hyvään ammattiin Hyvillä kesätyötodistuksilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "hyvään ammattiin Hyvillä kesätyötodistuksilla"

Transkriptio

1 Vantaan kaupungin henkilöstölehti Hyvillä kesätyötodistuksilla hyvään ammattiin Kalenteri henkilöstökeskuksen avoimesta koulutustarjonnasta Nuoriin työntekijöihin pitää satsata Työtön nuori voi aina petrata! Mistä löydät sä sijaisen? Ääni vapaaehtoisuuden puolesta Ken ger talterapi på svenska Teemana nuoret työssä

2 sisältö näkökulma 4 Ura käyntiin kesätöistä. 7 Laura Tykkä harjoittelee graafikon ammattia. 17 Seuren Kaarina Liimatainen etsii sijaisia. Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. näkökulma Yykkarit työelämässä... 3 teemana nuoret työssä Juoksupojasta johtajaksi... 4 Nuoriin työntekijöihin pitää satsata esimiehen aika tärkeää kiinnittymiselle työhön... 6 Graafikkoharjoittelija Tykkä tykkää työstään... 7 Oppilaitosyhteistyö on osaajareservin varmistamista... 8 Työtön nuori voi aina petrata!...10 tapetilla Ääni vapaaehtoisuuden puolesta...12 Mistä löydät sä sijaisen?...17 Niin kiire ei olekaan, ettei ehtisi turvallisuudesta huolehtia!...18 Lämmitysteho vs. vaatteet...18 Kaupungin uudistetut nettisivut julkaistaan toukokuun alussa...19 koulutuskalenteri kevät Vantaan kaupunki, viestintä virkistys Teatteriin...20 Nyt edullisesti myös elokuviin!...21 henkilökohtaista Mediatyöntekijä Riku Pyhälä...22 uppsnappat i farten Ken ger talterapi på svenska...23 koulutus Henkilöstökeskuksen kehittämispalvelut keväällä Ajankohtaista VanVan-hankkeesta...25 avoimet työpaikat...26 selän takana... Julkaisija Osoite Sähköposti Päätoimittaja Ulkoasu Taitto Kannen kuva Kannen kuvassa Painopaikka Paperi Metsolantie 4, Vantaa Emmi Yli-Houhala puh Anitta Mäkinen Markku Lappalainen Markku Lappalainen Entisiä kesätyöntekijöitä. N-paino Highspeed Matt, 90 g/m2 Toimitusneuvosto Pirre Hartikainen Jorma Häkkinen Hannele Karlin Pirjo Kivistö Anitta Mäkinen Päivi Rainio Vivikka Richt Katja Savopirtti Terhi Unhola Vappu Vienamo Emmi Yli-Houhala Liisa Örri On arvioitu, että erityisesti 90-luvulla syntynyt sukupolvi on avainasemassa organisaatioiden toimintatapojen muutosten viejänä uuden tieto- ja viestintäteknologian myötä. Nämä nuoret ovat tottuneet lapsesta asti käyttämään monipuolisesti tietotekniikkaa, verkottumaan sekä hakemaan ja jakamaan tietoa. Yykkarit työelämässä Babyboom-sukupolvi, X-sukupolvi, Y-sukupolvi: luokittelu auttaa hahmottamaan ympäröivää maailmaa, mutta kuinka paljon sukupolvijaotteluun kannattaa turvautua työelämässä? Tietyn sukupolven edustajaan liittyvän yleistyksen tai stereotyyppisen ominaisuuden voi nähdä sekä uhkana että mahdollisuutena. Esimerkiksi Y-sukupolven edustajat eli yykkarit (noin v syntyneet) voidaan nähdä itsekeskeisinä ja kärsimättöminä huithapeleina, jotka eivät ota työtään ja auktoriteetteja vakavasti, hakevat pikaratkaisuja googlettamalla ja odottavat töistä liikaa elämyksiä. Toisaalta samat asiat voi kääntää positiivisiksi ja nähdä nämä nuoret itseohjautuvina, uutta luovina, kehittymis- ja vaikuttamishaluisina sekä hyvää työilmapiiriä peräänkuuluttavina. Nuorten arvo- ja asennemaailmaan liittyvien tutkimusten mukaan nuorten uratavoitteisiin kuuluu yhä enemmän työn ja vapaa-ajan pitäminen tasapainossa. He myös toivovat, että työllä olisi tarkoitus ja se vastaisi omaa arvomaailmaa. Usein korostetaan, että nuoret vaativat hyvää johtamista, palautetta ja toimivaa vuorovaikutusta esimiehen kanssa. Mutta eivätköhän nämä asiat ole myös vanhempien työntekijöiden toivelistalla? Nuoremmat ehkä pitävät enemmän ääntä näistä asioista ja äänestävät helpommin jaloillaan. Nuorten työntekijöiden mukana tulevat uudet tuulahdukset ovat samalla viitteitä muuttuvasta toimintaympäristöstä ja arvoista. Luokitteluissa, stereotypioissa ja yleistyksissä piilee totuuden siemen, mutta yleistäminen on aina yleistämistä. Nuoriin liitetyt arvot ja ilmiöt ovat trendejä, joita työnantajien kannattaa seurata unohtamatta yksilöitä, jotka saattavat suhtautua työelämään hyvin monella tavalla. Nuoret jakautuvat myös työmarkkinanäkökulmasta erilaisiin ryhmiin. Joukossa on sekä koulutettuja menestyjiä, jotka haastattelevat työnantajia hakiessaan itselleen sopivaa työpaikkaa että sellaisia, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa koulutusrintama- tai työelämäviidakossa. Tämä kirjo näkyy myös pääkaupunkiseudun ja Vantaan kaupungin hankkeissa: toisia nuoria yritetään eri keinoin saada kaupungille töihin tiivistämällä yhteistyötä oppilaitosten kanssa (Opinnoista Osaajaksi -hanke) ja toisia yritetään tukea haparoivan työpolun alussa työllistämällä ja etsimällä uusia koulutusmahdollisuuksia (Nuoret Työssä -hanke). Lopuksi kerron teille tarinan sukupolvien kohtaamisesta työelämässä. Olipa kerran nuori vastavalmistunut naishenkilö, jonka työhön kuului esimiesten tukeminen henkilöstöasioissa. Yrittäessään oikaista vanhemman esimiehen tapaa hoitaa erästä asiaa, hän sai kuulla seuraavan kommentin "Sulla oli vielä vaipat jalassa, kun mä oon tehnyt näitä juttuja tällä tavalla". Myöhemmin esimies pahoitteli sanojaan, ja pikkuhiljaa hän alkoi pyytää nuorelta asiantuntijalta neuvoja ennen ratkaisujen tekemistä. Tapaus on muutaman vuoden takaa oman työurani alusta, ja se oli onneksi poikkeus. Kommentti jäi kuitenkin mieleen, ja opin siitä sen, että sukupolvi- ja ikäeroista huolimatta kannattaa ensisijaisesti yrittää kohdata ihmiset yksilöinä. Anna Suvilaakso, "yykkari" hankekoordinaattori Opinnoista Osaajaksi -hanke Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 3

3 teemana nuoret työssä teemana nuoret työssä Juoksupojasta johtajaksi Apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki, toimialajohtaja Heidi Nygren, henkilöstöjohtaja Kirsi- Marja Lievonen, yrityspalvelujohtaja Leea Markkula-Heilamo ja kaupunginlakimies Kai Ketelimäki ovat kaikki entisiä Vantaan kaupungin kesätyöntekijöitä. Kirsi-Marja Lievonen Leea Markkula-Heilamo Jukka Peltomäki Peltomäki oli ensin pari kesää puisto-osastolla, josta eteni urheilukentän hoitajaksi. Hän valmisteli urheilukilpailujen suorituspaikat ja viihtyi loistavasti. Kesällä 1973 olin Korson kentällä duunissa, kun sain tiedon, että olin päässyt lakia lukemaan. Lopetin hommat siltä päivältä. Nygren oli 1980-luvun ensimmäiset kolme kesää tsupparina eli juoksutyttönä kuljettamassa postia. Välillä hänellä oli myös autonkuljettaja, kun hän haki salkkukaupalla käteistä rahaa rahatoimistosta sosiaalivirastoon. Nygrenin mukaan postinjakelu oli melkoista rumbaa noihin aikoihin, kun sähköposteja ei ollut. Kaupungilla oli useita kymmeniä tsuppareita, joka virastolla omansa. Kaupungintalon yläkertaan ei ekavuotisilla ollut asiaa. Sinne oli hyvin jännittävä päästä postilootaa tyhjentämään. Meinasin pyörtyä, kun joku puhutteli minua aivan yllättäen, Nygren hymyilee. Lievonen, Markkula-Heilamo ja Ketelimäki olivat samoihin aikoihin 1980-luvulla kaupunginkansliassa laittamassa hallituksen ja valtuuston päätöksiä täytäntöön. Se tapahtui niin, että virastoille lähetettiin esityslistoista leikkeet, joihin päätös oli kirjattu käsin. Markkula-Heilamo ja Lievonen muistelevat olleensa myös apusihteereinä erilaisille toimikunnille. Lievosen ensimmäinen kesä kaupungilla vierähti viestintäapulaisena. Kaupunki kaalimaata kaunihimpi Minä jaoin ruutuvihot ja teroitin lyijykynät kaupunginhallituksen kokoukseen, Ketelimäki paljastaa. Olin silloin hallituksen jäsen, Peltomäki keksii. Mutta kesätöissä olin siis ainoa lapion varressa; te muut teitte vain siistiä sisätyötä. Käy ilmi, että muilta löytyy kokemusta niin hautaus- kuin kaalimailta. Työympäristö niissä on koettu peräti hierarkkisemmaksi kuin kaupungilla. Kaupungilla oli toki tiukka arvojärjestys, mutta myös hulvattomia hetkiä. Kun nykyisen apulaiskaupunginjohtajan aidan leikkaamisen tahtia ja pitkää tukkaa arvosteltiin, hän kävi muina miehinä kärkkään arvostelijan ovella kysymässä, miten homma paremmin tehtäisiin. Nykyisen yrityspalvelujohtajan pää kolahti pöytään, kun hän nukahti hiljaisena kesäpäivänä oven taakse, jossa hänen piti odottaa työtovereitaan. Ja nykyinen henkilöstöjohtaja antoi neuvoja Suosikkilehden lääkäripalstan perusteella. Kai Ketelimäki Heidi Nygren Vastasin viestinnän hommissa kaupungin yleisneuvonnan puhelimeen. Ajatus oli, että kaikkeen mahdolliseen vastataan, ja osaamisen piti olla laveaa. Osasin Suosikin avulla keventää erään nuoren miehen mieltä hänen henkilökohtaisissa huolissaan, Lievonen nauraa. Me kävimme tsuppariystävien kanssa Porkussa lounaalla ja soitimme hartaudella jukeboksia, nykyinen toimialan johtaja fiilistelee. Työtoverien asenne ratkaisee Miten lopulta kävi, minne kesätyötodistukset kantoivat? Kaupunginkansliassa työskennelleet jäivät sille tielle, sillä erinäisten määräaikaisuuksien jälkeen heidät vakinaistettiin Vantaalle. Virkaurajuttu yksinkertaisesti kolahti. Kesätöistä, ilmapiiristä ja ihmisistä jäi kiva kuva, Ketelimäki ja Markkula-Heilamo tuumivat. Nygren puolestaan käväisi Vantaalla kiertävänä lastentarhanopettajana, mutta päätyi asukaspalvelujohtajan pestiin vuonna Nyt hän on vapaa-ajan ja asukaspalveluiden vs. toimialajohtaja. Peltomäki on johtanut maankäytön ja ympäristön toimialaa vuodesta Nuoren on tärkeä päästä osaksi joukkoa. Tulokas kaipaa vastaanottajalta hyvää asennetta ja kunnon perehdytystä. Näin kertovat kokeneet. z Teksti Katja Savopirtti Kuvat Markku Lappalainen Nyt enemmän kesätöitä Tämän vuoden kesätyön haku alkoi samaan aikaan naapurikaupunkien kanssa. Kaupunginvaltuusto ilahdutti reilusti suuremmalla määrärahalla, joten paikkoja saadaan jakoon lähes 500! Lisätarjontaa lyhyillä työsuhteilla Paikkamäärä riippuu siitä, minkälaisia tehtäviä ja kuinka pitkiä työsuhteita toimialat avaavat. Valtuustolta saadulla lisärahalla palkkaisi tonnin nuoria kuukaudeksi tuhat! Tarve toimialoilla on kuitenkin toinen. Osa työpaikoista on pakko suunnata työvoimapula-aloille niin, että tarjotaan yli tonnin palkkaa ja työsuhteen kesto palvelee opintoihin liittyvänä pakollisena työharjoitteluna. Viime kesänä noin kolmannes työsuhteista oli alle kuukauden mittaisia. Yli kahden kuukauden työsuhteita oli vain 13 % koko tarjonnasta. Näin jakaen yhä useammalla nuorella on mahdollisuus kerryttää työkokemustaan. Hakijoita ei syrjitä Budjetin perusteluissa sanotaan, että määräraha on tarkoitettu vantaalaisten opiskelijoiden ja koululaisten palkkaamiseen. Lainsäädäntö ei tällaista syrjintää salli, joten vantaalaisuus ei voi olla palkkaamisen peruste. Mutta ei se ole estekään. Viime vuoden kesätyöntekijöistä 70 % oli vantaalaisia. Vantaa on mukana ammattikorkeakoulujen Hera-hankkeessa, jossa maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille tarjotaan harjoittelumahdollisuuksia. Toimialojen välisessä määrärahan jaossa on huomioitu ne, jotka harjoittelupaikkoja tarjoavat. Ikä ei myöskään saa olla liian määräävä peruste palkkaamiselle. Vähintäänkin olisi suotavaa, että toimialat käyttäisivät kaikki keinonsa työllistää alle 17-vuotiaita. Heidän on vaikeinta saada työtä yksityisiltä markkinoilta. Viime vuonna lähes kolmannes kaupungin kesätyöntekijöistä oli alle 17-vuotiaita. z Päivi Rainio 4 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 5

4 teemana nuoret työssä teemana nuoret työssä Nuoriin työntekijöihin pitää satsata esimiehen aika tärkeää kiinnittymiselle työhön työyhteisöön, mutta samaistuminen organisaatioon tapahtuu usein esimiehen kautta. Esimies on organisaation edustaja, kuva koko kaupungista välittyy esimiehen kautta. Tämän päivän nuoret ovat esimiestyön kannalta kiinnostavia: he osaavat vaatia hyvää johtamista. Tutkimuksen taustalla olevan teorian mukaan työpaikoilla esiintyy eriarvoisuutta, esimiehillä on hoveja. Joku antaa paljon ja saa luottamuksen, kuvaa Jokisaari esimiesten ja työntekijöiden suhdetta. Internetaikakauteen syntyneet nuoret haastavat työelämän. He odottavat nopeaa reagointia ja nopeita päätöksiä. Miten tämä on mahdollista hitaan päätöksenteon kulttuureissa kuten kunnissa? Työterveyslaitos on syksystä 2008 tutkinut Vantaan kaupungille tulleiden nuorten työntekijöiden kokemuksia. Nuoresta työntekijästä työpaikan osaajaksi -tutkimuksessa selvitetään nuorten organisaatioon kiinnittymistä edistäviä keinoja. Tutkimuksessa ovat Vantaan lisäksi mukana Espoo ja Hyvinkää. Kohteena ovat alle 35-vuotiaat ja heidän esimiehensä. Vantaalla on haastateltu jo 108 nuorta työntekijää ja 47 esimiestä, kertoo Vantaan kaupungin puistotyöntekijöitä töissä kaupungintalon edustalla. tutkija Markku Jokisaari Työterveyslaitokselta. Yhteistä kaikille on, että työtyytyväisyys ja sitoutuminen ovat työsuhteen alussa niin korkealla, että siitä voi oikeasti tulla vain alaspäin, toteaa Jokisaari. Kuinka paljon, selviää jatkokyselyissä, joita nuorille tehdään neljä kertaa. Verkostot vahvistavat, esimies samaistaa Uusien työntekijöiden perehdytyksessä on hyvä käyttää hyväkseen eri verkostoja, myös työyhteisön ulkopuolisia laajempia verkostoja. Alussa verkosto voi muotoutua sosiaalisena, ei ammatillisena verkostona. Mitä nopeammin uusi työntekijä liittyy eri verkostoihin, sitä enemmän informaatiohyötyä hän saa. Tieto on siis vallan lisäksi osaamista. Jos esimies auttaa työntekijää luomaan verkostoja, hän samalla tukee parempaa työssä suoriutumista. Verkostuminen liittää laajemmin Innostava keskustelu Vuorovaikutusta selvitetään tutkimuksessa nuoren työntekijän suhteessa työyhteisöön, esimieheen ja muuhun organisaatioon. Selvitämme kenen kanssa nuori työntekijä keskustelee tärkeistä asioista, toteaa Jokisaari. Yhtä tärkeää on huomata, missä vaiheessa uudelta työntekijältä tullaan kysymään neuvoa tai tietoa. Silloin tiedetään, että organisaatioon on tullut uutta osaamista. "Jos ekstraa tekee, ei saa kiitosta" on yksi kommentti tutkimuksessa. Surullista, sillä palautteen merkitystä on Vantaallakin korostettu jo usean vuoden ajan. Nuoret vaativat esimiehiltä enemmän tekoja, palautetta ja suoraa puhetta. Lisäksi esimiehen odotetaan olevan itse innostunut ja työntekijöitä innostava. On väärin tulkita, että nuoret eivät arvosta kokemusta. Usein he peräänkuuluttavat osaamisen tehokkaampaa hyödyntämistä, totesi Helka Pirinen Työterveyspäivillä. Nuoret myös tulevat esimiehen luokse vaatimaan huomiota, palautetta ja tasa-arvoista kohtelua. He haastavat johtamismallit avoimesti eivätkä ota asioita itsestään selvyyksinä. z Teksti Päivi Rainio Kuva Pekka Turtiainen Graafikkoharjoittelija Tykkä tykkää työstään Kolmannen vuoden graafikkoopiskelija Laura Tykkä alkoi loppusyksystä olla melkein epätoivoinen: pakollinen opintoihin kuuluva harjoittelu alkaisi ihan kohta, mutta harjoittelupaikkaa ei vain tuntunut löytyvän. Hakemuksia oli lennellyt jo vaikka minne, mutta vastauksena oli useimmiten ihan pelkkää eioota, jos sitäkään. Aktiivinenkaan hakeminen ei aina tuota tulosta, vaikka tarjolla olisi osaava ihminen. Työharjoittelupaikan saaminen on graafisella alalla tuskaisen vaikeaa. Mainostoimistoilla ja muilla vastaavilla graafikoita työllistävillä firmoilla ei useinkaan ole mahdollisuuksia ottaa harjoittelijaa, Laura sanoo. Toimistoilla ei ole harjoittelijoille sopivia töitä tarjolla, eikä aina myöskään halua opastaa uutta ihmistä tämän opinnoissa. Myös kiristyneet taloudelliset resurssit saattavat vaikuttaa. Kaupungille Laura laittoi hakemuksen opettajansa vinkistä. Tilakeskuksessa taas mietittiin juuri toimialan esitevihkosen uudistamista, ja Lauralle avautui harjoittelupaikka kuin tilauksesta. Olin kyllä ihan että jes, mahtavaa, Laura nauraa. Sitten hän tosin kertoo miettineensä hetken, että mitä ihmettä se tilakeskus oikein tekeekään. Onneksi se on sentään matkan varrella selvinnyt. Visuaalisena ihmisenä Laura on tyytyväinen saadessaan uudistaa esitteen taiton lisäksi myös sen kuvallista ilmettä. Tekstien kanssa pelaaminen sen sijaan tuo työhön ihan oikeaa haastetta. Tekstien ja kuvan suhteen miettiminen on välillä aika vaikeaa, Laura pohtii. Hän toteaa kuitenkin, että harjoittelussa tarvitaan haasteitakin, miten sitä muuten oppisi. Tärkeintä oppia Laura saa tilakeskuksessa työskennellessään mielestään siitä, mitä työpaikalla työskentely oikein tarkoittaa. On tosi hienoa, kun saa olla mukana uudessa sosiaalisessa yhteisössä ja oppia kuinka se toimii, Laura toteaa. Työharjoittelun tarkoituksena onkin työtaitojen lisäksi opettaa myös työn tekemistä työyhteisössä. Senkään osaaminen ei ole itsestäänselvyys. z Vivikka Richt 6 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 7

5 teemana nuoret työssä teemana nuoret työssä Oppilaitosyhteistyö on osaajareservin varmistamista Mitä koulutuksen ja työelämän kohtaaminen tarkoittaa, ja miksi työnantajan kannattaa satsata siihen? Opiskelijoille se on ennen kaikkea tärkeä ja usein ensimmäinen kosketus oman alan todellisuuteen, josta alkaa ammatillinen kehittyminen. Oppilaitoksille se tarkoittaa mahdollisuuksia kytkeä työelämä opetettavaan teoriaan ja osallistua työelämän kehittämiseen. Työnantajille se on tilaisuus päästä kertomaan työelämän tarpeista ja varmistaa uusien tekijöiden saatavuus. Nämä kolme osapuolta muodostavat oppilaitosyhteistyön kolminaisuuden, jonka keskiössä on opiskelija omine kokemuksineen. Opiskelijan työelämään liittyvän oppimiskokemuksen onnistuminen riippuu usein työnantajan käytännöistä ja opiskelijamyönteisyydestä. Opinnoista Osaajaksi -hankkeen painopiste on lastentarhanopettajien harjoittelukäytännöissä. Kuvassa lastentarhanopettajan koulutuksen opiskelijoita Helsingin yliopistosta. Oppilaitosyhteistyön lukuisat muodot Oppilaitosyhteistyötä voidaan tehdä kaupunki-, toimiala-, tulosalue- ja työyksikkötasolla, ja siinä on monia eri muotoja. Yhtä oikeaa tapaa ei ole, vaan yhteistyön sisältö määräytyy oppilaitoksen ja työnantajan tarpeiden ja resurssien pohjalta. Ennen kaikkea työnantajan ja yksikön on tärkeää tunnistaa omien osaamistarpeiden ja strategian kannalta tärkeimmät oppilaitokset ja opiskelijaryhmät. Henkilöstön saatavuuden kannalta tärkeän ennakoivan rekrytoinnin näkökulman lisäksi oppilaitosyhteistyötä voi katsoa myös osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Ruohonjuuritason yhteistyöllä oppilaitosten kanssa voidaan vaikuttaa tietynlaisen osaamisen kasvattamiseen ja potentiaalisten osaajien kiinnostumiseen kunnasta työnantajana ennen varsinaisia rekrytointeja. Tällöin voidaan puhua Harjoittelujaksot Opinnäytteet Luennoitsijoiden tarjoaminen Työnantajamarkkinointi Työpaikkavierailut Trainee-ohjelmat Tutkimusyhteistyö, hankkeet Kesä- ja keikkatyöt Työelämäyhteistyöverkostot Opiskelijajärjestöt Stipendit ym. rahoitus Oppilaitokset Opiskelijat Koulutuksen ja työelämän kohtaaminen Työnantajat osaajareservin kasvattamisesta, jossa organisaatio voi hyödyntää olemassa olevia oppilaitos-, sijais- ja alihankkijaverkostoja. Näistä verkostoista voidaan tarvittaessa nopeasti rekrytoida sopivia ja jo pohjatiedot omaavia henkilöitä. Viime vuosina ennakoivaan rekrytointiin on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota: oppilaitosyhteistyö on lisääntynyt ja muuttunut entistä systemaattisemmaksi sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Myös Vantaan kaupunki on nostanut oppilaitosyhteistyön kehittämisen kaupungin strategiaan Nuorten terveyden ja turvallisuuden suojelu on huomioitu erityisesti myös lainsäädännössä. Tämä on hyvä muistaa, kun otamme töihin alle 18-vuotiaita. Asiaan liittyvät säädökset koskevat normaalin palvelussuhteen lisäksi myös alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden työharjoittelua tai koulussa tehtäviä harjoitustöitä esimerkiksi koulujen teknisen työn tunneilla. Lainsäädännön tarkoituksena on suojella nuoria niin, ettei työ vahingoita heidän ruumiillista tai henkistä kehitystään. Työn tekeminen ei saa vaatia suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin nuoren ikään ja voimiin nähden on kohtuullista. Lainsäädännössä (Vna 475/2006, STMa 302/2007) määritellään, millaista työtä nuorilla saa teettää ja millaista ei sekä ne nuoren terveyden ja turvallisuuden suojelemisen edellytykset, joista työnantajan on huolehdittava. Opinnoista Osaajaksi -hanke käynnistynyt Pääkaupunkiseudun kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Kirkkonummi yhdistivät ensimmäistä kertaa voimansa kaupunkien ja oppilaitosten yhteistyön kehittämisessä kaksivuotisessa Opinnoista Osaajaksi -hankkeessa, jota Vantaa koordinoi. Hanke kuuluu pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan PKS- KOKO, ja siinä painottuu kaupunkien rooli työnantajana sekä harjoittelupaikkojen tarjoajana. Kaupunkien oppilaitosyhteistyötä tarkastellaan laaja-alaisesti seudullisessa yhteistyössä kartoittamalla nykytila sekä kuvaamalla ja monistamalla olemassa olevia sujuvia käytäntöjä. Pilotoinnin kohteeksi on valittu suomenkielinen päivähoito ja ammattiryhmäksi lastentarhanopettajat. Pilotissa keskitytään kasvatustieteen kandidaatin ja sosionomin tutkinnon suorittavien opiskelijoiden harjoittelukäytäntöjen ja -laadun kehittämiseen. Syksyllä 2010 on tehty laajoja nykykäytäntöjen kartoituksia haastattelemalla niin kuntien varhaiskasvatuksen Nuoret erityisessä suojelussa Nuorille sopivia kevyitä töitä ovat esimerkiksi avustavat toimistotyöt sekä puutarhatöistä istutus-, poiminta- ja aputyöt. On myös töitä, joita nuorella ei saa teettää; esimerkiksi yötyö on pääosin kielletty. Suuri osa työtapaturmista sattuu alle 25-vuotiaille. Nuorten erityinen suojelu on hyvä muistaa erityisesti silloin, kun työhön liittyy mm. seuraavia tekijöitä: kemialliset, biologiset ja fysikaaliset altisteet, koneet- ja laitteet, tapaturmavaara, väkivallan uhka sekä työn fyysinen ja henkinen raskaus. Myös nuorten työajoissa on poikkeavuuksia verrattuna täysi-ikäisten työaikoihin. Nuoren toimintavalmiudet eivät välttämättä ole vielä kehittyneet samalle tasolle kuin aikuisella. Esimerkiksi tapaturmista merkittävä osa sattuu alle edustajia kuin opiskelijoita ja pääkaupunkiseudun korkeakoulujen edustajiakin. Seuraavaksi tuloksia käsitellään seudullisessa verkostossa, jossa on mukana kuntien ja korkeakoulujen edustajia. Tavoitteena on luoda uusia käytäntöjä, joiden avulla opiskelijan harjoittelukokemuksesta tulisi mahdollisimman onnistunut. Pitkän tähtäimen tavoitteena on parantaa lastentarhanopettajien saatavuutta. Lisätietoja hankkeesta Opinnoista Osaajaksi. z Teksti ja kuva Anna Suvilaakso OPINNOISTA osaajaksi 25-vuotiaille työntekijöille. Siispä ollessasi vastuussa alle 18-vuotiaasta henkilöstä koulutuksen, työharjoittelun tai työn merkeissä, pidä mielessäsi muun muuassa seuraavat asiat: Ota selvää asioista, lainsäädäntövelvoitteista ja vastuistasi. Perehdytä nuori huolella työn tekemiseen ja turvalliseen työkäyttäytymiseen. Varmista, että asiat ovat menneet perille. Valvo, että nuori noudattaa annettuja ohjeita. Nuoret ovat tulevaisuuden työntekijöitämme ja työuran alkutaipaleella istutetut asiat tuottavat hyviä hedelmiä tulevaisuudessa. Työn iloa ja turvallista työn tekemistä teille kaikille! z Terttu Kokko 8 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 9

6 teemana nuoret työssä teemana nuoret työssä Vantaalla oli 964 alle 25-vuotiasta työtöntä viime marraskuussa. Vuosi takaperin heitä oli työttömänä Lähes joka toisella vantaalaisella alle 25-vuotiaalla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. z Teksti ja kuvat Katja Savopirtti Kuntatalous tunnetusti kohenee työllistymisestä, ja siihen sijoitetut eurot palautuvat usein kassaan. Aktiivinen työllistäminen on sijoitus myös yksilön elämään. Nuoren kohdalla kyseessä on yleensä noin 40 vuotta. Kolmannes työtä vailla olevista nuorista on nopeasti ohjattavissa eteenpäin; autetaan vain pärjäämään kilpailussa. Toinen kolmannes kaipaa lisää koulutusta, ja viimeisellä kolmanneksella on laajemmat ongelmat, luonnehtii Petra-projektin palveluohjaaja Jarkko Rintanen. Rintasen mukaan vaarana on se, että toinen ryhmä vähitellen ajautuu osaksi kolmatta. Asiat vaikeutuvat, jos nuori joutuu vaikkapa vippikierteeseen. Nuorelle on tärkeää kokea päivittäistä osallisuutta ja oppia työelämän pelisääntöihin ja vuorokausirytmiin, palveluohjaaja Kirsi Tamminen tietää. Yritykset avainasemassa Olemme panostaneet paljon yhteistyöhön yritysten kanssa. Rekrytointitapahtumia on jo viikoittain, kertoo Petran tuore projektipäällikkö Anne Matilainen. Pidämme huolta siitä, että sopivat yritykset ja nuoret kohtaavat. Työnantajat tekevät tapaamisissa pikahaastatteluja. Nuorilla on ansioluettelot mukana, ja heitä on sparrattu haastatteluja varten. Yritykset hyötyvät ilmaisesta ja vauhdikkaasta rekrytointiavusta ja nuoret siitä, että heidän mahdollisuutensa ja edellytyksensä on kartoitettu etukäteen. Jos ei heti tärppää, voi yrityskontakteista olla hyötyä myös myöhemmin, esimerkiksi jatkokouluttautumisen jälkeen, Rintanen muistuttaa. Miksei työ kohtaa tekijäänsä? Työpaikkoja tiedetään Vantaalla olevan, ja yrityksillä on huoli työntekijöiden riittävyydestä jokin ei tässä kuviossa kohtaa. Yritysten vaatimukset eivät ole niin kohtuuttomia kuin yleisesti luullaan. Monesti riittää, että hakijan asenne, motivaatio ja fysiikka ovat kunnossa. Passiivisuuden lisääntyminen huolestuttaa. Peräti yli puolet nuorten kanssa Jarkko Rintanen (vas.), Kirsi Tamminen ja Anne Matilainen pohtivat keinoja nuorten työttömyyden nujertamiseksi. Työtön nuori voi aina petrata! sovituista tapaamisajoista jää käyttämättä, tekstiviestimuistutuksista huolimatta. Kaikilla ei valitettavasti ole kotijoukoissa tuuppijoita. Alta saattaa paljastua todella monenlaisia ongelmia, joita varten meillä on oltava yhteistyöverkostoja. Antoisaa on auttaa nuoria, jotka todella haluavat eteenpäin, Tamminen kuvailee. Haaste on kova, mutta projektin selkeä tavoite motivoi, Matilainen ynnää. Tarpeettomia ihmisiä ei ole Ihmisen on mukavampi ansaita kuin vain vastaanottaa. Petralaisten mukaan Vantaalta puuttuu välityömarkkinoita ja ns. sosiaalista yrittämistä. Esimerkiksi Helsingillä on Posivire, joka tuottaa hoiva-alan tukipalveluita ja työllistää samalla työttömiä. Rintanen on työskennellyt myös Miamissa, jossa ihmistä tekee töitä kaupungin yrityksessä turismin parissa. Yhteiskunnallinen yrittäjyys tekee tuloaan. Kaikista ei vain ole Nokialle, mutta kaikkien pitää voida tuntea itsensä tarpeellisiksi. Uutta: Kesätyöseteli tulee Työllisyyspalvelut valmistelee uutta kesätyöseteliä nuorten työllistämiseen. Tarkoitukseen on varattu euroa, ja seteli tullee hakuun helmikuun lopulla. Olemme myös varautuneet työllistämään myös tulevana kesänä kaupungille nuoria toimeentulotuen asiakkaita; ajatuksella työpaikka toimeentulotuen sijasta, kertoo Vantaan vs. työllisyyspalveluiden johtaja Katja Syvärinen. Kaikille kiinnekohta elämään nuorten ponnistuslaudat y Nuorten työpajat vuotiaille vantaalaisille, jotka ovat työttömiä työnhakijoita. Kuusi pajaa: niin autonkorjaamisesta, verhoilusta, käsi- tai puutöistä kuin keittiö- tai vuorovaikutustaidoista kiinnostuneille. Tavoitteena edistää nuorten kouluttautumista ja elämänhallintaa. Mukana nelisensataa nuorta vuosittain. y Alle 25-vuotiaille tuettuja oppisopimuksia kaupungin toimipisteisiin. Nuorisopalvelut hoitaa sopimukset yhdessä aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalveluiden kanssa. Vuosittain mukana noin 50 nuorta. y Alle 25-vuotiaille ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneille palkkatuettuja määräaikaisia työsuhteita kaupungin toimipisteisiin; vuositasolla noin sata. Agneta Ågerberg työharjoittelussa Fazerin kahvila-ravintolassa Martinlaaksossa. Työnohjaajana Arja Karlson. y Monialainen nuorten ohjaus- ja tukikeskus Kipinä johdattaa opintoihin, työelämään ja työpajoille sekä tarvittaessa erilaisiin psykososiaalisiin palveluihin. Kesäaikana ohjaa erityisesti niitä, jotka jäivät kevään yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa. Kipinään liittyy myös etsivä nuorisotyö. y ESR-hanke menolippu tarjoaa 18 vuotta täyttäneille nuorille mahdollisuuden suorittaa peruskoulu loppuun. y Myös Korsossa sijaitseva nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Jeesi tarjoaa apua työnhaussa. y Kaupunki voi myöntää järjestöille ja yrityksille työllistämistukea enintään 300 euroa kuukaudessa. y Kuntouttavassa työtoiminnassa nuoria on toistaiseksi melko vähän. Mahdollisuudet tarjolla Myyrmäessä y Kolmivuotinen Petra Nuoret työhön ja kouluun -projekti ollut käynnissä noin 10 kuukautta Euroopan sosiaalirahaston tuella. y Viime vuonna kohdattu liki 450 nuorta, joista työmarkkinoille siirtynyt 56. Nuorista 16 siirtynyt tutkintoon johtavaan koulutukseen, 34 työharjoitteluun, viisi palkkatuelle ja 52 muihin palveluihin. Petrasta oltu yhteydessä yhteensä 90 työnantajaan. y Yrittäjäksi ryhtymisessä nuorta tuetaan myös tarvittaessa. y Työntekijöitä tällä hetkellä yhdeksän, joista kuusi palveluohjaajia. Tulossa terveydenhoitaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja. y Projektissa selvitetään ensimmäistä kertaa, miten eri sukupuolet kokevat heille tarjotut työllisyyspalvelut. y Kotipesänä Myyrmäki, jonne myös Vantaan työ- ja elinkeinotoimisto keskittänyt kaikki alle 25-vuotiaiden palvelut. y R3-Maahanmuuttajataustaisten nuorten info- ja palvelukeskus niin ikään Myyrmäessä. Tarjoaa matalan kynnyksen tukea vantaalaisille alle 25-vuotiaille maahanmuuttajataustaisille työttömille. Rahoitus Uudenmaan ELY-keskukselta ja Vantaalta. 10 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 11

7 tapetilla Ääni vapaaehtoisuuden puolesta Sauvis, vanhusten viikko, hyvinvointimessut ja loppuhuipennuksena vapaaehtoisten kiitosjuhla joulukuussa. Vuoden aikana järjestetään myös erilaisia seminaareja, ja Yhteisöteatteri Vapaatahtoisen näytelmä saa ensi-iltansa, Lehtinen listaa. Satu Lehtinen aikoo aloittaa vapaaehtoistyön yhdessä Armas-koiransa kanssa (kuvassa oikealla) joko vanhainkodissa tai yksittäisen vanhuksen luona vierailemalla. Järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa tehtävä yhteistyö EU:n vapaaehtoistoiminnan vuonna on keskitetty Vantaan kaupungin vapaa-ajan ja asukaspalveluihin. Keväällä kulttuurituottajaksi valmistuva projektikoordinaattori Satu Lehtinen tarkastelee uutta työkenttäänsä odottavin ja innostunein mielin. Vantaan kokoisessa kaupungissa riittää haastetta saada vapaaehtoistoiminnan vuosi näkyviin. Kuntalaisia aktivoivaa ja puhuttelevaa viestintää suunnitellaan parhaillaan, hän kertoo. Vantaalla EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuoden tavoitteena on myönteisen kotikaupunki-identiteetin tukeminen ja vireän ruohonjuuritason vapaaehtoistoiminnan merkityksen tunnistaminen. Lisäksi toiminnan edellytyksiä pyritään parantamaan ja ennen kaikkea kiittämään vapaaehtoistoimijoita hienosta työstä. Vantaalla välitetään viestiä Vuodella on Euroopan-laajuinen slogan Volunteer! Make a difference, joka on taipunut suomeksi Vapaaehtoisena vaikutat. Vantaalla vuoden viesteissä tullaan korostamaan vapaaehtoistoiminnan eri merkityksiä; sen keskeistä roolia yhteisöllisyyden tukemisessa sekä oppimisen ja henkilökohtaisen kasvun välineenä. Lehtinen ajattelee, että vapaaehtoisuus on suorastaan kivaa! Se on hyvän mielen työtä. Vapaaehtoistyön yhteiskunnallinen merkitys on valtava, koska se lisää niin kohteen kuin tekijänsäkin hyvinvointia. Vantaan vapaaehtoistoiminnan vuoden tapahtumakalenteri täyttyy sekä isoista että pienistä tilaisuuksista. Vapaaehtoistoiminta näkyy isoissa tapahtumissa, kuten Vantaan kaupunkijuhla , sauvakävelytapahtuma Kokeile vapaaehtoistoimintaa Vapaaehtoistoiminnalle on kunnissa tilausta. Vuoden yhtenä päätavoitteena on haastaa ihmiset kokeilemaan vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoisuus on kuin liikuntalajin valinta. Jokaiselle löytyy ihan varmasti jotain mielekästä, sillä vapaaehtoistyötä voi tehdä niin monella eri tavalla ja juuri haluamansa määrän, Lehtinen kannustaa. 30-vuotias Lehtinen on itse tehnyt vapaaehtoistyötä muun muassa UNICEFissa, Velmussa ja Kaverikoirissa. UNICEFissa hän järjesti lasten- ja nuortentapahtumia sekä osallistui lipaskeräyksiin ja tuotemyyntiin. Kaverikoirissa hän vieraili koiransa kanssa kehitysvammaisten hoitokodissa. Tällä hetkellä tuen hyväntekeväisyyttä lähinnä rahallisesti. Ikäihmisten auttaminen on sydäntäni lähinnä, sillä yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat asioita, joille tulisi aidosti tehdä jotain, hän miettii. Sosiaalista pääomaa Järjestöissä koetaan erilaisia muutospaineita, sillä vapaaehtoistoiminnastakin on tullut pätkätyötä, johon ei haluta sitoutua vuosikausiksi. Myös vapaaehtoistoimijoiden jaksamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Nykyään puhutaan downshiftingistä, ajatuksena mielekkäämmän elämänrytmin saavuttaminen esimerkiksi työntekoa ja kuluttamista kohtuullistamalla. Työn tekeminen on toki tärkeää, mutta vastapainoksi vapaa-ajan tulisi olla sellaista, joka antaa merkitystä ihmisen elämään. Vapaa-ajasta tulee entistä mielekkäämpää, kun siihen sisällyttää omannäköistään vapaaehtoistyötä, Lehtinen vakuuttaa. z Teksti Mervi Talonen Kuva Ilkka Kuusonen Henkilöstökeskus Avoimet koulutukset Kevät 2011 Irrota kalenteri käyttöösi! 12 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti

8 Henkilöstökeskus Avoimet koulutukset Kevät 2011 Kalenteri kevään 2011 avoimista koulutuksista ja valmennuksista. Ajantasaiset päivämäärätiedot, koulutusten ja valmennusten sisällöt sekä ilmoittautumisohjeet ja vastuuhenkilöt löydät myös intran koulutussivuilta. Koulutuksen aihealue ja nimi... Kurssipäivät... Kesto pv Ekotukikoulutukset Ekotukikoulutus koko henkilöstölle ja Ensiapukoulutus Ensiapu 1 peruskurssi / ryhmä ja Ensiapu 1 peruskurssi / ryhmä ja Ensiapu 1 peruskurssi / ryhmä ja Hätäensiapu ,5 Ensiavun kertaus / ryhmä ,5 Ensiavun kertaus / ryhmä ,5 HR-järjestelmät ehijat: ehijat-raportoinnin mahdollisuudet ,5 ehijat: ehevy:n vakioraportit ja ,5 ehijat: Palvelukseenotto työsopimukset ja viranhoitomääräykset sähköisesti , ja ,5 ehijat: Tietojen selailu ,5 Titania-perusteet 1 / ryhmä ,5 Titania-perusteet 1 / ryhmä ,5 Titania-perusteet 1 / ryhmä ,5 Titania-perusteet 2 / ryhmä 1 jaksotyöajan työvuorosuunnittelu ,5 Titania-perusteet 2 / ryhmä 2 jaksotyöajan työvuorosuunnittelu ,5 Titania-perusteet 2 / Yleistyöajan työvuorosuunnittelu ,5 Titania työvuorosuunnittelun syventävä koulutus ,5 Koulutuksen aihealue ja nimi... Kurssipäivät... Kesto pv Perehdytys Perehdytystä kaupungin uusille työntekijöille Perehdytystä kaupungin uusille työntekijöille Tietotekniikka Excel-taulukkolaskennan perusteet / ryhmä ja Excel-taulukkolaskennan perusteet / ryhmä ja Excel jatkokurssi Word syventävä kurssi PowerPoint esitysgrafiikan perusteet ja Hyvinvointi Parempi työelämä valmennus , ja Työolojen kehittäminen Vantaan kaupungissa ,5 Toiminta uhka- ja vaaratilanteissa ,5 Työsuojelusta työhyvinvointiin työyhteisön yhteisöllisyyttä rakentamassa ,5 Tavoitteena Nolla tapaturmaa ,5 Eläkehakemuspäivä ,5 VanVan-hankkeen koulutukset Matkanhallintaklinikat ja ,25 Talousraportoinnin peruskoulutus BI-järjestelmässä , ja ,5 SRM-tilausjärjestelmän peruskoulutus ja Johtaminen ja esimiestyö Uusien esimiesten valmennus kevät , 8.2., 15.2., 3.3., 17.3., 31.3., 14.4., ja ,5 Ammattina parempi lähiesimies , 22.3., 27.4., ja ,5 Taito-valmennus / ryhmä , 23.3., 13.4., ja Taito-valmennus / ryhmä , 16.3., 6.4., ja Taito-tarjotin: Ympäristöasiat osana johtamista ,5

9 tapetilla Valmennuksista Keskustele koulutustarpeistasi ensin oman esimiehesi kanssa. Näin varmistat, että teillä on yhteinen näkemys kehittymisesi suunnasta. Esimiehesi vastaa myös siitä, että voit olla koulutuspäivänä pois työpisteestäsi. Henkilöstökeskuksen avoimiin koulutuksiin ja valmennuksiin ilmoittaudutaan sähköisesti hr-työpöydän koulutushakemuksella. Hr-työpöydälle kirjaudutaan kaupungin verkon ulkopuolelta henkilökohtaisilla verkkotunnuksilla. Sähköisen työpöydän ohjeissa kerrotaan yksityiskohtaisesti sekä kirjautumisesta että hakemusten täyttämisestä, lähettämisestä ja hyväksymisestä. Ilmoittautumisen voi tarvittaessa tehdä myös työntekijän esimies. Yhteyshenkilöt Työmarkkina- ja rekrytointiasiat Työmarkkinapäällikkö Pia Viskarinen Henkilöstökonsultti Tuija Hulkkonen Työmarkkinalakimies Hanna Tuomainen Johtaminen ja työyhteisöt Kehittämispäällikkö Hilma Aminoff Kehittämiskonsultti Eila Rahko Työyhteisökonsultti Tuija Jokinen Työyhteisökonsultti Teija Aittamo Henkilöstökoordinaattori Riikka Lindholm Ilmoittautumiset ovat sitovia. Tee itsellesi kalenterivaraus ilmoittautumisen jälkeen, jotta ajankohta pysyy varattuna koulutusta varten. Esteestä pitää ilmoittaa heti vastuuhenkilölle. Tällöin voimme mahdollistaa varasijalla olevan mukaan pääsyn eikä koulutuspaikkoja jää käyttämättä. Intrasta ja Vautsista löydät myös viimeisimmät tiedot koulutuksista. Toimialojen ja tulosalueiden on mahdollista myös tilata valmennuksia. Tilauskoulutukset räätälöidään toimialojen ja tulosalueiden tarpeisiin vuotuisten tilausten perusteella. Lisätietoja tilattavista valmennuksista löydät intrasta. HR-järjestelmien koulutukset Järjestelmäasiantuntija Pirjo Junnila (ehijat) Palvelukoordinaattori Nina Keuru (ehijat) Järjestelmäasiantuntija Annaliisa Heikkinen (Titania) VanVan-koulutukset Koulutussuunnittelija Pinja Hirvonen Koulutusassistentti Marjut Karri Työhyvinvointi ja vakiokoulutukset Kehittämispäällikkö Kirsti Varpula Työympäristöpäällikkö Terttu Kokko Työhyvinvointikonsultti Anne Vuorio Liikuntasuunnittelija Sauli Heinonen Koulutusassistentti Tiina Snellman Mistä löydät sä sijaisen? Oppilaitosinfoja kouluilla, keskusteluja messuständeillä, mainoksia lehdissä ja bussinkyljissä, näkyvyyttä netin hakukoneissa, Seure-suklaapatukoiden jakoa aamuruuhkassa. Keinoja on monia, kun puhutaan potentiaalisten keikkalaisten tavoittamisesta. Monet keinoista ovat vieläpä hyviä. Keikkalaisella on yleensä syy, miksi hänelle sopivat juuri keikkatyöt. Jollekin keikkatyöt sopivat opiskelun lomaan. Toinen nauttii voidessaan tehdä töitä tutussa kohteessa eläkepäivillään. Osa haluaa haastaa itseään ja nauttii uusien ihmisten ja toimintatapojen kohtaamisesta. Joku tahtoisi vaihtaa alaa, mutta opiskelupaikka on vielä jäänyt haaveeksi. Rekrytoijalle keikkalaisten moninaisuus asettaakin haasteita kuinka tavoittaa hyvät keikkalaiset? Keikkatöitä myös eläköityville Viime syksyn ja kuluvan talven aikana Seure on ottanut Vantaalla käyttöön tukun uusia keinoja, jotta hyviä keikkalaisia riittäisi jatkossakin kaupungin työkohteissa. Yhtenä suurena potentiaalisena keikkalaisryhmänä ovat jo kaupungilla työskentelevät ja sieltä eläköityvät työntekijät. Viime syksynä Seure ja Vantaan kaupunki tiedotti- vat yhdessä ensimmäistä kertaa Vantaan kaupungilta hoito-, opinto- ja vuorotteluvapaalle jääneille työntekijöille keikkatöiden mahdollisuudesta. Jatkossa myös kaupungilta eläköityneille työntekijöille räätälöidään oma infopaketti keikkatöistä. Harva eläkkeelle jäävä tietääkään, että voisi tehdä keikkatöitä ilman ikä- tai ansiorajoja ja kerryttää samalla myös omaa eläkettään. Rekrytointia kasvokkain Seure ja Vantaan kaupunki tekevät rekrytointiyhteistyötä myös kasvotusten ihmisten kanssa. Yhdessä järjestetään infoja oppilaitoksiin, joissa tarkoituksena on tiedottaa kaupungin erilaisista työmahdollisuuksista. Oppilaitosyhteistyö koetaankin molemmin puolin tärkeäksi erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksissa. Vantaa ja Seure kerääntyvät saman pöydän taakse myös TE-toimistoissa säännöllisissä yhteisissä rekrytointitapahtumissa. Tikkurilan TE-toimistolla avasi viime lokakuussa ovensa ensimmäinen Seuren Rekrykioski aivan uusi malli keikkalaisten rekrytointiin. Kioskilla Seure tulee keikkalaisia lähelle ja tekee rekrytointiprosessista työnhakijalle mahdollisimman vaivattoman ja nopean. Kioskilla työnhakijat voivat asioida ilman ajanvarausta. Kioskilla työskentelevillä Seuren konsulteilla on mahdollisuus yhdellä kertaa haastatella, arvioida ja perehdyttää työnhakija, tarkistaa todistukset, kirjata tiedot järjestelmään ja vaikkapa varata heti huomiseksi keikalle. Kioskit ovat olleet menestys, ja Vantaan malli on jalkautettu jo myös Espoon TE-toimistoon. Perehdytystä päiväkotien keikkalaisille Varhaiskasvatuksen toimialalla sijaisten löytyminen syrjäisemmille asuinalueille on ollut haastavaa. Niinpä Seure järjesti viime syksynä Vantaalla niin sanottuja neljän päivän perehdytyksiä. Perehdytykset on tarkoitettu sellaisille päiväkotityöstä Seuren konsultti Kaarina Liimatainen työssään. kiinnostuneille työnhakijoille, joilla ei ole kokemusta päiväkotityöstä, mutta motivaatiota sekä lastenhoitokokemusta löytyy. Perehdytyksessä työnhakija osallistuu kahteen Seuren järjestämään teoriapäivään ja kahteen käytännönharjoittelupäivään kaupungin päiväkodissa. Perehdytysten kautta on löytynyt hyviä työntekijöitä, jotka ovat helpottaneet haasteellisten alueiden tilannetta ja kiireisiä aamukeikkoja. Eilen toiminut keino ei ehkä tänään tuotakaan haluttuja tuloksia. Sen vuoksi Seure kehittää myös jatkossa uusia tapoja rekrytoida hyviä keikkalaisia. Kehitystyötä tehdään yhteistyössä kaupungin kanssa, jotta voisimme yhdessä taata parhaan sijaisten saatavuuden jatkossakin. z Teksti Sami Konttinen (Seure) Kuvat Anna Vainio Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 17

10 tapetilla tapetilla Tällä palstalla tutustutaan yleisiin työtapaturmiin, jotka olisi mahdollisesti voitu välttää. Niin kiire ei olekaan, ettei ehtisi turvallisuudesta huolehtia! Nuori puuseppä tuli kaupungille ensimmäiseen työpaikkaansa. Takana oli kolmen vuoden opinnot ammattiin. Työpaikalla esimies opasti työpaikan toimintoihin. Koneet ja laitteet käytiin yhdessä läpi. Olivathan ne kaikki hänelle jo koulussakin tulleet tutuiksi. Toisena työpäivänään työntekijä pääsi itsenäisesti höyläämään lankkua oikohöylällä. Ensimmäisen lankun toisella sivulla se sitten tapahtui. Suojain jäi kiristämättä, ja pikkusormi lipsahti oikohöylän terävään terään. Sormesta lähti pala pois, ja tuli lähtö ambulanssilla sairaalaan paikattavaksi. Uusien työntekijöiden ja erityisesti nuorien työuransa alussa olevien henkilöiden hyvä työhön perehdyttäminen on ehdottoman tärkeää. Usein tapaturmat sattuvatkin työuran alkutaipaleella, kun Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden johtoryhmä pitää nyt yhteistä blogia toimialan intran etusivulla. Uusi juttu ilmestyy kahden viikon välein, kun kukin kirjoittaa vuorollaan itselleen läheisestä aiheesta. Oman vuoron toistumista jou- kokemusta on vielä vähän. Toinen riskivaihe on, kun työntekijä on tehnyt pitkään samaa työtä ja rutinoitunut niin, ettei usko joutuvansa tapaturman uhriksi. Tilanteissa, joissa otetaan turhia riskejä joko kiireen tai muun syyn takia, tapaturma on aina mahdollinen. Kaikissa koneissa on nykyisin oltava tyyppihyväksytyt suojaimet, jotta tapaturmilta vältyttäisiin. Mutta koneiden oikeanlainen käyttäminen on edelleen kiinni meistä ihmisistä. Tänä vuonna työpaikoilla aloitettava työolojen kehittäminen onkin tapaturmien torjunnassa hyvä väline. Pysähdytään hetkeksi miettimään omia työtapoja ja suojainten käyttöä. Jokainen tapaturma on ensinnäkin täysin turha ja toisekseen oikeilla toimenpiteillä estettävissä! z Hannele Karlin Vapaksen johtoryhmä blogittaa kimpassa tuu siten hieman odottamaan, mutta sillä aikaa voi onneksi kommentoida muiden juttuja. Myös muut kuin vapaksen ihmiset ovat tervetulleita mukaan keskusteluun kirjoitusten tiimoilta! z Katja Savopirtti Ekotekoja Palstalla esitellään ajankohtaisia ympäristöasioita ja annetaan vinkkejä arjen ekotekoihin. Lämmitysteho vs. vaatteet Pakkanen, siitä suomalaiset tykkää... Vai tykkäävätkö kuitenkaan? Tänä talvena kunnon pakkasista on päästy nauttimaan jo niin paljon, että monelle alkaa riittää. Pakkasinho iskee silloin tällöin myös työpaikalla, jos huonelämpötila tuntuu laskevan liian matalaksi. Tunteeseen voi vaikuttaa se, että nykyään pidetään mahdollisuuksien mukaan työhuoneiden lämpötila 21 21,5 asteessa. Tämä on hiukan vähemmän kuin ennen. Vähennyksen avulla Vantaan kaupungin energiankulutus putoaa ja ympäristö säästyy. Talviaikaan ja varsinkin juuri kovilla pakkasilla työhuoneiden lämpötila saattaa olla normaalia kylmemmän tuntuinen myös siksi, että monesti huoneissa tuntuu vetoa. Näin on yleensä ainakin ikkunoiden lähettyvillä, jos ikkunat ovat suuret ja paljaat. Ilmiö johtuu siitä, että ikkunan pintalämpötila on alempi kuin huoneen, joten ilma liikkuu tuon lämpötilaeron takia. Vedontunnetta voikin kätevästi vähentää, jos on mahdollista vetää sälekaihtimet tai verhot ikkunoiden eteen, eristäen näin kylmän ikkunan ja lämpimän huoneen toisistaan. Verhojen käytöllä on myös ihan konkreettinen lämpötilavaikutus: kun ikkunat ovat peitossa, lämpöä ei pääse harakoille ikkunalasin kautta. Jos verhoja ei kuitenkaan ole, on paras lämmittelykeino vaatteiden lisääminen. Erityisesti kaulan alue kannattaa pitää hyvin peitettynä, sillä tutkimusten mukaan paljas kaula ja niska lisäävät yleistä viileyden tunnetta. Huivit, saalit ja kaulurit käyttöön ja nauttimaan talvesta! z Vivikka Richt Kaupungin uudistetut nettisivut julkaistaan toukokuun alussa Kaupungin internetsivu-uudistus on ollut käynnissä jo tovin, mutta loppu häämöttää jo. Uusi sivusto saadaan julkaistua näillä näkymin toukokuun alussa. Uudistusprojektissa sivuston ylläpito siirretään ylläpidettäväksi uudella Prime-julkaisujärjestelmällä, sivuston graafinen ilme uudistetaan, rakennetta muokataan käytettävämmäksi ja sisältöjä uusitaan. Julkaisuvaiheessa käyttöön saadaan myös uusia toiminnallisuuksia, mm. uutiskirjeen lähetys, sisältöjen jako sosiaalisessa mediassa, kuvagalleria ja blogit. Julkaisujärjestelmän toimittaja on Innofactor Oy. Julkaisu siirtyi suunnitellusta Projektisuunnitelman mukaan uuden sivuston piti olla julkaisuvalmis alkuvuodesta Uuden järjestelmän testaaminen osoittautui kuitenkin pidemmäksi urakaksi kuin ennakkoon oli ajateltu. Samoin noin kolmensadan ylläpitäjän kouluttamiseen jouduttiin varaamaan arvioitua enemmän aikaa. Lisäksi sivuston sisältöjen automaattinen siirto vanhasta Elevation-järjestelmästä uuteen Prime-julkaisujärjestelmään osoittautui varsin haasteelliseksi. Alkusyksystä 2010 projektin työryhmissä todettiinkin, että projektisuunnitelmaa on syytä päivittää realistisemmaksi. Päivitetyssä suunnitelmassa muun muassa rukattiin testaamis- ja koulutusaikatauluja hieman uudelleen. Näin ollen alunperin suunniteltu julkaisuajankohta siirtyi alkuvuodesta loppukeväälle toukokuuhun. Ylläpitäjäkoulutukset käynnistyvät helmikuussa Kaupungin nettisivujen ylläpitäjille järjestetään koulutuksia useissa vaiheissa kevään aikana. Pääkäyttäjäkoulutukset käynnistyvät jo helmikuussa ja ylläpitäjäkoulutukset maaliskuussa. Kouluttajat ovat pääkäyttäjiin henkilökohtaisesti yhteydessä, mutta ylläpitäjien on itse ilmoittauduttava kursseille. Koulutusajankohdat ja -paikat täsmentyvät lähiaikoina. Ilmoituskutsu ja -lomake julkaistaan intrassa helmikuun puolivälissä. Aluksi kukin ylläpitäjä osallistuu muutaman tunnin peruskoulutukseen, jossa tutustutaan uuteen Prime-julkaisujärjestelmään ja sen perustoiminnallisuuksiin. Tämän jälkeen voi osallistua jatkokoulutuksiin, joissa keskitytään opettelemaan erillistoiminnallisuuksien hallintaa, kuten esimerkiksi tapahtumakalenteria, lomakkeita, uutiskirjettä tai palautejärjestelmää. Sivusto kuntoon nettipajoissa Huhtikuussa käynnistyvät lisäksi erityiset nettipajat ylläpitäjien tueksi. Nettipajoissa tarjotaan kerran viikossa apua sisältöjen viimeistelyyn niin sisällöllisissä kuin teknisissäkin asioissa. Nettipajojen pitopaikka ja ajankohdat selviävät myöhemmin ja niistä infotaan intrassa ja ylläpitäjille. Kaikissa ylläpitäjäkoulutuksissa kouluttajina toimivat keskushallinnon viestinnästä Henry Lindfors, Jaana Turunen ja Pirre Hartikainen. Pääkäyttäjäkoulutuksista vastaa julkaisujärjestelmän toimittaja Innofactor Oy. z Teksti Tuula Panula Kuva Tuukka Mielonen 18 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 19

11 virkistys virkistys Teatteriin Kulttuuria Asian vierestä HYTIN kulttuurijaos tarjoaa henkilöstölle edullisia lippuja oopperaan ja eri teattereihin. Lippuja voi varata kuhunkin esitykseen ilmoitettuna päivänä klo 8 10, p Avecille joka ei kuulu kaupungin henkilöstöön voi varata lippuja klo 10 jälkeen, jos lippuja on jäljellä. Hinta on ilmoitettu erikseen. Varatessasi lippuja puhelut tulevat matkapuhelimeen ja kääntyvät vastaajaan puhelimen ollessa varattu. Soita uudelleen! Lippujen varaus on sitova. Lunastus ilmoitetuissa paikoissa käteisellä, ota tasaraha mukaan. Lisätietoja intrasta Henkilöstö > Hyvinvointi > Kulttuuri ja virkistys. Tiedustelut Hannele Karlin p Ulkomaalainen Ulkomaalaisen näyttelijäkaarti. Kuva: Charlotte Estman-Wennström klo 19 Teatteristudio Pasila Lippujen hinta 25 (avec 30 ) Sitova varaus Ohjaus Pentti Kotkaniemi. Rooleissa Riitta Havukainen, Santeri Kinnunen, Hannes Suominen, Pertti Sveholm, Vappu Nalbantoglu, Jari Pehkonen ja Mikko Pörhölä. Pari tuntia naurua ja tarkkoja huomioita tarjoava Ulkomaalainen on ohjaaja Pentti Kotkaniemen (mm. Kiviä taskussa) osaavissa käsissä. Kun näyttämöllä vielä nähdään komedian ykkösnimet ei enempää voi loistavalta teatteri-illalta vaatia Yökyöpelit Martti Suosalo on Yökyöpeleiden Agenttinero Naru. Kuva: Charlotte Estman-Wennström klo Helsingin Kaupunginteatteri Lippujen hinta 20 (avec 25, alle 17 v. lasten liput 10 ) Sitova varaus Ohjaus Laura Ruohonen. Rooleissa Vuokko Hovatta, Tuukka Leppänen, Seela Sella, Martti Suosalo ja Katja Kortström. Lastennäytelmä Yökyöpeleissä Seela Sella on pieni vikkelä Mahtimummeli eli Päätäi Väätäinen, ADHD-mummo ja yllytyshullu. Martti Suosalo on Agenttinero Naru, keksijä, joka ei osaa sanoa ei. Pitkänhoikka ja arvokas, jolta löytyy erityislaite joka tilanteeseen. Yökyöpeleissä iloitaan Laura Ruohosen riimien ja Anna-Mari Kähärän musiikin tahdissa. Isän tyttö Riikka Rantanen Isän tytössä. Kuva: Stefan Bremer klo 19 Kansallisooppera Lippujen hinta 30 (avec 35 ) Sitova varaus Ohjaus Michael Baran / Anna Kelo. Rooleissa mm. Lilli Paasikivi, Taina Piira, Tommi Hakala, Mari Palo, Nicholas Söderlund ja Sauli Tiilikainen. Olli Kortekankaan koskettava ooppera Isän tyttö kuvaa äidin, tyttären ja isoäidin vaiheiden kautta koko Suomen menneisyyttä. Se on täynnä suomalaisten yhteisiä muistoja: sodan välittömiä ja välillisiä seurauksia, kylmän sodan aikaa, rahanpalvontaa, perhe-elämän vaikeuksia, rakkautta ja anteeksiantoa. Ulkomaalainen, Yökyöpelit ja Isän tyttö: Lippujen lunastus: klo Tikkurila, Tikkuraitti 11 A (4.krs) klo 8 10 Myyrmäkitalo, Yhteispalvelu, Kilterinraitti 6 (ei Yhteispalvelun henkilökunnalta vaan viimeiseltä tiskiltä) Muista myös viime Vautsissa ilmoitetut Rikos ja rangaistus (varaus 27.1.), Manon (varaus 27.1.), Pohjantähti 2011 (varaus 3.2.) sekä Ihmisen osa (varaus 3.2.): Lippujen lunastus: klo klo Tikkurila, Tikkuraitti 11 A (4.krs) 1.3. klo 8 10 Myyrmäkitalo, Yhteispalvelu, Kilterinraitti 6 (ei Yhteispalvelun henkilökunnalta, vaan viimeiseltä tiskiltä) Nyt edullisesti myös elokuviin! Hytin kulttuurijaoksen kautta saat nyt edullisia lippuja myös Bio Grandiin! Tikkurilassa (Kielotie 7) jo vuodesta 1939 toiminut yksityinen elokuvateatteri on nykyaikainen ja viimeisimmällä tekniikalla varustettu. Tietoja ohjelmistosta voit katsoa teatterin omilta nettisivuilta josta voit myös varata paikat elokuviin. Bio Grandissa nähdään pian mm. Danny Boylen elokuva 127 tuntia. Elokuvalippuja on hankittu 500 kpl ja ne ovat voimassa asti. Liput vaihdetaan elokuvateatterin kassalla paikkalipuksi. Lipuilla pääsee katsomaan kaikkia ohjelmistossa olevia esityksiä, myös 3D-elokuvia. Normaalit lippuhinnat ovat 8,50 12,50 euroa. Lippuja myydään kaupungin henkilökunnalle hintaan 10 /2 kpl lippuja. Lippuja voi tilata vain yhden 2 lipun paketin / hlö. Mukaan elokuviin saa ottaa kenet haluaa, mutta liput ovat henkilökuntaetu, eikä niitä saa myydä eteenpäin. Lippujen tilaus: 1. Lähetä sähköpostilla viesti (vastaanottajana Karlin Hannele) jonka aihe on Bio Grand lippuja. Kirjoita viestiin nimesi ja asia "tilaan henkilökunnalle tarkoitettuja elokuvalippuja..." 2. Saat vastausviestin, onko lippuja vielä jäljellä. 3. Jos lippuja on vielä jäljellä, lähetä kaupungin sisäpostilla 10 euron seteli ja valmiiksi palautusosoitteellasi täytetty keltainen sisäpostitarra osoitteeseen : Työsuojelu / Hannele Karlin / Tikkuraitti 11 A 4. krs / Vantaa. Ole tarkkana, äläkä lähetä kuorta ilman lähettäjätietoja eli palautustarraa! 4. Kun raha ja osoitetarrasi ovat tulleet perille, saat paluupostina 2 kpl elokuvalippuja. (Vain ne henkilöt joilla ei ole kaupungin sähköpostia käytössään voivat tilata lippuja puhelimitse Vastaajaan jätetty viesti ei riitä elokuvalippujen tilaamiseen, joten yritä myöhemmin uudelleen.) Lippuja tilanneiden nimet kerätään listalle aivan samoin kun teatterilippuja varattaessa. Kun liput on myyty loppuun laitetaan siitä ilmoitus intraan Henkilöstö > Hyvinvointi > Kulttuuri ja virkistys > Teatteri, ooppera ja elokuvat -sivustolle. Tuottavuus on palkittavaa laatua Hyvä työyhteisö -palkinto on muuttunut Tuottava työyhteisö -palkinnoksi kaupungin tuottavuusteeman myötä. Tuottavan työyhteisön tunnuspiirteitä ovat perustehtävään keskittyminen ja sitä tukevat toimintatavat, yhdessä sovitut tavoitteet ja niiden suunnitelmallinen toteutus, palautteen hyödyntäminen sekä henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen. Vain hyvinvoiva henkilöstö voi olla tuottavaa, totesi kaupunginjohtaja Juhani Paajanen tuottavuuden arvioinnista kilpailussa. Ensimmäiset palkitut tuottavat työyhteisöt ovat Myyrinkodin hoiva-asumisen palvelut ja geriatrinen akuuttiyksikkö AKOS1, joka on ollut toiminnassa noin vuoden ajan Peijaksen sairaalan yhteydessä. Mitä tuottavuus on? -kysymykseen kumpikin palkittu työyhteisö vastasi tiukasti: asiakkaan kokemaa palvelun laatua. Palvelun laatua tukee se, että työprosessit ovat sujuvia. Palkintojen perustelut Tuottava työyhteisö -palkinnon arviointiraati totesi arvioissaan, että Myyrinkodin hoiva-asumisen palveluissa on innostavat tavoitteet ja niiden mukainen toiminta. Työyhteisö on "ajan hermolla" ja luonut itselleen hyvät kehittämisprosessit. Henkilöstö on vahvasti mukana kehittämisessä ja sitoutunut tavoitteisiin. Yksikkö palkittiin eurolla. Geriatrinen akuuttiyksikkö AKOS1:ssä on raadin mukaan energisoivaa, jämäkkää johtamista, jota uuden toiminnan käynnistämisessä tarvitaan. Toiminnassa välittyy vahvasti asiakaskeskeisyys ja henkilöstöstä välittäminen. Tehokkuudelle on selkeät mittarit. Yksikkö palkittiin eurolla. z Päivi Rainio 20 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 21

12 henkilökohtaista uppsnappat i farten Ikä 28 vuotta. Asuu Helsingin Kalliossa kihlattunsa kanssa. Koulutus Valmistunut medianomiksi (AMK) Metropoliasta syksyllä 2009 alanaan elokuva- ja tv-käsikirjoitus. Työhistoria Vantaalla Työskennellyt nyt viisi kuukautta mediatyöntekijänä nuorisopalveluiden Nuoret näkyviin -hankkeessa. Parasta työssä Työskentely erilaisten ihmisten kanssa. Hienoa on myös nopea uusiutuvuus, sillä mediakentässä tapahtuu muutoksia koko ajan. Harrastukset Rakkain harrastus on jalkapallo, joka viekin suuren osan vapaa-ajasta. HIFK:n 1. divarissa pelaamisen myötä lajista on tullut enemmän kuin harrastus, pikemminkin elämäntapa. Matkat Tie vie usein Englantiin katsomaan vanhoja vaihto-opiskelijakavereita. Euroopan elokuvakeskus Lontoo oli elokuva- ja käsikirjoituksen opiskelijalle erinomainen vaihtokohde. Käsiksiä ja kärkkäreitä Henkilökohtaista palstalla tutustumme mukaviin ja mielenkiintoisiin Vantaan kaupungin työntekijöihin. Tällä kertaa henkilö on mediatyöntekijä Riku Pyhälä. Puolisen vuotta Vantaalla työskennellyt Riku Pyhälä pestattiin mediatyöntekijäksi nuorisopalveluiden Nuoret näkyviin -hankkeeseen, jonka tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin. Työpiste löytyy Vernissasta, jota Riku kehuu huikeaksi paikaksi. Vernissassa kokoontuu myös vuotiaiden nuorten mediaryhmä, jota elokuva- ja tv-käsikirjoitusta opiskellut Riku vetää yhdessä toisen työntekijän kanssa. Ryhmässä nuoret tekevät muun muassa omia lyhytelokuvia. Henki on todella hyvä, ja monet ovatkin olleet mukana ryhmässä jo monta vuotta. Laaja ikäskaala ja eri elämänvaiheet tuovat omat haasteensa sisällön rakentamiseen ja yhteisten aihepiirien löytämiseen, mutta toisaalta luonteeltaan avoimet nuoret voivat myös oppia toisiltaan, Riku pohtii. Nuoret pitävät varpaillaan Hankkeen puitteissa Riku on kiertänyt myös tutustumassa Vantaan nuorisotaloihin. Pian nuorisopalveluiden nettisivuilta löytyykin paitsi uudelleen muokattu rakenne myös Rikun kirjoittamat uudet esittelyartikkelit nuorisotalojen toiminnasta. Helsinkiläismiehellä on vantaalaisista nuorista mukava vaikutelma. Täällä Vantaalla on todella paljon aktiivisia nuoria. Lisäksi positiivinen monikulttuurisuus näkyy täälläkin eikä vain Helsingissä. Alue on kuitenkin iso, ja itä ja länsi ovat hyvin erilaisia. Käsitystä vantaalaisuudesta onkin ehkä vaikea hahmottaa, Riku miettii. Nuorten parissa työskentelyssä parasta on nopea uusiutuvuus. Nuoret ovat ensimmäisinä mukana uusissa medioissa, joten tässä pitää itsekin olla vähän varpaillaan. Muuten ei pysy perässä! Pallo ei pyöri yksin Hanke päättyy tammikuun lopussa, ja Rikunkin pesti jatkuu vain kesän korvalle. Onneksi medianomilla on monta rautaa tulessa. Olen suuntautunut elokuviin, mutta alalla on kova kilpailu ja paikkoja vähän. Freelancerina kirjoitan monenlaisia tekstejä eri medioihin ja hion samalla kirjoitustaitojani, Riku kertoo. Rikun aika kului lapsena jalkapalloa ja muitakin pelejä pelaillen, ja innostus kirjoittamiseen löytyi vasta koulunpenkiltä. Nykyäänkin ykkösdivarilaisen löytää vapaa-ajalla varmimmin pelikentältä. Siellä opituista taidoista on onneksi hyötyä myös työelämässä. Hyvät ryhmätyötaidot tulevat jalkapallon maailmasta. Niitä tarvitaan, sillä elokuva on aina ryhmätyötä. z Teksti ja kuva Emmi Yli-Houhala Ken ger talterapi på svenska När Ken Mattsson var en liten gosse, ville han i ett skede bli flygkapten, lite senare sjökapten och sen flygkapten igen. Det var inte så lätt att bestämma sig, menar Ken. Idag har han fullt upp med att ge talterapi för barn och vuxna, och han är den nya svenska talterapeuten i vår stad. Ken jobbar vid social- och hälsovårdsverket, i enheten för rehabiliteringsverksamhet. Byrån där han tar emot kunder finns vid Konvaljvägen 20 C. Talterapi handlar om att undersöka, vid behov uppfölja och stöda tal- och språkutvecklingen samt undersöka och erbjuda talterapi/diskutera hjälpmedel vid röstrubbningar. En del talterapeuter är även specialiserade på dysfagi, dvs. problem med att svälja. Hos vuxna kan det även t.ex. vara frågan om afasi, apraxi eller just dysfagi, ibland röstproblem. Interventionen eller stödåtgärderna kan vara direkta eller indirekta. Talterapi är inte språkundervisning i sig, barnen lär sig i första hand sina modersmål i sin näromgivning. Före jag kom till Vanda stad jobbade jag ett flertal år som utbildad speciallärare och talterapeut i svenskbygden. Då min studiekamrat gav mig tipset om den lediga platsen i Vanda, nappade jag på, eftersom jag var redo att pröva något nytt, berättar Ken. Jobbet som talterapeut Ken ger talterapi åt alla ålderskategorier, huvudsakligen dock åt barn. En stor del av hans kunder är tvåspråkiga, det ena modersmålet ska vara svenska. Vanda stad hade tidigare för några år sedan ett par talterapeut för några månader som jobbade med svensk talterapi. Ken stortrivs på sitt nya jobb, i synnerhet skryter han på sina arbetskamrater. De är härliga och dessutom lär man sig en hel del nytt. Jag har alltid gillat att arbeta med människor, därför är jobbet i Vanda pricken på i:et för mig, säger Ken. Fritid Vid frågan om vilka fritidshobbyn Ken har, svarar han allt mellan himmel och jord, t.ex. dans. Ken är hemma från Sibbo, men har bott en längre tid i Borgå. Han pendlar till jobbet mellan Vanda och Borgå. På en lång och härlig semester önskar Ken en vacker dag få resa till Australien, Kina och Japan, det finns ju så mycket att se. På resorna behöver Ken inte ta med sig egen vägkost, eftersom han är allätare, och tycker dessutom om att kocka själv. Ken hinner sällan läsa skönlitteratur nuförtiden, han läser mest facklitteratur eller håller på med annat pyssel om kvällarna. Den bok som han vill nämna att han senast läste för en tid sedan var Paulo Coelhos, Alkemisten och Pamuks Snö. z Text Merete Ikäheimo Foto Poni Foto 22 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 23

13 koulutus koulutus Henkilöstökeskuksen kehittämispalvelut keväällä 2011 Henkilöstökeskus tarjoaa monipuolista koulutusta koko henkilöstölle kaikilla toimialoilla. Kurssien ja valmennusten ajantasaiset sisältötiedot löytyvät aina parhaiten intrasta. Intran osoitteesta Etusivu > Koulutus > Kehittämispalvelut löytyvät eri aihealueiden koulutukset, ajankohdat, sisällöt ja kestot. Kevään 2011 kurssikalenteri julkaistaan tämän lehden keskiaukeamalla. Tilauskoulutukset räätälöidään toimialojen ja tulosalueiden tarpeisiin vuotuisten tilausten perusteella. Avoimiin koulutuksiin voivat ilmoittautua kaikki työntekijät. Koulutustarpeista keskustellaan ensin oman esimiehen kanssa. Näin varmistetaan, että kaikilla on yhteinen näkemys kehittymisen suunnasta. Esimies vastaa myös siitä, että työntekijä voi koulutuspäivänä olla pois työpisteestään. Henkilöstökeskuksen koulutuksiin ilmoittaudutaan sähköisellä koulutushakemuksella hr-työpöydältä. Mahdolliset peruutukset ilmoitetaan suoraan intrassa mainitulle kurssin vastuuhenkilölle. Esimerkkejä kevään koulutustarjonnasta: Uusien työntekijöiden perehdytys Kaupunkitasoinen uusien työntekijöiden perehdytys järjestetään tänä keväänä kaksi kertaa, ja 5.5. Tilaisuudessa kerrotaan mm. kaupungin organisaatiosta ja strategisista tavoitteista, palvelussuhteen perusasioista, työsuojelusta ja työhyvinvoinnista sekä oman osaamisen kehittämisestä. Katso tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet intran koulutussivuilta kohdasta Perehdytys. Johtaminen ja esimiestyön kehittäminen Ammattina parempi lähiesimies -valmennuksen (Aple) kevään 2011 ryhmä käynnistyy 4.3. Valmennuksen sisällöt nousevat Vantaan kaupungin ajankohtaisista esimiestyön teemoista. Sisältöalueita tarkastellaan oman työn ja tehtävän näkökulmasta sekä kehitetään henkilökohtaisia esimies- ja johtamistaitoja. TAiTO-valmennuksessa on keväällä tarjolla kaksi ryhmää, joiden kohderyhmänä ovat esimiehet. Ryhmä 6 käynnistyy 9.2. ja ryhmä 7 puolestaan Valmennuksen tavoitteena on kehittää esimiesten omia johtamistaitoja. Valmennus sisältää työhön liittyviä tehtäviä. Viisipäiväisen valmennuskokonaisuuden lisäksi valmennukseen kuuluu ns. koulutustarjotin, jolta osallistujat voivat valita eri teemoihin liittyviä valmennusosioita oman tarpeensa mukaisesti. Uusien esimiesten valmennus järjestetään ja se koostuu yhdeksästä osiosta. Valmennuksessa käsitellään vantaalaisen esimiestyön perusteita, ja siihen kuuluu omaan työhön liittyviä tehtäviä. Valmennukseen voivat osallistua uudet esimiehet kaikilta toimialoilta. Se on tarkoitettu sekä esimiestehtävissä aloitteleville (mahdollisesti jo pidempäänkin Vantaalla muissa tehtävissä työskennelleille) että jo aiemmin esimiehenä muissa organisaatioissa olleille, mutta Vantaan kaupungilla aloittaville esimiehille. Valmennusryhmään otetaan 30 osallistujaa, joiden on mahdollista viedä läpi koko valmennusohjelma. Katso valmennusten aikataulut, tarkemmat sisällöt ja ilmoittautumisohjeet intran koulutussivuilta kohdasta Johtaminen ja esimiestyön kehittäminen. Eläkehakemuspäivä Vantaalla Seuraava eläkehakemuspäivä järjestetään perjantaina klo klo 9 12 Monitoimikeskus Lumossa. Katso tarkemmat tiedot ja ohjeet intran sivulta Työyhteisöpalvelut. Ekotukikoulutus Ekotukikoulutuksessa perehdytään eri alojen asiantuntijoiden opastuksella työpaikan keskeisimpiin ympäristöasioihin. Koulutuksessa tutustaan tarkemmin ekotukitoimintaan ja sen tavoitteisiin sekä ekotukihenkilön rooliin työyhteisössä. Lisäksi koulutuksessa saa tietoa ja käytännön vinkkejä esimerkiksi energiansäästöstä, jätteen synnyn ehkäisystä ja lajittelusta sekä ympäristöä säästävistä hankinnoista. Kevään koko henkilöstölle tarkoitettu ekotukikoulutus järjestetään kaksipäiväisenä 5.4. ja Katso tarkemmat tiedot ja ohjeet intran sivulta Työyhteisöpalvelut. Työhyvinvointikoulutukset Kiinnostaako oman työelämän kehittäminen? Tule mukaan Parempi työelämä -valmennukseen, joka käynnistyy Tavoitteena on voimavarojen monipuolinen käyttö, voimaantuminen sekä ajan ja stressin hallinta. Kohderyhmänä ovat työntekijät ja esimiehet, jotka haluavat parantaa työuran hallintaa tai lisätä hyvinvointiaan työssä. Osallistujiksi toivotaan ensisijaisesti 40 vuotta täyttäneitä henkilöitä, mutta nuoremmatkin ovat tervetulleita. Kysy lisää tai katso Aktiivisen välittämisen intrasivustolta (Henkilöstö > Hyvinvointi > Aktiivinen välittäminen > Parempi työelämä -valmennus). Työolojen kehittäminen Fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten työolojen kehittäminen on lainsäädäntöön perustuvaa työtä henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi. Työolojen kehittämiseen sisältyy mm. väkivallan uhan hallinta, tapaturmien ennaltaehkäiseminen sekä vastuullisen työkäyttäytymisen edistäminen. Näihin aiheisiin liittyviä koulutuksia järjestetään seuraavasti: Työsuojelusta työhyvinvointiin työyhteisön yhteisöllisyyttä rakentamassa 7.2. Tavoitteena nolla tapaturmaa 1.3. Toiminta uhka- ja vaaratilanteissa asiakaspalvelutyötä tekeville Katso tarkemmat tiedot intran koulutussivuilta kohdasta Työsuojelu ja turvallisuus. Ensiapukoulutukset Ensiapukursseille oli paljon kysyntää vuonna 2010 ja valitettavan moni jäi jonotuslistalle. Henkilöstökeskus on tänä vuonna lisännyt kurssien tarjontaa. Kevään aikana järjestetään kolme ensiavun peruskurssia, kaksi kertauskurssia ja yksi hätäensiapukurssi. Kurssit tuottaa Vantaan Aikuisopisto ja ne on tarkoitettu lakisääteisen ensiapuvalmiuden ylläpitämiseen työyksikössä. Kurssien ajankohdat, sisällöt ja Ajankohtaista VanVan-hankkeesta Lomaketilauskäytäntö on muuttunut Lomaketilauskäytäntöön on tullut muutos lähtien. Jatkossa lomakkeet tilataan SAP Portaalista SRM-tilausjärjestelmällä samalla tavoin kuin muutkin keskusvaraston tuotteet. Tarvittaessa saat apua lomaketilausten tekemiseen VanVan-puhelintuesta (p valikko 4 keskusvarasto- ja lääkekeskustilaaminen). ilmoittautumisohjeet löytyvät intran koulutussivuilta kohdasta Ensiapukoulutus. Tietotekniikkakoulutus ja henkilöstöhallinnon järjestelmät Toimisto-ohjelmien koulutukset tuottaa Vantaan Aikuisopisto. Kaupungin sisäisiin järjestelmiin (ehijat ja Titania) kouluttavat kyseisten järjestelmien omat ammattilaiset. Kurssien tiedot löytyvät intran koulutussivuilta kohdista Tietotekniikka ja Henkilöstöhallinto. Kaiken tämän ja paljon muuta löydät aina ajantasaisena intran koulutussivuilta. Tervetuloa kehittymään! z Tiina Snellman Joko fanitat Vantaata Facebookissa? Liity 1334 fanin joukkoon osoitteessa Kevään koulutustarjonta nyt intrassa VanVan-hanke järjestää kevään 2011 aikana tuotannossa olevien järjestelmien (SRM, talousraportointi, matkanhallinta) koulutuksia, joihin kaikilla kaupungin työntekijöillä on mahdollisuus osallistua. Koulutuksiin ilmoittaudutaan hr-työpöydän sähköisellä koulutushakemuksella. Ilmoittautumisohjeet ja koulutustarjonta löytyvät hankkeen intrasivuilta (VanVan-toiminnanohjaushanke > VanVan-järjestelmät > Koulutus) sekä tämän lehden välissä julkaistavasta koulutuskalenterista. Aikuisopistossa uusia kursseja! Kirjanpidon jatkokurssi (110608) 24 oppituntia / 71 euroa ke ja to Opistotalo Avustavat tilinpäätösviennit, eri yritysmuotojen kirjanpidolliset eroavuudet, palkanmaksukirjaukset, tilinpäätös- ja verosuunnittelu. Palkanlaskennan perusteet (110609) 24 oppituntia / 78 euroa ke ja to , la Opistotalo Työsopimus, palkka (rahapalkka ja luontoisedut), ennakonpidätys ja muut palkasta tehtävät vähennykset, kustannusten korvaukset ja verottomat henkilökuntaetuudet. Lisätiedot: opintosihteeri Eila Salmberg, p Puhelintuen muutoksia VanVan-puhelintuki tukipuhelinpalvelu (p ) päättyi kirjanpidon (valikko 5) ja myyntilaskutuksen (valikko 6) osalta vähäisten yhteydenottojen vuoksi. Tammikuun alusta alkaen kirjanpitoon ja myyntilaskukseen liittyvissä kysymyksissä ollaan suoraan yhteydessä kunkin osa-alueen vastuuhenkilöön talouspalvelukeskuksessa. Vastuuhenkilöiden listaus intrassa: VanVantoiminnanohjaushanke > VanVanjärjestelmät > Käyttäjätuki > Linkit ja liitteet > Kirjanpidon ja laskutuksen yhteyshenkilöt. z Marjut Karri 24 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 25

14 avoimet työpaikat selän takana Ajattelemisiin... Avoimet työpaikat on poimittu RETTI-tietojärjestelmästä Lisätiedot intrasta tai vantaa.fi-sivuilta kohdasta Avoimet työpaikat. Historian ja yhteiskuntaopin opettaja Työavain Määräaikainen tehtävä , Hakunilan koulu. Hakuaika päättyy 9.2. klo 16. Lisätietoja Marja Kilpeläinen, Espanjan ja englannin kielen tuntiopettaja Työavain Vakinainen tehtävä alkaen , Sotungin lukio. Hakuaika päättyy 7.2. klo 16. Lisätietoja Päivi Sillanpää, ja Tuija Kae, Ruotsin ja englannin kielen tuntiopettaja Työavain Vakinainen tehtävä alkaen , Sotungin lukio. Hakuaika päättyy 7.2. klo 16. Lisätietoja Päivi Sillanpää, ja Tuija Kae, Englannin ja saksan kielen lehtori Työavain Vakinainen virka alkaen , Martinlaakson lukio. Hakuaika päättyy 7.2. klo 16. Juha-Pekka Peltola, Lehtori, autokorinkorjaus Työavain Vakinainen virka alkaen , Vantaan ammattiopisto Varia. Hakuaika päättyy 7.2. klo 16. Lisätietoja Hannu Määttänen, Lehtori, ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmentava koulutus Työavain Vakinainen virka alkaen , Vantaan ammattiopisto Varia, Rälssitien toimipiste. Hakuaika päättyy 7.2. klo 16. Lisätietoja Hannu Määttänen, Uskonnon ja psykologian lehtori Työavain Vakinainen virka alkaen , Vaskivuoren lukio. Hakuaika päättyy 7.2. klo 16. Lisätietoja Eira Kasper, ja Jari Danska, Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Lehtori, turvallisuusala Työavain Vakinainen virka alkaen , Vantaan ammattiopisto Varia. Hakuaika päättyy 7.2. klo 16. Lisätietoja Kaarlo Lukkarila, Lehtori, rakennusala Työavain Vakinainen virka alkaen , Vantaan ammattiopisto Varia. Hakuaika päättyy 7.2. klo 16. Lisätietoja Kaarlo Lukkarila, Lehtori, ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmentava koulutus Työavain Vakinainen virka alkaen , Vantaan ammattiopisto Varia, Tennistien toimipiste. Hakuaika päättyy 7.2. klo 16. Lisätietoja Kaarlo Lukkarila, Lehtori, ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmentava koulutus, Ammattistartti Työavain Vakinainen virka alkaen , Vantaan ammattiopisto Varia, Tennistien toimipiste. Hakuaika päättyy 7.2. klo 16. Lisätietoja Eeva Määttänen, Lukion opinto-ohjaaja Työavain Vakinainen virka alkaen , Tikkurilan lukio. Hakuaika päättyy 7.2. klo 16. Lisätietoja Risto Väyrynen, Koulunkäyntiavustajia perusopetuksen sijaisuuksiin Työavain Määräaikainen tehtävä päättyen , Seure Henkilöstöpalvelut Oy. Hakuaika päättyy klo 20. Lisätietoja Toimisto- ja opetusalan henkilöstökonsultit Keikkatöitä lähihoitajille ja terveydenhuoltoalan opiskelijoille Työavain Määräaikainen tehtävä, Seure Henkilöstöpalvelut Oy. Hakuaika päättyy klo 16. Lisätietoja Terveydenhuollon henkilöstökonsultit Lastentarhanopettaja Työavain Määräaikainen tehtävä , Ankkalammen päiväkoti. Hakuaika päättyy 4.2. klo 16. Lisätietoja Eeva Pursimo, ja Sinikka Kemppinen Avustajia päivähoidon sijaisuuksiin Työavain Määräaikainen tehtävä, Seure Henkilöstöpalvelut Oy. Hakuaika päättyy klo 16. Lisätietoja Päivähoito- ja nuorisoalan henkilöstökonsultit Lastenhoitajia päivähoidon sijaisuuksiin Työavain Määräaikainen tehtävä, Seure Henkilöstöpalvelut Oy. Hakuaika päättyy klo 16. Lisätietoja Päivähoito- ja nuorisoalan henkilöstökonsultit Kiertävä lastenhoitaja päiväkoteihin, 10 paikkaa Työavain Määräaikainen tehtävä päättyen , Seure Henkilöstöpalvelut Oy. Hakuaika päättyy klo 16. Lisätietoja Päivähoito- ja nuorisoalan henkilöstökonsultit Sairaanhoitaja Työavain Määräaikainen tehtävä , Korson kotihoito. Hakuaika päättyy 4.2. klo 14. Lisätietoja Marja Ruotsalainen, ja Leila Jumppanen, Sairaanhoitaja, varahenkilöstöön Työavain Vakinainen tehtävä alkaen , Korson kotihoito. Hakuaika päättyy klo 16. Lisätietoja Marja Ruotsalainen, ja Leila Jumppanen, Lähihoitaja, 2 paikkaa Työavain Vakinainen tehtävä alkaen , Pähkinärinteen palvelutalo. Hakuaika päättyy 3.2. klo 16. Lisätietoja Virve Huhtakangas, ja Soile Laakkonen, Palotarkastaja Työavain Vakinainen virka alkaen , Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Hakuaika päättyy klo 16. Lisätietoja Yrjö Jalava ja Jussi Rahikainen, Sovelluskoordinaattori Työavain Vakinainen tehtävä alkaen , Vantaan sivistysvirasto. Hakuaika päättyy 4.2. klo 16. Lisätietoja Eila Tanninen, Konstit on monet Minäkin olin nuori kerran, tosin siit on hetken verran. Kolmikymppisiä katselin, vanhoiksi heidät ajattelin. Nelikymppiset oli ahdistus ja viisikymppiset kauhistus. Kunnes muutamana päivänä, kohtas mua peilistä näkymä. Ryppyjä kasvois ja kadonnut uuma, historiaa oli nuoruuden huuma. Apua huusin ja ihmettelin, mihin minä nuoruuteni kadotin. Pakkelikauppaan suunnistin, puuteria pintaan laittelin. Sitten hetkeks pysähdyin, paikalleni jähmetyin. Tässäkö on nyt eloni mun, aloitin kiivaan ajattelun. Ei kurttunaama oo ongelma mun, kun lopetan peiliin katselun. Silloin en itse naamaani nää, se olkoon toisten kestettävää Ah, autuus ja onni, on lystiä tää, jatkaa "ikinuorena" elämää. Hyvää alkanutta vuotta kaikille! Tepentuuri Muistathan antaa vinkkejä ja palautetta Vautsi on Vantaan kaupungin henkilöstölehti, joka ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Juttujen ideoimiseen tarvitaan myös lukijoiden apua: kertokaa ideanne ja palautteenne joko toimialanne viestintään, joista on kaikista edustus sisäisen viestinnän toimitusneuvostossa, tai lehden toimitukseen sähköpostiosoitteella Uusi kaupunkiesite ilmestynyt Vantaa Keskellä elämää esittelee kaupungin parhaat palat. Esite lähetetään tervetulotoivotuksena Vantaan uusille asukkaille, ja sitä jaetaan myös mm. yhteispalvelun toimipaikoissa, messuilla ja muissa tapahtumissa. Esitettä voi tilata suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä logistiikkakeskuksesta. Tilaukset puhelinnumerosta tai sähköpostitse Minimitilaus on yksi laatikko, jossa on sata esitettä. Tutustu osoitteessa Kiitoksen sanoja Kun talven pakkaset paukkuu ja lumi peittää maan, työ ja huolet jääda saa. Karkaan lumisiin metsiin hiihtämään ja hengitän talven raikasta ilmaa. Lämmin kiitos kaikille minua muistaneille siirtyessäni eläkkeelle. Marjatta Kemiläinen Vautsin teemat ja aineistopäivät (suluissa painoon lähettämispäivä / jakelun alkamispäivä): 2/2011 Kasvatus ja koulutus to (ma 7.3. / to 10.3.) 3/2011 to 7.4. (ma / to 21.4.) 4/2011 to (ma 6.6. / to 9.6.) Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 27

15 kaupungin henkilökunnalle klo 18 alkaen Hakunilan urheilupuistossa Tyyli vapaa hiihdä pertsaten tai luistellen Sarjat naisille ja miehille, alle ja yli 45-vuotiaille Kaikkien neljän sarjan kolme parasta palkitaan pokaaleilla Mahdollisuus hiihtää lenkki myös ilman ajanottoa (Uimaan ja saunomaan ei tällä kertaa pääse, koska uimahalli on remontissa) Järj. Henkilöstön hiihtojaosto Osanottajien kesken arvotaan 2 kpl 20 lahjakorttia urheilutarvikeliikkeeseen Tikkurilassa

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Loppuseminaari, 13.11.2013, Kuntatalo

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Nuorten oppisopimus rekrytointikanava ja ammattitaidon kasvattaja. Tarja Saaren- Seppälä, FT 26.3.2015

Nuorten oppisopimus rekrytointikanava ja ammattitaidon kasvattaja. Tarja Saaren- Seppälä, FT 26.3.2015 Nuorten oppisopimus rekrytointikanava ja ammattitaidon kasvattaja Tarja Saaren- Seppälä, FT 26.3.2015 SAIRAALAN PUHTAANAPITO JA VÄLINEHUOLTOPALVELUT Korkean hygieniatason takaavia tilojen puhtaanapitopalveluja,

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY VASTUULLINEN KESÄDUUNI 20 -KYSELY TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.5.20 kesäduuni 20 - kysely / T-Media Oy 2 TAUSTAMUUTTUJAT Mukana vastuullinen kesäduuni 20 -kampanjassa Työnantajan tyyppi Työnantajan koko

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

sijaisrekrytointi.tampere.fi SIJAISREKISTERIN OHJEET KÄYTTÄJÄLLE

sijaisrekrytointi.tampere.fi SIJAISREKISTERIN OHJEET KÄYTTÄJÄLLE sijaisrekrytointi.tampere.fi SIJAISREKISTERIN OHJEET KÄYTTÄJÄLLE SISÄLLYS 1. Rekisteröityminen 2. Kirjautuminen 3. Sijaisrekisterin välilehdet 4. Hakemuksen tekeminen 5. Haastatteluajan varaus 6. Kalenterin

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan.

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan - Vapaaehtoistyö hoitotyön opetussuunnitelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun toteutus Tapio Myllymaa Lähtökohtia

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

TALOUSALUEPARLAMENTTI

TALOUSALUEPARLAMENTTI TALOUSALUEPARLAMENTTI NÄKEMYKSIÄ NUORTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA TARJOLLA OLEVIIN PALVELUIHIN HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN SEUDULLA 18.8.2010 Viljo Venäläinen Nuoret työttömänä, yleisimmät ammatit Riihimäen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka Mistä kaikki alkoi? Rannikkopajalla nuorille tarjottavien palveluiden määrää lisättiin käynnistämällä 2010 vuoden maaliskuussa Nuorta ei jätetä -hankkeen työhönvalmennuspalvelu Vuoden aikana työhönvalmennuksessa

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ VALTUUSKUNTA 18 jäsentä HALLITUS 7 jäsentä TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ - toimipisteiden esimiehet - hankkeiden edustaja - toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. TILITOIMISTO - palkanlaskenta

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot