemelä-Pentti, kehittämisjohtaja Hanna Laurila, kuraattori Tuukka Puijola, koulutussuunnittelija TE-toimisto: Camilla Karvinen, työvoimaneuvoja Sari Isojämsä, psykologi (Byströmin nuorten palvelut) OAKK: Tuuli Lähteenmäki, koulutuspäällikkö Oulun kaupunki: Pekka Fredriksson, lukio-opetuksen johtaja, va. opetustoimenjohtaja Kunnan/työpajojen edustaja: Tuula Väisänen, palveluesimies, Kiimingin kunta TRIANGLE: Heli Laitila, projektipäällikkö Virve Kivelä, projektipäällikkö

3 Matkaohjelma Maanantai Kokoonnuimme Oulunsalon lentokentälle maanantaiaamuna klo Oulunsalosta lensimme Helsingin ja Kööpenhaminan kautta Aalborgiin, jossa olimme perillä paikallista aikaa klo National Youth Task Force (Den Nationale Ungeenhed) Nybrogade 16, 2.sal, 9000 Aalborg, yhteyshenkilö Kirsten Sværke Maanantaina vierailimme National Youth Task Forcen toimistolla. Siellä saimme yleisinformaatiota Tanskan työllisyydenhoidosta ja työllisyystilanteesta sekä erityisesti nuoriin kohdistuvista toimenpiteistä. National Youth Task Force on kaksivuotinen projekti, joka kuuluu Tanskan työministeriön alaisuuteen. Projektin päätehtävä on kerätä ja jakaa tietoa nuorisotyöttömyydestä ja fokus on erityisesti koulutuksessa ja työllistymisessä. National Youth Task Forcen tehtävänä on myös järjestää inspiraatiovierailuja ja vierailuja eri kuntien välillä eli edistää hyvien käytänteiden jakamista ja keräämistä. Lisäksi he järjestävät myös erilaisia konferensseja ja workshopeja nuorisotyöttömyyden aiheista. National Youth Task Force myös rahoittaa useita vuotiaiden nuorten asioita käsittelevää projekteja (yhteistyöprojekteja jobcentereiden, oppilaitosten sekä nuorten ohjauskeskusten välillä). Yleisinformaatiota Tanskan työllisyydenhoidosta Tanskassa on neljä työllisyysaluetta (employment regions) ja 91 paikallista Jobcenteriä. Työhallintoa johdetaan neljän periaatteen voimin: - Lainsäädäntö: minimivaatimus aktivointitoimenpiteille - Taloudelliset aloitteet (esim. aktivointi johonkin yritykseen)

4 - Kansalliset IT-työkalut (esim. Jobnet ja Jobindansats) - Dialogiin perustuva johtaminen Työllisyydenhoidossa on asetettu neljä tavoitetta vuodelle 2012: - Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen - Työttömyystuella (tai vast.) elävien määrän vähentäminen - Nuorten työttömyystuella (tai vast.) elävien määrän vähentäminen - Työttömyystuella (tai vast.) elävien maahanmuuttajien määrän vähentäminen Haasteena Tanskassa on huonontunut taloustilanne ja nuorten työnhakijoiden ammatillisen koulutuksen puute. Myös mielenterveysongelmat ovat yhä suurempi syy jäädä eläkkeelle aikaisin. Yleistietoa Tanskan nuorisotyöttömyydestä Tanskan yleinen työttömyysprosentti on 6% ja nuorisotyöttömyysprosentti on 10% ( vuotiaita nuoria). Tanskan hallitus on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2015 mennessä 95% kaikista nuorista on suorittanut jonkin koulutusohjelman. Tämä tavoite on lähtökohtana kaikissa nuoria koskevissa toimenpiteissä ja nuorten työttömien kohdalla päätavoitteena onkin ohjata heidät ensisijaisesti koulutukseen vuotiaat nuoret ovat erityisesti erilaisten toimenpiteiden kohteina; Kunnat tukevat nuoria noudattamaan koulutussuunnitelmaansa ja Jobcenterit aktivoivat niitä nuoria, jotka eivät ole valmiita jatkamaan opintojaan. Jobcenterit tarjoavat nuorille ohjausta sekä tukevat nuoria kehittämään omaa osaamistaan. Jobcentereiden kautta nuoret voivat päästä luki- sekä matematiikan testeihin ja tarvittaessa voivat osallistua näitä taitoja harjaannuttaville kursseille. Jobcenterin kautta nuoret voivat myös hakeutua yrityksiin työharjoitteluun (yli 18-vuotiaille tarjolla palkkatukijärjestelmä). Jobcentereiden kautta nuorille voidaan osoittaa mentori, joka on nuoren tukena koulutukseen ja työhön hakeutumisessa. Mentori voi tulla joko jostakin yrityksestä tai olla ns. sosiaalinen mentori, joka on esimerkiksi nuorten ohjauskeskuksen (UU:t) työntekijä.

