1. PÄIVÄKOTI TAMMENTERHO 2 2. TOIMINTA-AJATUKSEMME JA ARVOT 3 3. PÄIVÄKOTI TAMMENTERHON PÄIVÄJÄRJESTYS 3 4. KASVATUS JA OPPIMINEN 4 4.

Transkriptio

1 0

2 SISÄLLYS sivu 1. PÄIVÄKOTI TAMMENTERHO 2 2. TOIMINTA-AJATUKSEMME JA ARVOT 3 3. PÄIVÄKOTI TAMMENTERHON PÄIVÄJÄRJESTYS 3 4. KASVATUS JA OPPIMINEN Kasvatuskäsitys Oppimiskäsitys 4 5. PERUSHOITO Päiväkotiin tuleminen ja päiväkodista lähteminen Ruokailu Hygienia Pukeminen ja riisuminen Ulkoilu Lepohetki 7 6. TOIMINNALLISET ORIENTAATIOT Leikki Nämä asiat kehittyvät kun saan leikkiä Fyysinen ja motorinen kehitys Kädentaidot Ilmaisutaidot Musiikki SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Matemaattinen näkökulma Luonnontieteellinen näkökulma Kielellinen näkökulma Eettis-katsomuksellinen näkökulma Esteettinen näkökulma Historiallis-yhteiskunnallinen näkökulma KASVATUSKUMPPANUUS JA YHTEISTYÖ MUIDEN TOIMIJODEN KANSSA KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ARVIOINTI 17 1

3 PÄIVÄKOTI TAMMENTERHO Melkein meidän pihasta alkaa suuri maailma: metsä pilven korkuinen, järvi meren laajuinen, pihapolku koivikossa pian häipyy kadoksiin, kaarnalaivat lammikossa kelluu näkymättömiin. Outo, suuri maailma on heti portin takana Päiväkoti Tammenterho sijaitsee Askolan kunnassa Tiilään kylässä. Päiväkoti on kauniissa järvimaisemassa, vanhojen tammien ja viljapeltojen ympäröimänä. Pihamme on viihtyisä ja turvallinen. Päiväkodin ympäristö tarjoaa paljon mahdollisuuksia ja virikkeitä. Päiväkoti rakennus on alkujaan toiminut kouluna, vuosina Koulutoiminnan lakattua rakennus eli hiljaiseloa vuoteen 1990, jolloin perustettiin kodikas ryhmäperhepäiväkoti Tammenterho. Toiminta kesti vuoden 1995 loppuun ja 1996 alusta, kysynnän kasvaessa Tammenterho jatkoi päiväkotina. Käytössä on kahden lapsiryhmän tarpeisiin tarvittavat tilat ja oma liikunta sali. Ryhminä toimivat Oravat, jotka pitävät pesää päiväkodin alakerrassa ja Otsot, joiden pesät ovat yläkerrassa. Tarjoamme hoitoa arkisin klo Henkilökuntaa päiväkodissa on yksi lastentarhanopettaja, kolme lastenhoitajaa ja yksi päiväkotiapulainen. Ajoittain apunamme työskentelee harjoittelijoita, työllistettyjä ja alan opiskelijoita. Tammenterhon henkilökunnan onnistuneen työskentelyn edellytyksenä on avoin ja luottamuksellinen yhteistyö lasten ja heidän vanhempien välillä. 2

4 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Päiväkoti Tammenterhon varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) pohjautuu valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (Stakes 2005) sekä Askolan kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan (2009) kirjatut Askolan varhaiskasvatussuunnitelman arvot ja linjaukset. Tammenterhon varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu kaikkia meidän päiväkodissa olevia lapsia varten. Suunnitelma on työväline henkilökunnalle ja antaa tietoa päiväkodin toimintalinjasta lasten vanhemmille, päiväkodin uusille työntekijöille ja sijaisille, sekä Tammenterhossa harjoitteleville opiskelijoille. Meidän tavoitteena on auttaa lasta kasvamaan luovaksi, tiedonhaluiseksi ja terveen itsetunnon omaavaksi yksilöksi yhteistyöllä vanhempien kanssa. Laadukkaan päivähoidon suunnittelussa tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsestaan sekä henkilökunnan kokemus ja osaaminen. Vanhemmat ovat aina päävastuussa lapsensa kasvatuksesta, meidän tehtävänä on tukea vanhempia tässä tehtävässä. Lapsen asioista keskustellaan päivittäin, jolloin jokapäiväinen kontakti vanhempiin on vahvuus. Meillä arvostetaan lasta sekä hänen perhettään ja kohtelemme lapsia yksilöinä. Tarjoamme lapselle turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön, jonka takaa aikuisen kiireetön läsnäolo, syli ja yhdessä sovitut säännöt. Lapsen perustarpeista (ruokailu, ulkoilu, lepo, hygienia) huolehtimalla luomme hyvät edellytykset lapsen kasvulle, kehittymiselle ja oppimiselle. Kannustamme lasta opettelemaan asioita oman kehitystasonsa mukaan ja tuemme häntä sosiaalisten taitojen oppimisessa. PÄIVÄKOTI TAMMENTERHON PÄIVÄJÄRJESTYS klo päiväkoti aukeaa. Tervetuloa! vapaata leikkiä klo aamiainen. Puuro auttaa jaksamaan. leikit jatkuvat / ohjattu tuokio klo käden töitä / ulkoilua / jumppaa / teatteria / musisointia klo lounas. Onpas nälkä! klo päivälepo. Että jaksaa leikkiä ja oppia! klo välipala klo leikit jatkuvat / satutuokio klo 15 päästään ulkoleikkeihin säätilan mukaan klo 17 päiväkoti sulkee ovensa. Näkemiin! 3

5 KASVATUS JA OPPIMIEN Kiukkuloru Pois alta olen kiukkuinen Kuin myrskytuuli hirmuinen Enkä välitä linnuista en kukista en kissoista en suukoista en leluista en väreistä en äideistä Pois alta olen kiukkuinen ja puhisen ja pihisen! Kun nurkassani murjotan, toivon äidin sanovan: Tule kulta tänne niin minä lohdutan! (Pia Perkiö) Kasvatuskäsitys Lähtökohtanamme on, että lapsi ennen kaikkea on lapsi. Lapselle ominaisinta on leikkiminen, jonka näemme tärkeänä päivittäisessä toiminnassamme. Havainnoimalla ja kuuntelemalla lasta aikuinen huomioi lapsen yksilölliset tarpeet ja mielenkiinnon kohteet. Annamme aikaa sekä lasten keskinäiselle että aikuisen ja lapsen vuorovaikutukselle. Empaattisuus tulee toiminnassa esille mahdollisuutena näyttää kaikenlaiset tunteet turvallisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä. Lapsella saa olla sekä hyviä että huonoja päiviä. Aikuisten kanssa sovittujen sääntöjen ja rajojen noudattaminen antaa lapselle turvallisen tunteen. Aikuisen tehtävä on asettaa lapselle hänen oman ikätasonsa mukaisia arjen haasteita. Itsetunto vahvistuu kehumalla ja kannustamalla lasta. Oppimiskäsitys Päiväkotimme toiminnassa näkyy ilo oppimisesta. Lapsi oppii asioita yksilöllisesti omaan tahtiin. Hänelle on ominaista uteliaisuus, tekemällä oppiminen ja leikinomaisuus. Oppiminen lähtee lapsen mielenkiinnon kohteista ja kokemuksista. Oppimista tapahtuu eri tavoin: kuuntelemalla, katselemalla, koskettamalla, puhumalla, maistamalla ja haistamalla. Aikuisen tehtävänä on tukea lapsen omaa aktiivisuutta olemalla itse aktiivinen ja luoda tilanteita joissa lapsi saa pohtia, tutkia, yrittää, erehtyä ja korjata erehdyksiä. Päiväkodin henkilökunta suunnittelee kannustavan, haastavan, virikkeellisen ja monipuolisen oppimisympäristön. Tällä tarkoitetaan päiväkodin tiloja, tavaroita, ilmapiiriä ja ajankäyttöä. Oppimisympäristön tavoitteena on herättää lapsessa mielenkiintoa, kokeiluhalua ja uteliaisuutta sekä kannustaa lasta toimimaan ja ilmaisemaan itseään ja edistää lapsen oppimista. Kehitämme ja uudistamme oppimisympäristöä lasten tarpeiden, kiinnostuksen ja ikätason mukaan. 4

6 PERUSHOITO Päiväkotimme perushoidon tilanteet ovat olennainen osa varhaiskasvatusta. Niitä ovat päiväkotiin tuleminen ja lähteminen, ruokailu, hygienia, pukeminen ja riisuminen, lepohetki ja ulkoilu. Perushoitotilanteissa kohtaamme jokaisen lapsen yksilöllisesti. Perushoidon tilanteet tarjoavat lapselle mahdollisuuden harjoitella itsenäiseksi oppimisen taitoja. Ne ovat myös arvokkaita kasvatuksellisia ja vuorovaikutuksellisia hetkiä aikuisen ja lapsen välillä. Päiväkotiin tuleminen ja päiväkodista lähteminen Meillä jokainen lapsi huomioidaan tulo- ja lähtötilanteissa henkilökohtaisesti ja yksilöllisesti, jolloin lapsen päiväkotiin tuleminen sujuu mielekkäästi. Vanhemmat voivat jättää lapsensa luottavaisin mielin ammattitaitoiselle henkilökunnalle. Lapsi voi tarvittaessa tulla aikuisen syliin erotilanteen helpottamiseksi. Kerromme vanhemmille lapsen päivän kulusta sekä tiedotamme tulevista tapahtumista. Ruokailu Ruokaloru Kukko puuron keitti Kana maidon lämmitti Pikkulinnut lusikat toi. Tulkaapa lapset syömään, ohoi! Päiväkodissamme tarjotaan monipuolista terveellistä ruokaa huomioiden ruokarajoitukset ja allergiat. Ruokailusta pyritään tekemään rauhallinen ja miellyttävä yhteinen hetki. Jokaisella lapsella on oma paikka pöydässä ruokailutilanteen rauhoittamiseksi ja turvallisuuden tunteen luomiseksi. Meille tärkeää on aikuisen läsnäolo, malli ruokailusta ja ruokailutavat sekä ennakkoluuloton suhtautuminen eri ruokalajeihin. Ruokailussa kannustamme lapsia omatoimisuuteen. Oravat harjoittelevat Otsot harjoittelevat edellisten lisäksi - ruokailuun keskittymistä - apulaisen työtehtävistä suoriutu- - mukista ja lasista juomista mista - lusikalla syömistä - rauhalliseen pöytäkeskusteluun - eri ruokalajien maistamista osallistumista - siististi syömistä - haarukan ja veitsen käyttöä - pastillin syömistä lounaan jälkeen - ruoan paloittelua - ruokalorun opettelua - astioitten palauttamista - leivän voitelu 5

7 Hygienia Hygienia on osa terveyskasvatusta. Tartuntatauteja ehkäistään hyvällä hygienialla. Ohjaamme lasta hygieniakasvatuksessa, jotta opitut tavat sisäistyisivät automaattisiksi tavoiksi pienestä pitäen. Kannustamme lasta oma-aloitteisuuteen ja omatoimisuuteen ikätason mukaisesti. Kerromme lapsille mm miksi kädet pestään ulkoa tullessa, ennen ruokailua ja wc:ssä käynnin jälkeen. Oravat harjoittelevat Otsot harjoittelevat edellisten lisäksi - käsien pesua - itsenäistä käsien pesua ja kasvojen pesua - kasvojen pesua - itsenäistä wc:ssä käyntiä - säännöllistä potalla ja wc:ssä käyntiä - nenän niistämistä - kuivaksi opettelemista - käsien kuivaamista Pukeminen ja riisuminen On pukeminen hankalaa, niin hankalaa se on. Jos joku oikein hoputtaa, on tulos mahdoton. Nyt pää on hihassa ja kädet lahkeissa, vetoketjuakaan ei kiinni saa. On sukka kaulassa ja huivi saappaassa vetoketjuakaan ei kiinni saa. On pukeminen hankalaa, niin hankalaa se on. (Petter Ohls) Ohjaamme ja autamme lasta pukemisen ja riisumisen opettelussa. Huolehdimme että lapsella on oikeat vaatteet ulkona ja sisällä. Suunnittelemme ja toteutamme pukemis- ja riisumistilanteet pienissä ryhmissä, varaamme siihen riittävästi aikaa jolloin aikuinen pystyy huomioimaan lasta ja nämä tilanteet ovat rauhallisempia. Lasta kannustetaan omatoimisuuteen. Vanhempien tehtävänä on huolehtia lasten vaatteiden nimikoinnista, riittävistä varavaatteista ja tuoda lapselle säänmukainen varustus ympäri vuoden. Oravat harjoittelevat Otsot harjoittelevat edellisten lisäksi - pukemisen ja riisumisen alkeet mm. - omatoimista pukemista ja riisumisukan riisumista, käden ojentami- sta sta paitaa puettaessa - oikeaa pukemisjärjestystä - eri vaatekappaleiden nimeämistä - säätilan mukaan pukemista - omien vaateidensa tunnistamista ja - vaatteiden viikkaamista koriin hakemista - märät vaatteet kuivumaan ja likaisten - vaatteiden laittamista omaan nimet- vaatteiden vaihtamista puhtaisiin tyyn vaatekoriin 6

8 Ulkoilu Tarjoamme lapselle mahdollisuuden nauttia raikkaasta ulkoilmasta päivittäin säällä kuin säällä. Kaikki päiväkotimme lapset ulkoilevat samassa pihassa. Ulkona lapsella on mahdollisuus liikkumiseen, vapaaseen leikkiin ja ohjattuun toimintaan. Huolehdimme turvallisuudesta riittävällä aikuisten valvonnalla, yhteisin pelisäännöin sekä huolehtimalla pihan ja leikkivälineiden kunnosta. Lepohetki Luomme lepohetkestä turvallisen ja rauhallisen tilanteen. Lepohetki on lapselle tärkeä jotta hän jaksaa toimia ryhmässä, vireystila pysyy hyvänä ja hän pystyy keskittymään toimintaan ja oppimiseen. Myös lapsen kasvu- ja kehitys vaativat lepoa ja rauhoittumista. Ryhmässä olemisen ja melutason on todettu rasittavan lasta eri tavalla kuin kotona. Keskustelemme lapsen vanhempien kanssa lapsen levon tarpeesta Oravat Otsot edellisten lisäksi - jokainen lapsi huomioidaan yksilölli- - sadun kuuntelu sesti levolle mennessä esim. peittely, - rauhallinen musiikki levon ajan kauniiden unien-toivotus, rauhoittelu, - harjoitellaan rentoutumaan jos ei nusilittely kuta - tarvittaessa lapsella on oma tut- - harjoitellaan toisten huomioimista, ti/rätti/ unikaveri annetaan muille rauha ja tilaisuus le- - rauhallinen unimusiikki nukahdetta- vätä essa 7

9 TOIMINNALLISET ORIENTAATIOT Leikki Mitä tänään leikitään? Äitiä, isää ja lasta! Minä hoidan vauvaa, sinä hoidat virka Palkasta korkeasta. Sitten leikisti sairastaa vauva yskää pahaa. Lääkäri sitten kiertää ja saa maksuksi paljon rahaa. Sitten kestit valmistetaan leikisti mehua juodaan. Lahjaksi kaikille vieraille ilmapallot tuodaan. (Brita af Geijerstam) Leikki on lapselle ominainen tapa toimia ja se muuntuu lapsen kasvaessa ja kehittyessä. Lasten leikki on aluksi esineiden ja asioiden tutkimista, josta se vähitellen kehittyy leikisti tekemiseksi. Pienempien lasten leikit ovat lyhytkestoisia ja vaihtuvat uusiin leikkeihin melko usein. Ne toteutuu vuorovaikutuksessa aikuisen tai isompien lasten kanssa. Lapset aloittavat varhain myös ympäristön aktiivisen tutkimisen, mikä osaltaan pohjustaa kuvitteluleikkiin siirtymistä. Kuvitteluleikit merkitsevät tästä hetkestä irtaantumista. Sääntöleikit houkuttelevat erityisesti isompia lapsia. Leikissä lapsi ilmentää kokemaansa ja näkemäänsä. Leikin avulla lapset oppivat sosiaalisia taitoja, uusia asioita ja ongelmanratkaisutaitoja. Leikissä lapsen mielikuvitus kehittyy ja hän käsittelee erilaisia tunteita. Lapsi oppii leikissä ottamaan erilaisia rooleja. Leikin avulla myös lapsen minäkuva ja itsetunto vahvistuvat. Päiväkodissamme on: - mahdollisimman monipuolinen leikkiympäristö ja leikkivälineistö - rauhallisia leikkipaikkoja omille leikeille - paikka juoksu- ja hyppyleikeille - aikuisen ymmärtävä, lämmin suhtautuminen ja kannustus - leikin alkuun ohjaaminen - mahdollisuus kiireettömään leikkimiseen, sillä leikki voi jatkua myöhemmin tai seuraavana päivänä - mahdollisuus sisä- ja ulkoleikkeihin erilaisten välineiden kanssa 8

10 9

11 Fyysinen ja motorinen kehitys Tavoitteena fyysisen ja motorisen kehityksen kohdalla ovat oman kehon hahmottaminen ja hallinta. Kannustamme lasta omaehtoiseen liikuntaan ulkoilun ja leikkien lomassa. Omaehtoisen ja ohjatun liikunnan aikana tarjoamme lapselle myönteisiä kokemuksia ja ilon sekä onnistumisen elämyksiä. Päivittäisessä toiminnassa harjoitellaan perustaitoja karkea- ja hienomotoriikan alueelta. Karkeamotoriikalla tarkoitetaan suurten lihasten liikkeiden ja koko vartalon hallintaa. Hienomotoriikalla tarkoitetaan käsivarren ja käsien liikkeiden hallintaa sekä silmän ja käden yhteistyötä. Oravat Otsot edellisten lisäksi - ryömiminen, konttaaminen - kuperkeikan tekeminen, kieriminen - seisominen - hyppääminen yhdellä jalalla - käveleminen ja juokseminen - heittäminen, kiinniottaminen - työntäminen ja vetäminen - tasapainon kehittäminen - hyppääminen kahdella jalalla - telinejumppa - kiipeileminen - hiihto, jalkapallo, sähly Kädentaidot Kädentaidot sisältävät askartelua, käsitöitä ja kuvallista ilmaisua. Tutustumme lapsen kanssa erilaisiin materiaaleihin, tekniikoihin ja välineisiin. kannustamme lapsia luovaan ilmaisuun, jotta työstä näkyy lapsen oman käden jälki. Oravat Otsot edellisten lisäksi - tarttumisote ja pinsettiote - oikean kynäotteen opetteleminen - piirtäminen, värittäminen ja maalaa- - värien opetteleminen minen - saksien käyttö ja leikkaaminen - väreihin tutustuminen - repiminen ja taitteleminen - muovaileminen - marmorointi - liimaaminen - oikea-/vasenkätisyyden tunnistaminen - rypisteleminen - oman ja toisten töiden arvostaminen ja - leipominen kunnioittaminen - painanta Ilmaisutaito Lapsilla on käytössä roolivaatteita joita käytetään innokkaasti sekä leikeissä, että esityksissä. Toisinaan aikuiset kertovat kertomuksia nukketeatterina, kuvien avulla tai näyttelemällä. Kirjallisuutta (sadut, runot ja tietokirjat) luemme lapsille päivittäin ja kirjoista myös keskustellaan. Oravat Otsot edellisten lisäksi - läsnäolo esityksissä - nukketeatteri (käsinuket, pöytäteatteri, - jäljittelyleikit, matkiminen ja arvaus- roolivaatteet jne.) leikit - mielikuvamatkat - sadut ja tarinat - draama- laulut, lorut, runot - teatteriesitykset - lasten omat esitykset, juhlat 10

12 Musiikki Villen viulu Kun Ville soitti viuluaan tuhahteli kaikki kansa: Myisit Ville pois sen viulun hankkisit nyt vaikka huilun tai mieluummin ei mitään Ei myynyt Ville viuluaan hän harjoitteli aina vaan no, Villen kissa karkasi ja naapurikin pakkasi ja muutti toiseen kylään. Ei uskoneet he korviaan kun Ville oppi soittamaan hän viulunsa sai laulamaan ja itkemään ja nauramaan hän kuulijatkin sai. (Tuulia Almila) Lähtökohtanamme on, että lapsi oppii nauttimaan ja saa elämyksiä musiikista. Hän saa mahdollisuuden ilmaista itseään, tutustua erilaisiin soittimiin ja kehittää kuuntelutaitoaan. Musiikki on ryhmän päivittäistä toimintaa. Kokoonnumme myös kerran viikossa koko päiväkodin kanssa yhdessä musisoimaan. Oravat Otsot edellisten lisäksi - loruttaminen - soittimien käyttöä - laulaminen - perusrytmi - soittaminen: kehosoittimet - erilaisen musiikin ja äänten kuuntelu - laululeikit - musiikin avulla rentoutuminen - aikuisten esittämät laulut 11

13 SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Matemaattinen näkökulma Ensimmäinen enkeli toinen tokka kolmas kovanokka neljäs neulansilmä viides viikunapuu kuudes kullanmuru seitsemäs sepän emäntä kahdeksas kanan jalka yhdeksäs ystävä kymmenes pelin alkaa Matematiikka on ympäristön jäsentämistä ja tutkimista. Lapset oppivat matemaattisia käsitteitä päivittäin ongelmia ratkaistessaan ja eri aistien avulla. Matematiikka on lapsen arkielämän tilanteissa tapahtuvaa leikinomaista vertaamista, päättelemistä ja laskemista. Matematiikka tulee lasten luokse peleissä, loruissa, lauluissa, liikunnassa sekä ruokailu ja pukeutumistilanteissa. Myös tutut kiinnostavat materiaalit ja välineet ovat tärkeitä. Tavoitteena on luoda lapselle myönteinen asenne matematiikkaa kohtaan. Oravat Otsot edellisten lisäksi - sormilukujen käyttö esim. oman - laskeminen esim. lasten lukumäärä iän näyttäminen sormilla - viikonpäivät, kuukaudet, vuosi - rakenteleminen - aikakäsitys: eilen, tänään, huomenna - palapelien tekeminen - numerot, luku ja numerovastaavuus - päivärytmin hahmottaminen - luokittelu, vertailu ja mittaaminen - ongelmanratkaisu Luonnontieteellinen näkökulma Tänään Tänään on juuri oikea aika muurahaisen lentää kuuhun ja tehdä siellä semmoinen taika että namusia sataa suuhun (Kirsi Kunnas) Lähtökohtanamme on, että lapsi oppii kunnioittamaan ja arvostamaan luontoa. Lapset tutustuvat kasveihin ja eläimiin omien kokemustensa ja havaintojensa avulla. Tutkimme ilmiöitä, eläimiä ja kasveja. Päiväkotimme sijaitsee lähellä metsää jolloin meillä on mahdollisuus tehdä turvallisia tutkimusretkiä luontoon eri vuodenaikoina. Oravat Otsot edellisten lisäksi - luonnon havainnointi päiväkodin pi- - metsäretket hassa - luonnon materiaalin käyttö - retket lähiympäristöön - luonnon havainnointi ja tutkiminen - päiväkodin yhteinen kevätretki - vuorokauden vaihtelu - sään seuranta 12

14 Kielellinen näkökulma Hattulan pappilan apupata papupata pankolla kiehuu ja kuohuu tuoreita kuoreita merikalan rasvaa Kielellä on merkittävä rooli lapsen persoonallisuuden, itsetunnon, ajattelun ja luovuuden kehittymisessä. Kielen oppiminen tekee mahdolliseksi monipuolisen vuorovaikutuksen toisten ihmisten kanssa. Päivittäin harjoittelemme vuorovaikutus- ja viestintätaitoja toisten lasten ja aikuisten kanssa ohjatusti ja muun toiminnan ohessa. Kannustamme lasta keskustelemaan, kuuntelemaan ja ilmaisemaan omia ajatuksia, tunteita ja mielipiteitä. Aikuisten puhe ja oikea kielenkäyttö edesauttaa lapsen kielen ja puheen kehitystä. Kartutamme lapsen sanavarastoa ja mielikuvitusta satujen, lorujen ja laulujen avulla. Oravat harjoittelevat Otsot harjoittelevat edellisten lisäksi - itsensä ilmaiseminen elein ja ääntein - pidempien ohjeiden noudattaminen - puhuminen - sadun kuunteleminen - lyhyen ohjeen noudattaminen (tuo, anna, ei) - oman nimen tunnistaminen ja kirjoit- - sanavaraston kartuttaminen taminen - kuunteleminen ja keskittyminen - oma kerronta - asioiden vertailu ja pohdinta - lukemis ja kirjoittamisvalmiuksia Eettis-katsomuksellinen näkökulma Eettisellä kasvatuksella vahvistetaan lapsen kasvua ystävyyteen, yhteistyöhön ja erilaisuuden ymmärtämiseen. Ohjaamme lasta erottamaan oikean/väärän, hyvän/pahan, kunnioittamaan toisia ja hyväksymään erilaisuutta. Aikuiset antavat omalla käyttäytymisellään esimerkin lapsille. Päiväkodissamme vierailee noin kerran kuukaudessa seurakunnan lastenhoitaja joka pitää tuokion ajankohtaiseen aiheeseen perustuen. Välitämme lapselle perinteisiin juhlapyhiin liittyviä tapoja ja vastaamme lasten uskontoon liittyviin kysymyksiin. Jouluna vierailemme Askolan kirkossa. Päiväkodissamme kunnioitetaan perheiden vakaumusta ja toiveita. Vanhemmat antavat suostumuksen uskonnollisiin tapahtumiin osallistumisesta. 13

15 Esteettinen näkökulma Lähtökohtanamme on tekemisen ilo ja lapsen oman näkemyksen kunnioittaminen. Taidekasvatuksen avulla tarjoamme lapselle mahdollisuuden saada onnistumisen elämyksiä, oppia itsestään ja löytää uusia tapoja ilmaista itseään. Lähtökohtanamme on lapsen ilo ja lapsen oman näkemyksen kunnioittamine Historiallis-yhteiskunnallinen näkökulma Menneisyyttä kuvataan kertomusten ja esineiden avulla. Lasten juuret käydään läpi keskustelun ja taiteen kautta. Huomioimme suomalaiseen kulttuuriin kuuluvat juhlapäivät kuten itsenäisyyspäivä, isän- ja äitienpäivä, laskiainen, vappu sekä lapsen oma syntymä- ja nimipäivä. Joulu- ja kevätjuhla ovat päiväkodissamme suuria juhlia. Juhlia suunnitellaan ja harjoitellaan yhdessä, koko talon yhteisenä juhlana. KASVATUSKUMPPANUUS JA YHTEISTYÖ MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA Koemme yhteistyön lapsen vanhempien kanssa erityisen tärkeänä. Kasvatuskumppanuus vanhempien ja henkilökunnan välillä antaa arvokasta tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä kodista päiväkotiin. Kumppanuudessa tärkeää ovat päivittäiset keskustelut lapsesta sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen. Varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen antaa vanhemmille mahdollisuuden vaikuttaa päiväkodin toimintaan ja herättää pohtimaan omaa lastaan. Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjoitamme lapselle yksilöllisiä tavoitteita yhteistyössä vanhempien kanssa. Teemme yhteistyötä lastenneuvolan, lähipäiväkotien, kirjaston ja seurakunnan kanssa. Tarvittaessa saamme neuvoja ja tukea myös perheneuvolasta, psykologilta, sosiaalityöntekijältä, puheterapeutilta sekä toimintaterapeutilta. Kiertävä erityislastentarhanopettaja, kelto vierailee päiväkodissa havainnoimassa lapsia ja tarvittaessa ohjaa ja tukee, tukea tarvitsevan lapsen vanhempia ja henkilökuntaa. 14

16 KASVUN JA OPPIMISEN TUKI Lapsen tuen tarpeen arviointi Lapsi voi tarvita tukea kehityksensä eri osa-alueilla. Varhaisen puuttumisen periaatteen mukaan lapsen tarvitsema tuki aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on estää myöhempiä kehityksen ja hyvinvoinnin ongelmia. Lapsen tarvitsema tuki järjestetään siinä päivähoitoyksikössä, jossa lapsi on hoidossa. Tuen tarpeen arviointi ja tukitoimien suunnittelu lapsen arkeen tehdään yhdessä vanhempien kanssa. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä moniammatillisesti. Vanhempia ohjataan hankkimaan muun asiantuntijan arvio lapsen tuen tarpeista, kuten puhe- ja toimintaterapeutin tai psykologin lausunto. Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa Lapsen kasvun ja oppimisen tuen muotoja ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Kuvio 1. Tukimuodot varhaiskasvatuksessa. ERITYINEN TUKI Erityisen tuen suunnitelma, HOJKS Kaikki tuen muodot mahdollisia Yhteistyö vanhempien ja kuntouttavien tahojen kanssa korostuu MUUT TUKI- PALVEL UT TEHOSTETTU TUKI Lapsen tilanteen täsmentäminen (lomake)arvio lapsen tilanteesta Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan erilliset tavoitteet Ryhmäkoon pienentäminen, pienennetty ryhmä (15 lasta), integroitu ryhmä (12 lasta) ryhmäavustaja, henkilökohtainen avustaja YLEINEN TUKI Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (havaintojen kirjaaminen lapsesta, seuranta ja arviointi) Kasvatuskumppanuus, kodin tukitoimet Varhaiskasvatukselliset tukitoimet (ympäristöä, toimintaa ja menetelmiä muokataan lapsen tarpeiden mukaisesti) Moniammatillinen yhteistyö ( mm.kelto, terveydenhoitaja, terapeutit, sosiaalityöntekijä, perheohjaaja, psykologi) Varpu-ryhmä 15

17 Yleinen tuki varhaiskasvatuksessa kuuluu kaikille lapsille ja se perustuu Lapsen yksilölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Ryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan lapsen vahvuudet, kehityksen haasteet ja ohjauksen tarpeet. Tuki toteutuu lapsen arkipäivän tilanteiden ja toiminnan yhteydessä joustavin järjestelyin, kuten pienryhmätoimintana ja yksilöohjauksena. Lapsen kasvua ja oppimista tuetaan tehostettuna tukena, jos yleinen tuki ei ole riittävää. Tehdään Lapsen tilanteen täsmentäminen -lomakkeelle yhteenveto, jossa kuvataan ja arvioidaan lapsen tilannetta. Tehostettu tuki varhaiskasvatuksessa edellyttää yleisen tuen lisäksi rakenteellisia ratkaisuja. Erityistä tukea tarjotaan, jos lapsen tuen tarve todetaan edellyttävän kokoaikaista tukea ja erityispedagogista tai hoidollista kasvun, oppimisen ja kehityksen tukea. Erityisen tuen tavoitteet, menetelmät ja seuranta kirjataan Erityisen tuen suunnitelmaan. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen saaneille viisivuotiaille lapsille laaditaan esiopetuksessa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Kiertävän erityislastentarhanopettajan (kelto) työstä Kiertävän erityislastentarhanopettajan tehtävänä on tukea varhaiskasvatuksen henkilöstöä ja vanhempia lasten hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen liittyvissä asioissa. Kuvio 2. Kiertävän erityislastentarhanopettajan työtehtävät Ke n yö tehtävät 16

18 ARVIOINTI Arviointi perustuu toiminnan suunnitteluun ja tavoitteellisuuteen. Se edellyttää jatkuvaa havainnointia ja dokumentointia sekä keskustelua sekä henkilökunnan että vanhempien kanssa. Syksyisin ja keväisin päiväkotimme henkilökunta miettii ja keskustelee tulevasta toimintakaudesta. Käymme myös keskustelua ryhmän lapsista, toiminnan tavoitteista ja periaatteista. Lapsen kasvun ja oppimisen seuranta ja arviointi Lapsen arviointi lähtee lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen havainnoinnista. Havainnoimme lasta päivittäin leikeissä ja ohjatuissa tilanteissa. Havainnoimalla lasta pystymme riittävän ajoissa tukemaan häntä oppimisen ja käyttäytymisen ongelmissa. Keskustelemme havainnoista vanhempien ja lapsiryhmän henkilökunnan kanssa. Lapsen kasvua ja oppimista dokumentoimme valokuvin ja lasten töiden avulla. Lapsen töitä ja valokuvia säilytetään kasvun kansiossa, joka toimii välineenä lapsen oppimisen arvioinnissa niin lapselle kuin aikuiselle. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan asetettuja tavoitteita arvioimme vuosittain yhdessä vanhempien kanssa. Lapsen taidoista toimitamme neuvolan 4 ja 5-vuotistarkastukseen havainnointikaavakkeen. Varhaiskasvatustoiminnan ja suunnitelman arviointi Varhaiskasvatustoimintamme arviointi on jatkuvaa ja monitahoista. Näkyvintä toiminnan arviointia on lasten ja vanhempien palaute. Päivittäin arvioimme omaa toimintaamme ja pyrimme antamaan palautetta työtovereille. Sen lisäksi keskustelemme työyhteisössä toimintamme vahvuuksista ja kehittämisen kohteista. Kehittämiskeskustelu vuosittain esimiehen kanssa on yksi toiminnan arvioinnin väline. Varhaiskasvatussuunnitelma on arjen työväline päiväkotimme henkilökunnalle. Se toimii kehyksenä toiminnan suunnittelulle ja toteutukselle. Toimintakauden alussa tarkastelemme varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattuja tavoitteita ja toiminnan sisältöjä, jotta pystyisimme toimintakauden lopussa arvioimaan suunnitelman toimivuutta. Suunnitelman arvioinnissa huomioimme monitahoisen palautteen ja päivitämme suunnitelmaa tarpeen mukaan. 17