AVAIMIA rajanylittävään yritystoimintaan 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AVAIMIA rajanylittävään yritystoimintaan 2013"

Transkriptio

1 AVAIMIA rajanylittävään yritystoimintaan 2013

2 TIIVISTELMÄ Avaimia rajanylittävään yritystoimintaan raportin tarkoituksena on päivittää vuonna 2005 tehty laajempi samalla otsikolla tehtyä tutkimus tämän hetken tilanteeseen. Päivityksessä on keskitytty rajanylittävää yritystoimintaa harjoittaneiden yritysten kokemuksiin ja näkemyksiin rajanylittävän toiminnan menestystekijöitä, haasteista sekä eroavaisuuksista toimintaympäristössä ja yrittäjyyskulttuureissa. Yrittäjiltä on myös tiedusteltu sekä toimintaympäristöissä ja yrityksissä tapahtuneita muutoksia ja tulevaisuuden odotuksia. Muilta osin tutkimusta on päivitetty tämän hetken tietoihin. Tietolähteinä on käytetty eri toimijoiden haastatteluja, toimijoiden internet -sivustoista saatuja tietoja, Tilastokeskuksen toimittaman Lapin suhdannekatsauksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin tietoja. V tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sellaisten pienten ja keskisuurten yritysten, jotka jossain muodossa harjoittavat liiketoimintaa yli rajan, kokemuksia ja näkemyksiä rajan ylittävästä liiketoiminnastaan ja yhteistyöstä toisen maan yritysten kanssa, niiden toiminnallista tilaa ja tulevaisuuden suunnitelmia, sekä rajan ylittävään yritystoimintaan liittyviä erityispiirteitä. Lisäksi yrittäjiltä, alueen kunnilta ja työvoimatoimistoilta kysyttiin julkisten tahojen, mm. yrityspalveluorganisaatioiden, roolia rajan ylittävän yritystoiminnan ja työssäkäynnin edistäjänä. Erilaisista maksuliikennejärjestelmistä ja pankkien tarjoamista palveluista yritystoiminnalle molemmin puolin rajaa kysyttiin alueen pankeilta. Molempien selvitystöiden tavoitteena oli löytää ja tuoda esille rajan ylittävään yritystoimintaan vaikuttavia myönteisiä ja kielteisiä tekijöitä. Kertomalla näistä tekijöistä pyritään edistämään yritysten valmiuksia toimia kannattavasti, menestyä, kasvaa ja kansainvälistyä. Tarkoituksena on ollut myös nostaa esille rajan ylittävän yritystoiminnan erityiskysymyksiä. Kaikki tähän selvitykseen osallistuneet tahot; yritykset, järjestöt, pankit, yrityspalveluorganisaatiot ja viranomaiset, toimivat jossain muodossa yli valtakunnan-rajan, joko yhteistyön, rajakaupan tai hankkeiden muodossa. Selvitystyön näkökulma on yrityslähtöinen, haastateltujen yritysten näkökulma. Yrityksiltä on tiedusteltu myös kuntien suhtautumista yritystoimintaan sekä kotikunnassa, että etenkin laajentumisvaiheessa kohdekunnassa. Yrittäjien näkökulmasta kunnat eivät läheskään aina ole riittävän ripeästi palvelleet yrityksiä näiden tarpeissa eivätkä myöskään ole oivaltaneet rajanylittävästi toimivan yritystoiminnan luomaan kasvumahdollisuutta. Tässä suhteessa on kuitenkin kuntien välillä merkittäviä eroja. Suomalaisten yrittäjien kokemusten mukaan pääsääntöisesti ruotsalaisten kuntien eduksi, mm. Haaparannan elinkeinotoimella näyttäisi olevan strateginen ote rajan ylittävään yritystoimintaan. Myönteisiä kokemuksia Yritysten kansainvälistyminen tai sijoittuminen toiseen maahan on ollut konkreettista ja taloudellisella tuloksella selkeästi mitattavissa. Kaikki yritykset totesivat liiketoiminnoissaan saavutetun selviä hyötyjä rajan toiselle puolelle laajentamisen jälkeen. Juuriltaan suomalaisten yritysten kasvu on valtaosain tapahtunut Ruotsissa tai laajemmin ulkomailla. Ilman kansainvälistymistä kasvu olisi ollut pienempää, yritykset olisivat jääneet pieniksi paikallisiksi toimijoiksi tai niiden toiminta olisi loppunut kokonaan. Tieto on hankittava monesta eri lähteestä Maassa maan tavalla Vaikka rajan toiselle puolelle etabloituneiden yritysten kokemukset ja tulokset ovat positiivia, eivät yrittäjät ole useimmissa tapauksissa saaneet tai hakeneet apua tai tukea tähän toimintaansa julkisista yritystuista, yritysneuvonnasta tai hankkeista. Yrittäjien mielestä myös yksityisten yrityspalveluyritysten tiedot saattavat loppua monesti rajalle. Yrittäjät ovatkin edenneet toisen maan toimintakulttuurin, byrokratian ja menettelytapojen viidakossa pääosin omatoimisesti ja yleisin neuvo heiltä onkin, että maassa on toimittava maan tavalla ja että asioihin on vain paneuduttava itse ja ne opittava hallitsemaan. Aineistoon tähän selvitykseen keräsivät Meri-Lapin Startti Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Nurmos ja konsulttiyrittäjä Irma Pernda, Ainab, haastattelu Ruotin puolella toteutti Juliana Bergman.

3 AVAIMIA RAJANYLITTÄVÄÄN YRITYSTOIMINTAAN JOHDANTO 2. LAPIN JA NORRBOTTENIN ELINKEINOELÄMÄSTÄ 2.1. Erikoistumisalat 2.2. Suhdannekuva 3. RAJAN YLI TOIMIVIEN YRITYSTEN HAASTATTELUT 3.1. Kartoitus 3.2. Yleistä rajat ylittävästä toiminnasta 3.3. Ensimmäiset yhteydet 3.4. Yhteistyön alkamisajankohta 3.5. Yhteistyökieli 3.6. Internetin käyttö 3.7. Pankkiasiat 3.8. Yhteistyö = kehitys 3.9. Vaikeuksia yhteistyössä Myönteistä Saatavissa ollut ulkoinen tuki Ulkoinen tuki, joka on puuttunut Yritysten tulevaisuus rajat ylittävässä toiminnassa Ulkoisilta toimijoilta odotetaan tukea toiminnan kehittämiseen Uudet liiketoimintamahdollisuudet Lisää työpaikkoja 3.17 Kehittymisen isoimmat uhkat Sukupolvenvaihdokset Neuvoja Ruotsiin aikoville Isoimmat erot yrittämisessä Suomessa ja Ruotsissa 4. KUNTIEN ROOLI RAJAYHTEISTYÖSSÄ 4.1. Kuntien välinen rajayhteistyö 4.2. Yritysten välisestä rajayhteistyöstä 4.3. Kuntien yritysneuvonta 4.4. Tornionlaakson Neuvoston tehtävä on ensisijaisesti 5. VALTIOIDEN RAJAYHTEISTYÖ TORNIONLAAKSOSSA 5.1. EURES Cross-border Tornedalen Partnership 5.2. Pohjoiskalotin Rajaneuvontakeskus 6. RAHOITUS JA MAKSUJÄRJESTELMÄT 6.1. Maksuliikenne, tilit, kortit 6.2. Konttorit 6.3. Rahoitus 6.4. Avustukset ja tuet 7. RUOTSIN YRITYSTEN HAASTATTELUT

