Strategisk generalplan för Korsholm Mustasaaren strateginen yleiskaava

Transkriptio

1 Strategisk generalplan för Korsholm Mustasaaren strateginen yleiskaava Bilagor Liitetiedostot Korsholms kommun Mustasaaren kunta Centrumvägen 4 Keskustie Korsholm Mustasaari Växel: +358 (0) Vaihde: +358 (0) Fax: +358 (0) Faksi: +358 (0)

2 BILAGOR Bilaga 1. Program för deltagande och bedömning Bilaga 2. Resultat av invånarenkät för Korsholms strategiska generalplan välfärden idag och slutsatser Bilaga 3. Resultat och slutsatser kommentarer angående strukturmodellerna Bilaga 4. Mångsidig användning av skolorna och effektivisering av verksamheten Bilaga 5. Rekreation gång- och cykelvägar Bilaga 6. Sammandrag av utlåtandena och åsikter om planutkastet samt genmälen LIITTEET Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Mustasaaren strategisen yleiskaavan asukaskyselyn tulokset hyvinvoinnin nykytila ja johtopäätökset Liite 3. Rakennemallin mielipiteet tuloksia ja johtopäätöksiä Liite 4. Koulujen monikäyttö ja toiminnan tehostaminen Liite 5. Virkistys ja kevyt liikenne Liite 6. Yhteenvedot kaavaluonnoksen lausunnoista ja mielipiteistä sekä niiden vastineet

3 Liite 1

4 MUSTASAAREN KUNTA KORSHOLMS KOMMUN STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

5 STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM - MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (24) PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING Denna plan presenterar planprojektets läge mål hur intressenterna kan påverka planläggningen samt hur planens konsekvenser kommer att bedömas under arbetet. Programmet för deltagande och bedömning (PDB) kompletteras vid behov under arbetets gång och planen finns framlagd på Korsholms kommuns anslagstavla under de tider som meddelas i kungörelsen. Programmet för deltagande och bedömning finns under hela beredningstiden även tillgänglig på Korsholms kommuns hemsidor 1 PLANENS NAMN OCH BESKRIVNING AV PLANOMRÅDET Planens namn Strategisk generalplan för Korsholm. Planen som utarbetas är till sin natur en strategisk generalplan utan rättsverkningar. Planområdets avgränsning är anvisad på bild 1. Planområdet innefattar hela Korsholms kommun. Korsholms kommun är en tvåspråkig kommun med drygt invånare i Vasa stadsregion. Befolkningsutvecklingen är positiv med en årlig tillväxt om närmare 2 %. Korsholm kommun har en areal på totalt ca km² varav landarealen är 848 km². Korsholm är i många avseenden en kommun med kontraster. På kommunens område finns skärgård hav och fastland tätort och glesbygd industriområden jordbruksfält och historiska minnesmärken. Korsholm är Finlands största skärgårdskommun Österbottens största landskommun och den största landskommunen med svenska som majoritetsspråk (70 %) i Finland. Närheten till Vasa gör att Korsholm ingår i en stadsregion med många samarbets- och pendlingsfördelar. Inom regionen finns ett mångsidigt näringsliv med en koncentration på energi- och motorindustri samt en bred satsning på utbildning på hög nivå. Största delen av Kvarkens skärgård som år 2006 upptogs på Unescos världsarvslista finns i Korsholms kommun. Korsholm är en kommun med erkänt hög livskvalitet. Byarna Hankmo och Björköby utnämndes år 2010 respektive 2000 till årets by. Korsholm utsågs av Det Bästa till Finlands andra barnvänligaste kommun år Solf utsågs år 2006 till Finlands bästa bostadsområde och kommunen utnämndes år 1997 till Finlands bästa kvalitetskommun. Självförsörjningsgraden är 56 % och arbetslöshetsgraden är ca 3 %. Största arbetsgivaren är kommu- OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen sijainti ja tavoitteet sekä kerrotaan se miten alueen osalliset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan työn aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan ja se on nähtävillä Mustasaaren kunnan ilmoitustauluilla kuulutuksessa ilmoitettuina ajankohtina. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua koko kaavan valmistelun ajan Mustasaaren kunnan verkkosivuilla 1 SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Kaavan nimi on Mustasaaren strateginen yleiskaava. Laadittava kaava on luonteeltaan oikeusvaikutukseton strateginen yleiskaava. Suunnittelualueen rajaus on merkitty kuvaan 1. Suunnittelualue kattaa koko Mustasaaren kunnan. Mustasaari on kaksikielinen kunta Vaasan kaupunkiseudulla. Kunnassa on runsaat asukasta. Väestönkehitys on positiivista ja vuotuinen väestönkasvu on noin 2 %. Mustasaaren kunnan pinta-ala on yhteensä noin km2 josta maa-alueita on 848 km2. Mustasaari on monessa mielessä vastakohtien kunta. Kunnan alueella on saaristoa merta ja mannerta taajamia ja haja-asutusta teollisuusalueita viljelysmaata ja historiallisia muistomerkkejä. Mustasaari on Suomen suurin saaristokunta Pohjanmaan suurin maaseutukunta ja Suomen suurin enemmistökieleltään (70 %) ruotsinkielinen maaseutukunta. Vaasan naapurina Mustasaari kuuluu kaupunkiseutuun mistä on monia yhteistyö- ja työssäkäyntietuja. Alueella on laaja energia- ja moottoriteollisuuteen keskittynyt elinkeinoelämä ja alueen monipuolinen koulutustarjonta on korkeatasoinen. Suurin osa Merenkurkun saaristosta joka hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2006 sijaitsee Mustasaaren kunnassa. Mustasaaressa on todistetusti korkea elämänlaatu. Björköbyn kylä valittiin vuoden kyläksi vuonna 2000 ja Hankmo vuonna Valitut Palat nimesi Mustasaaren Suomen toiseksi lapsiystävällisimmäksi kunnaksi vuonna Sulva valittiin vuonna 2006 Suomen parhaaksi asuinalueeksi ja Mustasaari valittiin vuonna 1997 elämänlaadultaan Suomen parhaaksi kunnaksi.

6 STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM - MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (24) nen själv efterföljd av små och medelstora företag inom bl.a. metall- och automationsbranschen. Bild 1. Planområdet Työpaikkaomavaraisuusaste on 56 % ja työttömyysaste on noin 3 %. Kunnan jälkeen suurimpia työnantajia ovat muun muassa metalli- ja automaatioalan pienet ja keskisuuret yritykset. Kuva 1. Kaava-alue

7 STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM - MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (24) 2 PLANENS MÅL Korsholms kommun har visionen om att vara en ledande landskommun som erbjuder högklassig och lättillgänglig service grundat på en balanserad befolkningstillväxt. Eftersom kommunen har en kraftig tillväxt finns ett behov av en strategisk generalplan som i allmänna drag styr samhällsstrukturen och markanvändningen i kommunen och samordnar därtill hörande funktioner. Planen som erläggs är till sin natur en strategisk generalplan utan rättsverkningar som visar på områdesstrukturens riktlinjer. Kommunens målsättning är att skapa en på hållbar utveckling baserad strategisk generalplan som beaktar kommunens särdrag. Planen skall stöda sig på kommunens strategier och utnyttja befintlig samhällstruktur då kommunens framtida samhällsstruktur definieras. Planen bör även ha betoning på välfärdsfrågor och därmed inkludera dessa som en del av arbetet. De olika delområdenas utveckling bör bygga på en sund och balanserad livsmiljö och beakta varje delcentras egna förutsättningar vilket kan leda till olika områdesvisa profileringar. Mera specifika mål indelat i teman är uppräknade nedan i vilka även välfärdens målsättningar är inkluderade. Boende och områdesstruktur - Mångsidiga möjligheter för boende (konkurrenskraftigt tomtutbud hyresbostäder serviceboende) - Kontrollerat byggande i glesbygden och områdesvisa profiler för olika bostadsområden - Det nya bostadsbyggandet stöder existerande service - Byarnas och centrens attraktionskraft och kvalitet förstärks - Byarna och centren bildar ett sammanhängande område med service - Utnyttjandet av existerande infrastruktur (infra service) - Områdets styrkor utnyttjas i boendet - Enhetlig områdesstruktur och livsmiljöns kvalitet - Definieringen av områdets dimensionering läge och omfattning så att områdena bildar en hållbar och funktionellt enhetlig helhet som en del av regionens service och områdesstruktur. 2 KAAVAN TAVOITTEET Mustasaaren kunnan visiona on olla johtava maaseutukunta joka tarjoaa laadukkaita helposti saatavilla olevia palveluja jotka perustuvat tasapainoiseen väestönkasvuun. Mustasaaren kunnan väestö kasvaa voimakkaasti minkä takia tarvitaan strateginen yleiskaava joka yleispiirteisesti ohjaa kunnan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä ja sovittaa yhteen niihin liittyvät palvelut. Laadittava kaava on luonteeltaan oikeusvaikutukseton strateginen yleiskaava joka osoittaa aluerakenteen suuntaviivat. Tavoitteena on luoda kestävään kehitykseen pohjautuva maankäyttö ja palvelurakenne jossa huomioidaan kunnan erityispiirteet. Kunnan strategiat ja olemassa oleva yhdyskuntarakenne asettavat lähtökohdat kaavan rakenteelle. Kaavan painopisteen tulee olla hyvinvointikysymyksissä ja ne on sisällytettävä osaksi työtä. Eri osa-alueiden kehityksen on perustuttava terveeseen ja tasapainoiseen elinympäristöön ja huomioitava jokaisen osa-alueen omat edellytykset. Tarkemmat teemakohtaiset tavoitteet jotka sisältävät myös hyvinvoinnin tavoitteet on lueteltu alla. Asuminen ja aluerakenne - Monipuoliset asumismahdollisuudet (mm. kilpailukykyisen tonttitarjonta vuokra-asunnot ja palveluasuminen) - Hajarakentaminen hallitusti aluekohtaiset profiilit erilaisille asuinalueille - Uusi asuinrakentaminen tukee olevia palveluita - Kylien ja keskusten vetovoimaisuutta ja laatua tuetaan - Kylät ja keskustat kehittyvät yhtenäisiksi asiointikeskuksiksi - Olevan investointien hyödyntäminen (infra palvelut) - Seudun vahvuuksien hyödyntäminen asumisessa - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Alueen mitoituksen sijainnin ja laajuuden määritteleminen siten että alueet muodostavat kestävän ja toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden osana seudun palvelu- ja yhdyskuntarakennetta.

8 STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM - MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (24) Näringsliv och service - Vardagens smidighet som en kvalitetsfaktor arbetsplatser och service lättillgängliga - Tillgänglighet av service och arbetsplatser med hjälp av lättrafik och (på lång sikt) kollektivtrafik - Den dagliga servicen (såsom bybutiken) bibehålls och blir mångsidigare - Den offentliga servicen stöder kommunens strategier och områdesvisa profiler - Servicebehoven för fritidsbosättningen och de deltidsboende tillfredsställs - Det regionala näringslivet stöds - De regionala och lokala service- arbetsplats- industri- och turismområdena dimensioneras och samordnas med tanke på en hållbar utveckling. Infrastruktur trafik och rörlighet - Lederna för lättrafik och trafiksäkerheten utvecklas - Bevarandet av huvudledernas skick stöds - Bevarandet av små vägarnas skick stöds - Den existerande infrastrukturen stöds - Klimatstrategins medel beaktas (lättrafik kollektivtrafik/byabuss anslutsparkering cykelparkering) - Placering av vindkraftsparker med 1-4 kraftverk förutom de reserveringar som görs i landskapsplanen. - Vatten och energiförsörjningen är tillräckliga och stöder områdesstrukturen Fritid rekreation kultur image - Vardagens smidighet - hållbar tillgänglighet till service - Leder för lättrafik och stigar - Områdets styrkor utnyttjas i fritidsservicen - Energisnålt boende - Attraktiv by- och tätortsmiljö och kultur - Fritidsbosättningen och turismen binds ihop med den övriga service- och områdesstrukturen - Hållbara koncept för fritidsbosättning - Tillräckligt med rekreationsområden regionala sammanhängande rekreationsområden och friluftsleder förbindelser till centren och servicen. - Obebyggda stränder på tätortsområden förbindelser till naturen stranden och havet möjlighet att röra sig i naturen- - De språkliga klyftorna överskrids Elinkeinot ja palvelut - Arjen sujuvuus laatutekijänä -työpaikat ja palvelut hyvin saavutettavissa - Palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuus kevyen liikenteen avulla ja julkisen liikenteen avulla (pitkällä tähtäimellä) - Päivittäispalvelut (kuten kyläkauppa) säilyvät ja monipuolistuvat - Julkiset palvelut tukevat kunnan strategiaa ja aluekohtaisia profiileja (säilyvät ja monipuolistuvat) - Vapaa-ajan ja osa-aikaisten asukkaiden palvelutarpeet tyydytetään - Seudullisen elinkeinoelämän tukeminen - Seudullisten ja paikallisten palvelu- työpaikka- teollisuus- ja matkailualueiden mitoitus ja toimintojen yhteensovittaminen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden Infrastruktuuri liikenne ja liikkuminen - Kevyen liikenteen väylät ja liikenneturvallisuus kehittyvät - Tuetaan pääväylien kunnon säilymistä - Tuetaan pientiestön kunnon säilymistä - Tuetaan olemassa olevaa infrastruktuuria - Kunnan ilmastostrategian työkalut huomioidaan (kevyt liikenne joukkoliikenne/kyläbussi liityntäpysäköinti pyöräpysäköinti) tuulivoimalan tuulivoimapuistojen sijoittaminen maakuntakaavassa osoitettujen varausten lisäksi. - Vesi ja energiahuolto ovat riittävät ja tukevat aluerakennetta Vapaa-aika virkistys kulttuuri imago - Sujuva arki palveluiden kestävä saavutettavuus - Kevyen liikenteen väylät ja retkipolut - Seudun vahvuudet korostuvat vapaa-ajan palveluissa - Energiatehokasta asumista - Vetovoimainen kylä- ja taajamaympäristö ja kulttuuri - Vapaa-ajan asumisen ja matkailun kytkeminen kiinteäksi osaksi muuta palvelu- ja yhdyskuntarakennetta - Loma-asumisen kestävät konseptit - Riittävien virkistysalueiden varaaminen virkistysalueiden ja ulkoilureittien seudullinen jatkuvuus sekä yhteydet taajamakeskukseen ja palveluihin - Taajamien rakentamattomat ranta-alueet yhteydet luontoon rantaan ja veteen mahdollisuus liikkumiseen luonnossa. - Kielelliset raja-aidat ylittyvät

9 STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM - MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (24) Kommun ekonomin - Investeringskostnader och återbetalningstid - Hållbar utveckling inom kommunekonomin Byggandets volym - Det nya byggandets förhållande till existerande förtätning/komplettering/nytt - Avstånd från kommunens centrum och Vasa centrum km - Areal ha - Befolkningsmängd - Antal arbetsplatser - Arbetsplatser v-m2 - Service v-m2 - Bostäder st. Kuntatalous - Investointikustannukset ja takaisinmaksuaika - Kestävä kehitys kuntataloudessa Rakentamisen määrä - Uuden rakenteen suhde olevaan Tiivistys/täydennys/uusi - Etäisyys kuntakeskuksesta ja Vaasan keskustasta km - Pinta-ala ha - Asukasmäärä - Työpaikkamäärä - Työpaikat k-m2 - Palvelut k-m2 - Asuntoja kpl.

10 STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM - MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (24) 3 UTGÅNGSLÄGEN FÖR PLANERINGEN 3.1 Riksomfattande mål för områdesanvändningen De av statsrådet fastställda reviderade målen för områdesanvändningen trädde i kraft De riksomfattande målen för områdesanvändningen är en del av planeringssystemet för områdesanvändningen i enlighet med markanvändnings- och bygglagen. Enligt 24 i markanvändnings- och bygglagen skall man vid områdesplaneringen beakta de riksomfattande målen för områdesanvändningen så att möjligheterna att uppnå dem främjas. De riksomfattande målen för områdesanvändningen syftar till att säkerställa att omständigheter av riksomfattande betydelse beaktas vid planläggningen i kommunerna. De preciserar och konkretiserar ur rikssynvinkel de allmänna målen i markanvändnings- och bygglagen och de innehållskrav för planer som härletts ur dessa. I kommunerna är generalplanen det viktigaste verktyget för att främja de riksomfattande målen för områdesanvändningen: i generalplanen konkretiseras de riksomfattande målen för områdesanvändningen till en del av den eftersträvade utvecklingen och huvud-dragen i områdesanvändningen i kommunen. Arbetet med att utarbeta den strategiska generalplanen för Korsholm styrs särskilt av följande mål i de riksomfattande målen för områdesanvändningen: Genom områdesanvändningen främjas den ekologiska ekonomiska sociala och kulturella hållbarheten i samhällena och livsmiljöerna. Befintliga samhällsstrukturer nyttjas och stadsregioner och tätorter görs mer enhetliga. Samtidigt som tätorterna blir enhetligare förbättras kvaliteten på livsmiljön. Samhällsstrukturen utvecklas så att tjänster och arbetsplatser är lättillgängliga för olika befolkningsgrupper och i mån av möjlighet placeras nära bostadsområden så att behovet av personbilstrafik är så litet som möjligt. Trafiksäkerheten förbättras liksom betingelserna för kollektivtrafiken och gång- och cykeltrafiken. I stadsregionernas pendlingsområden säkerställs för områdesanvändningens del att det finns förutsättningar att bygga bostäder som är ändamålsenligt placerade och att kraven på en god livsmiljö kan tillgodoses. Vid områdesanvändningen skall tillräckliga områden reserveras för nätverk för fotgängare och cyklister och nätverkens kontinuitet säkerhet och kvalitet skall främjas. 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen kuntien kaavoituksessa. Ne täsmentävät ja konkretisoivat maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Kunnissa yleiskaava on keskeisin väline valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisen edistämisessä: yleiskaavassa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet konkretisoidaan osaksi kunnan tavoiteltua kehitystä ja alueidenkäytön pääpiirteitä. Mustasaaren strategisen yleiskaavan työtä ohjaavat erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut tavoitteet: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista taloudellista sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta turvallisuutta ja laatua.

11 STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM - MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (24) Inom områdesanvändningen ska olägenheter i form av buller vibration och luftföroreningar förebyggas och befintliga olägenheter ska om möjligt minimeras. Nya bostadsområden och andra verksamheter som är bullerkänsliga ska inte placeras i bullerområden om man inte kan garantera att bullerbekämpningen är tillräcklig. Vid planeringen av områdesanvändningen ska behovet av skydd för grund- och ytvattnen beaktas likaså behoven av förbrukning. Bördiga och enhetliga åkrar skall inte utan särskilda skäl tas i bruk för tätortsfunktioner inte heller skall värdefulla och vidsträckta skogsområden spjälkas upp till följd av annan områdesanvändning. Trafiksystemet och områdesanvändningen skall sammanjämkas så att behovet av privatbilstrafiken minskar och förutsättningarna att använda trafikformer med liten miljöbelastning förbättras. Särskild vikt skall dessutom fästas vid förbättring av trafiksäkerheten. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää melun torjuntaa. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajama-toimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. 3.2 Landskapsplan Österbottens landskapsplan är fastställd i miljöministeriet (bild 2). Landskapsplanen ersätter regionplanen för Vasa kustregion i sin helhet. Landskapsplanen uppdateras även med nya etappplaner. Dessa består av etapplan I (lokalisering av kommersiell service) och etapplan II (förnyelsebara energikällor och deras placering i Österbotten). Gällande regionstrukturen stöder sig Smedsby till Vasas centrala tätort och har utmärkts som tätortsområde samt som område för centrumfunktioner. Solv Kvevlax och Replot har utmärkts som sekundärcentrum för centrumfunktioner. Dessutom har totalt 11 byar på Korsholms område utmärkts i landskapsplanen. Landskapsplanens regionstruktur har preciserats i Etapplan 1. På Replot har 6 fiskehamnar och två gästhamnar märkts ut. Beträffande infrastrukturen har Smedsby omfartsväg utmärkts som en ny vägsträckning i landskapsplanen för Korsholms del. Fyra nya riktgivande/alternativa vägsträckningar har utmärkts i landskapsplanen för Korsholms del: förlängningen av motorvägen mellan Vasa och Laihela Vasa omfartsväg avsnittet Helsingby-Vassor Vasa hamnväg och Riksväg 8 till Regionväg 724. Kyro älvs kulturlandskap samt Björköby och Svedjehamn är de mest vidsträckta områden som är nationellt värdefulla med tanke på kulturmiljön eller 3.2 Maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä (kuva 2). Maakuntakaava korvaa Vaasan rannikkoseudun seutukaavan kokonaisuudessaan. Maakuntakaavaa täydentämään laaditaan myös uudet vaihekaavat: vaihekaava I (kaupallisten palvelujen sijoittuminen maakunnassa) ja vaihekaava II (uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla). Aluerakenteen osalta Sepänkylä tukeutuu Vaasan keskustaajamaan ja on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi sekä keskustatoimintojen alueeksi. Sulva Koivulahti ja Raippaluoto ovat osoitettu keskustatoimintojen alakeskuksiksi. Lisäksi Mustasaaren alueelta maakuntakaavaan on osoitettu 11 kylää. Maakuntakaavan aluerakennetta on tarkennettu Vaihekaavassa 1. Raippaluodon alueelle on osoitettu 6 kalastussatamaa ja kaksi vierassatamaa. Infrastruktuurin osalta Sepänkylän ohikulkutie on osoitettu uudeksi tielinjaukseksi maakuntakaavassa Mustasaareen osalta. Neljä uutta ohjeellista/vaihtoehtoista tielinjausta on osoitettu Mustasaaren osalta: moottoritien jatko Vaasaan ja Laihian välillä Vaasan ohikulkutie välillä Helsingby- Vassor Vaasan satamatie sekä Valtatie 8 Seututielle 724. Kyrönjoen kulttuurimaisema sekä Björköby ja

12 STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM - MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (24) landskapsvården i Korsholm. Övriga nationellt värdefulla områden med tanke på kulturmiljön eller landskapsvården är Söderfjärden i Solf och Replot by. I landskapsplanen har för Korsholms del anvisas flera olika typer av skydds- och naturskyddsområden. Av vattenområdena på norra sidan av kommunen hör stora delar till Natura 2000-nätverket. Stora delar av kommunens vattenområden och Replot i sin helhet hör till Unescos världsnaturarvlista. Området kring Replotbron med öar och vattenområden är det största rekreationsområdet i landskapsplanen för Korsholms del. Av utvecklinsprinciper i landskapsplanen har för Korsholms del utmärkts Vasa stadsutvecklingszon en zon för växelverkan mellan stad och landsbygd område med turistattraktioner/utvecklingsområde för turism och rekreation (Replot) samt zon för vård av älv- och kulturlandskap (Kyro älvdal). Svedjehamn ovat laajimmat kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaat alueet Mustasaaren kunnassa. Muita valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita ovat Söderfjärden Sulvassa sekä Raippaluodon kylä. Maakuntakaavaan on Mustasaaren osalta osoitettu useita erilaisia suojelu- ja luonnonsuojelualueita. Kunnan pohjoisosassa sijaitsevista vesialueista suuri osa kuuluu Natura 2000-verkoston alueisiin. Suuri osa kunnan vesialueista sekä Raippaluoto kokonaisuudessaan kuuluu Unescon maailmanperintökohteeseen. Raippaluodon sillan ympäristö saarineen ja vesialueineen on Mustasaaren osalta laajin virkistysalue maakuntakaavassa. Maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkinnöistä Mustasaaren kunnan alueelle on osoitettu Vaasan kaupunkikehittämisen vyöhyke kaupunki-maaseutu vuorovaikutusvyöhyke matkailun vetovoimaalue/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (Raippaluoto) ja jokilaakson kehittämisen vyöhyke (Kyrönjokilaakso).

13 STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM - MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (24) Bild 2. Utdrag ur Österbottens landskapsplan. Kuva 2. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Etapplan 1 (bild 3) är i förslagsskedet planen behandlar lokalisering av kommersiell service. Beträffande Korsholm har Smedsby anvisats som områdesreservering för centrumfunktioner och områdesbeteckningen har avlägsnats. Öster om flygfältet har ett logistikcenter anvisats. För Etapplan 2 har ett PDB gjorts upp planen behandlar förnyelsebara energikällor och deras placering i Österbotten. Vaihekaava 1 (kuva 3) on ehdotusvaiheessa siinä käsitellään kaupallisten palveluiden sijoittumista. Mustasaaren osalta Sepänkylään on osoitettu keskustatoimintojen aluevaraus ja kohdemerkintä on poistettu. Lentokentän itäpuolelle on osoitettu logistiikkakeskus. Vaihekaava 2:n osalta on tehty OAS kaava käsittelee uusiutuvia energialähteitä ja niiden sijoittumista Pohjanmaalla.

14 STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM - MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (24) Bild 3. Förslag till Etapplan 1 Landskapsstyrelsen Kuva 3. Ehdotus Vaihekaavaksi 1 Maakuntahallitus

15 STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM - MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (24) 3.3 Generalplan På planområdet finns flera delgeneralplaner. En översiktsplan över godkända delgeneralplaner samt delgeneralplaner under arbete finns på bild Yleiskaava Kaava-alueella on useita osayleiskaavoja. Hyväksyttyjen osayleiskaavojen ja valmisteilla olevien osayleiskaavojen sijainnit näkyvät kuvassa 4. Bild 4. Områden som generalplanelagts Kuva 4. Yleiskaavoitetut alueet

16 STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM - MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (24) Godkända delgeneralplaner med rättsverkningar Solf delgeneralplan har godkänts i kommunfullmäktige I planen har man man anvisat områden för småhus fristående småhus samt ett område för centrumfunktioner. Böle delgeneralplan har godkänts i kommunfullmäktige år Planområdet som hör till Vasa och Korsholm befinner sig väster om Smedsby. Man har i planen på Korsholms sida har man anvisat nya småhusdominerade bostadsområden. Smedsby delgeneralplan har godkänts i kommunfullmäktige år Smedsby centrum kommer att förnyas via en revidering av delgeneralplanen. En internationell arkitekttävling anordnades år 2009 för kommunens centrumområde. Björkö-Replot stranddelgeneralplan har fastställts Godkända delgeneralplaner utan rättsverkningar Replot by centrums delgeneralplan har godkänts i kommunfullmäktige år Kvevlax delgeneralplan har godkänts i kommunfullmäktige år Karperö-Singsby delgeneralplan har godkänts i kommunfullmäktige år Delgeneralplaner under arbete En översiktsplan över delgeneralplaner under arbete finns på bild 4. Förslaget till delgeneralplan för Tölby-Vikby har varit framlagt I förslaget förtätas nuvarande byområden. Dessutom utmärks några nya utvidgningsområden för byarna. Utkastet till delgeneralplan för Granholmsbacken har varit framlagt I utkastet anvisas ett regionalt viktigt logistikområde. Programmet för deltagande och bedömning för delgeneralplanen för Södra vallgrund har varit framlagt Planens mål är att förtäta det nuvarande byområdet. Utkastet till delgeneralplan för Alskat-Grönvik-Iskmo har varit framlagt under hösten I utkastet anvisas främst på områden för småhus och fristående småhus samt fritidsbosättning. Förslaget till delgeneralplan för området för Oikeusvaikutteiset hyväksytyt osayleiskaavat Sulvan osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa Kaavassa osoitetaan pientalovaltaisia asuinalueita erillispientalojen alueita sekä keskustatoimintojen alueeita. Bölen osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna Kaava-alue sijaitsee Sepänkylän länsipuolella Vaasan ja Mustasaaren alueilla. Kaavassa on Mustasaaren puolella osoitettu uusia pientalovaltaisia asuinalueita. Sepänkylän osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna Sepänkylän keskusta tullaan uudistamaan osayleiskaavan tarkistuksen myötä. Kunnan keskustaa varten järjestettiin vuonna 2009 kansainvälinen arkkitehtikilpailu. Björköbyn-Raippaluodon rantaosayleiskaava on vahvistettu Hyväksytyt osayleiskaavat ilman oikeusvaikutuksia Raippaluodon kyläkeskuksen osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna Koivulahden osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna Karperö-Singsby osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna Valmisteilla olevat yleiskaavat Valmisteilla olevien osayleiskaavojen sijainnit näkyvät kuvassa 4. Tölby Vikby osayleiskaavan ehdotus on ollut nähtävillä Ehdotuksessa olemassa olevia kyläalueita tiivistetään. Lisäksi kaavassa osoitetaan muutamia kyläalueiden laajentamisalueita. Tuovilan Granholmsbacken osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä Luonnoksessa osoitetaan seudullisesti merkittävä logistiikka-alue. Södra vallgrund osayleiskaavan osallistumis ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavan tavoitteena on tiivistää olemassa olevaa kylärakennetta. Alskat Grönvik Iskmo osayleiskaavan luonnos oli nähtävillä syksyllä Kaavaluonnoksessa

17 STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM - MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (24) Karperöfjärdens östra sida och Kosköhar varit framlagt under våren I planförslaget anvisas bybosättning i Koskö by samt fritidsbosättning och småhusbosättning på Karperöfjärdens östra strand. Ett förslag till stranddelgeneralplan för fastlandsstränderna har varit framlagt Delgeneralplanen för en vindkraftspark till Replot västra delar är i utkastskedet. osoitetaan pääosin pientalo- ja erillispientaloalueita sekä loma-asutusta. Karperöfjärdenin itäpuolen ja Koskön alueen osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä keväällä Kaavaehdotuksessa osoitetaan kyläasutusta Koskön kylään sekä vapaa-ajan asutusta ja pientaloasutusta Karperöfjärdenin itärannalle. Ehdotus rantaosayleiskaavaksi mantereen rannoille on ollut nähtävillä Luonnos osayleiskaavaksi tuulivoimapuistoa varten Raippaluodon länsiosan sisäosiin on luonnosvaiheessa. 3.4 Detaljplan På planområdet finns flera detaljplaner (bild 5). Största delen av planområdet är dock inte detaljplanlagt. 3.4 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa useita asemakaavoja (kuva 5). Suurin osa suunnittelualueesta on kuitenkin asemakaavoittamatonta.

18 STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM - MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (24) Bild 5. Områden som detaljplanelagts Kuva 5. Asemakaavoitetut alueet 3.5 Byggnadsordning Byggandet i Korsholms kommun styrs och regleras vid sidan om markanvändnings- och byggnadslagen och -förordningen samt övriga lagar och författningar om byggande även av byggnadsordningen. Bestämmelserna i byggnadsordningen kompletterar detalj- och generalplanerna såtillvida att planbestämmelserna gäller i första hand. Korsholms kommuns byggnadsordning har trätt i kraft Byggnadsordningen kommer att förnyas under Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys ohjaa ja sääntelee maankäyttöja rakennuslain ja -asetuksen sekä muiden rakentamista ohjaavien lakien ja säädösten ohella rakentamista Mustasaaren kunnassa. Rakennusjärjestyksen määräykset ovat asema- ja yleiskaavoja täydentäviä siten että kaavamääräykset ovat ensisijaisia. Mustasaaren kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestys tullaan uusimaan vuonna 2012.

19 STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM - MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (24) 3.6 Markägande Generalplaneområdet är till största delen privatägt område. Kommunens markägo kan ses på bild Maanomistus Yleiskaava-alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Kunnan maanomistus näkyy kuvassa 6. Bild 6. Kommunens markägo Kuva 6. Kunnan maanomistus

20 STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM - MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (24) 3.7 Utredningar I samband med planarbetet kommer en utförlig mängd temakartor att uppgöras som fungerar som grund för planarbetet. Temakartorna görs upp på följande ämnesområden: - Regionstrukturen - Planläggningssituation - Välfärdsfrågor - Befolkningsmängd - Boende - Arbetsplatser - Service - Kultur - Rekreation - Möjligheter att röra på sig - Störningsfaktorer - Landskap natur och miljö - Kulturmiljö - Markägande - Trafik - Teknisk service Välfärdsfrågor Välfärdsfrågorna utgör en viktig del av planarbetet de integreras i det övriga planarbetet och kommer att tas i beaktande under planläggningens alla skeden. I utredningsskedet utreds de bl.a. genom en webropol-förfrågan som riktas till allmänheten. Välfärdsfrågorna kommer även att behandlas då man gör upp alternativ då man kommer att forma alternativ som betonar välfärdsteman på olika sätt. 3.8 Kommunala strategiska handlingar I kommunen har följande strategiska handlingar som styr arbetet uppgjorts: - Korsholms strategi Korsholms strategis handlingsplan Styrdokument för Korsholms kommun Korsholms näringslivsstrategi 2015 Korsholms kommuns markpolitiska program Äldrepolitisk strategi för Korsholm Plan för småbarnsfostran: Lyckliga barn i Korsholm - Helhetslösning för dagvård förskola skola samt morgon- och eftermiddagsverksamhet i Korsholms kommun Stomplan över Korsholms kommun Framtida Smedsby Utvecklingsplan för vattentjänster - Klimat- och energistrategi Selvitykset Yleiskaavatyön yhteydessä tullaan tekemään kattava määrä teemakarttoja jotka toimivat suunnittelun perustana. Teemakarttoja tehdään seuraavista aihekokonaisuuksista: - Aluerakenne - Kaavatilanne - Hyvinvontikysymykset - Väestönmäärät - Asuminen - Työpaikat - Palvelut - Kulttuuri - Virkistys - Liikkumisen mahdollisuudet - Häiriötekijät - Maisema luonto ja ympäristö - Kulttuuriympäristö - Maanomistus - Liikenne - Tekninen huolto Hyvinvointikysymykset Hyvinvointikysymykset muodostavat tärkeän osan kaavatyötä hyvinvointiasiat tullaan integroimaan osaksi kaavatyötä ja ne tullaan huomioimaan kaavan kaikissa vaiheissa. Selvitysvaiheessa niitä selvitetään mm. yleisölle suunnatulla webropolkyselyllä. Hyvinvointiteemoja käsitellään myös vaihtoehtovaiheessa jolloin muodostetaan hyvinvointiin liittyviä teemoja eri tavoin painottavia vaihtoehtoja. 3.8 Kunnan strategiset asiakirjat Kunnassa on laadittu seuraavat työtä ohjaavat strategiset asiakirjat: - Mustasaaren strategia Mustasaaren strategian toimintasuunnitelma Mustasaaren kunnan ohjausasiakirja Mustasaaren elinkeinostrategia Mustasaaren kunnan maapoliittinen ohjelma Mustasaaren vanhuspoliittinen strategia Varhaiskasvatussuunnitelma Onnellisia lapsia Mustasaaressa - Kokonaisratkaisu päivähoidon esiopetuksen ja perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseksi Mustasaaren kunnassa Mustasaaren kunnan kaavarunko Tulevaisuuden Sepänkylä Vesihuollon kehittämissuunnitelma

21 STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM - MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (24) - Ilmasto- ja energiastrategia KONSEKVENSBEDÖMNING I anslutning till utarbetandet av planen bedöms de ekologiska kulturella sociala och ekonomiska konsekvenserna av planens genomförande på det sätt som förutsätts i markanvändnings- och bygglagen. Dessutom bedöms konsekvenser som berör välfärdsfrågor. Konsekvenserna granskas i enlighet med de ämnesområden som läggs fram i 1 i markanvändnings- och byggförordningen. Därutöver bedöms de utredningar som ska göras med avseende på hur de riksomfattande målen för områdesanvändningen och planerna av högre grad uppfylls. Konsekvensbedömning ingår i samtliga planeringsskeden. Konsekvensbedömningens uppgift är att stöda planberedningen och val av godtagbara planlösningar samt fungera som hjälp vid bedömningen av hur planens mål och innehållskrav förverkligas. Konsekvensbedömningen görs som ett expertarbete och det grundar sig på tillgänglig basinformation utredningar planer terrängbesök utgångsmaterial av intressenterna utlåtanden och åsikter samt analysering av de egenskaper som förändrar miljön i planerna som ska utarbetas. 4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla suunnitelman toteuttamisen ekologisia kulttuurisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi tarkastellaan hyvinvointikysymyksiin liittyviä vaikutuksia. Vaikutuksia tarkastellaan maankäyttöja rakennusasetuksen 1 :ssä esitettyjen aihepiirien mukaisesti. Lisäksi tehtäviä suunnitelmia arvioidaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja ylemmän asteisten kaavojen toteutumisen osalta. Vaikutusten arviointi on mukana kaikissa suunnitteluvaiheissa. Vaikutusten arvioinnin tehtävänä on tukea kaavan valmistelua ja hyväksyttävien kaavaratkaisujen valintaa sekä auttaa arvioimaan miten kaavan tavoitteet ja sisältövaatimukset toteutuvat. Vaikutusten arviointi tehdään asiantuntija-arviona ja se perustuu käytössä oleviin perustietoihin selvityksiin suunnitelmiin maastokäynteihin osallisilta saataviin lähtötietoihin lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin.

22 STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM - MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (24) 5 DELTAGANDE OCH INFORMATION Deltagande sker under hela planprocessens tid med betoning på skeden för PDB mål och utkast. Växelverkan sker både inom kommunens organisation (inbördes växelverkan) och utanför organisationen för intressenter (extern växelverkan). Kommunen informerar öppet och kontinuerligt om utarbetandet av generalplanen och om förfaringssättet och möjligheterna att delta. De viktigaste förfaringssätten är det lagstadgade framläggandet förhandlingar med myndigheter och intressegrupper presentations- och diskussionsmöten förfrågan via webropol på internet och i Korsholm informerar SoftGIS samt informella diskussioner med dem som bereder planen. Målet är att intressenterna och andra intresserade ska få information om hur planeringen fortskrider och lägga fram sina åsikter om den. Intressenterna har under hela planarbetets gång möjlighet att ge respons angående planen per e-post eller brev till kommunens och konsultens representant som ansvarar för planläggningen. Förfrågan: Webropol och Korsholm informerar Målet med förfrågan är att få åsikter om planens målsättningar och få kontakt även med dem som normalt inte kommer till presentationstillfällen för planen. Informationen utnyttjas vid utformandet av planutkasten. Åsikterna slås samman och statistiken rapporteras för utnyttjande i uppgörandet av planutkasten. Tillställningar för invånare med presentation och workshop De tre lokala tillställningarna för invånarna ordnas då planutkasten är nästan färdiga. Avsikten är att presentera arbetet åt allmänheten samt få in åsikter om planen. I samband med tillställningen är det möjligt att använda olika metoder för workshopväxelverkan eller gruppdiskussioner. SoftGIS Planutkasten kan även presenteras elektroniskt och interaktivt med hjälp av SoftGIS för allmänheten så att man kan nå en så stor del av invånarna som möjligt. Med hjälp av SoftGIS har invånarna möjlighet att kartbaserat via internet ge sina åsikter om planutkasten. 5 OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN Osallisuus tapahtuu koko kaavaprosessin ajan painottaen OAS- tavoite- ja luonnosvaiheita. Vuorovaikutusta tapahtuu sekä kunnan oman organisaation sisällä (sisäinen vuorovaikutus) että organisaation ulkopuolella osallisten kanssa (ulkoinen vuorovaikutus). Yleiskaavan laatimisesta ja osallistumismenettelyistä ja -mahdollisuuksista tiedotetaan avoimesti koko kaavaprosessin ajan. Tärkeimpiä osallistumismenettelyjä ovat lakisääteiset nähtävillä olot viranomais- ja sidosryhmäneuvottelut esittely- ja keskustelutilaisuudet kysely webropolin kautta internetissä ja Mustasaari tiedottaa lehdessä PehmoGIS karttapalautejärjestelmä sekä vapaamuotoinen keskustelu valmistelijoiden kanssa. Tavoitteena on että osalliset ja muut kiinnostuneet saavat tietoa suunnittelun etenemisestä ja tuovat valmisteluun näkemyksiään. Osallisilla on koko kaavatyön ajan mahdollisuus antaa kaavatyöhön liittyvää palautetta sähköpostitse tai kirjeitse kaavoituksesta vastaavilla kunnan ja konsultin edustajille. Kysely: Webropol ja Mustasaari tiedottaa Kyselyn tavoitteena on saada mielipiteitä kaavan tavoitteista ja saada yhteyttä myös heihin jotka normaalisti eivät osallistu kaavan esittelytilaisuuksiin. Saatua tietoa hyödynnetään kaavaluonnoksia muodostettaessa. Mielipiteistä tehdyt tilastot raportoidaan kaavaluonnosvaiheessa hyödynnettäväksi. Esittelytilaisuudet asukkaille workshop menetelmin Kolme esittelytilaisuutta järjestetään kun kaavaluonnokset ovat lähes valmiita. Tavoitteena on esitellä työ yleisölle ja saada mielipiteitä kaavasta. Tilaisuuksien yhteydessä on mahdollista käyttää erilaisia workshopvuorovaikutusmenetelmiä tai ryhmäkeskusteluita. PehmoGIS Kaavaluonnokset voidaan myös esitellä elektronisesti ja interaktiivisesti PehmoGIS:in avulla yleisölle jotta tavoitetaan mahdollisimman suuri osa asukkaista. PehmoGIS:in avulla asukailla on mahdollisuus karttapohjaisesti internetissä antaa mielipiteitä kaavaluonnoksista.

23 STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM - MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (24) 5.1 Intressenter Enligt MBL 62 är intressenter markägarna invånarna företagen och näringsidkarna samt de som arbetar i området och dess influensområde dvs. alla de vars boende arbete eller övriga förhållanden kan påverkas betydligt av planen. Intressenter är också de myndigheter föreningar organisationer och sam-manslutningar som har verksamhet i området eller vars bransch behandlas i planeringen. Dessa är åtminstone följande: - Österbottens förbund - Närings- trafik- och miljöcentralen i Österbotten - Näringslivs- trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten - Korsholm kommun; nämnder och sektioner - Vasa stad - Malax kommun - Laihia kommun - Lillkyro kommun - Vörå kommun - Museiverket - Österbottens museum - Korsholms vattentjänstverk - Forststyrelsen - Österbottens räddningsverk - Kvarkenrådet i Finland - Vasa Elnät Ab - Anvia Ab - Försvarsmakten - Finavia 5.2 Framläggning Programmet för deltagande och bedömning planutkastet samt planförslaget framläggs offentligt. Om framläggningstiden annonseras i Vasabladet och Pohjalainen. Intressenterna kan under framläggningstiden komma fram med sina synpunkter i beredningsskedet samt lämna in skriftliga anmärkningar mot planförslaget. Under framläggningstiden begärs utlåtande av berörda beslutsfattande organ (nämnder och sektioner) och myndigheter som kan beröras av planläggningen. Vid behov ordnas planerings- med myndighetsmöten. Den strategiska generalplanen godkänns av kommunfullmäktige. 5.3 Besvär Kommuninvånarna och intressenterna har möjlighet att besvära sig över fullmäktiges beslut till Vasa förvaltningsdomstol. 5.1 Osalliset MRL 62 mukaan osallisia ovat kaava-alueen ja sen vaikutusalueen maanomistajat asukkaat alueella toimivat yritykset ja elinkeinon harjoittajat ja työssäkäyvät eli kaikki ne joiden asumiseen työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset yhdistykset järjestöt ja yhteisöt jotka toimivat alueella tai joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Näitä ovat ainakin: - Pohjanmaan liitto - Etelä-Pohjanmaan Elinkeino liikenne ja ympäristökeskus - Pohjanmaan Elinkeino liikenne ja ympäristökeskus - Mustasaaren kunta; lautakunnat ja jaostot - Vaasan kaupunki - Maalahden kunta - Laihian kunta - Vähäkyrön kunta - Vöyrin kunta - Museovirasto - Pohjanmaan museo - Mustasaaren vesilaitos - Metsähallitus - Pohjanmaan pelastuslaitos - Merenkurkun neuvosto Suomessa - Vaasan Sähkö Oy - Anvia Oy - Puolustusvoimat - Finavia 5.2 Nähtävillä olo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kaavaluonnos sekä kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Nähtävillä olosta ilmoitetaan Pohjalaisessa ja Vasabladetissa. Nähtävilläoloaikana osalliset voivat esittää mielipiteitään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kaavan valmisteluvaiheessa sekä tehdä kirjallisia muistutuksia kaavaehdotuksesta. Kaavaehdotuksesta pyydetään nähtävilläoloaikana lausunnot niiltä päättäviltä toimielimiltä (lautakunnat ja jaostot) ja viranomaisilta joiden toimialaan kaavoituksella voi vaikuttaa. Tarvittaessa järjestetään suunnittelu- ja viranomaiskokouksia. Strategisen yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. 5.3 Valitus Kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus valittaa kunnanvaltuuston päätöksestä Vaasan hallintooikeuteen.

24 STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM - MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (24) 6 EFTERSTRÄVAD TIDTABELL 6 TAVOITEAIKATAULU Arbetsfas Työvaihe Planläggningens inledning Kaavoituksen käynnistäminen Grundutredningsfas och mål Selvitysvaihe ja tavoitteet Alternativa planutkast Vaihtoehtoiset kaavaluonnokset Planförslagsfasen Kaavaehdotusvaihe Godkännande av planen Kaavan hyväksyminen Eftersträvad tidtabell Tavoiteaikataulu juni 2011 kesäkuu 2011 juni-oktober 2011 kesä-lokakuu 2011 oktober 2011-mars 2012 lokakuu 2011-maaliskuu 2012 april-september 2012 huhti-syyskuu 2012 oktober-december 2012 loka-joulukuu 2012

25 STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM - MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (24) 7 VÄXELVERKAN I DE OLIKA SKEDEN AV PLANLÄGGNINGEN 7.1 Planläggningens inledning Eftersträvad tidtabell: juni 2011 Beslutet att sätta igång den strategiska generalplanen konstateras i kommunens dokument enligt följande: Styrdokument för åren godkänt i fullmäktige Styrdokument för åren godkänt i fullmäktige och Handlingsplan för Korsholmsstrategin godkänd i fullmäktige Inledningsfasens myndighetssamråd (PBL 66 och PBF 26 ) hölls den Grundutredningsfas mål Eftersträvad tidtabell: juni-oktober 2011 I grundutredningsfasen samlas planens utgångsmaterial in behövliga temakartor görs och planeringens mål preciseras. Analyser görs upp som grund för planeringsarbetet. Intressenterna kan ta ställning till planens mål och till innehållet i programmet för deltagande och bedömning under framläggningstiden som meddelas i kungörelsen. Planpaketet presenteras dessutom med hjälp av en förfrågan för allmänheten så att alla kommunens invånare på ett enkelt sätt har möjlighet att ge åsikter om planen. 7.3 Planutkastfasen Eftersträvad tidtabell: oktober 2011-mars 2012 Baserat på målen och utredningarna studeras tre alternativa planutkast och deras konsekvenser bedöms. Planutkasten presenteras vid ett seminarium dit även grannkommunernas representanter inbjuds. Planläggnings- och kommunplaneringssektionen godkänner utkasten och framlägger dem på stadens anslagstavla och på hemsidan under 30 dagar. Med kungörelse meddelas att utkastet finns framlagt. Planutkasten presenteras lokalt för allmänheten vid tre olika tillställningar för de bosatta i kommunen så att alla kommunens invånare har möjlighet att höra om planen och ge åsikter om den. Planutkasten kan även presenteras elektroniskt och 7 VUOROVAIKUTUS KAAVOITUKSEN ERI VAIHEISSA 7.1 Kaavoituksen käynnistäminen Tavoiteaikataulu: kesäkuu 2011 Päätös käynnistää strateginen yleiskaava todetaan kunnan asiakirjoissa seuraavasti: valtuuston hyväksymässä ohjausasiakirjassa vuosille valtuuston hyväksymässä ohjausasiakirjassa vuosille ja valtuuston hyväksymässä Mustasaaren strategian toimintasuunnitelmassa Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ja MRA 26 ) järjestettiin Perusselvitysvaihe tavoitteet Tavoiteaikataulu: kesä-lokakuu 2011 Perusselvitysvaiheessa kootaan kaavan lähtöaineisto laaditaan tarpeelliset teemakartat ja täsmennetään suunnittelun tavoitteet. Laaditaan analyysit suunnittelun perustaksi. Osallisilla on mahdollisuus ottaa kantaa kaavan tavoitteisiin ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöön kuulutuksessa ilmoitettavana nähtävilläoloaikana. Kaavapaketti esitellään lisäksi kyselyn avulla yleisölle jolloin kaikilla kuntalaisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä kaavasta. 7.3 Kaavaluonnosvaihe Tavoiteaikataulu: lokakuu 2011-maaliskuu 2012 Tavoitteiden ja selvitysten perusteella tutkitaan kolmea vaihtoehtoista kaavaluonnosta joiden vaikutukset arvioidaan. Kaavaluonnoksia esitellään seminaarissa jossa myös naapurikuntien edustajat kutsutaan. Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto hyväksyy luonnokset ja asettaa ne nähtäville kaupungin ilmoitustaululle ja kotisivulle 30 päivän ajaksi. Nähtävillä olosta tiedotetaan kuuluttamalla. Kaavaluonnokset esitellään lisäksi yleisölle kolmessa erillisessä esittelytilaisuudessa kuntalaisille jolloin kaikilla kuntalaisilla on mahdollisuus kuulla kaavasta ja antaa mielipiteensä siitä. Kaavaehdotukset voidaan myös esitellä

26 STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM - MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (24) interaktivt med hjälp av SoftGIS för allmänheten så att man kan nå en så stor del av invånarna som möjligt. Utlåtanden om planutkasten begärs av myndigheter och kommunens förvaltningar. (PBL 65 PBF 27 och 28 ). Eventuella åsikter skall tillställas planläggnings- och kommunplaneringssektionen i Korsholms kommun före framläggningstidens utgång. (PBL 65 2). Intressenter kan under framläggningstiden framföra åsikter om planutkastet. 7.4 Planförslagsfasen Eftersträvad tidtabell: april-september 2012 Baserat på den respons som mottagits om planutkasten görs ett planförslag upp. Planläggnings- och kommunplaneringssektionen godkänner förslaget och framlägger det på stadens anslagstavla och på hemsidan under 30 dagar. Med kungörelse meddelas att förslaget finns framlagt. Utlåtanden om planförslaget begärs av myndigheter och kommunens förvaltningar. (PBL 65 PBF 27 och 28 ) Eventuellt anordnas en förslagsfasens myndighetsförhandling då framläggningstiden är över och utlåtandena inkommit. (PBL 66.2 PBF 18 ). Eventuella anmärkningar ska tillställas planläggnings- och kommunplaneringssektionen i Korsholms kommun före framläggningstidens utgång (PBL 65 2). Intressenterna kan under framläggningstiden lämna in en skriftlig anmärkning om planförslaget. 7.5 Godkännande av planen Eftersträvad tidtabell: oktober-december 2012 Planläggnings- och kommunplaneringssektionen behandlar de utlåtanden och anmärkningar son inkommit om planförslaget och därefter kan minde ändringar göras in planen. Kommunfullmäktige godkänner planen. Den strategiska generalplanen träder i kraft när godkännandet vunnit laga kraft och det har kungjorts (PBL 52 ). Planens godkännande tillkännages Österbottens ELY-central Österbottens förbund och dem som skriftligen bett om det (PBL 67 ). Med kungörelse meddelas att planen vunnit laga kraft på stadens officiella anslagstavla och i lokaltidningarna. (PBF 93 ). elektronisesti ja interaktiivisesti PehmoGISin avulla jotta voidaan tavoittaa mahdollisimman suuri osa asukkaista. Kaavaluonnoksista pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kunnan hallintokunnilta (MRL 65 MRA 27 ja 28 ). Mahdolliset mielipiteet on toimitettava Mustasaaren kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaostoon ennen nähtävilläoloajan päättymistä. (MRL 65 2). Osalliset voivat nähtävillä olon aikana esittää kaavaluonnoksista mielipiteitä. 7.4 Kaavaehdotusvaihe Tavoiteaikataulu: huhti-syyskuu 2012 Kaavaluonnoksista saatavan palautteen perusteella muokataan kaavaehdotus. Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto hyväksyy ehdotuksen ja asettaa sen nähtäville kaupungin ilmoitustaululle ja kotisivuille 30 päivän ajaksi. Nähtävillä olosta tiedotetaan kuuluttamalla. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kunnan hallintokunnilta (MRL 65 MRA 27 ja 28 ). Mahdollinen ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidetään nähtävillä oloajan ja saatujen lausuntojen jälkeen (MRL 66.2 MRA 18 ). Mahdolliset muistutukset on toimitettava Mustasaaren kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaostoon ennen nähtävilläoloajan päättymistä (MRL 65 2). Osalliset voivat nähtävillä olon aikana jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. 7.5 Kaavan hyväksyminen Tavoiteaikataulu: loka-joulukuu 2012 Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto käsittelee kaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset joiden perusteella kaavaan voidaan tehdä vähäisiä muutoksia. Kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Strateginen yleiskaava tulee voimaan kun hyväksymistä koskeva päätös on lainvoimainen ja se on kuulutettu (MRL 52 ). Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan Pohjanmaan ELY-keskukselle Pohjanmaan liitolle ja niille jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet (MRL 67 ). Kaavan lainvoimaisuudesta kuulutetaan kunnan virallisella ilmoitustaululla ja paikallislehdissä (MRA 93 ).

27 STRATEGISK GENERALPLAN FÖR KORSHOLM - MUSTASAAREN STRATEGINEN YLEISKAAVA PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (24) 8 KONTAKTUPPGIFTER Vid Korsholms kommun Projektchef Hans Boije E-post: hans.boije@korsholm.fi Korsholms kommun planläggningsenheten Centrumvägen Korsholm. Telefon Fax YHTEYSTIEDOT Mustasaaren kunnassa Projektipäällikkö Hans Boije sähköposti: hans.boije@korsholm.fi Mustasaaren kunta kaavoitusosasto Keskuskatu Mustasaari. puh fax Konsult i planberedningen SITO Oy Siarvägen Esbo Timo Huhtinen (YKS 245) Telefon E-post: timo.huhtinen@sito.fi Kaavaa valmisteleva konsultti SITO Oy Tietäjäntie Espoo Timo Huhtinen (YKS 245) puh sähköposti: timo.huhtinen@sito.fi

28 Liite 2

29 Korsholms strategiska generalplan: välfärden idag BILAGA (9) Resultat av invånarenkät för Korsholms strategiska generalplan välfärden idag och slutsatser Mustasaaren strategisen yleiskaavan asukaskyselyn tulokset hyvinvoinnin nykytila ja johtopäätökset

30 Korsholms strategiska generalplan: välfärden idag BILAGA (9) INNEHÅLL INNEHÅLL VÄLFÄRDEN IDAG Boende Service Trivsel och säkerhet Smidighet i vardagen Samhörighet och umgänge Fritid och rekreation Främjande av välmående SLUTSATSER... 7 SISÄLTÖ SISÄLTÖ HYVINVOINNIN NYKYTILA Asuminen Palvelut... 4 Julkiset palvelut... 4 Yksityiset palvelut Viihtyvyys ja turvallisuus Arjen sujuvuus Yhteisöllisyys ja kanssakäyminen Vapaa-aika ja virkistys Hyvinvoinnin edistäminen JOHTOPÄÄTÖKSET... 7

31 Korsholms strategiska generalplan: välfärden idag BILAGA (9) 1 Välfärden idag Invånarna i Korsholms kommun har genom en enkät tillfrågats om sina erfarenheter av faktorer som skapar eller hämmar välfärden i bostadsmiljön. Cirka 650 personer svarade på enkäten. Materialet ger en bild av korsholmarnas erfarenheter med beaktande av deras olika bostadsområden åldersstruktur och livssituationer I allmänhet var svararna nöjda med följande: hälsa livskvalitet förmåga att sköta dagliga rutiner förhållandet till andra människor bostadsförhållanden. Främst insamlades åsikter om sex för välfärden centrala teman: boende service trivsel och säkerhet smidighet i vardagen samhörighet och umgänge samt fritid och rekreation. 1.1 Boende Ett mångsidigt utbud av bostäder är en central förutsättning för en balanserad befolkningstillväxt. Genom ett mångsidigt bostadsutbud säkerställs en opartisk behandling av invånarna i olika åldersgrupper och livssituationer. Möjligheterna att välja mellan olika boendeformer (egnahemshus radhus höghus) också i den egna hembyn skapar välfärd speciellt för de äldre. I byarna innebär ofta en flyttning från egnahemshus till en mindre bostad att man flyttar bort från hembyn. Enkäten klarlade om invånarna ansåg att utbudet på bostäder i olika ägarformer är tillräckligt mångsidigt och hur de upplever boendekostnaderna i sin egen livssituation. Ett säkert utbud av hyresbostäder främjar invånarnas jämlikhet vad beträffar boendemöjligheter. Till exempel studeranden och äldre behöver förmånligare och mindre bostäder och/eller en mera samhällsbaserad boendeform (höghus/studenthem/servicebostad). Hur skulle jag förbättra boendemöjligheterna i Korsholm? Hyresbostäder (i alla storlekar också speciellt för studerande) Olika bostadsmöjligheter (t.ex. radhus) i byar Antal omnämnande (sammanlagt 99) 33 (33%) 16 (16%) Mera tomter 15 (15%) Bostäder för pensionärer 14 (14%) 1 Hyvinvoinnin nykytila Asuinympäristöön liittyviä hyvinvointia tuottavia tai ehkäiseviä kokemuksia kerättiin Mustasaaren kunnan asukkailta kyselyn avulla. Kyselyyn vastasi n. 650 asukasta. Aineisto kuvaa eri alueilla asuvien eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien mustasaarelaisten kokemuksia. Yleisesti vastaajat kokivat olevansa tyytyväisiä seuraaviin asioihin: terveys elämänlaatu kyky hoitaa päivittäisiä rutiineja suhteet muihin ihmisiin asumisolot. Tarkemmin mielipiteitä kerättiin kuuteen hyvinvointiin keskeisesti liittyvään teemaan: asuminen palvelut viihtyvyys ja turvallisuus arjen sujuvuus yhteisöllisyys ja kanssakäyminen sekä vapaa-aika ja virkistys. 1.1 Asuminen Asuntotarjonnan monipuolisuus on keskeinen edellytys tasapainoiselle väestönkasvulle. Asuntotarjonnan monipuolisuudella varmistetaan asukkaiden tasapuolinen kohtelu eri ikäryhmissä ja elämäntilanteissa. Mahdollisuudet valita erilaisen asumismuodon (omakotitalo rivitalo kerrostalo) välillä myös omassa kotikylässä tuottavat hyvinvointia erityisesti ikääntyville asukkaille. Kylissä omakotitalosta pienempään asuntoon muuttaminen tarkoittaa usein muuttoa pois kotikylästä. Kyselyllä selvitettiin onko asukkaiden mielestä asuntoja tarjolla eri omistusmuodoissa riittävän monipuolisesti ja miten he kokevat asumiskustannukset omassa elämäntilanteessaan. Vuokra-asuntojen saatavuuden varmistaminen edistää asukkaiden tasa-arvoa asumismahdollisuuksien osalta. Erityisesti opiskelijat ja ikäihmiset kaipaavat edullisempia pienempiä asuntoja ja/tai yhteisöllisempää asumismuotoa (kerrostalo/asuntola/palveluasuminen). Miten parantaisin asumismahdollisuuksia Mustasaaressa? Vuokra asuntoja (kaiken kokoisia myös erityisesti opiskelijoille) Eri asumismuotovaihtoehtoja (esim. rivitaloja) kyliin Mainintojen lukumäärä (yht. 99) 33 (33%) 16 (16%) Lisää tontteja 15 (15%) Asuntoja eläkeläisille 14 (14%) Julkisen liikenteen parannukset 12 (12%)

32 Korsholms strategiska generalplan: välfärden idag BILAGA (9) Förbättringar i kollektivtrafik 12 (12%) 1.2 Palvelut 1.2 Service Svararna gjorde en separat bedömning av kvaliteten och funktionaliteten i den kommunala och den privata servicen. Dessutom utreddes hur invånarna förhöll sig till ibruktagandet av nya kommunala tjänster till exempel hälsokiosk hälso- och tandläkarbuss. 70 % av svararna förhöll sig positivt till reformer av denna typ. Det här vill jag ändra på i det offentliga serviceutbudet: Förbättring av hälsovårdsservice (resursser kortare tidbokningskö) Förbättring av tandvård (resursser kortare tidbokningskö vänligare kundservice) Ökning av hobbymöjligheter aktiviteter evenemang och närservice i byarna Ökning av ungdomars hobbymöjligheter och lokaler samt evenemang Jag kunde tänka mig att använda nya former av offentliga tjänster om de fanns tillgängliga (t.ex. hälsokiosk hälsobuss tandläkarbuss) Antal omnämnande (sammanlagt 187) 61(33%) 48 (26%) 22 (12%) 21 (11%) Positiv inställning 87 (70%) Negativ inställning 37 (30%) Antal omnämnande (sammanlagt 124) Vastaajat arvioivat erikseen julkisten ja yksityisten palvelujen laatua ja toimivuutta. Lisäksi selvitettiin suhtautumista uudenlaisten julkisten palvelujen käyttöönottoon kuten terveyskioskiin terveysbussiin hammaslääkäribussiin jne.). 70 % suhtautui tällaisiin uudistuksiin myönteisesti. Mitä muuttaisin julkisessa palvelutarjonnassa? Terveydenhuoltopalvelujen parantaminen (resurssit lyhyempi ajanvarausjono) Hammashoidon parantaminen (resurssit lyhyempi ajanvarausjono ystävällisempää asiakaspalvelua) Harrastusmahdollisuuksien aktiviteettien tapahtumien ja lähipalvelujen (kauppa apteekki posti) lisääminen kylissä Nuorten harrastusmahdollisuuksien ja paikkojen sekä tapahtumien lisääminen Voisin ajatella käyttäväni uudenlaisia julkisia palveluja jos niitä olisi saatavilla (esim. terveyskioski terveysbussi hammaslääkäribussi jne.) Mainintojen lukumäärä (yht. 187) 61(33%) 48 (26%) 22 (12%) 21 (11%) Myönteinen suhtautuminen 87 (70%) Kielteinen suhtautuminen 37 (30%) Julkiset palvelut Mainintojen lukumäärä (yht. 124) Sosiaalitoimi Kommunal service Socialväsendet Invånarna bör vid behov ha tillgång till sociala tjänster då sådana behövs. Barnfamiljernas behov intar en central ställning i kommunen. I medeltal är invånarna rätt nöjda med den sociala service som står till buds för barnfamiljer. Särskild uppmärksamhet bör också i framtiden fästas vid deras kvalitet och tillgänglighet. Asukkaiden pitää saada sosiaalipalveluja silloin kun niihin on tarvetta. Lapsiperheiden tarpeet ovat kunnassa keskeisessä asemassa. Lapsiperheiden sosiaalipalveluihin ollaan keskimäärin varsin tyytyväisiä. Niiden laatuun ja saavutettavuuteen on kiinnitettävä huomiota myös tulevaisuudessa. Terveydenhuolto Terveydenhuollon palveluista terveysasemien

33 Korsholms strategiska generalplan: välfärden idag BILAGA (9) Hälsovård Av tjänsterna inom hälsovården är hälsocentralernas service viktig. Största delen av svararna (80 %) som årligen använder sig av hälsocentraler är nöjda med servicen. Fungerande moderskaps- och rådgivningsservice skolhälsovård och sjukhustjänster är också viktiga för invånarnas välbefinnande. Undervisning I Korsholm är undervisningen högklassig och invånarna är nöjda med undervisningsnivån. Bildnings- och kulturservice Av bildnings- och kulturservicen använder sig invånarna främst av biblioteken som de i stort sett är rätt nöjda med. I planeringen av bildnings- och kulturservice är det viktigt att beakta tjänsternas tillgänglighet samt de olika åldersgruppernas möjligheter att använda sig av dem. Privat service Svararna ombads jämföra kvaliteten på den privata servicen med motsvarande kommunala service. Endast ett fåtal använder privat hemtjänst serviceboende för äldre eller barndagvård. Cirka hälften använder sig dock av privata läkarstationer. För tillfället verkar de privata tjänsterna vara av något högre kvalitet än de motsvarande kommunala tjänsterna. 1.3 Trivsel och säkerhet Svararna ansåg sitt eget område vara trivsamt och tryggt. Åsikterna om Smedsby centrum gick isär. Man önskar att Smedsby vore mera levande fungerande och snyggare ett riktigt centrum. Man vill få nya grönområden och parker i centrum och önskar att de befintliga grönområdena snyggas upp. Centrum kunde livas upp genom att använda torget mera aktivt och göra det till invånarnas gemensamma mötesplats och tillhåll. Tillräcklig gatubelysning och lugnare trafik inom Smedsby centrum ökar säkerheten. Inom hela Korsholm kunde man öka invånarnas trivsel och säkerhet genom att leda den lätta trafiken till egna upplysta leder och bygga ordentliga cykelvägar. Hur skulle jag förbättra trivseln och/eller tryggheten i mitt eget område re Antal omnämnande (sammanlagt 157) tarjoamat palvelut ovat keskeisiä. Niitä käyttää vuosittain noin 80 % vastaajista. Heistä suurin osa on tyytyväisiä saamaansa palveluun. Myös toimivat äitiys- ja neuvolapalvelut kouluterveydenhuolto ja sairaaloiden palvelut ovat kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeitä. Opetus Mustasaaressa opetus on laadukasta ja kuntalaiset ovat tyytyväisiä opetuksen tasoon. Sivistys- ja kulttuuripalvelut Sivistys- ja kulttuuripalveluista kuntalaiset käyttävät lähinnä kirjastoja joihin he ovat pääosin varsin tyytyväisiä. Sivistys- ja kulttuuripalveluita suunniteltaessa on keskeistä huomioida palvelujen saavutettavuus sekä eri ikäryhmien mahdollisuudet nauttia palveluista. Yksityiset palvelut Vastaajia pyydettiin vertailemaan yksityisten palveluiden laatua vastaaviin julkisiin palveluihin. Vain harva käyttää yksityistä kotipalvelua vanhusten palveluasumista tai lasten päivähoitoa. Noin puolet käyttää kuitenkin yksityisten lääkäriasemien palveluita. Tällä hetkellä yksityiset palvelut näyttävät toimivan jonkin verran laadukkaammin kuin vastaavat julkiset palvelut. 1.3 Viihtyvyys ja turvallisuus Vastaajat kokevat oman alueensa viihtyisäksi ja turvalliseksi. Sepänkylän keskustan kohdalla mielipiteet hajautuvat. Sepänkylästä toivotaan elävämpää toimivampaa ja siistimpää oikeaa keskustaa. Keskustaan toivotaan uusia viheralueita vanhojen viheralueiden siistimistä ja uusia puistoja. Keskustaa voidaan elävöittää ottamalla tori aktiivisempaan käyttöön ja tekemällä siitä asukkaiden yhteinen tapahtuma- ja oleskelupaikka. Riittävä katuvalaistus sekä liikenteen rauhoittaminen Sepänkylän keskustan alueella lisää turvallisuutta. Koko Mustasaaren alueella asukkaiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta voidaan lisätä erottelemalla kevyt liikenne omille valaistuille väylilleen ja rakentamalla kunnollisia pyöräteitä. Miten parantaisin viihtyisyyttä ja/tai turvallisuutta omalla alueellani ja/tai Sepänkylässä? Puistot/viheralueet leikkipuistot viheralueiden siisti Mainintojen lukumäärä (yht. 157) 31(20%)

34 Korsholms strategiska generalplan: välfärden idag BILAGA (9) spektive Smedsby? Parker/grönområde lekparker uppsnyggande av 31(20%) grönområde bevaring av nuvarande natur Cykelvägar 28 (18%) Gatubelysning 23 (15%) minen olemassa olevan luonnon säilyttäminen Pyörätiet 28 (18%) Katuvalaistus 23 (15%) Sepänkylän keskusta keskustamaisemmaksi 16 (10%) Smedsby centrum till mera 16 (10%) centrumlik Upplivning av Smedsby torg 16 (10%) Sepänkylän torin elvyttäminen 1.4 Arjen sujuvuus 16 (10%) 1.4 Smidighet i vardagen Vardagen blir smidig främst om det går lätt och snabbt att sköta ärenden och att röra sig mellan olika platser. Största delen av invånarna har bil och använder den för de dagliga resorna. Genom att förbättra den kollektiva trafiken kan man främja främst de äldres och ungdomarnas rörlighet. Dessutom kan man inverka på människornas rörelsevanor närmast på korta sträckor genom att i trafikarrangemangen i större utsträckning beakta den lätta trafiken (upplysta cykelvägar trottoarer skyddsvägar). Vad skulle förbättra vardagsresornas smidighet? Bättre kollektivtrafikförbindelser Bättre turtäthet i kollektivtrafik Antal omnämnande (sammanlagt 200) 92 (46%) 50 (25%) Cykelvägar 37 (19%) Vad skulle få mig att promenera/cykla mera? Cykelväg 78 (40%) Gatubelysning 25 (13%) Kortare arbetsresa 20 (10%) Gångväg park /friluftsled 18 (9%) Antal omnämnande (sammanlagt 194) 1.5 Samhörighet och umgänge Samhörigheten är god i Korsholm och människorna anser det viktigt att känna invånarna inom sitt område och ha att göra med varandra. Samhörighet speciellt med de egna byborna Arjen sujuvuus syntyy pääasiassa siitä että asioiden hoitaminen ja paikasta toiseen liikkuminen sujuu helposti ja nopeasti. Suurin osa asukkaista omistaa auton ja päivittäiset matkat sujuvat sillä. Joukkoliikenteen parannuksilla voidaan edistää erityisesti vanhusten sekä nuorten liikkumista. Myös muuttamalla liikennejärjestelyjä paremmin kevyttä liikennettä huomioiviksi (valaistut pyörätiet jalkakäytävät suojatiet) voidaan vaikuttaa ihmisten liikkumistottumuksiin erityisesti lyhyehköillä matkoilla. Mikä parantaisi arkiliikkumiseni sujuvuutta? Paremmat joukkoliikenneyhteydet Tiheämpi vuoroväli joukkoliikenteessä Mainintojen lukumäärä (yht. 200) 92 (46%) 50 (25%) Pyörätiet 37 (19%) Mikä saisi sinut kävelemään/pyöräilemään enemmän? Pyörätie 78 (40%) Katuvalaistus 25 (13%) Lyhyempi työmatka 20 (10%) Kävelytie puisto /ulkoilureitti 18 (9%) Mainintojen lukumäärä (yht. 194) 1.5 Yhteisöllisyys ja kanssakäyminen Mustasaaressa on yhteisöllisyyttä ja ihmiset pitävät tärkeänä että he tuntevat alueensa asukkaat ja ovat tekemisissä keskenään. Yhteisöllisyyttä erityisesti omien kyläläisten kesken arvostetaan. Yhteisöllisyyttä ja kanssakäymistä

35 Korsholms strategiska generalplan: välfärden idag BILAGA (9) uppskattas. Samhörigheten och umgänget kan ökas genom att arrangera gemensamma evenemang eller andra tidsfördriv samt tillhandahålla tillräckliga utrymmen för dessa. 1.6 Fritid och rekreation Korsholmarna anser att en central del av välfärden beror på möjligheten att kunna vistas utomhus. Detta innebär till exempel strövtåg i naturen eller vistelse i parker stadens trivsamma grönområden eller i lekparker tillsammans med barnen. Genom att skapa möjligheter till mångsidig hobbyverksamhet kan man dessutom öka invånarnas välbefinnande. Kommunen kunde ordna utrymmen där de unga kan hålla till och träffas under sin fritid. 1.7 Främjande av välmående Korsholmarnas välmående kan främjas bl.a. genom: Ett mångsidigt utbud av bostäder som beaktar invånarnas olika åldrar och livsskeden Högklassig kommunal service för alla oberoende av åldersgrupp eller boendeområde voidaan lisätä järjestämällä yhteistapahtumia tai muuta ajanviettoa sekä riittäviä tiloja tähän. 1.6 Vapaa-aika ja virkistys Mustasaarelaisille keskeinen osa hyvinvointia syntyy mahdollisuudesta viettää aikaa ulkona. Tämä tarkoittaa esimerkiksi liikkumista luonnossa tai ajan viettämistä puistoissa kaupungin viihtyisillä viheralueilla tai lasten kanssa leikkipuistoissa. Myös monipuolisia harrastusmahdollisuuksia tarjoamalla voidaan lisätä asukkaiden hyvinvointia. Nuorten vapaa-ajan viettoa varten kunta voi järjestää tiloja joissa nuoret voivat viettää aikaa ja kokoontua. 1.7 Hyvinvoinnin edistäminen Mustasaaren asukkaiden hyvinvointia voidaan edistää muun muassa seuraavilla tavoilla: Monipuolisella asuntotarjonnalla joka ottaa huomioon asukkaat eri ikävaiheissa ja elämäntilanteissa Laadukkailla julkisilla palveluilla jotka ovat tasapuolisesti kaikkien saatavilla ikäryhmästä tai asuinalueesta riippumatta En trivsam och säker boendemiljö som främjar samhörigheten och ett livskraftigt centrum gemensamt för alla Viihtyisällä ja turvallisella yhteisöllisyyttä edistävällä asuinympäristöllä elinvoimaisella kaikkien yhteisellä keskustalla Möjligheter att välja mångsidiga sätt att röra sig Mahdollistamalla monipuoliset liikkumisvalinnat Grönområden som respekterar naturen och betonar människornas trivsel. Toteuttamalla luontoa kunnioittavia ja ihmisten viihtyisyyttä korostavia viheralueita. 2 Slutsatser Välfärden som begrepp har ingen enhetlig definition. Oftast avser välfärd individens fysiska psykiska och sociala välbefinnande. Välfärden uppstår som en växelverkan mellan individen och den strukturella omgivningen (tillredsställande av grundläggande behov trygghet sociala relationer balans mellan arbete och fritid) och växelverkan mellan individen och den fysiska omgivningen (boendet och livsmiljön). Välfärden indelas i objektiva mätbara delfaktorer och i subjektiva värderingen (THL 2012: neuvontapalvelut/lait/kasitteet ) Vid främjandet av den lokala välfärdspolitiken 2 Johtopäätökset Hyvinvoinnin käsitteelle ei ole yhtä yksiselitteistä määritelmää. Useimmiten sillä kuitenkin tarkoitetaan ihmisen fyysistä psyykkistä ja sosiaalista hyvää oloa. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä yhteiskunnan rakenteiden (riittävä palvelutarjonta turvallisuus sosiaaliset suhteet työja vapaa-ajan tasapaino) läheisten ihmissuhteiden sekä elinympäristön (asuminen ja muu elinympäristö) yhteisvaikutuksesta. Hyvinvointi jakautuu sekä objektiivisesti mitattaviin tekijöihin että subjektiivisiin arvostuksiin ja kokemuksiin. (THL 2012: fi/tutkimus/tyokalut/ neuvontapalvelut/lait/kasitteet viitattu )

36 Korsholms strategiska generalplan: välfärden idag BILAGA (9) har begreppet socialt kapital fått en central betydelse. Begreppet inkluderar i allmänhet de sociala strukturerna i samhället såsom sociala nätverk rådande normer och förtroende som främjar den sociala interaktionen mellan medlemmarna i nätverket och därigenom effektiverar verksamheten och ekonomin eller förverkligandet av individernas målsättningar. De sociala strukturerna underlättar dessutom umgänget människor emellan. (Ruuskanen ) Vid främjandet av den lokala välfärden behövs deltagande både från kommunen och från invånarna. För att öka det sociala kapitalet bör kommunen stöda samfundens funktionsförmåga samt säkra invånarnas möjligheter att samlas och ha umgänge. Vid planering av boendemiljön kan ställen och lokaler hänvisas för sambruk och hobbyverksamhet. Dessutom måste folk uppmuntras att organisera verksamhet på dessa ställen och ta ansvar för underhållning och trivsamhet av sin närmiljö. Utvecklingen av Smedsby centrum har en central roll vid utökningen av det sociala kapitalet. Smedsby centrum kan skapas om till hela kommunens hjärta där invånare i olika ålder kan sköta ärende trivas tillbringa tid och träffa varandra. Genom att uppliva torget och erbjuda möjligheter att arrangera gemensamma evenemang främjas umgänget mellan invånarna och samhörigheten. Möjligheten att aktivt utveckla sin egen livsmiljö generar samhörighet. Utöver socialt kapital bör dessa faktorer beaktas vid främjandet av den lokala välfärdenheten: upplivning av Smedsby centrum mångsidiga rörelsemöjligheter tillgänglighet av service och mångsidigt boendeutbud. Garantering av jämlika och trygga rörelsemöjligheter betyder erbjudande av rese alternativ till användning av privat bil. Det här betyder utveckling av kollektivtrafik eller andra gemensamma transporter och byggning av lätt trafikleder. Kollektivtrafikens utveckling har en central roll speciellt då när servicenätverket tvingas att förtäta och det går inte erbjuda närservice i varje by. Man måste försäkra att servicen kan nås med annat än egen bil. Närservicen kan också ersättas med t.ex. rörlig service och hemvård. Utveckling av ett tryggt och omfattande lätt tra- Paikallisen hyvinvoinnin edistämisessä sosiaalisen pääoman käsite on noussut keskeiseen osaan. Sosiaalisella pääomalla viitataan yleensä sosiaalisen rakenteen tiettyihin ulottuvuuksiin kuten sosiaalisiin verkostoihin normeihin ja luottamukseen jotka edistävät verkoston jäsenten välistä sosiaalista vuorovaikutusta ja toimintojen koordinointia ja sen myötä tehostavat yhteiskuntien ja yhteisöjen toimintakykyä talouden toimintaa tai yksilöiden tavoitteiden toteutumista. Ne helpottavat henkilöiden välistä kanssakäymistä tehostavat yhteisön ja yksilöiden tavoitteiden toteutumista ja taloudellista toimintaa. (Ruuskanen ) Paikallisen hyvinvoinnin edistämisessä tarvitaan sekä kunnan että asukkaiden osallistumista. Sosiaalisen pääoman lisäämiseksi kunnan on tuettava yhteisöjen toimintakykyä ja turvattava asukkaille mahdollisuuksia kokoontua yhteen ja olla kanssakäymisessä toistensa kanssa. Asuinympäristöä suunniteltaessa voidaan tässä tarkoituksessa osoittaa yhteiskäyttöön ja harrastetoimintaan tarkoitettuja paikkoja ja tiloja. Lisäksi on rohkaistava ihmisiä järjestämään tomintaa näihin paikkoihin ja ottamaan vastuuta lähiympäristönsä kunnossapidosta ja viihtyisyydestä. Sosiaalisen pääoman lisäämisessä Sepänkylän keskustan kehittämisellä on keskeinen rooli. Siitä voidaan luoda koko kunnan sydän jossa asukkaat eri ikävaiheissa voivat asioida viihtyä viettää aikaa ja tavata toisiaan. Toria elävöittämällä ja tarjoamalla mahdollisuuksia yhteistapahtumien järjestämiseen edistetään asukkaidenvälistä sosiaalista kanssakäymistä ja yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyttä tuottaa mahdollisuus olla aktiivisesti kehittämässä omaa elinympäristöä. Sosiaalisen pääoman lisäksi paikallisen hyvinvoinnin edistämisessä on kaavoituksen yhteydessä kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin: Sepänkylän keskustan elävöittäminen monipuoliset liikkumismahdollisuudet palvelujen saavutettavuus ja monipuolinen asumistarjonta. Tasa-arvoisten ja turvallisten liikkumismahdollisuuksien turvaaminen tarkoittaa vaihtoehtojen tarjoamista yksityisautoilun rinnalle. Tämä tarkoittaa joukkoliikenteen tai muiden yhteiskuljetusten kehittämistä ja kevyen liikenteen väylien rakentamista. Joukkoliikenteen kehittämisellä on keskeinen

37 Korsholms strategiska generalplan: välfärden idag BILAGA (9) fiknätverk främjar barnens och ungdomars rörelse utvidgar deras omgivning och producerar i bästa fall flera positiva hälsoeffekter. Genom att göra byarnas bostadsutbud mångsidigare kan boendemöjligheterna förbättras speciellt för äldre människor samt unga familjer och studerande. Utöver boende i egnahemshus måste boende i radhus och höghus erbjudas också utanför Smedsby. Det är speciellt befolkningens åldrande som lägger krav på ett mångsidigare utbud av bostäder. rooli erityisesti palvelujen saavutettavuuden näkökulmasta silloin kun palveluverkkoa on välttämätöntä tiivistää ja lähipalveluita ei ole mahdollista järjestää jokaiseen kylään. On varmistettava että palveluiden ääreen pääsee myös muulla kuin omalla autolla. Lähipalveluita voidaan myös korvata esim. liikkuvilla palveluilla ja kotihoidolla. Turvallisen ja kattavan kevyen liikenteen verkoston kehittäminen edistää lasten ja nuorten omatoimista liikkumista laajentaa heidän elinpiiriään ja tuottaa parhaassa tapauksessa useita positiivisia terveysvaikutuksia. Kylien asuntotarjontaa monipuolistamalla voidaan edistää erityisesti ikääntyneiden sekä nuorten perheiden ja opiskelijoiden monipuolisia asumismahdollisuuksia kylissä. Omakotiasumisen rinnalle on myös Sepänkylän ulkopuolella tarjottava rivitalo- ja/tai kerrostaloasumista. Erityisesti väestön ikääntyminen tuottaa vaatimuksia asuntotarjonnan monipuolistamiselle.

38 Liite 3

39 Strategisk generalplan för Korsholm Mustasaaren strateginen yleiskaava Resultat och slutsatser kommentarer angående strukturmodellerna Rakennemallin mielipiteet tuloksia ja johtopäätöksiä Ympäristösi tekijä