Jelppis-Tiimi. Uusia ideoita liiketoimintaan 6 / Valmentaja kysyy oikeat kysymykset s. 22. brändivalmennuksesta s. 24
|
|
- Sofia Heikkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KUVA: ESA SILTALOPPI 6 / 2011 R a n n i k k o - P o h j a n m a a n Y r i t tä j ät R y: n j ä s e n l e h t i Uusia ideoita liiketoimintaan brändivalmennuksesta s. 24 Valmentaja kysyy oikeat kysymykset s. 22 Jelppis-Tiimi Suomen paras pienosuuskunta s. 6
2 2 sisällys 6 / 2011 terveys & hyvinvointi Johtaminen kannattaa aina Lohdutuksen liekki Kokonaisvaltaista hyvinvointia palautumisen kautta 3 Myönteinen elämäntapa on päätöksestä kiinni 4 Hallitus 5 Mitä hyvinvointi on? 6 Jelppis-Tiimi on vuoden pienosuuskunta Suomessa 8 Kompassi - suunta kohti työhyvinvointia 9 Työkyky kuntoon 10 Kokonaisvaltaista hyvinvointia palautumisen kautta 11 Vaasan kaupunki tarvitsee sosiaali- ja terveysalan yrittäjiä 12 Vaasan kaupungin hankintapalvelukeskus ja VY tiedotusyhteistyöhön 13 OLE-objekti 14 Opiskelijat apuna päiväkodin arjessa 15 Lohdutuksen liekki 16 Ryhmäeläkevakuutus täydentää hyvää johtamista 17 Turvaa yrityksesi maksuvalmius tänään 18 Pasi Roimela 18 Rekrytointituki ja rekrytointikoulutus helpottavat työllistämistä 20 Älä odota viimeiseen hetkeen! 21 Johtaminen kannattaa aina 22 Valmentaja kysyy oikeat kysymykset 24 Uusia ideoita liiketoimintaan brändivalmennuksesta 25 Vaasasta ei enää lähdetä ostoksille Seinäjoelle 26 Tapahtumat ja tapaamiset 27 Nordeassa tapahtuu 28 Hyvinvointivaliokunta 29 Menu Vaasan Yrittäjät Mystery Shoppaajia eli haamuasiakkaita liikkeellä 31 Pilvipalvelut säästävät yrittäjän aikaa ja rahaa 32 Fyrrypiste tarjoaa tasapainottavia hoitoja keholle ja mielelle 33 Vähäkyrö hallitus 34 Hoiva-ala, Vaasan Yrittäjien jäsenyritykset 34 Uudet jäsenet VAASAN YRITTÄJÄT RY Hietasaarenkatu Vaasa JAKELU Jäsenyritykset sekä sidosryhmät PAINOS: 1300 kpl, ILMOITUSMYYNTI Hietasaarenkatu Vaasa (06) Avoinna: ma pe klo 8 16 PAINOPAIKKA Wasa Graphics Oy PÄÄTOIMITTAJA Tuula Töyli ULKOASU JA AINEISTOT C2 Advertising Tom Båssar y-pressi@c2.fi ILMESTYY (AINEISTO) 1/ (04.02) 2/ (25.03) 3/ (27.05) 4/ (12.08) 5/ (03.10) 6/ (18.11) TEEMAT VUONNA /11 Tietotekniikka & Tietoliikenne 2/11 Rakentaminen & Kiinteistöt 3/11 Liikenne & Matkailu 4/11 Teollisuus & Logistiikka 5/11 Kauppa & Palvelu 6/11 Terveys & Hyvinvointi
3 3 Myönteinen elämäntapa on päätöksestä kiinni Olemme saaneet nauttia harvinaisen lämpimästä syksystä, eikä lumesta ole tietoakaan. Pimeys kuitenkin yllättää meidät heti iltapäivällä, jokavuotinen kaamos on edessämme tahdomme sitä tai emme. On aivan selvää, että meneillään oleva vuodenaika vaikuttaa vireystasoomme. Mutta onneksi tarjolla on jos jotakin, joilla luvataan piristystä tähän vuodenajan tuomaan apaattisuuteen. Kirkasvalohoidolla saadaan ihmeitä aikaan, eikun napit korviin ja valoa aivoille niin vireys paranee. Popsimme sisäisesti vitamiinipillereitä, tutkimuksen mukaan yleensä varmuuden vuoksi, mutta myös kohentaaksemme terveydentilaamme. Me pyrimme syömään terveellistä ravintoa. Tämän päivän trendi, karppaus on vienyt monen henkilön mukaansa. Olemme innokkaita kokeilemaan uusia dieettiohjelmia pitääksemme painomme kurissa tai saavuttaaksemme ihannepainomme. Uutuudet ovat jonkin aikaa pinnalla, kunnes joku taho julistaa ne epäterveelliseksi tai, ettei vaikutuksista ole tieteellisiä todisteista. En kuitenkaan väheksy yllä mainittujen asioiden vaikutusta hyvinvointiimme ja mielialaamme. Itse pidän tärkeimpänä sitä, mitä tai miten ajattelemme ja miten asennoidumme elämän vastoinkäymisiin. Negatiivinen ajattelu on helppoa, tarvitsee vain tyytyä osaansa, siihen on myös helppo mennä mukaan. Vastoinkäymisten kohdatessa myönteisen asian näkeminen vaatii hiukan ponnistelua, tästä on kuitenkin mahdollisuus muodostua jopa elämäntapa. Kaikella on aina kaksi puolta. Jokainen meistä kuitenkin päättää itse ajatteleeko negatiivisesti vai positiivisesti, se on päätös siinä missä muutkin päätökset. Kaikella on aina kaksi puolta. Jokainen meistä kuitenkin päättää itse ajatteleeko negatiivisesti vai positiivisesti, se on päätös siinä missä muutkin päätökset. Olemme syksyn aikana joutuneet Eurooppaa koskevien kriisien keskelle. Ensin Kreikka, sitten Italia, tuleeko perässä Ranska ja ehkä vielä muitakin maita, sen aika näyttää. Kun elämme globaalia markkinataloutta, vaikutukset tuskin jäävät vain Eurooppaan. Se mitä tämä vaikuttaa meidän valtion, yrittäjien ja yksittäisten kansalaisten talouteen, on vielä näkemättä. Kieltämättä, tarvitaan todella asennetta löytää näistä tapahtumista jotain positiivista. Jos ei muuta, niin Suomi ei ole vastaavassa tilanteessa ja toivokaamme ettei koskaan sinne joudukaan. Pohjanmaalla olevia yrittäjiä pidetään ainutlaatuisina, olkaamme siitä ylpeitä ja kantakaamme tuota viittaa kunniakkaasti. Vuosi on lopuillaan ja Joulu lähestyy kovaa vauhtia. Suokoon se kaikille mahdollisuuden rentoutumiseen, antaen aikaa itsellemme ja läheisillemme. Toivotan teille kaikille Joulurauhaa. Kiitokset kuluneesta vuodesta myös yhteistyökumppaneille, hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Jollet pidä jostain, muuta sitä. Jollet voi muuttaa sitä, muuta tapaa jolla siitä ajattelet. Pentti Risberg Vaasan Yrittäjät ry Puheenjohtaja
4 4 VAASAN YRITTÄJÄT ry:n HALLITUS Toimisto Puheenjohtaja TUULA TÖYLI Hietasaarenkatu Vaasa puh. (06) GSM tt@vaasanyrittajat.com PENTTI RISBERG MRP Risberg Oy Sammonkatu Vaasa GSM pentti.risberg@mrp.fi EIJA KÄNSÄLÄ Vaasan yrittäjänaiset Puheenjohtaja GSM eija.kansala@optiset.net KENNET KRONMAN Markkinointijohtaja OK Perintä Oy Tiilitehtaankatu 7A VAASA GSM kennet.kronman@okperinta.fi TUULA KAMILA IRIS optikko-optiker Kauppapuistikko Vaasa puh. (06) GSM tuula.iris@netikka.fi PEKKA PELLINEN Pohjanmaan Rakennuspalvelu PRP Oy Pajakatu Vaasa GSM info@prpoy.com TUUKKA TURUNEN Contium Vaasa Hovioikeudenpuistikko 13 A Vaasa GSM tuukka.turunen@contium.fi ANNELI FRANTZÉN Viestintätoimisto Impact Singsbyntie Vaasa GSM impact@anvianet.fi CAROLA SVAHN-SALOMÄKI Karisma Vaasanpuistikko Vaasa GSM carola@karismavaasa.fi RAINE VASANOJA Vasek Alatori 1 A Vaasa GSM raine.vasanoja@vasek.fi HANNA KOSKI Nuoret yrittäjät HK-Import oy Koulukatu 18 B 9 GSM hanna.koski@hk-import.fi JUHANI AHOLA Jannen Saluuna Kirkkopuistikko 22 B Vaasa GSM charlotta.ahola@jannensaluuna.com PENTTI KANANOJA Pentti Kananoja Oy Kalliotie Laihia GSM pentti.kananoja@elisanet.fi HEIKKI KILPIÖ Uwira Oy Vasaratie Vaasa GSM heikki.kilpiö@uwira.fi
5 5 Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi viittaa yleiskielessä vaurauteen ja hyvään terveydentilaan. Yhteiskunnallisena käsitteenä hyvinvoinnille on erilaisia märitelmiä ja mittareita. Hyvinvointi koostuu useista tekijöistä, sekä mitattavista asioista että yksilökohtaisista arvostuksista ja tuntemuksista. Mitattaviksi hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan yleensä terveys, elinolot ja toimeentulo. Yksilöllisiksi hyvinvoinnin osatekijiksi luetaan taas sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen ja onnellisuus. Nämä hyvinvoinnin eri osatekijät tukevat yleensä toinen toistaan. Yrittäjän terveys ja hyvinvointi on yrityksen tärkein voimavara. Yrittäjän hyvä terveys tukee myös yrittämistä ja yrityksen menestymistä. Ossi Aura on tehnyt tutkimuksen Yrittäjien hyvinvoinnin tilata Suomessa Tutkimuksella haettiin tietoa suomalaisten yrittäjien hyvinvoinnista ja sen yhteyksistä terveyteen, työtehoon ja yritystoiminnan perusasioiden sujuvuuteen. Yrittäjän hyvä terveys tukee myös yrittämistä ja yrityksen menestymistä. Tutkimuksessa näkyi selvästi, että yritystoiminnassa aineettoman pääoman rooli on kasvanut viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, joidenkin arvoiden mukaan tällä hetkellä % yritystoiminnan arvosta on luonteeltaan aineetonta. Aineettomaan pääomaan sisältyy henkilöstön arvo, tuoteiden brändin arvo, työ- ja tuotantoprosessin arvo. Tutkimuksen tuloksena ilmeni myös uusi käsite yrittäjyystehokkuus. Yrittäjätehokkuuden kokonaisuuteen on esitetty yrittäjän elämään ja yrittäjyyteen liittyvät kriittiset menestystekijät. Yrittäjyystekokkuus koostuu viidestä eri elementistä: osaaminen, elämänhallinta, työympäristö ja - välineet, sidosryhmät ja verkostot sekä riskienhallinta. Pystyttiin osoittamaan selkeät yhteydet elämäntapojen ja työvälineiden suhteen työkykyyn ja työtehokkuuteen. Lisäksi esitettiin tuottavuustyökalujen elämänhallintaan ja sidosryhmiin ja verkostoihin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hyvät viestintän ja asiakashallintaan liittyvät tuottavuustyökalut selittävät % uusasiakashankinnan haasteista. Kun tuttavuustyökalut ovat kunnosaa, asiakashankinta sujuu. Elämänhallinnan osalta tulos tarkoittaa sitä, että perustöykalujen ja menetelmien ollessa kunnossa jää aikaa myös perheelle. Aika mielenkiintoista! Tarkoittaako tämä sitä, että meidän tulee omalta osaltamme satsata hyviin ohjelmiin ja työkaluihin, jolloin jää aikaa tuottavuuteen ja perheelle. Kaikesta huolimatta muistakaa levätä. Joulu on jo tulollaan ja toivon mukaan kaikki saavat viettää edes muutaman päivän lomaa. Hyvää Joulun odotusta! Tuula Töyli Toimitusjohtaja Vaasan Yrittäjät ry
6 6 Jelppistiimiläiset auttavat asiakkaitaan mm. aamutoimissa, lääkkeiden ottamisessa, pukeutumisessa, ruokailussa ja siivouksessa. Asiakasta voidaan myös saatella lääkäri- ja muille asiointikäynneille. Palvelutarpeet eri asiakkaiden välillä vaihtelevat suuresti. Joidenkin luona käymme jopa kuusi kertaa vuorokaudessa ja joidenkin luona vain kerran tai pari kuukaudessa. Myös asiakkaiden terveydentila ja jaksaminen voivat tuoda muutoksia aikatauluihin. Työvuorolistaamme voidaankin verrata palapeliin, jossa palat täytyy asetella paikalleen joka päivä, Häggblom kuvaa toiminnan koordinointia. Jelppis- Teksti: Anneli Frantzén Viestintätoimisto Impact Kansi- ja sisäsivukuva: Esa Siltaloppi Siltaloppi Productions Oy Tiimion vuoden pienosuuskunta Suomessa Koti- ja hoivapalveluihin erikoistunut Jelppis-Tiimi valittiin tänä syksynä vuoden pienosuuskunnaksi Suomessa. Keskeisiä perusteita valinnalle olivat toiminnan järjestäytyneisyys ja laatu, henkilökunnan työtyytyväisyys, työhyvinvointi ja koulutus sekä yhteistyö alueen kuntien kanssa. Palkinto tuli Jelppis-Tiimille 14 vuoden määrätietoisesta toiminnasta. Osuuskunta sai alkunsa vuonna 1997, kun yhdeksän laman seurauksena työttömäksi jäänyttä naista ja kaksi miestä eri hoiva-aloilta päättivät työllistää itse itsensä osuuskuntaperiaatteella. Vuosien kuluessa toimintaa on keskitetty ja osa palvelumuodoista on jäänyt kokonaan pois. Myös henkilökunnan määrä on kasvanut, ja palkkalistoilla on tänä päivänä 27 kokopäivätoimista ja 13 osa-aikaista työntekijää. Kenttähenkilökuntaan kuuluu sairaanhoitajia, lähihoitajia, kotitaloustyöntekijöitä sekä sosionomi. Toimistolla työskentelee lisäksi kolme hallinnollisista asioista vastaavaa henkilöä. Koti- ja hoivapalveluja ikäihmisille Jelppis-Tiimin toiminta-ajatuksena on tarjota yksilöllistä tukea ja apua henkilöille, joiden ikä, sairaus tai vamma estää tai vaikeuttaa selviytymistä kotona. Asiakkaita on lähes 300, heistä pääosa ikäihmisiä. Lisäksi asiakaskuntaan kuuluu vammaisia ja heidän perheitään. tavoitteenamme on tukea asiakkaan kotona asumista mahdollisimman monipuolisesti ja pitkään Tavoitteenamme on tukea asiakkaan kotona asumista monipuolisesti ja mahdollisimman pitkään. Asiakassuhde käynnistyy yleensä asiakkaan tai hänen omaisensa yhteydenotosta. Sovimme ilmaisesta neuvottelukäynnistä ja teemme alustavan palvelusuunnitelman. Samalla tarkistamme, että koti on asiakkaalle turvallinen ympäristö asua. Jos kyse on palveluseteliasiakkaasta, mukana on myös kaupungin kotipalveluohjaaja, Jelppis-Tiimin palvelupäällikkö Birgitta Häggblom kertoo.
7 7 Birgitta Häggblom (vasemmalla) ja Riitta Yli-Arvo ovat olleet kehittämässä Jelppis-Tiimin toimintaa alusta lähtien. Työtyytyväisyys korkealla Jelppis-Tiimi on saanut työntekijöiltään erinomaiset arviot työtyytyväisyys- ja työhyvinvointitutkimuksissa. Tulosten taustalla on henkilökunnan kuunteleminen ja työnkuvan muovaaminen kunkin työntekijän yksilöllisiin toiveisiin. Monet työntekijämme haluavat päättää itse, kuinka ja koska he tekevät työtä. Nämä toivomukset sovitamme yhteen työvuorolistamme kanssa, laatupäällikkö Riitta Yli-Arvo valottaa osuuskunnan toimintatapoja. Muilta osin henkilöstöpolitiikkaan pätevät hänen mukaansa samat periaatteet kuin yrityksissä yleensä. Pyrimme luomaan tiimiin yrittäjyysajattelua ja perheyrityksen fiilistä. Haluamme kasvattaa työntekijöitä näkemään yksittäisten tehtävien ylitse kokonaisuuksia. Uusia työntekijöitä valittaessa arvioimme myös heidän edellytyksiään sitoutua toimintaan. Sitoutunut työntekijä voidaan ottaa hakemuksesta osuuskunnan jäseneksi. Jäsenenä hän voi osallistua osuuskunnan kokouksiin ja saada parempaa korvausta työstään, Yli-Arvo kertoo.
8 8 Kompassi - Teksti: Milja Helin Kuva: Etera/Aare Juss suunta kohti työhyvinvointia Yrittäjän pitää huolehtia paitsi omasta myös työntekijöidensä työhyvinvoinnista. Eteran Kompassi on uusi työkalu yrityksen suunnitelmalliseen ja tulokselliseen työhyvinvointiin. Hyvä työilmapiiri, työyhteisö ja esimiehen tuki ovat tutkitusti keskeisiä syitä viihtyä työelämässä. Jos työntekijä voi hyvin, hän jaksaa puurtaa töissä, innostua uusista asioista ja nauttia harrastuksista. Työstä saa silloin voimaa, joka kantaa pitkälle ja vaikuttaa myös yrityksen tulokseen. Työhyvinvoinnin kehittäminen on osa yrityksen kehittämistä. Työhyvinvoinnille tärkeimmät tekijät liittyvät yrityksen rakenteeseen, toimintaan ja johtamiseen. Päivittäisessä työssä esimiestyöllä, työn organisoinnilla, pelisäännöillä ja tiedonkululla on suuri merkitys henkilöstön hyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja viihtymiseen, sanoo työhyvinvoinnin suunnittelija Taina Muukka Eterasta. Työhyvinvointia kaikille Hyvinvoiva johtaja jaksaa johtaa myös muita hyvään kuntoon. Työhyvinvointi on kuitenkin paljon muutakin kuin jumppaa ja kunnosta huolehtimista. Kompassi on verkkopalvelu, joka ohjaa yritystä työhyvinvoinnin suunnitelmalliseen ja ammattitaitoiseen johtamiseen. Verkkopalvelu auttaa kysymysten avulla etenemään askel askelelta työhyvinvoinnin kehittämisessä ja tarjoaa yritykselle tietoa ja välineitä työhyvinvointiin. Kompassi on yritykselle helppo tapa aloittaa ja kehittää työhyvinvointitoimintaa, hyvää johtamista ja hyvinvoivaa työpaikkaa. Kompassi-työkalun elementtejä ovat kartoitus, suunnittelu, toteutus ja seuranta. Aluksi kartoitetaan yrityksen työhyvinvoinnin nykytila ja kehittämiskohteita. Sen jälkeen palvelusta saa suunnitelmaehdotuksen alustavine toimenpiteineen ja työkaluineen. Toimenpiteet ja sovitut vastuut tallentuvat vuosikelloon, jonka avulla suunnitelmien toteutumista on helppo seurata. Kenelle Kompassi? Eteran Kompassi on tarkoitettu erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten työhyvinvointitoiminnan kehittämiseen. Palvelu sopii myös yrityksille, joilla ei ole työhyvinvointitoimintaa entuudestaan, kertoo Muukka. Kompassin voivat saada käyttöönsä Eteran asiakasyritysten henkilöstö- ja työhyvinvointiasioita hoitavat henkilöt ja johto. Lisätietoa Kompassi-palvelusta saat osoitteessa: etera.fi/kompassi Lisätietoa yrittäjän työhyvinvoinnista ja Yrittäjän vointivisan löydät osoitteesta: etera.fi/yrittajakunto
9 9 Työkyky kuntoon Yrityksen menestyksen ja samalla työkyvyn säilymisen taustalla tärkein tekijä on yrittäjän työhyvinvointi. Työhyvinvointi käsitteenä on laaja, joka koskee niin johtamista, osaamista, työolosuhteita kuin myös työntekijän terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja työkyvyn ylläpitämistä. Sen tulisi olla osana kaikkia yrityksen strategisia toimia, työhyvinvoinnin johtaminen. Suuri osa varhaisista eläköitymisistä, pitkittyneistä sairauslomista ja työkyvyttömyysjaksoista voitaisiin ehkäistä varhaisen välittämisen ja toimivan kuntoutuksen sekä yksilöllisemmän työurasuunnittelun avulla. Yrittäjä ei voi ulkoistaa työhyvinvointia, mutta se tarvitsee kumppaneita työhyvinvoinnin tueksi. Tärkeä ja läheisin kumppani on oma työterveyshuolto. Toimintasuunnitelmavaiheessa he kirjaavat yhteiset tavoitteet ja yhteistyössä sovittavat käytännöt, joiden mukaisesti työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan osapuolten yhteistyönä. Kaikkien osapuolien on sitouduttava kirjattuihin toimiin. Työhyvinvointia tulee voida mitata, jolloin se voidaan todeta ja sen seuraaminen on mahdollista. Mittarit ovat yrityksen johdolle tärkeä työväline työhyvinvoinnin johtamisen kehittämiseksi ja onnistumiseksi. Työhyvinvoinnin johtaminen on tulevaisuudessa myös suuressa roolissa kun yritykset rekrytoivat työntekijöitä, asiantuntijoita tai johtajia. Yrityksen imago, hyvä työhyvinvoinnin johtaminen kaikilla tasoilla ovat tulevaisuutta, jonka avulla myös yrityksen tehokkuus, tulos- ja kilpailukyky parantuvat. Työkykyä tarkastellaan kolmella eri tasolla. Työkyvyn ylläpito kuvaa tilannetta kun terveys ja työkyky ovat kunnossa. Toisella tasolla työkyvylle on ilmaantunut uhkatekijöitä. Työkyvyn tai terveyden riskitekijöiden vähentämiseksi tarvitaan tukitoimia, joiden avulla voidaan puuttua riskitekijöihin suunnittelemalla toimenpiteet. Kolmas taso kuvaa tilannetta, jolloin työkyvyssä on jo havaittavissa alentumaa. Ohessa esimerkkejä eri tasojen tukitoimista. TYÖKYVYN YLLÄPITO Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, terveys- ja turvallisuusriskikartoitukset, työpaikkaselvitykset, tyky- ja virkistyspäivät, liikuntatuki, yritysjuhlat. TYÖKYVYN TUKEMINEN Tuki- tai valmennusprosessit esille nousseiden riskitekijöiden mukaan; painonhallinta, henkinen voimavara, tuki- ja liikuntaelimistön kunto, päihteet, työnohjaus, työyhteisövalmennus TYÖKYVYN PALAUTTAMINEN Kuntoutuspalvelut Kelan kustantamat Aslak-, Tules-,TYK- ja yksilölliset kuntoutusjaksot. Vaasan Yrittäjät ovat omassa toimintasuunnitelmassaan asettaneet vuodelle 2012 yrittäjille suunnattujen ryhmämuotoisten kuntoutuskurssien hakemisen Kelalta. Keskustelua on käyty Härmän Kuntokeskuksen kanssa Vaasan yrittäjille oman Aslak ja/tai TYK kuntoutuskurssien hakemiseksi. Kuntoutuskurssien toteuduttua, kursseille hakeminen vaatii lääkärin B-lausunnon ja Kelan kuntoutushakemuksen täyttämisen. Kela käsittelee hakemukset ja lausunnot, joiden perusteella se valitsee kurssilaiset. SOSIAALINEN Toimiva työyhteisö johtaminen vuorovaikutus pelisäännöt muuttuva työelämä FYYSINEN Terveys ja hyvinvointi terveet elämäntavat fyysinen kunto työtä vastaava työolosuhteet työergonomia PSYYKKINEN Elämänhallinta itsetunto voimavarat ajankäytön hallinta osaaminen Aslak Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus, joka on tarkoitettu henkilöille, joiden työ- ja toimintakyvyn heikkenemisen riskit ovat todettavissa. Kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan fyysisen kunnon, työnhallinnan, henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantuminen, terveiden elämäntapojen ja itsehoitokeinojen omaksuminen sekä kuntoutujan työn ja työolosuhteiden käynnistäminen. Tyk- Työkykyä ylläpitävä ja parantava kuntoutus, joka on tarkoitettu henkilöille, joita aiemmista tukitoimista huolimatta uhkaa työkyvyttömyys tai hänen työkyvynsä on jo heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi. Kuntoutuksen tavoitteeena on, että kuntoutuja voi jatkaa omassa työssään tai mahdollisuuksien mukaan toisissa työtehtävissä. Kuntoutuksen aikana vahvistetaan jänen fyysisiä ja henkisiä voimavaroja ja lisätään yleistä hyvinvointia. Minna Vienola Kehittämispäällikkö Härmän Kuntoutus Oy
10 10 Kokonaisvaltaista hyvinvointia Liisa Mäkelä, KTT palautumisen kautta Työhyvinvointi on yhtälailla yksilön kuin työyhteisönkin asia. Jokaisen meistä tulee huolehtia omasta fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta kunnosta työskentelemmepä sitten millaisissa työtehtävissä ja millaisessa työyhteisössä tahansa. Työn kuormituksesta palautuminen on yksi psyykkisen hyvinvoinnin tämän hetken ajankohtaisimpia puheenaiheita. Riittävä palautuminen on erittäin tärkeää sekä lyhyen että pitkän tähtäimen näkökulmasta. Vajavainen palautuminen johtaa kuormituksen kasaantumiseen ja tästä seuraa usein myös kroonisia terveysongelmia. Keskeistä palautumisessa on mentaalinen irtautuminen työstä. Tämä tarkoittaa aikaa, jolloin ei vastata työpuheluihin eikä lueta työsähköposteja jne. Mitä paremmin henkilö pystyy irrottautumaan työstä, sitä vähemmän hänen on todettu kärsivän väsymyksestä, depressiosta ja univaikeuksista. Yleensä palautuminen mielletään työajan ulkopuoliseksi asiaksi. Palautumista tapahtuukin työajan jälkeisenä aikana, viikonloppuisin ja lomilla. Yksilöt voivat palautua monin eri tavoin (lukemalla, urheilemalla) eikä olekaan mitään yksittäistä toimintaa itsessään, joka palauttaa työnkuormituksesta. Enemmänkin on kyse mekanismeista, joita nämä eri toiminnot tuottavat kussakin ihmisessä. Jokaisen ihmisen on tärkeä tunnistaa, mikä hänelle parhaiten sopii. Palautumista tulee tapahtua myös työpäivän aikana. Kahvitaukojen ja lounastaukojen pitäminen työasioista vapaana vyöhykkeenä on tärkeää palautumiselle. Ja vaikka tauoilla työasiat saattavatkin olla joskus esillä, työajan sisällä palautumista voi kuitenkin tapahtua, jos työssä on vaihtelevuutta ja kontrolli ei ole liian tiukkaa. Tällöin työntekijä voi sopeuttaa omaa toimintaansa suhteessa palautumisen tarpeeseen ja pitää ns. mini-taukoja tai vaihtaa tehtäviä vähemmän vaativiin. Mitä paremmin henkilö pystyy irrottautumaan työstä, sitä vähemmän hänen on todettu kärsivän väsymyksestä, depressiosta ja univaikeuksista Kokonaisvaltaista hyvinvointia tarkasteltaessa tulee myös huomioida että ihmisen kokemus hyvinvoinnista ei muodostu pelkästään työhön liittyvistä seikoista, vaan myös yksityiselämä on siinä kokemuksessa keskeisessä roolissa. Yksityiselämän puolella toisinaan esiintyvä kuormitus heijastuu helposti myös työelämään. Tästä näkökulmasta ajatellen puutteellinen palautuminen henkilökohtaisen elämän puolella voi johtaa siihen, että ihminen entistä herkemmin väsyy ja uupuu työssään. Yksilö voi mahdollisesti myös odottaa varmaankin usein tiedostamattaan että hänellä on mahdollisuus palautua henkilökohtaisen elämän tuottamasta kuormituksesta tullessaan töihin. Myös tämän näkökulman huomiointi ja ymmärtäminen on merkittävä polku hyvinvoinnin rakentamisen edistämisessä niin yksilön kuin yhteisön tasollakin.
11 11 Vaasan kaupunki tarvitsee sosiaali- ja terveysalan yrittäjiä Julkisen talouden kestävyysvajeesta puhutaan. Huoltosuhde kunnissa heikkenee, paljon hoitoa ja apua tarvitsevien määrä kasvaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä eläköityy kolmannes seuraavan kymmenen vuoden aikana. Saman aikaisesti asiakkaiden ja heidän omaistensa vaatimukset hoitoympäristöjä ja hoidon laatua kohtaan kasvavat. Valtio asettaa uusia normeja ja suosituksiakin valvotaan uhkasakkojen voimalla. Mahdollisuus antaa teknisesti tuotettua ja kallista hoitoa tuntuu karkaavan käsistä. Vaasassa on jo vuosia sitten ymmärretty, että haasteisiin voidaan vastata vain siirtämällä työn painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin ja tekemällä laajaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Palvelurakenteita, prosesseja ja tuottavuutta tulee kehittää. Tästä esimerkkinä on koti- ja laitoshoito, jossa vanhuspalveluihin on rakennettu sertifioitu laatujärjestelmä. Sähköistä palvelua ja tietotekniikkaa tulee kehittää huomattavasti. Meneillään onkin esimerkiksi alueellinen sähköisen palvelusetelin käyttöönottohanke. Kunta voi tuottaa järjestämisvastuullaan olevia palveluita omissa organisaatioissaan, yhteistyössä naapurikuntien kanssa tai hankkimalla palveluita ulkopuolisilta toimijoilta. Kaikissa vaihtoehdoissa kunta vastaa toteutuneen palvelun laadusta. Vaasan kaupungin strategiatyöhön liittyen on valmisteltu myös kaupungin palvelutuotantostrategia, jossa linjataan palvelutuotantovaihtoehdot muutama vuosi eteenpäin ja pitkällä tähtäimellä. Erilaiset palvelujen tuottamistavat tarjoavat kaupungille mahdollisuuden laadun ja kustannusten vertailuun ja kehittämiseen. Sosiaali- ja terveystoimessa nähdään, että ostopalvelujen määrä kasvaa vielä tulevaisuudessa. Yksityissektorin toimintamahdollisuuksien turvaamiseen on yhteinen intressi. Kolmannen iän kaupunkilaiset, juuri eläköityneistä toimintakykyisiin vanhuksiin, ostavat kodinhoito- ja hyvinvointipalveluja kotitalousvähennyksen turvin tai sitä ilmankin. Näin paine kaupunkia kohti vähentyy. Sosiaalialan palveluja opitaan käyttämään samaan tapaan kuin yksityisiä terveyspalveluja. Vaasan sosiaali- ja terveystoimi ostaa mm. terveyskeskuksen lääkäripäivystyksen, lähes 200 paikkaa palveluasumista, kotipalvelua yli miljoonalla eurolla, mutta myös pienempiä kokonaisuuksia kuten esimerkiksi kotihoidon ja palveluasumisen koneellinen lääkejakelu ja kauppakassipalvelu. Koti- ja laitoshoidon johtaja Matti Paloneva Vaasan sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä kasvaa suurten ikäluokkien myötä vuoteen Tämä haaste on niin suuri, että kaikkea toimeliaisuutta pitää nostaa: ikääntyvien omaehtoista varautumista, omaisten ja läheisten osallistumista, vapaaehtois- ja järjestötyötä, yksityisiä palveluja. Yksittäisen asiakkaan palvelukokonaisuus tuotetaan jatkossakin usean toimijan voimin, vaikka palvelupaketeista yritetään luoda suurempia ja hallittavampia kokonaisuuksia. Tietotekniikkaa hyödyntäen ja palveluohjauksen avulla sovitetaan yhteen eri ammattilaisten, hallintokuntien, järjestöjen, yksityissektorin ja kuntien työtä.
12 12 Vaasan kaupungin hankintapalvelukeskus ja VY tiedotusyhteistyöhön Vaasan kaupungin hankintatoimi ja Vaasan Yrittäjät ovat sopineet kaupungin hankintoja koskevasta tiedotusyhteistyöstä. Jatkossa kaikista kansallisen ja EU:n hankintalain piiriin lukeutuvista kaupungin hankinnoista tulee tieto yrittäjäyhdistykselle, joka välittää sen edelleen jäsenilleen. Sopimuksen tavoitteena on varmistaa, että kaikki kyseisellä alalla toimivat VY:n jäsenyritykset saavat tiedon hankinnoista ja voivat halutessaan osallistua tarjouskilpailuun. Järjestelmän piirissä kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat Tiedotusyhteistyö koskee pääasiassa kansallisen kynnysarvon ylittäviä hankintoja, jotka vastaavat noin puolta kaupungin 30 miljoonan euron vuosihankinnoista. Tavara- ja palveluhankinnoissa kansallisen hankintalain mukainen alaraja on euroa, sosiaali- ja terveyspalveluissa se on euroa ja rakennusurakoissa euroa. Lisäksi kuvaan astuvat EU:n hankintasäännöt, kun tavara- ja palveluhankinnan arvo ylittää euroa. Rakennusurakoissa EU-raja on 4,8 miljoonaa euroa. Tällöin hankinnasta on ilmoitettava myös EU:n virallisessa lehdessä. Erityisalojen hankinnoissa kansallista kynnystä ei ole lainkaan, vaan niihin sovelletaan ainoastaan EU:n kynnysarvoja Järjestelmällisen tiedotusyhteistyön ulkopuolelle jäävät kaupungin pienhankinnat. Niitä koskevat kaupungin hankintaohjeet, joiden mukaan alle 5000 euron hankintoja ei tarvitse kilpailuttaa ja euron hankinnat kilpailutetaan pääsääntöisesti suoraan eri yksiköiden toimesta. Näissä tapauksissa hankinnan tekijä arvioi ja pyytää tarjoukset vähintään kolmelta sopivaksi katsomaltaan toimittajaehdokkaalta. Yritysten oma aktiivisuus tärkeää Kaupungin yhteishankintoja koskevan kilpailuttamisen hoitaa hankintapalvelukeskus, jossa työskentelee viisi päätoimista hankintahenkilöä. Teknisellä puolella ja joillakin muilla yksiköillä on lisäksi omat hankinnoista vastaavat henkilönsä. Satunnaisia hankintoja tekevät sadat kaupungin työntekijät eri yksiköissä. Vaasan kaupungin vt. hankintajohtaja Mikko Kotimäki kehottaa yrittäjiä aktiivisuuteen etenkin pienhankintojen osalta. Meille ei tule tietoa kaikista kansallisten kynnysarvojen alapuolelle jäävistä hankinnoista eikä meillä ei ole kattavaa toimialakohtaista rekisteriä kaupungissa toimivista yrityksistä. Yritysten kannattaakin ottaa itse yhteyttä meihin tai kyseisiä hankintoja tekeviin yksiköihin ja kertoa kiinnostuksestaan osallistua tarjouskilpailuihin, Kotimäki sanoo. Hankintalain piiriin kuuluvista tarjouspyynnöistä ilmoitetaan kaupungin nettisivuilla. Tarjouksen tekijän on tärkeää huolehtia siitä, että tarjouksessa vastataan kaikkiin tarjouspyynnön kysymyksiin. Tarjous on myös sitova antajalleen eikä sitä voi vetää takaisin, Kotimäki määrittelee. Vt. hankintajohtaja Mikko Kotimäki tiimeineen kilpailuttaa suuren osan Vaasan kaupungin hankinnoista. Julkisten hankintojen kynnysarvot Kansalliset kynnysarvot: tavara- ja palveluhankinnat terveydenhoito- ja sosiaalipalve lujen sekä koulutus- ja työvoimapalvelujen hankinnat rakennusurakat EU-kynnysarvot: tavara- ja palveluhankinnat rakennusurakat euroa Erityisalojen EU-kynnysarvot: tavara- ja palveluhankinnat urakat
13 13 OLE-objekti Vaasalaistuin kolme vuotta sitten. Jatkoin täällä vuonna 2002 alkanutta pienimuotoista yritystoimintaani. Liityin myös Vaasan yrittäjiin. Koen sen tärkeänä verkostona. Huomasin heti, että täällä on vahva yrittäjyys ja tekemisen meininki. Työelämäni aloitin maanviljelijänä ja puutarhurina. Siirryin hehtaareista ja 500 kg säkeistä kasvitieteelliseen ja kansainväliseen puutarhamaailmaan, jossa konkreettisesti opin kuinka luonto rytmitti työtäni. Jokaisella vaiheella oli hetkensä. Malttikin on valttia. Kiinnostuin hyvinvoinnista ja tasapainosta jo alakouluiässä. Karhisen mäkeä kävellessäni ajattelin miten kannan koulureppuani tasapainoisemmin. Juureni veivät minua maatalouteen kunnes raskaan työn seurauksena havahduin toisenlaisen liikunnan merkityksestä. Ratkaisu löytyi tanssista. Kiinnostus ja sisäinen liikkeen palo voitti vaikka se poikkesi ympäristön tavoista ja tottumuksista. Hakeudun kaikille mahdollisille alan kursseille saadakseni kokemusta ja tietoa liikkeen vaikutuksesta hyvinvointiin. Myöhemmin aloin tanssijan ammatin määrätietoisen opiskelun. Sitten liikkeen kiinnostus vei joogan pariin. Joogaopettajuutta opiskelin Suomessa ja joogan juurilla Intiassa runsaan kymmenen vuoden ajan. Jooga, venytys ja kivuton hieronta palveluni ovat hyviä stressinpoistokeinoja. Kivuton hieronta on uusi ja tehokas menetelmä, joka laukaisee mm. niska-hartia seudun jännityksiä ja helpottaa selkäkipuilua. Asiakkaat ovat kokeneet konkreettista hyötyä myös unenlaadussa, jaksamisessa ja tasapainossa. Säännöllinen kehonhuolto lisää stressipuskuria. Tuloksena on rento mieli ja luova ajattelukyky. Astangajooga, selkäjooga, kivuton hieronta, syvävenytys yksilöohjaus ja käsittely ryhmätunnit teemalliset lyhytkurssit (selkä, ryhti, tasapaino, hengitys) tykypäivät Oilix Oili Viskari Pursimiehenk. 35/ Vaasa Hyvinvointivaliokunta Jäseniä 2-5, joista ainakin toimikunnan vetäjä on hallituksen jäsen. Toimikunta kokoontuu vähintään 4 kertaa vuodessa. Kokouksista tehdään pöytäkirja. Valiokunnan tehtävänä on 1. viedä hyvinvointialana ja sosiaalialan yrittäjien edunvalvontaa eteenpäin. 2. viedä yrittäjien hyvinvointia eteenpäin. Jelppis-Tiimi OSK Riitta Yli-arvo Laatupäällikkö / Sairaanhoitaja riitta.yli-arvo@ jelppistiimi.fi FysiMedi Oy Tellervo kotamäki Kiillekuja Vaasa Oy Provida Ab Katja Rajala Toimitusjohtaja katja.rajala@provida.fi Fysika Anneli Back Fysioterapeutti / Lymfaterapeutti Kirkkopuistikko 7 D Vaasa
14 14 Kuva: Vesa Sirén Teksti: Hanna Yli-Yrjänäinen Opiskelijat apuna päiväkodin arjessa Vaasan ammattikorkeakoulu VAMK ja päiväkoti Provida tekevät tiivistä opiskelijayhteistyötä. Sosionomiopiskelijat toimivat auttavina käsinä osana opintojaan päiväkodin arjessa ja saavat näin ensiarvoisen tärkeää tuntumaa työelämään. Provida taasen saa osaavaa kiireapua. Monilla sosionomiopiskelijoista siintääkin haaveissa lastentarhanopettajan pätevyyden hankkiminen. Yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia Vamkin sosionomiopiskelija Saara Haanpää on ollut mukana päiväkoti Providan kanssa tehtävässä yhteistyössä. Saara kokee erittäin positiivisena, että käytännön työkokemuksen lisäksi karttuu opintopisteitä ja opinnot etenevät. - Parhaassa tapauksessa tällainen mahdollisuus avaa opiskelijalle oven myös työelämään, toteaa Saara. Työskennellessään päiväkodissa opiskelijat oppivat havainnoimaan lapsia sekä ohjaamaan heitä sekä yksilöllisesti että ryhmänä. Samanaikaisesti opitaan vuorovaikutusta ja työelämän pelisääntöjä. - Työyhteisö voi toimia myös työnohjauksellisena foorumina, jolloin opiskelija saamansa palautteen avulla kehittää toimintatapojaan ja saa vertaistukea kokeneilta työntekijöiltä, kertoo Vamkin varhaiskasvatuksen lehtori Merja Kaminen. Työelämän tilanteissa teoria ja käytäntö yhdistyvät, mikä edesauttaa asioiden sisäistämistä, lisää Kaminen. Työelämäyhteistyössä opettajat pääsevät lähemmäksi yrityksien ja organisaatioiden arkea ja saavat tuntumaa siitä, millaista osaamista opiskelijoilta odotetaan ja mihin suuntaan koulutusta tulisi kehittää. - Opiskelijoiden ohjaaminen aidoissa työelämän tilanteissa on mielekästä, toteaa Merja Kaminen. Providaan tulevilta opiskelijoilta toimitusjohtaja Katja Rajala odottaa omatoimisuutta, aitoa kiinnostusta lapsiin sekä perustietoja lastenhoidosta. - Rohkeus, uskallus kysyä ja työyhteisötaidot ovat myös tärkeitä, painottaa Rajala. Yrittäjämäinen asenne kuuluu nykytyöhön Yrittäjyysvalmiuksia pidetään nykypäivän työelämässä tärkeinä. Ihmisten odotetaankin hoitavan työnsä, samoin kuin he työskentelisivät omassa yrityksessä. Tämän vuoksi myös Vamk pyrkii vaikuttamaan yrittäjämäisen asenteen syntymiseen jo opintojen aikana. Opetuksen lähtökohtana onkin vastata Vaasan seudun työelämän tarpeisiin ja nivoa yrittäjyyttä ja liiketoimintaosaamista kaikkeen koulutukseen, tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan. - Työelämälähtöisyys edistää sisäisen yrittäjyyden valmiuksia. Opiskelijat pääsevät suunnittelemaan ja työskentelemään itsenäisesti, ottamaan vastuuta tekemisistään sekä tekemään päätöksiä erilaisten vaihtoehtojen välillä, toteaa Merja Kaminen. Saaraakaan yrittäjyys ei pelota. - Esimiestyö kiinnostaa ja oman yrityksen johtajana haastetta ainakin riittäisi, joten miksipä ei, hän innostuu. Vamkilla on tärkeä rooli elinkeinoelämän tukijana Providan toimitusjohtaja Katja Rajalalla on hyviä kokemuksia Vamkin kanssa tehdystä yhteistyöstä. Sosionomiopiskelija Saara Haanpäälle, Providan toimitusjohtaja Katja Rajalalle ja varhaiskasvatuksen lehtori Merja Kamiselle yhteistyö koulutuksen ja työelämän kesken on tuttua. - Näin olemme saaneet apua väliaikaisiin lyhyisiin sijaistarpeisiin, ja niiden myötä pääsemme näkemään henkilön työskentelyä tulevia rekrytointeja ajatellen, kertoo Katja Rajala. Rajalan mielestä on erittäin hyvä, että Vamk on profiloitunut yhä enemmän elinkeinoelämän kumppaniksi. Erityisen tärkeänä hän pitää pk-sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä. - On tärkeää, että myös pk-yritysten tarpeet huomioidaan jo koulutusvaiheessa, päättää Katja. Vaasan ammattikorkeakoulussa opiskelee vuosittain noin 500 sairaan- ja terveydenhoitotyön sekä sosiaalialan opiskelijaa. Opiskelussa korostuu käytännönläheisyys ja työelämäyhteistyö. Sosiaali- ja terveysalan yksikkö toteuttaa myös tilaus- ja täydennyskoulutuksia tilaajan tarpeiden mukaisesti sekä toimii aktiivisesti hankkeissa.
15 15 Lohdutuksen liekki Pimenevät illat, adventtiaika ja joulun juhla saavat monet meistä sytyttämään kynttilöitä. Kynttilän liekki välittää viestiä läheisyyden ja lämmön kaipuusta. On kuin sytytetty liekki loisi ympärilleen läheisyyden ja torjuisi tyhjyyttä ja yksinäisyyttä. Liekki on hiljainen viihtyisyyden tuoja. Se muistuttaa hienovaraisesti, että kiivas elämäntyyli vaatii vastapainon. Kauniilla ja vaatimattomalla tavallaan elävä liekki rentouttaa. Hoitava rauha valtaa sisimmän. Pienet liekit eivät tee itsestään numeroa. Niiden liike on huomaamaton kuin tanssia. Yrittäjäretriitissä pyhäinpäivän aikaan ihmiset istuivat ahkerasti takkatulen ääressä. Tuli ei välillä päässyt sammumaan. Se pidettiin elävänä. Retriitin levosta nauttivat kantoivat takkatulen loisteeseen kahvimukinsa, istuivat yhdessä vaiti - elävää tulta herkeämättä seuraten. Katse sai levätä jossakin alati muuttuvassa. Siitä syntyi yhteyden ja rauhan tuntu. Tuli myös polttaa tuhkaksi ja puhdistaa. Ehkä liekeissä paloivat myös kipeät muistot ja haavat saivat puhdistua. Ja tuhkasta voi syntyä jotain uutta sitten kun aika on. Myös kappelissa loistivat kynttilät. Alttarilla paloi alati pieni tuikku punaisessa sydänlasissaan. Palava sydän on rakkauden merkki. Sen kuiskasi hiljaa: Sinulle pimeys ei ole pimeää. Sinun valostasi me saamme valon. Sinulle pimeys ei ole pimeää. Sinun valostasi me saamme valon. Joulun sanoma on sama. Maailmaan syntyy läsnä olevaksi Hän, joka sanoo olevansa maailman valo. Enää ei tarvitse vaeltaa pimeydessä. Saa katsoa kohti valoa ja antaa sen näyttää tietä eteenpäin. Levollista Joulua iloa ja valoa! Eija Kasari Yrityspastori Vaasan suomalainen seurakunta GSM eija.kasari@evl.fi.
16 16 Ryhmäeläke- vakuutus täydentää hyvää johtamista Henkilöstön sitouttamisessa, kannustamisessa ja rekrytoinnissa Fennian ryhmäeläkevakuutuksesta hyötyvät sekä työnantaja että työntekijä. Yritykset joutuvat muutosten myllerryksessä yhä enemmän pohtimaan avainhenkilöstön kannustamista ja sitouttamista. Johtamisen tueksi yritys voi rakentaa eläketurvaa täydentävän palvelun ryhmäeläkeratkaisulla, jolla tuetaan johdonmukaista ja tasapuolista johtamista sekä yrityksen tavoitteiden saavuttamista, sanoo Henki-Fennian toimitusjohtaja Seppo Rinta. Ammattilaisten avulla rakennettu toimiva ja helppokäyttöinen työntekijöiden sitouttamisohjelma on investointi yrityksen omaan tulevaisuuteen. Työntekijän lisäeläke-edun voi kytkeä monipuolisesti osaksi palkitsemista. Edun määrä taas voidaan sitoa joustavasti esim. tulospalkkioon, työvuosiin tai asemaan yrityksessä. Jokaisella yrityksella on myös omat tarpeensa ja näin ollen tulee myös pohtia millainen eläkeratkaisu sopisi parhaiten juuri kyseisille työntekijöille. Mitä nuorempana työntekijä pääsee mukaan lakisääteistä eläketurvaa täydentävään vapaaehtoiseen eläkejärjestelyyn sitä pienemmällä panoksella on saatavilla parempi lopputulos eläkepäiviä ajatellen. Yritys, joka panostaa nykyaikaisesti työntekijöidensä eläkeasioihin lisää houkuttelevuuttaan työnantajana. Selkeä ja kustannustehokas toimintamalli Yksinkertainen on toimivaa. Henki- Fenniassa on selkeästi jaoteltu eri vaiheet, jotka liittyvät vakuutusratkaisun räätälöintiin kullekin yritykselle sopivaksi. Aluksi on tärkeää selvittää ja määrittää yrityksen tahtotila eli se, mitä järjestelyn avulla halutaan. Vasta sitten luodaan maksun määräytymismalli eli potin synnyttämisen ja jakamisen periaate. Yrityskohtaisen sopimuksen myötä meiltä nimetään myös yhteyshenkilö, joka tarkastaa vähintään vuosittain vakuutuksen sisällön ajankohtaisuuden, Rinta kuvailee. Helppokäyttöinen Fennia Online Fennia-Ryhmäeläkevakuutuksen ovat selkeitä. edut Jokainen sopimus räätälöidään kullekin yritykselle sopivaksi. Varat voidaan sijoittaa pääomaturvatusti Henki-Fennian taseen kautta tai käyttää vaihtoehtoisesti apuna laajaa yhteistyökumppaneiden rahastovalikoimaa. Meillä on sijoittamisen osalta tarjota paras mahdollinen yhteistyökumppaniarsenaali, Rinta sanoo. Vakuutuksen hallinnointi on tehty mahdollisimman vaivattomaksi. -Itse käyttöjärjestelmä on selkeä ja helppokäyttöinen: sähköinen Fennia Online -palveluympäristömme onkin vakuutusalan huippuluokkaa. Olemme huomioineet vakuutuksenottajan lisäksi myös vakuutetun, jolle työnantaja voi halutessaan antaa oikeuden hoitaa omaa eläkerahastoaan sähköisen palvelun tunnuksillaan, kertoo Henki-Fennian myynti-ja markkinointijohtaja Kari Wilén. Vapaaehtoisiin henki-, eläke- ja säästövakuutuksiin erikoistuneen Henki-Fennian myynti- ja markkinointijohtaja Kari Wilén ja toimitusjohtaja Seppo Rinta rakentavat tiimeineen toimivia ja joustavia palveluita pitkäaikaisen asiakassuhteen tukemiseksi. Lakisääteinen eläkejärjestelmä ei enää tunne minkäänlaista loppupalkkaa, josta eläke lasketaan. Useimmat haluavat saada eläkkeellä enemmän turvaa kuin mitä lakisääteinen eläke tarjoaa tai jäädä eläkkeelle ennen parhaillaankin noususuunnassa olevaa lakisääteistä eläkeikää. Paras keino tähän on mahdollisimman varhain aloitettu säästäminen. -Kun se tehdään työnantajan toimesta Fennia- Ryhmäeläkevakuutuksen muodossa, siitä hyötyvät sekä työnantaja että työntekijä, kertoo Henki-Fennian myynti- ja markkinointijohtaja Kari Wilén. Jouni Nurminen Asiakaspäällikkö FENNIA Kauppapuistikko VAASA puh gsm
17 17 Turvaa yrityksesi maksuvalmius tänään Perinteisesti yritysten puskuriksi mielletty niin sanottu vahva tase ei aina auta haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa, mikäli yrityksen kassavarat ja käytettävissä olevat muut rahoituslähteet eivät ole ajan tasalla. Lisäksi näitä taseen mahdollisia puskureita on voitu jo käyttää edellisen taantuman aikoihin. käsittelykäytäntöjen suunnittelulla voidaan saada aikaiseksi nopeastikin konkreettisia hyötyjä. Toimivalla ja luotettavalla pitkäntähtäimen kassavirran ennustamisella yritys voi varautua hyvissä ajoin tulevaisuuden rahoitustarpeisiin. Yksi kustannustehokkaimmista keinoista parantaa yrityksen maksuvalmiutta on tehostaa liiketoiminnan käyttöpääoman hallintaa. Käyttöpääoman hallintaa tehostamalla voidaan tehostaa kassavirtaa myös nopealla aikataululla. Etenkin myyntisaataviin ja varastoon sitoutuu monesti ylimääräistä pääomaa. Myös muihin korottomiin saataviin saattaa sitoutua tarpeettoman paljon pääomaa. Muutamia tyypillisiä ja nopeasti toteutettavissa olevia toimenpiteitä käyttöpääoman hallinnan tehostamiseksi ovat maksuehtojen läpikäynti, kaupanrahoituksen ratkaisujen hyödyntäminen ja oman maksatusrytmin uudelleenmietintä. Myös arvonlisäveron Toimivalla ja luotettavalla pitkäntähtäimen kassavirran ennustamisella yritys voi varautua hyvissä ajoin tulevaisuuden rahoitustarpeisiin. Hieman enemmän aikaa tyypillisesti vaativia toimenpiteitä ovat esimerkiksi erilaisten hallinnollisten tehtävien keskittäminen, varastonhallinnan tehostaminen sekä laajemmat liiketoimintamallin kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet. Vapautuneen käyttöpääoman yritys voi käyttää maksuvalmiuden turvaamisen lisäksi esimerkiksi investointiensa rahoittamiseen, korollisen velan takaisinmaksamiseen tai palauttaa pääomaa osinkojen muodossa yrityksen omistajille. Vaikka käyttöpääoman hallinnan tehostuminen monesti tiivistyy myyntisaatavien ja varaston kiertonopeuden kasvattamiseen sekä ostovelkojen kiertonopeuden hidastamiseen, on yrityksellä olemassa monia muitakin toimenpiteitä sitoutuneen pääoman pienentämiseksi. Esimerkkejä näistä ovat vuokrasopimusten ehtojen optimointi ja työeläkemaksujen ajoitukset vuoden aikana. Yhteistä monille toimenpiteille on se, että ne edellyttävät neuvotteluita ja yhteistyötä monien eri ulkoisten toimijoiden kanssa. Anne Kulla KHT-tilintarkastaja, KPMG Oy Ab
18 18 Osta yritysten verkkokaupasta osoitteessa: Pasi Roimela Elisa Shopit Vaasa (Rewell Center) Pasi Roimela , Elisa Puhepaketti 2000 min 20 /kk, 24 kk sopimus. Yritysten verkkokaupassa 2000 min puhepaketti 2000 min 20 /kk, tarjoushinta voimassa liittymällä 12 kk. Sis. puhelut norm.hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matka-puhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Ylimenevät puhelut 0,0738 /min. Sis. 2 Mbit/s mobiililaajakaistan, nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4 2Mbit/s. Yritysten verkkokaupasta ostettaessa sis. mobiililaajakaista FullRaten, 0,4 6Mbit/s. Kohtuukäyttö 10 Gt/kk, ylimenevä tiedonsiirto 5,56 /alkava 10Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. palvelun kiinteään kk-maksuun. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee riippuen päätelaitteen ominaisuuksista, sijainnista ja verkon kuormituksesta. Tarjous koskee y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia ja on voimassa saakka. Elisa Toimisto 365 aktivointimaksu 27,50 /avaus. Max 50 käyttäjää. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %. XXXX_EL_N9_yrityksille_RPY_A4.indd Olen Pasi Rannikko-Pohjanmaan Roimela, 38-vuotias tamperelaislähtöinen Yrittäjät koseura Vaasan Sportissa, joten jäätaja, markkinointialan edushallilta monet minut tuntevatkin. ja olen aloittanut Elisan Yrityspalvelussa Olen toiminut Uudet työt ovat alkaneet vauhdilla, ja matkapuhelin- ja laajakaista-alalla yhteensa tapaamiskalenteri onkin paikoitellen ai- 12 vuoden ajan ennen siirtymisvan täyteen bookattu. Minut tavoittaa täni nykyiseen tehtävääni. Minut moni varmasti tunnistaa ihan muualta, sillä olen ollut urheilun parissa tekemisissä todella pitkään. Olen toimittajana tehnyt monen vuoden ajan freelancerina töitä useille eri tahoille. Olen myös yhden vuoden ajan ollut palkkatöissä jääkiek- tutusta paikasta, Elisa Shopitista, Rewell Centerin alakerrasta. Kalenterivarauksia voi itsekin varata suoraan osoitteessa ottaa yhteyttä sähköpostitse ext-pasi.roimela@elisa.fi tai tavoitella puhelimitse Yhteistyöterveisin, Pasi Roimela Rekrytointituki ja rekrytointikoulutus helpottavat työllistämistä Tiesitkö, että työnantaja voi työttömän työnhakijan palkatessaan saada rahallista tukea, ns. rekrytointitukea. Lisätietoja: >työnantajan palvelut>palkkatuki ja muut tuet>palkkatuki tai Vaasan TE-toimisto/Peter Borgmästars puh tai Arja Pajuluoma puh Joskus tilanne on sellainen, että alan osaajia ei löydy, vaan työnantajan pitää ruveta kouluttamaan heitä. Tällöin voi ns. rekrytointikoulutus olla hyvä ratkaisu. Lisätietoja: palvelut>koulutus työnantajan ja valtion yhteistyönä>rekrykoulutus tai Vaasan TE-toimiston työnantajapalvelut puh Tuemme yhdessä Vaasan Yrittäjät kehottaa jäseniään lahjoittamaan joulukorttirahansa Vaasan ensi-ja turvakodille Yhdistyksen tili on Vaasan Osuuspankki FI Taloudellista tukea tarvitsemme tällä hetkellä erityisesti avopalveluidemme materiaaleihin ja asiakkaille järjestettäviin tapahtumiin sekä toiminnasta tiedottamiseen. Avopalvelut eivät ole kuntarahoitteista, vaan RAY-rahoitteista. Rahoitus on käynyt todella niukaksi, mutta em. kustannukset nousevat koko ajan. Kyseessä on siis maksuton palvelu kaikille Vaasalaisille, jota haluaisimme tarjota jatkossakin. Avopalveluiden kautta mahdollistuu myös vapaaehtoistoiminta, esim. meillä käynnistynyt doulatoiminta. Toiminnan koordinointi vaatii jonkin verran resursseja.
19 Maailma toimii kosketuksestasi. Yrittäjä, koe Nokia N9. Varaa aika henkilökohtaiseen N9-esittelyyn tai soita (ark ). Nokia N9 20,29 alk. /kk (16 Gt, 24 kk sop.) Elisa Puhepaketti 20 /kk Sis. nopean mobiililaajakaistan Elisa Toimisto 365 5,55 alk. /kk Osta yritysten verkkokaupasta osoitteessa: Elisa Shopit Vaasa (Rewell Center) Pasi Roimela , pasi.roimela@elisa.fi Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät Elisa Puhepaketti 2000 min 20 /kk, 24 kk sopimus. Yritysten verkkokaupassa 2000 min puhepaketti 2000 min 20 /kk, tarjoushinta voimassa liittymällä 12 kk. Sis. puhelut norm.hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matka-puhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Ylimenevät puhelut 0,0738 /min. Sis. 2 Mbit/s mobiililaajakaistan, nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4 2Mbit/s. Yritysten verkkokaupasta ostettaessa sis. mobiililaajakaista FullRaten, 0,4 6Mbit/s. Kohtuukäyttö 10 Gt/kk, ylimenevä tiedonsiirto 5,56 /alkava 10Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. palvelun kiinteään kk-maksuun. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee riippuen päätelaitteen ominaisuuksista, sijainnista ja verkon kuormituksesta. Tarjous koskee y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia ja on voimassa saakka. Elisa Toimisto 365 aktivointimaksu 27,50 /avaus. Max 50 käyttäjää. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %.
20 20 Älä odota viimeiseen hetkeen! Yrityskummiajatukset mielessäni tapaan Eeva-Liisa Träskin, Life-kauppiaan hänen liikkeessään Rewell Centerissä. Vaikka kauppiaalla onkin kiire, kuten kauppiailla aina, ehtii hän silti vaihtaa kanssani pari sanaa mentoroinnista sekä tietysti omasta kaupastaan. Pohjoismaiden suurin ja monipuolisin luontaistuoteketju Life Finland Oy on Life Europe AB:n tytäryhtiö, joka toimii 97 Life-luontaistuotemyymälän voimin Suomessa. Lifeketjulla on yli 440 myymälää Pohjoismaissa (lähde: Eeva-Liisa tuli kauppiaaksi Rewell Centeriin 7 vuotta sitten ja kertoo, että ala on erittäin mielenkiintoinen, jossa trendejä tulee ja menee, mutta kolme pysyy: kehon puhdistus, laihdutus ja nivelten hyvinvointi. Tämän hetken injuttu on Easy Diet -laihdutustuotteet jotka näyttävät toimivan hyvin varsinkin miehillä. Kauppiaan mukaan apua löytyy, mutta pitää tietää mihin asiaan apua tarvitsee: Keho kyllä kertoo kaiken, mitä tarvitaan, kunhan vaan osaa kuunnella. Yrityskummeista Eeva-Liisa kuuli jo puoli vuotta sitten ja jäi miettimään asiaa, sillä eläkeikä alkaa lähestyä. Mielessä on monta kysymystä siitä, miten yrityksen kanssa toimisi eläkkeellelähdön aikaan. Asiaa harkittuaan hän otti yhteyttä, ja Eeva-Liisan kummiksi valikoitui Katja Rajala; jonkin verran tuttu jo entuudestaan. Eeva-Liisa kertoo, että heillä synkkasi välittömästi ja kun hän selosti tilanteita vieraalle, selvenivät samalla omatkin ajatukset; luottamus mentoriin syntyi nopeasti ja ulkopuolisen näkökulman saaminen auttoi jo heti ensimmäisellä kerralla. Hän lisää hymyillen, että tokihan hän oli miehensä kanssa asioita mietiskellyt, mutta oma aviomies on liian tuttu, hänen vastauksensa tietää jo etukäteen. Tämän hetken in-juttu on Easy Diet -laihdutustuotteet Eeva-Liisa toteaa, että kaikille yrittäjille tulee jossain vaiheessa asioita, joita olisi hyvä pallotella jonkun vieraamman kanssa, sillä omiin ajatuksiinsa jää liian helposti kiinni. Lopuksi hän vielä vinkkaakin kaikille yrittäjille: Älä odota viimeiseen hetkeen, vaan toimi ajoissa; silloin kun asioille vielä pystyy jotain tekemään! Maija Aarnio Yrityskummikoordinaattori Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät Hietasaarenkatu Vaasa GSM maija.aarnio@rp-yrittajat.fi
Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?
Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotTerveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa
Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka
LisätiedotAito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen
Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotTyöhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015
Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu
LisätiedotAmmattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!
Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
LisätiedotTyöelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015
Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotTyöhyvinvointi yrityksesi elinvoima
Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena
LisätiedotSoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9.
SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke Työpaja 5.9. Miten vastaamme sote-muutoshaasteeseen? Tarkentamalla yhdessä ja itsenäisesti, mitkä ovat juuri meidän osaamistarpeita
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotTyöpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012
Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
LisätiedotYRITTÄJIEN HYVINVOINTI
YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotSupermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013
Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola
LisätiedotValio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista
Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotHyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen
Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta
LisätiedotERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022
ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotJÄSENTIEDOTE 2 / 2017
JÄSENTIEDOTE 2 / 2017 Tervetuloa Jytyliiton jäsenille suunnatulle toimisto- ja hallintotyöntekijöiden KIILA- kuntoutuskurssille 2017 Mikä KIILA kuntoutus (kurssi numero 69310) Kuntoutuksessa saat tukea
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotKehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti
Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden
LisätiedotUhkana työkyvyttömyysloppuuko
Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt
LisätiedotHOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset
HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotTyöpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke
Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia
LisätiedotTyöhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos
Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,
LisätiedotYrittäjä: Hyppää työn imuun Tuunaa aivosi työkuntoon. Kari-Pekka Martimo, Työeläkeyhtiö ELO
Yrittäjä: Hyppää työn imuun Tuunaa aivosi työkuntoon Kari-Pekka Martimo, Työeläkeyhtiö ELO Ylläpidä hyvää ja vahvuuksiasi Ennakoi riskejä ja toimi Hae apua ja kuntoudu Ylläpidä hyvää ja vahvuuksiasi Kumpaan
LisätiedotJÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä!
Raastuvankatu 12-14 D 65100 VAASA info@vaasanyrittajat.com 15.12.2016 PUHEENJOHTAJALTA Sinulle jäsenyrittäjämme, haluan puheenjohtajana tuoda vuoden viimeisen tervehdyksen. Ensinnäkin kiitän saamastani
LisätiedotKehitetään työhyvinvointia yhdessä
Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin
LisätiedotHenkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä
Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi
LisätiedotTyöhyvinvointi. Janita Koivuranta
Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä
LisätiedotHyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotMiten jaksamme työelämässä?
Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotKannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi
Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella
LisätiedotJOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI
JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
LisätiedotSelkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi
Selkoesite Kiinni työelämään te-palvelut.fi Kiinni työelämään Etsitkö työpaikkaa? Haluatko vaihtaa työpaikkaa? Mietitkö, mitä taitoja sinun pitää opetella, jotta saat kiinnostavan työpaikan? Haluatko perustaa
LisätiedotTunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010
Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset
LisätiedotWin Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia
Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotMahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:
Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi annmari.salmela@vapaaehtoistyo.fi Twitter: @AnnmariSa / @Vapaaehtoistyo Facebook: Vapaaehtoistyofi.fi Trendit uutta yhteisyyttä kohti Seurakunnat
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotGAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta
GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen
LisätiedotLiiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset
LisätiedotTyöhyvinvoin) ja kuntoutus
Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä
LisätiedotAlueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke
Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
LisätiedotTyöhyvinvointia yhdessä Pori
Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotOrganisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia
Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotTyöhyvinvoinnin koulutukset 2017
Työhyvinvoinnin koulutukset 2017 Osallistu Elon työhyvinvointiaiheisiin koulutuksiin. Voit osallistua yksittäisille kursseille tai suorittaa työhyvinvoinnin superosaajan opintokokonaisuuden. Kaikki koulutukset
LisätiedotErkki Moisander 27.5.2015
Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat
LisätiedotKoukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä
Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon
LisätiedotOsatyökykyisille tie työelämään
Osatyökykyisille tie työelämään Kärkihanke osana strategisen hallitusohjelman toimeenpanoa 2016 2019 Painopistealue Hyvinvointi ja terveys Kuka on osatyökykyinen? Henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään
LisätiedotIkäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen
Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen
LisätiedotHyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka
LisätiedotHyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.
Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotJaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt
Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotElämäntapamuutos valmennusohjelma
Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,
LisätiedotTyöhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville
Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
LisätiedotMahdollisuudet työvoiman palkkaamiseen
Mahdollisuudet työvoiman palkkaamiseen Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut 1 8.10.2018 Sisältö Löydä työntekijä Tukea rekrytointiin RekryKoulutukset Palkkatuki Kansainvälinen rekrytointi; EURES Alueelliset palvelut
LisätiedotAMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta
AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä
LisätiedotPohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.
Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden
LisätiedotTyöterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille
Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille Millainen työ, sellainen Terveystalo. Työterveystoiminnan perusta (lakisääteinen) Työterveysyhteistyö perustuu asiakkaan toimialan ja liiketoiminnan
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotMiten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo
Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotEsimiesfoorumeiden avulla parempaan ja tuottavampaan työelämään 2.9.2015 Pori
Esimiesfoorumeiden avulla parempaan ja tuottavampaan työelämään 2.9.2015 Pori Kaarina Latostenmaa, projektipäällikkö Foorumix Esimiesverkostot työkykyjohtamisen tukena Satakunnan ammattikorkeakoulu Euroopan
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotKannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!
Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotKaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012
Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia
LisätiedotYhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille
Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotJaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt
Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.
Lisätiedot