4 1 JOHDANTO Rajan ylittävä, kansainvälistyvä liiketoiminta on kartoituksessa mukana olleitten yritysten osalta merkitykseltään huomattavaa ja tekijä, joka on mahdollistanut kasvun ja monissa tapauksissa jopa toiminnan harjoittamisen ylipäätänsäkin. Alueen yritystoiminnan kokonaisvolyymi huomioon ottaen rajat ylittävä yhteistyö voisi kuitenkin olla huomattavasti laajempaa. Rajat ylittävässä liiketoiminnassa on suuria mahdollisuuksia. Lappilaisella erikoisosaamisella on pohjoismaisille markkinoille paljon tarjottavaa. Yrityksen kehittymisen ja kasvamisen kannalta yrityksen oma osaaminen ja omat toimenpiteet ovat luonnollisesti tärkeimmät. Yrittäjän, yrityksen johdon ja henkilöstön kielitaito ja avoimuus toisen maan kulttuurin omaksumiseen ovat avainasemassa. Kansainväliseen laajentumiseen on kuitenkin myös saatavissa apua ja tukea. Yrittämisen pitäisi myös olla mahdollisimman esteetöntä ja toimia samoilla ehdoilla maiden välillä ja rajan ylitse toimittaessa. Yritysten toimintaympäristö tulisi molemmin puolen rajaa olla sellainen, ettei kilpailukykyhaittoja synny siitä syystä, että olosuhteet ovat paremmat toisella puolen rajaa. Poliitikoilta ja viranomaisilta odotetaankin, että lakia, asetuksia ja tulkintoja yhtenäistetään niin, ettei kilpailuhaittoja synny. Tässä suhteessa yritysten odotukset eivät kuitenkaan ole kovin korkealla, vaan yritykset pyrkivät sopeuttamaan toimintojaan olosuhteiden mukaisiksi. Tornionlaakson kunnat ovat pitkään tehneet yhteistyötä. Tornionlaakson kunnilla on koko alueen kattava yhteistyöelin Tornionlaakson neuvosto, jonka toiminta on laajentunut Pohjois-Norjaan saakka. Lisäksi rajakunnilla on kahden kunnan yli rajan toimivia yhteistyöelimiä, kuten Haaparannan ja Tornion yhteistyöelin Provincia Botniensis. Raja-alueen kunnilla, kehitysyhtiöillä ja yrittäjäjärjestöillä on myös yhteisiä yrityshankkeita. Alueella on siten hyvät mahdollisuudet kehittää elinkeinojen yhteistyötä yli valtakunnanrajan. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että myös julkiset hankinnat ovat osa kunnan elinkeino-politiikkaa. Kahden tai useamman maan yritysten välisen yhteistyön ja liiketoimintojen kehittämiseen on saatavissa hankerahoitusta interreg- ohjelmasta sekä myös yleiseurooppalaisista pk-rahastoista. Raja-alueella on mahdollisuuksia hyödyntää EU-hankerahoitusta. 4

5 2. LAPIN JA NORRBOTTENIN ELINKEINOELÄMÄSTÄ Metsät, kaivosteollisuus ja vesivoima ovat edelleen tärkeitä Lapin ja Norrbottenin läänin elinkeino-elämän rakenneosia. Perusteollisuus molemmin puolin lukuisten alihankkijoidensa kanssa tärkeässä roolissa työpaikkojen luomisessa. Lapin ja Norrbottenin alueella on myös kehittyvää pk-yritystoimintaa niin teollisuuden kuin palveluiden aloilla. Myös matkailu ja autoteollisuuteen liittyvä testaustoiminta on sekä Lapissa, että Norrbottenissa kehittynyt ja kasvanut paljon työllistäväksi toimialaksi. Yritysten, mutta myös julkisen sektorin molemmin puolin rajaa kannattaa hyödyntää rajan toisella puolella olevat markkinat ja osaaminen. Varsinkin raja-alueella tässä suhteessa on käyttämättömiä mahdollisuuksia. Hyödyntämällä kummankin maan parhaita ominaisuuksia ja osaamista luodaan alue, joka on lyömätön maailmassa Erikoistumisalat Lapin elinkeinotoiminnan erikoistumista voidaan tarkastella suhteuttamalla maakunnan kunkin toimialan henkilöstömääräosuus koko maan vastaavaan osuuteen. Näiden niin sanottujen sijaintiosamääräindeksien perusteella Lapin maakunta on erikoistunut vahvimmin kaivostoimintaan ja louhintaan, jossa maakunnan henkilöstömääräosuus on lähes seitsenkertainen koko maahan verrattuna. Lähes yhtä vahva erikoistumisala on maakunnassa metallien jalostus. Majoitustoiminnan henkilöstöosuus on yli neljä kertaa suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Lapin maakunta on myös erikoistunut metsätalouteen ja puunkorjuuseen sekä paperituotteiden valmistukseen. Lisäksi maaliikenne, vähittäiskauppa ja erikoistunut rakennustoiminta kuuluvat maakunnan erikoistumisaloihin Suhdannekuva Euroopan velkakriisin aiheuttaman talouden epävarmuuden ja heikon vientikysynnän jatkuminen on heijastunut myös Lapin talouskehitykseen. Kansainvälisen kysynnän taantuminen on vaikuttanut negatiivisesti erityisesti vientivetoisen suurteollisuuden ja siihen kytkeytyvän kuljetustoiminnan liiketoimintaan. Kokonaisuutena Lapin talouskehitys on kuitenkin ollut positiivisempaa kuin valtakunnallisesti. Matkailun ja kaivostoiminnan vahva kasvu ovat vaikuttaneet välillisesti myös muille aloille, erityisesti kauppaan ja muihin palveluihin. Maakunnassa on myös useita erikoistuneita kasvualoja. 5

6 3. RAJAN YLI TOIMIVIEN Y R I T Y S T E N HAASTATTELUJEN TULOKSIA Seuraavaan kappaleeseen on koottu suomalaislähtöisten yritysten haastattelujen tuloksia. Merkittävimmät Lapin maakunnassa toimivat ruotsalaisyritykset ovat valtakunnallisia kaupan alan yrityksiä esim. vaateketjuja, joilla onkin merkittävä markkinaosuus. Näitä yrityksiä ei tässä raportissa ole tarkemmin käsitelty. 6

7 3.1. Kartoitus Suomen puolella haastateltiin kymmentä rajaseudulla juuret omavaa yritysjohtajaa. Haastatelluissa on: a) suomalaisia yrityksiä, joilla on ruotsalaisia tytäryhtiöitä b) ruotsalaisia yrityksiä, joissa on Suomesta lähtöisin oleva yrittäjä. c) suomalaisia yrityksiä, joilla on omistukseen perustuvaa strateginen yhteistyö ruotsalaisen yrityksen kanssa. d) monikansallisesti toimivia yrityksiä, joissa yrittäjäperhettä laajempaa omistusta Yritykset toimivat teollisuuden, rakentamisen, vähittäiskaupan, logistiikan sekä palvelujen toimialoilla. Emoyhtiöiden kotipaikat ovat Boden 1, Keminmaa 1, Tervola 1, Tornio 4, Tukholma 1, Ylitornio 2. Yritykset ovat tyypillisesti olleet menestyviä monasti toimialueensa merkittävin omalla toimialallaan. Yrittäjät miehiä, vuotiaita, yleensä toisen polven yrittäjiä, alansa huipputekijöitä, yrittäjävastuussa vuotta. Haastattelun apuna on käytetty haastattelulomaketta, jonka kysymyksen asetteluun oheiset selvityksen tulokset osin perustuvat, mutta keskustelua on käyty myös vapaamuotoisena Yleistä rajat ylittävästä toiminnasta Useimmat suomalaisyritykset toimivat Ruotsissa (7/10) ruotsalaisena yrityksenä. Usemmiten yrityksellä on kuitenkin suomalaiseksi tunnistettava brändi. Yhteistyö ruotsalaisten kanssa on laajaa. Poikkeuksena usein henkilöstö, joka on suureksi osaksi suomalaista tai suomalaislähtöistä. Yrityksen Suomen toiminnot tukevat ruotsalaista liiketoimintaa usein sieltä on peräisin merkittävä kilpailuetu. Ruotsissa toimitaan kuitenkin ruotsalaisten ehdoin ja samoilla säännöillä. Yrityksillä on molemmissa maissa asuvaa henkilöstöä Ensimmäiset yhteydet Tässä haastatellut yritykset ovat liki kaikki aloittaneet yritystoiminnan rajakunnassa, jossa toimintaa on suunnattu ensin Ruotsiin ja ruotsalaisia henkilö- ja yritysasiakkaita on tullut kotimaan liiketoimintaan. Onnistuneet asiakkuussuhteet ovat innostaneet ulottamaan aktiiviset markkinointitoimenpiteet Ruotsiin ja sitten siirtämään liiketoimintoja Ruotsiin. Useissa tapauksissa asiakkaat ovat auttaneet luomaan uusia asiakkuussuhteita. Joissain tapauksissa kansainvälistymisen apuna on käytetty ELY:n kansainvälistymisavustusta vientihenkilön palkkaamiseen Yhteistyön alkamisajankohta Rajanylittävä yritystoiminta on usein alkanut ennen EU-jäsenyyttä, mutta laajentunut merkittäväksi EU- :iin liittymisen myötä. Ruotsi on kaikissa tapauksissa ollut ensimmäinen laajentumismaa ja muu kansainvälistyminen on tullut Ruotsiin menemisen jälkeen Yhteistyökieli Ruotsissa käytetään pääasiallisesti ruotsin kieltä. Poikkeksena se, että rajaseudulla Ruotsissa käytetään myös suomen kieltä. Esimerkiksi yritysten käyttämissä tilitoimistoissa ja virastoissa on ollut kaksikielistä henkilöstöä. Yrityksissä on toki paljon suomenkielistä henkilöstöä, joiden kanssa puhutaan ja asioidaan suomeksi. Mikäli yritysjohdon kielitaito ei riitä asioiden hoitamiseen, on asioita hoitamassa yrityksen ruotsinkielistä henkilöstöä tai harvemmin tulkki. Myös englantia käytetään kommunikoinnin välineenä, mikäli ruotsin (tai norjan) kielen taito on puutteellinen Internetin käyttö Liki kaikilla suomalaisyrityksillä on ruotsinkieliset internet sivustot. Asioita hoidetaan paljon sähköpostin välityksellä. Pankkiasiat hoidetaan internetissä. Pajalan yrittäjätapaamista avaamassa yrittäjä Bengt Niska Pajalasta, Martti Kankaanranta Lapin Yrittäjistä, Peter Hagström Tornionlaakson Neuvostosta ja Kiirunan Yrittäjien Eilert 3.7. Pankkiasiat Isaksson 7

8 3.5. Yhteistyökieli Ruotsissa käytetään pääasiallisesti ruotsin kieltä. Poikkeksena se, että rajaseudulla Ruotsissa käytetään myös suomen kieltä. Esimerkiksi yritysten käyttämissä tilitoimistoissa ja virastoissa on ollut kaksikielistä henkilöstöä. Yrityksissä on toki paljon suomenkielistä henkilöstöä, joiden kanssa puhutaan ja asioidaan suomeksi. Mikäli yritysjohdon kielitaito ei riitä asioiden hoitamiseen, on asioita hoitamassa yrityksen ruotsinkielistä henkilöstöä tai harvemmin tulkki. Myös englantia käytetään kommunikoinnin välineenä, mikäli ruotsin (tai norjan) kielen taito on puutteellinen Internetin käyttö Liki kaikilla suomalaisyrityksillä on ruotsinkieliset internet sivustot. Asioita hoidetaan paljon sähköpostin välityksellä. Pankkiasiat hoidetaan internetissä Pankkiasiat Useimmilla yrityksillä on sekä ruotsalainen, että suomalainen pankkitili. Maksuliikenne hoidetaan internetissä, eikä pankkiasioiden järjestely ole aiheuttanut merkittäviä lisäkustannuksia, tilinaukaisukustannuksia lukuun ottamatta Yhteistyö = kehitys? Nykyinen päätoimiala on valikoitunut jo aloitusmaassa, eikä rajanylittävä toiminta ei useinkaan muuttanut sitä. Laajentuneet markkinat ja uudet asiakkuudet ovat kuitenkin mahdollistaneet uusien tuotteiden, palvelujen ja toimintatapojen kehittämisen ja käyttöönoton. Yrityksen kasvu on ollut rajanylittävän toiminnan ansiota. Vähintäänkin kotimaisen kysynnän vaihteluita on pystytty tasaamaan, kannattavuutta parantamaan ja henkilöstöä lisäämään. Ruotsalaista omistusta ei yrityksissä juurikaan ole Vaikeuksia yhteistyössä Yritykset eivät koe, että toiminnassa olisi ollut erityisiä vaikeuksia. Suomen kielellä pärjää rajakunnissa, muutoin yrittäjät ovat kehittäneet omaa kielitaitoaan ja/tai palkanneet ruotsalaista sekä kaksikielistä henkilökuntaa. Asioiden selvittäminen ja toimintojen järjestäminen ja toimintakulttuuriin tutustuminen on usein alkuvaiheessa ollut hidasta ja aikaa vievää 8

9 Useimmilla yrityksillä on sekä ruotsalainen, että suomalainen pankkitili. Maksuliikenne hoidetaan internetissä, eikä pankkiasioiden järjestely ole aiheuttanut merkittäviä lisäkustannuksia, tilinaukaisukustannuksia lukuun ottamatta. Erilaiset lait ja tulkinnat hidastavat. Ruotsalaisten kanssa on varauduttava neuvottele-maan ja tekemään selvityksiä, raportteja yms. Keskustellut asiat eivät useinkaan toteudu. Pitää olla mustaa valkoisella. Tapaamisista on sovittava etukäteen. Aikatauluista pidetään kuitenkin paremmin kiinni kuin Suomessa Myönteistä Yleensäkin kaikki asiat ovat järjestyneet. Rajan yli toimiminen on mielenkiintoista ja ruotsalaisten kanssa on helppo tehdä yhteistyötä kun asiat on saatu liikkeelle. Asiakkuussuhteet ovat pitkäaikaisempia kuin Suomessa. Euroopan Unioniin liittyminen on helpottanut asioiden hoitoa. Rajan ylittävässä toiminnassa on myös etunsa usein voi tehdä ratkaisuja, jotka eivät yhdessä maassa toimiessa ole mahdollisia. Viranomaisyhteistyö toimii vähintääkin tyydyttävästi Saatavissa ollut ulkoinen tuki Yrittäjät ovat kokeneet, että ulkopuolista apua ja neuvoja ei ole juurikaan saatu. Asiat on pitänyt selvittää itse. Vahvimmin näin koetaan verotuksen, ja erityisesti arvonlisä-verotuksen osalta. Yleensäkin kotimaan viranomaisten suhtautuminen on koettu asiantuntemattomaksi ja virkamiesmäiseksi. Ruotsalaiset ovat aktiivisempia lähestymään yritystä, mutta päätösten saaminen kestää pidempään. Toisaalta kuitenkin todetaan, että asiat hoituvat lopulta hyvin: Pankit palvelevat hyvin ja asiantuntevasti Tilitoimistot/talousasiantuntijat neuvovat, mutta rajanylittävän toiminnan erikoisasiantuntemus on puutteellista Kansainvälistymistuki on ollut hyödyllistä Yrittäjäjärjestöihin ei ole oltu yhteydessä Kunnat suhtautuvat nihkeästi, tai eivät osoita mielenkiintoa. Poikkeuksena Bodenin, osin myös Haaparannan kunta. Verottajalta ei saa selviä vastauksia Kokemusten vaihto muiden yrittäjien kanssa antoisaa Toimialalta ei apua - koetaan kilpailijaksi - poikkeuksiakin on Ulkoinen tuki, joka on puuttunut Paikkaa/ihmistä josta saisi kootusti tietoa rajanylittävän yritystoiminnan toteuttamiseen 9

10 Rah-kone Pipingin yrittäjä Markus Rahkonen tapaamassa Cliffton Mining -logistiikkayrityksen edustajia Pajalan Matchmaking -tapahtumassa. Yhteys muihin rajayrittäjiin Selkeitä ohjeita ja neuvoja veromenettelytapoihin Tukea kustannuksiin Kuntien elinkeinopolitiikka tulisi olla rajanylittävää yritystoimintaa tukevaa Henkilöstöasioiden ja henkilöstön asioiden hoitaminen; asuminen, verokohtelu, rekrytointi Tili- ja konsulttitoimisto, jossa olisi rajanyrittävän yritystoiminnan erikoisosaamista. Rajanylittävän toiminnan verotusneuvoja Yritysten tulevaisuus rajan ylittävässä toiminnassa Kaikki haastatellut yritykset pitävät rajan ylittävää tai kansainvälistä toimintaa yritykselle erittäin tärkeänä ja arvioivat kasvavansa ja kehittyvänsä tai vähintäänkin säilyttävän asemansa tämän toiminnan ansiosta. Yritykset katsovat, että ne ovat kilpailukykyisempiä Ruotsin ja pohjoismaiden markkinoilla kuin Suomessa. Kasvua, uusia asiakkaita ja markkinoita odotetaan löytyvän mm. Ruotsin kasvukeskuksista (Tukholman, Malmön, Göteborgin alueet), Pohjois-Ruotsin kaivoskeskittymä alueelta (Kiruna, Gällivaara, Pajala), Pohjois-Norjasta sekä yleisesti pohjoismailta ja kansainvälisiltä markkinoilta. Joillekin yrityksille Venäjä on potentiaalisin kasvava markkina. Kotimaan (Suomen) suhdanneodotukset ovat hyvin pessimistisiä. Paikallisella tasolla toivotaan ja uskotaan lähinnä markkinaosuuksien säilyttämiseen Ulkoisilta toimijoilta odotettu tuki toiminnan kehittämiseen Yrityksen kehittymisen ja kasvamisen kannalta nähdään tärkeimmäksi omat toimenpiteet ja erityisesti se minkälaisella henkilöstöllä operoidaan. Kielitaito on kaiken a ja o. Yrittämisen pitäisi olla mahdollisimman esteetöntä ja toimia samoilla ehdoilla maiden välillä ja rajan ylitse toimittaessa. Ulkopuolisilta toimijoilta odotetaan mm: Lakien ja asetusten yhtenäistämistä Tukipolitiikan yhtenäistämistä (esim. kuljetustuki Ruotsissa parempi). Rajan ylitse tapahtuvan yritystoiminnan tarvitseman tiedon kokoamista helposti saatavaksi Ruotsin liittymistä EMU:iin (euron käyttöönotto) Rajan ylittävän yritystoiminnan mahdollisuuksien oivaltamista kunnissa (kilpailuvaltti) 10

11 Elinkeinopolitiikan aktivoitumista ja myönteistä suhtautumista rajan ylittävään yrittämiseen Taloudellista tukea laajentumisen aiheuttamiin kustannuksiin Yrittäjien välistä yhteistyötä Raja-asioihin perehtyneitä asiantuntijoita laitoksissa ja organisaatioissa Poliitikkojen lupauksiin ja mahdollisuuksiin vaikuttaa ei juurikaan uskota Uudet liiketoimintamahdollisuudet Yrittäjien mielestä raja-alueen kuntien ja yritysten itse tulisi oivaltaa rajan ylittävän yritystoiminnan mahdollisuudet tarjoamat mahdollisuudet alueen ja yrityksen kasvulle sekä kilpailukyvylle. Perinteinen tukipolitiikka on tuonut enimmäkseen lyhytikäisiä toimijoita (molemmin puolin rajaa paljon esimerkkejä), jotka harvoin edes tähtäävät valtakunnan rajojen ulkopuolelle liiketoiminnassaan. Onnistujat ovat useimmiten raja-alueella kasvaneita, avarakatseisia ja rohkeita ihmisiä, jotka ovat itse kielitaitoisia ja/tai rekrytoineet molemmat markkinat hallitsevaa johtoa ja henkilöstöä. Paikallisten kasvuyritysten perustana on vankan oman alan ja alueen tuntemuksen ja osaamisen lisäksi naapurimaan kulttuurin, yhteiskunnan ja ihmisten tuntemus Lisää työpaikkoja Haastateltujen yritysten oma henkilöstö on kasvanut v (ensimmäinen raportti) jälkeen moninkertaiseksi. Näiden lisäksi alihankinta on kasvanut samassa suhteessa. Nykyisessä suhdannetilanteessa kasvuun juuri uskota, mutta pidemällä tähtäimellä kyllä Kehityksen isoimmat uhkat Heikot suhdanteet huolestuttavat yrityksiä. Suhdanteiden katsotaan olevat huonot Euroopan tasolla mutta erityisesti Suomessa. Kasvua odotetaan lähinnä pohjoisen kaivoshankkeista, Norjasta ja venäjältä. Oma jaksaminen ja onnistuminen henkilöstöasioissa ovat tärkeimmät tekijät kehityksen onnistumisen kannalta. osaavan motivoituneen henkilöstön saatavuus työvoiman sivukustannukset lainsäädäntö yleinen kehitys Euroopassa ja Pohjoismaissa kasvottomat kansainväliset yritykset, jotka kuorivat kerman ammattitaitoisten työntekijöiden, joilla myös kielitaito saaminen alan yleinen heikko kannattavuus - kova kilpailu LKAB:n edustaja esittelee yhtiön tulevia investointeja ja investointipolitiikkaa Pajalassa. 11

12 mistä uusia yrittäjiä? Sukupolven ja omistajanvaihdokset Haastatelluissa yrityksissä yritystoiminta on yrittäjäpolven vaihto on tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana tai yritystoiminta on alkanut tänä aikana nykyisen yrittäjän toimesta. Joihinkin yrityksiin on tullut ulkopuolista omistusta ja joihinkin kokonaan uusi ulkopuolinen omistaja. Juuri tällä hetkellä useimmissa yrityksissä asia ei ollut ajankohtainen Neuvoja Ruotsiin aikoville Yleisin neuvo yrittäjiltä on, että rajan ylitystä suunnitelevan on itse perehdyttävä asioihin. Osa yrittäjistä ovat halukaita neuvomaan ja auttamaan rajan ylittävää yritystoimintaa suunnittelevia. Hekin painottavat yrittäjän omaa roolia uuteen toimintaympäristöön tutustumisessa ja tämän tärkeyttä. Tärkeimmäksi asiaksi koettiin kulttuurierojen ymmärtäminen maassa on toimittava maan tavalla. Asiat oltava kunnossa kotimaassa ennen kuin lähtee ulkomaille varaudu kustannuksiin. Asiat kotona kunnossa yrityksen vieminen uusille markkinoille vie aikaa, joka on pois perheeltä. Pyri aktiivisesti tutustumaan ruotsalaiseen päätöksenteko- ja muuhun yrityskulttuuriin. Varaudu neuvotteluihin, selvityksiin, raportteihin. Varaudu siihen, että keskusteluissa sovitut asiat eivät pidäkään. Ruotsalainen ei aina sano mitä tarkoittaa kohteliaisuus ja asioiden kiertäminen on tavallista. Rehellisyyttä ja suomalaisten suoraa tapaa toimia kuitenkin arvostetaan. Ruotsalainenkin suosii ruotsalaista. Varsinkin yritysyhteistyöhön voi olla hankala päästä. Hanki suosituksia. Tutustu lainsäädäntöön. Huomioi johtamistapojen, työlainsäädännön ja henkilöstökulttuurien erilaisuus. Suora johtaminen on ruotsalaisille (neuvotteluja jne) outoa. Ruotsissa ammattiyhdistyksillä on vahvempi rooli pidä hyvät välit. Ruotsissa työsuhteet ovat muodoltaan tyypillisesti pysyviä. Varaa riittävästi aikaa, jos haluat keskustella virkamiehen, yrityksen toimihenkilön tms. kanssa. Pidä kiinni sovituista ajoista ruotsalaiset pitävät. Hyvän yhteistyökumppanin löytäminen Ruotsin puolelta kullan arvoinen asia Isoimmat erot yrittämisessä Suomessa ja Ruotsissa Haastatellut yrittäjät nostivat esille seuraavia asioita Suomen ja Ruotsin välillä yrittämisen eroina: Asenne: Ruotsalainen yhteiskunta haluaa pitää yllä keskustelevaa, kohteliasta ja suvaitsevaista ilmapiiriä. Tämä heijastuu myös yritysten sisäiseen toimintakulttuuriin sekä yritysten välisiin suhteisiin. Parhaimmillaan asioihin perehdytään monipuolisesti, asiat hoidetaan hyvin ja asianomaisia kohdellaan tasapuolisesti. Heikommillaan tämä tarkoittaa turhia tapaamisia, kokouksia ja puhetta; asioiden ja päätösten lykkääntymistä sekä peiteltyä ylenkatsetta. Suomalaiset koetaan pääsääntöisesti osaavina ja tehokkaina yhteistyökumppaneina. Ruotsalainen yrittäjä erityisesti pohjoisruotsalainen - on aika samanlainen kuin suomalainen. Suomalainen tapa hoitaa asioita miellyttää ruotsalaisia. Ruotsalaisten yrittäjien suhtautuminen virkamiehiin on epäluuloista. Virkamiehet: Virkamiehet ovat hankalasti tavoitettavissa. 12

13 Lupakäytännöt monesti Ruotsissa monimutkaisia ja aikaaviepiä Kohtelu on kohteliasta ja avuliasta. Henkilösuhteet, päätöksenteko: Suomessa henkilökohtaisilla suhteilla tärkeämpi merkitys pohjoisruotsalainen lähempänä suomalaista kun etelän ihmiset. Muuta: Ruotsissa on ammattiliiton merkitys ja tästä johtuen usko, että tämä vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden turvaan suurempi. Suomessa suositellaan toisia enemmän Ruotsissa organisaatio, sidosryhmät, ym vaikuttavat enemmän henkilön päätöksentekoon totuttu kuulemaan ja keskustelemaan. Päätöksenteko vie enemmän aikaa. Maksut, kustannukset: Ruotsalainen verotus on hieman korkeampi (arvonlisävero, yritysverotus, tuloverotus) Eläkemaksut ja muut palkan sivukulut Ruotsissa suuremmat Lyhytaikaiset työsuhteet hankala järjestää Ruotsissa vaaditaa erilaisia ympäristölupia ja maksuja enemmän Ruotsalainen korkotaso hieman korkeampi Kiinteistökulut pienemmät Ruotsissa Maantiede: Suomessa Lappi on positiivinen asia, Ruotsissa sillä on kielteinen kuva, vaikkakin asia on parantumassa. Suomessa voidaan tämän vuoksi käyttää Lappia positiivisena asiana markkinoinnissa Ruotsissa keskittyminen on ollut vielä voimakkaampaa ja väestökato Suomessa tornionlaaksolaisuudella, meän kielellä ja peräpohjalaisuudella herätetään myönteisiä mielikuvia. 13

14 4. KUNTIEN ROOLI RAJAYHTEISTYÖSSÄ TORNIONLAAKSOSSA 4.1. Kuntien välinen rajayhteistyö Kaikilla Tornionlaakson kunnilla rajan molemmin puolin on jonkinlainen yhteistyöelin oman rajakuntansa kanssa. Kuntien välinen yhteistyö keskittyy mm. seuraaviin alueisiin; terveydenhuoltoon, koulutoimeen, palo- ja pelastustoimeen, ravintopalveluihin, matkailun markkinointiin ja hanke-työskentelyyn. Jollakin kunnalla on selvityksen alla mm. teknisen toimen ja elinkeinojen yhteistyöhankkeita. Volyymiltaan vilkkainta on Tornion ja Haaparannan kuntayhteistyö. Rajalla tulisi olla kuntapäättäjienn mielestä myös mahdollisuus perustaa rajat ylittäviä kuntaliittoja. Projektiyhteistyötä yli rajan on mm. matkailun, kulttuurin ja rajaesteiden poiston aloilla (interreg -hankkeet).. Rajayhteistyö nähdään kunnissa pitkäjänteisenä toimintana ja se perustuu paljon sitä tekeviin osaaviin henkilöihin. Henkilöt, jotka tietävät ja joilla on kokemusta pitkäjänteisestä yhteistyöstä ovat sitä mieltä, että mahdollisuudet rajayhteistyössä ovat suuret ja ongelmat pienet verrattuna muihin raja-alueisiin maailmalla. Tulevaisuuden näkymät rajayhteistyössä ovat myönteiset ja yhteistyö yli rajan tulee kuntien mielestä lisääntymään. Tornionlaakson kuntien palveluksessa työskentelee muutamia työntekijöitä, jotka asuvat toisella puolen rajaa. Vaikeinta rajayhteistyössä on Tornionlaakson kuntien mielestä ollut kielimuuri, erilainen hallinto- ja toimintakulttuuri, suomalaisten mielestä ruotsalaisten hitaus päätöksenteossa, erilaiset instituutiot kummassakin maassa, valtion hallinto, aikaero, sekä erilaisuudet ja niistä johtuvat ongelmat mm. verotuksessa, maksuissa ja sosiaalilainsäädännössä Yritysten välisestä rajayhteistyöstä Yritysyhteistyötä yli rajan tapahtuu siten, että Tornionlaakson alueella on noin 30 tytäryhtiötä tai sivutoimipistettä, joiden omistaja on toisella rajaa, ja noin 70 yrityksellä on työntekijöitä toiselta puolen rajaa. Yritysten välillä on jossain määrin tuotanto- ja markkinointiyhteistyötä, sekä urakointitoimintaa yli valtakunnanrajan. Yritysten välisessä kaupassa on potentiaalisia kasvumahdollisuuksia edelleen, samoin julkisissa hankinnoissa yli rajan. Lisäksi lukuisa joukko kaupan alan yrityksiä tekee perinteistä rajakauppaa kuluttajille. Kunnat edistävät omasta mielestään yritysten välistä 14

15 yhteistyötä lähinnä hankkeiden kautta. lisätä Tornionlaakson vetovoimaisuutta profiloinnin ja markkinoinnin avulla 4.3. Julkinen yritysneuvonta Kemi-Tornio seudulla toimiva alueen kuntien rahoittama Kemi-Tornio Alueyrityspalvelut tarjoaa neuvontaa ja ohjausta kansainvälistymistä suunnitteleville yrityksille mm. apua kansainvälistymistukihakemuksen tekemisessä. Ylitorniolla neuvontaa antaa kunnan elinkeinotoimi ja Pellossa Tornionlaakson kehitys. Lapin ELY-keskuksella on vientiasiamies. Tornion kaupungilla (Kehitysyhtiö Team Botnia Oy) ja Haaparannan kunnalla on meneillään projekti Näringslivstjänster HaparandaTornio/Elinkeinopalvelut TornioHaparanda, jonka tarkoituksena on mm. koota kaupunkien neuvontapalvelut saman katon alle. Neuvontaa etabloitumisessa rajan toiselle puolelle voi hakea sen kunnan elinkeinotoimistosta johon on sijoittumassa Tornionlaakson Neuvoston tehtävä on ensisijaisesti jäsenkuntien sekä asukkaiden edunvalvonta Julkisten hankintojen asiantuntijat kehoittivat Tornion hankintaseminaarissa rajakuntia Tornionlaaksossa hyödyntämään myös rajan takaista tarjontaa. elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden kehittäminen koulutuksen ja osaamisen edistäminen infrastruktuurin ja liikenneyhteyksien kehittäminen Tornionlaaksolaisen kulttuurin säilyttäminen ja kehittäminen Tornionlaakso, Ruotsin, Norjan ja Suomen kohtaamispaikka, on Euroopan yhdentymisprosessin avainaluetta. Juuri rajaseuduilla yhdentymispolitiikka ja yhteisyyspyrkimykset toteutuvat konkreettisesti, kun niitä sovelletaan käytännössä kuntien, asukkaiden, viranomaisten, elinkeinoelämän ja organisaatioiden välisessä rajanylisessä yhteistyössä. Täällä on olemassa rajanylinen yhteinen identiteetti ja kansalaisten ja laitosten välisellä valtakunnanrajat ylittävällä kanssakäymisellä on pitkät perinteet. Tornionlaaksossa on rajaseutuosaamista, joka on ainutlaatuista Pohjoismaissa, ja alue on tänä päivänä esikuva EU:ssa. Alue sijaitsee strategisesti keskellä Pohjoiskalottia. Pajala/Kolari-alueen voimakkaasti kasvava kaivosteollisuus luo vahvaa talouskasvua Tornionlaaksossa ja vaikuttaa myönteisesti koko alueen väestönkehitykseen. Perämeren rannikon raskaan teollisuuden keskittymä, Keski- ja pohjoisen Tornionlaakson elämysteollisuuden voimakas kasvu yhdessä Pohjois-Norjan energiasektorin yhä lisääntyvän merkityksen kanssa luovat lisäksi erinomaisen pohjan talouskasvulle ja synergiavaikutuksille. Tornionlaakson omaleimaisuus perustuu alueella kohtaavaan neljään kulttuuriin ruotsalaiseen, suomalaiseen, norjalaiseen ja saamelaiseen. Yhteisen historian aikana syntyneellä yhteistyökulttuurilla ja osallistumisella on ratkaiseva merkitys tulevalle kehitykselle. Alueen mahdollisuudet koostuvat moniulotteisen kuntien välisen elinkeinoelämän, työmarkkinoiden, koulutussektorin ja kulttuurin aloilla tapahtuvan rajanylisen yhteistyön kautta syntyvistä synergiavaikutuksista. 15

16 5. VALTIOIDEN RAJAYHTEISTYÖ TORNIONLAAKSOSSA Työvoimahallinto harjoittaa rajanylittävää yhteistyötä useilla tavoilla. Yhteistyöalueita ovat mm. työvoimakoulutus ja siitä tiedottaminen, eures-neuvonta sekä interreg -hankkeet. Projektiyhteistyötä on tehty viime vuosien aikana työvoiman välittämisessä, liikkuvuuden edistämisessä ja kulttuurimatkailun kehittämisessä EURES Cross-border Tornedalen Partnership EU-komission tukee työvoiman liikkuvuutta yli rajojen tiedotuksen, neuvonnan ja työnvälityksen keinoin. Erityisesti tuetaan jo vakiintunutta yhteistyötä, jota on harjoitettu valtakuntien rajat ylittävillä ns. cross-border työmarkkina-alueilla. Tuen kohteina ovat työssäkäyntialueet, joissa työn tekeminen myös rajan toisella puolelle on ollut luonteenomaista, ja joissa kohtalaisen suuri joukko työntekijöitä asuu toisessa maassa kuin työskentelee. Yksi tällainen alue Euroopassa on Tornionlaakso mukaan lukien Perämeren alueen lähikunnat. Tämän on myös komissio todennut, mikä merkitsee sitä, että alueen työnvälityspalveluja voidaan kehittää ja tukea osana komission Eures työnvälitysjärjestelmää (European Employment Services). Euroopan komissio tukee tätä työmarkkinoiden kehitystoimintaa EURES Cross-border Tornedalen projektin kautta. Työvoiman vapaa liikkuvuus yli rajojen edistää myös yritysten liikkuvuutta yli rajojen. Yhteistyö yli rajojen laajentaa niin yritysten kuin työvoiman- 16

17 kin mahdollisuuksia toimia tehokkaasti, koska sekä yritysten että työvoiman markkinat kasvavat. Alueen kilpailukyky niin Suomen kuin Ruotsin kansallisilla sekä kansainvälisillä markkinoilla kasvaa. Yritysten näkökulmasta EURES neuvonnan ensisijaisena tarkoituksena on auttaa yrityksiä Tornionlaaksossa ja Perämeren rannikolla työntekijöiden hankinnassa toisesta EU-maasta ja näin parantaa yritysten mahdollisuuksia laadukkaaseen rekrytointiin. Toiseksi EURES neuvonta pyrkii löytämään yritysten kannalta ja niiden lähtökohdista muita mahdollisia liiketoiminnallista yhteistyötä hidastavia tai estäviä pullonkauloja, avaamaan niitä ja näin edistämään yritysten välistä yhteistyötä yli rajojen Pohjoiskalotin Rajaneuvonta Torniossa toimii Pohjoismaiden neuvoston rahoittama Pohjoiskalotin Rajaneuvonta, joka neuvoo niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitäkin rajanylittävän toiminnan erityiskysymyksissä sekä toimii aktiivisesti rajaesteiden poistamiseksi. Kansanedustajat Hemilä, Suutari ja Autto Viktorian torilla tutustumassa rajayhteistyöhön. 17

18 6. RAHOITUS - JA MAKSUJÄRJESTELMÄT 6.1. Maksuliikenne, tilit, kortit Maiden välinen maksuliikenne Kahden EU-maan pankin välillä voidaan tehdä tilisiirtoina ns EU-maksuja. Molempien osapuolien pankki ja tili täytyy yksilöidä omilla koodeillaan (IBAN, Swift). Ei aiheuta erityisiä kuluja. Voidaan toteuttaa internetin kautta. Perinteisiä pankkien välisiä valuuttasiirtoja tehdään niiden hitauden ja kalleuden takia varsin vähän. Yrityksen omien tilien kahden maan väliseen varojensiirtoon on pankkiryhmä-kohtaisia järjestelmiä, joissa varat nopeimmillaan ovat siirrettävissä saman pankkipäivän aikana. Eurooppalainen SEPA, mutta maksuliikennejärjestelmät ovat erilaiset Suomessa ja Ruotsissa. Vuoden 2010 alusta sekä Suomi, että Ruotsi ovat olleet SEPA-järjetelmässä Tämän eurooppalaisen maksuliikennealueen käyttöönoton myötä alueen sisällä tehtävät euromääräiset maksut eivät eroa kotimaisista maksuista. Suomi Suomessa on perinteisesti ollut yksi pankkitiliin sidoksissa oleva järjestelmä, jonka kautta maksut ohjautuivat. Nykyisin kaikki pankkitilit ovat SEPA:ssa. Tilin avaaminen suomalaiseen pankkiin on edullista, jopa maksutonta. Palvelumaksut perustuvat pääsääntöisesti palveluihin ja tapahtumiin. Ruotsalainen yritys voi avata pankkitilin Suomeen. Pankkitileihin voi yhdistää erilaisia nosto, pankki ja luotto-kortteja. Suomalaiset luotto- ja pankkikortit käyvät Ruotissa; niillä voi tehdä ostoksia ja nostaa rahaa. Ostokset veloitetaan euromääräisinä. Kaikilla suomalaisilla pankkiryhmillä on ruotsinkieliset internetsivustot joiden kautta voi mm hoitaa maksut ja valuutan siirrot. Ruotsi Ruotsissa pankkien välinen rahaliikenne välitetään joko Bankgiro- tai PlusGirot järjestelmän kautta. Molemmat ovat SEPA:ssa. Suomalainen yritys voi avata pankkitilin Ruotsiin. 18

19 Pankkitileihin voi yhdistää erilaisia nosto, pankki ja luotto-kortteja. Ruotsalaisten pankkien internetpalvelut ovat saatavissa englanninkielisinä. Molemmissa maissa maksuliikenne hoidetaan liki kokonaan internetin kautta yritysten itsensä toimesta Konttorit Rajaseuduilla toimivissa konttoreissa on rajan ylittävän yritystoiminnan asiantuntemusta, kokemusta sekä jossain määrin myös kielitaitoa palvella toisesta maasta tulevia tai naapurimaahaan suuntaavia asiakkaita. Saman pankkiryhmän sisällä on vakiintuneita yhteyksiä sekä järjestelmiä, jotka nopeuttavat ja helpottavat asioiden hoitoa. Rajan ylittävää yritystoimintaa harjoittavat yritykset ovat usein Nordean tai Handelsbankenin asiakkaita. Pankit raja-alueella Ruotsissa FöreningsSparbanken, Handelsbanken, Nordea Kaikki ruotsalaiset pankkikonttorit löytää osoitteesta Pankit raja-alueella Suomessa Handelsbanken, Nordea, Osuuspankki, Danske Bank, Suupohjan Osuuspankki Rahoitus Pankit Sekä suomalaiset että ruotsalaiset pankit luotottavat kotimaisten yritysten ulkomaille tekemiä investointeja ja käyttöpääoman tarvetta harkintansa mukaan. Pankkien rahoitusyhtiöt eivät pääsääntöisesti luotota ulkomaille vakituisesti meneviä koneita ja laitteita, koska laite on niissä vakuutena ja tällöin kontrolloimattomissa. Pankki tai sen rahoituslaitos voi jossain tapauksissa harkita ulkomaisen yhtiön esim. laitehankinnan rahoittamista. Tavallisempaa on, että yhtiö perustaa tytäryhtiön kohdemaahan. Tällaista tytäryhtiötä pankit lainoittavat kotimaisena yhtiönä. Mikäli hankittava omaisuus on kiinteää, on luotonantaja yleensä kohdemaasta. Pohjoismaista pankeista ainakinnordealla ja Handelsbankenilla on tästä joitain poikkeuksia. Finnvera Suomen valtion omistama Finnvera parantaa yritysten rahoitusmahdolli-suuksia lainoilla, takauksilla ja vientitakuilla. Finnveran rahoituksen hinta on samalla tasolla kuin pankeissa. Vakuusvaatimukset poikkeavat pankkien vaatimista. Esim. Pienlainassa (max ) ei vaadita reaalivakuutta ollenkaan. Finnvera lainottaa harvoin koko hanketta, vaan rahoitus jaetaan useimmiten pankkien ja Finnveran kesken. Pien- ja naisyrittäjälainoissa voi Finnvera joskus olla ainoa rahoittaja. Finnvera voi myöntää takauksia ja lainoja myös ulkomaille tapahtuviin investointeihin. Finnvera ei luotota suomalaisen yrityksen ulkomaista tytäryhtiötä. Ruotsalaisyrityksen suomalaiselle tytäryhtiölle voidaan myöntää lainoja ja takauksia samoin ehdoin kuin kotimaisillekin. Finnveran toimipiste sijaitsee Rovaniemellä, mutta rahoitustutkijat saapuvat aina tarvittaessa yritysten luo. 19

20 ALMI Almi Företagspartner Norrbotten Ab voi rahoittaa kaikkien yritysmuotojen hankkeita 50 %:iin saakka. Yleensä vakuutena yrityskiinnitys ja yrittäjän henkilökohtainen takaus. Almin korko on hieman pankkien korkoa suurempi. Almi voi rahoittaa ulkomaalaisomistuksessa olevia Ruotsiin rekisteröityjä yrityksiä. Almi voi riskinhallinnan ollessa kunnossa rahoittaa ruotsalaisen yrityksen ulkomaille tapahtuvia investointeja Avustukset ja tuet ELY-keskus ja TEKES Lapin ELY-keskus (elinkeino-, liikenne ja ymäristökeskus) on läänitason organisaatio, joka hoitaa entisen TE-keskuksen (työvoima- ja elinkeinokeskus) tehtäviä. Lapin ELY:n alaiseen Lapin TE-toimistoon on koottu kaikki Lapin työvoimapalvelut mm. kaikki työvoimatoimistot. ELY-keskusten elinkeino-osastot myöntävät avustuksia yritysten investointeihin sekä hankkeisiin mm. vienninkehittämiseen. Mm. vientihenkilöstön palkkaamiseen ja viennin edistämiseen liittyvien ulkopuolisten palvelujen hankkimisen tukiprosentti 50%. Muiden kehittämisinvestointien tukiprosentti on enimmillään n. 1/3 hankkeen kokonaiskustannuksista. Pääsääntöisesti avustuksia ei myönnetä paikallisille markkinoille tähtääviin tuotteisiin tai hankkeisiin. ELY-keskuksella on myös useita subventoituja asiantuntija-palveluja (vrt konsultcheck). TE-toimisto voi myöntää starttirahaa yrittäjäksi alkavalle (ei tarvitse olla työnhakija), työllistämistukia yritykselle sekä hankkia räätälöidystikin työvoimakoulutusta yrityksen valitsemalle rekrytoivalle henkilöstölle. TEKES rahoittaa lähinnä innovatiivisiä teknologiahankkeita. ELY-keskus eikä TEKES ei voi myöntää avustuksia suomalaisyrityksen tai sen ulkomaisen tytäryhtiön ulkomaille tapahtuvaan investointiin. Ulkomaalaisomistuksessa olevalle yhtiölle avustuksia myönnetään samoin perustein, kuin kotimaisille. Edellytyksenä on rekisteröityminen Suomeen. Ulkomailla tapahtuvaan toimintaan tai sinne tehtäviin investointeihin ei tukia myönnetä. Lapin ELY-keskuksella on Kemissä toimipiste. Lapin TE-toimistolla on toimipisteitä (ent. työvoimatoimistoja) on kaikissa rajakunnissa, mutta palveluja on keskitetty ja henkilökohtaisen palvelun saatavuus vaihtelee toimiston koosta riippuen (on kaikissa rajakunnissa. (TE-palvelut, työvoimatoimistot) NUTEK Valtiovalta/lääninhallitus hallinnoi kokonaan tai osittain useita erilaisia yritystukia. Yritystuet voidaan jakaa toiminta- ja investointitukiin. Ensiksi mainittuihin kuuluvat teollisuuden kuljetustuet, jota hallinnoi NUTEK sekä työllistämistuet (työvoimatoimistojen kautta). Lääninhallitus voi myöntää avustuksia yritykselle, jolla on Ruotsissa vakituinen toimipaikka. Yrityksen rekisteröityminen Ruotsiin ei ole ehdoton vaatimus, mutta siitä voi olla etua. Oleellisinta on, että investoinnin/hankkeen arvioidaan olevan ruotsalaisen kansantalouden kannalta hyödyllinen. Ulkomaille tapahtuvan kiinteäksi tarkoitetun (ei siirrettävä) laitteen investointiin ei ruotsalainen yritys voi saada tukea. Kunnat ja elinkeinoyhtiöt Ruotsalaiset (kuten eivät suomalaisetkaan) kunnat eivät juurikaan myönnä avustuksia toiminnan käynnistämiseen.sama koskee elinkeinoyhtiöitä. Useimmissa ruotsalaisissa kunnissa toimii Suomen tapaan kuntien omistamia teollisuuskyläyhtiöitä, jotka voivat hallita tai rakennuttaa tuotantotiloja, joita yhtiö vuokraa tai joista voidaan tehdä lunastussopimuksia 20

21 7. RUOTSALAISIA YRITYKSIÄ KOSKEVA RAPORTTI Avaimia rajanylittävään yritystoimintaan Ruotsin ja Suomen Tornionlaaksossa hankkeen tarkoituksena on vuoden 2005 raportin tapaan ollut kartoittaa pienten ja keskisuurten yritysten omia kokemuksia ja näkemyksiä rajanylittävästä toiminnasta ja yhteistyöstä muissa maissa toimivien yritysten kanssa. Myös yritysten nykytila ja tulevaisuudennäkymät sekä erityiset rajanylistä yritystoimintaa koskevat erityisominaisuudet kartoitettiin. Koska samanlainen kartoitus suoritettiin vuonna 2005, on muutamia otteita silloisista vastauksista liitetty tähän raporttiin niitä vastaavien kysymysten yhteyteen. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa rajanyliseen yritystoimintaan kielteisesti ja myönteisesti vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena on ollut myös selvittää, mihin suuntaan tilanne on kehittynyt vuoden 2005 jälkeen. Vuonna 2005 haastateltiin 21 ruotsalaista yritystä, joista vuonna 2013 oli mukana 14. Vastaukset antavat kuvan siitä, mitä on tapahtunut aikavälillä Vuoden 2013 kartoituksen yhteenveto ja vuoden 2005 kommentteja Ruotsin Tornionlaaksossa haastateltuja yrityksiä on 14 ja kaikki olivat mukana myös vuoden 2005 kartoituksessa. Muut silloin mukana olleet yritykset ovat joko lopettaneet toimintansa tai niitä ei ole tavoitettu. Yhteyshenkilöitä olivat yritysten omistajat tai toimitusjohtajat, joiden keski-ikä oli 54 vuotta. Yritysten toimialoja ovat konepaja- ja rakennusteollisuus, ravintola-ala ja majoitus, nahanjalostus, media ja journalismi, kulttuuri, koulutus, kivenhionta, kirjanpito, neuvonta ja elintarvikeala. Yritysten markkinat sijaitsevat suurimmaksi osaksi Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Suomessa ja ne harvat, jotka toimivat vain Ruotsin puolella näkevät Suomen tulevaisuuden markkina-alueena. Ruotsin Tornionlaaksossa haastateltuja yrityksiä on 14 ja kaikki olivat mukana myös vuoden 2005 kartoituksessa. Muut silloin mukana olleet yritykset ovat joko lopettaneet toimintansa tai niitä ei ole tavoitettu. 21

22 Företagarna Norrbotten ja Lapin Yrittäjät (ent. Länsipohjan Yrittäjät) ovat tehneet yhteistyötä yli rajan jo vuosia. Kollegat Kjell Hjelm ja Martti Kankaanranta ovat sitä mieltä, että paljon on vielä tekemistä Pohjoiskalotin/Barentsin alueen yhteismarkkinoiden eteen Ensimmäinen yhteydenotto Vuoden 2005 kartoituksessa suurin osa yrityksistä kertoi löytäneensä yhteistyökumppanin aktiivisen ja määrätietoisen etsimisen kautta. Myös seuraavia yhteydenottotapoja oli käytetty: asiakkaat, tuttavat, entiset kollegat sekä messut. 7.3.Yhteistyön aloittamisvuosi Vuonna 2005 useimmat kartoituksessa mukana olleet yritykset vastasivat EU:hun liittymisen olleen todellinen avaus yhteistyölle, mutta useimmat olivat tehneet yhteistyötä yli rajan jo pitkään sitä ennen Yhteistyökieli 2013: Useimmat haastatelluista kertoivat, että heillä on kaksi äidinkieltä, sekä suomi että ruotsi ja ainoastaan yksi ei osannut lainkaan suomea. Rajan yli toimittaessa luonnollinen käyttökieli on tästä johtuen suomi, ja tietyissä tapauksissa ruotsi tai englanti. 2005: Useimmat haastatelluista käyttivät suomea kommunikoidessaan suomalaisten yritysten kanssa Työntekijät Yrityksillä on yhteensä 102 työntekijää ja muutamat käyttävät lisäksi ostopalveluja. Työntekijöistä noin 80 % on kaksikielisiä. 18 asuu Suomessa. Yhdellä yrityksellä on osaomisteinen tytäryhtiö Rovaniemellä Yleisiä rajanylistä toimintaa koskevia asioita 2013: Kaikki yritykset toimivat tavalla tai toisella rajan yli ja ovat tehneet sitä yrityksen perustamisesta lähtien, minkä monet näkevät rajalla toimimisen edellytyksenä. Yritykset markkinoivat tavaroitaan ja palvelujaan Suomeen yhtä lailla kuin Ruotsiin, ja muutamien suurimmat asiakkaat ovat Suomen puolella. 22

23 Nettikauppa ja nettimyymälät mainitaan myös tärkeinä myyntiväylinä vaikka perinteistä myyntiä harjoitetaan myös vakiintuneiden kontaktien ja henkilökohtaisten käyntien muodossa. Monilla on useita jälleenmyyjiä Suomessa ja yhteydet ja yhteistyö näiden yritysten kanssa on tiivistä. Jotkut kertovat myös toimivansa ruotsalaisten kollegoidensa eräänlaisena Suomen linkkinä, mikä johtuu maantieteellisestä sijainnista ja kielen ja kulttuurin tuntemuksen kautta syntyvästä luonnollisesta yhteydestä. Yritykset eivät itse ole yhtä suuressa määrin suomalaisten yritysten asiakkaita. Jotkut ostavat tiettyjä erityistuotteita ja palveluja Suomesta, esimerkiksi käännöstöitä, painopalveluja, käsityöläisten palveluja ja tiettyjä raaka-aineita. Jotkut yritykset toimivat suomalaisten yritysten jälleenmyyjinä. Yleisesti ottaen Suomesta ostetaan aika vähän. Kaikki haastatellut yritykset pitävät henkilökohtaista kontaktia tärkeimpänä silloin, kun halutaan luoda yhteyksiä suomalaisiin yrityksiin. Hyvin rakennettuja verkostoja vaalitaan huolella ja yritykset ovat siten säilyttäneet hyvän yhteistyön suomalaisten asiakkaiden kanssa. Messut ja kollegoiden suositukset ja vihjeet ovat myös hyvä tapa löytää sopivia asiakkaita, toimittajia ja yhteistyökumppaneita Internetin käyttö 2013: Sähköposti ja netti ovat tärkeimpiä viestintäkanavia, varsinkin rajan yli viestitettäessä ja yhteyttä pidetään suurimmaksi osaksi näiden kautta, kun on kyse tilauksista, tarjouspyynnöistä, varauksista ja laskutuksista. Sosiaalisia medioiden käyttö on myös yhä yleisempää. 2005: Useimmat yritykset käyttävät Internetiä ja varsinkin sähköpostia kommunikoidessaan rajan yli Pankkiasiat 2013: Monet kertovat, että heillä on tili saman pankkiryhmän pankissa sekä Ruotsin että Suomen puolella ja useimpien mielestä tämä toimii hyvin ilman suurempia kuluja. Monet kokevat rahaliikenteen helpottuneen IBAN:in ja SWIFT:in käyttöönoton jälkeen ja että toisinaan tätä kautta koituu myös valuuttakurssiin liittyviä voittoja. Parin yrityksen mielestä pankkimaksut ovat kohtuuttomia ja ulkomaanmaksut maksavat paljon maasta riippumatta. 2005: Pankkiasioita hoidetaan monella eri tavalla: Suomalainen pankkitili, jonne maksut Suomesta rekisteröidään ja josta ne siirretään Internetin kautta ruotsalaiselle tilille. Suomalainen tili, jonne maksut Suomesta rekisteröidään ja maksut suomalaisille toimittajille maksetaan tältä tililtä Internetin kautta. Käytössä on ainoastaan ruotsalainen tili Vain muutamat yritykset sanovat, ettei heille koidu ylimääräisiä kustannuksia rajan yli tapahtuvasta pankkiasioinnista. Useimmat yritykset kertovat kulujen olevan noin 30 kr 100 kr laskua kohti. Yhteenlasketut ylimääräiset kustannukset nousevat kr/ yritys ja vuosi Yhteistyö = kehitys? 2013: Yhteistyö suomalaisten yritysten kanssa on haastateltujen mielestä edellytys ja välttämättömyys, kun toimitaan rajalla ja Pohjoiskalotilla. Yhteistyön kerrotaan lisänneen kasvua, liikevaihtoa ja monet näkevät Suomen ja suomalaiset yritykset ensisijaisena markkina-alueena ja tärkeimpänä kohderyhmänä. Yksi yrityksistä kertoo, että yrityksen henkilöstömäärää on lähes kymmenkertaistettu suomalaisten asiakkaiden ansiosta. Yksi yrityksistä kertoo lopettavansa yhteistyön, mutta syynä on eläkkeelle siirtyminen ja luonnolliset syyt. Yksi yrittäjistä kertoo myös, että yhteistyö Suomen kanssa on johtanut yhteistyön laajenemiseen muualle maailmaan. 2005: Kaikki haastatellut yritykset kertoivat voineensa kehittää yritystään yhteistyövuosien aikana, mm. uusien tuotteiden ja palvelujen sekä liikevaihdon varmistamisen muodossa, koska liiketoimintaa voidaan harjoittaa vuorotellen molemmissa maissa Yhteistyössä koettuja vaikeuksia 2013: Rajan yli toimittaessa vaikeimmaksi koetaan erilaiset lait ja säännöt esimerkiksi hankkeita osarahoitettaessa sekä yrityskulttuurin erilaisuus. 23

AVAIMIA rajanylittävään yritystoimintaan 2013

AVAIMIA rajanylittävään yritystoimintaan 2013 AVAIMIA rajanylittävään yritystoimintaan 2013 TIIVISTELMÄ Avaimia rajanylittävään yritystoimintaan 2013 -raportin tarkoituksena on päivittää vuonna 2005 tehty laajempi samalla otsikolla tehtyä tutkimus

Lisätiedot

Rajan ylittävään yrittämiseen liittyvän tiedon saatavuus ja riittävyys

Rajan ylittävään yrittämiseen liittyvän tiedon saatavuus ja riittävyys 1eLINKEI UUTISKIRJE 5/2013 EU:n Interreg IV Pohjoinen -ohjelman rahoittama Elinkeinopalvelut TornioHaparanda hanke käynnistyi syyskuussa 2012 jatkuen kesäkuuhun 2014. Muita rahoittajia ovat Haaparannan

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ. Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013

ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ. Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013 ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013 Lappi kasvavat elinkeinot Matkailu ja palvelut o Matkailukeskuksia: Levi, Luosto, Olos, Pallas, Pyhä,

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun suunnittelu

Kansainvälisen kasvun suunnittelu Kansainvälisen kasvun suunnittelu PSu 05-2013 Mitä rahoitetaan ja millä kriteereillä? Rahoitus kohdistuu projekteihin (alku, loppu, suunnitelma, budjetti, tulosten systemaattinen hyödyntäminen), arvioinnin

Lisätiedot

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut Joensuun seutu Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut www.josek.fi Josek on yrityksiä varten Josek palvelee kaikkia Joensuun seudun yrityksiä, niin toimintaansa

Lisätiedot

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN)

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) PKN (perustettu 1967) on Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakuntien aluekehitysviranomaisten ja organisaatioiden yhteistyöelin. Suomen jäsenet: Lapin liitto,

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja edunvalvontatukea kaikilla yritystoiminnan osa alueilla koko

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa

Lisätiedot

Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE

Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE Poolia Suomi Oy - Rekrytointiohjelma ProCountor International Oy:n tilitoimistokumppaneille Poolia on toiminut ProCountorin

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin...

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... Marketta Korhonen Minustako yrittäjä? Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... pakon sanelemana työttömyyden kautta (itsensä työllistäminen) koulutuksen kautta harrastuksen kautta franchising yrittäjyyden

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset 25.3.2015 Maija Pirvola, Yrityssalo Yrityssalo Oy 25.3.2015 Tässä esityksessä Yritysten kehittämispalvelut (ELY) Team Finland palvelut verkossa

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Uudista ja Uudistu 2007 Pekka Nuuttila Varatoimitusjohtaja Nordea Pankki Suomi Oyj 27.9.2007 Nordea Pohjoismaiden johtava pankki Nordean

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Yrityksen toimet kansainvälistymiseen

Yrityksen toimet kansainvälistymiseen Since 1969 Yrityksen toimet kansainvälistymiseen Kansainvälistymisen edellytykset Kansainvälistyminen on yritykselle haastava askel, jonka onnistumista oikea tieto ja asiantunteva apu edistävät. Kansainvälistä

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI. 12.5.2015 Juha Kiviluoma

YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI. 12.5.2015 Juha Kiviluoma YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI 12.5.2015 Juha Kiviluoma LIEDON SÄÄSTÖPANKKI LYHYESTI Perustettu 2.9.1895 Yksi 25 itsenäisestä säästöpankista Taseella mitattuna Suomen toiseksi suurin säästöpankki

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

enäjä Kehittämiskeskus Oy Häme asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille MAHDOLLISUUKSIEN 25.3.

enäjä Kehittämiskeskus Oy Häme asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille MAHDOLLISUUKSIEN 25.3. Kehittämiskeskus Oy Häme MAHDOLLISUUKSIEN enäjä asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille 1 Venäjä on Euroopan nopeimmin kasvava markkina-alue. Se tarjoaa

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Developing business together. SUOMI

Developing business together. SUOMI SUOMI Developing business together. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaissa Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille kehitysmaaliiketoimintaan

Lisätiedot

Finnvera Oy 3.6.2014. aaj Teijo Kuusela

Finnvera Oy 3.6.2014. aaj Teijo Kuusela Finnvera Oy 3.6.2014 aaj Teijo Kuusela Asialistalla Yleistä Finnverasta Avainluvut Liiketoiminta-alueet Rahoitusperiaatteita Omitusjärjestelyistä 3.6.2014 [Alatunniste] 2 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

Talousjohtajabarometri II/2010

Talousjohtajabarometri II/2010 Talousjohtajabarometri II/2010 28.9.2010 Copyright, Gutta Oy Sisällysluettelo 1. Barometrin tausta 2. Barometrin yhteenveto 3. Barometrikatsaus aihealueittain Barometrin taustatiedot Talousjohtajabarometri

Lisätiedot

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 1 Alustavan liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on jäsentää ja selventää aiotun yritystoiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdollisuuksia. Liiketoimintasuunnitelma

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA 1 AINEISTON RAKENNE Havaintojen määrät ristiintaulukoissa n= % SY:N ALUEJAKO (Aluejärjestöt) RUOTSINKIELINEN POHJANMAA* Pääkaupunkiseutu Uusimaa Häme Lappi Länsipohja 442 13% 191 5% 324 9% 258 7% 147 4%

Lisätiedot

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Mari Huupponen, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari BUUSTIa kansainvälistymisestä, Lahti 9.4.2015 Aiheitamme tänään 1. Ruotsin markkinat

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Auranmaan Yrityspalveluiden Yrityspalvelusetelit

Auranmaan Yrityspalveluiden Yrityspalvelusetelit Auranmaan Yrityspalveluiden Yrityspalvelusetelit Palvelusetelijärjestelmän tavoitteet Tarjota Auranmaan Yrityspalveluiden asiakkaille joustava ja yksilöllinen palvelu, jonka käynnistäminen on nopeaa ja

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista pkyrityksistä 11.3. 1.4.2. Kyselyyn

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Miten Suomalais-ruotsalainen kauppakamari voi auttaa kansainvälistymisessä Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Perustettu

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus

Yrityskaupan rahoitus Yrityskaupan rahoitus Sami Heikkilä, Pohjois-Suomen Yritysalue 26/3/2015 Nordean rooli yrityskaupassa Rahoituspaketin kokoaminen Neuvonantajaverkoston kokoaminen Ostajan rahoittaminen Ostokohteen rahoittaminen

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 25.3.2015 Lappeenranta Moderaattorina Markku Hokkanen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Yrityspäättäjätutkimus 2015 Ilmajoen kunta. Tuukka Suoniemi

Yrityspäättäjätutkimus 2015 Ilmajoen kunta. Tuukka Suoniemi Ilmajoen kunta Tuukka Suoniemi 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä

Lisätiedot

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Anne Syväjärvi Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Monikanavainen Yritys-Suomi

Lisätiedot