Silander, Ryymin & Mattila (toim.) TIETo YHTEISKUNTA KEHITYKSEN. strateginen johtajuus kouluissa ja opetustoimessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Silander, Ryymin & Mattila (toim.) TIETo YHTEISKUNTA KEHITYKSEN. strateginen johtajuus kouluissa ja opetustoimessa"

Transkriptio

1 Silander, Ryymin & Mattila (toim.) TIETo YHTEISKUNTA KEHITYKSEN strateginen johtajuus kouluissa ja opetustoimessa

2 Tietoyhteiskunta syntyy opettajien osaamisesta.

3 Pasi Silander, Essi Ryymin ja Pasi Mattila (toim.) TIETo- YHTEISKUNTA- KEHITYKSEN strateginen johtajuus kouluissa ja opetustoimessa

4 Helsingin kaupungin opetusviraston mediakeskus OSUKE-hanke OSUKE-hanke on Opetushallituksen rahoittama oppimisympäristön kehittämishanke. Ulkoasu ja taitto: Innocorp Oy / Milla Toro Paino: Staroffset, 2012 Painettu versio: ISBN Verkkoversio: ISBN

5 Sisältö Johdanto Tietostrategia ja toimintasuunnittelu yhteisöllisenä prosessina Pasi Silander Johtaminen toimintakulttuurin muutoksen työkaluna Pasi Silander ja Essi Ryymin 5 Johtaminen liittää kehittämishankkeet organisaation perustehtävään Essi Ryymin ja Pasi Silander 15 osaamisen johtaminen kouluissa ja oppilaitoksissa Essi Ryymin ja Pasi Silander 27 Verkostojen johtaminen pedagogisessa yhteisössä Essi Ryymin 35 oppimisympäristön arviointikehikko oppilaitosjohdolle Pasi Silander ja Essi Ryymin 49 Näkökulmia oppimisen tiloihin Pasi Mattila 61 oppimisen uudet teknologiat Pasi Mattila 77

6 Esipuhe Tietoteknologia sulautuu aina vain elimellisemmäksi osaksi arkeamme. Se arkipäiväistyy, piiloutuu yhä pienempiin laitteisiin, vaatteisiin, iholle. Sen avulla sukellamme elämystehtaisiin, globaaleihin verkostoihin ja kommunikoimme reaaliajassa kaikkialle. Voimme osallistua ja vaikuttaa, tuottaa oman panoksemme tiedon virtaan ja virtuaalisiin maailmoihin entistä helpommin. Yhteiskunnan palvelut siirtyvät verkkoon. Kansalaisvaikuttaminen sähköistyy ja voi aiheuttaa nopeitakin muutoksia. Jaamme globaalin maailman tapahtumat, ja tärkein yhteistyökumppanimme voi fyysisesti olla toisella puolella maapalloa. Päätöksenteon ja oppimisen tueksi voidaan käsitellä yhä suurempia tietomääriä ja simuloida yhä monimutkaisempia prosesseja. Oppimisen tukena käytämme älyllisiä proteeseja: ulkoistamme muistia ja muita kognitiivisia prosesseja tietoteknisille laitteille ja välineille. Aika vaatii meiltä aktiivisen kansalaisen tietoyhteiskunta- ja mediataitoja. Lasten mediabarometri 2011 kertoo, että vain osa lapsista oppii mediataidot koulussa. Peruskäyttötaidot omaksutaan kotona, kavereilta tai itse opiskellen yhä nuorempina. Tämä on kuitenkin vain alku, josta opetuksen on otettava koppi sekä syvennettävä ja laajennettava tieto- ja mediakompetenssien kirjoa. Eettisten ja moraalisten taitojen, monipuolisen tiedonhallinnan sekä ajattelun, analyysin ja oman tuottamisen taidot kehittyvät vähitellen oppimispolun aikana. Opitaan sosiaalisiksi, kriittisiksi ja luoviksi mediankäyttäjiksi, aktiivisiksi tietoyhteiskuntalaisiksi.

7 Tietotekniikan kehitys sekä tieto- ja mediayhteiskunnassa eläminen haastaa opetuksen. Pysyykö opettajien osaaminen ajan tasalla? Kuka vastaa kehittämisestä ja sen suunnasta? Miksi edelleen saamme tutkimustuloksia, joiden mukaan koulujen ja oppilaitosten tietokäytänteet eivät ole kehittyneitä, opettajien osaaminen on kirjavaa eikä tieto- ja viestintätekniikan käyttö ole opiskelussa ja opetuksessa vieläkään arjen luonteva toimintatapa? Osaamisen kehittäminen on tietoyhteiskunnan ytimessä. Ymmärrys ja taidot kehittyvät vain kohtaamisissa ja toiminnassa. Opettajat varmistavat oppijoiden taitojen kehittymisen. Johto varmistaa kehittämisen suunnan ja sen, että kaikilla opettajilla ja oppijoilla on mahdollisuudet osaamisen ylläpitoon. Tietotekninen kehitys on nopeaa ja oppimisympäristöjen tulisi vastata oppijoiden osaamisen kehittymisen tulevaisuuden tarpeita. Millainen ympäristö antaa mahdollisuuden kehittää työskentely- ja vuorovaikutustaitoja, ilmaisutaitoja, osallistumista ja vaikuttamista? Millaisin periaattein valitaan käytettävä teknologia, rakennetaan fyysiset tilat, päätetään yhteisestä toimintakulttuurista ja tavoitteista? Liisa Lind Helsingin kaupungin opetusviraston mediakeskuksen johtaja

8

9 JOHDANTO Tietostrategia ja toimintasuunnittelu yhteisöllisenä prosessina Pasi silander Tietoyhteiskuntakehitys kouluissa ja oppilaitoksissa Kehittyvä tietoyhteiskunta ja muuttunut nuorten virtuaali- ja mediamaailma, esimerkiksi sosiaalinen media ja uudet älypuhelimet, luovat uusia tarpeita opetukselle ja kasvatukselle. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö on nykyajan kansalaistaito, joka mahdollistaa esimerkiksi kansalaisvaikuttamisen tai eri viranomaispalvelujen käytön verkossa. Tieto- ja viestintätekniikan monimuotoinen opetuskäyttö tulisi saada systemaattiseksi käytännöksi, jolloin jokaiselle oppijalle voidaan tuottaa tietoyhteiskunnan edellyttämät, valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden (OPS) mukaiset tieto- ja viestintätekniikan taidot, painottaen eettistä ja tietoturvallista käyttöä. Jokaisella peruskoulun oppilaalla ja lukion opiskelijalla on opetussuunnitelman mukainen oikeus saada tarvittavat tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot huolimatta siitä, että tietotekniikka oppiaineena on poistettu kouluista vuoden 2004 valtakunnallisilla opetussuunnitelmien perusteilla (OPH 2004). Tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitojen sekä tiedonkäsittelyn oppiminen ei voi rajoittua yksittäisten sovellusohjelmien satunnaiseen käyttöön luokkatilanteessa. Oppiminen vaatii systemaattista rakennetta sekä tietoista kasvatus- ja opetustyötä, jotta esimerkiksi tietotekniikan käyttöön keskeisesti liittyviä sosiaalisia ja eettisiä sekä moraalisia taitoja voisi oppia. Oppimisympäristön tulisikin avautua luokkahuoneesta ulkopuoliseen yhteiskuntaan ja globaaleihin virtuaaliyhteisöihin. Opetussektorilla on kasvava paine saada aito, pedagoginen hyöty tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä. Tieto- ja viestintätekniikan pedagogisesti mielekäs ja systemaattinen hyödyntäminen koulun arjessa edellyttää laitevarustelun ja opettajien osaamisen kehittämisen lisäksi yhteisiä tavoitteita, jaettua visiota sekä uutta toimintakulttuuria ja pedagogista johtajuutta. Tietoyhteiskuntakehityksen strateginen johtajuus kouluissa ja opetustoimessa 1

10 Tietostrategia ja oppimisympäristön kehittäminen osana yhteisöllistä toimintasuunnitteluprosessia OSUKE Opetushallituksen rahoittamassa OSUKE-kehittämishankkeessa kehitettiin toimintamalli ja työkalut, joilla tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sekä oppimisympäristön arviointi ja kehittäminen tulevat luontevaksi osaksi oppilaitoksen normaalia toimintasuunnittelua ja opetuksen toteutusta. Vain näin voidaan vakiinnuttaa kehitetyt opetusmuodot ja monimuotoistavat menetelmät osaksi arkitoimintaa. OSUKEtoimintamalli ja sen työkalut ovat käytössä kaikissa Helsingin kaupungin peruskouluissa ja lukioissa. Toimintamallissa koko koulun opetushenkilöstö yhdessä: arvioi, miten käytännön opetusjärjestelyt ovat tukeneet opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumista tieto- ja viestintätekniikan oppimis- ja opetuskäytön osalta yksilöi tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistarpeet koulussa asettaa yhteisöllisesti tieto- ja viestintätekniikan oppimis- ja opetuskäytön kehittämistavoitteet suunnittelee toimenpiteet, joita tarvitaan kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi. OSUKE-hankkeen tarkoituksena on ollut osaltaan varmistaa, että valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteet toteutuvat koulujen ja oppilaitosten käytännön toiminnassa, erityisesti oppimiskäsityksen ja oppimisympäristön näkökulmasta. Oppimisympäristöajattelu linkittyy tieto- ja viestintätekniikan uusien pedagogisten käyttötapojen ohella aihekokonaisuuksien toteuttamiseen, esimerkiksi viestintä- ja mediataidot-, ihminen ja teknologia- sekä kestävä kehitys -aihekokonaisuuksiin. OSUKE-toimintamallia toteuttamalla on tavoitteena lisätä alueellista tasa-arvoa siten, että opetussuunnitelman tavoitteet voivat toteutua opetuksessa yhtäläisesti kaikilla oppijoilla riippumatta siitä, mitä yksittäistä koulua tai luokkaa he käyvät. Kognitiiviset työkalut yhteisöllisessä tietostrategia- ja toimintasuunnitteluprosessissa OSUKE-hankkeessa on kehitetty kognitiiviset työkalut yhteisöllisen strategiaprosessin toteuttamiseksi (Orava & Silander 2010). Työkalut valtauttavat koko henkilöstön, ja nii- 2 JOHDANTO Tietostrategia ja toimintasuunnittelu yhteisöllisenä prosessina

11 den avulla luodaan jaettu, yhteinen visio ja tavoitteet sekä yhteinen näkemys toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kognitiiviset työkalut ohjaavat scaffoldein (ajattelun tikapuin) yhteisöllistä strategiaprosessia ja luovat alustan yhteisten representaatioiden (merkitysten ja suunnitelmien) luomiselle. Rehtorille työkalut ovat keskeisiä pedagogisen johtamisen välineitä, joilla pedagogisen toiminnan suunnittelu tulee intentionaaliseksi ja näkyväksi prosessiksi. Yhteisen strategia- ja suunnitteluprosessin toteuttamiseen näillä kognitiivisilla työkaluilla kuluu aikaa opettajankokouksessa noin 1,5 3 tuntia. Toimintamalli ja työkalut yhdistävät oppimisympäristöjen sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisen osaksi oppilaitosten opetussuunnitelmapohjaisen toiminnan vakiintunutta suunnittelu- ja seurantaprosessia. OSUKE-toimintamallin työkalut ovat vapaasti saatavilla verkosta: Mitä opittiin polku tulevaan Tähän mennessä saatujen kokemusten pohjalta on havaittu, että pelkkä tieto- ja viestintätekniikan tai oppimisympäristön näkökulmasta tapahtuva kehittäminen ei riitä uuden toiminnan vakiinnuttamiseksi osaksi koulun ydintoimintoja. Tarvitaan kokonaisvaltaista pedagogiikan kehittämistä ja uudenlaista pedagogisen johtamisen järjestelmää. Näiden edellytyksnä on toimintajärjestelmän ja toimintakulttuurin muutos, joka on vuorovaikutuksessa pedagogisten käsitysten ja käytäntöjen muutoksen kanssa. Muutos oikeaan suuntaan on mahdollista vain implementoimalla strategia- ja tulevaisuusorientaatio aktiiviseksi osaksi koulun pedagogista kulttuuria. Tietoyhteiskuntakehitystä kouluissa ja oppilaitoksissa tulee johtaa strategisesti. Strateginen johtaminen on johtamista tavoitteista käsin. Tulevaisuuden koulu ei ole rakennus, vaan se on osaamisen kehittämisen kulttuuri sekä pedagoginen toimintakulttuuri, joka on aktiivinen osa tietoyhteiskunnan kehitystä ja muutosprosessia. Lähteet opetushallitus (2004). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet orava, J. & Silander, P. (2010). Collaborative Cognitive Tools for Shared Representations The Missing Link Between the National Information Strategy for Education and Its Practical implications. In Ifenthaler et. al. (Eds.) Multiple perspectives on problem solving and learning in the digital age (pp ). New York: Springer. Tietoyhteiskuntakehityksen strateginen johtajuus kouluissa ja opetustoimessa 3

12

13 Johtaminen toimintakulttuurin muutoksen työkaluna 1 Pasi silander Ja essi ryymin Muuttuva ja kehittyvä tietoyhteiskunta edellyttää myös koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuurin kehittämistä. Pedagogisen toimintakulttuurin muuttamiseen ja kehittämiseen on tähdätty keskeisesti eri kehittämishankkeilla. Esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tai oppimisympäristöjen kehittämishankkeita on toteutettu lukuisia ilman, että ne ovat varsinaisesti saaneet aikaan pysyvää pedagogisen toimintakulttuurin muutosta. Kun tavoitteena on luoda esimerkiksi oppilaitoksen yhteistä visiota, kehittää yhteistä osaamista tai organisoida uusia rakenteita, tarvitaan johtamista pedagogisen toimintakulttuurin muutokseen. Vain johtamisella voidaan rakentaa yhteiset tavoitteet, tiimirakenteet sekä tiimien toimintavaltuudet, tehtävät ja roolit. Kehittämistyötä opetussektorilla on tehty pitkälti ulkoa rahoitetuissa hankkeissa, joissa innostuneet opettajat kehittävät opetuskäytäntöjä sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä osana oppimisympäristöä. Nämä kehittämishankkeet ovat vahvasti levänneet yksittäisten opettajien osaamisen ja voimavarojen varassa. On selvää, ettei tällaisilla ruohonjuuritason hankkeilla voida saavuttaa pysyvää muutosta pedagogisen organisaation toimintakulttuurissa. Jokaisessa uudessa kehittämishankkeessa tulisikin olla lähtökohtana koko organisaation toimintakulttuurin muuttaminen, koska vain silloin hanke voi vakiintua organisaation toiminnaksi. Jos hanke ei muuta organisaation toimintakulttuuria ja rakenteita, hankkeella ei luonnollisestikaan ole tilaa ja mahdollisuuksia elää organisaatiossa ja sen vanhoissa rakenteissa. Tietoyhteiskuntakehityksen strateginen johtajuus kouluissa ja opetustoimessa 5

14 Muutos on ollut yksittäisten opettajien vastuulla Aiemmin oletettiin, että niin sanotut alhaalta ylös -projektit sitouttavat ja valtauttavat opettajia oman työnsä muutokseen ja kehittämiseen. Vaikuttaa kuitenkin todellisuudessa siltä, että valtautumisen sijasta opettajat kohtaavat organisaatioiden rakenteet ja vanhan toimintakulttuurin rajat ja pakotteet. Tämä ei johda pedagogiseen uudistumiseen vaan pikemminkin toimijoiden väsymiseen. Organisaatio sitoutuu ja valtautuu muutokseen ainoastaan johtamisen kautta. Vain johtamisella opettajat voidaan valtauttaa. Muuta tietä ei ole. Toisaalta koulujen ja oppilaitosten kehittämishankeohjelmissa rahoitusta ei ole tähän asti kohdennettu johtamisen kehittämiseen. Muutosta ei ole juurikaan tarkasteltu johtamisen tasolla. Kehittämishankkeiden kriteerinä ei ole ollut koulutuksen järjestäjän johtamisen käytänteet tai rakenteet, vaan on ajateltu, että kehittäminen tapahtuu opettajien henkilökohtaisten ponnistelujen ansiosta. Hankkeista on tosin ollut usein merkittävää hyötyä opettajien ammatillisen osaamisen kehittymiselle, vaikkei niistä ole saatu tavoiteltua vaikuttavuutta eivätkä ne ole tuottaneet pysyviä muutoksia organisaatiolle. Problematiikkaa kehittämishanketoiminnan vakiintumisesta ja jalkauttamisesta on yritetty lähestyä kehittämishankkeiden hanke-esittelyjen, levittämisen ja yhteisen jakamisen lähtökohdista, mutta varsin huonoin tuloksin. Siitä huolimatta, että monissa hankkeissa on tehty vakiinnuttamissuunnitelma jo suunnitteluvaiheessa, hankkeen toiminnalliseen vakiintumiseen ei ole päästy. Unohtunut aspekti hankkeiden vakiinnuttamisessa on johtaminen pedagogisen toimintakulttuurin muutoksen työkaluna. Malli tietoyhteiskuntakehityksen strategisesta johtajuudesta Tietoyhteiskuntakehityksen strategisen johtajuuden malli havainnollistaa kaikessa pedagogisen toimintakulttuurin kehittämisessä tarvittavaa johtajuutta. Malli on kehitetty OSUKE-hankkeen ( ) arvioinnin, johtopäätösten sekä hankkeeseen liittyvien tutkimustulosten reflektion pohjalta (http://osuke.net). Tietoyhteiskuntakehityksen strategisen johtajuuden mallissa kokemukset OSUKEhankkeesta kiteytyvät työskentelymalliksi pedagogisen johtajuuden kehittämiseen. Tämä malli on heuristisesti syntynyt ajattelun työkalu ja siinä on pyritty eksplikoimaan OSUKE-hankkeessa syntynyt hiljainen, metatason tieto. 6 Johtaminen toimintakulttuurin muutoksen työkaluna

15 Johtajuuden mallin tavoitteena on auttaa tarkastelemaan pedagogisen toimintakulttuurin muutoksen johtamista oppilaitosorganisaatiossa sekä toimia viitekehyksenä jatkotoimenpiteille, tutkimukselle ja kehittämiselle. Malli tarjoaa työkalun ja tarkastelukulman kehittäjille ja johtajille johtajuuden kokonaisvaltaiseen ja systemaattiseen kehittämiseen. Kehittäminen on osa koulun ja oppilaitoksen perustehtävää OSUKE-hankkeen pohjalta tehtyjen havaintojen ja johtopäätösten mukaan kehittämisen tulisi olla kiinteä osa koulun ja oppilaitoksen jatkuvaa perustehtävää. Kehittämisen tulisi olla johdettu organisaation perustehtävän kautta eikä tuotettu ulkoa rahoitettujen hankkeiden avulla. Mikäli halutaan kehittää organisaatiota, johtajuuden on tuettava kehittämistyötä menetelmällisesti ja systemaattisesti. Tällöin organisaatiossa voidaan puhua aivan erilaisesta johtajuudesta kehittämisen johtajuudesta. Kehittämisen johtajuuden lisäksi organisaatiossa tarvitaan luonnollisesti myös operaatioiden ja prosessien johtamista. Tietoyhteiskuntakehityksen strategisen johtajuuden dimensiot Tuotos Menetelmä Tyyli Rakenne Kohde Kuva 1. Tietoyhteiskuntakehityksen strateginen johtajuus johtajuuden dimensiot. Tietoyhteiskuntakehityksen strateginen johtajuus kouluissa ja opetustoimessa 7

16 Tietoyhteiskuntakehityksen strategista johtajuutta kouluissa ja oppilaitoksissa voidaan tarkastella viiden dimension kautta: kohde, rakenne, menetelmä, tyyli ja tuotos (kuva 1). 1. Johtajuuden kohde Kohteella tarkoitetaan sitä, mihin johtaminen ensisijaisesti kohdistuu ja mikä nähdään johtamisen vaikuttavuuden työkaluna. Kohde kuvaa sitä, mitä johdetaan. 2. Johtajuuden rakenne Johtajuuden rakenteella kuvataan, miten organisaation johtamisjärjestelmä rakentuu. 3. Johtajuuden menetelmä Menetelmällä kuvataan johtajuuden työkalujen ja keinojen kokonaisuutta, jonka kautta johtajuus ilmenee. 4. Johtajuuden tyyli Johtajuuden tyyli ilmentää sitä, mihin johtajuus perustuu. Johtajuus voi esimerkiksi perustua organisaation toiminnan tavoitteeseen ja visioon, tai sääntöihin. 5. Johtajuuden tuotos Tuotoksella kuvataan, mihin johtajuus kohdentuu organisaation toiminnassa ja mitä johtajuudella saadaan aikaan. Johtajuuden tarkastelu kolmella eri tasolla: leadership, management ja johtamattomuus Dimensioiden kautta johtajuutta voidaan tarkastella kolmella mallin kuvaamalla tasolla: leadershipin ja managementin sekä johtamattomuuden tasolla. Tasot sijoittuvat hierarkkisesti siten, että leadership-taso kuvastaa tietoyhteiskuntakehityksen johtajuutta kaikessa kehittämistyössä tarvittavaa johtajuutta. Leadership-johtajuus on visioon ja tavoitteeseen perustuvaa strategista johtajuutta, mikä mahdollistaa toimintakulttuurin kehittämisen ja muutoksen. Leadership-taso on ainoa johtajuuden taso, jolla organisaation toimintakulttuuria voidaan muuttaa ja ohjata. Management-taso perustuu tekemisen ja tuotannon johtamiseen ja siten olemassa olevien toimintojen ylläpitämiseen. Management-tasolla ei päästä valmiiksi määritel- 8 Johtaminen toimintakulttuurin muutoksen työkaluna

17 tyjen operaatioiden johtamisesta toiminnan kehittämiseen. Organisaation ymmärrys ja toimintakyky rajoittuvat tällöin vain operaatioiden toistamiseen ja ylläpitämiseen. Johtamattomuuden tasolla johtajuutta ei pystytä tietoisesti tarkastelemaan ja käyttämään työkaluna organisaation perustoiminnan toteuttamisessa. Johtajuus kohdistuu tällöin usein sekundäärisiin asioihin ja liikkuu näennäisellä tasolla. Johtajuus derivoituu organisaation toiminnan tavoitteista. Jos toiminnan tavoitteita ei ole eksplikoitu ja määritelty organisaatiossa, aitoa johtajuutta ei voi luonnollisestikaan olla. Johtajuus ei ole annettu asema, vaan se on organisaation toiminnan johtamista tavoitteiden mukaisesti. Johtajuus leadership-tasolla on ajattelun johtamista Tietoyhteiskuntakehityksen strateginen johtajuus leadership-taso Kehittämisen johtaminen Strateginen johtaminen Visiojohtaminen Yhteisöllinen johtaminen Ajattelun johtaminen Kuva 2. Tietoyhteiskuntakehityksen strateginen johtajuus leadership-taso. Tietoyhteiskuntakehityksen strateginen johtajuus kouluissa ja opetustoimessa 9

18 Johtajuus ei liity vain johtajaan ja hänen päätöksiinsä, vaan se myös esiintyy muun muassa organisaation ohjausdokumenteissa, yhteisessä strategiassa, jokapäiväisessä toimintakulttuurissa sekä yhteisön puheessa ja kielessä. Leadership-tason johtaminen (kuva 2) lähtee organisaation visiosta eli tavoitetilasta ja yhteisestä strategiasta. Johtamisessa nähdään tavoitetilan saavuttaminen perustana ja strategia toimintasuunnitelmana tavoitetilan saavuttamiseksi. Leadership-johtamisessa johdetaan ensisijaisesti organisaation yhteistä sekä yksilön ajattelua. Johtamisen kohde on ajattelun johtaminen. Tavoitteena on ohjata ajattelua siten, että se kohtaa tavoitetilan ja keinot sen saavuttamiseksi. Johtajuus perustuu sille käsitykselle, että vain ajattelun muutos johtaa toiminnan muutokseen. Toimintaa ei voi muuttaa ilman ajattelun muutosta. Ajattelun johtaminen vaatii johtajalta kognitiivista kapasiteettiä, kognitiivista motivoitumista sekä osaamista. Tämä herättääkin kysymyksen, missä määrin johtajalla on oltava alakohtaista asiantuntijuutta ja missä määrin riittää geneerinen johtamisosaaminen? Pedagoginen johtaja on myös pedagoginen asiantuntija Johdettaessa pedagogista toimintakulttuuria ollaan tekemisissä aineettomien asioiden kanssa. Tällöin ainoa johtamisen keino on johtaa ihmisten ajattelua. Pedagogisen toimintakulttuurin muutoksessa korostuu johtajan kyky toimia pedagogisen asiantuntijuuden pohjalta. Jotta pedagoginen johtajuus aidosti toteutuu oppilaitoksessa, rehtorilla on oltava erityisen syvä pedagoginen asiantuntijuus. Pedagogisena johtajana rehtorin on tärkeää toteuttaa jaettua ja osallistavaa johtajuutta organisaation muiden pedagogisten toimijoiden kanssa. Strateginen johtajuus määrittää toimintalinjat organisaation toiminnan eri osaaluille, myös johtamiselle itselleen. Strateginen johtajuus on strategisia päätöksiä, jotka tehdään tulevaisuuden tavoitetilan ohjaamana. Päätökset tarvitsevat organisaatioin prosessien tuen. Niiden käytännön toteuttaminen tarkoittaakin usein muutosta organisaation prosesseissa. Johtamisen yhteisöllisyys Leadership-tasolla johtajuus on yhteisöllistä johtamista. Tällöin organisaatioon on luotu yhteisölliset rakenteet, kuten esimerkiksi tiimit ja työryhmät, joilla on määri- 10 Johtaminen toimintakulttuurin muutoksen työkaluna

19 tellyt roolit, tavoitteet ja tehtävät. Tiimit eivät kuitenkaan toimi vain operatiivisella tasolla jonkin yksittäisen tehtävän täyttämiseksi, vaan suunnittelevat ja ohjaavat omaa toimintaansa yhteisöllisesti asetettujen tavoitteiden ja strategian ohjaamina. Näillä johtamisen rakenteilla mahdollistetaan kehittämistyötä sekä luodaan konteksti, jossa pedagogiset innovaatiot voivat syntyä. Jos organisaatiossa ei aktiivisesti johdeta kehittämistä, johtaminen tuottaa vain olemassa olevien käytänteiden ja toiminnan ylläpitämistä. Johtamistyyliä voidaan tällöin luonnehtia sääntöjohtamiseksi eli yhteisen vision sijasta toiminta perustuu säännöille ja niiden valvomiselle. Sääntöjohtaminen kohdistuu tekemisen johtamiseen, ei niinkään toimitapojen arviointiin ja uudelleen kehittämiseen. Johtajuus management-tasolla on käytänteiden ylläpitoa Tietoyhteiskuntakehityksen strateginen johtajuus ManageMenT-Taso Ylläpitäminen Takautuva johtaminen Sääntöjohtaminen Ylhäältäpäin johtaminen Tekemisen johtaminen Kuva 3. Tietoyhteiskuntakehityksen strateginen johtajuus management-taso. Tietoyhteiskuntakehityksen strateginen johtajuus kouluissa ja opetustoimessa 11

20 Management-tasolla muutoksiin reagoidaan jälkeenpäin Johtamisrakenne muodostuu ylhäältäpäin tulevista toimeksiannoista ja tilanteisiin jälkeenpäin reagoinneista. Muuttuva toimintaympäristö huomioidaan vasta viiveellä. Organisaation toiminta on tällöin retroaktiivista reagointia jo tapahtuneeseen. Organisaatio ei pysty dynaamisesti ja joustavasti vastaamaan sisäisiin tai ulkopuolelta tuleviin kehittämistarpeisiin. Management-tason johtajuudella ei pystytä luomaan rakenteita ja toimintakulttuuria, jotka edistäisivät esimerkiksi kehittämishankkeiden toiminnan vakiintumista osaksi organisaation toimintaa. Sen sijaan management-tasolla kehittämishankkeet saattavat näyttäytyä ylimääräisinä, perustehtävän ulkopuolisina toimina, jotka uhkaavat ja häiritsevät vallitsevaa toimintakulttuuria. Kehittämishankkeiden yhteys organisaation visioon ja strategiaan on epäselvä. Management-johtaminen voi näyttäytyä lyhyen aikavälin läpileikkauksena tehokkaana toimintana, mutta todellisuudessa se johtaa kehittävän toiminnan lamaantumiseen pidemmällä aikavälillä. Johtamattomuus on kasvualusta huhuille ja uskomuksille Johtamattomuudella kuvataan tilaa, jolloin johtamisella on vain ulkoiset rakenteet ja johtaminen kohdistuu lähinnä organisaation perustehtävän ja toiminnan tavoitteiden kannalta sekundäärisiin asioihin. Johtajuus ei tällä tasolla tuota varsinaista lisäarvoa organisaation ydintoiminnoille, vaan on lähinnä näennäisjohtamista. Jos johtajuudella ei ole rakennetta eikä selvää kohdetta, se johtaa väistämättä hajaannukseen. Tällöin strategian ja tavoitetilan sijasta organisaation toimintaa ja toimintakulttuuria ohjaavat uskomukset ja huhut. Pahimmillaan myös johtajuus perustuu omiin uskomuksiin ja huhuihin. Johtamattomuudessa johtaminen tavoitteista käsin on hämärtynyt Johtaminen johtamattomuus-tasolla voi näyttäytyä oppilaitoksissa esimerkiksi siten, että lukujärjestyksen rakentaminen on johtamisen tärkein ja ainoa työkalu. Tällaisessa toimintakulttuurissa organisaation toiminta nähdään vain logistiikkana, joka nurinkurisesti määrittelee organisaation tavoitteet. Tämä tarkoittaa sitä, että toiminnasta tulee tavoite, 12 Johtaminen toimintakulttuurin muutoksen työkaluna

21 Tietoyhteiskuntakehityksen strateginen johtajuus JohTaMaTToMuus Hajaannus Näennäisjohtaminen Uskomukset ja huhut Johtamisella ei ole rakenteita Logistiikan ja lukujärjestyksen johtaminen Kuva 4. Tietoyhteiskuntakehityksen strateginen johtajuus johtamattomuus eikä tavoitteesta toimintaa. Tällaisessa toimintakulttuurissa pitkään työskennelleiden on jopa vaikea kyseenalaistaa sitä, että toiminnasta on muodostunut tavoite. Johtamattomuuden kontekstissa ei päästä pedagogisen toimintakulttuurin muutokseen. Johtamisosaamista on kehitettävä pedagogisessa toimintakontekstissa Pedagogiselta johtajalta vaaditaan erityistä pedagogista asiantuntijuutta ja leadership-johtajuutta. Yleiset ja liike-elämän johtamisopit eivät tunnista sitä pedagogista asiantuntijuutta, jota koulutusorganisaation johtajalla tulisi olla. Erityispiirteitä ovat myös pedagogisen organisaation toiminnan tavoitteet ja niiden ohjaus sekä opetuk- Tietoyhteiskuntakehityksen strateginen johtajuus kouluissa ja opetustoimessa 13

22 sen järjestäminen organisaation toimintamuotona. Pedagogisessa toimintakontekstissa tarvitaankin aivan uudenlaista johtamisosaamisen kehittämistä. Pedagogisen johtamisosaamisen kehittämiseen sisältyy keskeisesti pedagogisen johtamiskäsityksen näkyväksi tekeminen ja reflektointi. Pedagogisen johtajan täytyy kyetä mallintamaan ja reflektiivisesti tarkastelemaan omaa ajatteluaan sekä toimintaansa suhteessa organisaation strategiaan ja tavoitteisiin. Pedagogiseen toimintakulttuuriin vaikuttavat muun muassa rehtoreiden ja opettajien oppimis- ja ihmiskäsitykset, käsitykset omasta työnkuvasta, koulun tai oppilaitoksen sekä opetuksen järjestäjän rakenteet sekä koulun ja opettamisen kansallinen historia ja traditio. Tätä kaikkea tulisi pedagogisen (muutos)johtajan kyetä kriittisesti tarkastelemaan. Strateginen johtajuus on avain tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön vakiinnuttamiseen Johtajuuden tarkastelun sivuuttaminen kehittämishankkeissa, oppilaitoksissa ja koulutuksen järjestäjän taholla on keskeinen syy siihen, miksi tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen käyttö ei ole vakiintunut. Tarvitsemme uudenlaista ja oikein kohdennettua johtamiskulttuurin kehittämistä työkaluja, malleja ja keinovalikoimaa sekä vahvaa yhteiskunnallista tahtotilaa tietoyhteiskuntakehityksen strategiseen johtamisen kehittämiseen. Yhteenvetona tietoyhteiskuntakehityksen strategisesta johtajuudesta voidaan sanoa, että johtaminen on aina osa toimintakulttuuria ja vain johtamisella päästään toimintakulttuurin muutokseen. Koulujen ja koulutuksen hankerahoitusta tulisikin keskeisesti kohdentaa johtajuuden ja sen rakenteiden kehittämiseen. Kaikkiin rahoitettaviin kehittämishankkeisiin tulisi vahvasti liittää toimintakulttuurin muutoksen johtamisen näkökulma ja toimenpiteet. Hankkeiden luoma uusi toiminta ei vakiinnu organisaatioon ilman johtamistoimenpiteitä ja rakenteellisia, koko yhteisöä koskevia muutoksia. 14 Johtaminen toimintakulttuurin muutoksen työkaluna

23 Johtaminen liittää kehittämishankkeet organisaation perustehtävään essi ryymin Ja Pasi silander 2 Kehittämishankkeet ovat mainio työkalu organisaation toimintakulttuurin muuttamiseksi ja kehittämiseksi. Niiden keskeisenä tavoitteena on usein luoda sellaista uutta toimintaa, joka vakiintuu hiljalleen osaksi organisaation toimintakulttuuria. Hanke on keino toiminnan kehittämistarpeen suunnitelmalliseksi toteuttamiseksi. Kehittämishankkeita ei voi irrottaa organisaation tavoitteista, toimintasuunnitelmasta ja toiminnasta. Jos kehittämishankkeet tai niiden tulokset eivät vakiinnu toimintakulttuuriin, niistä ei ole organisaation toiminnan kannalta pitkän tähtäimen hyötyä. Kehittämishankkeilla on tyypillisesti haettu organisaatioille erilaisia lyhyen aikavälin hyötyjä. Näitä ovat muun muassa verkostoituminen, yksittäisten käytäntöjen tai uusien toimintatapojen kehittäminen, lisäresurssien allokointi tai konkreettiset tuotokset, kuten julkaisut ja oppimateriaalit. Usein edellä mainitut hyödyt elävät vain hankkeen ajan ja jäävät hankkeen päätyttyä taustalle. Hankkeen tuottama uusi osaaminen keskittyy tyypillisesti vain hankkeessa aktiivisesti toimineille eikä leviä koko organisaation yhteiseksi osaamiseksi. Hanketoimijoille hankkeet ovat tosin olleet usein hyvä väylä henkilökohtaiseen ammatilliseen kehittymiseen. Jos kehittämishankkeen ohella organisaation toimintakulttuurin muutokseen ei kiinnitetä huomiota, kehitetyllä uudella toiminnalla ei ole mahdollisuuksia vakiintua organisaatiossa. Tämä herättää organisaatiossa usein turhautuneisuutta kehittämishankkeita kohtaan ja johtaa helposti myös hanketoimijoiden väsymiseen. Kehittämishankkeita ei voi vain kasata organisaatiossa olemassa olevan toiminnan päälle, ylimääräiseksi työksi. Tietoyhteiskuntakehityksen strateginen johtajuus kouluissa ja opetustoimessa 15

24 Opettajalähtöiset kehittämishankkeet Perinteisesti koulujen ja oppilaitosten kehittämisessä on uskottu, että aktiiviset opettajat kehittävät koko koulua tai oppilaitosta osana oman työnsä kehittämistä ja toimivat näin kehittämishankkeiden selkärankana. Kehittämishankkeiden tulosten ja tuotosten on uskottu leviävän aktiiviselta opettajaryhmältä koko yhteisölle ja luovan näin spontaanisti uudenlaisia toimintatapoja organisaatioon. Kehittämishankkeilla onkin usein paljon positiivisia vaikutuksia. Ne tuovat hankkeessa toimineille opettajille omistajuutta ja motivaatiota työhön sekä kehittävät heidän ammatillista osaamistaan. Hankkeilla on usein myös vaikutuksia yksittäisten oppilaiden oppimiseen: kokeillaan opiskelua esimerkiksi uudella opetusmenetelmällä tai toteutetaan oppimisprojekteja. Kehittämishankkeiden opettajalähtöisyys ei kuitenkaan edistä toimintakulttuurin muutosta organisaation tasolla. Hankkeissa kehitetyt toimintatavat, hyvät käytänteet ja uusi ammatillinen osaaminen eivät leviä organisaatioon. Hankkeen tuotokset ja tulokset sekä osaaminen jäävät yksittäisten opettajien omaisuudeksi, eivät organisaation omaisuudeksi. Koulun tai oppilaitoksen kehittämishanke on tällöin käytännössä muutaman aktiivisen opettajan kehittämishanke. Kehittäminen edellyttää johtamista Yksittäinen opettaja tai opettajaryhmä ei pysty muuttamaan koulun tai oppilaitoksen rakenteita, mitä kehittämistyö ja uusi toimintakulttuuri edellyttävät. Toimintakulttuurin muutostyö on aina vaativa johtamisprosessi organisaatiossa, eikä sitä voi jättää organisaation yksittäisten toimijoiden tai toimijaryhmien tehtäväksi. Organisaation rakenteita voidaan kehittää ja muuttaa vain strategisen johtamisen kautta. Usein johtajat ovat kehittämishankkeissa mahdollistaneet kehittämistyön allokoimalla hanketoimijoille aikaa ja resursseja hankkeen ajaksi sekä järjestämällä tilaisuuksia esitellä hankkeen tuotoksia ja tuloksia. Nämä eivät kuitenkaan ole toimenpiteitä, jotka johtaisivat organisaation toimintakulttuurin ja rakenteiden muutoksiin. Hanketoimijoiden tasolla johdetulla hankkeella ei ole mahdollisuuksia vakiintua organisaatiossa. Jokaisen kehittämishankkeen pitäisikin sisältää suunnitelma organisaation rakenteiden ja toimintakulttuurin kehittämisen ja muutoksen johtamisprosessista. Suunnitteluvaiheessa on hahmoteltava, minkälaisilla systemaattisilla johtamistoimenpiteillä 16 Johtaminen liittää kehittämishankkeet organisaation perustehtävään

25 ja päätöksillä hankkeen toiminta ja tuotokset viedään pysyvästi organisaation toimintakulttuuriin ja minkälaisia toimenpiteitä johtamisprosessi sisältää jo hankkeen aikana. Hankkeiden tavoitteet organisaation tavoitteet Valitettavan yleistä on, että organisaation kehittämistyö on sirpaloitunut ylimääräisiksi tehtäviksi tai tukitoimiksi, jotka eivät kohtaa organisaation ydintoimintaa tai sen kehittämistä. Tästä syystä esimerkiksi taloudellisesti vaikeina aikoina ryhdytään helposti säästämään juuri kehittämistoiminnasta. Tämä on osoitus siitä, että kehittämistoiminta on lähtökohtaisesti kohdennettu organisaatiossa väärin. Kehittämistoiminnasta säästettäessä voidaan myös kysyä, onko organisaatiolla ollut aitoa kehittämistoimintaa vai onko tilanne ollut se, ettei organisaatiota olekaan tosiasiallisesti kehitetty? Kehittämishankkeiden tavoitteet täytyy johtaa organisaation tavoitteista ja niiden toimeenpanosta. Kehittämishankkeet ovat osa sitä jatkuvaa kehittämistoimintaa, joka on osa organisaation perustehtävää ja joka tukee organisaation tavoitteiden toteutumista. Onnistunut kehittämistyö edellyttää, että organisaation toiminnan tavoitteet on yhteisöllisesti tiedostettu ja julkilausuttu. Vain silloin kehittämistyötä voidaan johtaa. Selkeästi eksplikoidut organisaation tavoitteet toimivat myös rajaavana työkaluna ja rakenteena, kun arvioidaan, mihin kehittämistyöhön tai hankkeisiin organisaation kannattaa lähteä mukaan. Suomessa koulutus on valtakunnallisesti ohjattua, minkä perusteella määräytyvät koulun ja oppilaitoksen perustehtävä sekä toiminnan tavoitteet: koulujen ja oppilaitosten tehtävänä on toteuttaa valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita. Organisaation kehittämistyön täytyy siis liittyä ensisijaisesti opetussuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseen tai tukea organisaation kykyä toteuttaa opetussuunnitelmaa. Monissa kouluissa ja oppilaitoksissa toiminnan tavoitteita määritellään muillakin perusteilla. Joskus organisaatiot määrittelevät organisaation toiminnan tavoitteeksi itse toiminnan, logistiikan. Jos jokapäiväinen toiminta on nostettu organisaation tavoitteeksi, organisaatio saattaa näennäisesti toimia ulkopäin tarkasteltuna hyvinkin tehokkaasti, mutta organisaatiolla ei ole mahdollisuutta kehittyä tai olla toimintakykyinen pitkällä aikavälillä. Voidaankin kiteyttää, että kehittämistyön johtaminen koulussa ja oppilaitoksessa on johtamista organisaation strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden kautta. Tietoyhteiskuntakehityksen strateginen johtajuus kouluissa ja opetustoimessa 17

26 OPS:n tavoitteet Johtajuus Rakenteiden kehittäminen ja muuttaminen Kehittämishanke -tavoitteet -toimenpiteet -tuotokset -tulokset Asiantuntijuus Organisaation strategia ja toimintasuunnitelma Toimintakulttuurin kehittäminen ja muuttaminen VaiKuTTaVuuden arviointi Kuva 1. Kehittämishankkeen toimintaympäristö organisaatiossa. 18 Johtaminen liittää kehittämishankkeet organisaation perustehtävään

27 Kehittämishankkeiden strateginen suunnittelu Kuvassa 1 havainnollistetaan kehittämishankkeen konteksti organisaatiossa eli ne organisaation toimintaympäristön tekijät, jotka keskeisesti määrittävät organisaatiossa toteutettavia kehittämishankkeita. Nämä tekijät on tärkeä huomioida kehittämishankkeen strategisessa suunnittelussa. Organisaation toimintaympäristön tekijät vaikuttavat kehityshankkeeseen, mutta hankkeen tehtävänä on osaltaan myös vaikuttaa ja kehittää organisaation toimintaympäristön tekijöitä. Kuvassa esitellyt tekijät toimivat edellytyksenä hankkeen onnistumiselle ja toiminnan vakiintumiselle organisaatiossa. ops:n tavoitteet Koulujen ja oppilaitosten tehtävänä on toteuttaa opetussuunnitelmaa. Myös hankkeiden ja kehittämistyön täytyy liittyä ensisijaisesti opetussuunnitelman toteuttamiseen sekä tukea organisaation kykyä toteuttaa opetussuunnitelmaa. Suomessa koulutus on valtakunnallisesti ohjattua, jolloin koulun tai oppilaitoksen perustehtävä ja toiminnan tavoitteet johdetaan valtakunnallisesta viitekehyksestä. Organisaation perustehtävästä ja toiminnan tavoitteista on johdettava organisaation kehittämistoiminnan tavoitteet, jotka operationalisoidaan kehittämishankkeeksi. Usein kehittämishankkeen ja opetussuunnitelman yhteyttä pidetään hankkeissa itsestään selvänä tai määrittely jätetään väljäksi ja tulkinnanvaraiseksi. Epätarkkuus hankkeen ja organisaation perustehtävän linkittymisen määrittelyssä johtaa kuitenkin pitkällä aikavälillä kehittämishankkeen vaikutusten hiipumiseen. Kehittämishankkeen perustuminen opetussuunnitelman tavoitteisiin olisikin tärkeää tuoda jäsennellysti julki jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. organisaation strategia ja toimintasuunnitelma Hankkeen suunnittelu ja toteuttaminen tuo usein esille sen, ettei koululla tai oppilaitoksella ole välttämättä julkilausuttua ja yhteisesti jaettua strategiaa tai käsitystä sen toteuttamisesta. Toisinaan myös strategia on organisaatiolle käsitteenä epäselvä ja vieras. Joskus organisaatio ei ole kyennyt määrittelemään itselleen kokonaisvaltaista suunnitelmaa, jolla toiminnan tavoitteet saavutetaan. Jos organisaatiolla ei ole strategiaa, organisaation toiminnan ohjaaminen on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Tietoyhteiskuntakehityksen strateginen johtajuus kouluissa ja opetustoimessa 19

28 Tässä tilanteessa voidaan perustellusti kysyä, mihin kehittämishanke organisaatiossa perustuu? Yllättävän yleistä on, että strategiattoman organisaation kehittämishankkeet perustuvat yksittäisten toimijoiden ja toimijaryhmien henkilökohtaisiin intresseihin. Jos organisaation strategia on jostakin syystä epäselvä, kehittämishanke ei ole oikea tapa organisoida toimintaa. Tällöin yhteisöllinen strategiatyö on ainoa mielekäs vaihtoehto. Organisaatio määrittelee tavoitteidensa pohjalta strategisen toimintasuunnitelmansa eli ne toimenpiteet, joilla organisaatio tavoitteensa saavuttaa. Useissa kouluissa ja oppilaitoksissa toimintaa suunnitellaan rutiininomaisesti vuosittain. Toimintasuunnittelun täytyy sisältää kehittämiskohteet ja -hankkeet organisaation seuraavalle toimintakaudelle, toisin sanoen hankkeiden tulee olla organisaation toimintasuunnitelman mukaisia ja siihen hyväksyttyjä. asiantuntijuus Kehittämishankkeissa vaadittava asiantuntijuus ja osaaminen painottuvat kehittämis- ja prosessiosaamiseen perinteisen sisältöosaamisen sijasta. Kehittämis- ja prosessiosaaminen eivät ole kuitenkaan perinteisesti sisältyneet opettajan professioon. Erityistä huomiota tulisikin kiinnittää opettajien kehittämisosaamisen kehittämiseen. Kehittämisosaamiseen liittyy esimerkiksi epävarmuuden sietämisen tunne ja se, että kehittämistyön tuotoksia ei välttämättä pystytä etukäteen tarkasti määrittelemään, vaan ne syntyvät prosessissa. Organisaation oma asiantuntijuus ei ole aina riittävä muutoksen katalysaattori vallitsevan toimintakulttuurin muuttamiseen. Organisaatio voi tällöin hankkia kehittämisosaamista ja konsultointia toisilta asiantuntijayhteisöiltä ja toimijoilta. Olisi kuitenkin tärkeää, ettei organisaatio ulkoista kehittämisosaamistaan, sillä pitkällä aikavälillä se rapauttaa organisaation perustehtävää ja toimintakykyä. Kehittämistyö ei ole organisaation perustehtävän ulkopuolella, vaan liittyy siihen olennaisensa osatekijänä. Kehittämisosaamisen tulisikin olla organisaation omaa pääomaa. Toimintakulttuurin kehittäminen ja muuttaminen Usein kehittämishankkeet käsitetään uuden tuotteen tekemisenä ja kehittämisenä. Tuotetta tärkeämpää on kuitenkin suunnitella ja toteuttaa prosessi, jonka tuotokse- 20 Johtaminen liittää kehittämishankkeet organisaation perustehtävään

29 na tuotos syntyy. Oppilaitosmaailmaan kiteyttäen tämä tarkoittaa sitä, että kehittämishankkeissa kehittämiskohteena tulisikin aina olla pedagoginen toimintakulttuuri. Pedagogisen toimintakulttuurin muutos ei ole mahdollista ilman organisaation olemassa olevien rakenteiden tarkastelua ja muuttamista. Koko organisaation toimintakulttuurin muutos ei luonnollisestikaan tapahdu vain hankkeessa toimivien henkilöiden toimesta, vaan se vaatii organisaation yhteisöllistä prosessia sekä johtajan aktiivisia päätöksiä ja toimenpiteitä. rakenteiden kehittäminen ja muuttaminen Jos organisaation toimintaa halutaan kehittää, se tapahtuu vain rakenteiden kehittämisen kautta. Rakenteita, niiden kehittämistä ja muuttamista täytyy puolestaan tarkastella organisaation strategian ja tavoitteiden kautta. Rakenteiden täytyy palvella toiminnan tavoitteita, ja niitä täytyy myös muuttaa joustavasti ja dynaamisesti tavoitteiden mukaan. Rakenteet eivät ole organisaatiossa itseisarvo. Usein pedagogisen yhteisön kannalta on hedelmällisempää luoda yhteinen tavoitetila uusille rakenteille kuin lähteä kritisoimaan olemassa olevaa mallia. Rakenteiden muuttaminen on haasteellista, sillä niihin liittyy paljon emotionaalisia tekijöitä, esimerkiksi turvallisuuden tunne tai mielikuvia pystyvyydestä ja pysyvyydestä. Organisaatiossa, joka ei kytke kehittämistyötä perustehtäväänsä, organisaation rakenteet ja säännöt ovat muuttuneet itseisarvoksi. Rakenteiden muuttaminen on kuitenkin ehdoton edellytys kehittämishankkeiden toiminnan vakiinnuttamiseen. Useat kehittämishankkeet kariutuvat organisaation ylläpitämiin, muuttumattomiin ja joustamattomiin, ja usein myös piiloisiin, rakenteisiin. Rakenteita voi muuttaa vain organisaation johtaja. Johtajuus Kehittämistoiminnan ja kehittämishankkeiden täytyy olla johdettuja. Johtaminen tarkoittaa kehittämishankkeen kontekstissa strategisen ajattelun johtamista ja toimintaan liittyviä päätöksiä sekä toimenpiteitä koko organisaatiossa, ei vain kehittämishankkeen sisällä. Toisin sanoen johtajan päätökset eivät koske vain kehittämishanketta, vaan koko organisaatiota. Jos kehittämishanketta johdetaan omana projektinaan ilman koko organisaation johtamistoimenpiteitä, organisaatioon syntyy Tietoyhteiskuntakehityksen strateginen johtajuus kouluissa ja opetustoimessa 21

30 helposti kaksi johtamisprosessia: kehittämishankkeen ja koko organisaation prosessi. Johtaja on vastuussa kaikista kehittämishankkeen kontekstin tekijöistä organisaatiossa (ks. kuva 1). Johtaja ei voi luovuttaa organisaation johtajuutta kenellekään, mutta johtajuutta voidaan kuitenkin luontevasti jakaa kehittämishankkeessa toimiville opettajille. Vaikuttavuuden arviointi Kehittämishankkeiden vaikuttavuutta on arvioitava pitkällä aikavälillä organisaation tavoitteiden ja toimintakulttuurin näkökulmasta. Vaikuttavuuden arviointi kattaa kaikki toimintaympäristön tekijät. Organisaation toimijoiden on tärkeää tiedostaa ja kuvata, miten hanke vaikuttaa toimintaympäristöön. Vaikuttavuuden arviointi ohjaa ja suuntaa organisaation kehittämistyötä jatkossa ja auttaa organisaatiota tunnistamaan tulevia kehitystarpeitaan. Kehittämishankkeessa on hyvä pohtia toivottuja vaikutuksia sekä määritellä hankkeen vaikuttavuuden arviointitavat jo suunnitteluvaiheessa. Kehittämishankkeiden johtaminen Kehittämishankkeiden johtamista voidaan kuvata johtamisen elementeillä, jotka muodostavat kehittämishankkeen johtamismaiseman. Koska kehittämishankkeen johtamista ei voida tarkastella erillisenä koko organisaation johtamisesta, organisaation johtamismaisema on myös kehittämishankkeen johtamismaisema. Kuvassa 2 on havainnollistettu kehittämishankkeen johtamismaisema eli ne koko organisaation johtamisen elementit, jotka luovat kehittämishankkeelle onnistumisen edellytykset. Kuva 2 havainnollistaa myös, miten johtamisen elementit linkittävät kehittämishankkeen organisaation perustehtävään. Johtamisen elementtien kautta kehittämishanke levitetään ja vakiinnutetaan organisaatioon. Johtamisella luodaan ensisijaisesti edellytykset kehittämistyön tuotosten ja tulosten hyödyntämiseksi koko organisaatiossa. 22 Johtaminen liittää kehittämishankkeet organisaation perustehtävään

31 organisaation PerusTehTÄVÄ Vision johtaminen Kehittämisen johtaminen Kehittämishanke Ajattelun johtaminen Strateginen johtaminen Yhteisöllinen johtaminen Kuva 2. Kehittämishankkeen johtamismaisema. Tietoyhteiskuntakehityksen strateginen johtajuus kouluissa ja opetustoimessa 23

32 Vision johtaminen Kehittämishankkeen johtamismaisema rakentuu johtajuudesta leadership-tasolla (ks. luku 1, kuva 2). Leadership-tason johtaminen perustuu organisaation visiolle eli tavoitetilalle sekä yhteiselle strategialle. Tavoitetilan avulla luodaan organisaation jokaiselle työntekijälle kuva tulevaisuudesta. Ilman yhteistä visiota kehittämistyössä ei ole suuntaa eikä ohjausta siihen, miten toiminnan tavoitteita ja kehittämistä priorisoidaan. Kehittämishankkeen tavoitetilan on oltava organisaation tavoitetilan mukainen; kehittämishanketta ei voida johtaa eri vision perusteella kuin organisaation toimintaa. Kehittämishanke voi myös kirkastaa ja rikastaa visiota sekä virittää organisaatiossa sitoutumista yhteisiin päämääriin. ajattelun johtaminen Leadership-johtamisessa johdetaan ensisijaisesti organisaation yhteistä sekä yksilön ajattelua. Johtamisen kohde on ajattelun johtaminen. Tavoitteena on ohjata organisaation jäsenten yhteisöllistä ajattelua siten, että se kohtaa tavoitetilan ja luo keinot sen saavuttamiseksi. Ajattelun johtaminen perustuu sille käsitykselle, että vain ajattelun muutos johtaa toiminnan muutokseen. Tämän käsityksen mukaisesti myöskään kehittämishankkeen toimintaa ei voida johtaa ilman ajattelun johtamista. On tärkeää miettiä myös sitä, minkälaista uudenlaista ajattelua ja osaamista organisaatio voi kehittämishankkeen avulla saavuttaa. Kehittämishankkeen avulla voidaan vauhdittaa ja edistää organisaation toimijoiden ajattelun käsitteellistä muutosta. yhteisöllinen johtaminen Yhteisöllinen johtaminen luo organisaatioon yhteisölliset rakenteet, kuten tiimit ja työryhmät, joilla on määritellyt roolit, tavoitteet ja tehtävät. Tiimit eivät kuitenkaan toimi vain operatiivisella tasolla jonkin yksittäisen tehtävän täyttämiseksi, vaan suunnittelevat ja ohjaavat toimintaansa yhteisöllisesti asetettujen tavoitteiden ja strategian mukaisesti. Organisaation johtamisen yhteisöllisten rakenteiden täytyy tukea kehittämishankkeita. 24 Johtaminen liittää kehittämishankkeet organisaation perustehtävään

33 Jos kehittämishankkeita ei toteuteta organisaation yhteisöllisten rakenteiden tuella, hankkeet eivät vakiinnu organisaation toimintaan eikä niistä tule organisaation yhteistä omaisuutta. Kehittämishankkeet voivat myös osaltaan edistää organisaation rakenteiden uudistamista tarkoituksenmukaisemmiksi. strateginen johtaminen Strategia on kokonaisvaltainen toimintasuunnitelma, jolla organisaation tavoitteet saavutetaan. Kehittämishankkeet ovat osa organisaation strategiaa ja strategian mukaista toimintaa. Jos kehittämishankkeet eivät ole organisaation strategian mukaisia, ne rakentuvat organisaation toiminnan ulkopuolelle tai ovat muun toiminnan päälleliimattuja toimintoja. Strateginen johtajuus määrittää toimintalinjat organisaation toiminnan eri osaaluille, myös johtamiselle itselleen. Strateginen johtajuus tarkoittaa kehittämishankkeiden kannalta ennen kaikkea organisaation strategian mukaisia päätöksiä ja johtamistoimenpiteitä. Johtamistoimenpiteillä kehittämishankkeiden tulokset vakiinnutetaan organisaation toimintaan. Kehittämisen johtaminen Kehittämishankkeet ovat keino organisoida ja johtaa organisaation kehittämistyötä. Hankkeet alkavat ja päättyvät, mutta organisaation kehittäminen prosessina on jatkuva osa toimintakulttuuria. Hankkeiden avulla voidaan edistää ja vauhdittaa tavoitteiden saavuttamista; niiden avulla voidaan vastata ajankohtaisten tai yhteisön priorisoimien tavoitteiden kehittämistarpeisiin. Kehittäminen edellyttää aina leadership-tason johtajuutta (ks. luku 1, kuva 2), myös hankkeissa. Tietoyhteiskuntakehityksen strateginen johtajuus kouluissa ja opetustoimessa 25

34

35 Osaamisen johtaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 3 essi ryymin Ja Pasi silander osaamisen kehittämisellä lisätään oppilaitosorganisaation toimintakykyä tavoitteen mukaiseen toimintaan. Osaamisen johtamisessa on kyse organisaation toimintakyvyn ylläpitämisestä ja lisäämisestä. Osaamisen kehittämisen tavoitteena on tukea ja varmistaa yhteisön yhteistä osaamista. Kouluissa ja oppilaitoksissa osaamista kehitetään, jotta organisaatio pystyy vastaamaan paremmin perustehtävänsä tavoitteisiin eli opetussuunnitelman toteuttamiseen. Jatkuva osaamisen kehittäminen on edellytys koulun ja oppilaitoksen tietoyhteiskunnassa toimimiselle. Koulutusorganisaatiossa ei ole tuotantolaitteistoa tai koneita, vaan osaaminen on ainoa työkalu, jolla organisaation perustehtävää voidaan toteuttaa. Koulutusorganisaatio on lähtökohtaisesti osaamista kehittävä organisaatio, mikä asettaa sille erityiset vaatimukset osaamisen johtamisessa. Osaamisen johtamisella varmistetaan, että organisaatiolla on riittävät kompetenssit, kapasiteetti ja resurssit tuottaa oppijoille uutta osaamista. Täydennyskoulutus on rekrytoinnin ohella yksi instrumentti hankkia osaamista organisaatioon. Sitä käytetään tyypillisesti opettajan tai opettajaryhmien ammatilliseen lisäpätevöitymiseen. Toisaalta, jos täydennyskoulutus palvelee vain yksilöä eikä realisoidu organisaation osaamiseksi, kyseessä on usein yksilövalmennus tai yksilön työkyvyn ylläpitäminen. Organisaation kannalta yksittäisen opettajan tai ryhmän osaamisen kehittäminen ei riitä, vaan osaamisen tulisi transformoitua koko organisaation käyttöpääomaksi. Transformaatioprosessia voidaan edistää johtamisella ja kehittämällä rakenteita organisaation tietämyksen hallintaan. Tietoyhteiskuntakehityksen strateginen johtajuus kouluissa ja opetustoimessa 27

36 Osaamisen kehittämisen johtaminen on jatkuva prosessi Koulun ja oppilaitoksen osaamisen johtaminen on organisaation perustehtävää tukeva prosessi, jossa tavoitteiden pohjalta määritellään strategia ja implementointi yhteisen osaamispääoman kehittämiseksi. Prosessi voidaan toteuttaa koko organisaation yhteisöllisenä prosessina, jossa tarvittavan osaamisen ja sen kehittämisen määrittelyyn osallistuu koko opetushenkilöstö. Erityistä huomiota täytyy kiinnittää siihen, että osaamisen kehittämisen toimenpiteillä tähdätään organisaation visioon eli tavoitetilan toteutumisen tukemiseen. Yhteisöllisessä osaamisen määrittelyprosessissa osaamiskartoitukset sekä osaamismatriisit voivat toimia tukena. Osaamismatriiseissa määritellään organisaatiossa tarvittava osaaminen työroolien ei henkilöiden mukaan. Osaamista voidaan tarkastella yleisenä, geneerisenä kompetenssina ja ammattispesifinä osaamisena. Yhteisöllisen prosessin tuloksena tehdään osaamisen kehittämisen suunnitelma. Tavoitteet Organisaation tarvitseman osaamisen määrittely toiminnan tavoitteiden perusteella Organisaation olemassa olevan osaamisen kartoittaminen ja tunnistaminen Organisaation osaamisen kehittämisen tavoitteet Strategia Toimenpidesuunnitelma tarvittavan uuden osaamisen hankkimiseksi/ kehittämiseksi organisaatiossa Käytänteet organisaatiossa olevan osaamisen hyödyntämiseen, jakamiseen ja levittämiseen Implementointi Uuden osaamisen hyödyntäminen organisaation toiminnassa Uuden osaamisen integroiminen organisaation toimintakulttuuriin Osaamisen jatkuva monitorointi ja kehittäminen osana organisaation toimintaa Kuva 1. Osaamisen johtamisen prosessi oppilaitosorganisaatiossa. 28 Osaamisen johtaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa. Tiina Sarisalmi Opetushallitus

Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa. Tiina Sarisalmi Opetushallitus Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa Tiina Sarisalmi 29.1.2013 Opetushallitus Oppivat verkostot asiantuntijayhteisöissä Riippumattomuus ajasta ja paikasta Yhteisöllisyys kuuluminen

Lisätiedot

Kansainvälisyyden mentoriohjelma * * * kv-koordinoinnin uusi aalto. Yyterin kansainvälisyyspäivät Tiina Sarisalmi

Kansainvälisyyden mentoriohjelma * * * kv-koordinoinnin uusi aalto. Yyterin kansainvälisyyspäivät Tiina Sarisalmi Kansainvälisyyden mentoriohjelma * * * kv-koordinoinnin uusi aalto Yyterin kansainvälisyyspäivät 6.9.2013 Tiina Sarisalmi Koulujen kansainvälisen toiminnan kehittyminen Koulujen hankkeet, joita OPH koordinoi

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Valtakunnallisetvirtuaaliopetuspäivät 23-24.11.2009 VesaPakarinen Mitä on opetuskulttuuri? Arvot Tavat Uskomukset Oletetut toimintatavat Oppimisympäristöt Muutos

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Yhteistyöehdotus NPDLohjelmaan osallistumisesta OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Kehitysjohtaja Mika Silvennoinen Ohjelmajohtaja Vesa Äyräs New Pedagogies for Deep Learning oppimisen muutoksen tukena

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop 21.4.2010, Aulanko 14:00 14:10 Workshopin avaus (Hämeenlinna, Aulanko) professori Marja Kankaanranta, OPTEK-hanke, Jyväskylän

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Uteliaisuus heräsi Ohjausryhmätyöskentely Oltiinko Tampereella kehittämässä jotain sellaista osaamisen

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM 31.10.2016 OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus

Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen johtamisen kehittämishanke vuosina 2011 2012. Hellevi Lassila, koulutusjohtaja, vararehtori Koulutuskeskus

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2012 1 (5) 91 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björnberg-Enckellin ym. koulujen IT-strategiaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-004357

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei

Lisätiedot

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025

Lisätiedot

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 24.3.2017, Vaasa Projektipäällikkö Tiina Silander #uusiperuskoulu UUSI PERUSKOULU 1. Peruskoulufoorumilta visio suomalaiselle peruskoululle 2. Opettajien osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi

Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi Kokkolan kv-treffit, 27.4.2016 Kimmo Koskinen - yleistavoitteita Kehittää ja ottaa käyttöön opetukseen ja oppimiseen liittyviä pedagogisia

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA Elisa Helin Opetushallitus

Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA Elisa Helin Opetushallitus Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA 27.1.2017 Elisa Helin Opetushallitus Matkaa voi jatkaa vain sieltä, missä ollaan nyt. Ei sieltä, missä ei olla enää. Vain

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 6.3.2017, Jyväskylä #uusiperuskoulu UUSI PERUSKOULU 1. Peruskoulufoorumilta visio suomalaiselle peruskoululle 2. Opettajien osaamisen kehittäminen läpi uran 3. Kokeilu-, kehittämis-

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Tulevaisuus haastaa opettajuuden

Tulevaisuus haastaa opettajuuden Tulevaisuus haastaa opettajuuden Peruskoulupäivät 21.11.2014 Helsinki Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Opetushallitus For learning and competence Opettajien työtyytyväisyys

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot