Mikkelin ammattikorkeakoulun strategia MAMK 2017

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikkelin ammattikorkeakoulun strategia MAMK 2017"

Transkriptio

1 Mikkelin ammattikorkeakoulun strategia MAMK 2017

2 LÄHTÖKOHTIA Mikkelin ammattikorkeakoulun strategian uudistamisen lähtökohtana on ollut etsiä sellaisia tulevaisuuden menestystekijöitä, jotka vahvistavat ammattikorkeakoulun roolia alueellisen kehittämisen veturina. Samalla terävöitetään toiminnan painopisteitä ja profiilia suhteessa muuhun korkeakoulukenttään. Ammattikorkeakouluille suunnattu kokonaisrahoitus vähenee lähivuosina olennaisesti. Toisaalta uusi, tuloksellisuuteen pohjautuva rahoitusmalli muuttaa rahoituksen jakautumista ammattikorkeakoulujen välillä. Tämä merkitsee sitä, että ammattikorkeakoulu voi nyt omaa tuloksellisuuttaan parantamalla ratkaisevasti vaikuttaa saamaansa perusrahoituksen määrään. Rahoitustekijöinä painottuvat opintoprosessin tehokkuus sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan laajuus. Uudistuva ammattikorkeakoululainsäädäntö vahvistaa merkittävällä tavalla koulutuksen järjestämistä koskevaa autonomiaa. Strategiatyöhön on osallistunut laajasti niin henkilökuntaa, sidosryhmiä kuin opiskelijoitakin. Kuulemis- ja ideointiprosessi nosti esille muutamia teemoja, jotka muodostavat strategian perustan ja antavat uudistuksille suunnan. Näitä tekijöitä ovat asiakaslähtöisyys, laatu, erikoistuminen, uudet oppimistavat, henkilöstön jatkuva kehittäminen ja sidosryhmäyhteistyön tiivistäminen. Sekä henkilökunta että opiskelijat pitävät myös yhteisöllisyyttä tärkeänä menestystekijänä. Kilpailu opiskelijoista ja pätevästä henkilökunnasta tulee edelleen kiristymään. Opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiminen onkin entistä tärkeämpi kilpailutekijä. Vetovoimaa kasvattaa myös toimiva kampus, jossa opetuksen, soveltavan tutkimuksen ja palvelutoiminnan infrastruktuuri on kunnossa. Alueen osaamisen ja kehityksen edistäminen kuuluu ammattikorkeakoulun perustehtäviin. Sen vuoksi painopisteiden valinnassa on otettu huomioon keskeiset alueelliset strategiat sekä muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa sovittu työnjako. Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittaman laatujärjestelmän auditoinnin suositukset ovat omalta osaltaan vaikuttaneet strategiassa tehtyihin valintoihin. Etelä-Savon maakunnan väestön ikärakenne ja koulutustaso huomioon ottaen on luontevaa, että ammattikorkeakoulu profiloituu elinikäisen oppimisen korkeakouluksi. Vahva ote tutkimusja kehittämistyöhön nousee sekin alueellisista tarpeista. Sisällöllisenä osaamiskärkenä MAMK tulee panostamaan digitaalisen tiedon hallinnan koulutukseen ja tutkimukseen. Mikkelin ammattikorkeakoulun strateginen yhteistyökumppani on Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Yhdessä ne ovat sitoutuneet selvittämään yhden korkeakoulun muodostamisen mahdollisuuden vuoteen 2016 mennessä. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus on hyväksynyt tämän strategian

3 LAATU DIGITAALISUUS TULOKSELLISUUS 3

4 VISIO 2020 Digitaalisen tiedon hallintaan erikoistuneena osaajana rakennamme uutta, vahvaa Kaakkois- Suomen korkeakoulukokonaisuutta. 4

5 Toimimme Mikkelin ammattikorkeakoulun tehtävänä on toimia veturina alueensa osaamisen, elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin kehittämistyössä. Ammattikorkeakoulu edistää yrittäjähenkistä toimintakulttuuria ja profiloituu elinikäisen oppimisen korkeakouluna, vahvana tutkimus- ja kehittämistoimijana sekä digitaalisen tiedon hallinnan ja palvelujen osaajana. Arvostamme Laatua. Parannamme oman toimintamme laatua avaimena käyttäjiltä ja asiakkailta saatu palaute. Luovuutta. Yhteisöllinen kulttuurimme tukee uusia avauksia, kokeiluja ja rajojen ylittämistä. Vastuullisuutta. Valintojamme ohjaa vastuu ympäristöstä, sosiaalinen vastuu sekä vastuu oman korkeakouluyhteisömme hyvinvoinnista. Tärkein voimavaramme Ammattikorkeakoulun keskeinen menestystekijä on osaava ja motivoitunut henkilöstö. MAMK on asiantuntijayhteisö, jossa kuullaan kaikkia työyhteisön jäseniä. Haluamme harjoittaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstön osaamisen uudistumista, työelämätaitoja ja jatko-opintoja tuetaan Osaavampi MAMK -hankkeella. Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin tukemiseen tähtäävät toimenpiteet täsmennetään vuosittain ammattikorkeakoulun toimintasuunnitelmassa. 5

6 ELINIKÄISEN OPPIMISEN KORKEAKOULU MAMK on elinikäisen oppimisen edelläkävijä. Elinikäisen oppimisen tukemisessa keskitytään erityisesti opintojen nivelvaiheisiin ja työelämän muutostilanteisiin sekä yksilöllisten urapolkujen tukemiseen. MAMKissa vahvistetaan sekä opiskelijoiden että henkilöstön elinikäistä oppimista. Elinikäisen oppimisen tavoitteena on henkilökohtainen kehittyminen, aktiivinen kansalaisuus, sosiaalisten taitojen ja työllistettävyyden sekä hyvinvoinnin lisääminen. Entistä useammalla, iältään ja tavoitteiltaan erilaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus suorittaa ammattikorkeakouluopintoja. Koulutusohjelmakohtaisesta säätelystä luopuminen antaa mahdollisuuksia uudistaa koulutusta siten, että työelämän ja alueen tarpeet voidaan huomioida nykyistä paremmin. Samalla opiskelijalle voidaan tarjota lisää mahdollisuuksia yksilöllisten osaamisyhdistelmien varaan rakentuviin tutkintoihin. Tavoitteena on luoda koulutustarjonnan kokonaisuus, jossa huomioidaan sekä perustutkinto-opiskelijat, YAMK että täydennyskoulutus. Koulutuksen toteuttamisessa lähtökohtana on opiskelijalähtöisyys ja opiskelijan aitojen valintojen mahdollistaminen. Asiakaslähtöiset opetusjärjestelyt helpottavat oppimis- ja työelämäprosessien yhdistämistä. Tätä tukee myös opintojen henkilökohtaistaminen, opintojen vaihtoehtoiset suoritustavat, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä oikea-aikaiset ohjauspalvelut. Opetusjärjestelyissä lisätään ajasta ja paikasta riippumatonta oppimista. 6

7 MAMKissa tulee kehittää verkko-oppimista ja muita monimuotoisia opetus-, opiskelu- ja oppimismenetelmiä. MAMOK 7

8 OPISKELIJAN KORKEAKOULU Tarjoamme opiskelijoillemme korkeatasoista koulutusta, jossa työelämästä nousevat aidot kehittämistarpeet ovat vahvasti läsnä. Opiskelukokemuksen myötä opiskelijoiden edellytykset ja halu elinikäiseen oppimiseen kasvavat ja he saavat valmiudet osallistua yhteiskunnan ja työelämän kehittämiseen. Tutkinto-opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksia laajennetaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa tehtävässä yhteistyössä. Samoin YAMK-tutkintoja kehitetään yhteisen Master School -konseptin alla. Mikkelin ammattikorkeakoulussa opetus sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta nivoutuvat entistä kiinteämmin toisiinsa, mikä uudistaa koulutusta ja tuottaa impulsseja kehittämistoimintaan. Koulutusta kehitetään toteutustavoiltaan joustavaksi ja sisällöiltään tulevaisuuden työelämän tarpeisiin vastaavaksi. Koulutus ja työelämä limittyvät toisiinsa aiempaa kiinteämmin. Oppimisprosessilähtöisyys korostuu opetussuunnitelmia uudistettaessa. Laajeneva opiskelijakirjo ja erilaiset oppijat haastavat sisältöjen ja pedagogiikan uudistamisen. Oppimisympäristöjen tulee olla muunneltavia, avoimia ja oppimisen tarpeista lähteviä. Yrittäjyyden edistämiseksi kehitetään uusia työtapoja, kuten yhteistyössä yritysten kanssa toteutettavia ammatillisen kasvun ohjelmia ja opintopolkuja. 8

9 Opiskelijan MAMK tarkoittaa nykyaikaista korkeakoulua, jossa opiskelijat ovat enemmän kuin asiakkaita. Opiskelijan MAMKissa opiskelijoiden mielipiteillä on oikeasti väliä. MAMOK 9

10 10

11 KANSAINVÄLINEN KORKEAKOULU Koulutuksen laadun, oppimistulosten ja työllistymisen merkitys kasvaa edelleen, minkä lisäksi kansainvälisyys lisääntyy ammattikorkeakoulun arjessa. MAMKin kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on lisätä korkeakouluyhteisön jäsenten monikulttuurista osaamista. Mahdollisuus osaamisen kehittämiseen kansainvälisessä oppimisympäristössä on myös vetovoimatekijä. Koulutustarjontaa muotoillaan kansallisesti ja kansainvälisesti houkuttelevaksi. Kansainvälisten YAMK-tutkintojen ja kaksoistutkintojen määrää ja laatua kehitetään tarvelähtöisesti. Sekä henkilöstöä että opiskelijoita kannustetaan liikkuvuuteen. Opiskelijoille kansainvälinen vaihto on olennainen osa ammatillisen osaamisen hankkimista. Opiskelijaliikkuvuuden keskeisimpiä tavoitteita on varmistaa opiskelijalle parhaat mahdolliset edellytykset työllistymiseen sekä tuoda kansainvälistä osaamista alueelle. Henkilöstön liikkuvuudella pyritään syventämään kansainvälisiä partneriverkostoja ja näin parantamaan paitsi opiskelijavaihdon myös koulutuksen ja tutkimustoiminnan laatua. Keskeisin liikkuvuusalue on Eurooppa, erityisesti Itämeren ympäristö. Euroopan Unionin ulkopuolisista maista Venäjä on tärkein vaihtokohde. Tutkintoyhteistyössä partneriverkostoja arvioidaan ja yhteistyötä syvennetään valittujen korkeakoulujen kanssa. MAMKin ja KyAMKin yhteisessä Venäjä-toimenpideohjelmassa (2013) linjataan tarkemmin Venäjä-yhteistyötä koulutuksen, hanketoiminnan sekä palveluviennin osa-alueilla. 11

12 YHTEISÖLLINEN KORKEAKOULU Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on omalta osaltaan kyseenalaistanut perinteisiä oppilaitosyhteisöjä ja niiden rakenteita. Kuitenkin yksi hyvinvoinnin keskeinen tekijä on tunne kuulumisesta johonkin yhteisöön. Sen vuoksi on tärkeää, että niin opiskelijat kuin henkilöstö tuntevat kuuluvansa osaksi Mikkelin ammattikorkeakoulua ja sen pienyhteisöjä. Yhteisöllinen korkeakoulu perustuu opetuksen, ohjauksen, opiskelijapalveluiden sekä opiskelijakunnan vuorovaikutukseen. Myös tiimiopettajuus edistää esimerkillään yhteisöllisen ja oppivan kulttuurin syntymistä. Opettajuutta kehitetään niin, että opettaja tunnistaa itsensä työelämän kehittämiskumppanina sekä koulutuksen että tutkimus- ja kehittämistoiminnan näkökulmista. Opiskelun puitteet, kampuksen harrastusmahdollisuudet ja omat liikuntatilat ovat tärkeitä yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia lisääviä tekijöitä, joista kampuksilla on huolehdittava. 12

13 Hyvässä korkeakoulussa opiskelijoista huolehtiminen pohjautuu kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. MAMKissa apu ja tuki on lähellä. MAMOK 13

14 14

15 menestystekijöinä Erikoistuminen ja työelämäläheisyys Sidosryhmät 15

16 VAIKUTTAVAA TUTKIMUS-, KEHITYS- JA INNOVAATIOTOIMINTAA Mikkelin ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan tarkoituksena on lisätä uudistumisen, kasvun ja yrittäjyyden edellytyksiä toimintaympäristössään. Vaikuttava TKI-toiminta perustuu vahvaan osaamiseen ja tunnistettuun tarpeeseen. Toiminnan jatkuvaa uusiutumista ja innovaatioita tuetaan perustamalla ammattikorkeakoulun sisälle avoimia kehittämisympäristöjä, joissa voi testata ja jalostaa ideoita ennen ulkopuolisen projektirahoituksen hakemista. Toimintaan voivat osallistua opiskelijat, koko henkilöstö sekä sidosryhmien edustajat. Tuloksena syntyy aidosti tarvelähtöisiä ja ratkaisukeskeisiä avauksia. Avointen innovaatioiden Living Lab palvelee myös yrittäjämäisen toimintakulttuurin vahvistumista ja tuottaa uusia palveluita yhdessä käyttäjien kanssa. Uusien ajatusten syntyminen edellyttää avointa ilmapiiriä, jossa on lupa ajatella toisin. Innovaatiotoiminnan tarkoituksena on lisätä MAMKin henkilökunnan ja opiskelijoiden keksintöjen sekä liikeideoiden määrää ja laatua. Lupaavimpia ideoita edistetään ja kehitetään joko MAMKin sisällä tai ne viedään alueellisen Tuoteväylä-tiimin arvioitaviksi ja jatkojalostettaviksi. Tavoitteena on saada aikaan uutta liiketoimintaa. Arviointi ja riskien hallinta Hankehallinnon ohjelmisto HanSa on TKI-toiminnan suunnittelun, seurannan ja johtamisen työ väline, jota käytetään ja kehitetään systemaattisesti. Riskien ja vaikuttavuuden arviointi ohjelmistoon integroituna varmistaa osaltaan projektien strategialähtöisyyden ja laadun. TKItoiminnan kokonaisuuden ulkopuolinen arviointi toteutetaan vuonna Strategisesti aluelähtöinen, älykkäästi erikoistunut Mikkelin ammattikorkeakoulun painoalat, kestävä hyvinvointi, materiaalit ja ympäristöturvallisuus, sähköinen arkistointi ja digipalvelut, tukevat keskeisiä alueellisia strategioita ja toimintaohjelmia (mm. Etelä-Savon maakuntaohjelma). Taustalla ovat myös EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien linjaukset. Kansallista huippua tavoitellaan valituilla kärkialoilla. Digitaalisten palvelujen ja yritystoiminnan synnyttämisen potentiaali otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Venäjälle suuntautuva TKI-toiminta painottuu ympäristö- ja metsäalalle tiiviissä yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa. 16

17 17

18 Kestävä hyvinvointi Kestävä hyvinvointi pohjautuu yhteiskuntaan, jossa ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti, osallistaen ja jokaisen toimintakykyä ja terveyttä edistäen (Eurooppa 2020, Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020). Näistä lähtökohdista pyritään takaamaan hyvän elämän edellytykset myös seuraaville sukupolville. Keskeistä on yksilön voimavaroja, vaikuttamismahdollisuuksia ja tasa-arvoa lisäävä hyvinvoinnin edistäminen, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen sekä palvelurakenteiden tarvelähtöinen kehittäminen. Aktiivinen ikääntyminen, nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja teknologian soveltaminen osana hyvinvointipalvelujen uudistamista ovat kehittämisen kulmakiviä. Kestävän hyvinvoinnin edistäjänä tunnistetaan myös elinvoimainen maaseutu ja luonto hyvinvoinnin lähteenä. Painoalan toimintalinjat Terveyden edistäminen ja hyvä työelämä Osallisuus, syrjäytymisen ehkäisy ja aktiivinen kansalaisuus Sähköiset hyvinvointipalvelut ja ruokapalvelut sekä elintarviketurvallisuus Kehittämistyö on monialaista, käyttäjälähtöistä ja tutkimus tietoon pohjautuvaa. TKI-toimintaan osallistuvat koulutusohjelmien opettajat, projektihenkilöstö ja opiskelijat. Painoalalla toimivat nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia, hyvinvointipalvelukeskus Elixiiri, kampuksen opetus- ja testiruokapalveluympäristöt, aistin varainen laboratorio sekä ympäristö- ja elintarvikelaboratorio. 18

19 Materiaalit ja ympäristöturvallisuus Energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvien energialähteiden käytön tehostaminen sekä kasvihuonepäästöjen vähentäminen kuuluvat Euroopan Unionin ja sen jäsenvaltioiden tärkeimpiin tavoitteisiin vuoteen 2020 mennessä. Painoalan tutkimus- ja kehittämistoiminnalla edistetään alueen yritysten kilpailukykyä lisäämällä materiaalitehokkuutta, uusiutuvien energialähteiden ja biomateriaalien käyttöä sekä sivuainevirtojen hallintaa. Älykkäitä järjestelmiä sovelletaan teollisuuden ja yhdyskuntien prosesseihin sekä niiden energia- ja materiaalivirtojen optimointiin. Ympäristöriskien hallintaa, vesien käsittelyä ja metsien käyttöä tehostetaan digitaalista mittaus-, mallinnus- ja monitorointitekniikkaa kehittämällä. Materiaalitekniikan tutkimus ja tuotekehitys keskittyy metalleihin, polymeeri- ja komposiittimateriaaleihin sekä hybridirakenteisiin. Painoalan toimintalinjat Älykkäät materiaali- ja energiaratkaisut Ympäristöturvallisuus Metsätalous ja kuituteknologia Soveltavaa tutkimusta tukevat tekniikan tutkimuslaboratoriot ja oppimisympäristöt. Tutkimusyhteistyötä tehdään alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteena on luoda strategisia kumppanuuksia erityisesti eurooppalaisten tutkimusorganisaa - tioiden ja alueen pk-yritysten kanssa. Sähköinen arkistointi ja digipalvelut Talouden kasvu rakentuu tulevaisuudessa olennaisesti älykkäiden sähköisten palveluratkaisujen varaan. Tämä huomioidaan myös EU:n tutkimus- ja kehitystoiminnan ohjelmissa. Alueellisesti on merkittävää, että Mikkelin kaupunki on sitoutunut digitaalisten palveluiden edelläkävijäksi. Keskus arkiston sijoittuminen Mikkeliin tukee omalta osaltaan sähköisen arkistoinnin tutkimustoimintaa. Painoalan harjoittaman soveltavan tutkimuksen lähtökohtana on käyttäjän kokemus digitaalisesta palvelusta. Tällöin myös tiedonhallinnan tutkimus on keskeistä. Digitaalisesta palveluprosessista kehitetään taloudellisesti kannattavia, teknisesti toimivia ja selkeitä palvelutuotteita. Erityinen huomio kohdistetaan avoimen lähdekoodin ratkaisuihin ja paikkatiedon soveltamiseen. Painoalan kehittämisen kärki on olemassa olevien tietovarantojen ja arkistojen hyödyntäminen uudenlaisten digitaalisten palvelujen luomiseksi sähköisesti tallennettua tietoa rikastamalla, muotoilemalla ja yhdistelemällä. Palveluinnovaatioiden rinnalla keskitytään kasvavan digitaalisen tiedon säilyvyyden ja käytettävyyden tutkimukseen. Painoalan toimintalinjat Käyttäjälähtöinen sähköisten palvelujen mallintaminen Digitaalisten palvelujen tuotteistaminen Sähköisen tiedonhallinnan ja arkistoinnin kehittäminen Tutkimus- ja kehittämistyötä tukee sähköisiä arkistointi- ja digitointipalveluja tuottava Darcmedia. Alueellisesti tutkimusyhteistyötä tehdään osana Digitalmikkeli-klusteria. 19

20 PALVELEVA KORKEAKOULU Koulutuksen ja TKI-toiminnan ohella Mikkelin ammattikorkeakoulu tukee maakunnan elinvoimaisuutta tuottamalla kysyntälähtöisiä palveluja alueen tarpeisiin. Henkilöstön ja opiskelijoiden osaaminen sekä korkeakoulun tilat ja laitteet tarjotaan alueen käyttöön. Vastuullisuus ja laatu ovat palvelutoiminnan perusta. Tunnettuutta lisätään monipuolisilla viestintäkeinoilla. MAMKin palvelutoiminnan rungon muodostavat vahvistuvat ravintola- ja hyvinvointipalvelut, laboratoriopalvelut sekä monipuoliset täydennyskoulutus- ja asiantuntijapalvelut yhteistyössä kasvavan avoimen AMK-opetuksen kanssa. Tulevaisuuden palvelutuotannossa korostuvat ennakointi, asiakaslähtöisyys sekä digitaalisuus. Palvelutuotteita kehitetään tarvelähtöisesti asiakaspalautteen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (mukaan lukien opiskelijaprojektien) tulosten pohjalta. Tuotekehityksen perustana käytetään markkinakartoituksia. Palveluja tuotetaan yhteistyössä korkeakoulun henkilöstön ja opiskelijoiden sekä alueen muiden toimijoiden kanssa. MAMKin yritysasiamies tukee palvelu- ja TKI-toiminnan lisäksi merkittävästi myös alueellista yhteistyötä. Kumppanuuksien ja asiakkuuksien hallintaa parannetaan kaikessa palvelutoiminnassa. Koulutusvientiä, erityisesti uusia kansainvälisille markkinoille tähtääviä avoimen AMK:n opintoja, kehitetään yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa. 20

21 21

22 KUMPPANUUDET JA VERKOSTOT Mikkelin ammattikorkeakoulun strateginen kumppani on Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Molemmat ammattikorkeakoulut toimivat Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n omistuksessa. MAMK ja KyAMK syventävät jatkuvasti yhteistyötään, selvittävät yhden korkeakoulun muodostamisen mahdollisuuden vuoteen 2016 mennessä sekä jatkavat tukipalveluiden keskittämistä emoyhtiöön osana toimintojen tehostamista ja laadun parantamista. Työelämäkumppanuuksien syventämistä jatketaan ammattikorkeakoulun jokaisella koulutusalalla niin, että kumppanuus tukee mahdollisimman hyvin sekä opetusta että alan tutkimustoimintaa. Lisäksi kansainvälisiä verkostoja vahvistetaan kohdemaita ja yhteistyöoppilaitoksia priorisoimalla. Mikkelin yliopistokeskuksen (MUC) kanssa tehtävä yhteistyö on monipuolista perustuen yhteistyösopimukseen, joka määrittelee yhteistyön tavoitteet ja painoalat. Yhteinen hanketoiminta mm. pedagogisessa kehittämisessä, innovaatiotoiminnan edistämisessä ja koulutusviennissä on mittavaa. Yhteistyötä tehdään alakohtaisesti myös muiden ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen, kuten Itä-Suomen yliopiston (UEF) ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) kanssa. MAMKin Kuitulaboratoriota kehitetään tiiviissä yhteistyössä Savonlinnan kaupungin ja alueen teollisuuden kanssa. Ammattikorkeakoulu on monin eri tavoin mukana maakunnan kehittämisverkostoissa tehden samalla tiivistä yhteistyötä myös keskeisten aluekehitysviranomaisten ja kehitysyhtiöiden kanssa. MAMK on aktiivinen toimija alueellisissa ympäristöturvallisuuden, metsäenergiaketjun ja digitaalisuuden ympärille rakentuneissa klustereissa. Kumppanuussopimus Mikkelin kaupungin kanssa konkretisoi yhteistyötä koulutuksen, hanketoiminnan ja palvelujen alueilla. Yliopistoyhteistyön rinnalla kumppanuus toisen asteen koulutusta tarjoavien oppilaitosten kanssa on entistä tärkeämpää. Näin voidaan suunnitella joustavia koulutuspolkuja, vähentää koulutuksesta syrjäytymistä ja taata osaavan työvoiman saanti maakunnassa. 22

23 23

24 24

25 STRATEGIAN TOTEUTUS JA SEURANTA Mikkelin ammattikorkeakoulun kehittämistyö perustuu tähän strategiaan. Sitä täydentävät erilliset toimenpideohjelmat. Toimintaa ohjaavat laatujärjestelmän prosessit, säännöt ja ohjeet. Strategiset linjaukset viedään vuosittain ammattikorkeakoulun toimintasuunnitelmaan sekä yksiköiden tuloskortteihin. Tuloskortti sisältää seurannan kannalta keskeiset indikaattorit. Strategian toteutumista seurataan ja siitä raportoidaan ammattikorkeakoulun hallitukselle. 25

26 MAMK edistää yrittäjähenkistä toimintakulttuuria ja profiloituu elinikäisen oppimisen korkeakouluna, vahvana tutkimus- ja kehittämistoimijana sekä digitaalisen tiedon hallinnan ja palvelujen osaajana. Keskeisimmät tavoitteet Toimenpiteet Koulutus Aluetta vahvistava koulutus Tutkintokoulutuksen vetovoiman kasvattaminen Laadukas koulutus Pedagogisia ratkaisuja tukevat tilat ja oppimisympäristöt Tutkintorakenteen uudistaminen Opintoprosessin tehokkuuden parantaminen Opettajuuden uusien toimintamallien kehittäminen Kansainvälisyyden vahvistaminen Opetuksen, TKI- ja palvelutoiminnan integraation vahvistaminen AMK- ja YAMK-tutkintojen rakenteiden ja opetussuunnitelmien uudistaminen Opintojen ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin, -liikunnan ja harrastustoiminnan kehittäminen Tiimi- ja pariopettajuuden kehittäminen Opettajien työaikasuunnittelun uudistaminen Uusien kv-tutkintojen (YAMK) kehittäminen Kv-tutkintojen opiskelijapohjan laajentaminen Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan Pedagogiikan ja kampusten tilojen sekä opetuksen tukipalveluiden kehittämissuunnitelma Indikaattorit TKI-opintopisteet 9/opiskelija Hakijat muilta alueilta 70 % Työllistyminen 80 % 55 op/vuosi suorittaneet 45 % Tutkinnot 940 kpl/vuosi, joista 100 YAMK Tutkintokoulutuksen ensisijaiset hakijat > 3 Opiskelijapalautteiden ka > 3,5 Verkko-opintojen määrä tutkinnoissa 20 % Keskeyttäminen < 7 % Vaihto-opiskelijoiden määrä 250 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä

27 TKI-toiminta Palvelutoiminta Ulkopuolisen TKI-toiminnan rahoituksen kasvattaminen TKI-toiminnan vaikuttavuuden ja tunnettuuden lisääminen Julkaisutoiminnan lisääminen Kansainvälistyminen Keksintöilmoitusten määrän lisääminen Yritysyhteistyön syventäminen Järjestöjen kansallisen sähköisen arkistopalvelun kehittäminen Mikkeliin Palvelutoiminta tunnettua ja tunnustettua Useita monialaisia oppimis- ja kehittämisympäristöjä Kumppanuuksia ja asiakkuuksia hallitaan suunnitelmallisesti Avoin ammattikorkeakoulu valtakunnan kärkeä Koulutusvienti laajentunut uusille markkinoille Painoalarakenteiden vahvistaminen Henkilöstön projektikoulutus Innovaatioympäristöjen ja -prosessien kehittäminen HanSan käytön systematisointi TKI-henkilöstön tehtäväkuvien ja nimikkeiden selkeyttäminen Ulkoisen arvioinnin toteuttaminen REaDin julkaisu 3 krt/vuosi Yhteinen TKI-ohjausyhmä KyAMKin kanssa Uudet viestintäkeinot ja markkinakartoitukset Palveluyksikköjen vahvistaminen ja uusien luominen Ruoka- ja hyvinvointipalvelujen edistäminen Kumppanuuksien ja asiakkuuksien hallintamallin kehittäminen Koulutusviennin kehittäminen yhdessä KyAMKin kanssa TKI-projektien ja opiskelijaprojektien tuloksien hyödyntäminen palvelutoiminnassa Yritysasiamiestoiminnan vakiinnuttaminen Ulkoisen TKI-toiminnan rahoitus 7 milj. euroa Suoran EU-rahan osuus tutkimusrahoituksesta 10 % Henkilöstön kv-liikkuvuus 250 viikkoa/vuosi Keksintöilmoitukset 30 kpl/vuosi Patentit 3 kpl/vuosi Maksullinen palvelutoiminta 4 milj. euroa Avoimen AMK:n opintopisteet Kumppanuussopimusten määrä kasvaa 27

28 Mainostoimisto Ilme Oy 6 / 2013 Tammerprint Oy, painosmäärä 700 kpl Painotuote Mikkelin ammattikorkeakoulu Patteristonkatu 1, PL 181, Mikkeli

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM 31.10.2016 OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja Uusi peruskoulu -visiotyöpaja Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen Oulu 6.3.2017 #uusiperuskoulu Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa (Hallituksen strateginen ohjelma)

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU 1 Kilpailukykyä ja hyvinvointia Itä-Suomeen ISAT on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Talousalueparlamentti, Hyvinkää 18.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 6.3.2017, Jyväskylä #uusiperuskoulu UUSI PERUSKOULU 1. Peruskoulufoorumilta visio suomalaiselle peruskoululle 2. Opettajien osaamisen kehittäminen läpi uran 3. Kokeilu-, kehittämis-

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 24.3.2017, Vaasa Projektipäällikkö Tiina Silander #uusiperuskoulu UUSI PERUSKOULU 1. Peruskoulufoorumilta visio suomalaiselle peruskoululle 2. Opettajien osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025 Tilaisuuden avaus ECVT Round Table 2015 Helsinki 10.12.2015 opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen osasto AMOS seija.rasku@minedu.fi Sipilän hallituksen visio:

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIAN TIIVISTELMÄ

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIAN TIIVISTELMÄ Strategian tiivistelmä id36608 1(5) KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIAN 2010 2015 TIIVISTELMÄ Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kokonaisstrategia vuosille 2010 2015 jakautuu kahteen erilliseen dokumenttiin:

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella KESKI-SUOMEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET VUOSILLE 2015-2016 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen haasteet

Korkeakoulutuksen haasteet Korkeakoulutuksen haasteet Prof. (ma.) Maria Kääriäinen Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö Työn murros Työ verkostoitunutta, kompleksista, dynaamista ja vaikeasti ennustettavaa Työn

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön

Lisätiedot

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi Tampere Metropolialueen ulkopuolella Suomen suurin kaupunki, 220 000 asukasta, yksi Suomen nopeimmin kasvavista keskuksista

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä.

Ammattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut

Lisätiedot