Vihastenkarin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Vihastenkarin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

2 Vihastenkarin päiväkoti Vihastenkarinkatu Raahe p ,

3 Päiväkodissamme on vuosittain n. 70 lasta Lapset on jaettu ikäryhmittäin toiminnallisesti sopiviin ryhmiin, joita on neljä Jokaisen ryhmän toiminnassa huomioidaan lasten ikä, kehitystaso sekä lasten omat kiinnostuksen kohteet Lapset toimivat paljolti pienryhmissä, jolloin lasten yksilölliset erot sekä tarpeet voidaan huomioida

4 Ryhmämme ovat nimetty värien mukaan: Sininen, Punainen, Keltainen ja Vihreä ryhmä Henkilökuntaamme kuuluu 6 lastentarhanopettajaa, 6 lastenhoitajaa, keittäjä, laitoshuoltaja sekä 2 avustajaa Lisäksi päiväkodissamme työskentelee vuosittain harjoittelijoita, opiskelijoita sekä tarvittaessa vakinaisen henkilöstön sijaisia

5 Sininen ryhmä Ryhmään kuuluu vuotiasta lasta ja heitä hoitamassa ja ohjaamassa toimii 3 lastenhoitajaa ja harjoittelija Ryhmällä on varsinaisen ryhmähuoneen lisäksi käytössään lepohuone, pieni leikkihuone, wc- ja eteistilat sekä oma pihaalue

6 Punainen ryhmä Ryhmässä on vuotiasta lasta ja heitä ohjaa 2 lastentarhanopettajaa, lastenhoitaja ja avustaja Punaisilla on käytössään valoisat ja tilavat ryhmä- ja lepohuoneet, pikku keittiö, pieni leikkihuone sekä wc- ja eteistilat

7 Keltainen ryhmä Ryhmään kuuluu vuotiasta lasta ja siellä työskentelee 2 lastentarhanopettajaa, lastenhoitaja sekä harjoittelija Keltaisilla on käytössään ruokailu-/ työskentelyhuoneen ja lepo-/ leikkihuoneen lisäksi 3 pienempää huonetta koti-, rakentelu yms leikkiin sekä wc- ja eteistilat

8 Vihreä ryhmä Vihreässä ryhmässä ovat päiväkotimme eskarit, joita on 21 Ryhmässä työskentelee 2 lastentarhanopettajaa, lastenhoitaja ja avustaja Ryhmätilat ovat pohjaltaan samat kuin Keltaisella ryhmällä Kaikissa ryhmissä materiaalit, pelit yms on sijoitettu avohyllyihin, jotta lapset voivat käyttää niitä vapaasti

9 Päiväkodin aula Aulassa lapsilla on mahdollisuus käyttää erilaisia liikunta-, rakentelu- ja peuhuvälineitä Aulassa lapsille on myös oma kirjastonurkkaus Aulatilat ovat vuoropäivinä eri ryhmien käytössä Monipuoliset tilamme mahdollistavat sekä lasten yksilöllisen- ja pienryhmätyöskentelyn että koko ryhmän yhteiset tuokiot

10 Päiväkotimme laajat pihaalueet tarjoavat mahdollisuuksia monenlaiseen leikkiin ja liikuntaan. Rauhoitamme ulkoilutilanteita porrastamalla ulkoiluja: aamupäivisin eskarit ulkoilevat eri aikaan muiden ryhmien kanssa ja iltapäivisin vuorotellaan ala- ja yläpihan käytössä Pienet ulkoilevat pääsääntöisesti omalla pihallaan Pääpaino ulkona on lasten omaehtoisessa leikissä, mutta myös sääntö- ja liikuntaleikeillä on tärkeä merkityksensä mm. leikkiperinteen vaalimisessa.

11 Toimintamme perustana ovat valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sekä Raahen varhaiskasvatussuunnitelma Toimintaa ohjaavat vanhempien ja henkilöstön yhdessä syksyllä 06 valitsemat arvot: turvallisuus, rakkaus ja välittäminen, leikki sekä rajojen asettaminen

12 Päiväkotimme toiminnan tavoitteena on jokaisen lapsen terveen itseluottamuksen, oppimisedellytysten ja kaikenpuolisen hyvinvoinnin edistäminen sekä toisia huomioivan käytöksen oppiminen Tuemme lapsen omaaloitteisuutta sekä itsenäistymistä Lapsen mahdollisen tuen tarpeen varhainen toteaminen sekä siihen puuttuminen samoin kuin lapsen vahvuuksien tukeminen ovat keskeisiä toiminnassamme

13 Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen sekä kehittymisen edellytykset. Fyysisesti lapsen hyvinvointiin vaikuttavat ruokailu, liikunta, ulkoilu, lepo ja siisteys. Ruokailumme on rauhallinen ja kiireetön - opettelemme maistamaan kaikkia ruokalajeja Kauniit ruokailutavat kuuluvat käytöstapoihin Unen tarve on lapsilla yksilöllinen. Vanhempien kanssa sovimme lepohetkien käytännöistä kunkin lapsen kohdalla. Rauhoittuminen on kaikille tarpeen lepohetken ajaksi

14 Lapsi oppii parhaiten oman leikin, tutkimisen, liikkumisen sekä taiteellisen kokemisen ja ilmaisun kautta Kielen kehittymisen kautta lapselle avautuu koko maailma. Tähän maailmaan tutustumme vuosittain erilaisten teemojen, ajankohtaisten sekä lapsilta tulleiden aiheiden avulla. Työtapojamme ovat sadut, lorut ja kertomukset, keskustelut, kirjallisuus, draama, tutkiminen, pelit, rakentelu, liikunta, käden taidot, musiikki, retket, juhlat ja työtehtävät.

15 Liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta Se on vauhtia, elämyksiä, hikeä, hengästymistä, iloa ja uuden oppimista Lapsi tarvitsee joka päivä vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa Päiväkodissamme pyrimme luomaan liikuntaan virittävän, turvallisen ympäristön monipuolisine liikuntavälineineen Perusliikuntamuotojen harjoittelu toistaen ja muunnellen sekä kehontuntemuksen kehittäminen ovat keskeiset sisällöt ohjatuilla tuokioilla

16 Talvisin meillä on käytössämme viereiseen puistoon latukoneella tehty latu sekä luistinkenttä Säiden salliessa puisto täyttyy hiihtäjistä ja luistelijoista aina ulkoiluiden aikaan Opettelemme myös huolehtimaan omista välineistä

17 Pieni uima-altaamme on ahkerassa käytössä. Jokaisella lapsella on kerran viikossa mahdollisuus leikkiä vesileikkejä ja opetella kastautumista 3-5 lapsen ryhmissä

18 Lapsi oppii leikkiessään monia kehitykselleen tärkeitä asioita Mielestämme on tärkeää, että lapsilla on joka päivä aikaa omaehtoiseen leikkiin sekä sisällä että ulkona Tärkeää on myös antaa lasten leikkiä leikkinsä loppuun Pyrimme järjestämään ryhmien leikkiympäristöt lasten ikätasoa vastaaviksi. Muuntelemme ja uudistamme leikkiympäristöä leikin vaatimuksia vastaavaksi Mitä pienemmistä lapsista on kyse, sitä enemmän he tarvitsevat aikuisten apua ja mukanaoloa leikeissään.

19 Lapselle on luontaista tutkia ja ihmetellä asioita Luomme lapsille otollisen ja myönteisen ilmapiirin olemalla itse innostuneita ja ohjaamalla omilla pohdinnoillamme lapsia löytämään selityksiä asioille ja ilmiöille Annamme lapsille aikaa ja mahdollisuuksia tutkia heitä kiinnostavia asioita On tärkeää, että lapsi voi käyttää tutkimiseen ja kokeilemiseen kaikkia aistejaan ja koko kehoaan

20 Lapsen sosiaalista kasvua päiväkodissa tukee paras mahdollinen ryhmäjako. Vuosittain pyrimme tekemään ryhmät ikäryhmittäin toimiviksi, joustaviksi ja hyviksi vertaisryhmiksi lapsille. Lapset omaksuvat vähitellen yhteiset säännöt ja tavat, joiden takana päiväkodissamme ovat turvallisuus, tasa-arvoisuus, rehellisyys, toisten arvostaminen ja väkivallattomuus

21 Roolileikeissä ja pienissä esityksissä kehittyvät lasten vuorovaikutustaidot, ilmaisukyky sekä mielikuvitus Ainutkertaisissa tilanteissa yhdessä toimiminen ja yhteisen ilon kokeminen ovat tärkeitä Aikuisen roolina on avustaa ja rikastuttaa lasten tekemisiä

22 Lapsen hienomotoriikkaa, avaruudellista hahmottamista ja ilmaisua autamme kehittymään erilaisten kädentöiden avulla. Eri materiaalit, tekniikat ja aiheet tulevat tutuiksi vuodenkiertoa myötäillen.

23 Musiikki on kuin aurinko - sen säteet koskettavat kaikkia lapsen kehityksen osa-alueita Tavoitteenamme on nauttia musiikista ja saada siitä elämyksiä sekä oppia ilmaisemaan itseään musiikin eri elementtien (rytmi, laulaminen, soittaminen, kuunteleminen, musiikkiliikunta, tanssi) kautta

24 Luonto on tärkeä osa lapsen kasvuja oppimisympäristöä Siihen voimme tutustua päiväkodin lähiympäristössä, mutta tärkeitä ovat myös retket metsään, meren rantaan, maalle...

25 Sadut, kertomukset, lorut ja juttelutuokiot päivittäin pienestä pitäen rikastuttavat lapsen kielen kehitystä Tärkeää on lämmin vuorovaikutus lapsen kanssa sekä lapsen kuuntelu Mallina aikuisen puheen tulee olla monipuolista, selkeää ja vivahteikasta Keskustelutuokiolla harjoittelemme vuorotellen puhumista; aikuiset antavat tilaa lasten puheelle

26 Lähdemme tutustumaan matematiikkaan arkielämän tilanteista käsin. Pukemis- ja riisumistilanteet, pöydän kattamiset yms antavat lukemattomia mahdollisuuksia puhua matematiikkaa. Näissä tilanteissa opitaan käsitteistöä, luokittelua, lukumääriä Askartelut ja rakentelut erilaisilla materiaaleilla rakentavat pohjaa geometriselle ajattelulle. Erilaiset pelit, yleensä toiminnallisuus, toimivat päivittäisenä matematiikan harjoittelukeinona. Kaikissa matematiikan tehtävissä lähdemme liikkeelle konkretiasta ensin käsin, sitten käsittein.

27 Vuoden aikana tutustumme uskonnon keskeisimpiin sisältöihin sekä kirkkovuoden suurimpiin juhliin, jouluun ja pääsiäiseen Seurakunnan työntekijät käyvät kerran kuukaudessa pitämässä lapsille pienen hartaushetken Otamme huomioon perheen vakaumuksen

28 Isovanhempien vierailujen ja kertomusten kautta rakentuu kuva siitä, miten ennen elettiin Vanhaan ja nykyiseen Raaheen tutustumme vierailuilla museossa, näyttelyissä, kirkossa, eri työpaikoilla jne Kävelyretkillä opimme Raahe-tuntemuksen lisäksi turvallisen liikkumisen säännöt

29 Juhlat tuovat iloa ja elämyksiä arjen keskelle Lasten kesken pitämiemme juhlien lisäksi kutsumme myös perheet juhlimaan kanssamme jouluna ja keväällä

30 Päiväkodissa havainnoimme lapsia. Viisivuotiaiden lasten kehityksen arvioinnin teemme yhteistyössä neuvolan ja vanhempien kanssa ns. Viitta-menetelmän avulla Näiden havaintojen sekä vanhempien oman lapsensa tuntemuksen pohjalta teemme vanhempien kanssa vuosittain jokaiselle lapselle varhaiskasvatussuunnitelman Erityistä tukea tarvitseville lapsille teemme kuntoutussuunnitelman yhteistyössä vanhempien sekä tarvittavien asiantuntijoiden kanssa

31 Yhteistyö lapsen vanhempien ja henkilökunnan välillä on perusta lapsen viihtymiselle päiväkodissa. Käymme vanhempien kanssa kahdenkeskiset keskustelut toimikauden alussa sekä pidämme ryhmäkohtaiset vanhempain illat. Päivittäiset kuulumisten vaihtamiset ovat tärkeitä koko vuoden. Muita yhteistyömuotoja ovat mm. perheiden yhteiset tapahtumat, talkoot ja juhlat. Päiväkodissamme toimii vanhempain toimikunta. Kaiken yhteistoiminnan pohjana ovat avoimuus, luottamus sekä tasaarvoisuus. Meillä yhteistyö vanhempien kanssa on pitkäaikaista, sillä monet lapset ovat vauvasta kouluun päiväkodissamme Henkilöstön kierrolla pyrimme siihen, että tutut aikuiset siirtyvät lasten mukana ryhmästä toiseen

32 Varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista henkilöstö arvioi säännöllisesti Viikottaisten palaverien lisäksi pidämme tarkemmat koko toimikautta koskevat arvioinnit kaksi kertaa vuodessa iltaisin, jolloin arviointiin on enemmän aikaa ja kaikki voivat osallistua Vanhemmille sekä lapsille teemme vuosittain omat kyselyt toiminnastamme Lapsen kehityksen ja oppimisen seuranta on jatkuvaa. Se pohjaa lapsen havainnointiin arkipäivän konkreeteissa toimissa Annamme lapselle välitöntä palautetta