III Mistä tekijöistä taaperon normaali kehitys on riippuvainen.? IV Mitkä tekijät vaikuttavat äidin ja lapsen kykyyn ylläpitää suhdetta toisiinsa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "III Mistä tekijöistä taaperon normaali kehitys on riippuvainen.? IV Mitkä tekijät vaikuttavat äidin ja lapsen kykyyn ylläpitää suhdetta toisiinsa?"

Transkriptio

1 ÄITI, TAAPERO JA PÄIVÄHOITO I Mitä on olla taapero II Taaperovaiheen keskeiset kehitysaskeleet III Mistä tekijöistä taaperon normaali kehitys on riippuvainen.? IV Mitkä tekijät vaikuttavat äidin ja lapsen kykyyn ylläpitää suhdetta toisiinsa? V Mitä tapahtuu kun eroon liittyvät stressit ylittävät lapsen sietokyvyn ja häiritsevät lapsen ja äidin välistä suhdetta. VI Onko mahdollista muunnella hoitokäytäntöjä niin että haittavaikutuksilta vältyttäisiin.

2 I Mitä on olla taapero Taapero taapertelee, on jatkuvasti liikkeessä, voi valita haluaako jäädä äidin luokse tai lähteä. Toisin kun vauva joka ei voi äitiä jättää eikä edes ole olemassa ilman äitiä, taapero näkee että äiti on hänestä erillinen henkilö. Taaperon kehitysvaihetta kuvaa hänen pyrkimyksensä ja hänen valmiudet huolehtia itse tarpeistaan. Vauva on saavuttanut taaperovaiheen kun hän syö itse, sormilla lusikalla tai kupista. Kun hän pystyy jossainmäärin lohduttamaan itse itseään joko peukalon, turvarätin tai lelun avulla. Turvarätti tai lelu on yhteys ja silta äitiin. Kun hän pystyy tunnistamaan ja protestoimaan kun häneen sattuu tai hänellä on paha olla. Pystyy kertomaan hoitavalle aikuiselle sekä ottamaan vastaan lohdutusta. Pystyy kertomaan vaikkei niin monin sanoin: Minuun sattuu, en pidä siitä, haluan sinun tietävän ja luotan siihen että pystyt minua auttamaan. Taapero ei ainoastaan halua tehdä sitä mitä jo oppinut, vaan haluaa tehdä paljon sellaista johon ei vielä pysty tai äiti ei luota että pystyy tarpeeksi hyvin.( Työntää pois äidin käden kun hän yrittää taaperoa syöttää, kieltäytyy avaamasta suutaan kun syötetään lusikalla, huutaa ja rimpuilee kun hänet nostetaan syliin kun osaa jo itse kävellä, ja huutaa älä kanna minua. Väsymätön into tehdä itse tuottaa taaperolle suurta tyydytystä varsinkin kun hän onnistuu. Häntä kiukuttaa ja suututtaa kun hänen puuhiinsa puututaan. Äiti on saanut uudellaisen merkityksen erillisenä ihmisenä.varttuneempi vauva osaa erottaa äidin muista aikuisista mutta ajattelee ja kaipaa häntä pääasiallisesti kun hänessä herää jokin tarve. Kun vauva lähestyy taaperovaihetta alkaa äidin merkitys lapsen tarpeiden tyydyttäjänä olla niin tärkeä että itse tarpeen tyydytys saa toisarvoisen merkityksen. Kun äiti ei ole huolehtimassa lapsen tarpeista, vaan joku muu, teki hän sen sitten mahdollisen samalla tavalla kuin äiti on taaperon vaikea sitä hyväksyä. Hän ei halua syödä ei nukahtaa jos äiti ei tee näitä asioita hänen kanssaan. Tämä merkitsee että lapsi on saavuttanut tärkeän vaiheen kehityksessään: Vuorovaikutussuhteesta on tullut tärkeämpi kuin tarpeiden tyydytys. Tästä eteenpäin on yhdessäolo äidin kanssa, heidän sosiaalinen kanssakäyminen, heidän tunteensa toisiaan kohtaan kaikkein tärkein asia ja taaperovaiheen keskeinen sisältö. Kaikella sillä mitä äiti taaperon kanssa tekee on suuri merkitys. Taapero seuraa tarkkaan mitä äiti tekee, haluaa tehdä sitä äidin kanssa ja samalla tavalla kuin äiti, laittaa ruokaa, siivota, puhua puhelimessa jne. Taapero jopa luopuu jostakin puuhasta tai tekee sitä äidin toivomalla tavalla koska hänelle on tärkeää että äiti häntä rakastaa ja koska hän haluaa olla kuin ihailemansa äiti. Äidin läsnäolo ja rakastava suhde lapseen ovat välttämättömiä että lapsen halu ja into itsenäistyä säilyisi- halu tehdä itse ja myös halu hakea lisää hauskaa isän ja sisarrusten yhdessäolosta. Kun äiti on poissa, turvallinen satama on poissa. Ei enää tunnu yhtä turvalliselta ja hauskalta tutkia maailmaa. Ilman äitiä taaperon toiminta muuttuu vähemmän määrätietoiseksi ja hänen saavuttamansa taidot saattavat rapistua.

3 Taapero pyrkii usein pois äidin luolta tai lähettää hänet pois, mutta ei halua että äiti on se joka jättää. Taapero pystyy kuitenkin suotuisten olosuhteiden vallitessa säilyttämään sisäisen siteen ja yhteyden äitiin rajoitettujen erojen aikana. Tämä tekee mahdolliseksi hoidossa olemisen, jos ero ei ole liian pitkä. Tarvitaan monia henkisiä ja fyysisiä valmiuksia lapselta ja paljon hyvää huolenpitoa äidiltä että vauvasta kehittyy taapero. Tavallisesti merkkejä tämän kehitysvaiheen saavuttamisesta nähdään 1,5v menessä. II Taaperon keskeiset kehitysaskeleet. Taaperovaiheen aikana lapsi pyrkii saamaan oman ruumiinsa hallintaansa. Fyysinen ja psyykkinen puoli alkavat muodostaa toimivan kiinteän kokonaisuuden Tämä ei merkitse ainoastaan sitä että taapero harjottelee monia uusia taitoja, ne tulevat hänelle tutuiksi, hän oppii niistä nauttimaan, ja arvostamman niitä sekä tekee niistä omiaan, yhdistää niitä ja pystyy käyttämään niitä määrätietoisesti. Ei riitä että taapero oppii kävelemään ja manipuloimaan esineitä käsillään ja sormillaan hänen tulee nauttia motoriikan hallinnasta, tehdä siitä arvokas osa omaa itseä ja haluta käyttää taitojaan itseään varten, oli sitten kysymyksessä äidin luo juokseminen tai äidin pois työntäminen, nallen hakeminen tai kenkien päälle paneminen. Vasta sitten kun taapero kokee opitut taidot tärkeiksi ja pystyy niitä käyttämään itseään varten, vasta sitten hän pystyy niistä iloitsemaan. Ja vasta kun hän pystyy yhdistämään nämä uudet puolet itsessään kokonaisuudeksi, osaksi omaa minäänsä, kohottavat ne hänen itsetuntoaan. Taapero joka pystyy säilyttämään hyvän tunteen omasta itsestään on lapsi joka kokee itsensä arvokkaaksi. Hänellä on intoa ja aloitekykyä, halu oppia, on ylpeä ja nauttii saavutuksistaan. Hänet erottaa helposti kaikkeen mukautuvasta, passiivisesta lapsesta joka tekee mitä hänelle sanotaan. Tai kroonisesti vastaanpanevasta, huonotuulisesta lapsesta joka haluaa tehdä kaiken päinbvastoin. Tai avuttomasta, hämmentyneestä lapsesta joka reagoi useimpiin tilanteisiin avuttomasti hajoamalla. Uusista taaperovaiheen kehitysaskeleista mainittakoon; - Surten ja pienten lihasten tehokas hallinta - Kielen käyttö ajattelua ja määrätietoista kommunikointia varten. - Ruumiin ääriviivojen hahmottaminen..ruumiin ääriviivojen hahmottaminen, missä alkaa ja loppuu. Koskee myös niitä ruumiinosia joita lapsi ei näe, kuten takapuolta. Kun taapero alussa harjoittelee pyyhkimistä hän yleensä osuu suunnilleen oikeaan paikkaan, vasta kun takapuolesta on tullut osa ruumiin käsitteestä hän pystyy heti osumaan oikeaan paikkaan. - Koska taapero pitää omasta ruumiistaan, kokee sen arvokkaaksi hän oppii välttämään tavallisia vaaroja sekä pystyy kertomaan ja näyttämään hoitavalle aikuiselle jos häntä jokin vaivaa kuten naarmu loukkaantumisen jälkeen tai korvasäryn, sekä pystyy ottamaan vastaan hänen apunsa. Taaperon hyvä tunne ja arvostus itseään kohtaan siirtyy myös käsittämään omat tavarat, vaatteet. Hän osaa ne tunnistaa ja ne ovat hänelle tärkeitä. - Taapero oppii myös tunnistamaan mitä hänen ruumiissaan tapahtuu, erottelemaan tarpeet toisistaan ja oppii miten näiden suhteen tulisi toimia, syödä kun on nälkä, nukkua kun väsyttää ja käydä vessassa kun tarvittaessa.

4 Halu ja pyrkimys hoitaa omat tarpeet ilmenee: - haluna syödä itse - haluna riisua ja pukea itse - kyvyssä nukahtaa ilman apua - WC tarpeista huolehtimisena Tunteiden alueella taapero ottaa isoja askelia eteenpäin. Ei ole enää kyse ainoastaan miellyttävistä tai epämiellyttävistä tuntemuksista vaan tunteet alkavat eriytyä toisistaan, eikä niitä enää pelkästään pureta ruumiin kautta, vaan aletaan kokemaan psyykkisellä tasolla ja tunnistaminen itsessä kehittyy. Niitä kestetään paremmin jopa pystytään nimeämään useita; iloinen, ysinäinen, innostunut, surullinen, kateellinen, tuhma, kiltti jne. Tämän kehityksen myötä myös leikit muuttuvat. Palikat, kolmipyörä, riimit ja laulut alkavat kiinnostaa ja auttavat lasta harjottamaan uusia valmiuksia. Myös roolileikit ovat tärkeitä. Niiden kautta taapero oppii erottelemaan itsensä muista, olla heidän kanssaan vuorovaikutuksessa, kokea olla heidän kengissään, kokea miltä tuntuu olla kuin he. Taaperovaiheen keskeisin ja tärkein kehitysaskel on hänen uusi ja erillainen tapa suhtautua äitiin ja tähän liittyvät kehitysaskeleet jonka hänen on otettava tässä vuorovaikutussuhteessa. Taaperon piittaamattomuus toisia kohtaan on kaikille tuttua. Hän sieppaa tavaroita toisilta lapsilta ja voivat jopa astua heidän päälleen pyrkiessään johonkin tai ylettyäkseen johonkin leluun.. Yhtä tuttua on meille taaperon kiihkeät rakkauden ja vihan värittämät tunnepurkaukset, erityisesti äitiä kohtaan.. Aggression ja rakkauden sekoitus ilmenee hänen kovakouraisissa halailuissaan ja pilkkeessä silmäkulmassa kun hän kiusaa ja piinaa äitiä. Tunteet tulevat esille erikseen ja vaihdellen kun lapsi yhtenä hetkenä hellästi syleilee äitiä ja toisena hyökkää ja raivoaa. Tai kun hän vihaisena lähettää äidin pois ja haluaa vaihtaa tämän parempaan äitiin, ehkä vain jonkun mitättömän vastoinkäymisen johdosta. Nämä ominaisuudet eivät muutu itsestään. Taaperovaiheen keskeisin kehitystavoite on raaan agression kesyttäminen ja itsekeskeisyydestä luopuminen yhteisen rakkauden vuoksi. Lapsi oppii säilyttämään rakkauden ja lojaliteetin tunteet vastoinkäymisistä huolimatta. Muuntamaan raivon suuttumukseksi ja oppia ilmaisemaan sen tavalla joka ei vahigoita läheisiä ihmisiä. Kun taapero on tähän yltänyt tapahtuu hänen impulssikontrollin suhteen suuri muutos. - Hän sietää paremmin pettymyksiä ja hallitsee itseään paremmin. - Vuorovaikutussuhteista tulee vakaampia ja johdonmukaisempia. Hän pystyy paremmin ottamaan huomioon toisia. Pohja on luotu uusille kehittyneemmille vuorovaikutussuhteille ikätovereiden ja aikuisten kanssa. - Kaikkein tärkeätä on että tämä tekee mahdolliseksi sen että taapero pystyy omaksumaan vanhempien ihailtuja ominaisuuksia rikastuttaen omaa persoonallisuuttaan. - Taapero joka on tämän askeleen ottanut hallitsee WC tarpeista huolehtimisen koska haluaa olla puhdas nk. rakastamansa äiti ja on itseensä tyytyväinen kun on äidin

5 kaltainen. Puhtaudesta on tullut hänen oma arvokas asia. Tämä tunne siirtyy myös kaikken joka kuuluu itselle; tavaroihin, huoneeseen, koulutyöhön jne. Taapero joka ei tätä askelta ole ottanut saattaa oppia kuivaksi mutta opittu taito ei lisää hänen itsetuntoaan ja jää epävarmaksi ja helposti alttiiksi taantumiselle esim. stressitilanteissa. Hän ei myöskään koe puhtautta ja järjestystä tärkeänä omien tavaroiden tai olemuksen suhteen ja pitää siivoamista parhaimmillaan epämiellyttävänä velvollisuutena. Puhtaus ei ole hänen oma asiansa. Tällä kyvyllä omaksua samaistusten kautta asenteita ja ihanteita vuorovaikutussuhteen kautta ja tehdä niistä pysyviä oman minän osia, on ratkaiseva merkitys myöhemälle oppimille, luonteen kehitykselle ja tehokkaalle omantunnon kehitykselle. Tätä ilman Kaikki saavutukset jäävät epävarmoiksi. Mikä yhtenä päivänä on olemassa saattaa seuraavana olla poissa, tai tekee selviytymisen mahdolliseksi jossakin tilanteessa mutta ei toisessa. III Mistä tekijöistä taaperon normaali kehitys on riippuvainen Joitakin tärkeitä tekijöitä: - terveys - riittävän hyvät fyysiset ja psyykkiset edellytykset - kohtuullisen vakaa fyysinen ympäristö - tarpeeksi turvallista tilaa jossa olla aktiivinen - runsaasti hyvää onnea - ennen kaikkea taaperon normaali kehitys on riippuvainen vuorovaikutussuhteesta äitiin jossa on tarpeeksi jatkuvuutta ja joka on riittävän hyvä, jonka avulla lapsesta on jo kehittynyt taapero. Tämä vuorovaikutussuhde on merkitsevin kehitystä edistävä tekijä. Tämä ei merkitse sitä että äidin olisi oltava täydellinen tai että hänen tulisi jatkuvasti olla taaperon kanssa vaan että äidin tulee kokea itsensä aina taaperon äidiksi, olevansa vastuussa tämän hyvinvoinnista myös silloin kun he eivät ole yhdessä. Tämä merkitsee että äiti kokee taaperon sekä osana itseään sekä erillisenä tärkeänä ihmisenä. Tämä ainutlaatuinen sisäinen side taaperon ja äidin välillä auttaa äitiä arvioimaan koska taapero on valmis olemaan ilman häntä, kenen kanssa ja kuinka kauan, ja miten rakentaa silta erosta aiheutuneen kuilun yli kun taas ollaan yhdessä. Puhumalla tunteista, kokemuksista, tapahtumista. Jos lapsi ei eron aikana pysty säilyttämään sisäistä sidettä äitiin on hänen kehityksensä vaarassa häiriintyä ja hän saattaa menettää jo opitut taidot. Jos äiti ei pysty säilyttämään sisäistä sidettä lapseen hän saattaa menettää kykynsä kehittyä äitinä. Saattaa jatkaa lapsesta huolehtimista samaan tapaan kun hoitoon tullessa, eikä pysty seuraamaan ja vastaamaan lapsen muuttuviin tarpeisiin. Erna Furman kertoo että he ovat pkodissa usein nähneet että äiti joka on taaperon kanssa vain öisin. jatkaa usein tämän hoitamista ikään kuin lapsi olisi vauva. Hän saattaa jopa taantua kyvyssään huolehtia lapsesta. Äärimäsessä tapauksessa ei enää pysty huolehtimaan lapsesta äidin tavoin.

6 Esim. Eräänä päivänä pkodissa toinen lapsi puri Marya käteen. Mary ei reagoinut mitenkään, ei silloinkaan kun hänen hoitajansa, joka oli sattumalta nähnyt tapahtuman, riensi paikalle Marya lohduttamaan. Kun äiti tuli illalla hakemaan hoitaja kertoi tapahtuneesta. näytty hampaan jäljet ja pyysi anteeksi. Mary oli täysin ilmeetön kun äiti totesi että se oli Marylle aivan oikein koska hänkin oli aikaisemmin purrut toisia lapsia Äiti oli menettänyt tunteensa Marya kohtaan eikä enää pystynyt tuntemaan hänen kanssaan, aivan kuten Mary oli menettänyt omat tunteensa. Vanhemmuus ei ole mikään itsestään selvä asia, joka automaattisesti on olemassa. Edellytys vanhemmuuteen kasvamiselle on runsas vuorovaikutus kasvavan lapsen kanssa. Lapsen reaktiot äitiin ja heidän fyysinen yhdessäolo on miltei yhtä tärkeä äidin kehitykselle kun lapsen. Kaikki äidit tarvitsevat olla vauvansa kanssa ja huolehtia tästä aktiivisesti, että äidiksi kehittyminen pääsisi alkuun ja että saavutettaisiin se ainutlaatuinen kiinteä side lapseen joka mahdollistaa äidin ja lapsen kehityksen. Äidit eroavat toisistaan siinä miten paljon yhdessäoloa, huolehtimista, hoitamista ja vuorovaikutusta he tarvitsevat kehittyäkseen äidin roolissa. Eroja on myös siinä miten kauan kiinteän suhteen muododtuminen kestää ja miten paljon erot lapsesta tätä kehitystä häiritsevät. Useimmille äideille taapervaihe on vielä varsin haavoittuvaa aikaa. Riittävä mahdollisuus jatkuvaan aktiiviseen lapsesta huolehtimiseen on siksi ensiarvoisen tärkeää, ettei äidin ja lapsen välisen suhteen kehittyminen häiriinny. Olemme yleensä enemmän tietoisia lapsen tarpeista äidin suhteen, emmekä näe äidin melkein yhtä suurta tarvetta lapsen suhteen normaalissa kehityksessä. Tämä ei tietenkään merkitse sitä että lapsen kanssa oleminen on ainoa tekijä joka takaa normaalin äidin rooliin kehittymisen, ja etteivätkö muutkin tekijät saattaisi häiritä sen kehitystä. Mutta kyseessä on hyvin merkitsevä, usein unohdettu tosiasia joka on tärkeä pitää mielessä kun pohdimme päivähoidon vaikutuksia pieniin lapsiin Äidin hoivan laadukkuus on määriteltävissä jatkuvan keskeytymättömän sisäisen siteen olemassaolona lapseen, joka mahdollistaa sen että äiti voi tuntea yhdessä lapsen kanssa vaikka ovatkin erossa toisistaan. IV Mitkä tekijät vaikuttavat äidin ja lapsen kykyyn ylläpitää suhdetta toisiinsa Kokemukset ovat osoittaneet että seuraavilla tekijöillä on tärkeä osuus. Luettelo ei ole mitenkään kaikenkattava eikä ota huomioon tekijöiden yhteisvaikutuksia, eikä myöskään sisällä perheen menneisyyttä tai nykytilannetta. Tässä fokusoidaan erityisesti niihin tekijöihin jotka suoraan liittyvät äidin, taaperon ja hoitajan tapaan käsitellä erotilanteita. 1. Aika tekijä - miten usein lapsi on äidistä erossa - miten pitkä on ero - sisältyykö eroon lapsen fyysisistä tarpeista huolehtiminen * äidit ja taaperot kestävät parhaiten parin tunnin eroja aamupäivällä ja iltapäivällä, jolloin taapero on hereillä, aktiivinen. Hänen ei tarvitse syödä eikä nukkua, kylpeä, pukea tai herätä. Ts. silloin kun hänen ruumiiseensa kohdistuu mahdollisimman vähän stressiä ja hänen mielensä toimii optimaalisesti. 2. Paikka tekijä - missä lasta hoidetaan

7 - oma koti - muistuttavatko puitteet kotia - ovatko puitteet täysin kodista poikkeavia - onko taapero etukäteen tutustunut paikkaan - onko äiti ollut hoitopaikassa yhdessä taaperon kanssa tarpeeksi kauan ja siten että on kokenut kaikki ja kaiken mitä siellä on. * että taapero voi olla vakuuttunut äidin tietävän kaikesta siitä mitä taapero siellä tulee kokemaan ja osaa hahmottaa kaiken mielessään. - tietääkö taapero missä äiti eron aikana on ja mitä hän siellä tekee. Että taapero pystyisi myös mielessään näkemään äidin. On itsestään selvää että lapsen on helpompi säilyttää yhteys itseensä ja mielikuva äidistä kun häntä hoidetaan kotona ja vaikeutuu sitä myöten mitä huonommin hän paikan tuntee. Sekä mitä perusteellisemmin äiti ja lapsi ovat tutustuneet toistensa olinpaikkaan ja tekemisiin eron aikana sitä helpompi heidän on säilyttää yhteys toisiinsa ja luoda silta eron aiheuttaman kuilun yli tavatessaan taas. 3. Yhteinen eroon valmistelu ja sen käsitteleminen jälkeenpäin on tärkeätä ja auttaa molempia osapuolia hallitsemaan tilanteen. - Yht äkkiset, odottamattomat erot ilman siirtymävaihetta ja hyvästelyjä, sekä epävarmuus jälleennäkemisen ajankohdasta aiheuttavat melkoista stressiä. Useimmat meistä ovat tietoisia siitä miten vaikeata taaperon on sietää äidin yht äkkinen katoaminen ja epävarmuus paluun ajankohdasta. Tiedämme myös miten hätääntyneitä, raivoissaan ja suunniltaan äidit ovat jos heidän taaperonsa katoavat esim. tavaratalon tiskin taakse äidin sitä huomaamatta. Tai kun isä vie äidille kertomatta taaperon mukanaan kauppaan. 4. Kuka on lapsen kanssa eron aikana. - onko joku jonka taapero ja äiti tuntevat hyvin, jonka kanssa ollaan vietetty aikaa. Johon molemmat tämän takia luottavat ja joka muistuttaa lasta äidistä. * tämä on usein mahdollista jos hoitaja on perheen jäsen tai hyvä ystävä. - luovuttaako ja hakeeko äiti Sisäisen siteen säilyttäminen on paljon vaikeampaa, jopa mahdotonta kun: - hoitaja on jokseenkin tai täysin vieras äidille ja lapselle - kun äiti ei henkilökohtaisesti tuo ja hae lasta - kun lapsi siirtyy hoitajalta toiselle eron aikana 5. Äiti kokee olevansa vastuussa - onko äidistä ja taaperosta itsestään selvää että äidin ohjeita ja toivomuksia seurataan. Että äiti tietää ja hyväksyy kaiken sen mitä hoitaja lapsen kanssa tekee, ja millä tavoin - kysytäänkä äidiltä neuvoa jos jotain tavallisesta poikkeavaa tapahtuu - kertooko hoitaja äidille mitä lapsi on tehnyt ja sanonut ja mitä on tapahtunut eron aikana - kertooko äiti hoitajalle lapseen mahdollisesti vaikuttavista kotona tai matkalla tapahtuneista asioista, ja kertooko miten hoitaja voisi lasta näiden kanssa auttaa. Esim. vanhempien ero,

8 vatsakipu edellisenä iltana, autoonnettomuuden näkeminen matkalla pkotiin. Kun äiti kokee vastuun olevan hänellä ja kun hoitaja toimii äidin toivomusten mukaisesti, on äidin ja lapsen välinen tunneside paremmassa turvassa kuin mitä se on jos äiti luovuttaa lapsen hoitajalle sekä fyysisesti että psyykkisesti, antaen tämän huolehtia lapsesta haluamallaan tavalla, eikä edes ota selvää miten se tapahtuu. Toisin kuin isompi lapsi, taapero pystyy vain jakamaan äidin kanssa ne kokemukset joista äiti jo tietää. Tärkeätä on että äiti on tietoinen ja antanut suostumuksensa kaikelle sille mitä taapero tekee ilman häntä, oli sitten kyse hauskoista tai vähemmän hauskoista asioista. Jos äiti ei ole antanut suostumustaan tai ei edes ole asiasta tietoinen rasittaa tämä äidin ja taaperon välistä suhdetta ja vaikeuttaa sen toimivuutta. 6. Hoitajan asenne omaan tehtäväänsä - tekeekö työnsä ottamatta äidin paikkaa - rakentaako suhteen lapseen, ja käyttääkö sitä tavalla joka tukee ja auttaa äitiä ja lasta säilyttämään elintärkeän sisäinen siteen toisiinsa. * tämä onkin ehkä kaikkein vaikeinta että pystyy myöntämään että parasta mitä voi olla on olla toiseksi paras - hyvä hoitaja pitää aina mielessään lapsen, äidin ja äiti-lapsisuhteen - hyvä hoitaja tukee monella tavalla * ymmärtää ja tukee lapsen äitiä koskevia ajatuksia ja tunteita * muistuttaa lasta äidistä kun tämä näyttää sulkevan äidin mielestään ja on vaarassa hänet unohtaa * hyväksyy lapsen tyytymättömyyden kun lapsi pitää äidin hoitoa parempana * kun hoitajan kanssa tehdyt asiat tuntuvat hauskemmilta kun äidin kanssa tehdyt, hoitaja muistuttaa lasta että äitikin haluaa että lapsella on hauskaa hänen poissaollessaan ja että yhdessä kerrotaan äidille miten kivaa on ollut. * lapsen iloitessa äidin paluusta hoitaja hyväksyy ettei häntä enää tarvita * kun taapero kiusaa äitiä lähtötilanteessa, antaa hänen odottaa haluten vielä pelata yhden pelin hoitajan kanssa jne. Hoitaja kertoo äidille ja lapselle että Annalla on ilmeisesti ollut hyvin ikävä äitiä ja haluaa nyt äidin tuntevan miten vaikealta tuntuu odottaa kun on kova ikävä. Tämä on tärkeämpää kuin ylimääräinen peli hoitajan kanssa ja sitäpaitsi nyt on aika olla äidin kanssa. - Ei ole helppoa olla hyvä hoitaja kun äidillä on suuria vaikeuksia olla äiti ja kun lapsi osoittaa kiintyneensä läheisesti hoitajaan. On vaikeata tällöin muistaa että lapsen kyky kiintyä ja osoittaa hellyyttä on peräisin hänen suhteestaan tähän huonoon äitiin. Ilman tätä lapsi ei pystyisi luomaan minkäänlaista hyvää suhdetta. - Hoitaja ei voi auttaa äitiä ja taaperoa säilyttämään sidettä toisiinsa jos hänellä itsellään ei ole suhdetta molempiin, sekä äitiin että lapseen,

9 * jos hän ei pysty tuntemaan heidän kanssaan * jos hän ei tunne äitiä, tai ei kunnioita hänen äidin tarpeitaan * kun hänen on vaikeata ymmärtää lasta. Ehkä koska hänellä on liikaa hoidettavia lapsia, tai on asennoitunut pääasiallisesti huolehtimaan ruumiillisista tarpeista - Hoitaja ei tee työtään hyvin * kun kokee olevansa lapsen äiti, joko toinen äiti tai todellinen äiti. Tätä nähdään kun hoitopaikka koetaan lapsen toiseksi kodiksi, tai jopa varsinaiseksi kodiksi kun lapsi viettää siellä niin paljon aikaa päivästä. Näin käy vielä useimmin kun hoitaja on perheen jäsen tai kotiapulainen, isä tai isoäiti. Hoitajat jotka ottavat äidin roolin kiintyvät läheisesti lapseen mutta he sulkevat äidin pois ja myös äiti-lapsisuhteen tai sitten he kilpailevat äidin kanssa lapsesta: - hoitavat lasta omalla tavallaan, saattavat jopa kokea että tekevät sitä äitiä paremmin - eivät pidä äitiä ajan tasalla hoidon tai lapsen kokemusten suhteen, eivät mielellään seuraa äidin ohjeita ja toivomuksia - eivät tue lapsen äitiin liittyviä ajatuksia ja tunteita tämän poissaollessa, vaan kokevat tervetulleena lapsen välinpitämättömyyden äidin poissaolon suhteen - kun lapsi kertoo hoitajalle olevansa mieluummin tämän kanssa kuin äidin, kokee hoitaja tämän positiivisena osoituksens lapsen kiintymyksestä, eikä näe tätä hälyttävänä merkkinä lapsen ristiriidasta lojaliteetin suhteen, vaikeuksista käsitellä vihan tunteita äitiä kohtaan, ja vaikeuksista säilyttää elintärkeä side äitiin - Kun lapsella on kaksi tai useampia äitejä, on tämä osoittautunut häiritsevän lapsen kehitystä eri tavoin V Mitä tapahtuu kun eroon liittyvät stressit ylittävät äidin ja lapsen sietokyvyn ja häiritsevät heidän suhdettaan. Normaaliin kehitykseen kuuluu että taapero on kiinnostunut tutuista ihmisistä hänen ympärillään ja luo heihin kiinteitä ja merkitseviä suhteita. Nämä suhteet eivät korvaa äitilapsisuhdetta vaan ovat merkitseviä sen oheella. Tärkeätä on että äiti pysyy aina äitinä vaikka taapero vahvoista kehitykseen liittyvistä ristiriitaisista tunteista johtuen haluaakin välillä vaihtaa äidin parempaan äitiin. Kun taapero kohtaa vaikeutensa tässä vuorovaikutussuhteessa, saa hän hiljalleen otteen todellisuudesta ja oppii sen hyväksymään. Normaalin kehityksen aikana tulee myös tilanteita jolloin jonkun toisen kun äidin on huolehdittava taaperosta rajoitettuja aikoja. Jos erot käsitellään oikealla tavalla niistä saattaa muodostua hyödyllisiä kehittäviä oppimistilanteita joissa äiti ja lapsi voivat kokeilla pärjäämistä ilman toinen toistaan. Hallittavissa olevat stressit kasvattavat henkisiä lihaksia, kun taas liian pitkät, jatkuvasti toistuvat erot äidin ja taaperon välillä saattavat muodostua liian suurriksi, ei hallittavissa olevaksi stressiksi joko molemille tai toiselle ja joka vaarantaa suhteen jatkuvuuden ja toimivuuden. Tämän kaltaiset häiriöt eivät ole mitenkään uusi ilmiö lastenkasvatuksessa. Se ei myöskään rajoitu johonkin tiettyyn kulttuuriin tai yhteiskuntaluokkiin. Usein ei ainoastaan ole kyse siitä

10 että lapsella on useita äitejä, heitä myös usein viedään hoitoon hetken varoituksella, ystävien tai sukulaisten luo joita lapsi ei tunne, tai lähetetään kuten USAssa satojen kilometrejen päähän isovanhempien luo jotka ovat lapselle vieraita. Todellisuus on että aikaiset pitkät erot ja hoidossaolo ei ole uutta eikä rajoitettua. Mikä on ainakin Suomessa melko uutta on että siitä on tullut yhteiskunnan tukema kasvatuskäytäntö. Uutta on myös pyrkimys ymmärtää minkälaiset vaikutukset sillä on lapseen ja hänen kehitykseensä. Liian paljon päivähoitoa liian varhain on osoittautunut liian suureksi stressitekijäksi monen lapsen kohdalla. Lapset ovat hyvin erillaisia eivätkä kaikki kärsi eivätkä samalla tavalla mutta häiriöitä on tavattu tarpeeksi usein että voidaan puhua riskistä kaikkien kohdalla. Kun jatkuvuus äiti-lapsisuhteessa katkeaa lapsen on vaikeata sisäistää ja omaksua niitä perusvalmiuksia jotka ovat välttämättömiä itsestä huolehyimisessa, oppimisessa ja eri taitojen hallitsemisessa. Erna Furman kertoo että säännöllinen konsultaatiotyö p.kodeissa on antanut mahdollisuuden seurata miten taaperot, äidit ja hoitajat kokevat ja toimivat pkodin eri tilanteissa ja soveltaa sitä ymmärtämystä mitä lapsesta terapioiden kautta ollaan saatu kehittämällä ennaltaehkäiseviä käytäntöjä lasten hoidossa. Vaikka monet eri tekijät saattavat häiritä taaperon kehitystä on usein kuitenkin mahdollista osoittaa jonkun tietyn hoitokäytännön merkitys kun pystytään vähentämään stressiä ja seuraamaan sen vaikutusta lapseen. VI Onko mahdollista kehittää hoitokäytäntöjä pkodissa niin että haittavaikutuksilta vältyttäisiin Terapioista saatujen oivallusten avulla ja lahjakkaiden p.hoidon ammattilaisten kanssa tehdyn pitkän yhteistyön tuloksena ollaaan kehitetty lähestymistapoja jotka ovat vähentäneet stressiä joidenkin taaperoiden kohdalla niin että ollaan päästy vaikeuksien yli ja ehkä autettu toisia välttymään mahdollisilta vaikeusilta. Erna Furman toteaa että asenteiden ja käytäntöjen muuttaminen p.hoidossa yllämainitulla tavalla on vaikeata, asettaa paljon vaatimuksia äidille sekä hoitajalle mutta antaa myös monia ilonaiheita ja tyydytystä yhteisestä ponnistelusta. Hoitaja on avainasemassa Kun hoitaja on henkilö joka pitää taaperoista, kokee ymmärtävänsä heitä on hänen myös helppoa oppia ymmärtämään ja saamaan tunneyhteys ylläolevaan pohdiskeluun: 1. Ymmärtämään mitä on olla taapero ja mitkä ovat ne kehitysaskeleet jotka hänen on otettava 2. Mitä äiti-taaperosuhde pitää sisällään ja mikä sen merkitys on 3. Eron mahdolliset vaikutukset tähän suhteeseen 4. Monet tavat joiden avulla luoda silta äitiin eron aikana 5. Tietää mikä hänen roolinsa on suhteessa äitiin ( auttaa tätä säilyttämään tunne omasta tärkeydestään lapsen elemässä), sekä lapseen ( auttaa tätä säilyttämään suhde äitiin miljöössä joka vastaa hänen kehitystarpeitaan).

11 Hoitaja pyrkii kehittämään ja toteuttamaan tapoja miten toteuttaa tätä lähestymistapaa. Vastaanottokäytäntö on eräs näistä tavoista. Miten lapsi ja äiti otetaan vastaan kun aloittavat pkodissa 1. Omahoitaja ottaa yhteyden perheeseen mahdollisimman pian sen jälkeen kun lapsi on saanut pkoti paikan. Pyytää vanhempia käymään ja varaamaan tapaamiseen tarpeeksi aikaa ja että ensimmäiseen tapaamiseen vanhempien tulisi tulla ilman lasta. jos jompikumpi vanhemmista on estynyt tulemasta tehdään selväksi että se vanhempi jolla on pääasiallinen vastuu ollut tähän saakka lapsen hoidosta on paikalla ( tavallisest äiti) 2. Ensimmäinen tapaaminen - tutustutaan pkotiin - äitiä kuunnellaan * hänen tunteitaan uuden tilanteen edessä * hänen ajatuksiaan ja odotuksiaan * miten äiti ymmärtää hoidon merkityksen * miten vakaasti kehittynyt äitiyteen Tämä auttaa hotajaa näkemään miten parhaiten välittää pkodissa olon todellisuuden että: - Äidin suhde lapseen tulee säilyä tärkeimpänä asiana lapsen elämässä - Että äidin vastuu ja merkitys lapsen elämässä ei tule vähenemään, että pitkä päivittäinen ero tulee hankaloittamaan ja stressaamaan tätä suhdetta - Että hoitajan tärkein tehtävä on säilyttää äiti lapsen mielessä ja sydämessä - Että äidin tulee myös osallistua p.kodin työhön * auttaa lasta tämän tunteiden kanssa * olla varautunut käsittelemään myös negatiivisia reaktioita kuten uhmaa, nukkumisvaikeuksia, kastelua - Aluksi tärkeätä varata aikaa lapsen auttamiseen uuden tilanteen kanssa * ainakin 1-2 viikkoon - äiti tutustuu yhdessä lapsen kanssa pkotiin ja omaanhoitajaan, ensin lyhyitä aikoja sitten pitempiä - äiti näkee kunnolla mitä lapsen päivään sisältyy - äiti ja omahoitaja saavat alkutuntuman toisistaan - kaikki kolme alkavat luottaa toisiinsa Useinmiten äidit ovat osallistuneet innolla tutustumiseen ja ovat pitäneet tätä tärkeänä - ovat olleet tyytyväisiä että heidät on otettu tällätavoin vastaan - kun ero on ajankohtainen on monia tapoja pitää yhteyttä * tulleet lounastamaan lapsen kanssa * soittaa tittyyn aikaan * hakee aikaisemmin silloin kun mahdollista * kuuntelee ja kertoo tunteista Tutustumisvaihe on myös hoitajallt tärkeä - oppii ymmärtämään äiti-lapsisuhdetta, heidän tapaansa olla yhdessä, tehdä asioita miten puhuvat toisilleen - tutustuu äitiin ja lapseen

12 3. Kun äiti jättää lapsen p.kotiin - Hoitajan keskeinen tehtävä on tukea ja ilmaista sanoin lapsen tunteita jotka liittyvät äitiin, eroon ja jälleentapaamiseen - Taaperon on hyvin vaikeata pitää kiini tunteista ja kokea niitä ilman äitiä, tämä ei koske ainoastaan äitiin liittyviä tunteita vaikka se onkin ensimmäinen askel. Kun taaperoa autetaan tunnistamaan ja kestämään äitiin kohdistuvia vihan, surun ja ikävän tunteita, auttaa tämä häntä säilyttämään yhteyden äitiin ja kehittämään suhteen hoitajaan. Tämä taas auttaa heitä kestämään ja jakamaan muihin asioihin liittyviä tunteita. Ilman apua tunteiden kanssa taapero kyllä säilyy hengissä mutta ei toimi persoonana. Lapset saattavat vasta pystyä tuntemaan äidin palatessa. esim.: Hoitaja pani merkille että pieni uusi poika kosketti korvaansa jatkuvasti, vaikka hän oli täysin ilmeetön hoitaja päätteli että pojan korvaan sattui. Hän ilmaisi tämän pojalle. Soitti hänen äidilleen jonka jälkeen poika hyväksyi hänen lohduttavan sylin hiljaa. Heti kun äiti ilmestyi paikalle poika juoksi hänen syliinsä ja purskahti itkuun. Myöhemmin osoittautui että pojalla oli kivulias korvatulehdus. Pojalla oli kyky tunnistaa ja tuntea kipua sekä hakea apua, muttei vielä pystynyt sitä tekemään hoitajan kanssa. Kun äiti ja hoitaja kertvat toisilleen lapsen kokemuksista heidän kanssaan, kumpikin pystyy auttamaan lasta asiaankuuluvien tunteiden kanssa ja tekemään niistä omia ja itseen kuuluvia. Äiti auttaa myös puhumalla kotona hoitajasta, ja tukemalla lapsen ikäväntunteita hoitajaa kohtaan. Viikottaiset ja päivittäiset rutiinit auttavat pieniä lapsia hahmottamaan koska odottaa äidin tuloa, koska viikonloppu tulee, kehittää heidän ajantajuaan ja muutoksien hallintaa. Siirtymiset äidille ja äidiltä hoitajalle ovat vaikeita hetkiä kaikille Lapsi: Lojaliteetti ristiriidat, päivänaikaa patoutuneet tunteet äitiä kohtaan. Jännitykset äidin ja hoitajan välillä heidän roolinsa suhteesa lapseen. Hyvä hoitaja pyrkii olemaan mukana ja tukena näissä tilanteissa erit. kun äiti joutuu koville. Esim. Eräänä päivänä Tomilla oli erityisen vaikeata ja antoi äidin tämän tuntea lähtötilanteessa Hoitaja ei puuttunut osaamalla paremmin. Ei teeskennellyt ettei tilannetta nähnyt. Ei myöskään seissyt ja katsellut. Hän nappasi syliinsä karkuteilla olevan Tomin ja antoi hänet äidille. soitti sitten illalla ja sanoi: Olen pahoillani että Tomi vielä tällätavoin näyttää miten ikävä hänellä on ollut. Tämä on sinulle varmaan aika hankalaa. Miten haluaisit että sinua autettaisiin. Mietitään yhdessä ja tehdään suunnitelma

13 Kun äiti kokee että hän hallitsee tilanteen ja että häntä kunnioitetaan, kunnioittaa hän myös hoitajaa, ja oppii hänen tavoistaan kohdella lasta, pyytää neuvoja ja haluaa keskustella huolistaan. Tarkoitus ei ole että hoitaja asettuu asiantuntijaksi vaan kuuntelee ja kertoo mitä toiset äidit tekevät ja mistä on ollut pkodissa apua. Hoitopaikan puitteet, materiaalit Kokeneet lastenhoitajat ovat yksimielisiä että parhaat leikkikalut taaperolle löytyy kotoa. Vanhat padat kupit ja kauhat. esineet jotka tuovat kotiympäristön mieleen. on tärkeä pyrkiä luomaan kotia muistuttava ympäristö, sekä myös antaa taaperolle mahdollisuus tutkia ympäröivää maailmaa. Parhaat retket tehdään keittiöön, siivouskomeroon tai pesutupaan. Ja on vielä parempi jos taapero tämän lisäksi pystyy tekemään näissä paikoissa asioita. Lelut ja uudet materiaalit tulisi esitellä yksi kerrallaan ja hitaasti, lapsen valmiudet ja hoitajan kyvyn leikkiä huomioiden. Jaetun tyydyttävän kokemuksen kautta merkitsevän vuorovaikutuksen puitteissa lapsi oppii parhaiten. Näemme että lapsi hallitsee hoitoon liittyvän stressin kun hänen kehityksensä menee eteenpäin hän on innokas ja motivoitunut oppimaan uusia asioita, iloinen ja ylpeä kun osaa yhdessä äidin ja hoitajan kanssa.

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1 kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Tarja Lund : koulutusaineisto Sivu 1/5

Tarja Lund : koulutusaineisto Sivu 1/5 Tarja Lund : koulutusaineisto Sivu 1/5 ERON TYÖSTÄMINEN PÄIVÄHOIDOSSA ( 3-5v ) Päivähoidossa aloittaminen on lapsen elämässä vaativa askel. Kokemus voi edistää lapsen kehitystä mutta voi sitä myös häiritä.

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

Valppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat

Valppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista kestävämmät. Jos tulostimesi ottaa vastaan paksumpaa paperia

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014 Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

LAPSEN EROKRIISI (1/2) LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Vanhemmuussuunnitelma

Vanhemmuussuunnitelma Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen Yhdessä elämään Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen. Ystävyys ja toimeen tuleminen Aikuisten tehtävä on auttaa lapsia ymmärtämään ystävyyden erilaisuutta, ja sitä että kaikkien

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kirsi Tuomi FM, musiikki- ja theraplay terapeutti Asta Rossi Sosionomi (AMK),

Lisätiedot

Päihteet lapsen silmin. mitä lapseni ajattelee, kun juon?

Päihteet lapsen silmin. mitä lapseni ajattelee, kun juon? Päihteet lapsen silmin mitä lapseni ajattelee, kun juon? Hei leikki-ikäisen äiti tai isä! Sinulla on pieni tyttö tai poika. Päivissä on vauhtia, kun elät hänen kanssaan. Saat olla mukana, kun lapsesi kasvaa

Lisätiedot

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 4 EI JOO 1. Tuntematon ja tuttu ihminen Tavoite: Tuntemattoman ja tutun eron ymmärtäminen.

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa HOITO- JA HOIVATOIMISTO Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingissä Arvokas elämä ja hyvinvointi Kansallinen arvoperusta Erään sosiaalipalvelulakiin

Lisätiedot

Vanhemmuussuunnitelma

Vanhemmuussuunnitelma Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Ohjaaminen ja mentalisaatio

Ohjaaminen ja mentalisaatio Ohjaaminen ja mentalisaatio Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Elina Kärkölä, HuK, puheterapeutti, itsenäinen ammatinharjoittaja Mentalisaatio on kahden kokemusmaailman, oman mielen ja toisen mielen

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä?

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä? NELJÄVUOTIAS KOTONA KYSELY VANHEMMILLE KESKUSTELUN POHJAKSI Lapsen nimi Syntymäaika Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Äiti/huoltaja Isä/huoltaja Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu,

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Sharie Coombes. Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu

Sharie Coombes. Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot