YKSINHUOLTAJA YKSINKÖ VASTUUSSA ARJESTA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YKSINHUOLTAJA YKSINKÖ VASTUUSSA ARJESTA?"

Transkriptio

1 YKSINHUOLTAJA YKSINKÖ VASTUUSSA ARJESTA? Tutkimus päivätyöstä poikkeavaa työaikaa tekevän yksinhuoltajan työn ja perheen yhteensovittamisesta lapsen aloittaessa koulun Liisa Soini Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpään Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi(AMK)-tutkinto

2 TIIVISTELMÄ Soini Liisa. Yksinhuoltaja yksinkö vastuussa arjesta? Tutkimus päivätyöstä poikkeavaa työaikaa tekevän yksinhuoltajan työn ja perheen yhteensovittamisesta lapsen aloittaessa koulun. Järvenpää, kevät 2009, 52 s., 1 liite. Diakonia ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi(amk). Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaisia lastenhoidollisia ratkaisuja vuorotyötä/epäsäännöllistä työtä tekevä yksinhuoltajavanhempi teki lasten aloittaessa koulun. Millaisia vaikeuksia niissä oli? Onnistuivatko he yhteen sovittamaan perheen ja työn, kun ilta-yö ja viikonloppuhoidot eivät enää järjestyneet ympärivuorokautisessa päiväkodissa. Mitä vanhemmat ehdottivat lastenhoitopalveluiden kehittämiseksi, jotta ne vastaisivat paremmin perheiden tarpeisiin. Miten työnantaja olisi voinut helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista. Tutkimus oli kvalitatiivinen l. laadullinen tutkimus, jossa tutkimusmetodina käytettiin haastattelua, yksilöhaastattelua. Haastattelutapana käytettiin teemahaastattelua, jonka avulla haastateltiin kuusi yksinhuoltajavanhempaa. Haastattelut tehtiin touko-kesäkuussa Tutkimustulosten mukaan yksinhuoltajavanhemman arjen onnistuminen lasten lähdettyä kouluun oli kiinni monista tekijöistä: hoivaresursseista, työnantajasta, lakisääteisistä palveluista ja taloudellisista tekijöistä. Yleensä arki lähti sujumaan hyvin, kun lapset aloittivat koulunkäynnin. Onnistuakseen se vaati leikkipuiston tai koulun järjestämää iltapäivähoitoa ja muita epävirallisia hoivaresursseja; isovanhemmat, isä, sukulaiset ja tuttavat, joita tarvittiin iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Vaikka hoivaresursseja oli saatavilla, jokaisella perheellä oli vaikeuksia jossakin vaiheessa kouluvuotta. Perheystävällisellä yrityskulttuurilla oli suuri merkitys yksinhuoltajanvanhemman arjen sujumisessa ja vanhempien jaksamisessa. Vanhemmat toivoivat silti vaihtoehtoisia työaikakokonaisuuksia ja lyhennettyä työaikaa perheen tarpeen mukaan sekä kouluikäisten ympärivuorokautisen hoidon kehittämistä. Asiasanat:, epäsäännöllinen työ, henkilöstöpolitiikka, hoivarikas, hoivaköyhä, perheystävällinen yrityskulttuuri, vuorotyö, yksinhuoltaja,

3 ABSTRACT Soini, Liisa. Single parents responsible for everyday life by themselves? The research of the single parent, working abnormal hours, who are responsible for work and family with children at school aged. 52 p.,1 appendice. Language: Finnish. Järvenpää, Spring Diaconia University of Applied Science. Degree Programme in Social Services, Option in Social Services and education. Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of the thesis was to examine what kind of child daycare solutions a shift worker or an irregular worker single parent with children at school aged did. What kinds of problems occurred? Did they succeed in family and work, when the evening, night and weekend care was not arranged anymore in the shift day care centre? How the parents would like to develop the child daycare services so that they would respond to the families needs. How could the employer have made the family s everyday life easier? This was a qualitative study, which means that theme interview was used individually. Six single parents were interviewed. The interviews were conducted in May-June in The study shows that the successful everyday life of single parents depended on many factors: The resources of care, employer, legal services and financial factors. Usually the everyday life started to go well after the children had gone to school. Success depended on whether the playground or the school arranges afternoon daycare or other unofficial resources of care: grandparents, father, relatives and friends who were needed in the evenings, nights and at weekends. Even if the resources of care were available, every family had difficulties at some stage of school years. The family-friendly enterprise culture had a big role in success of the everyday life of single parents and how the parents cope with the everyday life. The parents hoped for alternative working regulations and shorter working hours according to the need. They also wished for development of round the clock day care for the school-aged. Keywords: single parent, shift work, irregular work, family-friendly enterprise culture

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAVOITE JA TUTKIMUSONGELMAT VUOROTYÖTÄ/EPÄSÄÄNNÖLLISTÄ TYÖTÄ TEKEVÄ YKSINHUOLTAJA YKSIN VASTUUSSA ARJESTA Yksinhuoltaja/yksinhuoltajaperhe Vuorotyö/epäsäännöllinen työ Yksinhuoltajan pelastavat tukiverkostot ja hoivaköyhyys Työajan vaikutus perhe-elämään ja sosiaaliseen elämään Koululaisperhettä tukevat palvelut ja lait PERHEITÄ TUKEVA HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Työpaikan perheystävällisyys Perheystävälliset työaikajärjestelyt Työpaikan johto ja esimies TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimusmenetelmä Tutkimusprosessi ja aineiston analyysi TUTKIMUSTULOKSET Arjen sujuminen koulun alkaessa Koulujen loma-aikoina Sairastapauksissa Arjen vaikeudet Toiveita ja kehittämisehdotuksia arjen sujumisesta Työnantajan rooli arjen sujumisessa KOHTI PERHEYSTÄVÄLLISTÄ ARJEN SUJUMISTA Hoivaresurssit ja koululaisperhettä tukevat palvelut arjen sujumisen edellytyksenä Työnantajan tuki yksinhuoltaja perheen arjen sujumisessa Kehittämisehdotuksia yksinhuoltaja vanhemman arjen ja työn yhteensovittamisessa POHDINTA Keskeiset johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Opinnäytetyön luotettavuus ja tutkimusprosessin arviointi...46 LÄHTEET...49 LIITE 1 Teemahaastattelun runko...52

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni aiheena on vuorotyötä/epäsäännöllistä työtä tekevän, kouluikäisen lapsen yksinhuoltajan perheen ja työn yhteensovittaminen. Aihe kiinnostaa minua siksi, että olen itse työskennellyt ympärivuorokautisessa päiväkodissa vuodesta 1991 alkaen. Joka vuosi esikouluikäisten lasten vuorotyötä tekevät vanhemmat tuskailevat, miten järjestävät kouluun menevien lastensa hoidon jatkossa. Laissa lasten päivähoidosta 1973/36 2 sanotaan, että lasten päivähoitoa voivat saada lapset, jotka vielä eivät ole oppivelvollisuusikäisiä sekä milloin erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä hoitoa ole muulla tavoin järjestetty, myös sitä vanhemmat lapset. Lasten päivähoito on pyrittävä järjestämään siten, että se tarjoaa lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. Käytännössä hoitoa ei ole tarjolla päivähoidossa, kun lapsi aloittaa koulun luvun laman jälkeen työmarkkinat muuttuivat yhä vaativammiksi lisäten näin luvulla määräaikaisia työsuhteita ja yhä enemmän töitä, joita tehdään epätyypillisenä aikana. Nämä tekijät aiheuttavat suuria haasteita yksinhuoltajille, koska pienten koululaisten ilta - ja yöhoito puuttuu kokonaan ja koulujen loma-ajat ovat pitkiä. Lähes kaikki iltaisin, viikonloppuisin ja öisin työskentelevät yksinhuoltajat tarvitsevat sosiaalisen verkostonsa tukea voidakseen ylipäätänsä käydä töissä. (Muuttuva perhe 2005, 3-4.) Lapsiperheiden avunsaanti ongelmatilanteissa, esimerkiksi kotiavun saaminen vanhemman sairastaessa, herätti vuonna 2008 lääninhallituksen selvittämään, noudattavatko kunnat sosiaalihuoltolakia lapsiperheiden palvelujen järjestämisessä. Tilapäistä apua tarvitseva lapsiperhe ohjataan nyt usein lastensuojelun asiakkaaksi, koska kotipalvelua saa vain ilmoittautumalla lastensuojelun asiakkaaksi, vaikka perheellä ei ole mitään lastensuojelun tarvetta. Harva lastensuojelutyötä tarvitsematon lapsiperhe haluaa leimautua lastensuojelun asiakkaaksi. Kotiavun saaminen tilapäiseen tarpeeseen sen sijaan saattaisi estää ongelmien

6 6 kehittymisen niin pitkälle, että lapsiperhe todella tarvitsee apua lastensuojelullisin perustein.(lindberg, 2009.) Opinnäytetyössäni on tarkoitus selvittää, miten yksinhuoltajavanhemmat ovat onnistuneet sovittamaan työn ja perhe-elämän lasten aloittaessa koulunsa ja millaisia palveluja he toivoisivat lastenhoidon kehittämiseksi. Aihe on ajankohtainen, koska Suomea kohtaa työvoimapula; vuosien aikana työvoimasta vähenee Suomessa ihmistä, mikä on 40 % vuoden 2000 työvoimasta. (Hassi, 2008). Jotta kaikki saatavilla oleva työvoima on käytettävissä, tulisi erilaisia lastenhoitopalveluja mielestäni kehittää yksinhuoltajaperheiden tueksi.

7 7 2 TUTKIMUKSEN TAVOITE JA TUTKIMUSONGELMAT Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia lastenhoidollisia ratkaisuja vuorotyötä/epäsäännöllistä tekevä yksinhuoltajavanhempi/vanhemmat joutuvat tekemään, kun lapsi/lapset menevät kouluun ja subjektiivinen päivähoito-oikeus lakkaa. Onnistuuko perheen ja työn yhteen sovittaminen enää, kun ilta-, yö- ja viikonloppuhoidot eivät järjesty ympärivuorokautisessa päiväkodissa? Millaisia ratkaisuja perheet ovat tehneet ja mitä he ehdottavat lastenhoitopalvelujen kehittämiseksi? Edellä mainittuja asioita selvitän seuraavien tutkimuskysymyksien avulla: Miten vuorotyötä/epäsäännöllistä työtä tekevä yksinhuoltaja sovittaa yhteen työn ja perheen lapsen/lasten mennessä koulun? Miten he ovat lastenhoidon järjestäneet ja millaisia vaikeuksia niissä on ollut? Miten voitaisiin lastenhoitopalveluja kehittää vanhempien mielestä, vastaamaan paremmin heidän perheen tarpeita? Miten työnantaja voisi tulla vastaan?

8 8 3 VUOROTYÖTÄ/EPÄSÄÄNNÖLLISTÄ TYÖTÄ TEKEVÄ YKSINHUOLTAJA YKSIN VASTUUSSA ARJESTA 3.1 Yksinhuoltaja/yksinhuoltajaperhe Suomessa oli vuoden 2006 lopussa perhettä, joista lapsiperheitä (perheessä alle 18-vuotiaita lapsia) oli Näistä yksinhuoltajaperheitä oli 20 %. Vuonna 2006 Suomessa asuvista lapsiperheistä oli äiti-lapsi-perheitä 17.4 % ( ) ja isä-lapsi- perheitä 2.6 % (15 111).(Tilastokeskus 2006.) Yksinhuoltajuuden määrittely vaihtelee eri yhteiskunnissa, ja samassakin maassa yksinhuoltaja voidaan määritellä eri tavoin verotuksen, lainsäädännön ja virallisten tilastojen ja sosiaaliturvaetuuksia koskevien oikeuksien kannalta. Pääsääntöisesti kansainvälisissä tilastoissa yksinhuoltajana pidetään vanhempaa, joka asuu alaikäisen alle 18-vuotiaan lapsen kanssa ilman avo- tai aviopuolisoa. (Hakovirta 2006, ) Lapsen ikä on yhteydessä yksinhuoltajan määrittelyyn; rajaaminen ei ole ongelmatonta, koska huoltovelvollisuus jatkuu pidempään. Esimerkiksi Islannissa yksinhuoltajaksi määritellään vain alle 15-vuotiaiden lasten vanhemmat. Luxemburgissa yhden huoltajan talouksiksi määritellään perheet, joissa on alle 25- vuotiaita lapsia. Iso - Britanniassa vanhempaa pidetään yksinhuoltajana, jos hänellä on huollettavanaan alle 16-vuotiaita tai sitä nuorempia, mutta myös vanhempia, joilla on alle 19-vuotias päätoimisesti opiskeleva lapsi. (Hakovirta 2006, ) Yksinhuoltajuuden määrittelyn perusteena voi olla myös siviilisääty. Esimerkiksi Saksassa työvoimatutkimuksessa on määritelty yksinhuoltajataloudeksi perheet, joissa on yksi aikuinen ja vähintään yksi naimaton lapsi. Tällöin yksinhuoltajaksi tilastoituu 80-vuotias leski, joka asuu yhdessä naimattoman 60-vuotiaan lapsensa kanssa samoin kuin naimaton äiti, jolla on 2-vuotias lapsi. Usein Etelä- Euroopan maissa moni yksinhuoltaja asuu eri sukupolvien muodostamassa

9 9 suurperheessä, eivätkä nämä perheet silloin tilastoidu yksinhuoltajaperheiksi. (Hakovirta 2006, ) Kansallisella tasolla yksinhuoltajuuden määrittelyä vaikeuttaa se, ettei ole saavutettu yksimielisyyttä siitä, kuka on yksinhuoltaja. Suomessa kuitenkin perhetilastojen mukaan yksinhuoltajuus määritellään samassa asunnossa asuvien perheenjäsenten avulla: yksinhuoltajaperhe on yhden aikuisen perhe, jossa lapset ovat alle 18 vuotta. (Hakovirta 2006, ) 3.2 Vuorotyö/epäsäännöllinen työ Vuorotyö on määritelty työaikalain 1996/ :ssä. Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajanjaksoin. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika. Yleensä vuorotyössä työvuorot seuraavat toisiaan. Vuoroja ei tarvitse olla kaikkina viikonpäivinä samaa määrää eikä vuorojen pidä päivittäin alkaa samaan kellonaikaan. Töiden tulee kaikissa vuoroissa olla samanlaista ja työntekijän on tehtävä eri vuoroja. Vuorojen vaihtumisen tulee olla ennalta sovittu. Työntekijöiden on tiedettävä ennakolta, kuinka pitkän aikaa kutakin vuoroa tehdään.(työsuojelupiiri 2008.) Epäsäännöllinen työ on säännöllisestä päivätyöstä poikkeavaa ilta-, yö- tai viikonlopputyötä. (Takala 2005, 17). Vuonna % palkansaajista teki epäsäännöllistä työtä, yötyötä tai viikonlopputyötä ja 73 % teki säännöllistä päivätyötä eli työskenteli pääosin kello 6:n ja 18:n välillä. Epäsäännöllinen työaika ei ole 2000-luvulla yleistynyt lukuun ottamatta kuljetus - ja liikennetyötä, joka lisääntyi 20 % vuodesta 2000 vuoteen Epäsäännöllinen työaika on kuljetustyössä selvästi yleisempää kuin muissa ammattiryhmissä. Tosin epäsäännöllinen työaika eri muodoissaan on yleistä myös palvelutyössä lukuun ottamatta kaupallista työtä. Yötyötä teki vuonna 2006 säännöllisesti vähintään kerran kuukaudessa 16 % palkansaajista ja viikonlopputyötä ainakin yhtenä lauantaina tai sunnuntaina kuukaudessa 29 %. Naisille ja miehille oli yhtä tavallista epäsään-

10 10 nöllinen työaika ja viikonlopputyö, mutta yötyötä teki miehet (18 %) hieman naisia (14 %) useammin. (Kauppinen & Hanhela & Heikkilä & Kasvio & Lindström & Toikkanen & Tossavainen 2006,153.) 3.3 Yksinhuoltajan pelastavat tukiverkostot ja hoivaköyhyys Vanhempien työaikojen ja työsuhteiden monimuotoistuminen on johtanut siihen, että yhä useampi vanhempi työskentelee iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Se on laajentanut lastenhoitopalvelujen tarvetta perinteisen virka-ajan ulkopuolelle. Ympärivuorokautista päivähoitoa on tarjolla alle kouluikäisille, mutta kun lapsi aloittaa koulun, perheen ongelmana on hoidon järjestyminen iltaisin, viikonloppuisin ja öisin. Kahden huoltajan perheissään ei aina ole taattua molempien vanhempien osallistuminen lastenhoitoon, mutta yksinhuoltajalla ei ole toista aikuista jakamassa perheen arkea. (Kröger 2006, ) Kun toista vanhempaa ei ole, pienten, alle kymmenvuotiaiden lasten hoitojärjestelyt tuottavat useimmiten työssä käyvälle yksinhuoltajavanhemmalle vaikeuksia. Lasten sairastuminen, päivähoidon ja koulun pitkät loma-ajat sekä yksinhuoltajan itsensä sairastuminen tai yllättävät työmenot, jolloin tilapäistä hoitoa on pyrittävä järjestämään, ovat ongelmaisia. Tilapäisen hoitajan palkkaaminen saattaa myös aiheuttaa huomattavia taloudellisia kuluja.(suhonen & Salmi 2004, ) Yksinhuoltajan elämäntilanteessa erilaisten tukiverkostojen merkitys perheen hyvinvoinnin kannalta korostuu. Virallisten hyvinvointipalvelujen ohella omat vanhemmat, sisarukset, ystävät, naapurit ja lapsen toinen vanhempi ovat usein apuna lastenhoidossa. Jos perheellä on apuna isovanhempien lisäksi lapsen toinen vanhempi, voidaan perhettä pitää hoivaresurssien suhteen rikkaana. Yksinhuoltajan omilta vanhemmiltaan saama apu on useimmiten taloustöiden suorittamista, kauppa-asioissa auttamista, kuljetuksien hoitamista tai lastenhoidossa auttamista enemmän kuin rahallista tukea. Epäviralliset resurssit ovat monelle yksinhuoltajaperheelle suuri apu, varsinkin isovanhemmilta saatu tilapäisen hoidon apu. Avun saamiseen vaikuttaa kuitenkin se, kuinka kaukana isovan-

11 11 hemmat asuvat sekä se, ovatko he työelämässä ja kuinka hyväkuntoisia he ovat. (Kröger 2005, 214; Suhonen & Salmi 2004,90.; Lammi - Taskula, Suhonen & Salmi 2004, ) Kaikilla yksinhuoltajilla ei ole epävirallista resursseja täydentämässä virallista hoivaa. Kun yksinhuoltajan omat vanhemmat eivät syystä tai toisesta ole saatavilla ja lasten toinen vanhempi ei osallistu hoivajärjestelyihin, perhettä voidaan pitää hoivaresursseiltaan hoivaköyhänä, jos perheen hoivatarpeet ylittävät saatavilla olevat viralliset ja epäviralliset resurssit. (Kröger 2005, ) Kouluikäisen yksinhuoltajavanhemmalle hoivaköyhyys saattaa tulla ajankohtaiseksi, jos isovanhemmat ja toinen vanhempi eivät ole käytössä ja erityistilanteet muodostavat ongelmia esimerkiksi koulun pitkät kesälomat tai yli 10-vuotiaan lapsen sairastuminen. (Kröger 2006, 89.) Hoivaköyhyyden riskiä lisäävät työsuhteiden määräaikaistuminen ja lyheneminen sekä niihin liittyvä työvuoroihin vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys ja ennakoimattomuus. Hoivaköyhyydessä hoivatarpeet ja hoivaresurssit eivät kohtaa toisiaan ja ne molemmat vaikuttavat lopputulokseen. Mikäli perheen hoivatarpeet kasvavat työmarkkinoiden kiristyvien ehtojen vuoksi, vaaditaan entistä enemmän hoivaresursseja. Kehityksen mennessä äärimmilleen voidaan olla tilanteessa, jossa mitkään resurssit eivät enää riitä. (Kröger 2005, ) Taloudellinen köyhyys on yhteydessä myös hoivaköyhyyteen rajoittaen yksinhuoltajien mahdollisuutta ostaa yksityisiä ja julkisia hoivapalveluja. Hoivaköyhyys voi olla riski myös hyvätuloiselle. Korkeat tulot liittyvät monesti ammatteihin ja työtehtäviin, jotka vaativat joustavuutta työpäiviin ja toistuvia työmatkoja. Jos tällaisessa ammatissa toimivilla yksinhuoltajilla ei ole tukenaan vahvaa sosiaalista verkostoa eivätkä julkiset tai yksityiset palvelut sovellu perheen tilanteeseen, on hoivaköyhyys myös heille todellista. (Kröger 2005, 227.)

12 Työajan vaikutus perhe-elämään ja sosiaaliseen elämään Päivätyöstä poikkeava työaika haittaa usein perheen kanssa vietettävää aikaa. Vuorotyö ja siinä etenkin ilta- ja viikonloppuvuorot merkitsevät eritahtisuutta perheen ja muun sosiaalisen elämän toimintojen kanssa. Jos vuorotyö on epäsäännöllistä ja vuorolistat ovat tiedossa vain lyhyen aikaa eteenpäin, on vaikea suunnitella yhteistä aikaa perheen ja muiden ihmisten kanssa. Mitä enemmän on vapaita viikonloppuja, sitä vähemmän vuorotyö häiritsee perhe-elämää. Iltavuorot haittaavat yövuoroja enemmän perhe-elämää varsinkin silloin, kun perheessä on pieniä tai kouluikäisiä lapsia. (Hakola & Hublin & Härmä & Kandolin & Laitinen & Sallinen 2007, 40, 122.) Vuorotyöntekijät joutuvatkin useimmiten luopumaan perhe- ja muun sosiaalisen elämän viettämisessä tärkeinä pitämistään vapaahetkistä, illoista, viikonlopuista ja juhlapyhistä. Iltatyö ja etenkin useamman peräkkäisen illan jaksot vierottavat yötyötä enemmän perheroolista ja vapaa-ajan harrastuksista, jotka keskittyvät usein juuri iltaan. Viikonloput ja juhlapyhät ovat etenkin lapsiperheissä arvokasta yhdessäolon aikaa. (Hakola ym. 2007, 41.) Vuorotyöntekijöiden arvioidessa työaikojensa parhaita ja huonoimpia puolia, tulevat perheeseen ja muuhun sosiaaliseen elämään liittyvät seikat selvästi esille. Kolme neljästä vuorotyötä tekevästä suomalaisesta miehestä ja naisesta, asettaa vuorotyön myönteiseksi puoleksi vapaa-ajan määrän tai sen sijoittumisen. Vaihtelevat työajat, etenkin arkivapaat, helpottavat asioiden hoitamista, kuten ostoksilla, virastoissa tai hammaslääkäreissä käyntejä. Vuorotyön haittoina tulevat selvemmin esille perhe-elämän ja sosiaalisen toiminnan häiriintyminen kuin nukkumiseen ja terveyteen liittyvät ongelmat. Esimerkiksi hyvin miesvaltaisessa kuljetustyössä kolmivuorotyötä tekevillä vuorotyön haittoina korostuvat enemmän sosiaalisen ja perhe-elämän häiriintyminen kuin uneen tai terveyteen liittyvät häiriöt. Tämä ilmentää Suomessa vallitsevaa käsitystä yhteisestä vanhemmuudesta: sekä äidit että isät pitävät tärkeinä perheeseen liittyviä asioita. (Hakola ym. 2007, )

13 13 Päivätyöstä poikkeavat työajat, joissa työvuorot tiedetään lyhyeksi ajaksi eteenpäin, hankaloittavat työn ja muun elämän yhteensovittamista enemmän kuin säännöllisenä toistuvat työvuorot. Esimerkiksi terveydenhuollon alalla käytössä oleva jaksotyö yleensä kolmen viikon työvuoroluetteloineen hankaloittaa harrastustoimintaa ja ystävien tapaamista enemmän kuin säännöllinen vuorojärjestelmä. Sosiaalielämän hankaloituminen vuorotyössä ei kuitenkaan merkitse eristäytymistä muista ihmisistä tai yksinäisyyttä. Vain 1-2 % vuorotyötä tekevistä miehistä ja naisista kokevat itsensä yksinäiseksi, kun päivätyöntekijöillä samanlaisia tuntemuksia on yhtä paljon. (Hakola ym. 2007, ) Lastenhoito ja kotityöt rajoittavat erityisesti vuoro - ja jaksotyötä tekevien naisten nukkumiseen käyttämää aikaa ja vapaa-ajan määrää. Siksi naiset ovat alttiimpia yötyön rasituksille. Poikkeavan työajan vaatima elämänrytmin muutos aiheuttaa usein myös nukkumisvaikeuksia, josta seuraa väsymystä ja hermostuneisuutta, siis stressiä. Tällöin yhteenkuuluvuuden tunne normaalissa päivärytmissä elävien perheenjäsenten ja ystävien kanssa saattaa karista, jolloin sosiaalisen tuen saanti stressitilanteissa saattaa jäädä vähäiseksi. (Hakola ym. 2007, ) Perheeltä saatu tuki onkin tärkeää työn ja perheen yhteensovittamisessa. Tueksi riittää, että perhe huomioi vuorotyöntekijän väsymyksen ja levon tarpeen ja on valmis auttamaan asioiden hoidossa. Esimerkiksi kotitöiden jakamisella on perheessä myönteisiä vaikutuksia. Vuorotyöntekijä voikin välttyä perheestä etääntymisen parhaiten, kun perheenjäsenet suhtautuvat vuorotyöhön myönteisesti ja antavat sosiaalista tukea. Vapaita viikonloppuja tulisi olla riittävästi ja useita iltavuoroja ei saisi olla peräkkäin. Vuorolistat pitäisi olla pitempikestoisia ja perheen piirissä olisi eduksi, kun päivätyöstä poikkeavaa työaikaa tekevän työvuorot tiedetään edeltä käsin ja ne olisivat kaikkien perheenjäsenten näkyvillä. Tällöin muut perheenjäsenet voivat yhteisiä toimintoja suunnitellessaan ottaa huomioon mahdolliset vapaat ajanjaksot.. (Hakola ym. 2007, 42-43, 123.)

14 Koululaisperhettä tukevat palvelut ja lait Suomalainen perhevapaajärjestelmä äitiysvapaa, isyysvapaa, vanhempainraha, hoitovapaa, osittainen hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa sekä päivähoitooikeus ovat työn ja perheen yhteensovittamisen perusta. Lapsen aloittaessa koulun käynnin näistä lakisääteisistä palveluista on jäljellä enää osittainen hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa sekä perusopetuslakiin 2003/ b perustuva aamu- ja iltapäivätoiminta.(lammi - Taskula & Salmi 2005,110.) Vanhemmat voivat lyhentää työaikaansa osittaisen hoitovapaan turvin aina siihen saakka, kunnes lapsi päättää toisen kouluvuotensa. Työaikaa voi tällöin lyhentää kuuteen tuntiin päivässä tai keskimäärin kolmeenkymmeneen tuntiin viikossa. Vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaan lapsen vanhemmilla on oikeus hoitovapaaseen siihen, asti kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. (Hakola ym. 2007, 62.) Osittaisen hoitovapaa edellyttää kuitenkin vanhempien työskentelyä saman työnantajan palveluksessa vähintään kuusi kuukautta viimeisen vuoden aikana. Työajan lyhennyksen osalta maksetaan osittaista hoitorahaa, joka oli 70 euroa kuukaudessa vuoden 2007 alussa. (Hakola ym. 2007, 62.) Lapsen sairastuessa äkillisesti vanhemmalla on oikeus jäädä tilapäiselle hoitovapaalle alle 10-vuotiaan lapsen kanssa. Tilapäiselle hoitovapaalle voi jäädä enintään neljän työpäivän ajaksi ja se on tarkoitettu lapsen hoitoon tai hoidon järjestämiseen. Hoitovapaata voi käyttää vain toinen vanhemmista kerrallaan. Myös niin sanotulla etävanhemmalla eli vanhemmalla, jonka luona lapsi ei asu, on oikeus hoitovapaaseen. Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta, ellei toisin ole sovittu työehtosopimuksessa tai muulla tavoin. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2007.) Perusopetuslain 2003/1136 mukaan kunta voi järjestää lainmukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta erityisopetuksessa oleville oppilaille kunnan päättämällä tavalla. Vapaaehtoista aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjotaan joko 570 tuntia tai 760 tuntia koulun työvuoden aikana, arkipäivisin pääsääntöisesti kello välisenä aikana. Kunta voi päättää toiminnasta

15 15 perittävien kuukausimaksujen määrästä, joka saa olla 570 tunnin osalta enintään 60 euroa ja 760 tunnin osalta enintään 80 euroa kuukaudessa. (Perusopetuslaki 48b & 17 & 48f.) Laissa lasten päivähoidosta 1973/36 2 sanotaan, että lasten päivähoitoa voivat saada lapset, jotka vielä eivät ole oppivelvollisuusikäisiä sekä milloin erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä hoitoa ole muulla tavoin järjestetty, myös sitä vanhemmat lapset. Lasten päivähoito on pyrittävä järjestämään siten, että se tarjoaa lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. Mutta saman lain 11.ssä todetaan, että lapsi voi olla päivähoidossa siihen saakka, kunne hän siirtyy perusopetuslaissa tarkoitettuna oppivelvollisena perusopetukseen. (Laki lasten päivähoidosta 2 & 11.) Käytännössä hoitoa ei ole tarjolla päivähoidossa, kun lapsi aloittaa koulun. Lisäksi sosiaalihuoltolaissa 1982/710 sanotaan, että kunnan on järjestettävä kotipalvelua, jolla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoitoon ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalvelua pitää antaa hakijalle tämän alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella. (Sosiaalihuoltolaki 17 & 20 & 21.) Laki ei mitenkään rajaa kotipalvelun annettavaksi lapsiperheelle vain lastensuojelun tai jonkin muun takia. Käytännössä kuitenkin lähes kaikki kunnat ovat lopettaneen lapsiperheiden kotipalvelun, ja ainoaksi avunlähteeksi saattaa jäädä Mannerheimin Lastensuojeluliiton hoitaja, jonka tuntipalkka on kuitenkin liian kallis monelle huoltajalle. Poikkeuksena Nurmijärven kunta, joka on palauttanut kotipalvelun takaisin. Sillä ilman kotipalvelua yksinhuoltajan voi olla lähes mahdotonta hoitaa työtään silloin kun lapsi tai huoltaja itse sairastuu. Kunnallinen lapsiperheiden kotipalvelu tulisi kiireellisesti palauttaa ja tarve on nyt kansalaisjärjestöjen painostuksesta merkitty valtioneuvoston Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämispolitiikan kehittämisohjelmaan (Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto ry 2008.)

16 16 4 PERHEITÄ TUKEVA HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Työn ja perheen arjen yhteensovittaminen vaatii onnistuakseen erilaisia järjestelyjä: perhevapaat, lasten päivähoito, koululaisten iltapäivähoito, vanhustenhoito, vammaispalvelu, työaikajärjestelyt, muut tukijärjestelyt kuten tiedotus, neuvonta ja ohjaus. (Kivimäki & Otonkaari - Lehtoranta 2003, 119; Rönkä, Kinnunen & Sallinen 2005, 180). Tässä osiossa käsittelen perhettä tukevassa henkilöstöpolitiikassa korostettuja tekijöitä, joustavia työaikoja, joustavaa toimintaa ja johdon tukea. 4.1 Työpaikan perheystävällisyys Perheystävällisellä työpaikalla vallitsee sellainen yrityskulttuuri, joka tasapainottaa kaikkien työntekijöiden henkilökohtaisen elämän ja yrityksen perustehtävän eli tehokkaan tuottamisen tarpeen ja tärkeysjärjestyksen. Tällaisella työpaikalla on mahdollista käsitellä työ- ja perhe-elämää avoimin vuorovaikutuksen keinoin ja työnantaja pitää perhe-elämää ja vapaa-aikaa ennemmin resurssina kuin rasitteena yritykselle. (Kinnunen & Mauno 2002, 113.) Perheystävällinen yrityskulttuuri perustuu siihen, että johto ja esimies suhtautuvat joustaen, tukien ja myönteisesti asennoituen henkilöstön perhe-elämään sekä työn ja perheen yhdistämisen vaatimukseen. Työnantaja puoli on halukas kehittämään toimenpiteitä työn ja perheen yhdistämisen helpottamiseksi, rohkaisten myös henkilöstöä käyttämään niitä. Perhevapaiden käytöstä tai lyhyempään työaikaan siirtymisestä henkilöstölle ei koidu sanktiota, työntekijän ei katsota suhtautuvan vähemmän vakavasti työhönsä ja uraansa, pyrkiessään ottamaan perhe paremmin huomioon työssään. (Kinnunen & Mauno 2002, ) Työpaikalla on kykyä myös elämänkaariajatteluun henkilöstöratkaisuissa liittyen työaikojen pituuksiin. Työntekijöillä on mahdollista järjestellä työtään ja työaikojaan, niin että he pystyvät huomioimaan paremmin oman elämäntilanteensa ja

17 17 perheensä. Perheetön voi tehdä ylitöitä, opiskelija keikka ja kesätöitä, hoitovapaalla oleva kerran viikossa töitä ja perheellinen lyhyempää työaikaa, osaaikaeläkeläinen helpottaa ruuhka-aikoja. Näin toimiessaan työnantaja varmistaa, että työntekijöille jää voimavaroja muuhunkin kuin työn tekemiseen. (Kinnunen & Mauno 2002, ; Kivimäki & Otonkaari - Lehtoranta 2003, ) Eri organisaatiot eroavat siinä suhteessa, miten perhemyönteinen yrityskulttuuri niissä vallitsee. Julkisen sektorin organisaatioissa, joissa on enemmistö naisia ja joissa on pitkät perinteet perheen näkyvyydestä työyhteisöissä, vallitsee useimmiten perheystävällisempi yrityskulttuuri kuin yksityisillä miesvaltaisilla aloilla. Organisaatioissa, joissa työskentelee sekä naisia että miehiä samanlaisissa tehtävissä ja asemissa, on usein tasa-arvoisempi työyhteisö, jossa perheelämä saa näkyä selkeästi. Modernimmalla tietotekniikkayrityksellä, jonka henkilöstö on korkeammin koulutetumpi ja nuorempi ikärakenteeltaan kuin perinteisellä teollisuuden aloilla, vallitsee perheystävällisempi yrityskulttuuri. (Kinnunen & Mauno 2002, ) Yrityskulttuuri on tärkeä asia työn ja perheen vaatimusten yhdistämisen ja hyvinvoinnin kannalta. Yritysten perhemyönteisyyttä voidaan edistää kirjaamalla henkilöstöstrategiansa tavoitteeksi edistää henkilöstön työn ja perheen-elämän vuorovaikutusta ja perheystävällisten asenteiden ja toimenpiteiden kehittämistä. Lisäksi yrityksen tulisi toteuttaa henkilöstöpolitiikkaa, joka ottaa huomioon nämä strategiset linjaukset. Mahdollisuus tyydyttää työhön, perheeseen ja vapaaaikaan sisältyviä inhimillisiä tarpeita luodaan pohja hyvinvoinnille, joka sitouttaa henkilöstön työhön ja yritykseen paremmin. Tämä mahdollisesti vähentää poissaoloja ja halua vaihtaa työpaikkaa, lisäten tuottavuutta ja luovuutta työssä. (Kinnunen & Mauno 2002, ) Työpaikat, jotka ovat ryhtyneet tai mahdollisesti ryhtyvät luomaan perheystävällistä yrityskulttuuria ovat todennäköisemmin etulyöntiasemassa ennustetun työvoimapulan suhteen. Sillä tulevaisuudessa organisaatioiden perheystävällinen imago tullee olemaan merkittävä apu rekrytoinnissa. (Kinnunen & Mauno 2002, 116.)

18 Perheystävälliset työaikajärjestelyt Yksinhuoltajan elämäntilanteessa korostuu se, millaisia mahdollisuuksia työpaikalla on joustaa työvuoroissa ja työajoissa sekä kuinka työyhteisössä suhtaudutaan työaikojen järjestelyyn perhesyistä. Työaikajärjestelyillä on tärkeä merkitys, millä tavoin pienten koululaisten perheessä päivä saadaan sujumaa jos yksinhuoltaja työskentelee säännöllisestä päivätyöstä poikkeavassa vuoro - tai periodityössä. Ilta - ja yövuorojen sattuessa kohdalle, lapselle on löydyttävä hoitopaikka tai hoitaja kotiin. (Suhonen & Salmi 2004, 93.) Vuorotyössä tarvittaessa työvuorojen vaihdon onnistuminen on yksinhuoltajan arjessa keskeistä. Toisaalta epäsäännölliset työajat voivat antaa joustavia mahdollisuuksia arjen järjestelyihin. Vanhempi saattaa olla itse iltapäivisin kotona pienen koululaisen kanssa. Periodityössä työskentelevä voi käyttää työvuorojen välissä olevia pitkiä taukoja hyväkseen, tehden koulusta paalaaville lapsille ruokaa. Huolimatta yksinhuoltajan erilaisesta elämäntilanteesta, heidän toiveensa työaikojen suhteen ovat samansuuntaisia kuin muiden työntekijöiden. He toivovat eniten mahdollisuuksia säästää lomistaan tai ylitöistään päiviä myöhemmin pidettävää vapaata varten, samoin mahdollisuutta vaihdella työajan pituutta oman elämäntilanteensa mukaan sekä muita enemmän liukumamahdollisuutta päivittäisiin työhöntulo - ja lähtöaikoihin. (Lammi - Taskula 2004, 62-65; Suhonen & Salmi 2004, ) Perheystävällisyyteen johtavia työaikakäytäntöjä ovat työajan joustot, liukumat, työajan lyhentäminen, työaikapankki, työaika-autonomia ja etätyö. Työaikapankissa on mahdollista säästää ylitöistä ja lomapäivistä myöhemmin pidettävää vapaata varten. Tätä mahdollisuutta toivovat vuorotyötä tekevät hiukan päivätyötä tekeviä useammin. Työaika-autonomiassa työntekijät voivat suunnitella työvuorolistat työnantajan antamissa rajoissa ja lomat pyritään järjestämään siten, että pienten lasten ja koululaisten perheillä tulee olla yhteistä lomaa. Työajan liukumissa, varsinkin poikkeuksen laajoissa liukumissa, työaikajärjestelmä mahdollistaa aamulla liukuman klo ja iltapäivällä kello Liukumaa saa kertyä 40 tuntia kolmea kuukautta kohden ja saldoa voi käyttää hyväksi yhdenvapaapäivän verran kuukaudessa. Etätyö on yksi joustavan työ-

19 19 ajan muoto, joka voi auttaa sovittamaan yhteen työtä ja perhettä. Etätyöstä voidaan puhua, jos työskentelyyn käytettään tietotekniikkaa ja osittaisesta kotona työskentelystä on sovittu työnantajan kanssa. Joustavaa työaikaa pienten lasten vanhemmille kannatti perhebarometrin 2004 mukaan naisista 88 % ja miehistä 81 %. (Kivimäki & Otonkaari - Lehtoranta 2003, 39-50; Lammi - Taskula & Salmi 2004, 36-37; Moisio & Huuhtanen 2007, ) Elina Moisio ja Heljä Huuhtanen tuovat teoksessa Arki Hallussa? asiantuntijoiden ehdotuksen osa-aikatyön mahdollisuudesta ratkaisuna työn ja perheen yhteensovittamisessa. Osa-aika työ on tullut yhä yleisemmäksi Euroopan unionissa, mutta Suomessa osa-aikatyötä tehdään vähän. Suomessa perhevapaalta palaavat palkansaajaäidit palaavat yleensä kokopäivätyöhön, osa-aikatyötä tehdään yleensä Suomessa kokoaikatyön puutteen vuoksi eikä tasapainottamaan työn ja perheen yhteensovittamista. Asiantuntijat mielestä osa-aikatyöstä voidaan saada todellinen vaihtoehto takaamalla riittävä toimeentulo työn osaaikaisuudesta huolimatta, koska pelkällä osa-aikatyöllä ei tule toimeen. Sosiaaliturvarakenteita ja perusturvaa olisi uudistettava vuoteen 2015 mennessä siten, että erilaisista työmuodoista ja niiden yhdistelmistä kertyisi eläkettä ja työttömyysturvaa. (Moisio & Huuhtanen 2007, ) 4.3 Työpaikan johto ja esimies Työnjohdolla on keskeinen asema perheystävällisten työpaikkakulttuurien ja käytäntöjen luomisessa ja säilymisessä. Perhemyönteisen ilmapiirin luomisessa on välttämätöntä ylimmän johdon sitoutuminen perhettä tukevaan politiikkaan. Ilman lähiesimiehen antamaa tilaa ja tukea politiikka ei toteudu käytännössä. Työnjohto on perheystävällisten käytäntöjen mahdollistaja. Tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi työntekijöiden arkipäivän tukeminen ja työn ja perheen yhteensovittaminen tulisi saada osaksi organisaatioiden strategista ajattelua. (Kivimäki & Otonkaari - Lehtoranta 2003,129.)

20 20 Tukeminen ja tarpeiden tunnistaminen alkaa siitä, että johdon tulee tietää ensin, millainen perherakenne työntekijöillä on: onko työpaikalla pienten lasten vanhempia, yksinhuoltajia ja omista tai puolison vanhemmista huolta pitäviä. Työntekijä tarvitsee erilaisia vapaita ja työaikajoustoja lapsen syntyessä, lapsen päivähoidon eri vaiheissa, lapsen mennessä kouluun ja vielä ensimmäisen ja toisen kouluvuodenkin aikana. Myös työntekijän lähipiiriin kuuluvat omat ja puolison vanhemmat sekä muut läheiset, joista pidetään huolta, vaativat oman tilansa. Lisäksi tarvitaan tarpeiden tunnustamista ja arvostamista sekä niihin vastaamista, jolloin kehitetään perheystävällisiä käytäntöjä, jotka tukevat työntekijöiden elämän kokonaisuutta ja työhyvinvointia. (Kivimäki & Otonkaari - Lehtoranta 2003, ) Työntekijän lähin esimies on ratkaiseva asemassa perheasioiden esiin nostamisessa. Ei riitä, että yrityksen johto suhtautuu myönteisesti perheasioihin, jos lähin esimies ei mahdollista tilaa perheellisyydelle. Esimies omalla käyttäytymisellä kertoo oman asenteensa työn ulkopuolista elämää kohtaa esim. tekemällä ylipitkiä työpäiviä. Esimiehen asenteella, sukupuolella, elämän kokemuksella ja varsinkin perheellisyydellä on merkitystä, kuinka perheasioihin suhtaudutaan yrityksessä. Jos esimiehen asenne on avoimen kielteinen, työntekijä ei uskalla käyttää mahdollisuuksiaan tarpeiden mukaisesti esim. anoessaan ylimääräisiä lomia. Myös esimiehen oma kokemus perheestä muuttaa hänen asenteitaan ja asettaa asioita uuteen arvojärjestykseen. Todennäköisesti suhde ylitöihin muuttuu perheenlisäyksen myötä. Samoin asioihin suhtautuminen ja ymmärrys, kun työntekijä tulee kertomaan omasta perhetilanteestaan. On helpompi asettua toisen henkilön asemaan, kun on itsellä perhettä. (Kivimäki & Otonkaari - Lehtoranta 2003, )

21 21 5 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Tässä kappaleessa esittelen tutkimuksen kohderyhmän, tutkimuksessa käyttämäni tutkimusmenetelmän sekä selvitän tutkimuksen kulun ja sen miten olen saamani tutkimusaineiston analysoinut. 5.1 Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimuksen kohderyhmänä olivat vuosina koulun aloittaneiden lasten yksinhuoltajavanhemmat, joiden lapset olivat olleet hoidossa eräässä pääkaupunkiseudun ympärivuorokautisessa päiväkodissa. Kaikki kuusi haastateltavaa olivat vakituisessa työsuhteessa tehden vuorotyötä tai epäsäännöllistä työtä. Puolet heistä työskenteli valtion tai kunnan puolella ja puolet oli yksityisen palveluksessa. Iältään haastateltavat olivat vuotiaita ja kolmella vanhemmalla oli yksi lapsi ja kolmella vanhemmalla kaksi lasta. Haastatteluvaiheessa haastateltavien lapsista kaksi lasta oli toisella luokalla ja neljä ensimmäisellä luokalla Tutkimusmenetelmä Tutkimukseni oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jota voi kuvata myös pehmeäksi, ymmärtäväksi ihmistutkimukseksi (Tuomi & Sarajärvi 2003, 23). Tutkimusmetodina käytin haastattelua, lähinnä yksilöhaastattelua. Haastatteluun päädyin, koska minulla oli tarkoituksen mukaisesti valittu pieni kohdejoukko: kuusi yksinhuoltaja vanhempaa, joiden näkökulmien ja mielipiteiden halusin pääsevän esiin. Laadullisessa tutkimuksessa keskitytään usein pieneen määrään tapauksia, jolloin niitä pyritään analysoimaan mahdollisimman tarkasti. Koska tein kuusi haastattelua, aineiston kriteeriksi ei näin ollen muodostu määrä, vaan laatu. (Eskola & Suoranta1998,18.) Toiseksi haastateltavat oli helppo saada tutkimukseen, koska tunsin heidät työni kautta. Haastattelun etuna voidaan pitää sitä, että haastatteluun voidaan valita

22 22 henkilöt, joilla on kokemusta tutkittavasta ilmiöstä tai tietoa aiheesta. Sovin tapaamiset henkilökohtaisesti haastateltavien kanssa. Haastattelun etuna on se, kun haastattelusta sovitaan henkilökohtaisesti, tiedonantajat luvan annettuaan kieltäytyvät harvemmin haastattelusta tai kieltävät haastattelun käytön tutkimusaineistona.(tuomi & Sarajärvi 2003, 76.) Yksikään valitsemani haastateltava ei kieltäytynyt haastattelusta. Kolmanneksi yksilöhaastattelun avulla vanhempien on mahdollista tuoda esiin itseään koskevia asioita mahdollisimman vapaasti. Toisaalta vanhemmat saattaa kertoa itsestään ja aiheesta laajemmin, jolloin haastattelijalla on mahdollisuus heti tilanteessa selventää ja syventää saatuja tietoja lisäkysymyksillä ja perusteilla. (Metsämuuronen 2000, 37-43; Hirsijärvi, Remes & Sajavaara 2007, 200.) Haastattelu on peräisin jo Aristoteleen ajoilta, Platon osoitti dialogeissaan, miten keskustellen saadaan esiin asioiden moniselitteisyys, ja Sokrates käytti yksinomaan haastattelua saadakseen oppilaansa ajattelemaan. Haastattelu menetelmä perustuu kielelliseen vuorovaikutukseen. Keskustelunomaisessa haastattelussa vuorovaikutus korostuu ja tutkijalla on mahdollisuus lähestyä vaikeasti tutkittavia ilmiöitä: tietoisuutta, aikomuksia ja elämyksiä.haastattelua on käytetty paljon suomalaisessa sosiaali- - ja käyttäytymistieteellisessä tutkimuksessa aina 1930-luvulta lähtien. Haastattelua ovat käyttäneet mm. Pulkkinen ja Takala, jonka toimittamaa teosta olen käyttänyt opinnäytetyössänikin. (Hirsijärvi & Hurme1993,7.) Haastattelutapana käytin teemahaastattelua, joka on aineistokeruumenetelmä, mikä alun perin perustuu focused interview nimiseen tekniikkaan.(hirsijärvi & Hurme 1993, 36). Haastattelulla voidaan tutkia yksilöiden kokemuksia ja elämyksiä ja erityisesti näille annettuja merkityksiä. Tutkija on myös osa tutkittavaa todellisuutta, ja siksi tutkimustulokset ovat osittain hänen tulkintansa värittämiä. Kuitenkin laadullisessa tutkimuksessa pyritään aina esittämään mahdollisimman varmaa ja todennettua tietoa. (Hirsijärvi & Hurme 2001, ) Teemahaastattelussa edetään tiettyjen keskeisten etukäteen valittujen teemojen ja niihin liittyvien tarkentavien kysymysten varassa. Periaatteessa etukäteen valitut teemat perustuvat tutkimuksen viitekehykseen eli ilmiöstä jo tiedettyyn.

23 23 (Tuomi & Sarajärvi 2003, ) Kuten olen oman tutkimukseni teoriaosuudessa käsitellyt yksinhuoltajan työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä asioita, sosiaalista tukiverkostoa ja sen puutetta sekä työnantajan osuutta arjen sujumisesta. Teemahaastattelurungon rakentaminen vaatii jonkinlaista tietoa tutkimuksen kohteesta, teemat muodostuvat tutkijan esiymmärryksen pohjalta. (Eskola & Suoranta1998,78-79). Siksi olenkin valinnut tutkimukseni kohteeksi yksinhuoltaja vanhemman arjesta selviämisen lapsen aloittaessa koulun, koska oman työni kautta huomasin kyseinen aiheen mietityttävän vanhempia esiopetusvuoden aikana. Opinnäytetyöni teemahaastattelurunko koostui seuraavista teema-alueista: haastateltavien taustatiedot ja työsuhde, perheen ja työn yhteensovittaminen, sosiaalinen tukiverkko, palvelujen kehittäminen oman kokemuksen mukaan ja työnantajan rooli työn ja perheen yhteensovittamisessa. Näiden teema alueiden kysymyksillä tavoittelen tietoa, miten yksinhuoltajat toimivat yksityiselämässään sovittaessaan yhteen työn ja lastenhoidon, miten he kokevat niissä esiintyneet vaikeudet ja millaista apua he toivovat ja keneltä. Teemahaastattelussa käytetään puolistrukturoituja kysymyksiä, mutta myös avoimet kysymykset ovat mahdollisia joissakin erityistapauksissa. Haastattelija varmistaa, että kaikki etukäteen päätetyt teema-alueet käydään haastateltavan kanssa läpi, mutta teema-alueiden kysymysten järjestys ja laajuus vaihtelee haastattelusta toiseen. Haastattelijalla on jonkinlainen tukilista käsiteltävistä asioita, ei valmiita kysymyksiä. Toisaalta teemahaastattelussa käytettävät teemat takaavat sen, että jokaisen haastateltavan kanssa on puhuttu jossain määrin samoista asioista Lisäksi teemat muodostavan konkreettisen kehyksen, jonka avulla litteroitua haastatteluaineistoa voi lähestyä jäsentyneesti. (Eskola & Suoranta1998, 87-88;Tuomi & Sarajärvi 2003, )

24 Tutkimusprosessi ja aineiston analyysi Työskentelen yhdessä pääkaupunkiseudun ympärivuorokautisista päiväkodeista ja olen vuosien varrella aistinut vanhempien huolen siitä, miten selvitä arjesta, kun lapsi aloittaa koulun käynnin. Päivähoitoa ei ole enää tarjolla koulun alkaessa ja töitä pitäisi tehdä illalla, yöllä ja viikonloppuisin. Aloitettuani muuntokoulutuksen tammikuussa 2008, lopputyöni aihe selkeytyi minulle tältä pohjalta. Esitin ideapaperin tammikuun lopulla 2008, jonka jälkeen tutustuin pariin aiheeseen liittyvään tutkimukseen. Tiedot näistä tutkimuksen tekijöistä löysin heti yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liiton kotisivuilta. Nämä Mia Hakovirran ja Teppo Krögerin tutkimukset ovat pohjana myös oman tutkimuksen teoriaosassa viitekehyksenä. Tämän jälkeen tutustuin menetelmällisiin oppaisiin, jotka käsittelivät lähinnä haastattelujen tekemistä ja osallistuin ahkerasti tammi-maaliskuussa 2008 koulun järjestämiin seminaari-istuntoihin ja metodiopetukseen Oman tutkimussuunnitelmani esitin maaliskuun 2008 lopussa, jonka jälkeen aloin suunnitella haastattelurunkoa ja selvitin haastateltavieni yhteystiedot hutikuussa. Toukokuun alussa 2008 otin yhteyttä puhelimitse seitsemään haastatteluehdokkaaseen. Kerroin tutkimusaiheestani ja sovin henkilökohtaisista haastatteluista aluksi viiden vanhemman kanssa. Soittojen yhteydessä tiedustelin, olivatko haastateltavat edelleen yksinhuoltajia ja tekivätkö he vuorotyötä/epäsäännöllistä työtä. Kaksi vanhempaa seitsemästä ei ollut enää yksinhuoltajia, mutta molemmat tekivät edelleen vuorotyötä lasten aloitettua koulun. Joten hylkäsin molemmat haastateltava ehdokkaat, koska olin laittanut haastateltavien kriteereiksi yksinhuoltajuuden ja vuorotyön/epäsäännöllisen työn. Myöhemmin olin yhteydessä toiseen heistä ja pyysin häntä haastateltavaksi, koska hänen nykyinen avopuoliso teki myös vuorotyötä yleensä samaan aikaan kuin haastateltava itse. Kaikki haastateltava ehdokkaat innostuivat tutkimusaiheestani ja suostuivat mielellään haastateltaviksi. Haastattelut toteutin touko kesäkuussa 2008: Ensimmäinen haastattelu oli toukokuun 22.päivänä ja viimeinen kesäkuun 13.päivänä. Kaksi haastattelua

25 25 tein haastateltavien kotona ja loput neljä työpaikkani henkilökunnan huoneessa. Koska perheet eivät olleet enää päivähoidon asiakkaita, en tarvinnut haastattelujen tekemiseen tutkimuslupaa. Mutta pyysin jokaiselta haastateltavalta vanhemmalta kirjallisen luvan, jossa kukin haastateltava antoi luvan käyttää haastatteluissa annettuja tietoja tutkimuksessani. Samalla sitouduin itse käsittelemään saamaani aineistoa luottamuksellisesti siten, ettei tutkimukseen osallistuneiden haastatteluja missään vaiheessa voida tunnistaa. Sitouduin käyttämään saamiani tietoja vain tässä tutkimuksessa, enkä luovuta tai myy saamiani tietoja eteenpäin. Sitoudun myös hävittämään tutkimuksen aineiston käytön jälkeen. Haastattelut nauhoitin koulun kirjastolta lainattavalta kasettinauhurilla ja käytin jokaiseen nauhoitukseen ja haastatteluihin keskimäärin puolitoista tuntia aikaa. Nauhoitetun tuotoksen litteroin, kirjoitin puhtaaksi kesä-heinäkuussa 2008 valikoiden, teema-alueista ja haastateltavan puheesta. Aineiston purkaminen tapahtui teema-alueittain heinä-elokuussa siten, että kunkin henkilön tiedot tallensin yhteen tiedostoon, mutta käytin kullekin teemalle eri sivuja. Tämän jälkeen oli helppo kopioida eri henkilöiden samaan teemaan koskevat sivut peräkkäin. (Hirsijärvi & Hurme 2001, ) Tammikuun lopulla 2009 aloitin tutkimukseni viitekehyksen kirjoittamisen. Helmikuussa otin syksyllä kirjoittamani, ja luokittelemani tiedot esiin ja aloin lukea aineistoa kokonaisuutena. Aineistoa tulee lukea, jotta saisi ymmärrystä analyysin tekoon, samalla esittäen aineistolle kysymyksiä kuka, mikä, milloin, missä ja miksi. (Hirsijärvi & Hurme 2001, 143). Tämän jälkeen siirryin analysoinnin vaiheeseen. Analysoinnin vaiheeseen kuuluu aineistoa kuvaus, luokittelu ja yhdistely(analyysi). (Hirsijärvi & Hurme 2001, 145). Tässä tutkimuksessa olin jo kirjoitusvaiheessa teemoitellut aineistoni. Teemoittelu voi olla luokittelun kaltaista, mutta siinä painottuu, mitä kustakin teemasta on sanottu. (Tuomi & Sarajärvi2003, 95). Luokittelu on olennainen osa analyysiä luoden pohjan tai kehyksen, jonka varassa haastatteluaineistoa voidaan tulkita, yksinkertaista ja tiivistää. Luokittelun pääkriteerinä olivat lähtökohdakseni asettamani tutkimusongelmat. Luokittelen

26 26 jälkeen aineisto yhdistellään. Yhdistely tarkoittaa sitä, että yritetään löytää luokkien esiintymisen välillä joitakin säännönmukaisuuksia tai samankaltaisuuksia, vaihteluja ja poikkeavia tapauksia. Tässä tutkimuksessa aineistoa yhdistellen selvitin hoivaresurssien ja työnantajan roolia arjen sujumisesta tai vaikeuksista. Tästä etenin synteesiin luomaan kokonaiskuvaa ja esittämään tulkintoja sekä johtopäätöksiä luokitelluista ja yhdistellystä aineistosta. Viimeisenä vaiheena oli tutkimuksen kirjoittaminen raportoinnin muodossa. (Hirsijärvi & Hurme 2001, )

27 27 6 TUTKIMUSTULOKSET Tässä kappaleessa esittelen tutkimustulokset edeten tutkimuskysymys kerrallaan. Esittelen haastatteluista saadun aineiston teemoittain siten, että ensin käsittelen arjen sujumista koulun alkaessa, sitten kuvailen arjen vaikeuksia, yksinhuoltajien toiveita ja kehittämisehdotuksia arjen sujumisesta ja viimeisenä työnantajan roolia arjen sujumisessa. 6.1 Arjen sujuminen koulun alkaessa Aineiston perusteella yksinhuoltajavanhempien lasten mennessä kouluun arki lähti sujumaan paremmin kuin he olettivat. Aluksi vanhemmat hermoilivat ja jännittivät koulun aloittamista. Yksi vanhempi kertoi, että hoitojärjestelyt selvisivät niin myöhään, jotta koko kesä meni jännittäessä. Haastateltavien vastauksissa koulunaloitus tuli esille seuraavasti: Syksy ihmeen hyvin, yllättävän hyvin. Nää kaikki järjestelyt ovat menneet harvinaisen hyvin. Koulumaailman sopeutuminen on mennyt yllättävän hyvin. Arjen onnistumiseksi vanhemmat tekivät monenlaisia järjestelyjä. Koulun jälkeen lapset menivät leikkipuistoon tai koulun järjestämään iltapäivähoitoon, joka kesti klo Leikkipuistosta ja iltapäivähoidosta lapset lähtivät yksin tai äiti tai isovanhemmat hakivat heidät kotiin. Iltapäivähoidon jälkeisen arjen onnistumiseksi jotkut vanhemmat lyhensivät työaikaansa 30 tuntiin viikossa, jotkut vaihtoivat vuorotyön päivätyöksi lapsen aloittaessa koulun, jotkut saivat isovanhemmilta, isältä, muilta sukulaisilta tai tuttavilta lastenhoitoapua iltaan, yöhön ja viikonloppuihin. Olen onnekas, että minulla on nämä mummit. Sitten olisin pulassa, jos näitä mummia ei olisi apuna, sitten olisi suuremmat järjestelyt. Saadakseen arjen sujumaan niin hyvin, vaikuttivat siihen haastateltavien mukaan koulun läheisyys, mukavat opettajat ja kaverit. Yksi äiti toi esiin, että järjestelyiden kannalta oli hyvä apu, että siinä lähellä asui tyttären entinen esikoulu-

28 28 kaveri, jonka luokse tyttö meni ja he menivät yhdessä kouluun. Koulun uutuus ja jännittävyys innosti aloittelevia koululaisia myös aluksi. Vanhemman sisaruksen oleminen samassa koulussa ja koulun alkaminen samaan aikaan hänen kanssaan auttoi arjen sujumista. Kellon tunteminen helpotti myös kouluun lähtemistä. Mahdollisuus olla puhelinyhteydessä työpäivän aikana helpotti kouluun lähettämistä ja lisäsi koululaisen turvallisuuden tunnetta, kun pystyi olemaan äitiin yhteydessä tarvittaessa. Vanhemman mahdollisuus olla koulun aloitusvaiheessa saattamassa lapsi kouluun auttoi arjen sujumista myöhemmin Koulujen loma-aikoina Koulujen loma-aikoina, varsinkin hiihto - ja joululoman aikoihin vanhemmat onnistuivat saamaan vuosilomaa tai vapaata. Koulujen kesäloma-aikaan vanhemmat sen sijaan joutuivat tukeutumaan oman lomansa lisäksi isovanhempien, sukulaisten, ystävien, tuttavien ja isien apuun. Lasten kesäleirit ja kesällä auki olevat leikkipuistot auttoivat myös perheitä kesäjärjestelyissä. Varsinkin isovanhempien apua oli kesäloma-aikana enemmän tarjolla kuin kouluaikana. Isovanhempien mahdollisuus auttaa ja tukea lastensa perheiden arkielämää vaikuttaa se, ovatko he elossa, missä kunnossa he ovat ja ovatko isovanhemmat itse edelleen työssä ja kuinka kaukana he asuvat. Isovanhemmat ovat luonnollisesti elossa sitä todennäköisemmin mitä pienemmästä lapsesta on kyse. Kaikista Suomen alle 18-vuotiaista lapsista neljällä viidesosalla on mummit elossa ja noin kahdella kolmasosalla elävät myös vaarit. Kaikki neljä isovanhempaa on elossa yli neljänneksellä alle 18-vuotiaista lapsista. Yli puolella eriikäisistä suomalaislapsista on ainakin yksi isovanhempi, joka ei enää ole työelämässä ja asuu korkeintaan 20 kilometrin päässä. Tämä pätee sekä siinä vaiheessa, kun lapsi on pieni että siinä vaiheessa, kun lapsi on jo teini-ikäinen (Lammi - Taskula ym. 2004, ) Tutkimusaineistoni yksinhuoltajaperheillä oli viidellä perheellä isovanhempia elossa. Heistä kolmen perheen isovanhemmat asuivat eri paikkakunnalla ja olivat vielä työelämässä. Kahdella perheellä isovanhemmat olivat jo eläkkeellä ja asuivat samalla paikkakunnalla. Isovanhempien apua olikin edellä mainituista

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien

Lisätiedot

PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA EPÄTYYPILLINEN TYÖAIKA: Aikaisina aamuina, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tehtävää työtä mukaan lukien vuorotyö

PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA EPÄTYYPILLINEN TYÖAIKA: Aikaisina aamuina, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tehtävää työtä mukaan lukien vuorotyö PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA Perheet 24/7 -tutkimusprojektiin osallistui yhteensä 1294 vanhempaa Suomesta, Iso-Britanniasta ja Hollannista. Tutkimuksessa verrattiin epätyypillisinä aikoina (eli iltaisin,

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Jos ikä=15 64 Seuraavaksi kysyn työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä lapsia ja muita läheisiä koskevista huolenpitovastuista.

Jos ikä=15 64 Seuraavaksi kysyn työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä lapsia ja muita läheisiä koskevista huolenpitovastuista. TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2010: PERHEEN JA TYÖN YHTEENSOVITTAMINEN LOMAKE Tiedustelut: Laura Hulkko Huom! Kaikissa kysymyksissä nonresponse = eos + kieltäytyneet Juonto1 Jos ikä=15 64 Seuraavaksi

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Perheen ja työn yhteensovitus

Perheen ja työn yhteensovitus Perheen ja työn yhteensovitus Mitä työpaikan perheystävällisyys tarkoittaa käytännössä? 18.4.2013 Anna Kokko, Projektipäällikkö, Väestöliitto etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi Miten työpaikan perheystävällisyys

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Perheystävällisyyden alkukartoitus

Perheystävällisyyden alkukartoitus Perheystävällisyyden alkukartoitus 1. Taustatiedot Tämän dokumentin tarkoituksena on toimia pohjana työpaikan perheystävällisyyden alkukartoituksen tekemiselle ja ohjata kehittämissuunnitelman laatimista.

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Perhepalikat uusiksi

Perhepalikat uusiksi Perhepalikat uusiksi 1. 2. 3. 4. 5. Joustavoittaa perhevapaita Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista Kannustaa isiä perhevapaille Kohtelee perheitä tasapuolisesti Ei lisää kustannuksia 1. Joustavoittaa

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU- SEMINAARI 16.10.2012. Saavatko lapsiperheet kodinhoitopalveluja kunnissa?

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU- SEMINAARI 16.10.2012. Saavatko lapsiperheet kodinhoitopalveluja kunnissa? LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU- SEMINAARI 16.10.2012 Saavatko lapsiperheet kodinhoitopalveluja kunnissa? Marja-Leena Stenroos 16.10.2012 Mitä kotipalvelu on Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA SOPIMUS Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA SOPIMUS Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa PALTAMON KUNTA 1 (4) Sivistyspalvelut / Lasten päivähoito LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA SOPIMUS Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa LAPSEN NIMI Syntymäaika Osoite Hoitopaikka ÄITI / HUOLTAJA

Lisätiedot

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät *

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikatekijöiden arviointiohje Työaikojen kuormituksen arvioinnin tarkoitus on selvittää, ovatko joko ryhmän ja/ yksilön työajat kunnossa terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot

TYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki.

TYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki. TYÖAIKA 6.10.2011 Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto 7.10.2011 1 Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaika Soveltamisala Opetus- ja

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA Puheenjohtaja, tekniikan tohtori Eija Tuominen Toiminnanjohtaja, valtiotieteiden maisteri Heljä Sairisalo Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Kuka kuuntelee

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Case: Perheystävälliset käytännöt työpaikoilla. Projektipäällikkö Anna Kokko, Väestöliitto

Case: Perheystävälliset käytännöt työpaikoilla. Projektipäällikkö Anna Kokko, Väestöliitto Case: Perheystävälliset käytännöt työpaikoilla Projektipäällikkö Anna Kokko, Väestöliitto HENRY FOORUMI 6.11.2012 Euroopassa tavoitteena: VÄESTÖLIITTO Anna Kokko, 6.11.2012 2 Työlainsäädäntö toiminta Perhevapaalainsäädäntö

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Sivu 1 / 5 Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Yksinhuoltajat ovat motivoituneita työntekijöitä, mutta heillä on haasteita yhdistää perhe ja työ Yhden vanhemman perheet ovat erittäin motivoituneita

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Moduulin päätavoitteet:

Moduulin päätavoitteet: MODUULI 1. Äitiys/isyys/vanhempainvapaajärjestelyt: vapaalla vai lomalla Moduulin päätavoitteet: Lisätä tietoa työssäkäyvien naisten ja miesten oikeuksista koskien äitiysi/isyys/vanhempainvapaajärjestelyjä,

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen.

Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen. Tervetuloa vastaamaan kyselyyn! Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen. kyselyyn vastataan vain yhden kerran valitse kokemukseesi parhaiten sopivat

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Työaikapankki Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Pitkäjänteiset ja yksilölliset työaikajärjestelyt Tukea työyhteisön menestymistä mm. tuloksellisuus,

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Anna Rönkä JY, Sanna Sihvonen JAMK, Mari Punna JAMK, Ulla Teppo JAMK & Kaisa Aunola JY Näkökulmamme epätyypilliseen

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä laiksi lastenhoidon tuista (STM062:00/2014) Väestöliitto ry lausuu kunnioittaen seuraavaa: Väestöliitto ei kannata ehdotusta

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työn ja yksityiselämän tasapaino - ristiriitaa vai energiaa?

Työn ja yksityiselämän tasapaino - ristiriitaa vai energiaa? Työn ja yksityiselämän tasapaino - ristiriitaa vai energiaa? Uudista ja Uudistu 2003 23.9.2003 Inkeri Ruuska inkeri.ruuska@hut.fi Osa-alueet TYÖ PERHE SOSIAALISET SUHTEET MINÄ ITSE Työ hallitsee TYÖ TYÖ

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot