Kokousaika Maanantaina klo Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 ENONTEKIÖN KUNTA Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJA Kokousaika Maanantaina klo Kokouspaikka Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Sari Keskitalo pj olleet jäsenet Jaakko Alamattila I vpj Birgitta Eira II vpj Tuomas Keskitalo j Elli-Marja Kultima j Janne Näkkäläjärvi j Antti Tonteri j Unto Kultima vj Seppo Alatörmänen kvalt pj,poistui Pentti Mäkitalo kvalt I vpj,poistui klo Berit-Ellen Juuso kvalt II vpj Muut saapuvilla olleet Mikko Kärnä esittelijä Pia Korva pöytäkirjanpitäjä Kimmo Lämsä tekninen johtaja, klo Asiat: Pöytäkirjan allekirjoitus Sari Keskitalo Pia Korva puheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä Jaakko Alamattila Mikko Kärnä puheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä ( 235,264 kohde Ahkula) ( 254) Pöytäkirjan tarkastajat Antti Tonteri Janne Näkkäläjärvi Pöytäkirja on Ma klo nähtävänä Enontekiön kunnanvirastolla

2 Kunnanhallitus ASIALISTA 234 Kunnanhallituksen kokouksen järjestäytyminen 235 Hetta Hiihtomaa Oy:n omistusjärjestelyt 236 Kysely kuntalain kokonaisuudistuksesta 237 Enontekiön kunnan lakisääteinen ilmoitus valtiovarainministeriölle selvitysalueesta ja poikkeamisen hakeminen selvitysvelvollisuudesta 238 Muonion-Enontekiön terveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus 239 Lausunto Ympäristöministeriölle Puljun erämaa-alueen hoidonja käytön suunnitelman vahvistamisesta 240 Lausunto Metsähallitukselle Lapin koiravaljakkoyrittäjien hakemukseen 241 Luottamushenkilöiden oikeus saada lapsilleen päivähoitoa kokousten ajaksi 242 Esitys päiväkodin rakentamiseksi Hettaan 243 Tiehallinnon omistaman maa-alueen ostaminen Enontekiön kunnalle Karesuvannon kylästä 244 Lapeco Oy:n lausuntopyyntö kunnan vastuulle kuuluvan sakoja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmäpäätöksen tekemistä varten kuntayhtymän toiminta-alueella 245 Kylien peruskorjausprojekteihin varatun määrärahan kohdistaminen Kilpisjärven kuntorata-ladun korjaukseen 246 Toimistosihteerin työsopimussuhteinen toimi 247 Toimistosihteerin viransijaisen valinta (Teija Rantatalon sijainen) 248 Enontekiön lentoaseman- ja lentoliikenteen kehittäminen 249 Kunnanjohtajan vuosiloma 250 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista 251 Oys-Erva-alueen pyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistyötä koskevasta jatkohanketta koskien 252 Lausunnon antaminen Lapin Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaan Esityksen tekeminen Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän talousarviota ja suunnitelmaa varten 254 Kunnan ja vesihuoltoyhtiön välisten lainojen hyvitystä sekä tonttien liittymismaksuja koskevan päätöksen ( ) muuttaminen 255 Reino Harjun eronpyyntö Lapin käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä 256 Valtuustoaloite kunnan kiinteistöjen tarkastuksista ja peruskorjausohjelmasta / Satu-Marja Eira-Keskitalo 257 Valtuustoaloite lottien sekä rintamaveteraanien ja heidän leskiensä kotona asumisen tukemisesta/ulla-maija Syväjärvi 258 Valtuustoaloite kirjastoauton sijoituspaikan muuttamisesta Enontekiölle / Pentti Mäkitalo 259 Valtuustoaloite turvaväliliikennemerkkien asentamisesta kunnan alueelle / Helinä Hautamäki

3 Kunnanhallitus Enontekiön yhteismetsän esitys Hommakankaan asemakaavaalueen kiinteistöveron perimisestä 261 Tukihakemus SPR:n Enontekiön osaston päivystysauton hankintaan 262 Lautakuntien ja muiden kunnan toimielimien pöytäkirjat viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat 263 Ilmoitusasiat 264 Kiinteistöluovutusilmoitukset / kunnan etuosto-oikeuden käyttäminen 265 Kunnanjohtajan ilmoitusasiat 266 Kunnanhallituksen nimeämien toimielin- ja kokousedustajien suulliset raportit kokouksista 267 Kunnanhallitukset jäsenten esille ottamat asiat Lisäasiat 268 Hankintakiellon määrääminen loppuvuodeksi Rakentamisvelvoitteen täyttämättä jättämistä koskettavat sopimussakot 270 Valtionavustuspäätöksiä 271 Enontekiön Kehitys Oy:n pyyntö omistajaohjauksesta koskien Kehitys Oy:n hallituksen varajäsenten määrää ja henkilöitä

4 Kunnanhallitus Khall 234 KUNNANHALLITUKSEN KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin yksimielisesti Antti Tonteri ja Janne Näkkäläjärvi. Kunnanhallitus hyväksyi kokouksen työjärjestyksen yksimielisesti neljällä lisäasialla täydennettynä. ehdotus (kunnanjohtaja) Kunnanhallituksen puheenjohtaja toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi ja kunnanhallitus päättää valita pöytäkirjantarkastajiksi kaksi kunnanhallituksen jäsentä tarkastamaan kokouksen pöytäkirja viimeistään nähtävilläpitopäivänä klo mennessä. Edelleen kunnanhallitus päättää hyväksyä tämän kokouksen työjärjestyksen. Selostus Kuntalain 58 :n 2 momentin mukaan hallitus on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Puheenjohtajan tehtävänä on todeta kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Kunnanhallituksen kokouksen pöytäkirja pidetään julkisesti nähtävillä seitsemäntenä päivänä kokouksesta klo Mikäli ao. päivä ei ole arkipäivä, pidetään pöytäkirja nähtävillä seitsemättä päivää seuraavana ensimmäisenä arkipäivänä klo Ennen nähtävilläpitoa pöytäkirjan tulee olla puheenjohtajan, pöytäkirjanpitäjän ja pöytäkirjantarkastajien allekirjoittama. Mikäli heidän tilalleen on esteellisyyden tai estyneisyyden vuoksi valittu kokouksen osan ajaksi muita kokouksen osanottajia, tulee myös näiden allekirjoittaa pöytäkirja omalta osaltaan. Jotta vältyttäisiin ylimääräisten pöytäkirjantarkastajien valinnalta, tulisi heti kokouksen alussa valita tarkastajiksi osanottajia, jotka eivät ole käsiteltävien asioiden osalta esteellisiä ja joilla on mahdollisuus osallistua kokoukseen sen päättymiseen saakka.

5 Kunnanhallitus Khall 235 HETTA HIIHTOMAA OY:N OMISTUSJÄRJESTELYT Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaan. Tämä pykälä tarkastettiin kokouksessa. Käsittely Sari Keskitalo ilmoitti esteellisyytensä käsiteltävään asiaan (hallintolaki 28 kohta 5 / yhteisöjäävi) ja poistui kokouksesta. Merkitään, että varapuheenjohtaja, Jaakko Alamattila, toimi puheenjohtajana tämän asian käsittelyn ajan. ehdotus (kunnanjohtaja) Edellisessä kunnanhallituksen kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta kunnanhallitus päättää: 1) Esittää kunnanvaltuustolle, että Enontekiön kunta tekee Hetta Hiihtomaa Oy:n kaikille muille osakkeenomistajille julkisen ostotarjouksen heidän omistamistaan osakkeista. Osakkeista tarjotaan 2,5 euroa kappaleelta. 2) Esittää kunnanvaltuustolle, että se antaa konserniohjauksellisen määräyksen Enontekiön Kehitys Oy:n hallitukselle ja velvoittaa hallituksen hyväksymään osakekaupan ko. hinnalla. 3) Esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy Hetta Hiihtomaa Oy:n toimintojen siirtämisen osaksi Enontekiön kunnan toimintoja siinä vaiheessa, kun kunta omistaa 100% yhtiön osakekannasta. Hetta Hiihtomaasta muodostetaan tällöin kunnallinen lähiliikuntapaikka ja yhtiön velat, vastuut sekä varallisuus siirretään tällöin osaksi kunnan tasetta. 4) Esittää kunnanvaltuustolle, että valtuuston Hetta Hiihtomaan osakkeiden ostoon varaama määräraha investoinneissa vuonna 2013 voidaan käyttää kunnanhallituksen päätöksellä em. toimenpiteiden toteuttamiseen sekä tarvittaessa vahvistaa Hetta Hiihtomaa Oy:n osakepääomaa, mikäli se on yhtiön toimintojen ylläpidon kannalta välttämätöntä ennen sen muuttamista kunnalliseksi lähiliikuntapaikaksi. historia Khall Kunnanhallitus kävi asiasta keskustelun. Käsittely Enontekiön Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Elina Hutton ja kirjanpitäjä Sanja Uusikartano olivat asiantuntijoina kuultavina. ehdotus (kunnanjohtaja) Kunnanhallitus käy asiasta keskustelun.

6 Kunnanhallitus Selostus Kunnanvaltuuston vahvistamassa talousarviossa on merkitty euron määräraha Hetta Hiihtomaa Oy:n osakkeiden ostamiseen. Suunniteltu investointi on ollut tarkoitus toteuttaa Hetta Hiihtomaa Oy:n järjestämällä suunnatulla osakeannilla, jolla kunta kasvattaisi omistusosuuttaan yhtiössä suhteessa vähemmistöosakkaisiin. Samassa yhteydessä kunnan on ollut tarkoitus tehdä lunastustarjous vähemmistöosakkaiden osuuksista, joka olisi suunnitelman mukaan ollut 75 % osakkeiden nimellisarvosta. Suunnitellun toimenpiteen tavoitteena on ollut turvata Hetta Hiihtomaa Oy:n toimintaedellytykset suunnitelmakaudelle ( ) ja tavoitteeksi on asetettu koko osakekannasta luopuminen osana Pikku-Jyppyrän kaava-alueen kauppaa. Valtuuston tekemän päätöksen jälkeen on käynyt ilmeiseksi, ettei Hetta Hiihtomaa Oy:n toimintaedellytyksiä voida turvata pelkästään suunnatun osakeannin toteuttamisella. Suunnitellusta määrärahasta kuluisi vähemmistöosakkeiden lunastukseen 75%:n nimellisarvolla euroa ja yhtiön kuitatessa Enontekiön Kehitys Oy:n sille jo aiemmin antamia lainoja euron edestä, jäisi yhtiölle suunnatusta osakeannista kassaan euroa, jolla kyettäisiin jatkamaan toimintaa korkeintaan vuoden 2014 loppuun saakka. Yhtiö olisi viimeistään tuossa vaiheessa välittömän ulkopuolisen rahoituksen tarpeessa tai se tulisi asettaa selvitystilaan. Selvitystilaan asettamisessa tulee kuitenkin huomioida, että vastuut yhtiön ulkopuolisista lainoista rahoituslaitoksille ( ,56 e) kohdentuisivat takaajalle eli kunnalle. Yhtiön toimintojen jatkaminen on käytännössä mahdollista ainoastaan kunnan sille myöntämien konserniavustusten varassa. Ulkopuolista tahoa, joka olisi kiinnostunut hankkimaan yhtiön omistukseensa osana Pikku-Jyppyrän kaava-alueen kauppaa, ei ole löytynyt. Mikäli kunnassa halutaan säilyttää laskettelurinteen toiminnot, on yhtenä vaihtoehtona muodostaa Hetta Hiihtomaa Oy:stä kunnallinen lähiliikuntapaikka, joka toimii työpaja-periaattella. Osaltaan samantyyppinen laskettelukeskus on Ritavalkea Pellossa. Puhtaasti kunnalliseen toimintaan siirtyminen vaatii, että kunta omistaa Hetta Hiihtomaa Oy:n osakekannan sataprosenttisesti. Tämä voidaan saavuttaa valtuuston vahvistaman määrärahan puitteissa siten, että kunta tarjoutuu lunastamaan Enontekiön Kehitys Oy:n ja vähemmistöosakkaiden hallussa olevat osakkeet omistukseensa 25%:lla niiden nimellisarvosta. Asian suhteen on huomattava, että tilintarkastaja on useaan kertaan kiinnittänyt huomiota siihen, että kunnan subventio yhtiölle näyttäytyy erikoisessa valossa yhtiön ollessa osaltaan myös yksityisomistuksessa. Osakkeiden lunastamiseen tulee tässä tapauksessa varata määrärahaa noin Niiden vähemmistöosakkaiden, jotka eivät luovu osakkeistaan vapaaehtoisesti, osakkeet voidaan lunastaa lunastusmenettelyssä maini-

7 Kunnanhallitus tulla 25%:n arvolla nimellisarvosta siinä vaiheessa, kun kunta omistaa osakekannasta vähintään 90%:a. Loppuosalla määrärahasta eli eurolla voidaan vahventaa yhtiön osakepääomaa sen siirtyessä kunnan 100%:sti omistamaksi yhtiöksi ja yhtiö voi tällä pääomalla kuitata lainansa sen nykyiselle emoyhtiölle Enontekiön Kehitys Oy:lle. Kunta on nykyisellään varannut talousarviossaan euron määrärahan hissilippujen hankkimiseen kaikille alle 18-vuotiaille Enontekiön kuntalaisille. Mikäli kunnanvaltuusto päättäisi aikanaan lopettaa Hetta Hiihtomaa Oy:n liiketoiminnan ja siirtää sen toiminnot osaksi peruskunnan toimintoja, voitaisiin tällä jo nykyisellään talousarvioon varatulla määrärahalla, kunnan viranhaltijoiden työpanoksella sekä uudentyyppisellä työpajatoiminnalla pitää Jyppyrän laskettelurinne toiminnassa sesonkeina kuten ennenkin. Hiihtomaan velkavastuut ulkopuolisille rahoituslaitoksille kohdentuisivat tässä tapauksessa Enontekiön kunnalle, mutta rahoituskulut pienenisivät merkittävästi kunnan saadessa lainamarkkinoilta edullisempaa lainaa. Uusi laina myös mahdollistaisi vanhan lainan korkosuojauksen purkamisen. Liite 1 Enontekiön Kehitys Oy:n hallituksen pöytäkirjan Liite 1 Enontekiön Kehitys Oy:n hallituksen pöytäkirjan Täytäntöönpano Kunnanvaltuusto

8 Kunnanhallitus Khall 236 KYSELY KUNTALAIN KOKONAISUUDISTUKSESTA Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaan. ehdotus (kunnanjohtaja) Kunnanhallitus päättää antaa tämän asiakirjan liitteenä 2 esitetyn lausunnon kuntalain kokonaisuudistuksesta valtionvarainministeriölle. Kunnanhallitus päättää tarkastaa tämän pykälän kokouksessa. Selostus Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen. Hallitusohjelman mukaan kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle. Valtiovarainministeriö asetti kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelua varten toimikaudeksi parlamentaarisen seurantaryhmän, työvaliokunnan ja neljä valmistelujaostoa, jotka ovat demokratiajaosto, toimielimet ja johtaminen jaosto, talousjaosto sekä kunnat ja markkinat jaosto. Tavoitteena on uudistaa kuntalaki siten, että siinä otetaan huomioon muun muassa uusista kuntahallinnon rakenteista sekä kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä johtuvat muutokset. Kuntalain tulee edelleen olla kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Uudistuksella pyritään vähentämään erityislainsäädännön tarvetta. Tarkoituksena on, että hallituksen esitys uudeksi kuntalaiksi annettaisiin syksyllä 2014 ja uusi kuntalaki tulisi voimaan vuoden 2015 alussa. Valmistelutyö sovitetaan yhteen eri sektoreilla käynnissä olevien lainsäädäntöhankkeiden kanssa. Valtionvarainministeriö on toimittanut Enontekiön kuntaan kyselyn, jolla kartoitetaan kunnan näkemyksiä kuntalain uudistamisesta. Kyselyn tuloksia on tarkoitus hyödyntää lainsäädännön jatkovalmistelussa. Valtionvarainministeriön toivomuksena on ollut, että kunnanhallitus ja viranhaltijajohto valmistelisivat vastauksen yhteistyössä. Yhteisvalmistelu on Enontekiön kunnassa toteutettu lähettämällä kysely kaikille kunnanhallituksen jäsenille ja johtaville viranhaltijoille kommentointia varten. Liite 2 Lausunto kuntalain kokonaisuudistuksesta Täytäntöönpano Valtiovarainministeriö

9 Kunnanhallitus Khall 237 ENONTEKIÖN KUNNAN LAKISÄÄTEINEN ILMOITUS VALTIONVA- RAINMINISTERIÖLLE SELVITYSALUEESTA JA POIKKEAMISEN HAKEMINEN SEL- VITYSVELVOLLISUUDESTA Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaan. Tämä pykälä tarkastettiin kokouksessa. ehdotus (kunnanjohtaja) Enontekiön kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se: 1) Päättää ilmoittaa valtionvarainministeriölle, ettei Enontekiön kunta voi ilmoittaa ministeriölle selvitysaluetta, jonka pohjalta kuntajakoa muuttamalla voitaisiin parantaa Enontekiön kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai joka edistäisi kunnan toimintakykyä, parantaisi asukkaiden palveluita tai elinolosuhteita, parantaisi alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai parantaisi alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Selvitysalueen ilmoittaminen tässä vaiheessa on muutenkin mahdotonta, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon tulevasta palvelurakenteesta Lapissa ei ole mitään varmoja tietoja. 2) Päättää hakea valtionvarainministeriöltä poikkeamista selvitysvelvollisuudesta. Haetun poikkeamisen perusteena on, ettei Enontekiön kunta kykene muodostamaan toiminnallista kokonaisuutta minkään muun kunnan tai kuntien kanssa erityisen harvan asutuksensa ja saamelaisväestönsä kielellisten- ja kulttuuristen oikeuksien turvaamisen takia. 3) Päättää pyytää valtionvarainministeriöltä lausuntoa siitä, mihin toimenpiteisiin valtionvarainministeriö ryhtyy niiden kuntien peruspalveluiden ja rahoituspohjan turvaamiseksi, jotka eivät täytä kuntarakennelain asettamia kriteereitä ja joita ei voida rakennelain poikkeamisperusteiden nojalla liittää mihinkään selvitysalueeseen. Selostus Kuntarakennelaki ja siihen liittyvä laki kielilain muuttamisesta ovat tulleet voimaan 1. heinäkuuta Kuntajakolain nimike on muutettu kuntarakennelaiksi, ja lakiin on lisätty kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseksi säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, selvitysalueen määräytymisestä ja niistä poikkeamisesta sekä kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Kielilakia on muutettu siten, ettei kuntien yhdistyminen heikennä kunnan asukkaiden kielellisiä oikeuksia.

10 Kunnanhallitus Kuntarakennelain mukainen kuntien selvitysvelvollisuus on alkanut heti lain voimaan tultua. Selvitysten ja yhdistymisesitysten määräaika päättyy kuusi kuukautta sen jälkeen, kun määräaikasäännöstä koskeva voimaantulolaki on tullut voimaan. Eduskuntakäsittelyssä selvitystä koskeva määräaikasäännös sidottiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva lain hyväksymiseen eduskunnassa. Järjestämislakia koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2014 Kuntarakennelain mukaisesti kunnan tulee selvittää yhdessä muiden kuntien kanssa kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävän uuden kunnan muodostamista, jos yksikin laissa säädetyistä selvitysperusteista osoittaa selvityksen tarvetta. Selvitysperusteet ovat palveluperuste, työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenneperuste sekä talousperuste. Vaikka kunta ei täyttäisi mitään edellä mainituista perusteista, sen tulee osallistua yhdistymisselvitykseen, jollei muuten ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää toiminnallista kokonaisuutta. Kunnat voivat toteuttaa kuntarakennelaissa edellytetyn yhdistymisselvityksen itsenäisesti tai esimerkiksi konsultin avustamana. Selvitysvelvoitteen voi täyttää myös osallistumalla valtiovarainministeriön asettamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen. Kuntarakennelain 4 c :n mukaan alle asukkaan kunnan on selvitettävä kuntien yhdistymistä palveluperusteella. Alle asukkaan kunnan on yhdessä muiden kuntien kanssa selvitettävä yhdistymistä alueella, jossa on 1) palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon; 2) erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin asukasta; sekä 3) perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50. Enontekiön kunnan tulisi laatia kuntajakoselvitys erityisesti palveluperusteella. Kuntarakennelain 4 d :n mukaan kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä, jos 1) kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella (työpaikkaomavaraisuusperuste). Kunnalla on kuitenkin selvitysvelvollisuus yhdyskuntarakenneperusteella, jos sen tai siihen rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli tai keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli, taikka jos toisen kunnan keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella sijaitsevaan lähitaajamaan.

11 Kunnanhallitus Selvitysvelvollisuuden lähtökohtana on, että selvitysalue täyttää kuntarakennelain 4 :ssä tarkoitetut kuntajaon muuttamisen edellytykset. Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää lain 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta, tai muuten edistää kunnan toimintakykyä, parantaa alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita, parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Kuntajakoa muutettaessa tulee myös pyrkiä kielellisesti yhteensopiviin alueisiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Kuntajakoa muutettaessa tulee ottaa huomioon saamelaisten kielelliset oikeudet sekä saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella. Kuntarakennelaissa säädetyistä selvitysperusteista selvitysaluetta määrittävät palveluperuste (4 c ) sekä työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteet (4 d :n 3 momentti). Palveluperusteen mukaisesti alle asukkaan kunnan on yhdessä muiden kuntien kanssa selvitettävä yhdistymistä alueella, jossa on 1) palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon; 2) erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin asukasta; sekä 3) perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50. Jos kunta katsoo tarkoituksenmukaiseksi tehdä selvityksen muulla kuin selvitysperusteiden osoittamalla alueella, sen tulee hakea valtiovarainministeriöltä poikkeusta selvitysalueesta. Selvitysalueesta poikkeamisen perusteena voi olla 1) kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävän vaihtoehtoisen toiminnallisen kokonaisuuden muodostuminen, 2) se, ettei toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei ole mahdollista erityisen harvan asutuksen vuoksi, 3) suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaaminen tai 4) saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaaminen.

12 Kunnanhallitus Poikkeamisen edellytyksiä arvioidaan kaikkien poikkeamisperusteiden osalta suhteessa kunnan edellytyksiin vastata lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Lisäksi poikkeamisen edellytyksiä arvioidaan vaihtoehtoisen toiminnallisen kokonaisuuden muodostumisen ja erityisen harvan asutuksen osalta myös alueen edun näkökulmasta. Siten selvitysalueesta ei voida poiketa, jos kuntien yhdistymistä koskevalle selvitykselle olisi kunnassa vahva tarve palvelujen järjestämisen näkökulmasta tai poikkeaminen estäisi muita kuntia muodostamasta toiminnallisen kokonaisuuden. Ministeriö voi myöntää poikkeuksen palvelujen edellyttämää väestöpohjaa koskevasta selvitysperusteesta. Ennen poikkeamispäätöksen tekemistä ministeriön tulee neuvotella niiden kuntien kanssa, joita päätös koskisi. Työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteen osoittamasta selvitysalueesta voidaan poiketa ainoastaan ministeriön määräämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella. Kuntarakennelain mukaan kuntien tulee ilmoittaa ministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Kunnan vastauksen tulee perustua kunnan- tai kaupunginvaltuuston päätökseen. Vastauksensa yhteydessä kunnat voivat ilmoittaa, jos ne aikovat hakea poikkeusta lain määrittelemästä selvitysalueesta laissa määritellyillä perusteilla. Oheismateriaali Valtionvarainministeriö kunnanhallitukselle asiasta toimittama kirje Täytäntöönpano Kunnanvaltuusto

13 Kunnanhallitus Khall 238 MUONION-ENONTEKIÖN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PE- RUSSOPIMUS Merkittiin hyväksyen tiedoksi. ehdotus (kunnanjohtaja) Kunnanhallitus päättää merkitä hyväksyen tiedoksi Muonion- Enontekiön terveydenhuollon kuntayhtymän allekirjoitetun perussopimuksen. Kunnanhallitus päättää merkitä hyväksyen tiedoksi kuntayhtymän kiinteistöjen pääomakustannusten jaosta tehdyn liitesopimuksen, jonka mukaisesti pääomakustannukset jaetaan nykyisen käytännön mukaisin prosenttiosuuksin (Muonio 56%, Enontekiö 44%) siihen saakka, että kuntayhtymän palveluiden tuotteistaminen on saatu päätökseen ja tuotehinnat ovat käytössä. Selostus Muonion-Enontekiön terveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus ajalle on allekirjoitettu Allekirjoitustilaisuudessa tarkennettiin kiinteistöjen pääomakustannusten jakamista, joiden osalta sovittiin, että pääomakustannukset jaetaan nykyisen käytännön mukaan siihen saakka, kunnes kuntayhtymän palveluiden tuotteistaminen ja tuotehinnat ovat käytössä. Liite 3 Allekirjoitettu perussopimus liitteineen

14 Kunnanhallitus Khall 239 LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE PULJUN ERÄMAA-ALUEEN HOIDON- JA KÄYTÖN SUUNNITELMAN VAHVISTAMISESTA Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaan. Käsittely: Keskustelujen kuluessa Janne Näkkäläjärvi esitti että hyväksytään Puljun erämaa-alueen hoidon- ja käytön suunnitelma ilman esittelijän esittämiä muutosehdotuksia. Janne Näkkäläjärven esitystä ei kannatettu. Janne Näkkäläjärvi jätti asiasta kirjallisen eriävän mielipiteen. Eriävä mielipide tämän pykälän liitteenä. Ehdotus (kunnanjohtaja) Kunnanhallitus päättää antaa Puljun erämaa-alueen hoidon- ja käytön suunnitelman vahvistamisesta seuraavan lausunnon: Enontekiön kunta toteaa lausuntonaan, että kokonaisuutena Metsähallituksen esitystä Puljun erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaksi voidaan pitää onnistuneena kokonaisuutena. Enontekiön kunta pitää tärkeänä, että suunnitelmalla turvataan poronhoidon harjoittamisen edellytykset sekä tuetaan paikallista kulttuuria ja hyvinvointia. Esityksessä on kuitenkin muutamia mainintoja, jotka tarvitsevat tarkennuksia. Sivulla 43 todetaan, että Metsähallitus ei myönnä maanomistajasuostumuksia malminetsintään alueella. Kyseinen kirjaus on äärimmäisen ongelmallinen, sillä Tunturi-Lapin maakuntakaavan selostuksen kohdassa 5.2. annetaan oikeusvaikutteinen yleismääräys, jonka mukaisesti malminetsintä ja siihen liittyvät toimenpiteet alueella on turvattava, kuitenkin ottaen huomioon alueen erityispiirteet. Enontekiön kunnan näkemyksen mukaan Ympäristöministeriö ei voi viranomaisena sivuuttaa maakuntakaavan oikeusvaikutteista määräystä, vaan yleismääräyksen tulee näkyä ympäristöministeriön vahvistamissa suunnitelmissa. Mikäli Ympäristöministeriö päättää poiketa yleismääräyksestä, tulisi sen Enontekiön kunnan näkemyksen mukaan vähintäänkin neuvotella asiasta työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, joka vastaa kaivoslain mukaisen toiminnan yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja kehittämisestä. Enontekiön kunta esittää, että maakuntakaavan yleismääräyksen mukaisesti hoito- ja käyttösuunnitelmaan kirjataan malminetsinnän kohdalle: Tunturi-Lapin lakisääteisillä luonnonsuojelualueilla, suojeluohjelma-alueilla, erämaaalueilla ja muilla Natura-alueilla sekä saamelaisten kotiseutualueella Metsähallitus voi myöntää maanomistaja-suostumuksia malminetsintään ja geologiseen perustutkimukseen alueen kuntaa, paliskuntaa ja sidosryhmiä kuullen. Saamelaisten kotiseutualueella kuullaan saamelaiskäräjiä. Tällä kirjauksella Ympäristöministeriö osoittaa Metsähallitukselle harkintavallan myöntää maanomistajasuostumuksia malminetsintään ja geologiseen perustutkimukseen kaikkien intressiryhmien edut huomioiden.

15 Kunnanhallitus Enontekiön kunta haluaa vielä lopuksi kiinnittää Ympäristöministeriön huomion hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitettyyn, etenkin poronhoitoon liittyvään termistöön. Enontekiön kunta ja paliskuntain yhdistys kiinnittivät molemmat huomionsa termistön käyttöön jo suunnitelman valmisteluvaiheessa. Enontekiön kunta esittää, että sivun 27 kuvausta saamelaisesta poronhoidosta tarkennetaan. Saamelainen poronhoito terminä on ongelmallinen, koska se sisältää viittauksen elinkeinonharjoittajien etnisyyteen. Kaikki poroelinkeinon harjoittajat suunnittelualueella harjoittavat kuitenkin elinkeinoaan täsmälleen samoin menetelmin ja täsmälleen samoista oikeudellisista lähtökohdista etnisyydestään riippumatta. Otsikon saamelainen poronhoito sijasta tulisi käyttää otsikointia Poronhoito suunnittelualueella. Asiaselvityksessä tulisi myös todeta, että suunnittelualueen suomalaiset ja saamelaiset poronhoitajat harjoittavat elinkeinojaan täsmälleen samoin menetelmin. Edelleen Enontekiön kunta esittää, että sivun 45 otsikko saamelaisporonhoidon tavoitteet muutetaan muotoon poronhoidon tavoitteet. Lause poronhoitotöiden yhteydessä voi hyödyntää luontoa kestävästi saamelaiskulttuurin mukaisesti eli kalastaa, keräillä ja metsästää. tulee muuttaa muotoon poronhoitotöiden yhteydessä voi hyödyntää luontoa kestävästi paikalliskulttuurin mukaisesti eli kalastaa, keräillä ja metsästää. Lopuksi Enontekiön kunta esittää ympäristöministeriölle, että se ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin selvittääkseen, mitkä tai mitä ovat ne paikalliset yhteisöt, joiden perinteistä tietoa Suomen valtio on sitoutunut biodiversiteettisopimuksella suojelemaan. On ihmisoikeuskysymys tunnustaa, että myös muilla kuin saamelaisilla alkuperäisväestöön kuuluvilla yhteisöillä on hallussaan sellaista perinteistä tietoa, joka myös nauttii biodiversiteettisopimuksen suojaa. Selostus Ympäristöministeriö on päivätyllä kirjeellään pyytänyt Enontekiön kunnalta lausuntoa Puljun erämaa-alueen hoidon- ja käytön suunnitelman vahvistamisesta. Metsähallituksen esitys vahvistettavaksi suunnitelmaksi esitetään tämän asiakirjan oheismateriaalina. Metsähallituksen esitys vahvistettavaksi suunni- Oheismateriaali telmaksi Täytäntöönpano Ympäristöministeriö

16 Kunnanhallitus Khall 240 LAUSUNTO METSÄHALLITUKSELLE LAPIN KOIRAVALJAKKOYRITTÄ- JIEN HAKEMUKSEEN Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaan. Ehdotus (kunnanjohtaja) Enontekiön kunnanhallitus päättää esittää lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa koiravaljakkokilpailun järjestämiseen kunnan alueella Kunnanhallitus kuitenkin edellyttää, että tapahtuman järjestämisessä huomioidaan alueella ko. aikana käynnissä olevat poronhoitotyöt ja organisointi toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Näkkälän paliskunnan kanssa. Kilpailun järjestäjän tulee myös vastata riittävällä tavalla turvallisuussuunnittelusta yhteistyössä Lapin pelastuslaitoksen kanssa. Selostus Metsähallitus on toimittanut kuntaan seuraavan sähköpostiviestin: Metsähallitus pyytää kunnilta ja paliskunnilta lausuntoa Lapin koiravaljakkoyrittäjien hakemukseen. Lapin koiravaljakkoyrittäjien yhdistys ry on järjestämässä Ylä- Lappiin pitkän matkan koiravaljakkokilpailua Ivalosta Muonioon. Ajankohta olisi välisenä aikana ja tämän hetkinen reitti on suunniteltu kulkemaan Ivalosta Pasasjärven kautta Riutulaan ja sieltä Pokkaan. Pokasta matka jatkuisi Puljuun, sieltä Hettaan ja päättyy Jerisjärvelle. Valvotut ja ns. "miehitetyt" taukopaikat, joissa valjakot lepäävät, olisi suunniteltu Riutulaan, Pokkaan ja Hettaan. Haemme lupaa käyttää edellä mainittujen paikkojen välisiä moottorikelkkareittejä ja -uria. Mahdollisessa myönteisessä päätöksessä Metsähallitus asettaa kilpailun järjestäjälle turvallisuuteen, jätehuoltoon ja porotalouteen sekä muuhun alueiden käyttöön liittyviä erityisehtoja. Erityisehtoja on mahdollisuus täydentää tulleiden lausuntojen perusteella. Täytäntöönpano Metsähallitus

17 Kunnanhallitus Khall 241 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN OIKEUS SAADA LAPSILLEEN PÄIVÄHOI- TOA KOKOUSTEN AJAKSI Hyväksyttiin muutetun ehdotuksen mukaan. Käsittely Keskustelun kuluessa kunnanjohtaja muutti tekemäänsä ehdotusta kuulumaan seuraavasti: Tilapäistä päivähoitoa voidaan tarjota, mikäli se sopii hoitajien suunniteltuihin työvuoroihin eikä lapsiryhmän sallittu koko ylity. Niiden lasten kohdalta, joilla on voimassa oleva päivähoitopaikka, noudatetaan päivähoidon normaalia hoitoaikojen varauskäytäntöä. Luottamushenkilöillä, kuten muillakin kuntalaisilla, on mahdollisuus ostaa tilapäishoitoa normaalikäytäntöjen mukaisesti itse. ehdotus (kunnanjohtaja) Kunnanhallitus hyväksyy sivistyslautakunnan esityksen, että luottamushenkilöille aiemmin luvattu käytäntö hoitomahdollisuudesta poistetaan. historia Sivistysltk 82 Enontekiön kunnassa on sovittu käytännöstä, jossa luottamushenkilöt ovat saaneet varata lapsilleen päivähoitoa kokousten ajaksi, vaikka lapsilla ei olisi voimassa olevaa päivähoitopaikkaa. Kunnan päivähoitopaikkojen kysynnän kasvettua ei tällaiseen järjestelyyn voida varauksetta vastata. Hoitopaikan tarjoamisessa tulee ottaa huomioon hoitopaikan lasten lukumäärä, jottei ylipaikoille sijoitettaisi lapsia sekä työaikalain 35 :n toteutuminen päivähoitajien työvuorosuunnittelussa. Ehdotus (varhaiskasvatusohjaaja): Luottamushenkilöt voivat tiedustella tilapäistä päivähoitoa kokousten ajaksi hoitopaikoista. Tilapäistä päivähoitoa voidaan tarjota, mikäli se sopii hoitajien suunniteltuihin työvuoroihin eikä lapsiryhmän sallittu koko ylity. Niiden lasten kohdalta, joilla on voimassa oleva päivähoitopaikka, noudatetaan päivähoidon normaalia hoitoaikojen varauskäytäntöä. : Keskustelujen jälkeen sivistyslautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että luottamusmiehille aiemmin luvattu käytäntö hoitomahdollisuudesta poistetaan. Luottamusmiehillä, kuten muillakin kuntalaisilla, on mahdollisuus ostaa tilapäishoitoa normaalikäytäntöjen mukaisesti itse.

18 Kunnanhallitus Täytäntöönpano sivistyslautakunta varhaiskasvatusohjaaja luottamustoimielimet

19 Kunnanhallitus Khall 242 ESITYS PÄIVÄKODIN RAKENTAMISEKSI HETTAAN Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaan. ehdotus (kunnanjohtaja) Kunnanhallitus hyväksyy sivistyslautakunnan esityksen siten, että esitetyn päiväkodin suunnittelu voidaan aloittaa jo tämän vuoden aikana talousarvion investointiosaan päiväkodin suunnitteluun varatuilla määrärahoilla. Lisäksi kunnanhallitus toteaa, että varsinaista päiväkodin rakentamista koskevaa esitystä kunnanhallitus/-valtuusto käsittelee vuoden 2014 talousarvion investointiosan käsittelemisen yhteydessä. historia Sivistysltk 83 Hetassa tarvitaan lisää hoitopaikkoja ja tiloja, sillä hoitoa tarvitsevien lasten määrä on kasvussa ja syntyvyys viime vuosina kunnassa on ollut selvästi nousussa. Ryhmäperhepäiväkodissa voidaan hoitaa enintään 12 lasta, ja Hetassa on jouduttu hankkimaan päivähoidolle tilapäisratkaisuna lisätiloja uutta ryhmäperhepäiväkotia varten. Päiväkodin rakentamisella saataisiin Hetan kylään riittävästi hoitopaikkoja ja asianmukaiset päivähoitoa palvelevat tilat. Lapsiperheille pystyttäisiin tarjoamaan ajanmukaisempaa päivähoitopalvelua. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista (STM, Julkaisuja 2002:29) mainitaan, että päivähoitopalvelujen tulee olla monipuolisia ja eri palvelumuotojen tasapuolisesta kehittämisestä on huolehdittava. Tarkoitus on säilyttää sivukylien olemassa olevat hoitopaikat ja tarjota päivähoitoa lähipalveluna vielä jatkossakin. Päiväkotiin voidaan sijoittaa enemmän lapsia, vaihtoehtoja päiväkodin rakentamiseen on monia ja osastoja voi olla useita. Alustavasti voisi ajatella päiväkodista 45-paikkaista, pienten osastolla, isojen osastolla ja saamenkielisten osastolla. Saamenkielinen ryhmäperhepäiväkoti siirtyisi uusiin päiväkotitiloihin, ja myöhemmin ryhmäperhepäiväkoti voitaisiin muuttaa saamenkieliseksi päiväkotiosastoksi, kun päiväkotiin pätevää hoitohenkilöstöä olisi saatavilla. Päiväkodissa asetuksen mukaan tulee neljää alle kolmevuotiasta kohden olla yksi hoitaja (1:4) ja yli kolmevuotiailla seitsemää lasta kohden yksi hoitaja (1:7). Ryhmäperhepäiväkodissa ja perhepäivähoidossa asetus on aina 1:4. Jos päiväkoti saataisiin koulun läheisyyteen, olisivat koulun ympäristössä sijaitsevat kaukalo, leikkipaikka, liikuntahalli ja kirjasto päivähoitolasten käytettävissä päivittäin. Tällä hetkellä niiden käyttö on vähäistä ja vaatii taksikuljetukset. Yhteistyö

20 Kunnanhallitus koulun ja päivähoidon välillä lisääntyisi, ja esikoululaisten siirtyminen koulun ja päivähoidon välillä olisi vaivatonta. Tällä hetkellä päivähoitajan varaaminen esikoululaisten hoitamista varten iltapäivätoimintaan tai esikoululaisten kuljettaminen taksilla koulusta ryhmäperhepäiväkotiin tuo n e kustannukset vuositasolla. Myös ruokakuljetukset 2,5km päähän autolla jäisivät pois kun keskuskeittiö sijaitsisi samassa pihapiirissä. Tällä hetkellä ryhmäperhepäiväkotien vuokrat, sähkö- ja vesimaksut tuovat vuositasolla n e kustannukset (vuokrat e, sähkö- ja vesimaksut n e/v). Uusi päiväkotirakennus pudottaisi vuositasolla lämmityskustannukset n. puoleen nykyisestä. Lisäksi neljä asuntoa vapautuisi ulkopuoliseen vuokrauskäyttöön. Päiväkodissa henkilöstön rakenne on erilainen kuin ryhmäperhepäiväkodissa. Päiväkodin henkilöstö koostuu lastenhoitajista ja lastentarhanopettajista. Henkilöstörakenteen muutos on mahdollinen, sillä lähivuosina on tulossa perhepäivähoitajien eläköitymisiä, ja vakituisella henkilöstöllä riittää koulutus myös lastenhoitajan toimeen. Peruspalkat (KVTES 2013) ovat lastentarhanopettaja 2 193,88, vastaava lastentarhanopettaja 2 252,98, lastenhoitaja 1 935,44 ja perhepäivähoitaja 1 701,27. Tällä hetkellä kahden ryhmäperhepäiväkodin henkilökunnan ja yhden kotona toimivan perhepäivähoitajan palkkakustannuksiin menee ,70e/kk ja vuodessa ,40e. Tällä kokoonpanolla hoidetaan nyt n. 20 lasta. Varhaiskasvatusohjaaja on laskenut, että päiväkodin suomenkielisten lasten osastojen ollessa täynnä (30 lasta), palkkakustannukset olisivat KVTES:n peruspalkkojen mukaan laskettuna ,06e/kk ja vuodessa ,72e. Vertailun vuoksi 30 lapsen hoitaminen ryhmäperhepäiväkodeissa tekisi palkkakustannuksia ,43e/kk ja vuodessa ,16e. Ehdotus (varhaiskasvatusohjaaja:) Sivistyslautakunta esittää kunnanhallitukselle, että Enontekiölle aletaan suunnitella ja rakentaa päiväkotia v.2014 aikana. Suunnittelu aloitetaan jo tämän vuoden puolella investointiosaan varatuilla suunnittelurahoilla. Yritysvaikutusten arviointi tehtiin tämän pykälän osalta. Vaikuttaa kunnan vetovoimatekijöihin. Positiivisia vaikutuksia mm. lapsimyönteisyys, vanhempien ja henkilökunnan hyvinvointi, yhdenvertaisuus muiden kuntien kanssa jne. Lomake liitteenä. : Ehdotuksen mukaan Täytäntöönpano sivistyslautakunta varhaiskasvatusohjaaja tekninen lautakunta

21 Kunnanhallitus Khall 243 TIEHALLINNON OMISTAMAN MAA-ALUEEN OSTAMINEN ENONTEKIÖN KUNNALLE KARESUVANNON KYLÄSTÄ Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaan. Käsittely Tekninen johtaja Kimmo Lämsä esitteli asiaa kunnanhallitukselle. ehdotus (kunnanjohtaja) Kunnanhallitus päättää hyväksyä teknisen lautakunnan esityksen maa-alueen hankinnasta. Selostus Hallintosäännön 5 luvun 42 :n kohdan Kunnanhallitus / 6 mukaan kunnanhallitus päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta ja myymisestä valtuuston hyväksymän talousarvion puitteissa ja valtuuston mahdollisesti antamien ohjeiden perusteella. Todetaan että talousarviossa on maanostoon käyttämätöntä määrärahaa n euroa. historia Tekn.ltk Lapin ELY-keskuksen liikenne osaston kanssa käydyn neuvottelun perusteella kunnalle on tullut mahdollisuus hankkia tiehallinnon omistama ns. Karesuvannon tukikohta-alue kunnan omistukseen. (Käydyistä sähköpostineuvotteluista oheismateriaali mukana) Maa-alueella sijaitsee tällä hetkellä Destia Oy:n rakentama pressurakenteinen n. 300 m 2 hiekkahalli, joka on määräaikaisella luvalla. Maa-alue on pinta-alaltaan n. 2,1 ha ja alue on vesi- ja viemärijohdon välittömässä läheisyydessä. Maa-alueen kauppahinta on ,00 euroa. Kauppakirjaluonnos, kartta ja kiinteistörekisteriote ovat liitteenä tässä pykälässä. Ehdotus: EM Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että kyseinen maa-alue hankitaan Enontekiön kunnalle. Asian käsittely: Asiasta ei tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeavia päätösehdotuksia.

22 Kunnanhallitus : Ehdotuksen mukaan Täytäntöönpano tekninen lautakunta kirjanpito

23 Kunnanhallitus Khall 244 LAPECO OY:N LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNAN VASTUULLE KUULUVAN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUSJÄRJESTELMÄPÄÄTÖKSEN TEKEMISTÄ VARTEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-ALUEELLA Merkittiin hyväksyen tiedoksi. ehdotus (kunnanjohtaja) Kunnanhallitus merkitsee annetun lausunnon hyväksyen tiedoksi. historia Tekninen lautakunta Lapin Jätehuolto kuntayhtymä on pyytänyt kunnalta lausuntoa asiakohdassa mainitun sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmäpäätöksen valmistelun pohjaksi mennessä. Jätelain 37 mukaan Kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteenkuljettajan kanssa jos: 1. näin järjestetty jätteenkuljetus täyttää JL 35 2 momentissa säädetyt edellytykset. 2. jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 3. päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteiseksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Kunta voi päättää, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus koskee lajiltaan ja laadultaan tietyntyyppistä jätettä. Kunnan on seurattava ja valvottava 1 momentissa tarkoitetun päätöksen täytäntöönpanoa ja sen edellytysten täyttymistä sekä tarvittaessa käsiteltävä jätteenkuljetusta koskeva asia uudelleen. Enontekiön kunnan alueella on käytössä 1 kpl sakokaivolietteen vastaanottopaikkoja. Tämä paikka sijaitsee Karesuvannon jätevedenpuhdistamolla, jolla sakokaivolietteen vastaanottokapasiteetti on vuorokautta kohti varsin pieni, n 12 m 3. Muut viralliset vastaanottopisteet ovat naapurikuntien Kittilä (Raattama Kyrön Vesihuolto oy:n) ja Muonio puolella. Enontekiön kunnan alueella toimii 1 sakokaivolietteen kuljettaja ja muut Enontekiöläisten kiinteistön haltioiden käyttämät sakokaivolietteen kuljettajat ovat pääosin Muoniossa, jossa kuljettajia on 2.

24 Kunnanhallitus Sakokaivolietteen kuljetus tulee tapahtua käytännössä lumettomana aikana, koska esim. Raattamassa olevalle jätevedenpuhdistamolle ei avata tietä talvikautena. Asian käsittely: Asiasta käytiin keskustelu, jonka perusteella esittelijä EM teki seuraavan päätösehdotuksen: Tekninen lautakunta lausuntonaan toteaa asiakohdassa mainittuun lausuntopyyntöön seuraavaa: Kun otetaan huomioon Enontekiön kunnan alueen laajuus, vähäinen asutus, sakokaivolietteen vastaan ottojärjestelmä, pitkät kuljetusetäisyydet ja alueella käytettävissä olevat sakokaivolietteen kuljetusyrittäjät on tarkoituksen mukaista, että alueen kiinteistön haltijat järjestävät sakokaivolietteen kuljetuksen suoraan sopimalla siitä kuljetusyrittäjän kanssa. Esitetty toimintamalli täyttää Jätelain 37 mukaiset vaatimukset. Tällöin myös voidaan turvata, että lähialueella säilyy edelleen alan kuljetusyrittäjäverkosto. : Ehdotuksen mukaan Täytäntöönpano tekninen lautakunta Lapin Jätehuollon kuntayhtymä

25 Kunnanhallitus Khall 245 KYLIEN PERUSKORJAUSPROJEKTEIHIN VARATUN MÄÄRÄ- RAHAN KOHDISTAMINEN KILPISJÄRVEN KUNTORATA-LADUN KORJAUKSEEN Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaan. ehdotus (kunnanjohtaja) Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen kylien kehittämishankkeiden määrärahan, euroa, kohdentamisesta Kilpisjärven kuntorata-ladun peruskorjaukseen ja siirtoon, irti moottorikelkkareitistä. historia Tekn. ltk Enontekiön kunnalle on myönnetty valtionavustusta Karesuvannon kuntorata-ladun peruskorjausta varten Lapin Ely-keskuksen päätöksellä Avustusta em. kohteeseen ei kuitenkaan voitu käyttää Karesuvannon kyläyhdistyksen vastustamisen vuoksi. Lapin Ely-keskuksen ilmoituksen (puhelinkeskustelu) mukaan myönnetty avustus voidaan siirtää toiseen kohteeseen. Kunnan liikuntatoimi ja tekninen toimi ovat hakeneet myönnetyn avustuksen siirtämistä Kilpisjärven valaistun kuntorata-ladun peruskorjaukseen ja siirtämiseen irti moottorikelkkailureitistä. Ely-keskus on ilmoittanut hyväksyvänsä avustuksen siirron, mikäli kunnan rahoitusosuudesta saadaan varmuus. Enontekiön kunnan talousarviossa on v.2013 talousarviossa kylien kehittämisprojekteihin varattu :n määräraha menokohta Ehdotus:KK Tekninen lautakunta päättää kohdistaa em. kylien kehittämismäärärahan Kilpisjärven kuntorata-ladun peruskorjaukseen ja siirtoon irti moottorikelkkailureitistä. Lisäksi lautakunta toteaa, että kunta hallinnoi kuntoradan maapohjaa Metsähallituksen ja kunnan välisellä vuokrasopimuksella. : Ehdotuksen mukaan. Tämä pykälä tarkastettiin kokouksessa Täytäntöönpano tekninen lautakunta liikuntatoimi

26 Kunnanhallitus Khall 246 TOIMISTOSIHTEERIN TYÖSOPIMUSSUHTEINEN TOIMI Hyväksyttiin muutetun ehdotuksen mukaan. Käsittely Käydyn keskustelun pohjalta kunnanjohtaja muutti ehdotuksensa kohdan 2 loppua siten että viimeinen lause kuuluu lisäyksellä että kokemus palkanlaskentatehtävistä katsotaan eduksi. ehdotus (kunnanjohtaja) 1.Kunnanhallitus päättää perustaa toimistosihteerin työsopimussuhteisen toimen toimistopalveluyksikköön. Toimistosihteerin tehtäviin kuuluvat palkkasihteerin tehtävät sekä muut toimistotehtävät. Toimistosihteerin palkkaus määräytyy KVTES:n toimistoalan palkkahinnoittelun ryhmän 1 mukaan. Toimen kelpoisuusehdoiksi vahvistetaan soveltuva kaupan tai hallinnon alan toisen asteen ammatillinen perustutkinto, opistotason tutkinto tai ammattikorkeakoulututkinto (esim. tradenomi). 2.Kunnanhallitus päättää julistaa toimen avoimeksi edellä mainituilla kelpoisuusehdoilla, lisäyksellä että valittavalla tulee olla kokemusta palkanlaskentatehtävistä. Selostus Enontekiön kunnassa työskentelee tällä hetkellä vain yksi palkkasihteeri, eli organisaatiossa ei ole palkkahallinnon suhteen särkymävaraa eikä resursseja tuleviin lisätehtäviin. Allekirjoitetussa Muonion-Enontekiön terveydenhuollon kuntayhtymän sopimuksessa Enontekiön kunta on sitoutunut tarjoamaan palkanlaskentapalvelut myös kuntayhtymälle. Toimistosihteerin toimi voidaan perustaa työsopimussuhteisena, koska valittava henkilö ei tule käyttämään työssään julkista valtaa. Täytäntöönpano vastaava toimistosihteeri paikanhakukuulutus

27 Kunnanhallitus Khall 247 TOIMISTOSIHTEERIN VIRANSIJAISEN VALINTA (TEIJA RANTA- TALON SIJAINEN) Kunnanhallitus tutustui hakemusasiakirjoihin ja päätti kutsua haastatteluun Minna Valon ja Markus Viljasen. Haastattelut pidetään perjantaina klo alkaen kunnanhallituksen huoneessa. Käsittely Käsittelyssä todettiin, että hakijoista Raili Hakala ei täytä hakukuulutuksen mukaisia tutkintovaatimuksia. ehdotus (kunnanjohtaja) Kunnanhallitus tutustuu hakemusasiakirjoihin ja päättää haastatteluun kutsuttavat sekä haastatteluaikataulun. Selostus Viransijaisuus on ollut avoinna välisen ajan. Määräaikaan mennessä virkaa haki 6 henkilöä: Alioravainen Anne, Hakala Raili, Tennilä Erja, Valo Minna, Viljanen Markus, Vilppola Jaana. Hallintosäännön kappaleen mukaan kunnanhallitus ja lautakunnat päättävät alaistensa viranhaltijoiden ja työntekijöiden valinnasta lukuun ottamatta valtuuston valitsemia viranhaltijoita ja enintään kolmeksi kuukaudeksi valittavia viranhaltijoita ja työntekijöitä. Kunnanjohtaja, osastopäälliköt ja tulosyksiköiden vastuuviranhaltijat päättävät enintään kolmeksi kuukauden otettavien alaistensa viranhaltijoiden ja työntekijöiden valinnasta. Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Liitteenä hakukuulutus. Liite 4 Viran hakukuulutus Täytäntöönpano Minna Valo Markus Viljanen Kunnanhallitus, haastattelukutsu

28 Kunnanhallitus Khall 248 ENONTEKIÖN LENTOASEMAN- JA LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMI- NEN Hyväksyttiin kunnanjohtajan muutetun päätösehdotuksen mukaan. Käsittely Keskustelujen aluksi kunnanjohtaja muutti esitystään siten, että maininta asiaan liittyvästä yhteistyösopimusluonnosliitteestä poistetaan tekstistä ja liite (nro 5) pykälästä. Lisäksi poistetaan päätösehdotuksen viimeinen kappale. Ehdotus (kunnanjohtaja) Enontekiön kunnanhallitus päättää, että se irtisanoo yksipuolisesti Enontekiön ja Kautokeinon kunnan yhteistyösopimuksen lentoaseman kehittämisestä. Perusteena sopimuksen irtisanomiselle on, että Kautokeinon kunta ei ole toistuvista muistutuksista huolimatta hoitanut yhteisesti sovittuja velvoitteita. Edelleen Enontekiön kunnanhallitus päättää esittää Muonion kunnalle, että Muonion kunta osallistuisi vuosina Enontekiön lentoliikenteen subventoimiseen yhteistyössä Enontekiön kunnan kanssa euron vuotuisella määrärahalla. Neuvoteltavaan yhteistyösopimukseen esitetään merkittäväksi, että kunnat sitoutuvat yhdessä kehittämään molempien kuntien ympärivuotista saavutettavuutta ja tekemään yhteistyötä kestävän kehityksen luontomatkailun edistämiseksi. Edelleen kunnat sitoutuvat omassa päätöksenteossaan edistämään näitä yhdessä sovittuja tavoitteita sekä huomioimaan omaa maankäyttöä koskettavassa päätöksenteossaan molempien kuntien yhteisen intressin kestävän kehityksen luontomatkailun kehittämiseksi. Luonnos esitettäväksi yhteistyösopimukseksi esitetään tämän asiakirjan liitteenä 5. Mikäli neuvotteluissa päästään yhteisymmärrykseen, vahvistetaan yhteistyösopimus molempien kuntien kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Edelleen Enontekiön kunnanhallitus hyväksyy Enontekiön lentoaseman markkinointinimen muuttamisen Enontekiö-Muonio Saami Airportiksi, mikäli Muonion kunta hyväksyy yhteistyöjärjestelyt ja mikäli Finavia hyväksyy nimen muutoksen. Selostus Enontekiön lentoaseman markkinointinimi on Enontekiö-Kautokeino Saami Airport ja Enontekiön kunnalla on yhteistyösopimus lentoaseman sekä lentoliikenteen kehittämisestä Kautokeinon kunnan kanssa. Vuonna 2010 sovittiin, että Kautokeinon kunta osallistuu lentoliikenteen subventoimiseen kevätkaudella 2011, mutta maksuosuutta ei koskaan saatu. Sama toistui vuonna 2012 eikä kuntaan ole toistuvista yrityksistä huolimatta saatu neuvotteluyhteyttä asiasta. Enontekiön ja Muonion kunnat ovat molemmat kuntia, joiden elinkeinoelämän perustan muodostavat porotalous ja matkailu. Yhteistyön

29 Kunnanhallitus ollessa haastavaa Kautokeinon kunnan suuntaan olisi paikallaan pyrkiä suuntaamaan lentoaseman- ja lentoliikenteen kehittämisyhteistyötä Muonion suuntaan, jonka matkailuyrittäjät myös hyötyvät Enontekiön lentoasemasta ja tänne suuntautuvasta lentomatkustajien virrasta. Täytäntöönpano Enontekiön Kehitys Oy Muonion kunta

30 Kunnanhallitus Khall 249 KUNNANJOHTAJAN VUOSILOMA Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaan. Käsittely Kunnanjohtaja Mikko Kärnä ilmoitti esteellisyytensä käsiteltävään asiaan (hallintolaki 28 kohta 1 /osallisuusjäävi). Esittelijänä toimi vs. kunnansihteeri, Pia Korva. Ehdotus (kunnansihteeri) Kunnanhallitus päättää myöntää kunnanjohtajalle vuosilomaa ajalle Vuosilomaa jää tämän jälkeen vielä pitämättä 14 päivää. Täytäntöönpano Mikko Kärnä palkkatoimisto

31 Kunnanhallitus Khall 250 LAUSUNTO SOSIAALI-JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTISTA Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaan. ehdotus (kunnanjohtaja) Kunnanhallitus päättää lausuntonaan sosiaali- ja terveysministeriölle esittää perusturvalautakunnan esityksen pl. sen viimeinen kappale, joka muutetaan muotoon: Enontekiön kunta katsoo, että uuden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen Lapissa tulisi olla koko maakunnan kattava tarkoittaen Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien yhdistämistä. Kunnan näkemyksen mukaan olisi parasta, mikäli Lapissa tarkasteltaisiin kotikunta-maakuntamallin käyttöönoton mahdollisuuksia tai selvitettäisiin erikseen mahdollisuutta pilotoida Lapissa malli, jossa erikoissairaanhoito siirrettäisiin valtion vastattavaksi. historia Perusturvaltk Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää kunnilta lausuntoa sosiaalija terveydenhuollon järjestelmälain valmisteluryhmän jatkotyön tueksi. Lausunto pyydetään antamaan mennessä. Lausuntopyyntö ,sekä valmistelutyöryhmän väliraportti (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:15)esityslistan oheismateriaalina. Ehdotus: Perusturvalautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se esittäisi kunnan lausuntona seuraavaa: Enontekiön kunta on harvaanasuttu, ja väestöpohjaltaan suppea. Saamenkielilaki sekä kansainväliset sopimukset, johon Suomi on sitoutunut, edellyttävät että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita on saatavissa saamenkielellä. Jo välimatkat kunnan sisällä ovat satoja kilometrejä. Erityispalvelut sijaitsevat lähinnä Rovaniemellä, jonne kuntakeskuksesta on matkaa 300 km. Palvelujen järjestämisessä merkittävää on asukkaiden kannalta se miten lähipalvelut järjestetään. Lähipalveluita ei ole kuitenkaan tarkoitus lainsäädännön tasolla määritellä vaan kukin sotealue/vastuukunta ratkaisee niiden sisällön. Vähäisellä väestöpohjalla ei ole tosiasiallista päätösvaltaa, mikä on ongelmallista demokratian kannalta. Pitkät välimatkat ja harva palveluverkko edellyttävät, että vahvasti resursoidut lähipalvelut pystyvät toimimaan suhteellisen itsenäisesti, ja että monia asioita voidaan hoitaa niin, että erityispalvelut tukevat lähityöntekijöitä. Pai-