Strateginen päämäärä 1 Hyvinvoinnin parantaminen ja palvelutoiminnan tehostaminen erilaisilla yhteistoimintamuodoilla
|
|
- Sakari Lahtinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA PÄÄKAUPUNKISEUDUN VISIO JA STRATEGIA Johdanto Pääkaupunkiseudun yhteinen visio Strateginen päämäärä 1 Hyvinvoinnin parantaminen ja palvelutoiminnan tehostaminen erilaisilla yhteistoimintamuodoilla 1.1. Yhteinen hyvinvointipalvelujen järjestämisen strategia ja yhteistyö palveluprosessien kehittämisessä 1.2. Yhteisten palveluorganisaatioiden ohjaaminen Strateginen päämäärä 2 Pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantaminen 2.1. Innovaatiostrategia 2.2. Seudullinen elinkeinopolitiikka 2.3. Kansainvälinen elinkeinomarkkinointi 2.4. Osaavan työvoiman saatavuus ja maahanmuuttopolitiikka Strateginen päämäärä 3 Kaupunkirakenteen ja asumisen kehittäminen 3.1. Yhteinen maankäytön kehityskuva 3.2. Yhteisvastuullinen asuntopolitiikka
2 2 Johdanto 3.3. Toimiva liikennejärjestelmä (PLJ) Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on pitkä yhteistoimintahistoria, jonka puitteissa on kehittynyt hyvin monipuolinen yhteistyörakennelma kaupunkien ja niiden eri virastojen ja toimintayksikköjen välillä. Tällä julkisuudelta paljolti näkymättömällä työllä on ollut suuri merkitys seudun kehitykselle ja menestykselle. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan muodostamisella kaupunkien tarkoituksena on vahvistaa strategisen tason yhteistoimintaansa. Johtavien luottamushenkilöiden ja sitä kautta ylimmän poliittisen tason yhteistoiminnalla halutaan turvata entistä vahvempi sitoutuminen seudun kehityksen kannalta tärkeimpien yhteisten hankkeitten toteuttamiseen. Neuvottelukunnan työ kohdistuu näiden hankkeiden määrittelyyn ja priorisointiin Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisillä strategisilla päämäärillä ja strategioilla on suurkaupunkipoliittinen ulottuvuus. Niiden tulee vaikuttaa valtiovallan strategisiin linjauksiin, kuten hallitusohjelmaan, kehyspäätöksiin ja ohjelmasuunnitteluun. Yhteisestä visiosta johdetuilla strategisilla päämäärillä ja strategioilla tavoitellaan pääkaupunkiseudun toiminnan yhtenäisyyttä. Ne ovat yhteisesti hyväksyttyjä, mutta ottavat huomioon kuntakohtaiset painotukset ja prioriteetit. Kilpailukyky ja asukkaiden hyvinvointi tukevat toisiaan. Asuminen, infrastruktuuri mukaan lukien tietoliikenneinfrastruktuuri, hyvinvointipalvelut ja osaaminen ovat edellytyksiä kilpailukyvylle, joka mahdollistaa näiden ylläpidon ja kehittämisen. Kaikki strategiset päämäärät turvaavat sosiaalista eheyttä. Visiosta on johdettu kolme strategista päämäärää ja niille strategiat sekä strategioita toteuttavat toimenpiteet. Lisäksi on määritelty kaikkia strategioita tukevat yhteiset painotukset sekä sidosryhmäyhteistyö, miten ja keiden kanssa toimitaan. Yhteisen vision ja strategian pohjalta neuvottelukunta nostaa esille ja pitää jatkuvasti ajan tasalla rajatun määrän kärkihankkeita, joiden toteuttamiseen ylimmällä poliittisella tasolla halutaan sitoutua. Kaupunkien yhteisten hankkeiden luonteeseen kuuluu niiden seudullisuus, mihin liittyy sen hyväksyminen, että seudullinen intressi voi joissakin tapauksissa ohittaa yksittäisen kunnan välittömän edun. Näistä lähtökohdista kaupungit ovat sitoutuneet seuraavassa esitettävän yhteisen vision ja strategian toteuttamiseen. Seudun strategian taustalla ovat kaikkia kaupunkeja koskevat yhteiset painotukset, jotka perustuvat lainsäädäntöön ja yleisiin hallinnon periaatteisiin tai ajankohtaisiin haasteisiin. Näitä ovat mm. kansainvälinen vetovoima, talouden tasapaino, turvallisuus, hyvä hallinto, osallisuus, kestävä kehitys ja monikulttuurisuus. Strategian to-
3 3 teuttamisessa keskeisessä roolissa ovat päättäjät ja henkilöstö kussakin kaupungissa. Pääkaupunkiseudun yhteinen visio Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Strateginen päämäärä 1 Hyvinvoinnin parantaminen ja palvelutoiminnan tehostaminen erilaisilla yhteistoimintamuodoilla Strategiat Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on kuntien ydintehtävä. Myös suhteessa kansalliseen hyvinvointipolitiikkaan ja suurkaupunki-ilmiöihin tulee pääkaupunkiseudun strategioilla ottaa kantaa. Seudun sosiaalisesti kestävä kehitys turvataan ensisijaisesti korkeatasoisilla hyvinvointipalveluilla, joita täydennetään erityisohjelmilla Yhteinen hyvinvointipalvelujen järjestämisen strategia ja yhteistyö palveluprosessien kehittämisessä Strategialla linjataan, mitä palveluja seudulla tulee yhteisesti kehittää ottaen huomioon erityisesti tulevat ikärakenteen ja rahoituspohjan haasteet sekä suurkaupunkiolosuhteista johtuvat sosiaalista eheyttä ja syrjäytymisen ehkäisyä koskevat toimenpidealueet. Toinen linjaus koskee sitä, miten palvelut järjestetään seudulla ottaen huomioon erityisesti tuottavuuden parantaminen ja vaihtoehtoiset palvelujen tuottamisen tavat. Ruotsinkielisten palvelujen kehittäminen on erityinen haaste. Strategia laaditaan toimialakohtaisesti ja keskeisen sisällön muodostavat konkreettiset toimenpiteet seuraavilla eri palvelualoilla: Sosiaali- ja terveystoimen yhteiset kehittämistoimenpiteet Sosiaalitoimessa aiemmin sovittujen ja käynnissä olevien yhteistyömuotojen ja kehittämishankkeiden kuten sosiaalialan osaamiskeskuksen lisäksi käynnistetään strategisia jatkohankkeita mm. päivähoidossa ja lastensuojelussa, vanhusten ja kehitysvammaisten asumispalveluissa, päihdehuollossa, sosiaalisessa yritystoiminnassa. Vastaavasti jatkohankkeita terveystoimessa ovat mm. perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon yhteiset toiminnalliset linjaukset hoidon saatavuuden
4 4 parantamiseksi sekä linjaukset erityispalvelujen keskittämisessä seudulla (erityshammaslääkäripalvelut, päivystykset ja maahanmuuttajien tarvitsemat palvelut) Sivistystoimen yhteiset kehittämistoimenpiteet Yhteistyötä jatketaan opetus- ja kulttuuritoimen prosessien ja yhteisten arviointikriteereiden kehittämisessä sekä luodaan yhteiset palvelutuotannon linjaukset ja pelisäännöt esim. kirjastojen aineistomäärärahojen osalta. Painopistealueita yhteistyössä ovat toisen asteen koulutus, kirjastotoiminta, ammatillinen koulutus sekä kansalaisopistotoiminta. Käynnistetään pilottihankkeita ruotsinkielisen palvelutarjonnan seudullisten ratkaisujen löytämiseksi sekä maahanmuuttajaopetuksen järjestämiseksi Ympäristön ja teknisen toimen yhteiset kehittämistoimenpiteet Toimialan seudullista yhteistyötä edistetään panostamalla yhteisten toimintalinjausten ja yhteisten käytännön menettelytapojen aikaan saamiseen käynnistämällä yhteistyöhankkeita ja parantamalla vuorovaikutusta kaupunkien kesken toiminnan eri tasoilla. Yhteisiä kehittämistoimenpiteitä toteutetaan erityisesti seuraavilla osaalueilla: katujen ja yleisten alueiden kunnossapito, kiinteistöjen hoito, pelastusalan yhteistyö ja ympäristönsuojelu Yhteinen tuotekehitys Yhteistä tuotekehitystä tehdään em. toimialojen yhteistyöhankkeissa ja yhteistyössä yliopistojen ja oppilaitosten kanssa. Tämän tuotekehityksen lisäksi panostetaan toimialojen rajat ylittävään tuotteiden ja toimintojen kehittämiseen erityisesti hankintatoimen yhteistyössä (kilpailuttamisen pelisäännöt ja sopimusstandardit, palvelujen kilpailuttaminen ja tietojärjestelmät) ja maahanmuuttajien palveluissa Pääkaupunkiseudun henkilöstöstrategiatyön kehittäminen Hankkeen tarkoituksena on kehittää mallia, jonka avulla henkilöstöstrategian prosessia, menetelmiä ja sisältöä osana strategista henkilöstöjohtamista voidaan tuloksellisesti kehittää. Lähtökohtana ovat toisaalta seudullinen näkökulma ja sen tulevaisuuden haasteet, toisaalta kunkin kaupungin oman strategiatyön kehittäminen. Seudullisesti hankkeen tuloksena on seudullisen yhteistyön malli ja yhteiset linjaukset henkilöstöstrategian osa-alueilla, joilla varmistetaan henkilöstön saatavuus pitkällä aikavälillä. Kaupunkikohtaisesti hankkeen tuloksena on koko kaupunkia koskeva yhteisstrategia, joka tukee kaupungin palvelustrategian toteuttamista Yhteisiä palveluja tukevien tietojärjestelmien ja sähköisten asiointipalvelujen kehittäminen Tehokkaat yhteiset seudulliset palvelut edellyttävät palveluprosessien uudistamista ja niitä tukevia tietojärjestelmiä ja sähköisiä palveluja. Uudistettujen palvelumallien tietoteknisen tuen mahdollistamiseksi luodaan yhteinen tietotekninen arkkitehtuuri huolehtien mm. joustavasta tiedon
5 5 vaihdosta ja integroinnista omiin tietojärjestelmiin sekä kehitetään sähköistä asiointia edistäviä käytänteitä, ratkaisuja ja palveluja. Yhteisiä palveluja tukevat tietojärjestelmät, sähköiset asiointipalvelut ja mahdolliset yhteiset tietoteknisen infrastruktuurin palvelut kilpailutetaan yhdessä. Lisäksi huolehditaan yhteistyöstä kaupunkien omaa toimintaa palvelevan tietotekniikan ja sähköisen asioinnin kehittämisessä niin, että seudun asukkaat saavat palvelut tarkoituksenmukaisimmalla tavalla ja vältetään päällekkäisiä kustannuksia Yhteisten palveluorganisaatioiden ohjaaminen Strategialla määritellään kaupunkien päätösten ja seudullisten tavoitteiden mukaisen linjan toteuttamisen keinot yhteisissä palveluorganisaatioissa. Tärkeimpänä tehtävänä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ohjaus, jossa tavoitteena on HUS -yhteistyön ja rakenteiden kehittäminen niin, että toiminta on kustannustehokasta, edistää hoidon saatavuutta ja tukee entistä paremmin kuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Jatkossa otetaan tarvittaessa yhteiseen käsittelyyn muiden yhteisten palveluorganisaatioiden ohjaaminen. Strateginen päämäärä 2 Pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantaminen Strategiat Taloudellisesti kestävä kehitys edellyttää verotulopohjan parantamista, yritysten ja työpaikkojen määrän lisäämistä sekä työllisyysasteen ylläpitämistä korkealla tasolla. Kaupunkilaisille tämä merkitsee työpaikkoja ja hyvinvointia, kuntataloudelle hyvinvointipalveluille välttämätöntä tulopohjaa. Seudullisesti uutta jaettavaa voidaan saada edistämällä ja lisäämällä kotimarkkinoiden yritystoimintaa ja lisäämällä vientielinkeinoja mm. suorien ulkomaisten investointien houkuttelulla ja osaamisen kehittämisellä Innovaatiostrategia Strategia tukee pääkaupunkiseudun kansainvälistä kilpailukykyä tehostamalla kumppanuuteen perustuvaa yhteistoimintaa kaupunkien, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän kesken. Työn tuloksena syntyy yhteinen toimintaohjelma, joka suuntaa määrätietoisesti innovaatioympäristön toimintaa korkeaan osaamiseen perustuvan yritys- ja liiketoiminnan synnyttämiseksi seudulla.
6 Seudullinen elinkeinopolitiikka Yhteisen yrittäjyys- ja elinkeinopolitiikan valmistelu aloitetaan rinnan innovaatiostrategiatyön ja aluemarkkinoinnin uudistamisen kanssa. Pääkaupunkiseudulla on käynnissä useita yhteisiä kehityshankkeita, kuten osaamiskeskusohjelma, kaupunkiohjelma ja aluemarkkinointiohjelma, jotka osaltaan toteuttavat kaupunkien omia elinkeinostrategioita Kansainvälinen elinkeinomarkkinointi Pääkaupunkiseudulle laaditaan kansainvälinen elinkeinomarkkinointistrategia ulkomaisten investointien lisäämiseksi ja seudun tunnettuuden edistämiseksi. Tavoitteena on seudun yhteisen elinkeinomarkkinointiyksikön luominen ja valtion panostuksen lisääminen seudun markkinointiin Osaavan työvoiman saatavuus ja maahanmuuttopolitiikka Osaamisen avulla luodaan innovaatioita ja uusia tuotteita. Peruskoulutus ja ammatillinen koulutus ovat hyvinvointipalveluja, jotka mahdollistavat kaupunkilaisten yksilöllisen kehityksen, elämänhallinnan, työllistymisen ja hyvinvoinnin. Samalla tämä on perusta osaavalle työvoimalle, joka kykenee vastamaan muutokseen ja luomaan innovaatioita elinikäisen oppimisen periaatteella. Huippuosaamisen ja innovaatioiden tuotteistaminen luovat kasvupohjaa toimialarakenteen laajentamiselle sekä uusille kotimaisille ja ulkomaisille investoinneille. Strateginen päämäärä 3 Kaupunkirakenteen ja asumisen kehittäminen Yhteisillä maankäyttöön ja asuntopolitiikkaan sekä liikenteen infrastruktuuriin liittyvillä toimenpiteillä varmistetaan, että pääkaupunkiseutu vahvistaa asemaansa houkuttelevana kotimaisten ja ulkomaisten yritysten toimintaympäristönä sekä viihtyisänä asuinpaikkana. Seudun kasvu perustuu taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen periaatteille. Uudet merkittävät asuinalueet tullaan sijoittamaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien, mieluiten raideliikenteen varteen. Jo tehtyjen ja suunniteltujen raideliikenneinvestointien, kuten Kerava-Lahti oikoradan, Ruoholahti - Matinkylä - raideyhteyden, Marja-radan, Itämetron ja Leppävaara - Espoon keskus - kaupunkiradan mahdollisimman korkea kannattavuus edellyttää koordinoitua yhteistä näkemystä maankäytöstä, asumisesta ja liikenteen suunnittelusta seudulla sekä yhteistyön lisäämistä valtion ja kehysalueen kuntien kanssa. Pääkaupunkiseutu varautuu maankäytön suunnittelussaan siihen, että alueella asuu vuonna 2020 noin asukasta nykyistä enemmän, mikä merkitsee huomattavaa haastetta erityisesti asuntorakentamisessa, palveluiden järjestämisessä ja liikenteen hallinnassa. Tämän lisäksi tulee varautua kehyskuntien väes-
7 7 tönkasvuun ja kasvavaan työmatka- ja muuhun liikenteeseen koko laajalla Helsingin metropoliseudulla. Yhteisellä strategialla huolehditaan kilpailukyvylle ja työllisyyden kasvattamiselle sekä palvelujen ylläpitämiselle välttämättömästä uudesta asuntorakentamisesta, asuntojen riittävästä väljyyskasvusta ja heikoimmassa asemassa olevista asunnontarvitsijoista. Erityisesti edistetään perheille sopivien omakoti- ja kaupunkipientalojen rakentamista hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Jo rakennettujen asuinalueiden elinvoimaisuutta vahvistetaan. Yhteisellä strategialla pyritään dynaamiseen elinkeino- ja kulttuurielämään, eheään yhdyskuntarakenteeseen ja sen myötä elinvoimaiseen luontoon, laadukkaisiin virkistysalueisiin sekä ympäristöhäiriöiden minimointiin. Strategiat 3.1. Yhteinen maankäytön kehityskuva Laaditaan pääkaupunkiseudun visiota ja strategisia päämääriä tukeva yhteinen maankäytön kehityskuva. Siinä kartoitetaan asunto- ja työpaikkarakentamiseen sopivat merkittävät alueet seudulla, niitä yhdistävä liikennejärjestelmä ja seudullisesti tärkeät virkistysaluekokonaisuudet ja reitit. Määritellään alueen elinvoimaisuutta edistävät nk. kehittämiskäytävät. Liikenteellinen tarkastelu ja yhteistyö ulotetaan tarpeellisessa määrin pääkaupunkiseudun kehys- ja Kuuma-kuntiin, jotta PLJ:n ja KEHYLI:n vaikutuksia voidaan tarkastella kokonaisuutena. Kehityskuvan tueksi kootaan yhdistelmä Helsingin marraskuussa 2003 hyväksymän Yleiskaava 2002:n, Espoon pohjoisosien valmiin ja eteläosien valmisteilla olevan yleiskaavan, Vantaan valmisteilla olevan yleiskaavantarkistuksen kartta-aineistosta sekä Kauniaisten maankäytön yleissuunnitelman kartta-aineistosta. Maankäytön kehityskuvassa yhteisesti sovittujen merkittävien rakentamisalueiden ja infrastruktuurihankkeiden sekä alueen kannalta tärkeiden kehittämiskäytävien toteuttamiselle luodaan tavoitteellinen toteuttamisohjelma. Ohjelmassa määritellään näiden yhteisten kärkihankkeiden toteuttamisedellytykset ja resurssitarpeet, koordinoidaan niiden toteuttamisen ajoitusta ja taloudellisia vaikutuksia sekä tehdään ehdotuksia tarpeellisesta valtion osallistumisesta toteuttamiseen. Seurataan ja päivitetään ohjelma tietyin väliajoin ja sovitaan yhteisestä edunvalvonnasta hankkeiden eteenpäin viemiseksi Yhteisvastuullinen asuntopolitiikka Laaditaan yhteisvastuullisen asuntopolitiikan strategia, jolla saavutetaan erilaisia asumistarpeita ja kohderyhmiä palveleva asuntotuotanto seudulla.
8 Toimiva liikennejärjestelmä (PLJ) Liikennestrategia laaditaan nykyisellä PLJ-menettelyllä yhteistyössä kehysalueen kuntien kanssa. LIITE Strategiakaavio
9 KUVIO 1 Pääkaupunkiseudun yhteinen visio ja strategia VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Hyvinvoinnin parantaminen ja palvelutoiminnan tehostaminen erilaisilla yhteistoimintamuodoilla STRATEGIAT Yhteinen hyvinvointipalvelujen järjestämisen strategia ja yhteistyö prosessien kehittämisessä Yhteisten palveluorganisaatioiden ohjaus Pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantaminen Innovaatiostrategia Seudullinen elinkeinopolitiikka Kansainvälinen elinkeinomarkkinointi Osaavan työvoiman saatavuus ja maahanmuuttopolitiikka Kaupunkirakenteen ja asumisen kehittäminen Yhteinen maankäytön kehityskuva Toimiva liikennejärjestelmä Yhteisvastuullinen asuntopolitiikka S I D O S R Y H M Ä Y H T E I S T Y Ö STRATEGIOITA TUKEVAT YHTEISET PAINOTUKSET Kv.vetovoima Talouden tasapaino Turvallisuus Hyvä hallinto Osallisuus Kestävä kehitys Monikulttuurisuus
Hyvinvoinnin parantaminen ja palvelutoiminnan tehostaminen erilaisilla yhteistoimintamuodoilla (strateginen päämäärä 1)
1 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA LIITE 1/Asia nro 1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VISIO JA STRATEGIA Johdanto Pääkaupunkiseudun yhteinen visio Hyvinvoinnin parantaminen ja palvelutoiminnan
LisätiedotPääkaupunkiseudun yhteistyö
Pääkaupunkiseudun yhteistyö PKS yhteistyö eri valtuustokausina 2004 2005 2008 2009 2012 2013 2017 Visio Toimialojen ohjelmat ja hankkeet PKS erikoissairaanhoito (HUS/HYKS 2006) Kv. kilpailukykystrategia
LisätiedotPainopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen
1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu
LisätiedotTAUSTATIETOA PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖSTÄ
LIITE 2/Asia nro 1 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA TIEDOKSI LAAJENNETUN NEUVOTTELUKUNNAN JÄSENILLE TAUSTATIETOA PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖSTÄ 2 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIEN
LisätiedotHannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050
Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Visiosta strategisiin linjauksiin ja edelleen eteenpäin 1 Miten yhteinen visio syntyi Ideakilpailu 2007 Kansainvälinen
LisätiedotKESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020
20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotLOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1
LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio
LisätiedotMAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
LisätiedotMetropolipolitiikan ajankohtaiskatsaus. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen
Metropolipolitiikan ajankohtaiskatsaus Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 9.11.2010 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Pääkaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteet 2007 Hallitusohjelmatavoitteet 12.3.2007: Pääkaupunkiseudun
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIOHJELMA
PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIOHJELMA Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIOHJELMA Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008 Lähtökohdat ja painopisteet Sisällöllisenä painopistealueena
LisätiedotHelsinki Espoo Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä. Pääkaupunkiseudun. hallitusohjelmatavoitteet
Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä Pääkaupunkiseudun kaupunkien hallitusohjelmatavoitteet 2 Kuntapolitiikka ja -talous 1 Kuntien 2 Kuntasektoriin 3 Palvelujen 4 Kuntiin
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotTulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma
Tulevaisuuden Kaukovainio Asuinalueiden kehittämisohjelma 2013-15 Mervi Uusimäki 28.5.2013 KAUKOVAINIO 3 km keskustasta Rakennettu v. 1965-1975 4700 asukasta Kaukovainio kehittämisalueena Kaukovainion
LisätiedotAjankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta
Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:
LisätiedotKUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013
KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotJULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotPääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus
Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen
LisätiedotHelsingin Seudun Liikenteen Juhlaseminaari. Omistajakuntien odotukset HSL:lle ja seudulliselle yhteistyölle
Helsingin Seudun Liikenteen Juhlaseminaari Omistajakuntien odotukset HSL:lle ja seudulliselle yhteistyölle Helsingin Messukeskus, 9.2.2010 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen 14.10.2008 Kaupunginjohtaja Jussi
LisätiedotKommentteja FinELibin strategiaan
24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto
LisätiedotKuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas
KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.
LisätiedotElinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen
Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
LisätiedotHelsingin seudun yhteistyökokous
Helsingin seudun yhteistyökokous 15.11.2007 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Espoo Helsingin seutu Väkiluku 31.12.2005 Yhteensä 1 274 746 asukasta Helsinki 560 905 asukasta PKS 988 347 asukasta Seudulliset
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotHelsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet
Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali
LisätiedotRauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto
Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto 27.11.2017 Rauman Tarina 2, 2018-2021 2 Hyvinvointia ja elinvoimaa tukevat linjaukset Terveellinen, turvallinen ja palveleva Rauma Vireän elinkeinoelämän Rauma Hyvien
LisätiedotKaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.
Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotPerussuomalainen vaihtoehto. Jukka Kilpi Fil. tri, kaupunginvaltuutettu
Perussuomalainen vaihtoehto Jukka Kilpi Fil. tri, kaupunginvaltuutettu 12.05.2013 KATAISEN HALLITUKSEN KOLME VAIHTOEHTOA METROPOLIHALLINNOKSI 1) Kaksi suurkuntaa ja sopimusyhteistyö 2) Metropolihallinto
LisätiedotSKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015
SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen
LisätiedotHelsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä
Helsingin seudun yhteistyökokous 19.3.2009 apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin seudun MAL-visio 2050 -taustaa Kansainvälinen Greater Helsinki Vision 2050 - ideakilpailu vuonna 2007 Kilpailutulosten
LisätiedotFORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421
Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotPuitelain 7 :n mukainen kaupunkiseutusuunnitelma Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen
Puitelain 7 :n mukainen kaupunkiseutusuunnitelma 15.5.2007 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Kaupunkiseutusuunnitelma (7 ) Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien (pääkaupunkiseutu) tulee laatia
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN KUNTIEN PALVELUJEN YHTEISKÄYTÖN PERIAATTEITA
1(5) Liite 1/Asia nro 2 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA PÄÄKAUPUNKISEUDUN KUNTIEN PALVELUJEN YHTEISKÄYTÖN PERIAATTEITA Yleistä Yhteiskäyttö tarkoittaa sitä, että kuntalaiset
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke
Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,
LisätiedotUusi rakennerahastokausi Merja Niemi
Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,
LisätiedotForssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012
Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen
LisätiedotMissio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA
1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotMetropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo
Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös
LisätiedotPORIN TAIDEMUSEO. tehtävämme. Satakunnan kulttuurin edistämisessä
PORIN TAIDEMUSEO tehtävämme Satakunnan kulttuurin edistämisessä Tehtävämme ja vastuualueemme Satakunnan kulttuurin edistämisessä PORIN TAIDEMUSEON TEHTÄVÄNÄ on Porin kulttuuritoimen yhteisten arvojen mukaisesti
LisätiedotMaakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta
Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön Heli Seppelvirta 5.4.2018 Maakuntalaki Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden
LisätiedotAJANKOHTAISTA KULTTUURI TEA HANKKEESTA. Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus 1
AJANKOHTAISTA KULTTUURI TEA HANKKEESTA Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus 1 KULTTUURI TEA HANKE MIKSI? Tiedontuotannon ja tietovarannon kehittäminen opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotYleiskaavoituksen työohjelma
Yleiskaavoituksen työohjelma 2017 2021 KH 1 Tampereen strategia 2030 Tampere haluaa olla vuoteen 2030 mennessä 300 000 asukkaan viihtyisä ja elävä kaupunki, Suomen toinen metropoli. Kunnan vastuu hyvästä
LisätiedotMaakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta
Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön Heli Seppelvirta 23.3.2018 Maakuntalaki Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden
LisätiedotMaakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta
Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön Heli Seppelvirta 23.3.2018 Maakuntalaki Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotMetropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet
Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Asuntoministeri Jan Vapaavuori Dipoli 1 METROPOLIPOLITIIKKA HALLITUSOHJELMASSA Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään
LisätiedotSeutuICT -strategian periaate- ja aiesopimus
SeutuICT -strategian periaate- ja aiesopimus Näiden periaatteiden piirissä ovat Kaarinan, Liedon, Naantalin, Paimion, Raision ja Turun kuntien ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ICT-vastuualueet ja
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennetutkimus LITU 2008 Tutkimusalue ja haastattelumäärät Matkaluku asuinalueittain koko tutkimusalueella Matkaa/ hlö/ vrk 3,60 3,00 2,40 1,80 1,20 0,60
LisätiedotJoensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.
Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.2017 Johdanto Valtuustokausittain laadittu Joensuun (kaupunki)seudun
LisätiedotHelsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013
Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle Leena Silfverberg 17.4.2013 Hyvinvoiva helsinkiläinen Nuorille tilaa kuulua ja loistaa Ikääntyvistä huolehditaan Maahanmuuttajat
LisätiedotTiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta
Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys
LisätiedotKirkkonummen kuntastrategia
Kirkkonummen kuntastrategia Tähän tarvittaessa otsikko 2018 2021 Kuntakehitysjaosto 14.11.2017 Ehdotus kunnanhallitus 27.11.2017 Kirkkonummen arvot Rohkeus tarkoittaa meille ennakkoluulottomuutta kokeilla
LisätiedotNäin sen näen Paikallinen näkökulma mediaan. Kuntakoulutus Helsinki
Näin sen näen Paikallinen näkökulma mediaan Kuntakoulutus 12.9.2012 Helsinki Väestönmuutos 250 x 250 m ruuduittain v. 2000 2009 V. 2000-2009 väestönkasvu hajautui koko seudulle, pääkaupunkiseudun vanhat
LisätiedotSonkajärven kunnan elinkeinostrategia
Sonkajärven kunnan elinkeinostrategia Sonkajärven kunta ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon vaikutukset elinkeinoelämään ja yritystoimintaan. Tavoitteena on, että kunta osaltaan edesauttaa tervettä kilpailua,
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotAiesopimus Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) toteutuksesta
Aiesopimus Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) toteutuksesta Lisätietoja: Pääkaupunkiseudun liikenneneuvottelukunta Sihteeristö Petri Jalasto, puhelin (09) 160 28509, petri.jalasto@mintc.fi
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille
Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Salon kaupunki Elokuu 2018 Salon kaupungin visio, perustehtävä ja arvot Salo joka päivä parempi Perustehtävä: Salon kaupunki kehittää alueensa elinvoimaa,
LisätiedotKaupungin ydin- ja tukiprosessit. Kaupunginhallitus
Kaupungin ydin- ja tukiprosessit Kaupunginhallitus 28.5.2018 Järvenpään kaupunki Minna Lohtander 21.5.2018 Prosessien työstäminen Järvenpään kaupunki Minna Lohtander 21.5.2018 2 Uuden Järvenpään prosessien
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
Kaustinen on Sinun KUNTASTRATEGIA 2018-2025 Valokuva: Risto Savolainen Mikä on kuntastrategiamme tarkoitus? YHDESSÄ KILPAILUKYKYISTÄ KAUSTISTA RAKENTAMASSA Strategisen suunnittelun avulla pyritään parantamaan
LisätiedotTalousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet
Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Kaupunginhallitus 26.6.2017 1 21.6.2017 Uusi strategia ja talousarvio 2018 Tampereen uutta strategiaa laaditaan parhaillaan. Strategia ulottuu vuoteen
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat
seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun
LisätiedotMatkaopas parhaaseen asukaskokemukseen
Matkaopas parhaaseen asukaskokemukseen Pyhärannan strategia 2017-2021 (strategiatoimikunnan esitys 15.5.2017 kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle) Pyhäranta Asukkaita 2100 + 1000 Ihode Reila Rohdainen
LisätiedotPYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys
PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys 1 Lähtökohdat Pyhäjoelle on laadittu maankäyttöstrategia ja toteuttamisohjelma vuonna 2010. Tämän jälkeen vuonna 2011 Fennovoima
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotYleishyödyllisten vuokrataloyhteisöjen rooli kuntien elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän toiminnan tukena. johtaja Tatu Rauhamäki
Yleishyödyllisten vuokrataloyhteisöjen rooli kuntien elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän toiminnan tukena johtaja Tatu Rauhamäki Työllisyys Hyvinvoinnin lisäämiseksi parasta politiikkaa on yritysten toimintaympäristön
LisätiedotORIMATTILA. Kaupunkistrategia
ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen
LisätiedotKUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,
KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI 2017-2025 / VALT.SEMINAARIT 24.8.17, 5.9.17 MISSIO (MIKÄ ON KUNNAN TEHTÄVÄ? MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ?) Kuntalaki 410/2015 Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotMiten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle?
Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle? Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari, 2.5.2017, Tampere-talo 1 Osana kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaaria
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotUusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus
Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma Elinvoimalautakunta 22.8.2017 Kaupunginhallitus 11.9.2017 Uusi kuntalaki: kuntastrategia johtamisen välineenä Kunnassa on oltava kuntastrategia,
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA Sami Tikkanen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Seutufoorumi 28.11.2017 KOTKAN-HAMINAN SEUDUN
LisätiedotMetropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru
Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan
Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
LisätiedotMikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto
Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotNurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja III: Nurmijärven vetovoima ja kilpailukyky. Rajamäen yläaste ja lukio 13.2.
Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja III: Nurmijärven vetovoima ja kilpailukyky y Rajamäen yläaste ja lukio 13.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, mitä ovat Nurmijärven kilpailukykytekijät
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen
Kommenttipuheenvuoro Kaupunginsihteeri Mari Immonen 10.12.2015 Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua,
LisätiedotJärjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko
Järjestäjätoiminto Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjän perusta Maakunta vastaa asukkaan laissa
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotPalvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen
Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-
LisätiedotMetropolialueen kilpailukykystrategia
Asia 4 / Liite 1 1 Metropolialueen kilpailukykystrategia Painopisteet ja kehittämislinjaukset PKS-kaupunginjohtajien kokous 11.11.2008 2 Tavoite Kilpailukykystrategiassa määritellään metropolialueen (tässä
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotLuova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)
Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena
Lisätiedot(täydennetään) Toimintakate, M. Tilakustannukset alenevat 1 % edellisestä vuodesta.
Sosiaali- ja terveystoimen valtuustokauden ja vuoden 2016 tulostavoitteet Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen
Lisätiedot