varhaiskasvatussuunnitelma 2013

Transkriptio

1 metsätien päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2013

2

3 1. PÄIVÄKOTI Metsätien päiväkoti Metsätien päiväkoti on Sipoon kunnan Nikkilän Suursuolla sijaitseva päiväkoti. Päiväkoti on perustettu syksyllä Päiväkodin osoite on Metsätie 12. Päiväkodissamme toimii kolme lapsiryhmää. Männikkö on 1-5v. lasten sisarusryhmä. Koivikko on 1-3v. lasten ryhmä ja Kuusikko on esiopetusryhmä. Vakinaisen henkilökunnan määrä on 13. Päiväkodissamme työskentelee 3 lastentarhanopettajaa, 6 lastenhoitajaa, 1 ravitsemustyöntekijä-laitoshuoltaja, 1/2 laitoshuoltaja, kahden muun päiväkodin kanssa yhteinen kiertävä lastenhoitaja sekä hallinnollinen päiväkodin johtaja. Päiväkotimme kasvatukselliset arvot Lapsen turvallisuus on tärkein arvomme. Tavoitteenamme on luoda kiireetön ja innostava kasvu- ja oppimisympäristö, jossa tuemme lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä yhdessä vanhempien kanssa. Korostamme leikin merkitystä lapsen arkipäivässä. Pidämme tärkeänä hyvien tapojen omaksumista ja toistemme kunnioittamissta. Työskentelemme päivittäin pienryhmissä mahdollisuuksien mukaan. Kehitämme tiimityön samansuuntaisuutta ja työyhteisön kasvatusilmapiirin yhdenmukaisuutta. Päiväkotimme toiminta-ajatus Kohtaamme lapsen yksilönä: kuunnellen, lapsen ajatukset huomioon ottaen ja aikaamme antaen. Innostamme lasta yksilöllisesti kokemaan, leikkimään, tutkimaan ja oppimaan uusia asioita yhdessä toisten kanssa. Tiedostamme aikuisen mallin merkityksen hyvien tapojen omaksumisessa ja toisen ihmisen kohtaamisessa.

4 Kasvatuspäämäärämme Päämääränä on, että lapset hyväksytään yksilöinä. Heille annetaan rauha kasvaa ja kehittyä edellytystensä mukaisesti. Tavoitteenamme on lapsen positiivisen minäkuvan ja itsetunnon vahvistaminen sekä hyvien tapojen ja sosiaalisten taitojen omaksuminen. Kasvattajan tulee pysyä mukana varhaiskasvatuksen muuttuvien tarpeiden ja haasteiden edessä: havainnoimalla, dokumentoimalla ja arvioimalla omaa työtään. Meille Metsätien päiväkodin henkilökunnalle on tärkeää keskustelut vanhempien kanssa ja yhteisen kasvatusnäkemyksen löytäminen lapsen parhaaksi. 2. KASVATUSYMPÄRISTÖ Fyysinen ympäristö Päiväkodin fyysinen ympäristö piha-alueineen on turvallinen. Piha on suunniteltu lapsen monipuolista liikkumista ja leikkimistä varten. Lapsella on mahdollisuus tutkia pihalla ja lähiympäristössä luonnon monimuotoisuutta ja vuodenaikoja. Innostamme lapsia liikkumaan turvallisesti ikätasonsa mukaan, aikuisen valvonnassa mm. erilaisissa kiipeilytelineissä. Päiväkodin erillistä nurmikkoaluetta käytetään aikuisen valvonnassa, talvella hiihtäen ja kesällä retkeillen. Yhdessä sovitut, turvallisuussuunnitelmaan kirjatut pihasäännöt luovat turvalliset puitteet ulkoilulle ja oleskelulle. Lähiympäristössä on hyvät mahdollisuudet metsäretkeilyyn, luisteluun ja palloiluun. Kirjasto ja kulttuurisali sijaitsevat kävelymatkan päässä. Päiväkoti on rakennettu v ja suunniteltu lasten tarpeet huomioiden. Päiväkoti on liikuntaesteetön. Ryhmillä on käytössään leikki/lepotila, ruokailu/toimintatila ja talossa on kaksi erillistä pienryhmätilaa.

5 Psyykkinen ympäristö Kasvatusilmapiiri syntyy kasvattajan ja lapsen vuorovaikutuksessa. Aikuiset ovat päiväkodissa lapsia varten. Lapsia kohdatessa pyritään aina täydelliseen läsnäoloon, lapsia kuunnellen ja kannustaen. Tärkeää on luoda lapselle turvallinen olo. Kasvattaja ymmärtää lasten tarpeet ja hyväksyy erilaisuuden. Lapsia ohjataan keskinäisessä vuorovaikutuksessa niin että he oppivat kunnioittamaan ja ottamaan huomioon toisia lapsia. Aikuinen ymmärtää oman toimintansa ja käytöksensä olevan lapselle esimerkkinä. Näin ollen aikuisten on kiinnitettävä huomiota myös keskinäiseen vuorovaikutukseensa. Aikuisella on lupa toimia kasvattajana, asettaa rajoja. Kasvattajan tulee olla joustava ja johdonmukainen. Hänen tulee pyrkiä heijastamaan lapselle elämän iloa ja tervettä huumoria. Sosiaalinen ympäristö Sosiaalisessa varhaiskasvatuksen toiminta ja oppimisympäristössä korostetaan lasten keskinäistä sekä aikuisten ja lasten välistä vuorovaikutusta. Olemme sitoutuneet toiminnassa pienryhmätoimintaan. Lapset jaetaan ikä/taitotason mukaan pienryhmiin. Aikuisen rooli on toimia

6 ohjaajana, esimerkkinä ja tarvittaessa tukena pienryhmän leikeissä ja toiminnassa. Ikä ja taitotason mukaan lapsille asetetaan erilaisia tavoitteita ja vaatimuksia. Pyrimme luomaan koko päiväkodissa hyvän me- hengen. Tavoitteena on toimia yhteisöllisyyden periaatteita noudattaen. Aikuinen asettaa turvalliset rajat, mutta säännöt ja sopimukset luodaan yhdessä lasten kanssa. Kiusaamistapauksiin suhtaudutaan vakavasti ja niihin puututaan heti. Henkilökunta käsittelee vuosittain kiusaamisen ehkäisyn toimintaohjeen. Yhdessä mietitään mikä on kiusaamista ja mikä kuuluu normaaliin lasten välisiin kinasteluihin. Kasvattaja Kasvattajien tulee toimia kiireettömästi ja rauhallisesti. Kiinnitämme huomiota äänenkäyttöön. Pyrimme siihen, että aikuiset eivät keskustele lasten yli. Kasvattajien on sallittua näyttää tunteitaan tilanteen vaatiessa. Pyrimme olemaan avoimia, johdonmukaisia ja rehellisiä. Päivittäisissä toiminnoissa olemme joustavia, lapsen tarpeet huomioiden. Kunnioitamme lapsen yksilöllisyyttä ja omaehtoista kasvua. Aikuinen kannustaa lasta päivittäisissä toiminnoissa ja iloitsee onnistumista yhdessä lasten kanssa. Näin luomme kasvatusyhteisöstä turvallisen kasvuympäristön lapselle. Päiväkodissamme lapset ovat yhteisiä. Koko henkilökunta on vastuussa lasten kasvusta ja kehityksestä yli ryhmärajojen. 3. KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuus on henkilökunnan ja vanhempien välistä avointa ja rehellistä vuorovaikutusta lapsen parhaaksi. Henkilökunta toimii kasvatuksen ammattilaisena mutta vanhemmat ovat lapsensa parhaita asiantuntijoita. Kumppanuus alkaa jo ennen kun lapsi saapuu päiväkotiin. Ennen hoitosuhteen aloittamista käydään aloituskeskustelu päiväkodissa tai lapsen kotona valinnan mukaan. On tärkeää, että lapsi tulee tutustumaan vanhempiensa kanssa päiväkotiin ennen hoidon aloittamista. Tutustumisajan

7 pituus riippuu lapsen tarpeesta. Henkilökunta vaihtaa lapsen päivittäiset kuulumiset tuonti- ja hakutilanteissa. Aina tarvittaessa käydään puhelinkeskusteluja tai varataan muuten aikaa keskustelulle vanhempien kanssa. Kun henkilökunta on tutustunut lapseen ja lapsen ns. arki on alkanut, päiväkodissa laaditaan yhdessä vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Suunnitelmaa päivitetään (vasu-keskustelu) vähintään kerran vuodessa ja aina tarvittaessa. Kasvatuskumppanuuteen sisältyy tärkeänä osana myös kerran tai kaksi kertaa vuodessa pidettävät vanhempainillat sekä yhteiset tapahtumat ja juhlat. Päiväkodissamme toimii myös vanhempainyhdistys, joka kehittää toimintaa yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Lisäksi kasvatuskumppanuuteen kuuluu yhteistyö muun muassa neuvolan (4- ja 5 vuotistarkastukset), kiertävän erityislastentarhanopettajan ja perhetyöntekijän kanssa tarpeen vaatiessa. Kasvun ja kehityksen eri vaiheissa lapsi saattaa tarvita myös erityistä tukea. Kaikki lasta koskeva tietojen siirto päivähoidon ja erityistyöntekijöiden (mm. puheterapeutti, toimintaterapeutti) kanssa tulee olla vanhempien tiedossa. Kaikissa lasta koskevissa asioissa henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus.

8 4. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA Valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa olevat sisällölliset orientaatiot ohjaavat myös meidän päiväkodin toimintaa. Sisällölliset orientaatiot on määritelty Sipoon kunnan varhaiskasvatussuunnitelmassa. Lapselle luontainen tapa toimia ja oppia tapahtuu leikkimisen, liikkumisen ja tutkimisen kautta. Ne ohjaavat kasvattajien tapaa toimia lasten kanssa ja niiden avulla lapsi tutustutetaan muihin laajimpiin orientaatioihin kuten matemaattisiin käsitteisiin, luonnontieteisiin, estetiikkaan ja eettisiin arvoihin sekä kehitetään lapsen kielellistä valmiutta. Esiopetuksessa painottuu, edellisen lisäksi, tavoitteellisempi oppiminen esiopetussuunnitelman mukaisesti, lapsen kouluvalmiuksien harjoittaminen. Puheen kehittäminen Metsätien päiväkodissa me pidämme tärkeänä, että kasvattaja kuuntelee lasta ja on herkkä vuorovaikutteisessa kanssakäymisessä. Hänen tulee ymmärtää myös lapsen eleet ja ilmeet. Lapsen kasvaessa ja sanavaraston kehittyessä kehitetään lapsen omaa ilmaisua kuuntelevien keskustelujen kautta kaikissa päivittäisissä hoitotilanteissa. On tärkeää, että keskusteluilmapiiri on aina lapselle turvallinen. Lapsen esittämiin kysymyksiin aikuisen tulee suhtautua

9 rehellisesti ja kannustavasti ja etsiä vastauksia vuorovaikutteisesti yhdessä lasten kanssa. Se kehittää lapsen omaehtoista ajattelua. Aikuisen tulee päiväkodissamme muistaa, että hän on mallina lapselle puhetavallaan ja ottaa se huomioon toiminnoissaan (myös elekieli). Aikuisen murre on osana hänen kasvatuspersoonaansa ja se on omiaan rikastuttamaan myös lapsen kielikuvia. Lapsen puhetta rikastetaan päivittäin loruin, lauluin ja saduin ja rytmiikan keinoin. Aamutuokioilla lapsia kannustetaan keskusteluun ja toisten kuunteluun myös ryhmätilanteissa.päiväkodissamme käytetään myös lasten haastatteluja, saduttamista, ja nukketeatteria keinoina kehittää lapsen ilmaisutaitoja. Leikki Leikki on lapsen työtä. Haluamme korostaa leikin merkitystä. Toimimme pienryhmissä. Annamme lapselle aikaa leikkiä, jota voi jatkaa myöhemminkin. Oppimisympäristö luodaan leikille motivoivaksi esim. leikkipaikkojen sijoittelulla. Lelut ovat helposti saatavilla ja ne ovat merkitty kuvin. Aikuinen on läsnä leikissä; hänen tehtävänä on olla aktiivinen osallistuja, toimia mallina, ohjaajana tai havainnoida ja dokumentoida leikkiä.

10 Aikuisen tehtävänä on myös kehittää lapsen leikkiä yhteistoiminnalliseksi. Se on myös oiva tilaisuus tarkkailla lapsen sosiaalista kehittymistä. Lapselle on leikissä tärkeää erilaiset vuorovaikutustilanteet ja siinä hän harjoittelee selviytymistä muiden lasten kanssa. Leikissä lapsi käsittelee myös omia tunnemaailman kokemuksia ja harjoittelee todellisen ympäristön tapoja ja kohtaamisia.( roolileikit). Ajoittain on tärkeää, että aikuinen myös konkreettisesti ohjaa esim. lapsen roolileikkejä ja luo yhdessä lasten kanssa sille puitteet ( kauppaleikki, kotileikki, kampaamoleikki, pankkileikki, jne.). Vähitellen lapselle on hyväksi myös ymmärtää erilaisia sääntöleikkejä ja me ohjaamme lapsia niiden pariin aktiivisesti. Erilaiset liikunnalliset pallopelit ulkona ja lautapelit sisällä esimerkiksi kehittävät lasten ymmärrystä sääntöpeleistä. Lapsille opetetaan myös pienissä tuokioissa erilaisia seura- ja laululeikkejä. Liikkuminen Lapsi liikkuu luonnostaan. Tarjoamme hyvät ja turvalliset puitteet omatoimiselle sekä ohjatulle liikkumiselle. Päiväkotimme upea piha luo mitä parhaimmat tavat liikkua monipuolisesti ulkoilujen yhteydessä päivittäin. Se on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle ja terveydelle. Teemme myös kävelyretkiä lähiympäristössä, jotta lapsi voi hahmottaa ympäröivää lähialuettaan. Meillä on säännöllisiä ohjattuja liikuntatuokioita lapsen ikä huomioon ottaen, jossa lapsi saa kokea liikunnan ilon ja riemun. Onnistumisen tunne on tärkeä itsetunnon kasvunalusta ja siihen me kannustamme. Tutustumme lasten kanssa myös lähiympäristön luontoon ja siinä tapahtuviin muutoksiin erivuoden aikoina. Luonnosta saadut elämykset, leikit ja kokemukset luovat kestävän pohjan ja tunnesiteen luontoympäristöön ja siellä liikkumiseen. Olemme mukana Nuori Suomi liikuntaprojektissa ja osallistumme sen tuomiin erilaisiin yhteisliikuntatempauksiin.

11 Tutkiminen Lapsi on syntyessään perusutelias, jolloin hän jo aivan pienenä haistaa, maistaa, koskettaa: siis tutkii koko ajan ympäröivää maailmaansa. Tätä taitoa me aikuiset emme saa lapsessa kadottaa liiallisilla kielloillamme. Metsätien päiväkodissa meillä jokainen päivä on lapselle tutkimuspäivä kulloisenkin mielenkiintoisen löydöksen yhteydessä esim. kivien tai kasvien tutkiminen, lumen ja jään tutkiminen, sääilmojen tarkastelu, erilaisten materiaalien vertailut yms. Tutkiminen luo hyvän pohjan oppia ja opettaa juuri silloin kun lapsi on siitä kiinnostunein oman löydöksen tai mieltään askarruttavan asian kohdalla. Myös lasten ja aikuisten väliset keskustelut saattavat antaa pohjaa tutkimiselle esim. avaruus, linnut jne. Meille on tärkeää, että lapsen esittämät kysymykset otetaan vakavasti ja niihin annetaan oikeita vastauksia tai niitä etsitään yhdessä lapsen ja jopa vanhempien kanssa. Me kasvattajina luomme luovan ilmapiirin tutkimusajattelulle.

12 5. MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Metsätien päiväkodissa keskeisenä yhteistyötahonamme on kiertävä erityislastentarhanopettaja (VEO),j oka käy säännöllisin välein konsultoimassa ja tukemassa päiväkodin lapsiryhmissä henkilökuntaa erityiskysymyksissä kulloisenkin tarpeen mukaan. Erityislastentarhanopettaja on myös mukana tehostetun kasvun tukemisessa käytävissä keskusteluissa yhdessä henkilökunnan ja vanhempien kanssa. Kaikki lapsesta käytävät keskustelut ovat luottamuksellisia ja vaitiolovelvollisuuden piirissä. Tarvittaessa teemme yhteistyötä myös lapsen kasvun eri asiantuntijoiden kanssa kuten lapsen puheterapeutin, psykologin,toimintaterapeutin tai perhetyöntekijän kanssa. Seurakunnan kanssa yhteistyömuotoja ovat retket kirkkoon erilaisten uskonnollisten kirkkopyhien aikaan kuten jouluna ja pääsiäisenä tai seurakunnan työntekijän vierailut päiväkodissamme. Lasten neuvolan kanssa teemme yhteistyötä 4v. ja 5v.tarkastusten yhteydessä. Esiopetuksen puolella teemme kiinteää yhteistyötä Jokipuiston koulun erityisopettajan kanssa sekä koulun yhdysopettajan kanssa. Esikoululaiset käyvät myös vuoden aikana tutustumassa tulevaan kouluunsa säännöllisin välein. Leppätien koulussa esikoululaiset käyvät säännöllisesti jumppamassa liikuntasalissa.

13 6. KASVATUSTYÖN ARVIOINTI Yksilökohtainen arviointi Jokaiselle päiväkotimme lapselle laaditaan ja päivitetään syksyisin lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Siihen kirjataan yhteiset kasvatustavoitteet ja käytännön sopimukset. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan toiminta kauden aikana jatkuvasti eri lasten kohdalla viikoittaisissa tiimipalavereissa tilanteen mukaan. Keskusteluja käydään myös vanhempien kanssa aina tarvittaessa. Vanhemmilla on myös mahdollisuus arvioida päivähoidon toimintaa vuosittaisilla TAK-kyselyillä. Keskeisiä vaikuttavia asioita ovat siinä toiminnan asiakaslähtöisyys, ammatillinen osaaminen, hyvin toimiva työyhteisö tms. Pidämme kaikkea vanhemmilta tullutta palautetta ensiarvoisen tärkeänä lapsityömme kehittämisen kannalta. Esiopetussuunnitelmassa on lapselle esiopetusvuonna oma oppimissuunnitelma (LEOPS). Ryhmäkohtainen arviointi Lasten kasvu ja kehitys edellyttää jatkuvaa kasvatuskäytäntöjen ja suunnitelmien arviointia tiimissä. Tiimipalaverit pidetään viikoittain; samoin koko talon yhteinen palaveri. Henkilökunnan kehittämisilloissa kuukausittain keskustelemme työmme menetelmistä ja tarkistamme tavoitteidemme arvoja. Näin haluamme luoda hyvän työilmapiirin. Kerran vuodessa meillä on koko henkilökunnan suunnittelupäivä, jossa arvioimme mennyttä ja suunnittelemme tulevaa. 7. YHTEISTOIMINNAISUUS Syksyllä 2013 aloitamme prosessimaisen yhteistoiminnallisen kasvatuskäytännön kehittämisen. Tavoitteena on nähdä lapsi subjektina, omaehtoisena oppijana ja sitä kautta kehittää lapsen omaehtoista ajattelua ja kunnioittaa lasta aktiivisena toimijana. Se vaatii meiltä kasvattajilta uudenlaista käsitystä lapsen kyvystä oppia. Se on tie, johon me kasvattajat haluamme kehittyä, vähitellen, uusia kasvatusmenetelmiä kehittäen yhä lapsilähtöisempään suuntaan.

14