5 Tiistai Tiistaina vierailimme kahdessa eri vierailukohteessa Aalborgissa. UU Aalborg (Youth Guidance Center) Ny Kastetvej 1-3, yhteyshenkilö Anne Froberg Tanskan ohjausjärjestelmä on toiminut nykymuodossaan vuodesta 2004 lähtien: taustalla on Tanskan hallituksen asettama tavoite siitä, että vuoteen 2015 mennessä 95% nuorista olisi suorittanut jonkin koulutuksen. Tanskan opetusministeriö on ollut vahvassa roolissa ohjausjärjestelmän muodostamisessa. Ohjausjärjestelmän tavoitteena on mm. varmistaa, että koulutus- ja uravalinnat tukevat sekä yksilön että yhteiskunnan tavoitteita, ehkäistä koulupudokkuutta ja auttaa erityisesti niitä nuoria, joilla on vaikeuksia löytää omaa tietään. Tanskassa toimii kahdenlaisia ohjauskeskuksia, jotka ovat eri hallinnonaloista riippumattomia. Kunnallisia nuorten ohjauskeskuksia (UU:t) toimii 45 eri kunnissa. UU:t vastaavat nuorten ohjauksesta perusopetuksesta nuorisoasteen opetukseen. UU:n eli nuorten ohjauskeskuksen asiakkaita ovat alle 25-vuotiaat nuoret, jotka ovat pudonneet koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle sekä nuoret jotka tarvitsevat ohjausta koulutus- ja uravalinnoissaan. Kunnallisten nuorten ohjauskeskusten lisäksi toimii seitsemän alueellista ohjauskeskusta (Studievalg), jotka vastaavat nuorten ohjauksesta nuorisoasteelta korkea-asteen opetukseen. UU:lla on lakisääteinen velvollisuus luoda kontakti alle 25-vuotiaaseen nuoreen, joka on jäänyt koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle ja muodostaa yhdessä nuoren kanssa suunnitelma siitä, miten hän pääsee takaisin koulutukseen tai työelämään. UU:t toimivat tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten kanssa, oppilaitoksilla on vuosiluokkien 1-10 osalta päävastuu opiskelijoidensa ohjauksesta, mutta UU:t toimivat ohjauksen koordinaattorina ja kehittäjinä. UU:t myös koordinoivat STU-opetusta (erityisopetus) sekä EGU-koulutusta (työperustainen koulutus).

6 Tanskan koulutusjärjestelmä UU:lla kävimme läpi Tanskan koulutusjärjestelmää, joka koostuu monista eri vaihtoehdoista. Suurin ero suomalaiseen koulutusjärjestelmään vaikuttaisi olevan se, että tarjolla on runsaasti erilaisia valmentavia koulutusvaihtoehtoja, joista saa jo jonkinlaisen pätevyyden toimia alan työtehtävissä yrityksissä. Perusopetus käsittää vuosiluokat 1-9 ja yli puolet tanskalaisista osallistuu myös 10. luokan opetukseen. Toisen asteen koulutus jaetaan yleiseen toisen asteen koulutukseen (general upper secondary education), joka on akateemisiin jatko-opintoihin valmentavaa koulutusta sekä ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen (vocational education and training) sisällä on useita eri ohjelmia ja koulutuksen kesto vaihtelee 1,5 vuodesta 5,5 vuoteen. Useimmiten ammatillinen koulutus kestää 3,5-4 vuotta. Ammatilliseen koulutukseen sisältyy keskimäärin yksi kolmasosa opiskelua oppilaitoksessa ja 2/3 tutkinnosta suoritetaan käytännön työssä työpaikoilla. Ammatillisen tutkinnon suorittaminen antaa ammatillisen pätevyyden sekä jatko-opintovalmiuden joihinkin korkea-asteen opintoihin. EGU-koulutus UU:t koordinoivat EGU-koulutusta (basic educational and vocational training), joka on on suunnattu niille vuotiaille nuorille, jotka eivät pysty suorittamaan ammatillista koulutusta vocational education and training-puolella tai joilla on haasteita työllistymisessä. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa sellaisen persoonallisen, sosiaalisen ja ammatillisen taitotason joka mahdollistaa hakeutumisen ammatillisen pätevyyden tuottavaan koulutukseen ja työllistymisen perusteet.

7 EGU-koulutus on noin kaksivuotinen koulutus, joka koostuu pääosin työskentelystä työpaikoilla. Koulutukseen kuuluu viikkoa opiskelua oppilaitoksessa, joka jaotellaan työskentelyn lomaan. Jokaiselle opiskelijalle tehdään yksilöllinen opintosuunnitelma. Koulutukseen sisältyy myös yksilöohjausta koko koulutuksen ajan. Nuorille maksetaan yrityksistä palkkaa heidän työskennellessään yrityksissä (n. 90 /vko) ja taloudellisen tilanteen ollessa myös Tanskassa haasteellinen, se aiheuttaa vaikeuksia työpaikkojen löytämiseen. Koulutuksen oppilaitososuuden kustantaa kunta. Niille nuorille, joilla ei ole valmiuksia osallistua EGU-tasoiseen koulutukseen on tarjolla useita valmentavia koulutuksia. Tuotantokoulut (production schools) ovat alle 25-vuotiaille suunnattua koulutusta, joka vastaa lähinnä suomalaista työpajatoimintaa. Tuotantokouluissa on jatkuva sisäänotto ja opiskelijat viettävät tyypillisesti tuotantokouluissa viisi kuukautta. Koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijan henkilökohtaista kehittymistä, jotta heillä olisi jatkossa paremmat valmiudet osallistua koulutukseen ja työllistyä. Myös tuotantokoulut tarjoavat opiskelijalle päivittäistä tukea ja ohjausta. Tuotantokoulujen lisäksi nuorille on tarjolla erilaisia valmentavia kursseja eri oppilaitoksissa ja mahdollisuus työharjoitteluun yrityksissä. AMU Nordjylland Training center AMU Nordjylland, Sofievej 61, 9000 Aalborg Tiistaipäivän toinen vierailukohteemme oli AMU Nordjylland, joka on vuonna 1960 perustettu ammatillinen oppilaitos. AMU Nordjylland tarjoaa ammatillista koulutusta heikossa työmarkkinaasemassa oleville; EGU-koulutusta, erityisopetusta (STU) ja työttömien tarpeisiin räätälöityjä kursseja. Lisäksi AMU tarjoaa yrityksille tarpeisiin räätälöityjä kursseja ja henkilöstön kehittämisprojekteja sekä aikuiskoulutusta. AMU:ssa opiskelee vuosittain n opiskelijaa (keskimäärin 1,2 viikon mittaisia kursseja).

8 AMU:ssa pääasiallinen tutustumiskohteemme oli AMU:n koordinoima ESR-rahoitteinen Klarparat-start- (Ready2Go)hanke. Hankkeen tavoitteena on motivoida ja valmentaa nuoria aloittamaan tutkintotavoitteinen koulutus ja sen kohderyhmä on vuotiaat sosiaalietuuksilla elävät nuoret. Projektissa toimivat yhteistyössä Aalborgin kunnan nuorten ohjauskeskus (UU), ammatilliset oppilaitokset, aikuiskoulutusta tarjoavat oppilaitokset, AOF (nonformaali koulutus) sekä muut nuorten kanssa toimivat tahot Aalborgin kunnassa. Projekti työllistää 3 työntekijää. Projekti rahoittaa 50% hankkeessa tarjottavasta koulutuksesta, loput maksaa kunta. Projektiin osallistuvat nuoret suorittavat max. 24 viikon mittaisen ohjelman. Ohjelma on ryhmämuotoista toimintaa ja ryhmiin otetaan 30 opiskelijaa kerrallaan. Ohjelma alkaa 10 päivän aloitusjaksosta, jonka aikana luodaan turvallinen ja luottamuksellinen ympäristö nuorille ja käsitellään terveyteen, ravintoon, oppimistyylien tunnistamiseen liittyviä asioita, laaditaan oma kompetenssiprofiili, tutustutaan työelämän vaatimuksiin ja erilaisiin ammattialoihin sekä kehitetään nuorten sosiaalisia taitoja. Aloitusjaksoa seuraa 3-20 viikkoa kestävä jakso, jonka aikana nuoret käyvät tutustumassa eri ammattialoihin, harjoittelevat yrityksissä, suorittavat kursseja AMU:lla ja osallistuvat valmentavaan aikuisopiskeluun. Jokainen nuori suorittaa jakson yksilöllisen suunnitelmansa mukaisesti. Tänä aikana nuoret ovat 3 pv viikossa AMU:lla ja 2 pv tutustumiskäynneillä. Ohjelman loputtua jokaiselle nuorelle on tehty suunnitelma joko koulutukseen tai työelämään siirtymisestä. Suurena erona suomalaiseen järjestelmään oli se, että projektiin voi osallistua päihdeongelmasta huolimatta. Päihdeongelmaisille ensimmäinen toimenpide on tietysti hoitoonohjaus. Päihdeongelmaisten ottamista mukaan projektiin perusteltiin sillä, että he haluavat tarjota päihdeongelmaisille nuorille vaihtoehdon päihteiden käytölle.

9 Tiistai-iltana kävimme nauttimassa illallisen Hos Boldt-ravintolassa ja keskustelimme päivän vierailukohteiden annista.

10 Keskiviikko Tech College Aalborg Øster Uttrup Vej 1, Aalborg yhteyshenkilö Carsten Wowk Jepsen Keskiviikon vierailukohteena oli yksi Tanskan suurimmista ammatillisista oppilaitoksista, Tech College Aalborg. Siellä opiskelee n opiskelijaa vuosittain, joka vastaa n kokopäiväistä opiskelijaa. Opetusta tarjotaan yhdeksässä yksikössä ja henkilökuntaa on reilu 600. Tech College tarjoaa ammatillista koulutusta (vocational education and training) usealla eri alalla. Esimerkkinä tutkinnoista käytettiin kokin koulutusta, joka kestää 3 v ja 9kk. Tutkintoihin sisältyy kuuden kuukauden mittainen peruskurssi oppilaitoksessa ja 3 v ja 5 kuukautta kestävä jakso, joka on suurimmaksi osaksi opiskelua yrityksessä (company based training) mutta sisältää myös lyhyitä jaksoja oppilaitoksessa. Työharjoittelu voidaan suorittaa joko yhdessä yrityksessä tai tarpeen mukaan yritystä voi myös vaihtaa välillä. Yrityksessä ollessaan opiskelijat ovat yrityksen palkkalistoilla, eivät oppilaitoksen kirjoilla. Myös koulujaksojen aikana opiskelijat saavat yrityksestä palkkaa, mutta yritykset saavat rahan takaisin rahastosta. Vierailun aikana keskusteltiin Tech Collegen pedagogista haasteista, jotka vaikuttivat hyvin samankaltaisilta suomalaisiin ammatillisiin oppilaitoksiin verrattuna. Tech Collegessa opiskelee hyvin eri-ikäisiä opiskelijoita, ikähaarukka vaihtelee vuoteen. Opiskelijat voivat tulla joko suoraan perusopetuksesta tai heillä voi olla takana useita vuosia työkokemusta. Opiskelijat voivat olla epävarmoja alavalinnastaan ja opiskelija on saattanut keskeyttää aikaisemman koulutuksensa. Maahanmuuttajatausta voi aiheuttaa osalle opiskelijoista kieliongelmia. Näihin pedagogisiin haasteisiin vastataan mm. käytännöllisellä ja työperusteisella opiskelulla, projektimuotoisella opiskelulla, tiiviillä työelämäyhteistyöllä ja ohjauksella. Ohjauksessa käytettäviä menetelmiä ja työvälineitä ovat mm. henkilökohtainen opintosuunnitelma, nettipohjainen Student Plan, jota pääsee opiskelijan lisäksi katsomaan myös oppilaitos sekä työnantajat. Opiskelijoilla on nimetty omaopettaja / mentori, lisäksi ohjausta antavat student coachit (lähinnä kuraattoria vastaava

11 työnkuva, työnantaja kunta), work placement councellorit, psykologit, nuoriso-ohjaajat (UU:n kautta), student councellorit ja erilaiset koulunkäyntiavustajat. Ohjausta on saatavilla sekä yksilöllisesti että ryhmäohjauksena. Tech Collegen esittelyn lisäksi pääsimme tutustumiskierrokselle Tech Collegen tiloihin, joissa opiskelee mm. muurareita ja maalareita.

12 Matkan arviointia ja hyödynnettäviä käytänteitä Keskiviikkona iltapäivällä kokoonnuimme matkan yhteenvetopalaveriin, jossa arvioimme matkan antia ja minkälaisia hyödynnettäviä käytänteitä saimme matkalta mukaamme. Matkaseurue koki matkan onnistuneena ja vierailukohteet olivat mielenkiintoisia. Työssäoppimisen ja työharjoittelun painottuminen korostui jokaisessa vierailukohteessa. Matkalla olijat kertoivat omassa työssään huomanneen, että oppisopimusperustainen sekä työpainotteinen opiskelu kiinnostaa nuoria. Työperustainen opiskelu valmentaa nuoria ottamaan vastuuta ja opettaa nuorille työelämän pelisääntöjä, täsmällisyyttä ja elämänhallintataitoja. EGU-koulutusmallissa voisi olla hyödynnettävää Oulun seudulla. Pohditaan voitaisiinko sellaista koulutusmallia kehittää esimerkiksi hankerahoituksella tai kokeilurahalla. Tanskassa koulupudokkaille on tarjolla valtavasti vaihtoehtoja, joista valita. On runsaasti erilaisia valmentavia ohjelmia ja kursseja. Ohjausjärjestelmän avulla nuoresta otetaan koppi Suomea tehokkaammin ja nuorta varten on enemmän aikaa. Monessa asiassa korostui myös se, että nuorella on tukenaan pysyvä ihminen, mentori tai ohjaaja joka auttaa nuorta oman polun löytämisessä. Ohjaus on Tanskassa myös hyvin suunnitelmallista ja joustavaa ja nuorelle tehdään henkilökohtainen suunnitelma jo peruskoulusta lähtien. Myös moniammatillinen yhteistyö korostui sekä yhteistyö eri hallinnonalojen välillä. Suomessa ja Oulun seudulla tarvittaisiin koordinoidumpaa ja tehokkaampaa yhteistyötä esimerkiksi kymppiluokkien, työpajojen ja ammattistarttien välillä.

13 Oulun seudulla on paljon palveluita ja mahdollisuuksia tarjolla nuorille, mutta niistä ei tiedetä. Olisikin tarvetta palveluohjaajille tai muille ohjaaville henkilöille, joilla olisi laaja näkemys eri mahdollisuuksista ja osaisi ohjeistaa ainakin sen, keneen ottaa yhteyttä. Tanskassa UU:t toimivat tällaisella yhden luukun periaatteella ja ovat koordinointivastuussa ohjauksesta. Tanskassa korostui myös positiivinen psykologia ja jokaisessa nuoressa katsottiin olevan jotakin, mistä lähteä liikkeelle. Alan vaihtaminen ja opintojen keskeytyminen ei ollut tanskalaisesta näkökulmasta pelkästään negatiivista vaan sen katsotaan myös olevan osa nuoren normaalia kasvua ja kehitystä. Nuorten ymmärtäminen korostui. Tanskassa tavoitteet on asetettu korkealle (esim. tavoite 95% nuorista suorittaa jonkin koulutuksen). Voisimmeko Oulussakin asettaa tällaisia tavoitteita yhteistyössä eri toimijoiden kesken? Tavoitteen toteutumista voitaisiin mitata eri keinoin ja sovitaan toimintatavat yhdessä. Tanskan koulutusjärjestelmä koettiin myös melko sekavaksi monien eri vaihtoehtojen seurauksena. Ammattiliitot ja kunta ovat voimakkaasti mukana koulutuksen toteuttamisessa ja suunnittelussa.

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski z Ohjaako palkka ammatinvalintaa? 2 10.3.2015 Entä auringonlaskun ammatit ja suosikkiammatit? 3 10.3.2015 Verkkopalveluissa on saatavilla laajasti

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI. Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Etelä-Savon ELY-keskus.

TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI. Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Etelä-Savon ELY-keskus. TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus 676 690 euroa 1/9 KESKEINEN TAVOITE: Matalan kynnyksen koulutustarjonnan

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään Reitti projekti Projektipäällikkö Matti Autio Reitti projekti (2010 2012) Hallinnoija: Toteutusalue: Kohderyhmä: Henkilöstö: Kemi Tornion seutukunta (Simo, Kemi, Tervola, Keminmaa, Tornio) 15 25 vuotiaat

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen koulutus 2016 2017 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa koulutuksessa

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osama testin hyödyntäminen ammatillisen osaamisen tunnistamisessa Hiljaisen tiedon tunnistaminen ohjaustyössä Ammattilainen arvioi ammattitaidon Osaamistodistus

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena KASE Työllisyysseminaari 2016 Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus Ohjurin tavoitteet: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisvalmiuksien parantaminen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ Kohderyhmä: Opiskelijat, jotka tarvitsevat työvaltaista tapaa suorittaa ammatillisia opintoja Opiskelijat,

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola O M N I A N I N F O O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E 23.9.2016 klo 11.30-15.00 Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola OHJELMA Uudistuva Omnia, yksi oppilaitos Opiskelijatilanne syksyllä 2016 Ammatilliset

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

POHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA

POHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA 1 POHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA OPISKELUPAIKKATIEDOT Pohjankartanon koulu Suvantokatu 1 90140 OULU Puhelinnumerot Opettajainhuone 08 5571476 Kanslia 08

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA

AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA 9.5.2013 Jenni Kiiskilä 1. Ammatinvalintaa selkiyttävän ja vahvistavan ryhmän

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Turvallisuustutkinnot TUT & YTU Valmiuksia kokonaisturvallisuuden johtamiseen

Turvallisuustutkinnot TUT & YTU Valmiuksia kokonaisturvallisuuden johtamiseen TUT & YTU Valmiuksia kokonaisturvallisuuden johtamiseen 10/2016 Kohderyhmä: Turvallisuustutkinnon suorittaminen hyödyttää kaikkia joiden vastuualueeseen kuuluu erilaisia turvallisuusjohtamisen elementtejä,

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Opintososiaaliset edut

Opintososiaaliset edut Opintososiaaliset edut Miten rahoitan opiskeluni? Miten rahoitan kouluttautumiseni? Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Työvoimakoulutus - Kelan opintotuki - Aikuiskoulutustuki - Työttömyysetuus opintoihin

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen mod. 1 Ohjaus ja neuvonta 1 (5) Taustakysymykset: Kysymyksien arviontiasteikko, ellei kysymyksessä ole toisin esitetty ja vastauksen painoarvo oppilaitos Täysin samaa mieltä. 5 sukupuoli Jokseenkin samaa

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmälle 27.1.2010 Helena Kasurinen Osaamisen ja sivistyksen asialla OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OHJAUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E

Lisätiedot

Nivelvaiheen hyviä käytäntöjä Lapin ammattiopistossa ; Valma/Telma näkökulma

Nivelvaiheen hyviä käytäntöjä Lapin ammattiopistossa ; Valma/Telma näkökulma Nivelvaiheen hyviä käytäntöjä Lapin ssa ; Valma/Telma näkökulma Lisää teksti napsauttamalla Nivelvaihe Perusopetuksesta suoraan ammatilliseen koulutukseen siirtyneistä runsas 10 % arvioi olevansa omalla

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna

Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna 2014 2015 Koulutuskeskus Sedun henkilöstöllä on mahdollisuus hakea jatkuvalla haulla työelämäyhteistyön kehittämisjaksolle

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Tietolähde: The Law Society of Northern Ireland huhtikuu 2014 KUVAUS Pohjois-Irlannin KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJRJESTELMST 1. Ammattiin pääsy Korkea-asteen

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot