PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ LILLIPUTTI-ANNITANNIN TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ LILLIPUTTI-ANNITANNIN TOIMINTASUUNNITELMA Päivähoitoyksikkö Lilliputti-Annitanni Kirvuntie 4 A ORIMATTILA Lilliputti Annitanni Peukaloiset pia.jaamaa@orimattila.fi

2 TOIMINTASUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. PÄIVÄHOITOYKSIKÖN KUVAUS JA PERUSTEHTÄVÄT 1.1. Päivähoitoyksikön henkilökunta 2. PÄIVÄJÄRJESTYS JA ARJEN KUVAUS 3. TÄRKEIMMÄT TOIMINTAPERIAATTEET 4. TOIMINNAN TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET 5. LILLIPUTTI-ANNITANNIN VUOSISUUNNITELMA 6. YHTEISTYÖSUUNNITELMA 6.1. Kotien kanssa tehtävä yhteistyö 6.2. Muun varhaiskasvatuksen kanssa tehtävä yhteistyö 6.3. Päivähoitoyksikön sisäinen yhteistyö 6.4. Koulun kanssa tehtävä yhteistyö 6.5. Moniammatillinen yhteistyö 7. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO 8. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN TAI USKONTOKUNTIIN KUULUVIEN LASTEN ESIOPETUS 9. ARVIOINTISUUNNITELMA LIITTEET: ORIMATTILAN KAUPUNGIN KOULUJEN LUKU- JA LOMA-AJAT ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTOTOIMINNAN VUOSIYMPYRÄ LIIKUNTAKASVATUSSUUNNITELMA

3 1. PÄIVÄHOITOYKSIKÖN KUVAUS JA PERUSTEHTÄVÄT Lilliputti- Annitanni on Orimattilan kaupungin ylläpitämä päivähoitoyksikkö keskustan alueella Kirvuntie 4A:ssa. Päivähoitoyksikön perustehtävä on tarjota laadukasta päivähoitoa ja esiopetusta, sekä tukea perheitä heidän kasvatustehtävässään. Päivähoitoyksikössä on kolme ryhmää ja paikkoja seuraavasti; vuotiaille Annitanni, 14 paikkaa ( 15 lasta sisällä) - 5-vuotiaille ja esiopetusikäisille Lilliputti, 17 paikkaa ( 21 lasta sisällä ) - varahoitokoti Peukaloiset 8 12 paikkaa, ryhmä toimii varahoitopaikkana perhepäivähoidossa oleville lapsille mm. hoitajien lomien ajan. 1.1 Päivähoitoyksikön henkilökunta Annitannin henkilökunta: Hannele Anttonen, lastenhoitaja Marita Auranen, päivähoitaja Mirja Vehkasaari, lähihoitaja Irja Bragge, perhepäivähoitaja Lilliputin henkilökunta: Pia Jäämaa, sosiaalikasvattaja / päiväkodin johtaja Piia Tolvanen, lähihoitaja Jaana Kitti, päivähoitaja Samuli Kumpulainen, avustaja Varahoitokoti Peukaloisten henkilökunta: Marjo Heinonen, perhepäivähoitaja Pirjo Tuomikoski, perhepäivähoitaja Leena Heinonen, lastenohjaaja Päivittäisestä ruokahuollosta ja siivouksesta vastaa Eija Piipponen. Hän työskentelee meillä klo PÄIVÄJÄRJESTYS JA ARJEN KUVAUS Lilliputti-Annitanni on avoinna arkisin klo aamiainen n. klo lounas n. klo välipala noin klo Päivähoitoyksikön lounaan ja välipalan valmistaa Myllylän koulu ( Käkelän valmistuskeittiön remontin ajan ), josta se kaupungin toimesta kuljetetaan meille. Aamupalan valmistaminen on oman henkilökunnan vastuulla. Ruokalista on kuuden viikon kiertävä lista. Päivähoitoyksikkö noudattaa esiopetuksessa Orimattilan kaupungin koulujen luku- ja lomaaikoja, pois lukien lauantait, jolloin esiopetusta ei anneta. Esiopetusaika on 4 tuntia päivässä. (liite luku- ja loma-ajoista).

4 3. TÄRKEIMMÄT TOIMINTAPERIAATTEET Toimintaa suunniteltaessa lasten ja perheiden yksilölliset tarpeet ja toiveet pyritään ottamaan huomioon. Tämä on tärkeää varsinkin varahoitokodin puolella, sillä lapsen hoitosuhde saattaa jäädä lyhyeksikin. Eri- ikäisten lasten toimiminen ( 9 kk 7v. ), saman katon alla on yksikkömme rikkaus. Muita toimintaperiaatteitamme: - Jokainen lapsi on oma yksilönsä, johon hänen aikaisemmat kokemukset, toiveet ja odotukset peilautuvat. Tavoitteena on luoda lapselle ympäristö, jossa hän voi oma-aloitteisesti valita omia toimintojaan ja toteuttaa omia ideoitaan, tuntien olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi. - Päiväkodissa korostetaan yhdessä toimimista ja tekemistä. Lapsi saa tukea omalle kasvulleen ja kehittymiselleen ryhmän aikuisilta ja muilta lapsilta. Toiminta perustuu toisaalta jokaisen lapsen henkilökohtaisiin ja toisaalta koko ryhmälle asetettaviin tavoitteisiin. - Leikin merkitys lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta on tärkeä. Leikille pyrimme järjestämään riittävästi aikaa niin, että lapsi saa rauhassa keskittyä etenevään leikkiin yhdessä ystävän kanssa. Yhdessä he oppivat leikkiessä kaiken aikaa, mukavalla tavalla. - Yhteistyö päivähoidon ja vanhempien välillä on avointa ja tasavertaista, arkista kanssakäymistä, joka pohjautuu avoimuuteen luottamukseen. - Kiireettömyys on toimintaperiaatteemme. Meidän tehtävämme on turvata lapselle rauhallinen ja kiireetön ympäristö unohtamatta arjen pyöritystä. EI LAPSELLA SAA OLLA KIIRE JA HOPPU, EIKÄ AAMUKAAN KUIN MAAILMANLOPPU. LAPSI TARVITSEE SYLIN JA HOIVAA, ON SUUREKSI KASVU HIDASTA, LOIVAA. YHDESSÄ OPIMME ELÄMÄNTAITOJA, TUNNEMME, KOEMME, OLEMME AITOJA! JA KAIKKIEN AIKUISTEN VASTUULLA ON, ETTEI LAPSEN OLO OLE TURVATON. 4. TOIMINNAN TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET - Lapsen kehitystä tuetaan niin, että hänellä on mahdollisuus kasvaa myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon omaavaksi tasapainoiseksi, itseensä luottavaksi yksilöksi. - Sosiaalisten taitojen vahvistuminen - Vuorovaikutustaitojen kehittyminen - Että lapsi säilyttää oppimisen ilon ja uskaltaa rohkeasti kokeilla ja yrittää lannistumatta. - Eettisen kasvun tukeminen rehellisyys, vastuuntunto itsestä ja muista, toisen arvostaminen ja kunnioittaminen, oikea ja väärä jne.

5 5. LILLIPUTTI-ANNITANNIN VUOSISUUNNITELMA Vuosisuunnitelmaa ohjaa Orimattilan kaupungin varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma, sekä sivistystoimen strategia. Tälle toimintavuodelle sivistyslautakunta on asettanut painopistealueeksi kodin kanssa tehtävän yhteistyön, kasvatuskumppanuuden. Meillä yhteistyö toteutuu enimmäkseen arkisena kanssakäymisenä vanhempien kanssa. Päivittäin kohtaamme vanhemmat tulo- ja lähtötilanteissa, joissa kerromme mm. päivän kuulumiset. VASU-keskustelut käydään lapsista sekä syys-, että kevätkaudella. Näissä hetkissä on mahdollisuus käydä läpi lähemmin lasta koskevia asioita ja kuunnella vanhempien toiveita kaikessa rauhassa. Tarvittaessa vanhemmille järjestyy useampi rauhallinen keskusteluhetki vuoden aikana, sillä painotamme avointa keskustelua ja pohdintaa, yhdessä tehden saavutamme parhaan tuloksen. Kodin kanssa tehtävästä yhteistyöstä lisää jäljempänä olevassa yhteistyösuunnitelmassa. Päivähoidon liikunta varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset käytäntöön Lilliputti-Annitanni oli Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun (PHLU) Enttententten - liikkumaan hankkeen pilottipäiväkoti, jossa Lahden Ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat selvittivät opinnäytetyönään liikunnan toteutumista ja toteuttamista päiväkodin arjessa. Hankkeen ja opinnäytetyön tavoitteena oli auttaa rakentamaan kuntakohtaista ja yksikkökohtaista mallia liikuntavasun työstämisen tueksi. Opinnäytetyö julkaistaan Opinnäytetyötä on läpikäyty työpaikkapalavereissa keväällä 2011, ja näiden tulosten pohjalta olemme luoneet yksikkökohtaisen liikuntavasun, joka löytyy liitteenä. Henkilökuntaa koulutetaan edelleen projektin myötä Nuori Suomen toimesta. Nuori Suomen kanssa pohdimme, minkälaista koulutusta tarvitsemme ja he ovat lupautuneet vastaamaan toiveisiimme. Myös yksikön liikuntavastaava on menossa syksyllä Liikkujaksikoulutukseen, jossa päivitetään liikkumisen mahdollisuuksia päivähoidossa. Vauhtivarpaat liikuntakampanjaan osallistumme muutaman vuoden tauon jälkeen. Liikuntakampanja toteutetaan välisenä aikana. Liitteenä liikunnan vuosisuunnitelma.

6 Turvallisuus Turvallisuussuunnitelma päivitetään lukuvuosittain, joten nostan esille vain muutaman asian aiheen tiimoilta. Lapset / asiakkaat: - Liikenneturvallisuus, liikkuminen liikenteessä, on nostettu yksikössä esille, sillä keskeisen sijaintimme johdosta käytämme ahkerasti kaupungin leikkipuistoja ja urheilukenttiä. Heti alkusyksystä pidämme liikennepäiviä, jossa tutustumme liikennesääntöihin ja teemme aiheeseen liittyvää materiaalia. - Kiusaaminen, huomiotta jättäminen ja syrjiminen on nostettu myös keskustelun teemoiksi. Asioista keskustellaan lasten kanssa heti alkusyksystä ja painotetaan jokaisen lapsen ainutkertaisuutta. Aiheeseen palataan säännöllisesti uudelleen niin, ettei kiusaamista pääsisi edes syntymään. Näin asia olisi jo ennakoitu niin, ettei asiaan palattaisi vain, kun jotain on jo tapahtunut. Avoin keskustelu asioista vanhempien kanssa on kaiken lähtökohta. He tuntevat lapsensa parhaiten ja toivommekin, että he ottaisivat heti yhteyttä meihin, jos joku asia askarruttaa. - Vanhempainillassa käymme läpi yhteiset pelisäännöt ja lasta yksilöllisemmin koskevat asiat heti syksyllä olevissa VASU-keskusteluissa. - Aivan ehdoton ehto, joka vanhemmille tehdään heti selväksi, on se, että lapsi luovutetaan aina hoitoon tulleessaan hoitajalle ja kotiin lähdettäessä kohdataan hakija. Työyhteisö: - Työyhteisön henkilöstörakennetta on vahvistettu vuosittain. - Henkilökunnan ensiaputaidot kaikilla voimassaoleva EA-kortti - Suunnittelupäivät ja työnkehittämisillat 2 krt / vuosi. Näiden päivien aikana käymme läpi kaikki yhteiset toimintaperiaatteet ja pelisäännöt, joihin kaikki sitoutuvat. - Kehityskeskustelut käydään esimiehen kanssa vuosittain. Yhteisiä tapahtumia: - Osallistumme lapsille suunnattuihin tapahtumiin mahdollisuuksiemme mukaan - Leikin korostaminen, leikin kautta oppiminen kulkee kaikessa mukana - Myllylän koulun salivuoro tiistaisin Kirkkovartit

7 ELOKUU SYYSKUU PAINOPISTEALUEET: - tutustuminen uuteen ryhmään ja uusiin kavereihin, ryhmäytyminen - yhteiset pelisäännöt, arjen käytännöt tutuiksi - toisen kuunteleminen - syksy ja luonto - Hyvät tavat miten ne näkyvät meillä - lapsi liikenteessä, liikenneturvallisuus - VASUT perheille täytettäväksi TAPAHTUMAT: - vanhempainilta Lilliputti-Annitannissa yhteistyö seurakunnan kanssa alkaa, kirkkovartti - aktiivista liikkumista lähiympäristössä - marja- ja sieniretkiä lähimaastoon - yhteiset laulu ja leikkihetket alkavat LOKAKUU - MARRASKUU PAINOPISTEALUEET: - Vuodenaikoihin perehtyminen - leikkien kautta ryhmässä toimimisen opettelua - keskustelut vanhempien kanssa alkavat TAPAHTUMAT: - isänpäivä kirkkovartti - työnkehittämisilta henkilöstölle - valokuvaus esiopetusryhmän uinnit 16. ja JOULUKUU PAINOPISTEALUEET: - hiljentyminen / rauhoittuminen, kiireen unohtaminen - suomalaisuus ja perinteet - joulun odotus ja sanoma - Joulukalenteri TAPAHTUMAT: - itsenäisyyspäivän huomioiminen - joulukirkko ja jouluateria - Yhteinen joulujuhla - glögitarjoilu vanhemmille - esiopetusryhmän uinnit 1. ja 8.12

8 TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU PAINOPISTEALUEET: - talven ilot ja riemut - talvirieha pappilan puistossa - mäenlaskua TAPAHTUMAT: - Muumi hiihtokoulu esiopetusikäisille - luistelua säiden salliessa - työnkehittämisilta HUHTIKUU PAINOPISTEALUEET: - kasvun tutkimista ja ihmettelyä - Pääsiäinen - jalkaudumme keväiseen luontoon, retkiä - liikennesääntöjen kertaamista TAPAHTUMAT: - Liikennekasvatusta ja liikkumista lähiympäristössä - pääsiäiskirkko - esiopetusryhmän uinnit 25.4 TOUKOKUU PAINOPISTEALUEET: - lasten kuukausi, hauskaa ja rentoa yhdessäoloa - nautitaan yhdessä olemisesta ja tekemisestä - Esiopetusikäisten kouluun siunaaminen TAPAHTUMAT: - Vappu - Äitienpäivä kevätjuhla ja kevätretki - jalkapallo-ottelu Keinuhevosta vastaan - esiopetusryhmän uinnit 8., 16. ja 23.5 Toimintasuunnitelma on henkilökunnalle työväline, joka kertoo ne toimenpiteet, työskentelytavat ja -menetelmät, joilla saavutetaan laadukas ja johdonmukainen toiminta.

9 6. YHTEISTYÖSUUNNITELMA 6.1. Kotien kanssa tehtävä yhteistyö: - Kotien kanssa tehtävä yhteistyö on päivittäistä, arkista ja avointa kohtaamista tuonti- ja hakutilanteissa. - VASU-keskustelut syksyllä ja keväällä, yhteisen kasvatusnäkemyksen ja tavoitteiden löytämiseksi. - Tarvittaessa ylimääräisiä keskusteluja perheiden kanssa - Talon yhteinen vanhempainilta Liikuntapussi kiertämään lapsen mukana kotiin, tavoitteena saada perheet liikkumaan yhdessä annetuilla välineillä - Joulu- ja kevätjuhlat - tiedotteet - ennen hoidon alkua mahdollisuus tulla tutustumaan yksikköön etukäteen - glökitarjoilu joulukuussa - esiopetusikäisten kouluunsiunaaminen - vierailut vanhempien / isovanhempien työpaikoille - vanhemmilla mahdollisuus osallistua arjen suunnitteluun erilaisilla ideoilla 6.2. Muun varhaiskasvatuksen kanssa tehtävä yhteistyö: - päivähoitotyöryhmä - Päivähoidonohjaajien kanssa yhteistyötä mm. varahoitoa järjestettäessä sekä lapsivalintoja tehdessä. - tietotaidon jakaminen - välineistön ja materiaalin yhteishankinnat ja käyttö - yhteisiä tapahtumia - yhteistyö päivähoidon psykologin kanssa 6.3. Päivähoitoyksikön sisäinen yhteistyö: - työnkehittämisillat (2 krt vuodessa) - koko talon yhteiset palaverit aloitettu syksyllä - ryhmäpalaverit säännöllisesti päivälevon aikaan - päivittäiset keskustelut ryhmien välillä ja sisällä - suunnittelupäivät ( 2 pvää vuodessa ) - yhteiset hetket, retket ja juhlat 6.4. Koulun kanssa tehtävä yhteistyö - neuvola-, päivähoito- ja alkuopetusväen yhteistyö päivähoidosta kouluun siirtyvien lasten asioiden merkeissä ns. siirtopalaverit - Myllylän koulun salivuoro ja välineiden käyttö 6.5. Moniammatillinen yhteistyö - sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät, lasten- ja perheneuvola - erilaiset asiantuntijat erityislasten kuntoutussuunnitelmien teossa - oppilashuoltotyöryhmä kouluvalmiusasioissa - hammashoitola - seurakunta, kirjasto, nuoriso- ja liikuntatoimi

10 7. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO - Esiopetuksen oppilashuolto toteutetaan yhteistyönä vanhempien, neuvolan, esi- ja alkuopetuksen, päivähoidon psykologin ja päiväkodin johtajan kanssa. - Oppilashuollon toiminnasta on laadittu vuosiympyrä, liitteenä - Oppilashuollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö sekä lapsen kehityksen ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen 8. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN TAI USKONTOKUNTIIN KUULUVIEN LASTEN ESIOPETUS - Jos lapsi kuuluu eri kieli-, kulttuuriryhmään tai uskontokuntaan, kuuntelemme perheen toiveita ja pyrimme ottamaan ne huomioon toiminnassa. 9. ARVIOINTISUUNNITELMA LASTEN KEHITYKSEN JA OPPIMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI - valokuvaaminen, havaintojen kirjaaminen - VASU- kaavake kaikilla - arkipäivän keskustelut vanhempien kanssa- palautteen hyödyntäminen - vanhempainkeskustelut syksyllä ja tarvittaessa keväällä - HOJKS- erityislapset ( hoito- ja kuntoutussuunnitelma ) - lasten omat julkaisut - lasten itsearviointi keväällä - Lapsen kehittymisen ja oppimisen seurantaa ja arviointia tehdään jatkuvasti yhteisesti sovittujen kasvatusnäkemysten ja tavoitteiden pohjalta - Oppilashuoltoryhmän kehittämät seulontatehtävät tehdään syksyn aikana ja lapsista täytetään havainnointilomakkeet. Mahdolliset koulukypsyystestit tehdään kevään aikana. TOIMINNAN ARVIOINTI - Toimintaa arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin käyttäen apuna tätä toimintasuunnitelmaa sekä uudistettua VASUa - työnkehittämisilloissa suunnitellaan ja arvioidaan toimintaa ja pohditaan parannuksia, joilla arjen työtä voisi helpottaa - toimintakertomus menneestä vuodesta, sisältäen arvioinnin

11 LIITTEET: ORIMATTILAN KAUPUNGIN KOULUJEN LUKU- JA LOMA-AJAT LV SYYSLUKUKAUSI Alkaa torstaina Päättyy torstaina KEVÄTLUKUKAUSI Alkaa keskiviikkona Päättyy lauantaina LOMAT Syysloma (vko 43) Itsenäisyyspäivä Joululoma Loppiainen Talviloma (vko 9) Pääsiäinen Lomapäivä Vappu Helatorstai Lomapäivä

12 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTOTOIMINNAN VUOSIYMPYRÄ/ ESI- JA ALKUOPETUKSEN NIVELVAIHE Tammikuu - Kirjalliset luvat vanhemmilta kouluvalmiustutkimuksiin - Kouluvalmiustutkimukset esioppilaille, joiden kouluvalmiuksista huoli alkaa seulonta psykologin yksilötutkimuksiin (psykologi käy yhdessä esiopettajan ja ELTOn kanssa ryhmätestatut läpi) -esikoululaisten vanhempainilta, koulun edustaja mukana - kevään aikana: - alkuopettajat käyvät tutustumassa esiopetukseen/tuleviin ekaluokkalaisiin - vaihtotunnit; esiopettaja/alkuopettaja vaihtavat paikkoja - esikoululaiset käyvät pienissä ryhmissä tutustumassa alkuopetukseen - kummioppilaiden valinta esikoululaisille ja yhteinen tapaaminen mahdollisesti ennen kesää Joulukuu - OHR-palaverit: kouluvalmiustutkimuksiin osallistujien päättäminen ja tiedon siirto toimijoiden välillä (ajankohta joulukuun alussa) (mukana esiopettaja, terveydenhoitaja ja psykologi) Marraskuu - VASU-keskustelut jatkuu - Seulontatehtävien tekeminen esioppilaiden kouluvalmiuden kehityksen seuraamiseksi jatkuu Lokakuu - VASU-keskustelut vanhempien kanssa - Seulontatehtävien tekeminen esioppilaiden kouluvalmiuden kehityksen seuraamiseksi jatkuu Syyskuu - OHR-palaverit: funktiona huolen siirto neuvolasta päiväkoteihin heti lukuvuoden alussa. (mukana esiopettaja, terveydenhoitaja ja psykologi) - VASU-keskustelut vanhempien kanssa alkaa - Seulontatehtävien tekeminen esioppilaiden kouluvalmiuden kehityksen seuraamiseksi alkaa - esikoululaisten vanhempainilta - syksyn aikana esiopettaja tutustumassa alkuopetukseen -kummioppilaat mukana esiopetuksen toiminnassa vuoden aikana Elokuu - Esioppilasta koskeva tiedonsiirtolomake päiväkoteihin perhepäivähoitajilta - Kirjalliset tiedonsiirtoluvat vanhemmilta esiopetuksen oppilashuoltotoimintaan Helmikuu - Kouluvalmiustutkimukset esioppilaille, joiden kouluvalmiuksista huolta jatkuu (psykologi käy yhdessä esiopettajan ja ELTOn kanssa ryhmätestatut läpi) - Psykologin yksilötutkimukset tulevaa koulun aloitusta varten ja tarvittavat jatkoon ohjaukset alkaa -kouluun ilmoittautuminen Maaliskuu - Keskustelut vanhempien kanssa alkaa - Esioppilaiden kouluvalmiuden kehityksen edistymisen seuranta alkaa - Psykologin yksilötutkimukset jatkuu - Vanhempien hakemukset koulunkäynnin tukitoimia /lykkäystä varten Huhtikuu - OHR-palaverit: koulutulokaspalaverit alkaa (mukana rehtori, EO, alkuopettaja(t), esiopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja päivähoidon psykologi) / tiedon kulku puhelimitse (jos ei montaa lasta menossa samaan kouluun samasta esiopetusyksiköstä) -varhaiskasvatussuunnitelman siirto nivelpalaverissa (vanhempien lupa/kopio vasu:sta) - Keskustelut vanhempien kanssa jatkuu - Esioppilaiden kouluvalmiuden kehityksen edistymisen seuranta jatkuu - Psykologin yksilötutkimukset jatkuu - Vanhempien hakemukset koulunkäynnin tukitoimia /lykkäystä varten jatkuu Toukokuu -OHR-palaverit: koulutulokaspalaverit jatkuu - Psykologin yksilötutkimukset jatkuu - Vanhempien hakemukset koulunkäynnin tukitoimia /lykkäystä varten jatkuu -koulutulokkaiden vanhempainilta -ekaluokkalaisten kouluun tutustumispäivä Heinäkuu - Tulevien ekaluokkalaisten terveystarkastukset Kesäkuu - Tulevien ekaluokkalaisten terveystarkastukset

13 Liikunnan vuosisuunnitelma Lilliputti- Annitanniin. Elokuu- Syyskuu- Lokakuu Syyskauden tavoitteena on tehdä lähiympäristöstä liikuntakartta. Liikuntakartan avulla lapsi oppii hahmottamaan erilaisia liikuntapaikkoja päiväkodin lähistöllä. Liikuntapaikkojen tullessa tutuiksi lapsen on helppo tietää mitä esim. urheilukentällä ja koulun salissa tehdään. Ohjatussa liikunnassa harjoitellaan oman kehon tuntemusta ja motorisia perustaitoja; käveleminen, juokseminen, pysähtyminen, keinuminen, kiipeäminen, riippuminen ja hyppääminen. Havainnoimme lasten liikkumisen perustaitoja ja taitojen kehittymistä koko toimintakauden. Liikkumista toteutetaan lasten kanssa ulkona erilaisissa ympäristöissä sekä omia sisätiloja muunnellen liikuntaan sopiviksi esim. nassikkapainiin, kaukalopalloon ja soft- kiekkoon. Elokuussa tutustutaan päiväkodintiloihin ja sovitaan yhteiset pelisäännöt. Opetellaan tuntemaan oman ryhmän lapset ja aikuiset. Tutustumis- ja pihaleikkien avulla opetellaan leikkimään ryhmässä. Kannustetaan lapsia omaehtoiseen liikkumiseen esim. erilaiset peli- ja liikuntavälineet ovat lasten vapaassa käytössä niin sisällä kuin ulkona. Syys- lokakuussa osallistumme Nuori Suomi varpaat vauhtiin kampanjaan Tämän vuoden teemana on yhteistyö vanhempien kanssa. Lilliputti- Annitanni toteuttaa liikunnallista yhteistyötä liikunta-pussin avulla. Marraskuu- Joulukuu- Tammikuu Liikuntakarttaa hyödyntäen ja sääolot huomioiden liikumme omassa pihassa ja lähiympäristössä monipuolisesti. Ohjatussa liikunnassa harjoitellaan hyppääminen (eri tasot), kinkkaaminen, laukkaaminen, kieriminen, konttaaminen, ryömiminen, kantaminen ja kuperkeikka. Aloitamme hiihdon ja luistelun sekä mäenlaskun heti kun liikuntapaikat ovat kunnossa ja säät sen sallivat. Lapset oppivat hiihdossa ja luistelussa luontevasti välineiden käyttöä ja omista välineistä huolehtimisen. Esiopetusikäiset aloittavat uinnit 16.11, 22.11, ja Harjoittelemme keskilinjan ylittämistä ja vastakkainen käsi- jalka (ristikkäisyys) Joulukuussa liikumme musiikin kanssa leikkien ja tonttuillen. Huomioimme lasten toiveet ja ajatukset suunnitellessamme joulunajan liikkumista. Helmikuu- Maaliskuu- Huhtikuu Säiden salliessa jatkamme hiihtoa ja luistelua sekä mäenlaskua. Liikuntakartan avulla tutustumme uusiin liikuntapaikkoihin. Ohjatussa liikunnassa harjoitellaan liukuminen, työntäminen, vetäminen, heittäminen, kiipeäminen, tasapaino ja liikkeen rytmittäminen esim. kävely + seis. Huhtikuussa keskitymme pallonkäsittelytaitoihin mm. potkaisu, lyöminen, heittäminen, kiinniottaminen, väistäminen. Esikouluikäisten uinnit jatkuvat 25.4.

14 Toukokuu- Kesäkuu- Heinäkuu Keväällä seikkailemme ja seuraamme heräilevää luontoa. Tutkimme luonnossa tapahtuvia muutoksia. Jatkamme perustaitojen opettelua erilaisten pallopelien ja leikkien avulla. Esikouluikäisten uinnit jatkuvat 8.5. ja16.5. Jalkapallo- ottelu päiväkoti Keinuhevosta vastaan toukokuussa. Toukokuussa retkeilemme liikuntakartan avulla. Muistelemme kuluneen toimintakauden liikunta ja leikkitapahtumia. Kesä- ja heinäkuussa painotamme lasten omaehtoista liikkumista. Ulkoliikuntavälineet ovat lasten saatavilla entistä monipuolisemmin.

15 Liikuntakasvatus Lilliputti Annitannissa Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset ohjaavat liikkumista Lilliputti- Annitannin arjessa. Liikunnan ja leikin tavoitteena tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, oppimista sekä hyvinvointia. Liikuntakasvatusta toteutetaan lasten omaehtoisen leikin ja liikkumisen kautta. Ohjattuja liikuntatuokioita järjestetään viikoittain sisällä ja ulkona. Aikuinen luo toimimiseen ja liikkumiseen turvallisen ilmapiirin

16 Liikunnan määrän toteuttaminen yhteistyössä vanhempien kanssa Suositusten mukaisesti lapsen tulisi liikkua päivittäin 2 tuntia reippaasti, hengästymiseen asti. Tämä edellyttää sitoutumista toimimaan yhdessä vanhempien kanssa, kasvatuskumppanuus periaatteella. Päivähoidossa liikkuminen on osa arkea, mutta liikunnan kokonaismäärän saavuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä perheiden kanssa. Turvataan lapsen luontainen määrä liikkua, toinen liikkuu enemmän ja toinen vähemmän. Lapsi tarvitsee riittävästi aikaa ja kannustusta, jotta hän saa onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä. Jokainen aikuinen pystyy luomaan lapselle liikkumisen mahdollisuuksia. Lapsi elää tässä ja nyt. Siksi aikuistenkin on toimittava jo nyt, sen sijaan että jäisimme odottamaan parempaa huomista. (Stakes 2003:56/2005)

17 Liikunnan laatu Liikkuminen on lapselle luontainen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Lapsen tietoisuus omasta kehostaan ja sen hallinnasta luo pohjaa terveelle itsetunnolle. Liikkuessaan lapsi ajattelee, kokee iloa, ilmaisee tunteitaan ja oppii uutta.(stakes 2003:56/2005) Motorisia perustaitoja ovat: käveleminen, juokseminen, hyppääminen, heittäminen, kiinniottaminen, potkaiseminen ja lyöminen. Lasta tuetaan niin, että hän olisi saavuttanut automatisoituneen vaiheen eli taidon ihannemallin ennen kouluikää. Näin lapsen ei enää tarvitse miettiä liikkumistaan, vaan hän voi siirtää kaiken huomionsa ympäristön havainnoimiseen, jolloin tapaturmariski vähenee. Luomme edellytyksiä lapsen myönteisen minäkuvan kehittymiselle antamalla hänelle aikaa leikkiä ja liikkua yhdessä muiden lasten kanssa. Tämä on pohjana terveen itsetunnon kehittymiselle sekä sosiaalistentaitojen vahvistumiselle.

18 Monipuolinen liikuntaympäristö Lilliputti- Annitanni sijaitsee keskeisellä paikalla monipuolisten liikuntapaikkojen välittömässä läheisyydessä. Poistumme lähes viikoittain piha-alueelta, joten liikennekasvatus ja liikennesäännöt käydään läpi lasten kanssa heti toimintavuoden alussa. Tällä pyrimme osaltamme vaikuttamaan siihen, että jatkossa lapsen yksin liikkuminen mm. koulumatkat olisivat mahdollisimman turvallisia. Retkikohteita ovat koulun liikuntasali, lähipuistot, metsä ja urheilukenttä luistinratoineen sekä pururata, jossa on huikeat hiihtoladut. Runsas ja monipuolinen liikkuminen eri ympäristöissä antaa meidän talolle hyvät lähtökohdat tukea lapsen havaintomotorisia perustaitoja. Lapsi oppii hahmottamaan omaa kehoaan suhteessa ympäröivään tilaan, aikaan ja voimaan.

19 Lasten omaehtoinen liikunta lilliputti- Annitannin liikuntakasvatuksen lähtökohtana Lapsen omaehtoinen liikkuminen näkyy meillä vahvasti. Päivittäin liikumme oman talon sisä- ja ulkotiloissa, jotka ovat helposti muunneltavissa niin, että lapsi voi turvallisesti liikkua vauhdikkaamminkin. Liikuntavälineet ovat lasten saatavilla ja heille annetaan mahdollisuus tuoda omia varusteitaan päivähoitoon. Lapsen motoriset taidot kehittyvät, kun annamme hänelle mahdollisuuden opetella ja kokeilla uusia taitoja sekä toistaa jo opittuja taitoja