Oulussa kisattiin frisbeegolfissa. Lue juttu sivulta 40 ja lähde ensi vuonna itse mukaan!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulussa kisattiin frisbeegolfissa. Lue juttu sivulta 40 ja lähde ensi vuonna itse mukaan!"

Transkriptio

1 aivoitus asiaa aivovammasta Teemana parisuhde 3/2015 Oulussa kisattiin frisbeegolfissa. Lue juttu sivulta 40 ja lähde ensi vuonna itse mukaan! Huolisitko vielä tämän nykyisenkin, kysyy Armi Luoma- Pannula mieheltään Juhalta. s. 8 l l

2 aivoitus Sisällys... 1/2015 Pääkirjoitus: Lähellä Sinua...3 Puheenjohtajan palsta: Vielä pieni, mutta pippurinen...4 Minä teen suojatien ja sinä...5 Parisuhteen kulmakivet...6 Onko vamma olemassa, jos se ei näy?...7 Huolisitko vielä tämän nykyisenkin...8 Kun kolahtaa, niin silloin kolahtaa...10 Melkein yksinhuoltaja...12 Lukijaraadin palaute...13 Sitkeät sissit...14 Kipinästä innostusta...16 Elämä uusiksi...17 Päivä sotilaana...19 Terapiatarinoita: Rämäpäät mukaan yhdyskuntasuunnitteluun...20 Turvallisesti perille...21 Ilmoitusosio Jälleen kerran Kakskerrassa...39 Kiakku lensi Oulussa...40 Etelä-Pohjanmaan avy laavulla...41 AVYn melontaretki...41 Yhdistyspalsta...42 Toimintakalenterit...46 Kuvia kaupungista...46 Liitto tiedottaa...47 Aivoituksessa tänään Syksy on uusien aloituksien aikaa. Lue sivulta 42 alkaen, mitä juuri sinun yhdistyksesi alueella tapahtuu Parisuhdepaketti alkaa sivulta 6. Artikkeleissa pureudutaan erilaisten ja eri-ikäisten pariskuntien tarinoihin. Lue sivulta 17 alkaen Harri Nykäsen tarina. Mies vammautui juuri ennen armeijan harmaisiin astumista, mutta nyt hän pääsi kokeilemaan päivää sotilaana. Aivoitus on Aivovammaliitto ry:n lehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Lehteä voi myös tilata. Osoitteenmuutokset: Aivovammaliitto saa automaattiset muuttuneet osoitteet Itellalta. Jos osoitteesi on salainen, ilmoita osoitteenmuutos liiton nettisivujen kautta Muuta yhteystietoja Tilaukset: Aivoitus-lehti ja lukijaraati Linkit lomakkeisiin löytyvät liiton nettisivujen etusivulta oikeasta yläkulmasta. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Julkaisija: Aivovammaliitto ry Toimituksen osoite: Kumpulantie 1 A, HELSINKI Toiminnanjohtaja, päätoimittaja: Anne Porthén Tiedottaja, toimittaja: Pia Warvas Käännökset: Åsa Öhman Taitto: Leena Hagman / Painoyhtymä Oy Ilmoitukset: Walmos Oy puh. (09) fax. (09) Vuosikerta (4 numeroa) 40 euroa. Painopaikka: Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN Kannen kuva: Pia Warvas Aivoitus 2015 Teema aineistopäivä Ilmestyy 4/2015 Kulttuuri vko 50 Hyvinvointia loppuelämäksi 2 Aivoitus 3/15

3 PÄÄKiRJoitUs LEDaRE Lähellä Sinua Olen havainnut, että tänä kesänä on aivovammoista jälleen kirjoitettu lehdistössä erittäin runsaasti. Kiitos siitä kuuluu meille kaikille. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa on mielenkiintoisia tavoitteita seuraavalle hallituskaudelle, joista nostan esille nyt vain yhden: tavoitteena on vahvistaa kokemusasiantuntijuuden käyttöä. Meillä Aivovammaliitossa on tähän erinomaiset mahdollisuudet. Tilastojen (kysely kokemustoimijoille 2015) mukaan meillä on eniten kokemuskouluttajia muihin neurologisiin sairaus- ja vammaisjärjestöihin verrattuna. Monella kokemuskouluttajallamme eli KOkolla on ollut mukavasti keikkoja sekä terveydenhuollossa että kouluissa ja erilaisissa tapahtumissa. Kokemuskouluttajat ovat myös hyvä vetonaula jäsenhankintatapahtumissamme. Pyydä sinäkin KOkoa vierailulle. Kokemuskouluttajaverkostomme on lähes maan kattava ja on Sinua lähellä. Toimintaa yhä kehitetään sekä Aivovammaliitossa että kokemuskouluttajaverkostoissa. Kokemuskoulutustoiminta edellyttää osallistujalta riittävästi voimia ja kuntoutumista. Toimiminen KOkona tukee osallistujan hyvinvointia ja sen on havaittu olevan myös voimaannuttavaa, koska sen avulla voidaan jakaa omia vaikeitakin kokemuksia. KOkojen tarinat ovat todellisia kokemuksia vammautumisesta, kuntoutumisesta, arjesta ja elämästä. Yksi Aivovammaliiton kokemuskouluttaja aloitti tänä vuonna myös kokemusasiantuntijakoulutuksen. Koulutuksessa opitaan arvioimaan ja kehittämään aivovammaisille ihmisille suunnattuja palveluita. Kokemusasiantuntijatoiminta on vakiintumassa osaksi palvelujärjestelmää. Sen avulla esimerkiksi vammautuneiden ihmisten todellisten ja omakohtaisten kokemuksien myötä saadaan vammautuneiden käyttäjien ääni kuuluviin palveluita kehitettäessä. Parhaimmillaan kokemusasiantuntijoiden osaaminen ja näkökulma täydentävät palvelujärjestelmän asiantuntijoiden ja ammattilaisten osaamista. Näin voidaan yhdessä suunnitella entistä toimivampia palveluita. Aurinkoista ja lämmintä syksyä toivotellen, Anne Porthén toiminnanjohtaja Nära Dig Jag har lagt märke till att det igen den här sommaren har skrivits väldigt mycket om hjärnskador i pressen. Ett tack för det kan riktas till oss alla. I statsminister Juha Sipiläs regeringsprogram finns intressanta mål för nästa regeringsperiod, av vilka jag endast vill lyfta fram ett; målet att stärka användningen av erfarenhetsexpertis. I Hjärnskadeförbundet har vi ypperliga möjligheter till det här. Enligt statistiken (enkät riktad till erfarenhetsaktörer 2015) har vi mest erfarenhetsutbildare jämfört med andra neurologiska sjukdoms- och funktionshinderorganisationer. Många av våra erfarenhetsutbildare har haft lämpligt med uppdrag inom både hälsovården, i skolor och på olika evenemang. Erfarenhetsutbildarna är också goda dragplåster på våra medlemsrekryteringsevenemang. Bjud också du en erfarenhetsutbildare på besök. Vårt nätverk med erfarenhetsutbildare täcker nästa hela landet och finns nära dig. Verksamheten utvecklas alltjämt såväl i Hjärnskadeförbundet som i nätverket för erfarenhetsutbildare. Erfarenhetsutbildningen kräver av deltagarna tillräckligt med krafter och rehabilitering. Att verka som erfarenhetsutbildare stärker välbefinnandet. Man har också noterat att personer som får dela svåra erfarenheter med andra lättare kan finna sin inre styrka. Erfarenhetsutbildarnas berättelser är verkliga upplevelser om hur det känns att få en funktionsnedsättning, om rehabilitering, om vardagen och om livet. En av Hjärnskadeförbundets erfarenhetsutbildare inledde i år även en utbildning om erfarenhetsexpertis. Inom ramen för den här utbildningen lär man sig bedöma och utveckla service och tjänster som är avsedda för personer med hjärnskador. Verksamheten med erfarenhetsexpertis håller på att etablera sig som en del av servicesystemet. Verkliga och personliga erfarenheter hos exempelvis personer med funk- tionsnedsättning bidrar till att servicetagarnas röst blir hörd då service och tjänster utvecklas. I bästa fall kompletterar erfarenhetsexperternas kunnande och synpunkter kompetensen hos professionella och yrkesfolk i servicesystemet. På det här sättet kan man tillsammans planera mer fungerande service än tidigare. Med önskan om en varm och solig höst, Anne Porthén verksamhetsledare Aivoitus 3/15 3

4 Vielä pieni, mutta pippurinen Liiton toiminnassa on viime aikoina ollut mielenkiintoinen kehityssuuntaus: yhä enemmän toimintaa on saatu jalkautetuksi paikallisille tasoille. Tämä on seurausta muutamasta samanaikaisesta kehitystrendistä. Liitto on tukenut yhdistysten toimintaa aikaisempaa ponnekkaammin ja määrätietoisemmin, mutta erityisesti kehitys on seurausta siitä, että yhdistyksiin ja toimintaryhmiin on saatu mukaan uusia toimijoita. Tämähän on ollut liitossa sisäänrakennettuna tavoitteena jo pitkään. Liiton jäsenmäärän kasvattaminen on otettu yhdeksi kärkihankkeeksi. Valtakunnalliseksi liitoksi meidän alle 2000 jäsenemme määrä on pieni, mutta onhan siinä onneksi sitäkin enemmän kasvunvaraa. Vähän aikaa sitten jäsenmäärä jopa laski, mutta se johtui siitä, että yhdistykset karsivat jäsenistöstään ne, jotka eivät olleet vuosiin maksaneet jäsenmaksuaan. Nyt ollaan taas kasvuuralla niin kuin pitääkin. Toiminnan kehittymisessä on ollut yhtenä piirteenä uusien toimijoiden laatu. Uusia toimijoita tarvitaan, ja kun mukaan saadaan vapaaehtoistyöstä aktiivisesti kiinnostuneita henkilöitä, se on juuri sitä toivottavaa kehitystä. Kuten me kaikki tiedämme, aivovammatyöhön ei tulla mukaan jostakin sivusta, vaan asiassa on oltava omakohtaista kokemusta. Useissa tapauksissa oma kokemuskin, koski se sitten vammautunutta tai läheistä, jalostuu vapaaehtoistyöksi joskus vasta vuosien kuluttua. Parempi kuitenkin niin kuin ei ollenkaan. Miellyttävää on ollut todeta myös, että toimintaan on saatu mukaan entistä enemmän ammattilaisia, muun muassa neuropsykologeja. Sekin on omiaan vahvistamaan liiton asemaa myös ammatti- laisten kannalta kiinnostavana järjestönä. Liitto on pieni, mutta onneksi pippurinen. Henkilöstö tekee omilla resursseillaan sen, mitä pystyy ja joskus enemmänkin, ja kun se saa työlleen tukea entistä aktiivisemmasta kentästä, niin kaikilla osapuolilla on tilaisuus ponnistaa eteenpäin. Heikki Harri puheenjohtaja PuHeeNJOHtAJAN PALStA 4 Aivoitus 3/15

5 Minä teen suojatien ja sinä Liikenneturva muistutti koulujen alkaessa Sinä teet suojatien -tapahtumassa, että jokainen liikenteessä kulkeva on vastuussa sujuvasta ja turvallisesta liikenteestä. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner vetosi liikenneturvallisuuden puolesta. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner toteaa, että syksyisin, kun pienet koululaiset lähtevät liikenteeseen, on suojatieturvallisuuden korostaminen erityisen tärkeää. Meillä kaikilla on oma roolimme liikenteessä riippumatta siitä, millä välineellä siellä liikumme. Jokainen on omilla teoillaan vastuussa turvallisuudesta. Kaikkien on noudatettava sääntöjä ja varovaisuutta sekä ymmärrettävä, että vaikka olisimmekin oikeassa, ei oikeassa oleminen anna lupaa vahingoittaa muita. Ministeri muistuttaa, että huolellisuutta on toki noudatettava läpi vuoden, eikä vain koulujen alkaessa. Liikenne koostuu paitsi säännöistä, myös ihmisistä. Sen vuoksi inhimillisen erheen mahdollisuus on aina olemassa. Olkaamme siis kaikki huolellisia. Meistä jokainen rakentaa suojatien omalla tasollaan. Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna- Liisa Tarvainen kertoo, että vaikka liikenneturvallisuus kohenee vuosi vuodelta, viime vuonna suojateillä kuoli kolme ja vammautui yli 20 alle 15-vuotiasta. Punaisia päin puolestaan ajetaan joka seitsemäs kerta. Suojatie ei siis automaattisesti anna suojaa, kuten tämänkin syksyn aikana on valitettavasti jo liian usein saatu todeta. Siksi jokaisen pitäisi muistaa olla liikenteessä varovainen höllätä kaasujalkaa ja muistaa tietä ylittäessään katsoa huolellisesti molempiin suuntiin, vaikka kyseessä olisi valoristeyskin. Teksti ja kuvat: Pia Warvas Ministeri Berner teki suojatien ja niin teki Aivoituksen toimittaja Pia Warvaskin. Aivoitus 3/15 5 liikenneturva

6 Parisuhteen kulmakivet Projektisuunnittelija Jonna Oksanen Autismisäätiöstä on perehtynyt autismin kirjon henkilöiden parisuhteisiin ja seksuaalisuuteen. Vaikka tutkimuksessa keskityttiin vain tähän kohderyhmään, valtaosa muistakin neurologisesti vammautuneista tai sairastuneista ihmisistä voi hyödyntää projektin aikana saatuja kokemuksia ja neuvoja. Projekti lähti liikkeelle tarpeesta opettaa turvataitoja ja antaa eväitä sosiaalisiin tilanteisiin, Jonna Oksanen kertoo. Projektin tuotos on kirja, josta voi oppia hakea sekä ihminen, jolla on jokin neurologinen erityisyys, että hänen kumppaninsa. Monille erilaisista neurologisista syistä epätyypillisesti käyttäytyville ihmisille kumppanin löytäminen voi olla haastavaa. Jos vakituinen romanttinen ihmissuhde löytyykin, voivat ne olla kestoltaan epätyydyttävän lyhyitä. Esimerkiksi autismin kirjon ihmisille kehitetyn deittisuunnitelman laatiminen voi auttaa tässä. Mietitään etukäteen, että missä uusia ja kiinnostavia ihmisiä voi tavata, milloin voidaan ehdottaa seurustelu ja miten halutaan suhteen etenevän. Kirjassa käsitellään myös parisuhteeseen oleellisesti liittyvää seksuaalisuutta. Ainoa tie tulla sinuiksi oman seksuaalisuutensa kanssa on oman seksuaalisuutensa hyväksyminen sellaisena kuin se on. Tärkeää on myös, että kumppani hyväksyy hänet kokonaisuutena. Kirjassa esitellään toimintamalleja tämän kaiken toteuttamiseen. Kumppaneille annettuja ohjeita on ammennettu sekä hankkeen kokemusasiantuntijayhmän kokemuksista että ulkomaalaisesta kirjallisuudesta ja alan tutkimuksesta. Erityisesti on havaittu, että neuvoja ja tukea tarvitaan suhteiden ylläpitoon. Usein opastusta tarvitaan molemmille parisuhde 6 Aivoitus 3/15

7 esimerkiksi siihen, miten kumppani ja vammautunut suhtautuvat sosiaalisiin kömmähdyksiin ja hyväksyvät ja ymmärtävät sen, että vuorovaikutustaidot eivät aina ole samanlaiset kuin vammattomilla ihmisillä. Puhu älä oleta Oksanen painottaa, että myös vammautuneiden ihmisten parisuhteissa kulmakivi on aivan sama kuin kenen tahansa, eli kommunikaatio. Mitään ei saa jättää oletuksen varaan, eikä pidä luulla, että toinen ymmärtää sanattomista vihjeistä tai lukee ajatuksia. Avoin keskustelu ja asioiden jakaminen ovat kaikista tärkeimmät asiat. Ihmisillä, joilla on neurologinen erityisyys, saattaa olla vaikeuksia tulkita nonverbaalista viestintää eli ilmeitä, eleitä ja äänensävyä. Myös oma nonverbaalinen viestintä voi antaa ymmärtää jotakin ihan muuta kuin mitä hän oikeasti kokee tai tarkoittaa. Erityisesti tutustumisvaiheessa nonverbaalisen viestinnän osuus on tärkeää. Oksanen muistuttaa, että oma käytös vaikuttaa aina toisen tunteisiin ja käytökseen. Ihminen, jolla on jokin neurologinen erityisyys, ei tarkoita käyttäytyä normaalista poiketen, joten vammaton puolisokin voi tehdä vääriä tulkintoja. Ristiriitatilanteet kannattaa käsitellä aina vasta sitten, kun molemmat ovat rauhoittuneet. Korjausehdotuksia kannattaa tehdä rakentavasti. Molempien parisuhteen osapuolten pitäisi muistaa kuunnella ja kunnioittaa toisiaan. Oksanen painottaa, että kumppanin diagnoosi pitäisi hyväksyä osaksi suhdetta. Jos erilaisuus tai sairaus yritetään kieltää tai ollaan, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, ollaan heikoilla jäillä. Vammattoman kumppanin pitää ymmärtää, että aivovamman saanut ei välttämättä enää kykene samoihin asioihin kuin aiemmin. On tajuttava, ettei kumppani ole ilkeyttään tai laiskuuttaan esimerkiksi aloitekyvytön, huonomuistinen tai väsynyt, vaan että ne ovat vamman mukanaan tuomia muutoksia. On annettava puolisolle lupa olla oma itsensä myös muuttuneessa elämäntilanteessa. Jos vammautunut yrittää puolison vaatimuksesta jatkaa elämää täsmälleen samoin kuin terveenä ollessaan, joutuu vammautunut ihminen joustamaan liikaa. Silloin hän kokee menettävänsä oman elämänsä hallinnan ja ristiriidat astuvat suhteeseen ennemmin tai myöhemmin. Parisuhde on aina kompromisseja, ja erityisesti niitä vaaditaan silloin, jos toinen osapuoli sairastuu tai vammautuu. Oksanen kertoo, että autismin kirjon parisuhteista kertovan kirjallisuuden perusteella suhteella on paremmat edellytykset silloin, kun molemmat ovat joko terveitä tai molemmilla on vamma tai sairaus. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö vammautuneen ja vammattoman parisuhde voisi toimia mainiosti. Kaiken A ja O ihmissuhteissa on kolme taitoa: itsetuntemus, itsenäisyys ja empatian taito. Nämä ennustavat onnistuvaa suhdetta kaikissa olosuhteissa. Teksti ja kuvat: Pia Warvas Onko vamma olemassa, jos se ei näy? Suomen CP-liiton Itsenäiseen elämään sopivin palveluin hankkeessa (v ) on kehitetty uudenlainen palvelutarpeen arvioinnin kysymystyökalu KYKYRI helpottamaan vammaisten tai muuten toimintarajoitteisten henkilöiden toimintarajoitteiden ja avuntarpeiden tunnistamista. Erittäin tärkeänä osana Kykyrin kehittämistä on ollut hankkeen asiakkaiden kokemustiedon merkityksellisyys ja oman elämänsä asiantuntijuus. Kykyriä testattiin kehittämisen aikana asiakkaiden sekä sosiaalialan ammattilaisten ja opiskelijoiden kanssa. Näillä keinoin on mahdollistettu ulkoasun ja sisällön selkeys, Kykyrissä on helposti hahmotettavat kysymykset ja vastausvaihtoehdot. Kykyristä on kaksi versiota, joista yksi on tarkoitettu itsearviointiin ja toinen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille yhdessä asiakkaan kanssa täytettäväksi, molemmat versiot toimivat joko yksin tai yhdessä käytettynä. Kykyri on käytännönläheinen, helppokäyttöinen ja maksuton arjen työkalu, jonka käyttöön ei tarvitse koulutusta. Kykyri on vapaasti saatavilla Suomen CP-liiton verkkosivuilta. Kykyri ei keskity ainoastaan liikuntavammasta aiheutuviin toimintarajoitteisiin vaan kartoittaa myös liitännäisvammojen ja -oireiden, kuten esimerkiksi hahmottamisen vaikeuksien, tasapaino-ongelmien sekä oman toiminnan ohjauksen haasteiden aiheuttamia avuntarpeita. Kykyrissä on lisäksi otettu huomioon myös esimerkiksi lukujen hahmottamiseen ja rahankäyttöön, lukemiseen ja kirjoittamiseen, sosiaaliseen elämään ja elinpiiriin sekä voimavaroihin liittyviä asioita. Kykyrissä on pilkottu toimintakokonaisuudet pienempiin osiin, jolloin saadaan mahdollisimman kattava ja realistinen kuva henkilön toimintakyvystä sekä arjessa selviytymisestä avun- ja tuentarpeen kartoittamiseen. Toimintarajoitteiden lisäksi Kykyrin avulla saadaan esiin myös henkilön vahvuudet elämän eri osa-alueilla. Kykyrissä huomioidaan tärkeänä asiana se, että avun tarvetta ovat myös ohjauksen ja tuen tarve, ei ainoastaan fyysisen avun tarve. Kykyri soveltuu useille erilaisille vammaryhmille tai eri tavoin toimintarajoitteisille henkilöille. Kykyrin avulla myös lievästi vammaiset henkilöt voivat tuoda esiin usein näkymättömäksi jääviä, vamman liitännäisoireista aiheutuvia avun- ja tuentarpeita, sekä perustella niistä aiheutuvaa palvelutarvetta. Kykyriä kannattaa hyödyntää, kun elämäntilanteessa ja palvelutarpeessa tapahtuu muutoksia, ennen palvelusuunnitelman tekoa tai jossain muussa tilanteessa, jolloin on hyödyllistä arvioida kokonaisvaltaisesti henkilön tilannetta. Erityisen hyödyllinen Kykyri on Itsenäistymisvaiheessa, kun mietitään henkilön vahvuuksia, tuen tarpeita sekä asumisratkaisuja. Kykyrin avulla voidaan mahdollistaa vammaisille tai muuten toimintarajoitteisille henkilöille yksilöllisesti sopiva, oikein kohdennettu tuki ja apu, liian raskaita palvelukokonaisuuksia välttäen. Kykyri, kuten kaikki IESP-hankkeen aikana kehitetty maksuton materiaali, löytyy CP-liiton verkkosivuilta osoitteesta CP-liitto.fi/iesp Hannele Kataja toimintaterapeutti AMK projektityöntekijä Itsenäiseen elämään sopivin palveluin-hanke Suomen CP-liitto ry Lisätiedot: koordinaattori Sari Laiho Aivoitus 3/15 7 parisuhde

8 Huolisitko vielä tämän nykyisenkin Vuonna 2011 moottoripyörä törmäsi Armi Luoma-Pannulan auton kylkeen. Diagnosoiduista piiskaniskuvammoista huolimatta Armilla kolarin jälkeen ilmenneiden neuropsykologisten löydösten oletettiin johtuvan posttraumaattisesta stressistä ja häntä hoidettiin sen mukaan. Niinpä hän osti miehensä Juhan kanssa 11 vuotta Juhan leipäpuuna toimineen OMT-Fysioterapia Saukko Oy:n. Tarkoituksena oli, että kunhan posttraumaattinen stressi parantuu, Armi tulee yhteiseen yritykseen toimistotöihin. Armi Luoma-Pannula ja Juha Pannula tapasivat seurakunnan kautta jo varhaisessa teini-iässä. Yhtä pariskunta on pitänyt alle rippikouluikäisistä. Armi oli 21 ja Juha 20, kun heidän ensimmäinen lapsensa syntyi. Nyt esikoinen on jo 15-vuotias ja perheen kuopus, neljäs lapsi, on kahdeksan ikäinen. Kun perhe oli vielä nuori, Juha opiskeli ja työskenteli. Armi vastasi suurimmaksi osaksi lapsien hoitamista. Armi pääasiassa on perheen hoitanut ja kodin kasassa pitänyt. Kolarin jälkeen yhä jatkuneet oireet, kuten huimaus, tarkkaavaisuusongelmat, väsymys ja muistihäiriöt, saivat selityksen vasta viime vuonna, kun aivovamma viimein diagnosoitiin. Nyt kun tiedämme, ettei kyse ole jossakin vaiheessa ohimenevästä posttraumaattisesta stressistä, muuttui elämämme paletti aika haastavaksi, Juha kertoo. Diagnoosista on niin lyhyt aika, että kaikki aivovammaan ja sen jälkitilaan liittyvä on vielä aika uutta sekä itselleni että perheelle, Armi täydentää. Armi kertoo, että hänen luonteensa on jonkin verran muuttunut aivovamman jälkeen. Toisaalta tunne-elämäni on latistunut aiempaan verrattuna, en tunne asioita enää yhtä vahvasti. Toisaalta kilahtelen helposti kiihdyn nollasta sataan alta aikayksikön. Juha vahvistaa tunne-elämän muutokset. Kyllähän Armi on aiempaan verrattuna sellainen laimennettu Armi. Ennen onnettomuutta hän oli voimakkaammin tunteva ihminen kuin nykyisin. Vakava vammautuminen vaikuttaa luonnollisesti parisuhteeseen jollakin tavoin. Suhteemme on aina ollut kokonaisuutena mukavan tasainen, eikä vaimon vammautuminen elämämme suuria peruslinjoja ole muuttanut, Juha kertoo. Tietyllä tavalla vammautumisen jälkeinen aika on lähentänyt meitä. Olemme joutuneet tai saaneet yhdessä käsitellä asioita ja olemme päässeet yhdessä eteenpäin. Muuttuneessa elämäntilanteessa toimivan suhteen saa jatkumaan toimivana, kun puhutaan avoimesti ja halutaan selvitä myös vaikeuksista. Silloinkin ja siitäkin huolimatta, että konflikteja voi tulla, Armi pohtii. Onhan tämä ollut sellainen paikka, parisuhde 8 Aivoitus 3/15

9 että kissa on ollut pakko nostaa pöydälle. Vakava kriisi on parisuhteissa risteys, jossa lähdetään joko vahvasti eri suuntiin tai jatketaan vahvasti yhdessä eteenpäin. Nyt uutta elämätilannetta ja parisuhdekuvioita käsiteltäessä on meikäläinenkin pantu puhumaan. Olen oppinut kertomaan entistä avoimemmin, että miten menee, miltä tuntuu. Ilman Armin onnettomuutta emme olisi ehkä koskaan olleet näin avoimia toisiamme kohtaan kuin mitä nykyään olemme, Juha miettii. Aviopari toteaa yhdestä suusta, että kaiken kaikkiaan heillä menee tänä päivänä luultavasti paremmin kuin koskaan! Armi ja Juha opastavat, että jos erilaisten elämää ravisuttavien kriisien jälkeen haluaa jatkaa yhdessä, on uskallettava puhua kipeistäkin asioista. On myös ymmärrettävä ja hyväksyttävä, että esimerkiksi aivovamman saamisen jälkeen puoliso ei ehkä ole enää ihan samanlainen kuin aiemmin ei siis huonompi, mutta erilainen. Vammautuneen itsensä pitää hyväksyä vamma ja oppia elämään sen kanssa. Puolison pitää hyväksyä, että vierellä oleva ihminen on kenties jotenkin muuttunut. Käyn itse vielä läpi hyväksymisprosessia, en ole vielä aivan sinut asian kanssa. Kun minua hoidettiin posttraumaattisen stressin vuoksi, oli lääkitykseni vahva. Nyt aivovammadiagnoosin jälkeen lääkitystä on vähennetty ja alan pikkuhiljaa tutustua jälleen itseeni. Tunteenikin ovat palaamassa. Itken helposti ja kilahtelen helposti, Armi kertoo. Armi pohtii, että erityisesti ymmärrystä ja uuteen sopeutumista vaaditaan vammattomalta puolisolta. Hän kuitenkin toteaa, ettei vammautunutkaan voi kätkeytyä vammansa taakse, vaan hänenkin on kannettava kortensa kekoon parisuhteessa ja elämässä. Vammautuneen tai sairastuneen ihmisen on jossakin vaiheessa pysähdyttävä ja tajuttava, että vaikka olenkin tällä hetkellä se Liisa Ihmemaassa, joka ihmettelee, että mikä minä olen, on minun jossakin vaiheessa opittava tuntemaan muuttunut itseni. Pitää muistaa, että vaikka oma elämä hetkeksi pysähtyi, elämä ympärillä jatkui ja jatkuu. Ei saa jäädä tuleen makaamaan ja sykertyä itseensä loputtomiin, hän opastaa. Arki haastaa Pannulat kertovat, että vanhempien ja kahden tytön ja kahden pojan perhees- sä kovin haaste on arjen pyörittäminen. On paljon kaikenlaista touhua. Neljä 8 15 vuotiasta lasta saavat luonnollisesti meteliäkin aikaiseksi. Oman haasteensa tuo myös Juhan tuore yrittäjyys. Sen vuoksi hän ei voi tehdä kellontarkkaa yhdeksästä viiteen päivää, vaan työpäivät voivat venyä. Silloin, kun aivot vaativat lepoa, pelkkä melu voi olla koettelevaa. Rauhallisen sopen löytäminen omassa kodissa on joskus vaikeaa. Välillä on sellainen tunne, että nyt en jaksa ottaa mitään vastaan. Joskus olen jäänyt autoon istumaan, mutta hetken päästä joku on tullut kummastelemaan, että mitä sinä siellä teet. Lepuutan hermojani, olen vastannut, Armi kertoo. Avuksi on saatukin Armille henkilökohtainen avustaja. Avustaja työskentelee viidesti viikossa neljä tuntia päivässä. Pannulat toteavat, että tuntimäärä tuntuu hieman liian pieneltä, mutta neljä tuntia päivässä on ilman muuta parempi kuin nolla tuntia. Helpotusta tuovat myös oma suhtautuminen ja aikataulutus. Yritän välttää illalla tekemistä, sillä silloin olen väsynein ja samalla räjähdysherkin. Kun pinna alkaa kiristyä ja väsy käy ylivoimaiseksi totean, että nyt menen nukkumaan, vaikka koti hautautuisi sotkuun, Armi nauraa. Armi oli aiemmin perfektionisti siisteysasioissa. Nyt, kun voimavarat eivät riitä entiseen malliin, hyväksymme kaikki, ettei joka nurkan tarvitse olla aina tip top, Juha kertoo. Minusta tuntuu, että nykyään itse hyväksyn pienen sekasotkun paremmin kuin muut muut saattavat hermostua, jos paikat ovat vinksinvonksin, Armi kertoo. Armi myöntää, että hän edelleen innostuu helposti erilaisista asioista ja pursuaa ideoita. Ideat eivät aina konkretisoidu teoiksi. Olen ikään kuin ruumiini vanki. Saan uusia ajatuksia, mutta aloitekyvyttömyyteni vuoksi en saa tartuttua toimeen. rakastathan vieläkin Armin ja Juhan unelma yhteisestä yrityksestä ei mitä todennäköisimmin tule koskaan toteutumaan. Tämän haaveen kaatuminen oli molemmille kova paikka. Armi on jo ollut työkokeilussa entisellä työpaikallaan Valiolla. Kokeilun aikana kävi selväksi, ettei hän ole työkykyinen edes osapäiväisesti. Armi ei siis ilmeisemmin koskaan tule istumaan Fysio-Saukon vastaanottotiskillä ohjaamassa asiakkaita fysioterapeuttimiehelleen toimistotöiden lomassa. Mutta vaikka työaikaa ei voikaan suunnitelmien mukaan jakaa, vapaa-ajan voi. Armi ja Juha ovat onnellisia siitä, että vakava vammautuminen ei johtanut heitä eri teille, vaan vahvisti jo aiempikin vahvaa suhdetta. Olen kysynyt Juhalta, että menisikö hän kanssani naimisiin vielä nyt. Että kun kerran nait sen toisen Armin, niin vieläkö huolisit tämän nykyisen. Ja kyllä menisin, niin taisin vastata, Juha toteaa hymyillen vaimolleen. Saatan kysyä asiaa vielä uudelleenkin, vaikka oletkin kysymykseeni jo vastannut, Armi hymyilee takaisin. Teksti ja kuvat: Pia Warvas Aivoitus 3/15 9 PAriSuHde

10 Kun kolahtaa, niin silloin kolahtaa Pariskunta on saavuttanut monia haaveilemistaan asioista. Mika on esimerkiksi ajanut uudelleen ajokortin Astan kannustamana. Yksi vielä toteutumattomista toiveista olisikin automaattivaihteinen auto tavallisen rinnalle. Asta Hietanen ja Mika Raudasoja tapasivat nykyisessä deittailumaailmassa varsin yleisellä tavalla eli netissä. Molemmat chattailivat - eli keskustelivat internetissä toisilleen tietokoneella viestejä kirjoittaen - Suomi 24 palstalla Elettiin joulukuuta Asta Hietanen istui koneen ääressä Oulussa ja Mika Raudasoja puolestaan oli on line Vaasassa. Suhteemme lähti käyntiin mel- koisella salamavauhdilla. Chattailimme torstaina ja Mika matkusti perjantaina minua Ouluun tapaamaan, Asta kertoo. Olin Oulussa pitkän viikonlopun, ja siitä pitäen olemme olleet yhdessä, Mika täydentää ja jatkaa, että kun kolahtaa, niin silloin kolahtaa. Mika on saanut aivovamman kesällä 2001 ja on sen vuoksi eläkkeellä. Myös Asta on sairauseläkkeellä, sillä hänellä on sidekudosreuma. Olen todennut, että kun molemmilla on sairaus tai vamma, pystyy toista ymmärtämään ja käsittämään aivan eri tavoin terveeseen ihmiseen verrattuna. Ei tarvitse aina olla selittelemässä parisuhde 10 Aivoitus 3/15

11 omia rajoituksiaan, vaan molemmat voivat olla oma itsensä siis silloinkin, vaikka vamma tai sairaus olisivat kovasti erilaisiakin, Asta tuumii. Suhde eteni nopeasti avoliitoksi. Jo seuraavassa kesäkuussa Mika muutti Vaasasta Ouluun. Kihlat ostettiin kesäkuussa 2012 ja molemmat sanoivat toisilleen tahdon joulukuussa Kortit pöydälle heti kättelyssä Mikalle oli itsestään selvää, että hän kertoi vammasta heti chattailyn aikana. - En halunnut sen olevan mikään salaisuus tai este mahdolliselle tapaamiselle ja tutustumiselle, Mika muistelee. Asta kertoo, ettei aiemmin ollut tavannut aivovammaisia ihmisiä, joten aivovamman jälkitilan vaikutuksissa oli oppimista ja yllätyksiä tulee vieläkin välillä vastaan. Ensimmäiset aivovammakokemukseni syntyivät pitkän viikonloppumme eli perjantain ja tiistain välillä. Koska en tuntenut Mikaa ennen kuin hän sai aivovamman, minulla ei ole vertailukohtaa siitä, onko hän muuttunut. En voi sanoa, että ennen oli näin, mutta nyt on nyt voin vain sanoa, että nyt on nyt. Asta kertoo. Minullahan tämä vamma ei ole sieltä lievimmästä päästä, vaan diagnoosi oli vaikea aivovamma. Jälkitilan oireeni ovat alkuvaiheeseen verrattuna helpottuneet, mutta eihän vammani koskaan kokonaan parane ja lakkaa olemasta, Mika sanoo. En enää reagoi yhtä voimakkaasti kuin alkuvaiheessa, osaan suhtautua asioihin ja ymmärrän, että otsalohkovammaan liittyy olennaisena muun muassa impulsiivisuus, Asta pohtii. Asta kertoo, ettei aiemmin ollut tavannut aivovammaisia ihmisiä, joten aivovamman jälkitilan vaikutuksissa oli oppimista ja yllätyksiä tulee vieläkin välillä vastaan. Asta ja Mika muistelevat, että vaikka Mika kertoikin avoimesti aivovammasta, ei hän varsinaisesti kertonut siitä, miten se juuri hänellä vaikuttaa. Sen muistan, että Mika totesi, että oikea käsi ja jalka toimivat vähän huonosti. Kun näin hänet ajattelin itsekseni, että no joo-o, vähän huonosti tosiaan, vähän on vähän vähättelyä. Myös puhe oli aluksi yllätys, hän kuulosti mielestäni ihan humalaiselta. Nykyisin olen jo tottunut ja puhe kuulostaa omiin korviini aivan tavalliselta. Tuohon humalaiselta kuulostamiseen törmään edelleen silloin tällöin. Ei ole pitkäkään aika siitä, kun kaupassa vartijat lähtivät perääni, Mika toteaa. Asta kertoo, että koska käden ja jalan toimimattomuus ja puhe olivat selkeästi näkyviä seikkoja, ne oli helppo havaita heti kättelyssä. Muut aivovamman mukanaan tuovat asiat ovat tulleet esille pikku hiljaa. Vaikeinta hyväksyä on varmasti aloitekyvyttömyys, sillä sellaista Mikalla ei ymmärtääkseni ole aiemmin ollut. Ei varmasti juu, tein työkseni remonttihommia, joissa piti koko ajan olla oma-aloitteinen ja ajan hermolla, Mika vahvistaa. Joskus väsyn siihen, että minun pitää olla aikuinen, joka suunnittelee ja aikatauluttaa arjen askareet. Mika kuitenkin ymmärtää, että väsyn joskus tähän. Minua pitää aina välillä potkia pyllylle, että saan asioita aloitettua. Olen kuitenkin nykyään itseni kanssa sinut. Ajattelen, että olen mikä olen, koeta kestää. Onneksi jaksamme ja osaamme molemmat hetkittäin ymmärtää toisiamme, Mika virnistelee. Kyllähän me välillä kiukuttelemmekin toisillemme, mutta mikäpä parisuhde täysin riidaton olisi, Asta miettii. Kunhan riitelyä ei ole 24/7, niin kaikki on hyvin ja meillä ei onneksi alinomaan kinastella, Mika vahvistaa. Uusperhe-elämää Mikalla ja Astalla on edellisistä liitoistaan kummallakin kolme lasta, eli yhteensä kuusi. Astalla on kolme poikaa ja Mikalla kaksi tyttöä ja poika. Mikan lapset asuvat Vaasassa ja Astan Oulussa. Molempien jälkeläiset ovat jo aikuisia. Lapsemme olivat jo aikuisia tai aikuisuuden kynnyksellä tavatessamme, joten uusperhekuviot eivät aiheuttaneet minkäänlaista draamaa. Joskus olen miettinyt, että ovatkohan Mikan lapset katkeria, kun vein heidän isänsä pois Vaasasta, mutta enpä usko. Eivät varmasti ole, eivät he ole koskaan asiasta mitään negatiivista sanoneet. Isot lapset ymmärtävät ja osaavat ajatella pelkän tunteen sijaan myös järjellä, Mika vahvistaa. Asta ja Mika ovat onnellisia. He harrastavat paljon yhdessä. Asta toimii Oulun seudun aivovammayhdistyksessä tiedottajana ja sihteerinä ja Mika on varapuheenjohtaja ja luotsaa liikuntaryhmää liikuntavastaavana. He pelaavat yhdessä bocciaa ja frisbeegolfia. Muutenkin elämä on mallillaan. Olen itse ollut velkasaneerauksessa, sillä talouteni meni sekaisin sairastuttuani nuorena. Kun tapasimme, olivat Mikan luottotiedot aivan keturallaan. Nyt olemme ostaneet itsellemme mieluisan asunnon ja meillä on auto, jolla voimme kulkea. Elämämme on mallillaan. Onnemme perusta on toisissamme ja yhteisessä elämässämme, Asta kertoo Mikan nyökytellessä vieressä. Teksti ja kuvat: Pia Warvas Aivoitus 3/15 11 parisuhde

12 Melkein yksinhuoltaja Arto ja Harri tapasivat vuonna 1982, joten vuoteen 2001 mennessä he olivat olleet jo varsin pitkään yhdessä. Silloin, tarkemmin sanoen joulukuussa, Harrin aivoverenvuoto ravisutti vakiintuneen elämän peruspilareita. Poseeraaminen tulee edelleen luonnostaan, sillä Harri on nuoruudessaan työskennellyt matkaoppaana ja toiminut mallina matkaesitteessä. Harri oli aivoverenvuodon saadessaan 43-vuotias. Taustalla oli luultavasti hoitamaton korkea verenpaine - huomioon ottamatta jätetty asia, vaikka Harri itse oli koulutukseltaan sairaanhoitaja, Arto kertoo lähes 14 vuoden takaisista tapahtumista. Harri oli ollut tuolloin sairaanhoitooppilaitoksessa pitämässä päivän ensimmäistä luentoaan. Hän oli alkanut puhua höpöjä, puheesta ei oikein saanut selvää ja liikuntakykykin oli alkanut mennä. Opiskelijat veivät hänet opettajainhuoneeseen. Opettajat tajusivat heti, että kyseessä on jokin aivoperäinen asia. He olivat sanoneet ambulanssihenkilökunnallekin, että mistä on kyse ja kehottaneet ajamaan suoraan Meilahden sairaalaan. Vaikka Arto ja Harri olivat olleet pariskunta jo lähes 20 vuotta, eivät he vuonna 2001 voineet sitä virallisesti olla. Sen vuoksi Arto ei ollut paperilla Harrin puoliso. Yksi Harrin työkavereista oli yrittänyt muistella nimeäni, mutta ei ollut saanut sitä päähänsä. Poliisit selvittävät Harrin vanhemmat ja sain itse tiedon heidän kauttaan. Harrin äiti oli heti sanonut, että minä olen Harrin puoliso ja näin ollen se henkilö, jolle kaikki kerrotaan. Arto kiittelee, että tiedonsaannissa ei tuon jälkeen ollut mitään vaikeuksia ja hän sai olla yhdyshenkilö kaikkiin Harrin hoitoon ja kuntoutukseen liittyvissä asioissa. Meilahdesta Harri siirrettiin Koskelan sairaalan kuntoutusosastolle ja sieltä helmikuussa Käpylän kuntoutuskeskukseen kolmen kuukauden kuntoutumisjaksolle. Kaikki kiitos Käpylän henkilökunnalle tuesta ja neuvoista. Olin mukana hoitotiimissä, joten pysyin kärryillä kaikesta alusta asti. Harri pääsi jo Koskelan sairaalassa olleessaan viikonloppuisin kotilomille harjoittelemaan arkea, joten olin jo hyvin oppinut siihen mennessä, kun Harri toukokuussa kotiutettiin. Kun kaikki muuttui Arto kuvailee, että luonnollisesti näin vakava sairastuminen toi suuria muutoksia tavalliseen päivärytmiin. Harrin piti opetella kaikki uudestaan aina suihkukäynneistä lähtien. Aiemmin useita kertoja vuodessa matkustellut pariskunta ei voinut enää suunnata ulkomaille silloin, kun mieli teki. Aiemmin kirjoja mielellään lueskellut Harri ei enää parisuhde 12 Aivoitus 3/15

13 kyennyt lukemaan. Kummitätini jätti minulle perinnöksi asunnon Lapista, joten nyt matkaamme ulkomaiden sijasta sinne neljästi vuodessa. Se on meille todellinen henkireikä. Lukuharrastuksen käyminen mahdottomaksi oli Harrille kova pala. Yritimme korvata tätä äänikirjoilla, mutta ne olivat sen verran monotonisia, että hän vain nukahti niitä kuunnellessaan. Ulkomaillekin on päästy sairastumisen jälkeen kuitenkin kerran, sillä Harrin 50-vuotispäiviä vietettiin Espanjassa. Aluksi Harri kuntoutui niin hyvin, että hän pääsi omatoimisesti ylös sängystä, pystyi pukeutumaan ja lähtemään terapioihin. Vuonna 2007 Lapinreissulla hän sai kuitenkin pitkittyneen epilepsiakohtauksen. Sen seurauksena vointi alkoi taantua. Myöhemmin, ilmeisesti verenpaineen heittelyn vuoksi, hän alkoi myös kaatuilla. Vielä rankemmin kunnon huononemiseen vaikutti vuonna 2011 tullut, sydänperäiseksi osoittautunut, tajuttomuuskohtaus. Sitä seurasi vielä vakava keuhkokuume. Kun miehellä on myös voimakas afasia, eikä hän halua kommunikoida kuvien avulla, on ulkopuolisen avun saaminen haastavaa. Koska olen itse työelämässä, käy meillä työpäivien aikana syöttöapua. He lämmittävät ruoan, mutta muuta heidän toimenkuvaansa ei kuulu. He eivät pysty nostamaan Harria sängystä, eivätkä kommunikoimaan hänen kanssaan. Muun ajan Arto seuraa Harrin vointia työpöytänsä äärestä Elisa Vahti palvelun kautta. Harrilla on palveluasumispäätös olemassa vuodesta Nyt kotiapu käy kerran vuodessa kartoittamassa tilannettamme. Kymmeneen ensimmäiseen vuoteen heitä ei käynyt kertaakaan. Olenkin toivonut, että Harrin syöttäminen työpäivieni aikana hoidettaisiin heidän kauttaan, mutta siitä ei ole vielä päätöstä tehty. Arto kertoo, että alkuaikoina kaikki ylimääräinen apu tuli ystäviltä, sillä päätös henkilökohtaisesta avustajasta kesti pitkään. Tapasin ennen töihin lähtöä pukea Harrin valmiiksi terapioita varten. Kerran kyselin vammaispalveluista, että kuinkahan kauan avustajapäätöksessä menee. Sieltä todettiin, että Harrihan on jo niin hyvin kuntoutunut, että on aina pukeissakin, kun kodinhoitaja käy paikalla. Arto toivoo, että kotihoidossa olevat Harrin kaltaiset vaikeavammaiset ihmiset saisivat ilman erillistä anomista ylläpitävän laitoskuntoutusjakson vuosittain nykyisen anomuksesta kerran kahdessa vuodessa saatavan sijaan. Tämä olisi tärkeää molemmille osapuolille. Vammautunut ihminen saisi kerran vuodessa moniammatillisen tiimin hoitoa ja ohjausta ja kotona omaishoitajana toimiva hengähdystauon. Tällainen järjestely ei varmasti tulisi kovin kalliiksi yhteiskunnalle, mutta olisi ensiarvoisen tärkeää jaksamisen kannalta. terveen on oltava pomo Harri ei siis juurikaan puhu. Ennen epilepsian saamista hän oli oppinut uudelleen puhumaan jo kokonaisia lauseita puheterapeutti Anna Noutereen johdolla, mutta pitkittynyt kohtaus toi takapakkia myös puheeseen. Nyt Harrin yleissana kaikkeen on apua. Se ei välttämättä tarkoita, että hän konkreettisesti haluaisi apua johonkin, vaan se on ylipäätään huomion herättämistä viesti siitä, että nyt hänellä olisi asiaa. Arto kuvailee, että voimakastahtoiselle ja puheliaalle miehelle puheen puuttuminen onkin ollut kova pala. Harria harmittaa, kun hän ei saa sanotuksi haluamaansa asiaa. Suurin muutos parisuhteessa on kuitenkin ollut kokonaisvastuun kaatuminen minulle. Aiemmin teimme yhdessä ja päätimme yhdessä. Minulta meni pitkään tajuta, että nyt minun on oltava ohjaksissa, minun on oltava yksin pomo. Joskus minusta tuntuu, että olen kuin yksinhuoltajaisä ja vieläpä murrosikäisen pojan yksinhuoltajaisä, Arto toteaa, mutta hymyillen. Vakavat terveydelliset vastoinkäymiset eivät kuitenkaan ole kuihduttaneet rakkautta. Harri ja Arto rekisteröivät parisuhteensa syyskuussa 2005, eli neljä vuotta Harrin sairastumisen jälkeen. Teksti ja kuvat: Pia Warvas Lukijaraadin palaute Lukijaraatilaiset äänestivät ahkerasti ja kenties juuri siksi jokainen lehden artikkeli miellytti ainakin yhtä vastaajaa kaikkein eniten. Taitaakin olla ensimmäinen kerta, kun yksikään juttu ei jäänyt äänittä. Kärkeen kirivät Kari Vainion perheestä, Jeremias-pojasta ja TATU ry:stä kertoneet artikkelit. Mieluisimman vakiopalstan kärkisijan jakoivat Terapiatarinoita ja Yhdistykset toimivat. Yhdistysosion artikkeleista eniten ääniä saivat PääFestin tunnelmapalat, kevätkokouskuulumiset ja Oulun aivoviikon tapahtumat. Hieno lehti, kivat kuvat, kommentoi yksi vastaajista. Vastaajien kesken arvotun pienen palkkion voitti Tanja Kauranen. Kiitos jälleen vastaajille ja tervetuloa sanomaan sanasesi tästä numerosta osoitteeseen Teksti: Pia Warvas Aivoitus 3/15 13 LukiJArAAti

14 Sitkeät sissit Eila ja Kosti nauttivat luonnosta ja viettävät paljon aikaa takapihallaan. Eila Sääskö ja Kosti Rekilä tapasivat tanssilavalla 90-luvulla. Eila oli leski ja Kosti poikamies. Pariskunnan elo oli rauhaisaa. Helmikuussa tavannut nuoripari osti kihlat saman vuoden heinäkuussa. Eila Sääskö työskenteli yliopiston henkilöstöravintolassa ja Kosti Rekilä oli kesäisin yötä päivää asvalttihomissa. Toukokuusta loka marraskuulle hän kiersi tietöissä Helsingistä Haaparantaan ja kaikkialle siinä välissä. Kosti oli niin kuin karhu; kesät vilkas ja talvet nukkui, Eila kuvailee puolisoaan. Eila ja Kosti asuivat 1800-luvulla rakennetussa hirsitalossa. Olennaisena osana omakotiasumiseen kuului kasvimaan vaaliminen ja pihapiirin kunnostaminen. Kun Eila sairastui lähes hengen vaatineeseen keuhkokuumeeseen ja jäi eläkkeelle vuonna 2003, he muuttivat rivitaloon asumaan. Parisataa vuotta vanha talo olisi vaatinut liikaa remontointia. Täällä rivitalossakin on rauhaisaa. Hoidettavana on pieni piha, ja jänikset loikkivat ja oravat kipittävät ikkunan alla, he tuumaavat. Elämä jatkui rauhallisesti lähes kymmenen vuotta Eilan viettäessä eläkepäiviä ja Kostin kulkiessa tietöissä. Sitten tuli tammikuu Elämä romahtaa Olin laittamassa ruokaa, kun Kostin piti käydä vielä kaupassa. Hän meinasi mennä kävellen, mutta kehotin häntä polkaisemaan pyörällä ajan säästämiseksi. Kohta soi puhelin ja katsoin, että Kosti soittaa. Vastasin kysyen, että unohditko, mitä piti hakea. Toisesta päästä ei kuulunutkaan muuta kuin hälinää ja kohinaa. Joku huusi suureen ääneen, että osaako kukaan elvyttää. Minä toistelin kerta toisensa jälkeen Kostin nimeä luuriin. Koska puhelun aikana ei muuta selvinnyt, soitti Eila kaupan infoon ja kysyi, että onko siellä sattunut jotakin. Minulle kerrottiin, että joku mies on saanut kohtauksen ja että ambulanssi on tilattu. Kerroin kuka olen ja pyysin, että henkilökunta pyytää ambulanssimiehistöä soittamaan minulle, jos kyseessä on Kosti niin kuin epäilin. Kävi ilmi, että kyse oli kuin olikin juuri Kostista. Hän oli saanut rytmihäiriön, kaatunut sen vuoksi, lyönyt päänsä kaupan hyllynreunaan ja saanut kallonmurtuman. Sydänkohtaus tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, sillä 51-vuotias mies kävi kahden vuoden välein terveystarkastuksessa, eikä koskaan ollut mitään poikkeavaa ilmennyt. Kun ambulanssista soitettiin kysyin, että onko mieheni vielä hengissä. He eivät sanoneet, mutta käskivät minun tulla pikaisesti sairaalaan. Kosti vietiin suoraan leikkaussaliin. Leikkaus kesti kauan, eivätkä lääkärit antaneet mitään toivoa. Isku hyllynreunaan aiheutti aivoverenvuodon. Päävaltimon alle oli tullut hyytymiä, joita oli vaikea leikkauksella poistaa. Leikkauksen aikana valtimo alkoi vuotaa uudelleen. Kostia pidetiin keinotekoisessa koomassa 1,5 viikkoa. Kukaan ei tiennyt, että onko mies herätessään halvaantunut, tajuaako hän ympäröivästä maailmasta mitään vai herääkö hän lainkaan. Kävin häntä katsomassa päivittäin. Kun lääkäri alkoi herätellä Kostia, olin siinä sängyn vieressä. Kosti aukaisi silmät ja pidin häntä kädestä kiinni. Jatkoin päivittäisiä käyntejäni, pitelin kädestä ja juttelin. Minusta tuntui, että parisuhde 14 Aivoitus 3/15

15 kyllä hän kuulee, vaikkei mitenkään reagoikaan. Eräänä aamuna hän aukaisi silmät ja katseli minuun. Sanoin, että Kosti, tunnetko, kuka minä olen. Hän vastasi, että Ka Eilahan se siinä. Samalla myös huomattiin, että sekä kädet että jalat toimivat. Taistelu jatkuu Kenties Kostin hengen pelasti osaltaan se, että kaupassa ollut vartija osasi elvyttää ja että asiakkaana oli juuri silloin eräs lääkäri. Sydän oli kohtauksen aikana pitkään pysähdyksissä ja elvytys oli jo meinattu lopettaa. Pahin ei kuitenkaan ollut ohi. Ensiksi vasempaan jalkaan iski veritulppa ja sen jälkeen seurasi keuhkokuume. Sydäntä ei voitu myöskään tutkia huonon kunnon vuoksi. Rytmihäiriön aiheuttaja pysyi pimennossa. Kaksi kuukautta oli todella vaikeaa, sillä koskaan ei tiennyt huomisesta mitään. Kun oli saatu tutkituksi, ettei sydämessä ollut laajentumaa, päästettiin Kosti kotiin kuntoutumaan. Sekin oli kauheaa aikaa. Kosti oli todella huonossa kunnossa, oli kovat lääkkeet, napapiikit ja kaikki. Kotisairaanhoito kävi aluksi, mutta lopuksi opettelen itse pistämään häntä. Lopulta kuntoutuminen oli siinä mallissa, että hän pääsi kuntoutukseen Oulun diakonissalaitokselle. Sekään ei sujunut ongelmitta. Kunto alkoi kyllä kohentua, mutta sitten iski ripuli ja seuraavaksi omituinen ihottuma, jonka aiheuttajaa ei koskaan saatu selville. Näistä oli kotona parannuttava, ennen kuin kuntoutus saattoi jatkua. Toinen kuntoutusjakso oli hyvä. Koen, että sen aikana aloin oikeasti pikkuhiljaa päästä jaloilleni, Kosti kertoo. Kostilla oli kuitenkin paljon itsetuhopuheita. Mielialat vaihtelivat ja kaikki tuntui vaikealta, kun ei ollut lääkitystä. Häntä piti pitää kaiken aikaa silmällä. Myös työkyvyttömyys masensi. Pääsin OYSiin osastolle, jossa kuntoani kartoitettiin. Sain mielialalääkkeet. Ne väsyttivät runsaasti, joten annostusta madallettiin. OYSissa minulle suositeltiin Kipinään hakeutumista, Kosti muistelee. Kipinä on oululainen päivätoimintakeskus. Sinne hän pääsi marraskuussa 2012 vajaa vuosi sydänkohtauksen ja aivovamman syntymisen jälkeen. Aluksi hän oli työkokeilussa ja pääsi helmikuussa 2013 siirtymään puutöihin. Kosti on alkuperäiseltä koulutukseltaan puuseppä, joten tehtävät tuntuivat heti omilta ja mieleisiltä. Ajattelimme molemmat, että nyt asiat alkavat järjestyä, sillä ainahan me olemme yhdessä elämän kolhuista selvinneet. Mutta ei. Kun sydämeen asetettiin alkukesästä tahdistin, leikkauksen aikana tarttui sairaalabakteeri. Tahdistin piti siirtää toiselle puolelle, sillä vasen puoli tulehtui liian pahasti. Ja juhannusviikolla tapahtui taas. Kosti istui kotona lepotuolissa ja sai yhtäkkiä rajun epilepsiakohtauksen. Jälleen kerran hän oli menehtyä. Olimme tietoisia, että epilepsiariski oli kasvanut, mutta silti se tuli yllätyksenä. Olin niin paniikissa, etten saanut heti edes numeroita 112 oikein naputelluksi. Kun Kostia vietiin ambulanssilla sairaalaan, sai hänen toisen epilepsiakohtauksen ja yöllä kolmannen. Kohtaukset olivat niin rajuja, että molemmat olkapäät murtuivat. Kosti oli hirveän huonossa kunnossa. Kolme viikkoa hän oli nesteytyksellä. Hän ei saanut nostaa mitään, eikä muutenkaan tehdä mitään. Pesin ja puin. Aloitimme kotona kuntoutuksen. Aluksi hän jaksoi kävellä vain muutamia askeleita, muuten työnsin häntä pyörätuolissa. Vähitellen hän alkoi taas ottaa enemmän ja enemmän askeleita ja siitä kuntoutuminen taas käynnistyi. Kesän lopulla hän pääsi pyörätuolista eroon. Minä olin sen verran sitkeä, etten luovuttanut, eikä Kostikaan hän oli todellinen taistelija. Fyysisen työni vuoksi minulla oli peruskunto kohdillaan, ja muutenkin olin aina pyöräillyt ja kävellyt paljon. Uskon, että tästä kaikesta oli apua kuntoutumisessani. Lääkityskin saatiin melko kivuttomasti kohdilleen, Kosti pohtii. Yhdessä eteenpäin Vakavat koettelemukset muuttavat väkisinkin parisuhteen dynamiikkaa. Eila esimerkiksi on Kostin omaishoitaja. Asiat näyttävät kuitenkin valoisilta. Kardiologisella osastolla on vuositarkastukset, eikä sydämen kunto ole niiden perusteella huonontunut. Ruokavalio on kohdallaan ja epilepsiakohtaukset pysyvät aisoissa. Eila ja Kosti harrastavat yhdessä. He käyvät pari, kolme kertaa viikossa sauvakävelyllä meren rannalla, kunhan ei ole liian kuuma. Sydämen vuoksi ei liian kuumassa rehkiminen ole sallittua. Pariskunta kiertelee tutustumassa maakuntamuseoihin ja he osallistuvat erilaisiin kylätapahtumiin ja käyvät luennoilla. Luonto on molemmille tärkeää ja metsäretket ovat yhteisiä ilon aiheita. Kosti on ostanut retkiä varten kiikarit, jotta lintujen tarkkailu onnistuu paremmin. He pitävät huolta siitä, että sukulaisten haudat ovat mallikelpoisessa kunnossa. Rivitalon pihapiirissä kasvaa kesäisin kukkia ja yrttejä ja joulun aikaan terassia koristaa Kostin metsästä hakema joulukuusi. Kosti muistaa hyvin vanhat asiat ja päivämäärät, vaikka lähimuistissa onkin ongelmia. Ja retkillä ei tarvita navigaattoria, sillä Kostin suuntavaisto on erinomainen. Aikaa vietetään myös lastenlasten kanssa. Elämämme on siinäkin suhteessa vilkasta, että oleilemme paljon 4- ja 14-vuotiaiden lastenlasten kanssa. Nuorempi on meidän molempien silmäterä. Olen nuorimmaisen kyläilyn jälkeen usein aika väsynyt, mutta se on sen arvoista. Lapsenlapset ovat tärkeitä, Kosti kertoo. Myös aivovammayhdistystoiminta on tärkeä osa elämää ja Eila toimiikin Oulun seudun aivovammayhdistyksen puheenjohtajana. Yhdistykseen liityimme heti ensitietopäivän aikana, kun kuulimme sen ja liiton toiminnasta. Yhdistystoiminta on ollut meille pelastus. Tätä kautta olemme molemmat saaneet vertaistukea, jota ei muualta tarjottu. Ensimmäiset kuukaudet olivat hirveää aikaa. Yöunet siinä menivät, kun ei tiennyt, että selviääkö rakas ihminen hengissä, ja tulevaisuus näytti kaikin puolin epävarmalta. Olisin jo silloin tarvinnut vertaistukea. Kosti juttelee avoimesti erilaisten ihmisten kanssa ja kertoilee kuulumisiaan. Kosti on erittäin sosiaalinen. Joskus naurattaa ja joskus ottaa vähän päähänkin, kun esimerkiksi kaupassa ollessamme huomaan, ettei Kosti kävelekään perässäni. Kun lähden etsimään häntä totean, että siellä hän siistii sekaisin olevia hyllyjä tai juttelee myyjien kansa. Joskus häntä saa etsiä joka paikasta. Koska Kostia ei voi jättää yksin kotiin, kulkee hän useimmiten Eilan matkassa. Eilan kanssa on mukava kulkea, Kosti vahvistaa. Meillä on alkanut aivan uudenlainen elämä nyt, kun pääsemme taas liikkumaan, Eila iloitsee. Teksti: Pia Warvas Kuvat: Pia Warvas ja Eilan ja Kostin albumista Aivoitus 3/15 15 parisuhde

16 Kipinästä innostusta Oululaisessa toimintakeskus Kipinässä tarjotaan muun muassa työtoimintaa mielenterveyskuntoutujille, kehitysvammaisille ja muille erityistarpeita oleville asiakkaille. Kosti Rekilä työpisteellään Vastaava ohjaaja Maarit Vesajoki Vastaava ohjaaja Maarit Vesajoki ja ohjaaja Helena Tiitinen kertovat, että Kipinässä ja sen järjestämässä avotyötoiminnassa käy reilut 400 asiakasta. Päivittäin Kipinän ovet avaa yli sata henkilöä. Kaikilla Kipinän asiakkailla on voimassa oleva palvelusuunnitelma ja palvelupäätös. Toimintaa aletaan rakentaa jokaisen kuntoutumistarpeen ja kunnon mukaan. Asiakkaan kiinnostuksenkohteet otetaan aina huomioon, Vesajoki kertoo. Kipinän tarkoitus on olla välietappi, josta edetään aikanaan uusiin haasteisiin. Ketään ei kuitenkaan vaadita lopettamaan täällä käymistä, Tiitinen täydentää. Esimerkiksi mielenterveyskuntoutujalle on täysin mahdollista, että hän pystyy myöhemmin siirtymään takaisin niinsanotuille tavallisille työmarkkinoille. Myös avotyötoiminta esimerkiksi kauppa- tai varastohommissa voi olla jollekin kipinäläiselle sopiva seuraavaksi askeleeksi. Kipinän työtoimintoja ovat esimerkiksi keittiötyöt, siivous- ja pyykkihuolto, kuljetuspalvelut, verhoilu-, puu-, tekstiili- ja kilpityöt, taulunkehystäminen ja alihankkijana toimiminen. Ohjaajajien on osattava kaikki talon työtehtävät, jotta he voivat auttaa asiakkaita. Esimerkiksi asiakkaamme ovat mukana valmistamassa täällä tarjottavaa ruokaa, pyykinpesussa tai kuljetuksissa. Toiminta on siis varsin Ohjaaja Helena Tiitinen esittelee talon työpajoja. monipuolista, Vesajoki kertoo. Tarvittaessa työt pilkotaan niin, että useampi ihminen voi hoitaa samaa kokonaisuutta. Jos joku osaa tuon ja toinen tämän, tehtäviä voidaan jakaa. Katsotaan ja kuunnellaan, että mikä eri ihmisiä kiinnostaa ja missä he ovat hyviä. Kaikki pyritään tekemään miellyttäväksi ja turvalliseksi. Ohjaaja on koko ajan rinnalla ja opastaa tarvittaessa. Vesajoki muistuttaa, että kyseessä ei ole tuotantolaitos, jonka on ilmoitettava tarkka hetki työn valmistumiselle ja pidettävä kiinni sovitusta aikataulusta. Viivästyksiä saa siis tulla. Näistä informoidaan työn tilaajaa hyvissä ajoin. Meillä kannustetaan rohkeasti kokeilemaan, ja näin voimme tarjota onnistumisen elämyksiä. Hei, minä osaan! hetket ovat motivoivia ja auttavat kuntoutujaa jaksamaan, Tiitinen toteaa. Ryhmätoiminnat ponnahduslautana Työtoiminnan ja avotyötoiminnan lisäksi Kipinässä tarjotaan matalan kynnyksen ryhmätoimintoja ihmisille, jotka ovat olleet pitkiäkin aikoja ilman mitään virikkeellisiä palveluja. Tarjolla on esimerkiksi yhdessäoloa, kuten pelaamista, leffoja, taide- ja kulttuuriryhmiä, kuntosali, sählyporukka ja naisten ryhmä. Työtoimintoihin siirrytään yleensä ryhmätoiminnan kautta. Ensiksi sovitaan tutustumisaika jonka aikana asiakas saa tuntumaa työtoimintaan. Näin voidaan pohtia yhdessä asiakkaan kanssa, että minkälainen työtoiminta olisi mieluisinta ja hyödyllisintä hänelle, Tiitinen kertoo. Oulun seudun aivovammayhdistykseen kuuluva Kosti Rekilä aloitti Kipinässä vuonna Hän aloitti ryhmätoimintojen puolella. En oikein viihtynyt siellä, sillä ryhmissä oli mielestäni aika meluisaa, eikä niissä tehty mitään omaan makuuni tarpeeksi konkreettista. Se oli vaikeaa, sillä olin aina tottunut tekemään jotakin, Kosti kertoo. Kosti pääsikin siirtymään alihankintatöihin ja on viihtynyt erinomaisen hyvin. Tämä paikka on erittäin tärkeä paikka, todellinen henkireikä, puoliso Eila Sääskö kertoo. Tarkoituksemme on juuri tuo. Kipinän on tarkoituskin olla paikka, jonne voi lähteä ja jossa voi kokea kuuluvansa osaksi isompaa yhteisöä. Täällä tarjotaan mielekästä tekemistä ja sosiaalisia kontakteja, Tiitinen toteaa. Teksti ja kuvat: Pia Warvas Työtoiminta on työkokeilua, jota järjestetään muun muassa kuntoutuslaitoksista, kouluista ja eri yhteistyötahojen kautta tuleville asiakkaille. ryhmämuotoista kerhotoimintaa, joka voi olla esimerkiksi musiikkitoimintaa, askartelua ja pelaamista sekä erilaisia omatoimisuustaitoja lisääviä aktiviteettejä. avotyötoimintaa eli vammaiselle, kehitysvammaiselle ja päihde- tai mielenterveysasiakkaille yksilöllisesti suunniteltua työn luonteista toimintaa esimerkiksi kaupungin toimintayksiköissä. Lähde: ouka.fi Mielekästä toimintaa 16 Aivoitus 3/15

17 Elämä uusiksi Oli heinäkuun 6. päivä vuonna 2012, kun keväällä ylioppilaaksi kirjoittaneen Harri Nykäsen mielessä oli kolmen päivän päässä odottava armeijan harmaisiin astuminen. Osa kaveripiiristä oli hänen tavoin lähdössä ruotuväkeen, osa oli juuri kotiutunut, ja näitä molempia elämän suuria hetkiä piti kaveripiirissä juhlistaa. Harrin äiti Helena Virtanen kertoo poikansa vammautumisesta ja kuntoutumisesta. Harri Nykäsen oli sittemmin kohtalokkaaksi osoittautuneena päivänä tarkoitus lähteä illemmalla tyttöystävänsä luokse, ja siksi hän oli kaveriensa kanssa iltaa istuessaan vesilinjalla. Jossakin vaiheessa hän kuitenkin siirtyi muiden tavoin alkoholipitoisiin juomiin. Kaveri soitti tyttöystävälle, että Harri on juovuksissa. Tyttökaveri oli sanonut olevan parempi, että Harri nukkuu kotona ja tulee aamulla. Illan edetessä Harri vietiin kotiinsa lepäämään. Jossakin vaiheessa yötä hän oli kuitenkin lähtenyt ajamaan Mikkeliin kohti tyttöystävän kotia. Huonoin seurauksin. Ei hän pitkälle päässyt, kun ajoi tieltä ulos. Onni onnettomuudessa oli, ettei hänellä ollut ketään kyydissään, eikä kolarissa ollut muita osapuolia, kertoo Harrin äiti Helena Virtanen. Harri sai ulosajossaan erittäin vaikean aivovamman. Kun ensiapua oli annettu Mikkelissä, kiidätettiin nuorukainen Kuopioon. Odotettiin, että selviääkö hän hengissä. Leikkaus oli tehtävä heti. Kallosta poistettiin toinen puoli, koska aivopaineet olivat liian korkeat. Keinotekoisessa koomassa häntä pidettiin viikon verran. Kun Harri siirrettiin Kuopiosta Mikkeliin, alkoivat aivot siirtyä väärään asentoon kalloavanteen vuoksi. Hänet kuljetettiin jälleen Kuopioon ja pakastimessa ollut kallonkappale kiinnitettiin takaisin. Mikkelissä luu tulehtui, haava tihkui verta ja pää turposi, joten edessä oli jälleen Kuopion-reissu. Komplikaatioiden seurauksena oli aivokalvon tulehdus ja lopulta selkärankakin tulehtui. Vasen puoli halvaantui. Kunto oli huono ja mies kiersi sairaalasta toiseen ja osastolta toiselle. Välillä epäiltiin sairaalabakteeriakin. Kun alkoi olla varmaa, että aivovamma ja sen akuuttihoidon aikana Aivoitus 3/15 17 nuoren vammautuminen

18 ilmenneet moninaiset ongelmat eivät miehen henkeä vaadi, arvioivat lääkärit Harrin olevan 3-vuotiaan tasolla. Kun poikani pääsi puolen vuoden kuluttua Moisioon kuntoutuskeskukseen huomattiin, että eivät asiat aivan niin huonosti olekaan. Muutaman kuukauden kuluttua odotti kahden kuukauden hoitojakso Käpylän kuntoutuskeskuksessa. Vasta siellä hän alkoi syödä itse, puhua ja asento alkoi korjautua. Helenan mukaan kuntoutuminen on edennyt oikein mukavasti. Nyt Harri asustaa vaikeavammaisille tehostettua palveluasumista tarjoavassa palvelutalossa, joka on parempi vaihtoehto kuin sairaalassa osastolla. Koska muut asukkaat ovat häntä huonokuntoisempia ja vanhempia, ei se ole innostavin mahdollinen ympäristö parikymppiselle. hyvin, että puheterapeutin mielestä nyt tärkeintä on oikeanlaisen hengitystekniikan opiskelu. Innostuessaan Harrin ääni muuttuu kireäksi ja puristeiseksi. Omaa paikkaa etsimässä Nyt Harrin pitäisi löytää oma paikkansa maailmassa, Helena-äiti huokaa. Hän kertoo, että käyttäytymisen ongelmat ovat pinnalla. Harri käyttäytyy välillä huonosti ja suorasukaisesti erityisesti nuorten naisten seurassa. Tämän ratkaisemiseksi olisi eväitä löydettävä. Toimintakyky on muutoin kuitenkin kohentunut. Hän opettelee jo omatoimista pukeutumista ja osaa itse varata taksin kyyditsemään häntä kuntoutukseen ja asioille. Onni on ollut myös Jari, joka on Tavoitteita ei kannata asettaa liian korkealle, ettei tule pettymyksiä. Harri ei puhu palvelutalossa kenellekään. Hän on myös yksinäinen, sillä kaverit karttavat paitsi muuttunutta miestä, myös hänen asuinpaikkaansa. Mikkelissä ei valitettavasti ole tarjolla nuorille sopivaa mahdollisuutta kuntouttavaan asumiskokeiluun. Helena kiittelee, että palvelutalon työntekijät ovat ammattilaisia. He vaativat Harrilta omatoimisuutta. Harrihan vain makaisi ja passuuttaisi itseään, jos se sallittaisiin. Vaikka hänen vasen puolensa on halvaantunut, pääsee hän esimerkiksi omatoimisesti vessaan ja sieltä takaisin sänkyyn. Kuntoutussuunnitelma on laadittu asianmukaisesti, ja sen mukaan hän saa kahdesti viikossa fysioterapiaa sekä puhe- ja toimintaterapiaa. Allasterapiassa harjoitellaan kävelyä ja kuivalla kävelyä opetellaan juoksumatolla valjaissa. Erilaiset terapiat ovat siis tulleet parin vuoden aikana tutuiksi. Siitä hetkestä, jolloin Harri oli täysin autettava: puhumaton, halvaantunut, kykenemätön nielemään ja mahaletkulla ruokittava, on edetty pitkälle. Hän on nyt sisäistänyt, että hänellä on aivovamma ja mitä se tarkoittaa. Hän on motivoitunut kuntoutumaan ja toivoo vielä jonakin päivänä kävelevänsä edes jollakin tavoin. Puhe onnistuu jo niin aloittanut Harrin henkilökohtaisena avustajana. Mies on koulutukseltaan fysioterapeutti, joten hänellä on vahva kokemus eri tavoin vajaakuntoisten kanssa toimimisesta. Hän esimerkiksi rentouttaa Harria vastaanotollaan Neurosonic-tuolissa. Se on hieman kuin fysioakustinen tuoli, jonka taajuusvärähtelyt vaikuttavat kehossa. Tuolissa istuessaan Harri voi vaikkapa kuunnella kuulokkeilla lempiyhtyettään Rammsteinia. Harrille tulee tuolissa hyvä mieli. Hyvän mielen tuojia ei hänen elämässään tällä hetkellä liikaa ole, joten jokainen iloa tuova asia on tärkeä. Hänen toinen avustajansa Petri vie Harria elokuviin, ulkoilemaan ja pelaa hänen kanssaan shakkia ja Trivial pursuitia. Hän ei aliarvioi Harrin henkisiä kykyjä, joka on hieno ja ensiarvoisen tärkeä asia henkisen hyvinvoinnin ja kuntoutumisen kannalta. Tekevät he toki muutakin tänään esimerkiksi he ovat ostamassa lakanoita. Harri ei saa korvauksia liikennevakuutuksesta, sillä hän oli humalassa kolaroidessaan. Vapaaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta irtosi jokunen ropo. Toimeentulo tulee Kelalta eläkkeenä ja vammaistukena. Yritän tehdä itseni tarpeettomaksi, mutta en ole siinä vielä onnistunut. Olen joskus melko uupunut. Henkilöinä Jarilla ja Petrillä on Harriin kuitenkin suurempi vaikutus kuin minulla minähän olen nainen ja äiti, Petri ja Jari ovat äijiä ja hyviä tyyppejä. Elämä jatkuu Elämä ei ole kohdellut perhettä silkkihansikkain. Kun Harrin isä kuoli pojan ollessa vasta 9-vuotias, veli sairastui vakavasti. Hänen parantumisensa jälkeen ajattelin, ettei mitään pahaa enää tapahdu. Olemme jo saaneet oman osamme epäonnesta. Sitten Harria puukotettiin kotibileissä syksyllä Yksi luokkakaveri oli halunnut kokeilla, että miltä ihmisen puukottaminen tuntuu. Tämä hengenvaarallinen tilanne ei siis riittänyt, vaan seuraavaksi hengen meinasi riistää kolarin aiheuttama aivovamma. Kyllä nämä elämän kolhut ovat välillä ottaneet koville ja olleet vaikeita kestää. Elämä on kuitenkin jatkunut ja jatkuu. Nyt toiveissa on, että Harri pääsee aikaa myöten asumaan pois ikäihmisten keskeltä. Opiskelupaikkakin olisi toiveissa. Kun Harri vammautui, oli hänellä odottamassa opiskelupaikka Kuopion ammattikorkeakoulusta. Nyt asia on pitänyt unohtaa. Tällä hetkellä hän ei oikein tiedä, mitä tulevaisuudeltaan haluaisi. Jonkinlainen opiskeluun ja nykyistä omatoimisempaan asumiseen valmentava koulutus olisi paras ratkaisu. Ilman henkilökohtaista avustajaa Harri ei kuitenkaan opinnoista suoriutuisi. Helena pohtii, että asumis- ja opiskeluvalmennus olisi turvallisin ja realistisin etappi lähitulevaisuudessa. Hän korostaa, ettei tavoitteita kannata asettaa liian korkealle, ettei tule pettymyksiä. Opiskeluun ja asumiseen valmentavia kouluja olisi Järvenpäässä ja Kuopiossa. Kuopio olisi parempi ratkaisu, sillä Henkka-veli asuu siellä jo valmiiksi. Helena kuvailee, että onneksi Harrin luonne ei ole suuresti muuttunut. Hän ei ole aggressiivinen eikä pahantuulinen. Joskus hän sanoo, että häntä harmittaa olla taakkana ja pyörätuolissa työnneltävänä. Olen vastannut aina täydestä sydämestäni, että onnellinenhan minä vain olen, että olet elossa ja kuntoudut päivä päivältä. Teksti ja kuva: Pia Warvas nuoren vammautuminen 18 Aivoitus 3/15

19 Haastattelun jälkeen tapahtunutta Jari lopettaa Harrin avustajana, sillä hänellä on paljon töitä muualla. Yhteys säilyy kuitenkin, sillä Harri käy jatkossakin kerran viikossa tuolihoidossa. Hänelle on nyt etsittävä uusi avustaja. Sopivan löytäminen ei valitettavasti ole helppoa. Kelan kustantamaa fysioterapiaa ja toimintaterapiaa on vähennetty ja puheterapia on tauolla kokonaan. Perusteluina terapioiden vähentämiseen on, että onnettomuudesta on kulunut kolme vuotta. Tilastojen valossa Harrin kuntoutuminen ei enää edisty suurin harppauksin, vaan nykyinen toimintakyky pyritään säilyttämään. Edistymistä kuitenkin onneksi tapahtuu koko ajan. Päivä sotilaana Harri Nykästä on aina harmittanut, että intin sijaan hän joutuikin sairaalavuoteeseen. Kun hän kertoi avustajalleen Jarille, miten paljon armeijan käymättömyys harmittaa, päätti Jari tarttua toimeen. Niinpä MPK Ry:n (Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK) Juvan osasto päätti ottaa Harrin mukaan maanpuolustuskurssille yhdeksi päiväksi. Kaikki rastit räätälöitiin hänelle sopiviksi. Sukella mukaan maanpuolustustunnelmiin! Teksti ja kuvat: Pia Warvas Telamiina tutuksi. Kahvakuula saa kyytiä. Viuhkapanosta käsittelemässä. Viuhkapanos asennettuna. Päivä huipentui ammuntoihin. Ammuttaja näyttää, että osumia tuli. Kiikaritähtäin kohdilleen. Ampuessa ei kannata hötkyillä. Aivoitus 3/15 19 nuoren vammautuminen

20 Terapiatarinoita Rämäpäät mukaan yhdyskuntasuunnitteluun Tukijat Pohjanmaan Rapu ja Riista Tmi Seinäjoentie 1222, Louko Ristiinan Apteekki Brahentie Ristiina puh kunnan menoa yleensä. Silmiinpistävä on ero kahden näiden ihmisten käyttämän kulkuväylän välillä. Kadut täyttyvät kovaa vauhtia säntäilevistä autoista, kun sen sijaan raitteja käyttävien ihmisten kulkunopeus on hitaampi ja rauhallisempi. Tämä liikkumisen nopeus kuvastaa hyvin sitä hektistä tilaa, mikä yhteiskunnassa vallitsee. Väistämättä tuntuu siltä, että näitä väyliä käyttää sekä aktiivinen että passiivinen kansanosa kumpikin omaansa. Usein Rämäpää miettii, mihin kummaan ihmisillä on niin kauhea kiire? Rämäpäälle kun kiire on jonkinlainen kirosana, joka tuottaa vain ongelmia tekemisissä tai puhumisissa. Hyvinvointivaltion kehittyneisyyden eräänä mittarina pidetään sitä, miten valtio hoitaa vanhukset ja vammaiset. Ovathan he, juuri tämä suuri joukko, työllään ja toimillaan saaneet aikaan tämän nykytilan ollen siis erottamaton osa yhteiskuntaa. Näin ollen kevyen liikenteen raittien rakentamiseen vanhemmalla väestönosalla on ollut suuri vaikutus. Nykyisin he siis vain nauttivat aikaansaannoksistaan, mikä ei voi olla nykykehityksen vastaista. Me aivovammaiset olemme pieni marginaalinen ryhmä yhteiskunnassamme. Joukkomme lisääntyy kyllä alati, kiitos lääketieteen uusimpien saavutusten, joka pelastaa elämälle yhä useamman vaikeasti vammautuneen. Tekniikka puolestaan aina parempien ja tehokkaampien apuvälineiden ja ratkaisujen myötä parantaa liikkumis- ja toimintamahdollisuuksia. Myös yhdyskuntasuunnittelijat ottavat huonokulkuiset paremmin huomioon suunnittelemalla erilaisia reittejä tai luiskia liikkumisen helpottamiseksi. Näillä eri tahojen toimenpiteillä saavutettu kokonaistulos parantaa merkittävästi vanhusten ja vammaisten mahdollisuuteen osallistua ympäristössä tapahtuvaan toimintaan. Samalla syntyy puitteet itsenäiselle vapaammalle elämälle. Martti Isola terapiatarinat.blogspot.com Tarvikkeita arkeen -avuksi -tueksi -turvaksi Jämsänkosken Kuntoutus Oy Koivutie 5 C Jämsänkoski Puh Rusthåll-Kartano Wanha Peltola Mieluantie Ristiina Maailma muuttuu ja me maailman mukana, sanoi kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi aikoinaan. Samoin voi nykyään todeta Rämäpää liikkuessaan itsenäisesti ilman toisen ihmisen työntöapua ja huristaessaan sähköpyörätuolillaan kevyenliikenteen raittia kohti kauppakeskuksen itsestään aukeavia ovia ja tasaisia lattioita. Liikkeessä on häivähdys sitä vapauden tunnetta mitä me liikuntaesteiset Tukijat niin kaipaamme. Osaltaan tämän kulkemisen vapauden, teknisten apuvälineiden lisäksi, mahdollistaa se kevyenliikenteen verkosto, joka on rakennettu kiinteäksi osaksi vähänkin tiiviimpää asuntorakennetta. Nämä raitit, joita myös kävelyteiksi kutsutaan, on tarkoitettu jalankulkijoille, pyöräilijöille, lastenvaunuja työntäville sekä kulkemisessa erilaisia apuvälineitä käyttäville. Usein reitit kulkevat lähellä autoille tarkoitettuja katuja, mutta saattavat myös poiketa niistä ja kulkea omia teitään. Tuolissaan kököttäen ja matelemalla liikkuessaan Rämäpää ehtii hyvin havainnoimaan vastaan tulevia ihmisiä ja yhteiswww.hoivatuoterepo.fi P terapiatarinoita Kaarisilta ry Taide- ja toimintakeskus, Nastola, 20 Aivoitus 3/15

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Yhdistystiedote 6/2013

Yhdistystiedote 6/2013 1 Yhdistystiedote 6/2013 Hei yhdistystoimija! Tässäpä teille taas tuore yhdistystiedote, jossa on tärkeitä tietoja liitosta teille ja jäsenillenne. Muistattehan siis välittää näitä tietoja eteenpäin. Kiitos!

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Yhdistystiedote 8/2015

Yhdistystiedote 8/2015 Yhdistystiedote 8/2015 Tärkeimmät: - Jäsenjärjestöavustuksen päivämäärät s. 2 - Kuinka näytte aivovammaviikolla? s. 5 Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään: Uutiset... 2 TÄRKEÄ: Jäsenjärjestöavustuksen

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry/ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke HAHMOTTAMINEN. Hahmottamisen vaikeus: Näkymätön vamma. Hahmottamisen teoriaa

Suomen CP-liitto ry/ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke HAHMOTTAMINEN. Hahmottamisen vaikeus: Näkymätön vamma. Hahmottamisen teoriaa 0 Suomen CP-liitto ry/ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke HAHMOTTAMINEN Hahmottamisen vaikeus: Näkymätön vamma Hahmottamisen teoriaa Kokemusasiantuntijoiden kommentteja 1 Keväällä 2011 käynnistyi

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot