TOIVAKAN PÄIVÄHOITO /:;) J ''. ~\ .1=?- ~I \ LAATUKASIKIRJA. Voimavarana luonto - kasvuvoimana sijainti. Toivakan kunta

Transkriptio

1 TOIVAKAN PÄIVÄHOITO /:;) J ''. ~\.1=?- ~I \ LAATUKASIKIRJA Voimavarana luonto - kasvuvoimana sijainti

2 Sivu 1/39 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ PÄIVÄHOIDOSTA PÄIVÄHOIDON PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET 1.2 TOIVAKAN KUNNAN PÄIVÄHOITOPALVELUT 1.3 PÄIVÄHOIDON HAKUPROSESSI 1.4 KOTIHOIDONTUKI JA KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄ 1.5 PALVELURAHA JA YKSITYISEN HOIDON TUKI 1.6 LAPSEN PEREHDYTTÄMINEN 1.7 YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA 1.8 OHJEISTUS YLEISIMMISTÄ TARTUNTATAUDEISTA 2 TYÖNTEKIJÄN PEREHDYTTÄMINEN HAKU PROSESSI TYÖNTEKIJÄN NÄKÖKULMASTA ASIAKKAAN OIKEUDET, TIETOSUOJA, VAITIOLOVELVOLLISUUS ILMOITUSVELVOLLISUUS KOULUTUS OHJEITA TYÖNTEKIJÄN SAIRASTUESSA TOIMINTAOHJEITA ERITYISTILANTEISIIN TOUHUVAKAN SÄÄNNÖT PÄIVÄHOIDON PALAVERIKÄYTÄNNÖT JA TIEDOTTAMINEN PÄIVÄKOTI TOUHUVAKAN RYHMIEN TOIMINTA, TOIMENKUVAT JA VASTUUALUEET PÄIVIS-RYHMÄN TOIMINTA SUUNNITELMA JA TOIMINTAPÄIVÄT PÄIVIS-RYHMÄN PÄIVÄRYTMI PÄIVIS-RYHMÄN HENKILÖKUNNAN TOIMENKUVAT JA VASTUUALUEET RYHMIS-RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA JA TOIMINTAPÄIVÄT RYHMIS-RYHMÄN PÄIVÄRYTMI RYHMIS-RYHMÄN HENKILÖKUNNAN TOIMENKUVAT JA VASTUUALUEET ESKARIRYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA JA TOIMINTAPÄIVÄT ESKARIRYHMÄN PÄIVÄRYTMI ESKARIRYHMÄN HENKILÖKUNNAN TOIMENKUVAT JA VASTUUALUEET 22

3 VOimavarana luonto kasvuvormana sijainti Sivu 2/ RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TUOKKOSEN TOIMINTA, TOIMENKUVAT JA VASTUUALUEET TOIMINTASUUNNITELMA JA TOIMINTAPÄIVÄT TUOKKOSEN RYHMIKSEN PÄIVÄRYTMI HENKILÖKUNNAN TOIMENKUVAT JA VASTUUALUEET 3 PÄIVÄHOIDON YHTEISTYÖTAHOISTA 4 TURVALLISUUSSUUNNITELMAT 5 PERHEPÄIVÄHOITO 5.1 YLEISTÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSTA JA RYHMIEN TOIMINNASTA 5.2 LAPSEN PEREHDYTTÄMINEN 5.3 PERHEPÄIVÄHOIDON PÄIVÄRYTMI 5.4 TIEDOTTAMINEN PERHEPÄIVÄHOIDOSSA ERITYISPÄIV ÄHOITO 33 7 ARVIOINTI JA PALAUTESUUNNITELMA TAK-ARVIOINTI 7.2 KEHITYSKESKUSTELUT 7.3 ITSEARVIOINTI 7.4 PÄIVÄHOIDON KONTEKSTIANALYYSI 7.5 LAATUKÄSIKIRJAN TARKISTAMINEN L1ITTEET 39 1 PÄIVÄHOIDON INFOPAKETTI JA PALVELUSOPIMUS 2 LAPSEN VASU L1SÄOSINEEN 3 SUOSITUKSET TARTTUVIEN TAUTIEN YHTEYDESSÄ 4 PÄIVÄHOITOHAKEMUS 5 TULOSELVITYSLOMAKE 6 PÄIVÄHOITOTIEDOTE 7 TIETOJEN MUUTOSLOMAKE 8 KONTEKSTIANAL YYSILOMAKE

4 Voimavattlna Iscnro. kasvuvoimana sijainti Sivu 3/39 1. YLEISTÄ PÄIVÄHOIDOSTA 1.1 Päivähoidon päämäärät ja tavoitteet Toivakan kunnan ensimmäisenä päämääränä on lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaaminen järjestämällä päivähoitopaikka sitä tarvitseville alle kouluikäisille lapsille. Toisena päämääränä päivähoidossa on laadun kehittäminen ja ylläpitäminen jatkuvana prosessina asiakaslähtöisesti panostaen henkilöstön ammattitaitoon. Päivähoidon tavoitteena on kasvattaa yhdessä vanhempien kanssa, kasvatuskumppanuudessa lapsesta omatoiminen, hyvän itsetunnon omaava ja toisten kanssa toimeen tuleva toivakkalainen. Pyrkimyksenämme on tarjota lapsen ikää, kehitystasoa ja henkilökohtaisia tarpeita vastaavaa toimintaa ja huolenpitoa perushoidon lisäksi. 1.2 Toivakan kunnan päivähoitopalvelut Toivakan kunnassa päivähoitoa järjestetään Päiväkoti Touhuvakassa Päivis-ryhmässä klo ja Ryhmis-ryhmässä vuorohoitona vanhempien työvuorojen mukaan. Vuorohoitoa annetaan pääsääntöisesti 6: välillä viitenä päivänä viikossa. Viikonloppuhoitoa annetaan satunnaisesti tarpeen mukaan. Touhuvakan eskarihoitoryhmässä hoidetaan esikouluikäiset päivähoitoa tarvitsevat lapset. Elokuun 2009 alusta käynnistyi remontoituihin kunnan tiloihin uusi ryhmäperhepäivähoitokoti Tuokkonen osoitteessa Paloisentie 1, jossa hoidetaan lapsia vanhempien työvuorojen mukaan pääsääntöisesti klo. 6:30-17:00 välillä viitenä päivänä viikossa. Lisäksi kunnassa toimii kotona työskenteleviä perhepäivähoitajia tarpeen mukaan.

5 Sivu 4/ Päivähoidon hakuprosessi Kunnalliseen päivähoitoon haetaan päiväkodista, sosiaalitoimistosta tai päivähoidon nettisivuilta saatavilla hakemuksilla. Toivakan kunnan asukkailla on myös mahdollista hakea tehdyn Jyvässeudun päivähoitoverkostosopimuksen mukaan lasten päivähoitopaikkaa yli kuntarajojen Hankasalmelta, Jyväskylän kaupungista, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden ja Uuraisten kunnista. paikka toisesta kunnasta myönnetään kuntien sopimien periaatteiden mukaisesti. päivähoitopaikkaa on haettava 4 kk ennen hoidon alkamista tai vähintään kaksi viikkoa ennen, jos hoidontarve johtuu äkillisestä työllistymisestä tai opiskelusta päivähoitomaksu määräytyy perheen koon ja bruttotulojen mukaan hakemus toimitetaan päivähoidon johtajalle Hakemukset ja lisätietoja päivähoitoon hakeutumisesta löytyy Jyväskylän kaupungin internet-sivuilta ( paikasta perhe saa kirjallisen päätöksen päivähoidon johtajalta. 1.4 Kotihoidontuki ja kotihoidon tuen kuntalisä Vanhempainrahakauden päätyttyä vanhemmilla on mahdollisuus jäädä hoitamaan kotiin omaa lastaan tai hakea kunnallista tai yksityistä päivähoitopaikkaa. Lasten koti hoitoon ja yksityiseen päivähoitoon on mahdollista hakea tukea. Lasten kodinhoidon tuki (haetaan Kelasta) Edellytyksenä tuen saamiselle on, että perheessä on alle 3 -vuotias lapsi, jota ei hoideta kunnan järjestämässä päivähoidossa. Silloin oikeus tukeen on myös perheen muilla alle kouluikäisillä lapsilla, jotka hoidetaan samalla tavalla. maksaa lasten kotihoidon tuen kuntalisää alle kolmivuotiaille lapsille, jotka hoidetaan kotona ja että myös perheen muut lapset hoidetaan kotona. Kuntalisää maksetaan vain täysistä kuukausista ja vähimmäisaika on kaksi kuukautta. Kuntalisän maksaminen ei ole rajattu perheen tuloihin. Kuntalisän suuruus on yhdestä alle kolmivuotiaasta lapsesta 250 euroa kuukaudessa ja sisaruskorotus on alle oppivelvollisuusikäisestä sisaruksesta 65 euroa kuukaudessa.

6 Sivu 5/39 Kuntalisä on veronalaista tuloa. Hakemus toimitetaan Kansaneläkelaitokselle lasten kotihoidon tuen hakemuksen yhteydessä ja Kansaneläkelaitos suorittaa kuntalisän maksun kotihoidon tuen maksun yhteydessä. 1.5 Palveluraha ja yksityisen hoidon tuki Toivakan kunnan sosiaalilautakunta on päättänyt siirtymisestä yksityisen hoidon tuen kuntalisästä päivähoidon palvelurahamalliin. Tämän päätöksen myötä yksityisessä päivähoidossa olevien lasten vanhemmilla on mahdollisuus valita joko päivähoidon palveluraha tai lakisääteinen yksityisen hoidon tuki. Päivähoidon palvelurahaa haetaan Toivakan kunnan päivähoidon johtajalta, joka toimittaa hakemukset eteenpäin päivähoidon palvelukeskukseen. Päivähoidon palveluraha on lapsikohtainen ja samanaikaisesti lapsen hoidon järjestämiseen ei voi saada yksityisen hoidon tukea eikä kotihoidon tukea. Palvelurahan suuruus määräytyy siten, että kattohinnasta vähennetään asiakasmaksu, jonka perhe maksaisi kunnallisesta päivähoidosta. Palveluntuottaja perii perheen kanssa sopimansa asiakasmaksun. Lapsen kotona tapahtuva hoito perustuu perheen ja hoitajan väliseen työsopimukseen, jossa määritellään hoitajan palkka. Kunta suorittaa hoitajan saamasta palvelurahasta ennakonpidätyksen. Perhe maksaa ennakonpidätyksen palvelurahan ylittävästä palkkasummasta ja työnantajakulut hoitajan koko palkasta. Yksityisen hoidon tuki (haetaan Kelasta). Edellytyksenä tuen saamiselle on, että perheen alle kouluikäistä lasta hoitaa kunnan hyväksymä yksityisen hoidon tuottaja. Hoidon tuottaja voi olla yksityinen päiväkoti tai ryhmäperhepäivähoitaja tai perheeseen työsuhteessa oleva hoitaja. Kelan palvelut saat Kunnanvirastolta. Lisätietoja palvelurahasta löytyy tai

7 Voimavarana luonto kasvuvoimanasijainti Sivu 6/ Lapsen perehdyttäminen Kun perhe on saanut päivähoitopäätöksen ja infopaketin päivähoitoa varten esitäytettäväksi päivähoidon johtajalta ja yksikössä on tieto lapsen sijoituksesta, toimitaan seuraavalla tavalla: 1. Sovitaan lapsen omahoitaja ryhmästä 2. Sovitaan puhelimitse tutustumispäivä ja kellonaika 3. Omahoitaja ottaa perheen vastaan tutustumispäivänä 4. Tutustumiskäynnin yhteydessä esitellään tilat, henkilökunta ja lapsiryhmä kerrotaan päivärytmistä, säännöt, toiminnasta käydään perheen tuoma infopaketti lapsesta läpi ja tehdään palvelusopimus (liite 1) kirjataan ylös oleellisimmat asiat, joihin lapsen hoidossa pitää kiinnittää huomiota sovitaan uudesta käynnistä vanhempien toiveen mukaan annetaan lapsen vasu kotiin täytettäväksi ja perhettä pyydetään miettimään valmiiksi perhekeskusteluaikaa tai se sovitaan valmiiksi. 1.7 Yhteistyö vanhempien kanssa Lapsen tutustumiskäynnin yhteydessä perhe saa Lapsen Varhaiskasvatussuunnitelman eli LAPSEN VASU -Iomakkeiston (liite 2) täytettäväksi, joka palautetaan mahdollisimman pian hoidon alkuvaiheessa hoitopaikkaan ja viimeistään silloin omahoitajan/perhepäivähoitajan kanssa sovitaan perhekeskusteluaika, jossa käydään lomake läpi ja kirjataan ylös lapsikohtaiset tavoitteet. Tavoitteiden toteutumista seurataan päivähoidossa ja dokumentoidaan lapsen asioita, joista keskustellaan 1-2 kertaa vuodessa tarpeen mukaan esimerkiksi ennen toimintavuoden loppua tai viimeistään uuden toimintavuoden alussa.

8 VDlmavattlna luonto kasvuvoimana sijainti Sivu 7/39 Vanhempainiltoja järjestetään yhdestä kahteen toimintavuoden aikana tarpeen mukaan. Muuta vanhempien kanssa yhteisiä toimintoja on syksyisin ja keväisin yhdestä kahteen esimerkiksi Isien ilta, Äitien kahvit, Joulu- ja kevätjuhlat. Päivittäin hoitoon tulo ja hakutilanteissa vaihdetaan kuulumisia ja päivähoitoyksiköissä tietoja vaihdetaan myös päivittäin kulkevan reissuvihkon välityksellä. 1.8 Ohjeistus yleisimmistä tarluntataudeista Yskä- ja nuhaoire eivät sinänsä estä lasta osallistumasta päivähoitoon, mikäli yleisvointi on hyvä ja lapsella ei ole muita oireita tarttuvasta taudista. Mikäli lapsella ilmenee merkkejä sairastumisesta, niin päivähoitopaikan työntekijät ilmoittavat siitä vanhemmille mahdollisen lääkärissäkäynnin ja lapsen kotihoidon järjestämiseksi. Lasta hoitava lääkäri ja terveydenhoitaja määrittelevät lapsen eristämisajan päivähoidosta kuten toipumisajankin. Kuumeinen, oksenteleva tai ripuloiva lapsi hoidetaan aina kotona. Suositukset päivähoitolasten poissaolon vähimmäisajaksi tarttuvien tautien yhteydessä (Liite 3).

9 Sivu 8/39 2 TYÖNTEKIJÄN PEREHDYTTÄMINEN 2.1 Hakuprosessi työntekijän näkökulmasta Kun lapsi tarvitsee hoitopaikkaa, perheelle annetaan päivähoitohakemuslomake (liite 4), tuloselvityslomake (liite 5) ja päivähoidon tiedote (liite 6) tai heitä neuvotaan tulostamaan ne netistä ja palauttamaan mahdollisimman pian päivähoitoyksikköön tai suoraan päivähoidon johtajalle. Työntekijä, joka ottaa vastaan päivähoitohakemuksen, kirjaa hakemukseen saapumispäivämäärän ja kuittaa omilla nimikirjaimillaan hakemuksen vastaanotetuksi. Seuraavaksi katso kohta 1.5 Lapsen perehdyttäminen tai pph 5.2. Kun lapsi jää pois hoidosta, perhetilanne tai hoidon tarve muuttuu, vanhemmille annetaan tietojen muutoslomake (liite 7), joka pyydetään täyttämään ja palauttamaan hoitopaikkaan tai suoraan päivähoidon johtajalle. Työntekijä, joka ottaa vastaan ko. lomakkeen päivää ja kuittaa sen. 2.2 Asiakkaan oikeudet, tietosuoja, vaitiolo velvollisuus Asiakkaan oikeuksia turvaavat mm. laki- ja asetus, Perusopetuslaki, Hallintolaki, Henkilötietolaki ja Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa. Kaikki päivähoidon työntekijät ja alan opiskelijat ovat vaitiolovelvollisia työnsä tai asemansa vuoksi tietoonsa saamista perheen asioista. Vaitiolovelvollisuus koskee myös työnantajaan, työntekijöihin ja yhteistyötahoihin liittyviin asioihin ja jatkuu myös työ/virkasuhteen päätyttyä. Salassapito ja tietosuoja Sosiaalihuollon asiakaslaki sisältää säännökset asiakirjasalaisuudesta sekä vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta. Salassa pidettävien asiakastietojen antaminen on mahdollista ensisijaisesti suostumuksen perusteella. Tietojen antaminen on myös mahdollista sosiaalihuollon asiakaslain 17 ja 18 :ssä säädetyillä perusteilla sekä eräissä julkisuulaissa säädellyissä tilanteissa. Marja Lahtinen, Sami Uotinen/eg Kunnan- ja kaupungin hallituksille, Kuntayhtymien hallituksille

10 Sivu 9/ Ilmoitusvelvollisuus Uuden voimaan tulleen lastensuojelulain ( /417) 5. luku 25 mukaan ilmoitusvelvollisuus on kaikilla viranomaisilla, nuorisotoimella, myös luottamushenkilöillä ja seurakunnan työntekijöillä. Huolensa lapsesta voivat sosiaalitoimelle ilmaista edelleen myös yksityishenkilö. Jos ilmoituksen tekee työn puolesta, asiakkaalla on oikeus tietää miltä taholta ilmoitus tuli. Yksityishenkilö taas voi kieltää kertomasta kuka ilmoituksen teki. Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus menee kaikkien salassapitovelvollisuuksien, myös lääkärin salassapitovelvollisuuden, ohi. Uuden lain 5. luku 26 mukaan sosiaalityöntekijöiden on seitsemän vuorokauden kuluttua ilmoituksen saapumisesta ratkaistava ilmoituksen aiheellisuus ja otettava yhteys lapsen vanhempiin. Lain tuoma määräaika selkeyttää käytäntöä ja korostaa sitä, että käytäntö on yleinen ja kaikille sama. Yhteydenoton viesti on se, että lastensuojelua ei tapahdu ihmisten selän takana tai heidän ohi. Jos lastensuojelulle ilmenee tarvetta, suunnitelmat tukitoimista on tehtävä kolmen kuukauden sisällä ja jokaiselle asiakkaalle nimetään vastaava sosiaalityöntekijä. Ilmoitus tehdään kirjallisena sosiaalityöntekijälle ja sen tekemisestä ilmoitetaan lapsen vanhemmille suullisesti. 2.4 Koulutus Työnantaja pyrkii järjestämään henkilökunnalle vähintään kolme päivää koulutusta vuoden aikana tai tarjoaa mahdollisuuksia työntekijän omaehtoiseen kouluttautumiseen. Työnantajalla on mahdollisuus käyttää harkintaa tarpeen ja työntekijän oman koulutushalukkuuden mukaan koulutuksen järjestämisessä. Henkilöstö on velvollinen myös itse huolehtimaan ammattitaitonsa ja ajankohtaisen tiedon ylläpitämisestä ja päivittämisestä esimerkiksi ammattikirjallisuuden, ammatillisten verkkojen ja ammattilehtien kautta. Osiota päivitetään kunnan yleisten koulutuslinjojen valmistuttua.

11 VOlmaVaralU' luonto kasvuvoimana sijainti Sivu 10/ Ohjeita työntekijän sairastuessa Työntekijän sairastuessa ilmoitetaan työpaikalle heti kun mahdollista (omaan ryhmään ja johtajalle/ohjaajalle) varmistetaan, että joku tulee taloon, jos oma vuoro on ollut aamuvuoro (soitetaan seuraavaan vuoroon tulijalle) 1-3 päivän sairausloman voi myöntää oma esimies, josta täytetään erillinen lomake. Pidemmistä sairauslamista on oltava lääkärin todistus. perhepäivähoitaja ilmoittaa sairastumisestaan ensimmäiseksi vanhemmille ja huolehtii ensisijaisesti hoitolastensa varahoitojärjestelyistä Jos työntekijän alle 10-vuotias lapsi sairastuu ja työntekijä jää hoitamaan sairasta lastaan kotiin, (1-3pv paikallinen, tilapäinen hoitovapaa), on työnantajalle toimitettava terveydenhoitajan tai lääkärintodistus aina ja anottava työlomaa kyseiselle ajalle. 2.6 Toimintaohjeita erityistilanteisiin Toi mi ntaohje lastensuojel uti lanteessa Lastensuojelulain 417/ luku 25 Ilmoitusvelvollisuus: " Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollasta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä."

12 Voimavattlna luonto kasvuvoimana sijainti Sivu 11/39 Jos päivähoidon työntekijä huomaa lapsen puheissa, käytöksessä tai kehossa jotain huolestuttavaa tai hälyttävää, on hänen viipymättä ilmoitettava asiasta esimiehelleen tai sosiaalityöntekijälle. Toimintaohje lapsen tapaturmatilanteessa Tapaturman satuttua päivähoidon työntekijä arvioi tilanteen ja tilanteen vakavuuden mukaan joko antaa itse ensiavun tai ilmoittaa vanhemmille ja vanhemmat toimittavat lapsen jatkohoitoon, tai soittaa itse ambulanssin. Vahinkoilmoitus tehdään myös lievissä hammastapaturmissa. Tapahtumasta laaditaan kirjallinen selvitys. Mikäli onnettomuus on todella vakava ja lehdistö ottaa yhteyttä, työntekijä pyytää lehdistöä kääntymään esimiehen puoleen. Päivähoidon työntekijä ei anna asiassa lausuntoja. Toimintaohje lapsen karatessa hoitopaikasta 1) Hälytä etsijöitä päiväkodista, huolehdi kuitenkin, että muiden lasten turvallisuus säilyy. 2) Soita hätäkeskukseen ) Kerro mistä ja miksi soitat. 4) Anna lapsen tuntomerkit. 5) Kerro, mihin suuntaan lapsi on saattanut lähteä (koti, tai muu mahdollinen lasta kiinnostava paikka). 6) Ollaanko lasta jo hakemassa ja mistä suunnasta. 7) sulje puhelin vasta, kun saat luvan. 8) Soita lapsen vanhemmille. Toimintaohje lapsen sairastuessa hoitopäivän aikana Ilmoitetaan sairaudesta heti vanhemmille ja pyydetään heitä tai varahakijoita noutamaan lapsi mahdollisimman pian. Erityistä tukea tarvitseva, ETU- lapsi Jos lapsi tulee päivähoitoon asiantuntijalausunnon perusteella, päivähoidon johtaja -KEL TO välittää lapsesta saamansa tiedot päivähoidon työntekijöille. Lapselle laaditaan yksilöllinen VASU yhdessä vanhempien, oman hoitajan, päivähoidon johtaja- KEL TOn ja lapsen kanssa työskentelevien erityistyöntekijöiden kanssa. Yksilölliseen VASUun kirjataan yhteinen käsitys

13 Sivu 12/39 lapsen toiminnasta ja taidoista sekä ne tukitoimet, tavoitteet ja menetelmät käytännössä, joilla pyritään tukemaan lapsen kehitystä ja kasvua. Mikäli päivähoidon työntekijällä herää huoli päivähoidossa ollessa lapsen kehityksessä tai käytöksessä, on hänen viipymättä ilmoitettava niistä päivähoidon johtaja - KEL TOlle. Jatkotoimenpiteistä päätetään sitten yhdessä. Lapsen luovuttaminen päihtyneelle Jos on epäilys, että hakija on päihtynyt, lasta ei saa luovuttaa hänelle. Otetaan yhteys toiseen vanhempaan tai varahakijoihin. Jos heitä ei tavoiteta, otetaan yhteys virka-aikana sosiaalityöntekijään gsm Jos häntä ei tavoiteta, soitetaan Kriisikeskus Mobilen p kautta sosiaal ipäivystäjään. Jos lasta ei haeta hoidosta ajallaan Jos hakija ei tule sovittuna aikana lasten ollessa viimeisinä, odotetaan 5-10 min ja sen jälkeen soitetaan hakijalle. Jos häntä ei tavoiteta, soitetaan toiselle vanhemmalle tai varahakijalle. Jos heitäkään ei tavoiteta, otetaan yhteyttä sosiaalityöntekijään tai virka-ajan ulkopuolella Kriisikeskus Mobilen kautta sosiaalipäivystäjään. Yksiköiden aukioloaikana tai muiden lasten vielä ollessa hoidossa, voidaan odottaa kauemmin, jollei ole syytä epäillä mitään sattuneen. Lapsen luovuttaminen alaikäiselle Lasta ei saa luovuttaa alaikäiselle hakijalle. Ainoastaan erikseen sovituissa poikkeustapauksissa ja vanhempien kirjallisella luvalla voidaan antaa vanhempien nimeämälle hakijalle.

14 VOlrntfvarana luomo ~kasliuvoimanasljainti Sivu 13/ Touhuvakan säännöt EHDOTTOMIA TURVALLISUUSSÄÄNNÖT POTKIMISTA, LYÖMISTÄ, TÖNIMISTÄ YMS. EI SALLITA HETI PUUTUTAAN => MIETTIMÄÄN AIKUISEN VALVONNASSA ETEISEEN TAI SISÄLLÄ JÄÄHYPAIKKAAN JOS JÄÄHYTILANNE TOISTUU KAKSI KERTAA => TIETO KOTIIN KIUSAAMINEN => PUUTUTAAN HETI, KOOLLE KAIKKI OSAPUOLET JA NEUVOTTELU, JOKAISTA KUULLAAN JA YHDESSÄ SELVITETÄÄN TILANNE JA SOVITAAN TARVITTAESSA TIETO KOTIIN JUOKSEMINEN SISÄLLÄ KIELLETTY => PYSÄYTYS, MUISTUTUS, KÄVELYTTÄMINEN UUDESTAAN TOSSUT TAI JARRUSUKAT AINA JALASSA! PORTISTA EI POISTUTA ILMAN AIKUISTA MIETTIMÄÄN ETEISEEN AIDALLA EI KIIPEILLÄ YLEISET RYHMIEN SISÄSÄÄNNÖT KÄYTTÄYTYMINEN HYGIENIASTA TAVAROISTA HUOLEHTIMINEN HUOLEHTIMINEN 2 VAROITUSTA => MIETTIMISPAIKALLE TARVITTAESSA TIETO KOTIIN (TAVAROIDEN RIKKOMINEN/KÄYTÖSASIAT)

15 Voimavarana luonto kasvuvoimanasijainti Sivu 14/ Päivähoidon palaverikäytännöt ja tiedottaminen MAANANTAISIN vuoroviikoin päivis- ja ryhmisryhmien tiimipalaverit 9:45-10:45 MAANANTAISIN Touhuvakan koko talon palaveri klo 13 KESKIVIIKKOISIN eskariryhmän tiimi 11: 15-12:00 tarvittaessa tiimivastaavien palaveri TORSTAISIN 1/kk KOKO PÄIVÄHOIDON SUUNNITTELUPALAVERIT kaksi kertaa vuodessa, tammikuun ja kesäkuun alussa KOKO PÄIVÄHOIDON ILTAPALAVERIT tarpeen mukaan TUOKKOSEN PALAVERI TIISTAISIN 13:00-13:30 tarvittaessa Päivähoidon johtaja tiedottaa Touhuvakan asioita palavereiden lisäksi verstaan ovessa. Ryhmissä kirjataan tiedotettavia asioita päivittäin raportti/viestivihkoon, josta jokainen luettuaan kuittaa lukemansa. Muisti/viikkotaululla myös äkillisiä muutoksia tai huomioita. Ryhmis-ryhmästä Päivis-ryhmään tarkoitetut viestit kirjataan raporttivihkoon (päivis: kalenterin vieressä sivuhyllyn päällä) ja päivis-ryhmästä ryhmis-ryhmään tarkoitetut viestit kirjataan valkotauluun. (aikuisten pöydän vieressä seinällä). Päivähoidon johtaja tiedottaa henkilöstöä myös sähköpostitse, joten kaikilla työntekijöillä on velvollisuus käydä katsomassa ajoittain sähköpostia yksiköissä. Johtoryhmien muistiot ja henkilöstölle suunnatut tiedotteet ovat sähköisessä muodossa löydettävissä sähköpostissa.

16 VDlmavanma luonto kasvuvoimana sijainti Sivu 15/ Päiväkoti Touhuvakan ryhmien toiminta, vastuualueet toimenkuvat ja PÄIVIS-RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA JA TOIMINTAPÄIVÄT kaksi kertaa vuodessa (tammikuun ja kesäkuun alussa) koko päivähoidon henkilökunta yhdessä tekee toimintasuunnitelman rungon ja kuukausiteemat tämän pohjalta päiviksen henkilökunta tekee tarkemman toimintasuunnitelman omalle ryhmälleen kevät- ja syyskaudeksi viikoittain tehdään suunnitelma huomioiden varhaiskasvatussuunnitelman sisältöalueet ja lasten omat vasut toimintaa toteutetaan mahdollisimman paljon pienryhmätoimintana maanantai leikkipäivä, oman lelunpäivä tiistai keskiviikko pienryhmäpäivä pienryhmäpäivä - viskaripäivä torstai perjantai pyhäkoulu/pienryhmäpäivä Iiikunta/retki päivä PÄIVIS-RYHMÄN PÄIVÄRYTMI Klo 7.00 Klo 8.00 Klo 9.00 Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo päivis aukeaa, vapaata leikkiä aamupala, vapaata leikkiä aamukokoontuminen toimintahetket pienryhmissä ulkoilu ruokakokoontum inen ruokailu päivälepo välipala vapaata leikkiä ulkoiluun lähtö päivis menee kiinni

17 Sivu 16/ PÄIVIS-RYHMÄN VASTUUALUEET HENKILÖKUNNAN TOIMENKUVAT JA LTO:N TEHTÄVÄT: ryhmän toiminnan päävastuu suunnittelusta toteutukseen hoitaa työvuorolistojen tekemisen tiimipalaverien veto päivähoidon johtajan sijaisena toimiminen aamukokoontumisen vetäminen tiistaisin ja keskiviikkoisin viskariryhmän vetäminen tiistaisin HOITAJAN TEHTÄVÄT toisen hoitajan kanssa vuoroviikoin lapsilistan ja päiväkirjan täyttö päiväkirjan käyttöprosentin laskeminen kk:n lopussa satukirjan viittomien opettelu vuoroviikoin ilmoittaa viim. torstaina seuraavan viikon ruokailijamäärän ravitsemustyöntekijälle HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TEHTÄVÄT (2 henkilöä) pääasiallinen vastuu avustettavasta/avustettavista 8-16:30 ajalla laskee nukuttajan kahvitauolle kirjoittaa avustettavien päiväkirjat satukirjan viittomien opettelu vuoroviikoin (Tarja) PÄIVIS-RYHMÄN TYÖNTEKIJÖiDEN VASTUUALUEET Tarja: Terttu: Sari: Regina: päiväkodin vara turvallisuusvastaava, talon digikuvat kulttuuriaitan yhteyshenkilö päiväkotiryhmän hankintavastaava päivähoidon vastaava Toivakan kulttuuriopetussuunnitelman työryhmässä Yhteisesti vastataan liinavaatehuollosta ja ulkovaraston siivouksesta joka kolmas viikko, sekä pääsiäiseen liittyvistä koristeluista

18 Sivu 17/39 ILTAVUOROLAISEN AAMUVUOROLAISEN TEHTÄVÄT klo TEHTÄVÄT klo oman pienryhmän puuronkeitto veto tarvittaessa, ilmoittaa auttaa ulkoiluun lähdössä, ulos kaveriksi poissaolevat keittiölle (mahdollisuus jäädä sisätöihin, jos sopii) aamu-ulkoilun aikana: seuraavan viikon askartelujen valmistelua, järjestelyä viimeisenä sisälle ruokai Iuväl ineiden laitta (tarjottimet, lasit, ruokailuvälineet, servetit), juomien jako ekana syömään nukuttaja klo asti, avustaja tulee silloin nukkariin valvoo välipalaa viimeisenä ulos pesee wc-pöntöt, altaat, wc-ovien kahvat ja tyhjentää roskikset, siistii eteisen VIHKOVASTAAVA AV:N LÄHDETTYÄ lasten vastaanottam inen etu lapsen vastaanottaminen klo 7:30:n aamuina lasten kanssa aamupalalle klo 7.50 aamukokoontumisen veto maanantai, torstai ja perjantai oman pienryhmän veto aloittaa pukemisen - ensimmäisenä ulos lasten kanssa toisena sisälle ja valvoo lasten riisumistilanteen, vaatehuolto samalla salaatin jako, valvoo ruokailua auttaa wc-käynneissä ja ohjaa viimeiset lapset nukkariin kirjalliset työt, suunnittelu ja valmistelu viikkosuunnitelman kirjoittaminen vaatehuolto tarvittaessa petaa sängyt VIHKOVASTAAVA VÄLlVUOROLAISEN TEHTÄVÄT klo lasten vastaanottam inen viimeisten lasten aamupalan valvominen oman pienryhmän vetäminen ulkoilun valvominen ensimmäisenä sisälle, ruokakokoontumisen veto sänkyjen esille laitta valvoo wc-käynnit ja riisumisen viimeisenä syömään etu lapsen harjoituttaminen (lapsen kanssa viittomien harjoittelu nukkariajalla, vihkon luku, aikuisen vi ittomaharjoittel u) maanantaisin ja perjantaisin, etulapsen vihkon täyttäminen, seuraavan viikon viittoman valinta ulos iltapäivällä ensimmäisenä

19 VOimavarana luonto kasvuvormana sijainti Sivu 18/ RYHMIS-RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA JA TOIMINTAPÄIVÄT Ryhmis-ryhmässä toimitaan samalla tavalla kuin päivis-ryhmässä suunnitelmien teossa. Joka päivä on lyhyt aamukokoontuminen, jossa katsotaan kalenteri, sää, päivän tapahtumat Pienryhmätoiminta sisältyy myös ryhmiksen toimintaan maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai Oman lelun päivä, lelujen esittely, Nalle Puh-pienryhmän Nasu-ryhmän toiminta Tikru-ryhmän toimita pyhäkoulu tai pelit, sadut, leikit liikuntapäivä koulun salissa tai muualla toiminta RYHMIS-RYHMÄN PÄIVÄRYTMI klo Touhuvakan ryhmis aukeaa klo Aamupala klo Aamuavaus ja ohjattu toimintatuokio klo Ulkoilu klo Sisälle tulo ja vaatteiden huolto klo Hiljennytään ruokailuun klo Hiljennytään levolle klo klo klo klo klo klo Välipala Vapaata leikkiä Ulkoilu Iltalapset tulevat sisälle Päivällinen Leikkiä klo Iltapala Päivän lopuksi huolehditaan Ryhmiksen yleissiisteys, sekä lukitaan ovet. Aukiolo määräytyy lasten tulo- ja lähtöaikojen mukaan.

20 Voimavattlna Iscnro. kasvuvoimana sijainti Sivu 19/ RYHMIS-RYHMÄN VASTUUALUEET HENKILÖKUNNAN TOIMENKUVAT JA AAMUVUORO 1 SUUNNITTELU VALlVUORO 3 VUORO 2 avaa ryhmiksen oven ja aamunavaus tarkistaa puhelimen akun vastuuhenkilö kirjaa vihkoon saapuvat viikkosuunnittelussa lapset auttaa lapsia laittaa puuron tulemaan vessatuksessa ja huomioi koululaisen pukiessa aamupalan valmiiksi 7:30 iltapäivän ulkoiluun ulos mennessä ensimmäisenä kotiin insuliini aamupalan lähtevien lasten kanssa jälkeen päästää nukuttajan mukana aamu-ulkoilussa kahville noin klo 13: 15 aamupäivän veren sokerin mittaus ennen lounasta klo 10:30 kattaa lounaspöydät ja auttaa ruokailussa kertoo päivän ruuan antaa insuliinin lounaan jälkeen kertoo aamun tapahtumat seuraavalle työntekijälle tarvittaessa jää ulos heti töihin tultua nukutus vuoro seuraavan viikon viikkosuunnitelma Iltapäivän verensokerin mittaus klo 14:00 insuliinin antaminen välipalan jälkeen siistii wc ja vie roskat

21 Sivu 20/39 RYHMIKSEN VASTAAVA HENKILOKOHTAINEN AVUSTAJA/HOITAJA Henk.koht. aamuavustaja klo 7-8 Henk. koht. avustaja koululaiselle käsien ja hampaitten pesu, aamupalan, liinavaatehuolto lääkkeiden antaminen ja kouluun laitta laskee esikouluopettajat kahville ryhmiksen työlistat ryhmässä mukana tilanteen mukaan -viikkolistat tekee pääsääntöisesti iltaa -päiväkirja laittaa vuoteet valmiiksi päiväunia varten -ruokailijoiden määrän ilmoittaminen ottaa vastaan koululaisen, jolle ravitsemustyöntekijälle viimeistään henkilökohtaisena avustajana klo 17 asti edellisviikon torstaina päivällisen antaminen iltalapsille klo mukana ryhmän toiminnassa 18:00 jälkeen tarkistaa lähtiessään valot ja ulko-ovet TYÖNTEKIJÖiDEN VASTUUALUET Anja: Ryhmiksen vastaava, kirjalliset työt, koululaisen omahoitajana klo 7-8 Senja: Koululaisen omahoitaja, vaatehuolto, eskarin apuna tarvittaessa Marja-Liisa: Lasten lokerikot, vaippahuolto Marja: Lelujen puhtaudesta ja turvallisuudesta huolehtiminen Leena: Huolehtii kirjaston kirjojen vaihtuvuudesta

22 Sivu 21/ ESKARIRYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA JA TOIMINTAPÄIVÄT Eskariryhmän lastenhoitajat työskentelevät eskariajan esikoulun toiminta-suunnitelman mukaisesti koulunkäyntiavustajina. Suunnitelman tekemisestä vastaa pääsääntöisesti esiluokanopettaja. Toinen avustajista on ryhmäavustaja ja toinen henkilökohtainen avustaja erityisen tarpeessa oleville lapsille. Eskariajat ma - ti , ke - to Aamu- ja iltapäivisin eskariryhmän hoitajat toimivat päivähoidon lastenhoitajina. Erityistä suunnitelmaa toiminnalle ei laadita. Hoitajat huolehtivat perushoidosta ja leikin ohjauksesta. Perjantai on kokonaisuudessaan hoitopäivä. Aamupäivän toiminta on liikunnallista retkeilyä tai osallistumista ryhmien jumppasalitoimintaan ESKARIRYHMÄN PÄIVÄRYTMI klo 7.30 klo 8.00 klo 8.30 klo klo klo klo eskarin ovet avataan vapaata leikkiä aamupala ulkoilu klo 9.00 eskari alkaa klo 9.00 aamupiiri foiminfafuokiof klo ruokailu klo ulkoilu klo foiminfafuokiof vapaafa leikkiä ma ja ti eskarihoitolasten lepohetki välipala, vapaata leikkiä, pelailua ulkoilu eskarin ovet suljetaan Perjantaisin ruokailu on klo Päivälevon aika

23 Voimavarana luonto kasvuvoimanasijainti Sivu 22/ ESKARIRYHMÄN VASTUUALUEET HENKILÖKUNNAN TOIMENKUVAT JA AAMUVUOROLAISEN TYÖTEHTÄVÄT KLO oven avaus huolehtii jo hoitoon tulleet eskarit omaan ryhmään vihkovastaava lasten vastaanottaminen ilmoittaa poissaolevat lapset ravitsemustyöntekijälle aamupalan nauta keittiöitä eskaritiloihin ja tarjoilu lapsille klo 8.00 uloslähdön valvonta klo 8.30 ja ulos klo 8.40 eskariryhmän sisääntulon valvontaa klo 9.00 eskariryhmän toimintojen mukaiset tehtävät iltapäivän levon valvontaa tarvittaessa tai järjestely- tai kirjallisia töitä levon aikana mm. päiväkirjan täyttö. Ilmoittaa seuraavan viikon ruokailijoiden ravitsemustyöntekijälle viimeistään torstaina. välipalan nauta keittiöitä eskaritiloihin ja tarjoilu klo leikin valvontaa ensimmäisenä ulos ennen klo määrän ILTAVUOROLAISEN TYÖTEHTÄVÄT KLO suoraan ulos ulkoilua valvomaan klo 8.30 linja-autolla tulevien lasten hakeminen Puukkikselta klo 8.40 eskariryhmän sisääntulon valvontaa klo 9.00 eskariryhmän toimintojen mukaiset tehtävät pikkuluokan lepopaikan järjestely iltapäivälevon valvonta ja lepopatjojen korjaus leikin valvontaa tilojen siisteyden tarkistus ennen ulos lähtöä (tai ennen kotiin lähtöä) ulkoilun valvontaa klo15.00 vihkovastaava aamuvuorolaisen lähdettyä eskarin ovien sulkeminen klo 16.15

24 VDlmavattlna luonto kasvuvoimana sijainti Sivu 23/39 ESKARIRYHMÄN TYÖNTEKIJÖiDEN VASTUUALUEET Ryhmäavustajana toimiva koulunkäyntiavustaja lukee reissuvihkot aamupiirin aikana klo 9.00 jälkeen ja kirjaa tiedot ylös ohjaa toimintojen jakaantuessa pienryhmiin kyseisen päivän toiminnan: askartelua, tehtäväkirjaa, pelailua, käsitöitä ym. kertoo keskiviikkona ja torstaina puolelle ryhmälle Salaisen maan -tarinaa ja juttelee siihen liittyvistä aiheista. avustaa kokoryhmäntilanteissa lapsia tarpeen mukaan. jakaa ruokailussa salaattia, valvoo oman pöytänsä lapset ja lähtee opettajan jälkeen ulos keskijoukon mukana. tulee sisälle viimeisenä ja tarkistaa naulakot, että märät vaatteet ovat kuivauskaapissa kuivumassa. työhön kuuluu myös askartelujen valmistelua, synttärikortit. Henkilökohtaisena avustaja toimiva koulunkäyntiavustaja tulee aina ensimmäisenä sisälle lastensa kanssa avustaen heitä. valvoo myös toisten sisään tuloa. tuokioiden sisällöstä riippuen joko on avustettaviensa kanssa tai voi myös vetää itse ryhmälleen pelejä tai askartelua. menee ruokailuun ensimmäisenä ja valvoo ryhmänsä lapsia. odottaa viimeiset syöjät ja siistii ruokapaikat. ulos tulee viimeisenä ruokailusta. dokumentoi etu-lasten kehitystä ja oppimista

25 Sivu 24/ Ryhmäperhepäiväkoti Tuokkosen toiminta, toimenkuvat ja vastuualueet TOIMINTASUUNNITELMA JA TOIMINTAPÄIVÄT Tuokkosen ryhmiksen henkilökunta tekee tarkemmat toimintasuunnitelmat ryhmälle koko päivähoidon suunnitelmien mukaan suunnitelmat pohditaan tarvittaessa lasten päivälevon aikaan toimintaa toteutetaan mahdollisuuksien mukaan pienryhmissä Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai musiikki askartelu retki päivä pyhäkoulupäivä liikuntapäivä TUOKKOSEN RYHMIKSEN PÄIVÄRYTMI klo 6.30 ryhmis aukeaa klo 8.00 Aamupala klo 9.00 Ohjattu toimintatuokio klo Ulkoilu klo Ruokakokoontuminen ja ruokailu klo Päivälepo klo Välipala klo ulkoilu klo ryhmis menee kiinni Aukiolo määräytyy lasten tulo- ja lähtöaikojen mukaan

26 Sivu 25/ HENKILÖKUNNAN TOIMENKUVAT JA VASTUUALUEET AAMUVUOROLAISEN TEHTÄVÄT tilojen yleiskatselmus astianpesukoneen tyhjennys ilmoittaa keittiölle ruokailijat klol tilaa perjantaina keittiöitä seuraavan viikon ruuat ottaa ensimmäiset lapset vastaan aamupalan valmistus, tarjoilu ja keittiön järjestely apuna toimintatuokiossa lähtee ensimmäisenä ulos tulee ensimmäisenä sisälle lounaan esillepano, tarjoilu ja ruokapakkien huolto syö isojen pöydässä kaupassa käynti tarvittaessa jääkaapin siivous kk:n 2. ja 4. vko VÄLlVUOROLAISEN TEHTÄVÄT ottaa myöhemmin tulevat lapset vastaan järjestelee päivän toiminnan ohjaa toiminnan järjestelee paikat; yleisjärjestys auttaa pukemisessa lähtee viimeisenä ap:llä ulos tulee viimeisenä ap:llä sisälle huolehtii vaatteet kuivumaan syöttää pienimmän - ruokailee reunapöydässä ohjaa lasten nukkumaan menon (wc-käynnit ym. ) nukkarin vuoteitten sijaaminen valvoo lasten leikkiä päiväunien jälkeen vie roskat ip:llä ILTAVUOROLAISEN TEHTÄVÄT

27 VOlmaVaralU' luonto kasvuvoimana sijainti Sivu 26/39 pukee lapset ulos lähtee toisena ulos ap: liä tulee toisena sisälle ap:llä ruokailuun ohjaus ruokailee pienten pöydässä lasten valvominen ruokailun jälkeen nukkarin järjestely päiväunia varten nukuttajana (lukeminen tms. ) välipalan laitta, tarjoilu ja keittiön järjestely lähtee viimeisenä ulos ip:llä saattaa lähtevän lapsen hakijalle roska-astioiden pesu perjantaisin potti en pesu päivittäin lähtökatselmus: roskat, valot, ikkunat, astianpesukone, ovet lukkoon VASTAAVAN TEHTÄVÄT oman vuoron tehtävät päiväkirjan täyttäminen työvuorolistojen teko ryhmiksen palaverien pitäminen toiminnan suunnittelusta vastaaminen Tuokkosen ryhmän vetäjänä toimii kokeiluluontoisena vuoden 2010 alusta lastentarhanopettaja, jonka tehtäviin kuuluu perhepäivähoidonohjaus. Jos ko. tehtävien järjestely vakinaistetaan, laatukäsikirjaa päivitetään tältä osin.

28 Voimavattlna luonto kasvuvoimana sijainti Sivu 27/39 3 PÄIVÄHOIDON YHTEISTYÖTAHOISTA Päivähoidon yhteistyötahoja ovat: lasten neuvola Toivakan lasten hyvinvointiryhmä perheneuvola hammashoitola katso lisäksi kohta 6. Erityispäivähoito Päivähoidon ja neuvolan yhteistyötä tehdään lasten 5-vuotistarkastusten yhteydessä. Päivähoidossa täytetään jokaisesta viisi vuotta täyttävästä lapsesta kehitystä havainnoiva lomake, joka lähetetään suoraan neuvolaan vanhempien niin halutessa. Neuvola antaa tarvittaessa palautetta lapsen kehityksestä. Työntekijät voivat kysyä opastusta työhönsä neuvolasta. Perheneuvola antaa konsultaatio- ja työnohjauspalveluja. Hammashoitolasta käydään vuosittain kertomassa lapsille hampaiden hoidon tärkeydestä. Toivakan lasten hyvinvointiryhmä toimii virallisena lapsiperheiden tukiryhmänä ja moniammatillisena linkkinä terveystoimen, sosiaalitoimen, koulun, seurakunnan ja päivähoidon välillä. ev.lut. seurakunta kirjasto vapaa-aikatoimi MLL kulttuuritoimi Vuoroviikoin seurakunnan lastenohjaaja käy pitämässä pyhäkoulua päiväkodilla kummassakin ryhmässä ja Palosen ryhmässä. Juhlapyhien aikaan lapset osallistuvat seurakunnan tapahtumiin (esim. joulu- ja pääsiäiskirkko). Kirjastosta lapset käyvät lainaamassa kirjoja kuukausittain. Huhti- ja marraskuussa kirjastossa on esillä päivähoitolasten töiden näyttely. Vapaa-aika- ja kulttuuritoimi ja MLL järjestävät lapsille virkistys- ja kulttuuritapahtumia. palvelukeskuksen keittiö

29 Sivu 28/39 tekninen toimi palolaitos Palvelukeskuksen keittiö vastaa ruokahuollosta ja tekninen toimi kiinteistöhuollosta. Palolaitos antaa koulutusta henkilökunnalle ja lapsille paloturvallisuusasioista. kuntien välinen yhteistyö (hoitopaikat, koulutus) Jyväskylän seudun päivähoitoverkosto Sivistystoimen alaisen esiopetusryhmän sijainti talossa mahdollistaa luonnollisen yhteistyön ja hoito- ja kasvatuspolun esiopetukseen siirtyville lapsille. 4 TURVALLISUUSSUUNNITELMAT Touhuvakkaan ja Tuokkoseen on tehty omat turvallisuussuunnitelmat. Ne liitetään kunkin yksikön omaan päivähoidon käsikirjaan.

30 VOlrntfvarana luomo ~kasliuvoimanasljainti Sivu 29/39 5 PERHEPÄIVÄHOITO 5.1 Yleistä perhepäivähoidosta ja ryhmien toiminnasta Toivakan kunnassa toimii neljästä viiteen perhepäivähoitajaa omassa kodissaan työskennellen kirkonkylällä, Viisarinmäessä ja Huikassa. Perhepäivähoidossa pyritään hoitamaan vain lapsia, joiden hoitoajat asettuvat välille klo Perhepäivähoitajat osallistuvat koko päivähoidon suunnitelmapalavereihin tammi- ja kesäkuussa, joidenka jälkeen he kokoontuvat yhdessä suunnittelemaan oman toimintarunkansa. Tämän jälkeen jokainen tekee viikoittaisen suunnitelman päivähoitoryhmänsä huomioiden. Toiminnoista ja teemoista tiedotetaan vanhempia yhteisellä tiedotteella toimintakauden aluissa. Perhepäivähoitajan on erityisesti huomioitava yksin työskennellessään ryhmän lasten iät, ryhmän koko sekä lasten vaihtelevat hoitoajat suunnitelmissaan. Perhepäivähoitajat arvioivat ja kirjaavat ylös säännöllisesti toimintaansa ja käyvät arviointikeskustelun esimiehen kanssa kerran vuodessa kotikäynnin yhteydessä. Perhepäivähoitajat voivat osallistua halutessaan päivähoidon yhteisiin tapahtumiin, kuten joulukirkko, kevät juhla ja vanhempainilta. Ryhmäperhepäivähoitokoti Tuokkosessa 2-3 puuhaperjantai-päivää toimintakauden aikana, johon hoitajat voivat tulla lapsineen tapaamaan toisia hoitajia ja lapsia. Lisäksi hoitajilla on mahdollisuus käydä koulun salissa liikkumassa kerran kuussa. Perhepäivähoidossa olevat yli 3-vuotiaat lapset voivat osallistua perheen niin halutessa seurakunnan päiväkerhoon. Kunta osallistuu kerhokuljetusten kustannuksiin.

31 Voimavarana luonto kasvuvoimanasijainti Sivu 30/ Lapsen perehdyttäminen Kun perhe on saanut päivähoitopäätöksen ja päivähoidon infopaketin päivähoidon johtajalta ja perhepäivähoitajalla on tieto lapsen sijoituksesta, toimitaan seuraavalla tavalla: 1. Sovitaan puhelimitse tutustumispäivä ja kellonaika perheen kanssa 2. Sovitaan pphohjaajan kanssa perheen palvelusopimuksentekopäivä 3. Tutustumiskäynnin yhteydessä esitellään koti, perhe ja lapsiryhmä kerrotaan päivärytmistä, säännöt, toiminnasta käydään perheen tuoma infopaketti lapsesta läpi ja tehdään palvelusopimus (liite 1), mikäli onnistuu kirjataan ylös oleellisimmat asiat, joihin lapsen hoidossa pitää kiinnittää huomiota sovitaan uudesta käynnistä vanhempien toiveen mukaan tutustumiskäynnillä vanhempi mukana, jos lapsi jää yksin tutustumaan, katsotaan hoito alkaneeksi annetaan lapsen vasu kotiin täytettäväksi ja perhettä pyydetään miettimään valmiiksi perhekeskusteluaikaa tai se sovitaan valmiiksi.

32 VDlmavanma luonto kasvuvoimana sijainti Sivu 31/ Perhepäivähoidon päivärytmi Hoitoon tulo palvelusopimuksessa mainitun kellon ajan mukaan: Kuulumiset Käsien pesu vapaata leikkiä Aamupala 7:45-8:15 Aamun toiminta 8:30-10:30 Askartelua ym. toimintaa Ulos lähtiessä normaalit arkirutiinit: - Puetaan samassa tilassa ja yhtä aikaa mennään ulos - Ulkona ulkoleikit Yhdessä mennään sisälle Käsien pesu Lounas 10:30-11:30 Purukumi/pastilli ruuan jälkeen Päiväunet/Lepohetki 11:30-14:00 Sadun luku, musiikin kuuntelu ym. rauhoiuuminen Lepo/nukkuminen iän mukaisesti Pienemmät voivat nukkua vaunuissa/valjaat ja suoja tarpeen mukaan Välipala 14:00-14:45 Vapaata leikkiä Ulkoilua Hakutilanteessa kerrotaan päivän tapahtumat Lasten haku palvelusopimuksessa sovitun kellonajan mukaan

33 Sivu 32/ Tiedottaminen perhepäivähoidossa Vanhempien kanssa käydään päivittäin suullisesti tiedon vaihtoa päivähoitoon tulo ja - hakutilanteissa. Vanhempiin pidetään yhteyttä myös puhelimitse ja tekstiviestein hoitoaikojen puitteissa. Lisäksi jaetaan erilaisia tiedotteita päivähoitoon liittyen. Päivähoidon johtaja/ohjaaja tiedottaa asioita palavereissa, kotikäynneillä tai puhelimitse, sähköpostitse ja päinvastoin. Hoitajat pitävät yhteyttä myös keskenään yhteisissä kokoontumisissa ja puhelimitse.

34 Sivu 33/39 6 ERITYISPÄIVÄHOITO Erityistä tukea tarvitseva, ETU- lapsi on voinut tulla päivähoitoon asiantuntija lausunnon perusteella tai hänen tuen tarpeensa on huomattu päivähoidossa ollessa. Tuen tarpeen arvioinnin ja suunnittelun pohjana on kokonaiskuva lapsesta. Tämä kokonaiskuva muodostetaan keskustelun pohjalta, joka käydään lapsen vanhempien kanssa. Tässä keskustelussa voi olla mukana moniammatillinen työryhmä, jos lapsella ja perheellä on jo taustalla näitä yhteyksiä esim. lapsen kehitystason arviointien muodossa. Lapselle laaditaan yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma, yksilöllinen VASU, joka sisältää yhteisen käsityksen lapsen toiminnasta ja taidoista sekä ne tukitoimet, tavoitteet ja menetelmät, joilla pyritään tukemaan lapsen kehitystä ja kasvua. Päivähoidon johtaja kiertävä erityislastentarhanopettaja (KEL TO) on erityisvarhaiskasvatuksen asiantuntija päivähoidossa. Hän konsultoi henkilökuntaa, on mukana lapsen oppimis- ja muiden vaikeuksien tunnistamisessa ja jatkotutkimusten tarpeen arvioinnissa, huolehtii osaltaan kuntoutuksen ja lisäresurssien järjestämisestä, toimii yhteistyössä vanhempien ja muiden lapsen kanssa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa sekä koordinoi ja kehittää erityispäivähoitoa. Päivähoidossa toteutettavia tukitoimia voivat olla rakenteelliset ja sisällölliset tukitoimet. Rakenteellisilla päivähoidon tukitoimilla tarkoitetaan kunnassamme ryhmäkoon pienentämistä (nk. paikkatarve 2) ja/tai henkilökunnan lisäämistä ryhmä- tai henkilökohtaisella avustajalla. Erityinen tuki on osa jokapäiväistä toimintaa ja koko henkilökunta on vastuussa sen järjestämisestä. Sisällölliset tukitoimet ovat jokaisella lapsella yksilöllisiä. Ne voivat olla terapeuttien tai muiden asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä laadittuja yksilöllisiä ohjelmia, kuvien tai tukiviittomien käyttöä puheen tukena, päivästruktuurin luomista kuvien avulla,

35 VOimavarana luonto kasvuvormana sijainti Sivu 34/39 leikki- ja muiden sosiaalisten taitojen johdonmukaista harjoittelua pienryhmässä tai koko ryhmässä, kognitiivisten perusvalmiuksien opettelua sekä oman toiminnan ohjauksen suunnittelun ja ohjaamisen harjoittelua yksilö- ja/tai pienryhmäharjoituksin. Näiden toimien tulee olla osa lapsen arkea ja niitä tulee toistaa riittävän usein. Päivähoidon ryhmätoiminta jo sinänsä sisältää erityistä tukea tarvitsevan lapsen kannalta olennaisia asioita. Keskeistä on hyödyntää jokapäiväisiä toimintoja tietoisesti ja suunnitelmallisesti lapsen kasvun tukemisessa. Varhaiskuntoutuksellista yhteistyötä päivähoito tekee: koulun kiertävän erityisopettajan, Palokan kuntayhtymän terveyskeskuksen neuvolan terveydenhoitajan ja lääkärin, puheterapeutin ja toimintaterapeutin kanssa sekä yksityisten terapeutti en kanssa, joilta lapsi saa ostopalveluna terapiaa. kunnan sosiaalityöntekijän, Jyväskylän kaupungin perheneuvolan, K-S SHP kehitysvammaneuvolan kuntoutusohjaajan ja muiden työntekijöiden kanssa sekä tapauskohtaisesti Keski-Suomen keskussairaalan lastenneurologian ja foniatrian poliklinikoiden kanssa ja sairaalan ELTON kanssa.

36 Voimavattlna Iscnro. kasvuvoimana sijainti Sivu 35/39 7 ARVIOINTI- ja PALAUTESUUNNITELMA 7.1 TAK-arviointi Päivähoidon käytössä on Edufinin TAK-tutki-arvioi-kehitä-ohjelma, jota käytämme säännöllisesti palautteen saamiseksi. Pyydämme joka toinen vuosi palautetta vanhemmilta ja joka toinen vuosi lapsilta ja henkilökunnalta. Käymme palautteet läpi koko päivähoidon henkilökunnan kanssa ja tarpeen mukaan yksikkökohtaisesti ja pohdimme parannuskeinoja toimintamme kehittämiseksi. Laadimme tarpeen mukaan Iyhyen- ja pitkänaikavälin tavoitteet ja suunnitelmat, joidenka toteutumista seuraamme uudella kyselyllä. 7.2 Kehityskeskustelut Kerran vuodessa päivähoidon johtaja käy henkilökuntansa kanssa joko yksilöllisenä tai ryhmämuotoisena kehityskeskustelun joko valmiin lomakkeen pohjalta tai liittyen johonkin ajankohtaiseen teemaan tai askarruttavaan asiaan avoimemmin. Samalla päivähoidon johtaja pyytää palautetta myös omasta työskentelystään. Keskusteluja käydään myös tarpeen mukaan, jos tilanne vaatii tai työntekijä itse haluaa. Kehityskeskusteluista pidetään kirjaa. 7.3 Itsearviointi Päivähoidon henkilökunta täyttää toimintakausien päättyessä, 1-2 kertaa vuodessa itsearviointilomakkeen, joka voi toimia kehityskeskustelujen pohjana. Jos henkilöstökysely on juuri tehty, ei erillistä lomaketta enää täytetä. Lomakkeen avulla jokainen työntekijä yksin ja yhdessä työtovereiden kanssa arvioi omaa työskentelyään ja kehittämistarpeitaan ja kirjaa ylös tavoitteita, jotka pyritään saavuttamaan seuraavalla kaudella. Toteutumista pohditaan seuraavan arvioinnin yhteydessä tai aiemmin, jos tilanne vaatii.

37 Sivu 36/ Päivähoidon kontekstianalyysi Päivähoidon kontekstianalyysi on aikaa vievä, laaja arvioinnin väline, jota käytetään tarpeen mukaan soveltuvissa tilanteissa ja esimerkiksi, jos kehityskeskusteluissa tai vanhempien/lasten palautteissa ilmenee kehittämisalueita, joihin kontekstianalyysiä voi hyödyntää. PEDAGOGISEN ARVIOINNIN KOHTEET Varhaiskasvatuksessa päivähoidon kasvattajat ovat vastuussa siitä, millaisen pedagogisen kontekstin he tarjoavat lapsille, miten he rakentavat tilat, pedagogisen struktuurin ja itse vuorovaikutuksellisen sisällön lapsen ja aikuisen tai lapsiryhmän ja aikuisen tai lasten välisen kanssakäymisen suhteen. Yhtenä päivähoidon tehtävänä on lain mukaan edistää lapsen fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä. Lapsituntemus on pohja pedagogiselle työlle. Lapsen kehitystason ja oppimisen yksilölliset tavat ovat asioita, joihin tutustutaan pedagogisen arvioinnin ja lapsihavainnoinnin keinoin. Samoin päivähoidon tehtävänä on tukea lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä (PhL 2a ). Tämän yhteistyön rakentamisessa ammattilaiset ovat avainasemassa. Lapsen ja perheyhteistyön lisäksi on tärkeää pohtia sitä ympäristöä, jossa lapsi kasvaa, kehittyy ja oppii ja josta päivähoidon työntekijät ovat vastuussa eli päivähoidon kontekstia. Tämä konteksti pitää sisällään fyysiset tilat, neliöt ja niiden jakautumisen. Sen lisäksi pedagoginen struktuuri, tavat ja tottumukset ovat asioita, jotka kantavat mukanaan koko lastentarhapedagogiikan ja päivähoitokulttuurin arvoja. KONTEKSTIN ANALYYSI Päivähoidon kontekstianalyysissa on viisi osaa: Kasvatuksen fyysinen ja rakenteellinen konteksti 0I. Tämän asian väitteet liittyvät nimenomaan lapsiryhmässä vallitsevan toiminnan rakentumiseen sekä mm. tiloihin ja siihen, miten tilat on otettu huomioon pedagogisesti. Tässä on näkyvissä kulttuuriset rutiinit ja käytännöt. Lasten perusturva 0I. Turvallisissa oloissa lapset mm. oppivat helpommin ja ilmaisevat itseään luottavaisemmin. Lapset viettävät suomalaisessa päiväkodissa

38 Sivu 37/39 suhteellisesti suuren ajan päivästään ja elämästään. On tärkeää, että perusturvallisuutta on pohdittu yhtä lailla isojen kuin pienten lasten ryhmissä. Pedagogiikka ja toiminnan sisältö 0I. Sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ohjaajana toimivat kaikki päivähoitoyksiköt. Sosiaalisesti lapsiryhmät ovat merkityksellisiä ja lasten omana sosiaalisena kenttänä päivähoito ja muut varhaiskasvatusympäristöt ovat tärkeitä. Työyhteisön ilmapiiri ja toimivuus 0I. Väitteet kohdistuvat sekä lapsiryhmän aikuisten väliseen yhteistyöhön (tiimi) että koko työyhteisön toimintaan. Pedagogiikka ja yksittäiset vuorovaikutustilanteet ovat osa sitä yhteisöä, jossa toimitaan. Sekä aikuisten että lasten hyvinvoinnille antaa pohjan aikuisten rakentama työyhteisö. Työntekijän kasvatustieto ja -tietoisuus. 0I. Tieto liittyy työntekijän käsityksiin ja tietorakenteisiin, jotka ovat karttuneet mm. ammatillisen koulutuksen ja täydennyskoulutuksen avulla. Kasvatustietoisuuteen taas liittyy itseä kasvattajana arvioiva ote. Osaamisessa yhdistyy teoreettinen ja käytännöllinen tieto taidoksi ja jokainen aikuinen aina vastuussa omasta ammatillisesta panoksestaan. MITEN ANALYYSI TEHDÄÄN? 1. Ensimmäinen vaihe on analyysi lomakkeen henkilökohtainen työstäminen. Kukin väite arvioidaan toteutuvan joko hyvin (=3), kohtalaisesti (=2) tai huonosti (=1). Tärkeää on vastata väitteisiin rehellisesti. (Liite 5) 2. Henkilökohtaisen arvioinnin jälkeen käydään tiimin yhteinen keskustelu. Keskustelun kautta perehdytään lapsiryhmän muiden työntekijöiden käsityksiin väitteistä ja niiden toteutumisesta. Eri työntekijöillä voi olla erilainen tulkinta asioista; olennaista on keskustelu väitteistä ja niiden erilaisista tulkinnoista. 3. Lopuksi tehdään yhteenveto alueista sekä määritellään ne osa-alueet ja väitteet, jotka ovat pedagogisesti kunnossa ja ne, joita tulisi eritoten kehittää. Kussakin asiassa on määritelty oletuspistemäärät hyvälle, kohtalaiselle ja huonolle väitteiden toteutumisille. Merkityksellisiä ovat yksittäiset väitteet sekä se, miten kukin

39 Voimavarana luonto kasvuvoimanasijainti Sivu 38/39 työntekijä niitä ja niiden toteutumista tulkitsee. Erilaiset tulkinnat ovat työtiimissä keskustelun pohja. Eli on tärkeää, että puhutaan siitä, miksi väitteen ilmaisema asia toimii hyvin. Tällöin kaikki ryhmän aikuiset kuulevat toisiltaan mielipiteitä ja voivat pohtia niitä. Sen lisäksi käydään läpi se, miten asia konkreettisesti toteutuu, jolloin voidaan päättää siitä, mihin tavoitteeseen ryhmässä tulisi päästä. Kontekstianalyysi on pedagoginen työväline, jota voi käyttää kaikissa lapsiryhmissä. Se on tehty ajatellen etenkin sosiaalis-emotionaaliselle kasvulle mahdollisimman hyviä olosuhteita. Jokainen lapsi kaipaa tukea ja ohjausta sosiaalisessa ja emotionaalisessa kehityksessään. Koska on lapsia, joilla tällä alueella on erityisen tuen tarvetta, on tämän kontekstin laadulla aivan erityinen merkitys. Lyhennelmä artikkelista: Pihlaja Päivi: Työkaluja päivähoidon erityiskasvatukseen. (s ). Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001 :14. Päivi Pihlaja, Elina Kontu (toim.) 7.5 Laatukäsikirjan tarkistaminen Päivähoidonjohtaja - KELTO tarkistaa laatukäsikirjan kahden vuoden välein tai tarvittaessa ja korjaa muuttuneet tiedot yhdessä päivähoidon henkilökunnan kanssa. Laatukäsikirja on yksi osuus Toivakan kunnan päivähoidon käsikirjaa, joka jaetaan kaikille perhepäivähoitajille ja yksiköihin paperiversioina. Koko Toivakan päivähoidon käsikirja löytyy kokonaisuudessaan kunnan päivähoidon nettisivuilla.