HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/9 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/9 1 b 9 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE KÄPYLÄN LIIKUNTAPUISTON SÄILYTTÄMISTÄ Kslk , Khs / ESITTELIJÄ Alueen käyttö Heikki Takkinen ja Anna-Kaisa Siimes ovat tehneet valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että kaupunginhallitus ryhtyy toimenpiteisiin kartoittaakseen mahdollisuuksia Käpylän urheilupuiston säilyttämiseksi kokonaisuudessaan nykyisessä käytössään. Valtuutetut perustelevat aloitetta seuraavasti: Käpylän urheilupuisto on Helsingin kantakaupungin vanhimpia ja tärkeimpiä urheilupuistoja. Sitä on vuosikymmenet käytetty ja käytetään yhä kaiken aikaa, kesällä ja talvella. Urheilupuistoa käyttävät kaikki Käpyläläiset koulut ja lukuisat urheiluseurat, voimistelijat, jääkiekkoilijat ja luistelijat eri puolilta Helsinkiä. Joka vuosi sen jalkapallokentillä pelataan monta viikkoa kestävä Helsinki-cup, johon osallistuvat sadat eri puolilta maailmaa tulleet nuoret jalkapalloilijat. Urheilupuistoa on jo monta kertaa pienennetty lupaamalla vastaavasti tilaa mm Mäkelänkadun toiselta puolelta, lupausta kuitenkaan toteuttamatta. Urheilupuistoa on pienennetty mm. Itä-Pasilan rakentamisen takia, messukeskuksen takia, messukeskuksen paikoitusalueen takia sekä hotellin ja parkkitalon takia. Nyt sitä nakertaa Hakamäentien perusparannushanke. Jäljellä on rippeet koko Helsinkiä palvelevasta urheilualueesta. Nyt alueelle ollaan taas tekemässä asemakaavan muutosesitystä. Alue on ollut suoperäistä peltoaluetta, jolla vuonna 1926 otettiin käyttöön Käpylän ravirata. Raviradan viimeinen toimintavuosi oli Ravirata käsitti suurimman osan nykyisen liikuntapuiston alueesta. Vuoden 1940 suunniteltuja olympiakisoja varten alueen kaakkoisosaan toteutettiin Velodromi. Velodromin ja raviradan väliin oli 1965 mennessä rakennettu kolme nurmikenttää luvun alkupuolelle tultaessa Velodromin pohjoispuolisen mäen ja raviradan väliin samoin kuin raviradan keskelle oli rakennettu jalkapallokenttiä.

2 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/9 2 b Alvar Aallon keskustasuunnitelman 1961 pohjoinen osa Pasilassa sisälsi suunnitelman Messukeskuksesta Itä-Pasilassa. Helsingin ensimmäisten kansainvälisten messujen avajaisissa 1962 Ylipormestari Lauri Aho lupasi Suomen Messuille uuden toiminta-alueen. Messukeskus avattiin Pasilassa monien vaiheiden jälkeen Messukeskuksen aloitettua toimintansa ravirata toimi vielä kaksi vuotta alueella. Alueen asemakaavoitus Vuonna 1972 vahvistuneessa asemakaavassa määritettiin ensimmäisen kerran asemakaavatasolla messualueen ja urheilualueen raja. Raja vedettiin Ratamestarinkadun päästä vinosti suoraan koilliseen siten, että messukeskuksen tontti pisti terävänä kärkenä lähelle raviradan keskiosaa. Alueen pohjoispuoli jätettiin kaavoittamatta. Tässä asemakaavassa noin puolet nykyisestä liikuntapuiston alueesta merkittiin asemakaavaan. Messutontin pintaalaksi tuli 8,5 ha. Alueen läntisin jalkapallokenttä jäi lähes kokonaan messukeskuksen tontille, osittain nykyisen kongressisiiven alle. Seuraavan kerran Messukeskuksen tontin rajoja tarkistettiin useissa kohdissa vuonna 1997 vahvistetussa, edelleen voimassa olevassa asemakaavassa. Messukeskuksen tonttia laajennettiin pohjoiseen pysäköintilaitosta varten. Pysäköintilaitos sijoitettiin lähes kokonaan aiemman tontin ulkopuolella olleelle asemakaavoittamattomalle alueelle. Messukeskuksen länsipuolella oleva puistoalue Ratapihantien varrella muutettiin messukeskuksen tonttialueeksi. Tontin raja Messukeskuksen ja liikuntapuiston välillä muotoiltiin raviradan päädyn mukaan kaarevaksi muistuttamaan raviradasta. Tässä kohdassa messukeskuksen tonttia muutettiin liikuntapuistoksi. Asemakaavassa on lisäksi määräykset istutettavasta alueen osasta, joka tukee raviradan muotoa. Nyt suunnitteilla olevien muutosten johdosta tämä rajaus menetetään. Messukeskuksen tontin kaakkoisosassa tonttia laajennettiin lisäksi liikuntapuiston suuntaan Messukeskuksen pysäköintitilojen määrän lisäämiseksi.

3 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/9 3 b Kaikkiaan muutokset lisäsivät Messukeskuksen tontin pinta-alaa 2,25 ha. Liikuntapuiston kaavoitettua aluetta laajennettiin pohjoiseen, niin pitkälle kuin mahdollista ilman että asemakaava olisi koskenut aluetta, jolle oli suunniteltu Pasilanväylän tunneliosuuksia. Alueen pohjoisin osa säilyi tässä vaiheessa vielä asemakaavoittamattomana alueena. Vuonna 1999 vahvistuneeseen Hakamäentien asemakaavaan sisältyi myös liikuntapuiston pohjoisosa. Pasilanväylän tunneliosuus merkittiin liikuntapuiston alueelle maanalaisena ohjeellisena pääkatuna, jonka sijainti on likimääräinen. Aikanaan alueelle laaditaan tarvittaessa varsinainen väylän rakentamisen mahdollistava asemakaava. Liikuntapuiston alue oli kuitenkin saatu asemakaavoitettua em. kolmessa osassa. Valmisteilla oleva asemakaavan muutos Suomen Messut Osuuskunta on hakenut asemakaavan muutosta. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi jatkosuunnitteluperiaatteet asemakaavan muutoksen pohjaksi. Laadittavassa asemakaavan muutoksessa Messukeskuksen tontille tutkitaan seuraavia hankkeita: näyttelyhallien laajennus, hotellin laajennus, pohjoisen sisäänkäynnin laajennus, pysyvien näyttelyjen tilat, pysäköintilaitoksen korotus sekä selvitetään pysäköintitilojen sijoittamista maanalaisena ratkaisuna liikuntapuiston alle. Lisäksi selvitetään kongressitilojen laajennusmahdollisuuksia sekä liikennejärjestelymuutoksia. Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymien jatkosuunnitteluperiaatteiden mukaan liikuntapuiston ja Messukeskuksen rajaa voidaan tutkia muutettavaksi pysyvän ajoyhteyden järjestämiseksi uuteen hallilaajennukseen. Tämä merkitsisi, että nykyistä liikuntapuiston aluetta muutettaisiin liikuntapuistosta osaksi Messukeskuksen tonttia. Lisäksi liikuntapuiston alueen Messukeskuksen puoleista reuna-aluetta selvitetään ns. yhteiskäyttöalueena, joka olisi kesäisin liikuntakäytössä ja talviaikaan pääasiassa Messukeskuksen tavaraliikenteen pysäköintialueena (rekka- ja muu tavaraliikenne). Alue säilytetään kaavamerkinnältään liikuntapuistona, jossa em. toiminta on määrätyin

4 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/9 4 b ehdoin mahdollista. Messukeskuksen toiminta muulla osalla liikuntapuistoa estetään kieltämällä alueen käyttö messutoimintaan ja pysäköintiin lukuun ottamatta ylikorkeiden kuljetusten reittiä Mäkelänkadulta Messukeskukseen. Näin liikuntapuiston aluetta voidaan kehittää yksinomaan liikuntapuiston ehdoin. Liikuntapuiston oma pysäköinti sallitaan asemakaavaan rajattavilla alueilla. Messukeskuksen ja liikuntapuiston väliin selvitetään näitä alueita maisemallisesti rajaavaa elementtiä. Pyrkimyksenä on liikuntapuiston ja Messukeskuksen alueiden rajautuminen omiksi alueikseen turvallisuuden, kaupunkikuvan ja käytön selkeyden kannalta. Messukeskuksen kokousasiakkaiden pysäköintiä tutkitaan sijoitettavaksi kongressitilojen läheisyydessä liikuntapuiston alle. Pysäköintitilojen katon tulee olla puistomainen viherkatto; oleskeluun painottuva osa liikuntapuistoa. Kannen rakenteet on tehtävä siten, että puuryhmät kannen päällä ovat mahdollisia. Kannen yläpuoliselle osalle on tehtävä asemakaavan yhteydessä puistosuunnitelma. Ratkaisun vaativuuden vuoksi (vesieristykset, rakenteet, rakenteiden kunnossapito ja aikanaan korjaus) kannen yläpuolisten osien toteutus, kunnossapito ja hoito on oltava pysäköintitilojen rakenteiden toteuttajan, Suomen Messujen vastuulla. Pysäköintitilojen ilmanvaihtoym. ratkaisut on järjestettävä Messukeskuksen sisällä katolle. Viherkanteen ei tehdä aukkoja. Kaavamerkinnältään alue säilyy liikuntapuistona. Asemakaavaluonnos laaditaan keväällä Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus. Tavoitteena on, että ehdotus esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle mahdollisimman pian sen jälkeen kun luonnokseen nähtävilläolon jälkeen mahdollisesti tehtävät lisäselvitykset on tehty. Mäkelänkadun itäpuolen urheilukäyttö Esittelijä toteaa lopuksi, että Mäkelänkadun toiselle puolelle on toteutettu liikuntapalvelutiloja. Mäkelänrinteen urheilulukion ja Kumpulan siirtolapuutarhan väliselle alueelle on toteutettu 1980-luvulla kaksi pallokenttää. Alueelle on rakennettu myös Mäkelänrinteen Uintikeskus, joka on Suomen suurin uimahalli. Uintikeskus täyttää myös kilpauintiin

5 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/9 5 b tarvittavat vaatimukset. Katsomopaikkoja on noin kahdeksansataa ja erityisjärjestelyillä jopa neljätuhatta. Mäkelänrinteen Uintikeskuksen tuhannen neliön palloiluhalli on arkipäivisin urheilulukiolaisten käytössä. Arki-iltaisin salin täyttävät lentopallo-, koripallo- sekä salibandy-joukkueet. Hallissa voi pelata myös sulkapalloa. Sulkapallovuoroja on tarjolla viikonloppuisin ja kenttiä on viisi. Palloiluhalli voidaan väliseinillä jakaa kolmeen osaan, joten se mahdollistaa monen eri lajin harrastamisen yhtaikaa. EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon. Kirje kaupunginhallitukselle Lisätiedot: Lepistö Timo, projektipäällikkö, puhelin LIITE Heikki Takkisen ym. valtuustoaloite