YT20 HINNOITTELUN PERUSTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YT20 HINNOITTELUN PERUSTEET"

Transkriptio

1 YT20 HINNOITTELUN PERUSTEET

2 2 HINNOITTELUN PERUSTEET SISÄLTÖ SIVU 1. MYYNTIHINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Kilpailijoiden hinnat Omakustannusarvo Hintajousta eli hintaherkkyys 4 2. TOIMIALAKOHTAISET EROT HINNOITTELUSSA Kauppa Teollisuus Palvelut Asennusliiketoiminnan hinnoittelu HINNOITTELUN VAIKUTUS KATTEESEEN Alennusten vaikutus katteeseen Hinnankorotuksen vaikutus katteeseen ja myyntimäärään Varaston kiertonopeuden vaikutus katteeseen 17 Emme vastaa virheellisten tietojen aiheuttamista vahingoista.

3 3 1. MYYNTIHINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Yrityksen tuottaman tuotteen tai palvelun hinnan määrittäminen on monivaiheinen prosessi. Viime kädessä liikeyritys yrittää asettaa hinnan siten, että yritys saavuttaa taloudelliset ja muut tavoitteensa sekä menestyä kilpailussa muita tuottajia vastaan. Tuotteen myyntihinta riippuu kysynnän suuruudesta ja markkinoilla olevista kilpailevista tuotteista eli tarjonnasta. Jos määrällinen tarjonta on niukkaa, on hinnoittelu vapaata, eikä tuotteen ominaisuuksilla on suurta merkitystä. Tarjonnan lisääntyessä kysyntä kohdistuu tuotteeseen, jossa asiakas hyötyy hinta huomioiden eniten. Huomionarvoista on, että pääsäännön mukaan kaikki ostopäätökset tehdään tunteella. Ostajalla on kuitenkin tarve pystyä järjellä perustelemaan päätöksensä sekä itselleen että muille. Tästä seuraa se, että mitä ei sanota ostoperusteeksi (=tunnetaso), onkin usein todellinen ostoperuste. Impulssi hankintaan tulee käyttötarpeesta, mutta välinetarpeet (ostajan halu kuvata itseään tuotteen kautta) ratkaisevat tuotevalinnan. Koska välinetarpeilla on ratkaiseva merkitys ostopäätökseen, on tuotekin syytä nähdä markkinoinnillisena hyödykkeenä. Hinta on vain osa hyödykettä. Seuraavassa kuitenkin keskitytään hinnan asettamiseen todellisten tuotanto- ja myyntikustannusten kautta, jotka kuitenkin pitkällä tähtäyksellä ratkaisevat yrityksen kilpailukyvyn. 1.1 Kilpailijoiden hinnat Ostotilanteessa asiakas vertailee eri tuotteiden hintoja ja ominaisuuksia, jotka torilla myytäviä perunoita (sama lajike, sama koko) lukuun ottamatta harvoin ovat suoraan vertailukelpoisia. Eri paikkakunnilla kilpailu saattaa olla hyvinkin rajoitettua, jolloin on saavutettu selkeä kilpailuetu. 1.2 Omakustannusarvo Yrityksen tuotantokustannusten hyvä tuntemus on avainasia erityisesti tiukassa hintakilpailu tilanteessa. Teollisuudessa ja rakentamisessa tiedontarve korostuu, sillä ns. kypsillä toimialoilla laatuerot ovat niin vähäiset, että hinta ja maksuehdot ratkaisevat kaupan. Kaupan toimialalla hinnoittelussa on runsaammin pelivaraa markkinoinnin ja mielikuvan ansiosta. Merkkituotteita valmistavan vaatetustehtaan on tiedettävä tuotantokustannuksensa ja pystyttävä kilpailukykyiseen tuotantoon, jotta kaupalle jää ansaintamahdollisuus markkinointikustannukset huomioiden. Kuvio: Omakustannushinnoittelun ja myyntihinnan muodostuminen MYYNTIKATE (myyntihinta omakustannearvo) OMAKUSTANNEARVO VÄLILLISET KUSTANNUKSET (toimitilat, rahoituskulut, mainonta, toimihenkilökulut, toimistokulut jne.) VÄLITTÖMÄT KUSTANNUKSET (raaka-aineet, tavarat, apuaineet, pakkaukset, rahdit, tuotantoväen palkat) MYYNTIHINTA 1.3 Hintajousto eli hintaherkkyys. Asiakkaan halua ostaa silloin, kun tuotteen hinta muuttuu, kutsutaan hintajoustoksi. Kysyntä on joustavaa, jos myynti laskee enemmän kuin mitä hintaa nostetaan. Esim. 5 %:n hinnankorotus johtaa 10 prosentin myynnin laskuun. Vastaavasti hintaa lasketaan 5 %, niin myynti kasvaakin 10 %. Asiakkaat ovat siis hyvin hintatietoisia. Neutraalissa kysyntätilanteessa hinta ja myynti kulkevat käsikädessä. Sen sijaan joustamaton kysyntä osoittaa asiakkaiden olevan huonosti hintatietoisia, jos myynti laskee prosentuaalisesti vähemmän kuin hintaa nostetaan. Kysyntä voi olla myös ristijoustavaa, eli jonkun toisen tuotteen hinta laskettaessa toisen tuotteen myynti pienenee (maito vs. mehu ja päinvastoin). Tuotteet siis korvaavat toisiaan. Kaikkia edellä mainittuja hintaherkkyysvaikutuksia on vaikea ennakoida.

4 4 2. TOIMIALAKOHTAISET HINNOITTELUEROT Eri toimialoilla hinnoittelutavat poikkeavat toisistaan merkittävästi. Vähittäis- ja tukkukaupassa kustannusrakenteesta suurimman osa muodostavat myyntiä varten hankitut tuotteet, kun taas hissihuoltoja tekevässä työliikkeessä suurin kuluerä on henkilöstön palkat. Teollisessa tuotannossa määräävä kustannus voi olla työstökoneen hankintahinta. Seuraavassa perehdytään eri toimialojen kustannuslaskentaan ja hinnoitteluun. 2.1 Kauppa Kauppa pitää sisällään sekä vähittäis- että tukkukaupan. Nämä ostavat valmiita tavaroita, jotka sitten myydään sellaisinaan eteenpäin. Kaupassa ainoita välittömiä kustannuksia ovat tavarakustannukset. Myyntihinta lasketaan seuraavalla kaavalla. MYYNTIHINNAN LASKENTA = 100 x välittömät kustannukset myyntikateprosentti Usein yrittäjä tekee karkean virheen hinnoitellessaan katetta alhaalta ylöspäin eikä ylhäältä alaspäin, niin kuin pitäisi. Jos yrittäjä olettaa, että 35 % myyntikate saadaan hintaan kertomalla välittömät kustannukset 1,35:llä, jolloin 100 tuotteen hinnaksi tulisi 135. Koska hinta lasketaan ylhäältä alaspäin kaavasta 100 x ( )/135, niin katteeksi tuleekin vain 26 %. Oikea laskutapa on (100 x 100)/(100 35), jolloin hinnaksi tulee 153,85. Rahassa ero on tuntuva. Käytännössä myyntikate vielä putoaa edellisestäkin, sillä hinnasta voidaan antaa alennusta, tuotteesta tulee reklamaatioita ja hävikkiä (myymälävarkaudet, tuotteen rikkoontuminen tai likaantuminen). Kaupan toimialasta riippuen kate vaihtelee n.15 % (autokauppa) n.60 %:iin (muotivaatteet). ESIMERKKI PC - Tarvikeliike ostaa tukkurilta 1500 kappaleen tarjouserän USB -muistitikkuja hintaan ilman arvonlisäveroa. Rahtija pakkauskulut ovat 140 ilman arvonlisäveroa. Yrittäjä päätti, että muistitikut hinnoitellaan kilpailukykyiseksi, mutta katetta olisi saatava 50 %. Lopullinen kate jää kuitenkin tuntuvasti pienemmäksi, sillä tavaraa varastetaan 4 %:a ja kaikista toimista huolimatta 10 % jäi myymättä. Millaiseksi lopullinen myyntikate muodostuu? HINNOITTELULASKELMAT Laskun summa ilman arvonlisäveroa 7500,00 Rahdit ja pakkauskulut 140,00 Välittömät kustannukset 7640,00 Myyntikate 50 % 7640,00 Myyntihinta ilman arvonlisäveroa ,00

5 5 HINNOITTELULASKELMAT Lisätään arvonlisävero 24 % 3667,20 Asiakashinta ,20 Laskennallinen myyntihinta = Asiakashinta/1500kpl 12,63 Pyöristetty myyntihinta 11,90 Myynti yhteensä 1290 kpl (hävikki 210 kpl) ,00 - josta arvonlisäveroa 2971,16 Myyntituotoksi jäi ,83 Myyntikatetta jäi koko erälle 4739,83 - jolloin myyntikateprosentiksi tulee 4739,83/12.379,83 x 100% eli 38,3 % Esimerkki osoittaa, että myyntikatteen asettamisessa on oltava huolellinen. Jos tarvikeliikkeen yrittäjä olisi hinnoitellut oikein tavoitteenaan 50 % myyntikate koko ostoerälle, olisi hintalapun täytynyt olla peräti 14, ALENNUKSET Alennukset syövät tehokkaasti katteen, jolloin muutaman prosentin hinnan lasku vaati paljon lisämyyntiä menetetyn katteen takaisin saamiseksi. Mikäli olet alalla, jossa perinteisesti annetaan alennuksia (esim. huonekalu-, autoja konekauppa) niin jätä tinkivaraa hintoihin. Periaatteena on, että asiakkaat, jotka helpottavat ja vähentävät myyntityötä, ovat oikeutettuja alennukseen. Tällaisia asiakkaita ovat mm. suuria määriä kerralla ostavat asiakkaat kanta-asiakkaat asiakkaat, jotka ostavat sesonkimyynnin ulkopuolisina aikoina (esim. kesärenkaat talvella) eivät ole reklamointi herkkiä (mm. rakennusalalla ja valmistavassa teollisuudessa vaikuttaa paljon) maksavat laskut ajallansa tai heti Alennusmyynti on tapahtuma, jossa kauppa myy loppuun tavarat, joita ei enää aio pitää valikoimassa tai tavaraa on jäljellä enää yksittäiskappaleita. Tällöinkin alennushintaisten tuotteiden menetetty myyntikate tulee saada maksuun normaalihintaisten tuotteiden myynnissä. Kampanjahintoja käytettäessä tavoitteena on pidettävä kokonaismyyntimäärien lisääntymistä ja kampanjan ohessa myytäviä normaalihintaisten tuotteiden myynnin lisääntymistä. Kampanjahinnoittelussa on usein mukana myös tavarantoimittaja antamalla lisäalennuksia kampanjaerälle HÄVIKKI Vähittäiskaupassa kärsitään aina hävikistä. Sitä aiheuttavat myymälävarkaudet, tavaran rikkoontuminen tai tuoretavarassa myyntipäivän ylittyminen. Hävikin määrä voi helposti olla 4 % koko myynnistä. Hävikki on otettava mukaan myyntihintaa määritettäessä. 2.2 Teollisuusyritykset Teollisuusyrityksen tuotehinnoittelu on selkeästi vaikeampaa kuin kaupan alalla, vaikka sielläkin käytetään usein myyntikateperusteista hinnoittelua. Ongelman tuottaa todellisen omakustannushinnan määrittäminen. Jo toiminnassa olevan yrityksen laskelman tekeminen on helppoa verrattuna siihen, että yritys aloittaa toimintansa valmistaen omia tuotteitaan joko tilauspohjaisesti tai myyden omia tuotteitaan suoraan lopulliselle käyttäjälle. Hinnoittelussa on osattava ottaa huomioon välittömien kustannusten lisäksi seuraavat tekijät, jotka kohottavat tehtävän tuotteen hintaa välillisesti. Niiden kustannukset on sijoitettava tuotteen myyntihintaan.

6 6 Ns. yleiskustannuksia ovat mm. seuraavat: kirjanpidon ja palkanlaskennan kustannus varaston, pakkaajan, lastaajan tms. työntekijän ja trukin ja/tai pakettiauton kustannus teollisuushallin kunnossapito ja piha-alueiden puhtaanapito myyntimiehen kustannus suunnittelijan kustannus koneiden huoltokustannukset tilojen lämmitys- ja sähkökulut jne. Kustannukset on siis vyörytettävä tuotteiden hintoihin. Kun kustannukset osataan vyöryttää, voidaan hinnoittelumielessä valmistaa mitä vain toimialan tuotetta. Oleellisinta on tietää, kuinka kauan tuotteen tekemiseen menee aikaa ja paljonko raaka-aineet maksaa. Seuraavassa esimerkissä tutustutaan sisustustuotteita valmistavan yrityksen hinnoitteluun omakustannushinnoitteluperiaatteella ESIMERKKI Tiina on ammattitaitoinen sisustussuunnittelija ja päättää ryhtyä valmistamaan erilaisia sisustustuotteita. Hän omaa myös käytännön työkokemusta sisustustuotteiden valmistamisesta ja myynnistä. Hän tietää alan hintatason ja tuntee tarkkaan kilpailijat sekä heidän hintansa. Niinpä hän on päättänyt perustaa oman liikkeen ja houkutellut mukaan muutamia hyvin tuntemiaan ammattitaitoisia ompelijoita. Seuraavassa laskelma uusien tuotteiden hinnoittelusta ja yrityksen kannattavuudesta. 1. Yleiskustannusten laskenta Kehitysyhtiöltä löytyy tuotantotila, jonka vuokra on vain 4 /neliö. Sadan neliön tilaan sovitetaan neljän hengen tuotanto Tiinan lisäksi. Tiina arvelee ehtivänsä tuotantoon vain neljänneksen työajastaan. Myynti ja hallinto vievät muun työajan. Koneet hankitaan käytettyinä hintaan alv 0 %. Tiina päättää, että koneet on saatava kokonaan maksetuiksi neljässä vuodessa. Työntekijäiden palkaksi on sovittu 12 /tunti. Palkkaa Suomessa pitää maksaa 2150 tunnista, ja kun lomat vähennetään, niin nettotyöajaksi jää 1750 tuntia. Itse ommellessaan Tiina ajattelee tyytyvänsä samaan palkkaan. Vuosikustannukset ovat seuraavat. työvoima 4,25 henkilöä x tuntipalkka 12 x 2150 tuntia x sotumaksut 1,35 = koska sairaustapauksia teollisuudessa on 8 % työajasta, on se huomioitava = teollisuushallin vuokra 400 x 12 kuukautta = 4800 sähkö 200 /kk x 12 kuukautta = ompelukoneiden pääomakulut lasketaan annuiteettilaskelmalla. Koroksi tulee asettaa toivottu sijoitetun pääoma tuotto 15 %, hankintahinta 35000, jälleenmyyntiarvo 0 euroa. Vuotuiseksi pääomakuluksi tulee koneet vaativat huoltoa ja varaosia, neuloja yms. Varataan 20 % pääomakuluista = lisäksi kirjanpito ja konttorikulut, palo- ja vastuuvakuutukset sekä myyntimatkojen kulut, arvio ompelijan palkan lisäksi Tiina toivoo saavansa alkuvaiheessa kuukausipalkan x 1,35 = vuodessa. ESIMERKKI YLEISKUSTANNUSTEN LASKENTA KUSTANNUSTEKIJÄ KUSTANNUS VUODESSA 1. Työntekijöiden palkat sivukuluineen Poissaolokustannukset Teollisuushallin vuokra Teollisuushallin käyttökulut Ompelukoneiden pääomakulut Koneiden ylläpitokulut 2920

7 7 7. Toimisto yms. kulut Yrittäjän palkka KUSTANNUKSET YHTEENSÄ KUSTANNUS TYÖTUNTIA KOHDEN ON /(4,25 X 1750 TUNTIA) = 30,73 2. TUOTTEEN MYYNTIHINNAN VOI LASKEA KAHDELLA ERI TAVALLA Tiina ryhtyy laskemaan yhden vakiotuotteen omakustannehintaa kulurakenteensa mukaan. RAAKA-AINEET YKSIKKÖHINTA ALV 0 % MÄÄRÄ HUKKA-% YHTEENSÄ Kangas A 20,00 0,2 M2 3 4,12 Napit 0,10 8 KPL 0 0,8 Tuotemerkki/tuotetiedot 0,2 Työkustannukset 15 minuuttia eli 30,73 /h 7,68 Tuotteen hinta ilman voittoa 12,80 Suomalaiset yritykset tuottavat voittoa keskimäärin 4-15 %, joten Voittoa Tiina hakee 15 % jolloin myyntihinnaksi tulee 12,80 x 100/(100-15) = 15,05. SAMAN TUOTTEEN MYYNTIHINNAN LASKENTA MYYNTIKATTEELLA LASKETTUNA Valmistavan teollisuuden myyntikate tulee olla vähintään 30%, jota Tiina käyttää laskelmassaan. Laskelma näyttää seuraavalta: RAAKA-AINEET YKSIKKÖHINTA ALV 0 % MÄÄRÄ HUKKA-% YHTEENSÄ Lanka A 20,00 0,2 m2 3 4,12 Napit 0,10 8 kpl 0 0,8 Tuotemerkki/tuotetiedot 0,2 Välittömät työkustannukset 12 /h 1/4 h eli 15 min. sotukerroin 1,65 4,95 VÄLITTÖMÄT VALMISTUSKUSTANNUKSET 10,07 Kun myyntikatevaatimus oli 30 %, on hinta (100 x välittömät kustannukset)/ (100 MYYNTIKATE) eli (100 x 10,07)/(100 30) = 14,38. Katteella laskettu myyntihinta on edullisempi kuin myyntikatteen mukaan laskettuna. Tiina miettii hintaa asiakkaan kannalta sillä hän tietää vähittäiskaupan hakevan tuotteesta 50 % myyntikatetta jolloin hinta kerrotaan kahdella. Tällöin vähittäismyyntihinnaksi tulee arvonlisäveron jälkeen 35,66-36,33 eli myyntihinnaksi jällenmyyjä hinnoittelee 35, Tuotteen lopullisen hinnan määrittäminen Tuotteen lopullisen myyntihinnan määrittäminen on vaikea tehtävä. Tiinan pitää tietää, millä hinnalla vähittäiskauppa pystyy tuotteen myymään, kuinka pitkä on tuotteen elinkaari, kuinka nopeasti on löydettävä uusia tuotteita ja mitä kilpailijat tekevät. Pääkilpailija on oma työnantaja, jolla on Tiinan ansiosta hyvä jälleenmyyjäverkosto. Tiina tietää, että uuden tuotteen on oltava selkeästi parempi päästäkseen myyjän hyllyyn. Kun muut argumentit ovat alussa vähissä, kiinnittyy kauppiaan huomio hintaan.

8 SARJATUOTANNON HINNOITTELU JA VOLYYMIN VAIKUTUS TUOTTEEN HINTAAN Sarjatuotteita valmistavan yrityksen tuotevalikoima muodostuu useista erilaisista tai kokoisista, mutta samaan tuotesarjaan kuuluvista tuotteista. Sarjatuotantolaitoksen kustannustekijät ovat seuraavat: Taulu 1: Tuotantoyrityksen kustannusjakauma KUSTANNUSLAJI KUSTANNUSTEKIJÄT KUSTANNUSNIMIKE KUSTANNUSTEN KANTAJA Välittömät valmistuskulut Raaka-aineet ja osat Tuotantotyöntekijät Raaka-ainehävikki Välittömät valmistuskustannukset Tuotteiden valmistuskustannukset Hankintakustannukset Ostohenkilöstö Varastotyöt Raaka-aineiden yleiskustannuslisä Tuotteiden valmistus-kustannukset Valmistuksen yleiskustannukset Tuotantojohto Työnjohto Tuotantosuunnittelu Tuotesuunnittelu Tuotannon energiakulut Tehdaskunnossapito Tuotantovälineiden hankinta- ja ylläpitokulut Valmistuksen yleiskustannuslisä Tuotteiden valmistuskustannukset YLLÄ MAINITUT KUSTANNUKSET YHTEENSÄ = TUOTTEEN HINTA VALMISTEVARASTOSSA Myynnin yleiskustannukset myyntihenkilöstö markkinointikulut Myynnin yleiskustannuslisä Tuotteen myyntihinta Hallinnon yleiskustannukset Yritysjohto Taloushallinto Kiinteistöjen ja konttorin hankinta- ja ylläpitokulut Konttoritilojen energiakulut VOITTOTAVOITE Hallinnon yleiskustannuslisä Tuotteen myyntihinta KAIKKI YLLÄ MAINITUT KUSTANNUKSET YHTEENSÄ = TUOTTEEN MYYNTIHINTA Seuraavassa esimerkissä tarkastellaan venttiileitä valmistavan tehtaan hinnoittelua. ESIMERKKI Valve Oy valmistaa LVI -venttiileitä. Koska tuotantoa tehdään sarjatyönä, on lähtökohdaksi laskettu tietty vuosittainen kapasiteetti, joka täytyy saavuttaa kokonaisliikevaihdon aikaansaamiseksi. Jos kapasiteetin käyttöaste on alhaisempi kuin laskennallinen, johtaa se vääjäämättömästi tappiolliseen lopputulokseen. Laskelmissa lähdetään varalta siitä tilanteesta, että kapasiteetista saadaan myydyksi vain 80 %. Näin varmistutaan ainakin riittävän korkeasta hinnasta. Eri asia on, saadaanko markkinoilta laskettua hintaa. Varmuusvaraa kuitenkin jää.

9 9 HINNOITTELULASKELMAT Koska tuotevariaatioita on kymmeniä, on tarpeettoman vaikeaa ryhtyä laskemaan omakustannushintaa jokaiselle erikokoiselle lämmönvaihtimelle. Valitaan laskennan perusteeksi myydyin koko, ja oletetaan valmistettavan sitä koko vuosi. Tämä on viisasta mm. siksi, että myydyin kokoluokka on luultavasti myös kilpailluin hinnaltaan. Jos tämän tuotteen myyntihinta on kilpailukykyinen, ollaan kannattavuusuralla edellyttäen, että laskennallinen kapasiteetti saadaan myytyä. Seuraavassa taulukossa tarkastellaan yrityksen kustannusten ja liikevaihdon muuttumista eri käyttöasteilla. KUSTANNUKSET KÄYTTÖASTE 80 % 100 % 120 % 1. Välittömät valmistuskulut (muuttuva) - raaka-aineet ja osat tuotantotyöntekijjöiden palkat muut muuttuvat valmistuskulut Hankintakustannukset (kiinteä) osuus välittömistä valmistuskuluista = raaka-aineiden yleiskustannuslisä 5,7 % 4,5 % 3,8 % 3. Valmistuksen yleiskustannukset (kiinteä) osuus välittömistä valmistuskuluista = valmistuksen yleiskustannuslisä 10,8 % 8,6 % 7,2 % VALMISTUSKUSTANNUKSET Hallinnon yleiskustannukset osuus valmistuskustannuksista = hallinnon yleiskustannuslisä 16,9 % 13,9 % 11,8 % 5. Myynnin yleiskustannukset osuus valmistuskustannuksista = myynnin yleiskustannuslisä 18,6 % 15,3 % 13,0 % YRITYKSEN LIIKEVAIHTO Suhteellinen liikevaihto ,8 131,7 Laskentataulukko osoittaa selkeästi, kuinka suuri merkitys tuotannollisessa yrityksessä on käyttöasteella. Käyttöasteen noustessa 80 prosentista 100 prosenttiin nousee liikevaihto 15,8 prosenttia. Liikevaihtoa syntyy euroa enemmän, joka siirtyy suoraan tuloslaskelman alimmalle eli voittoriville! Tuloverotus syö osan voitosta, mutta siitäkin huolimatta merkitys on melkeinpä ratkaiseva. Käytännössä 100 % käyttöasteeseen pääseminen on lähes mahdotonta, sillä esim. sairaustapaukset verottavat tehoa. Yli 100 prosentin käyttöaste taas tarkoittaa ylitöitä tai esim. toisen työvuoron käyttöönottoa. Yksittäisen tuotteen hinnoittelu voidaan laskea em. taulukossa olevien yleiskustannusten prosenttiosuuksien avulla. Kun tunnetaan tuotteen välittömät valmistuskustannukset (raaka-aineet ja osat, tuotantotyöntekijäin palkkakulut ja muut muuttuvat valmistuskulut), voidaan tuotteen myyntihinta laskea seuraavasti: TUOTTEEN MYYNTIHINNAN MÄÄRITTÄMINEN YLEISKUS- TANNUSLISIEN AVULLA KÄYTTÖASTE 80 % 100 % 120 % 1. Välittömät valmistuskulut 10,30 10,30 10,30 2. Raaka-aineiden yleiskustannuslisä 0,58 0,47 0,39 3. Valmistuksen yleiskustannuslisä 1,11 0,89 0,74 TUOTTEEN VALMISTUSKUSTANNUKSET 12,00 11,66 11,43 4. Hallinnon yleiskustannuslisä 2,03 1,62 1,35 5. Myynnin yleiskustannuslisä 2,24 1,79 1,49 TUOTTEEN MYYNTIHINTA ALV 0 % 16,26 15,07 14,27 Suhteellinen hinta ,7 87,8 TEOLLISESSA TOIMINNASSA ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ SEURATA KÄYTTÖASTETTA ETENKIN SILLOIN, KUN HINNOITTELU ON PERUSTUNUT LÄHES 100 % KÄYTTÖASTEESEEN. JOS TILAUSKANTA OSOITTAA KÄYTTÖASTEEN LASKEVAN ALLE HINNOITTELUTASON, ON NOPEASTI LEIKATTAVA KUSTANNUKSIA JA/TAI TEHOSTETTAVA MARKKINOINTIA.

10 JAKELUKANAVAT HINNOITTELUSSA Koska ilmaista työtä ei ole (maksutonta voi kyllä olla), on tuotteen saattamisesta lopullisella käyttäjälle maksettava jotain jokaiselle välittävälle jakeluportaalle. Tällöin varsinkin kuluttajatuotteissa tuotteen vähittäismyyntihinta voi tehdashintaan nähden olla jopa viisinkertainen. Seuraavassa taulukossa tarkastellaan eri asioita tavaran tuottajan kannalta. Huomioitavia seikkoja myyntikanavaa suunniteltaessa tuottajan kannalta tarkasteltuna: MYYNTIPROSESSI -VAIHTOEHDOT Tuottaja -> käyttäjä Tuottaja -> tukkukauppa -> vähittäiskauppa -> käyttäjä Tuottaja -> vähittäiskauppa -> käyttäjä Tavaran liikkuminen tuottaja -> käyttäjä 1) tuottaja -> tukkukauppa -> vähittäiskauppa -> käyttäjä 2) tuottaja -> vähittäiskauppa -> käyttäjä 1) tuottaja -> vähittäiskauppa -> käyttäjä 2) tuottaja -> käyttäjä 3) tuottaja -> käyttäjä Rahan liikkuminen käyttäjä -> tuottaja tukkukauppa -> tuottaja vähit.kauppa -> tuottaja Luottoriski tuottaja tukkukauppa vähittäiskauppa Tuottajan osuus myyntihinnasta yleensä 100 % Tavaran liikkeen mukaan 1) % 2) % 3) % Tavaran liikkeen mukaan 1) % 2) % Myyntitapahtumasta vastuussa tuottaja vähittäiskauppa vähittäiskauppa 2.3 Palveluyritykset Palveluyritys valmistaa asiakkaalleen palvelun, joita ovat esim. asianajotyöt, kirvesmiestyöt, siivous, kirjanpito, mainostoiminta jne. Yleisimmin palveluyrityksen hinnoittelu perustuu työntekijän työhön käyttämään aikaan ja työntekijälle maksettavaan palkkaan. Lisäksi veloitushinnassa otetaan huomioon työn sesonkiluontoisuus ja toiminnan käyttöaste. Vesibussiyrittäjän on kerättävä vuosiansionsa muutaman kesäviikon aikana. Kaikki sesongin ulkopuolinen myynti on ylimääräistä, jolloin sitä kannattaa myydä huonommallakin hinnalla. Kotitalousvähennys kannattaa hyödyntää hinnoittelussa ja palvelujen myynnissä Valtion kädenojennus palveluyrityksille on kotitalousvähennys, jolloin kotitaloudet voivat vähentää kuluja tehtävästä työstä (ei tarvikkeista eikä matkakuluista). Vähennykseen oikeuttavia töitä ovat esim. kodin kunnossapitoja perusparannustyöt, tietotekniikan asennus- ja neuvontapalvelut, siivoustyöt ja lasten hoito. Koneiden ja laitteiden korjaus ei kuulu kotitalousvähennyksen piiriin. Palveluyrityksen pitää harjoittaa veronalaista toimintaa ja olla merkitty ennakkoperintärekisteriin. KOTITALOUSVÄHENNYS 2013 Vähennyksen suuruus arvonlisäverollisesta työkorvauksesta on 45 %. Vähennyksen suuruus on korkeintaan 2000 / henkilö eli perhe voi vähentää yhteensä Vähennyksen omavastuu on 100 /henkilö. KOTITALOUSVÄHENNYS 2014 Vähennyksen suuruus arvonlisäverollisesta työkorvauksesta on 45 %. Vähennyksen suuruus on korkeintaan 2400 / henkilö eli perhe voi vähentää yhteensä Vähennyksen omavastuu on 100 /henkilö. Tuntihinnan yksinkertaisin laskusääntö: Jos yrityksellä ei ole konekantaa ja myydään pelkkää työpanosta, on arvonlisäverollinen veloitustuntihinta 3 x työntekijän tuntipalkka. Jos yrityksellä on lisäksi konekantaa ja työkaluja tai työhön kuluu jotain tarveaineita, on arvonlisäverollinen veloitustuntihinta 4 x työntekijän tuntipalkka.

11 11 ESIMERKKI Kirvesmies myy omalla toiminimellään työpanoksensa sillanrakennustyömaalle. Kirvesmiehen palkka on 16 euroa, joten urakoitsijalta laskutetaan 64 euroa tunnilta sisältäen arvonlisäveron. Urakoitsija edellyttää, että kirvesmiehen perustyökalut, mittalaitteet yms. omasta takaa. Laskutustuntihinta 4 x 16 euroa/tunti = 64 euroa/tunti sis. arvonlisäveron YHDEN HENKILÖN TYÖLIIKE Edellisessä esimerkissä veloitushinta laskettiin karkeasti yksinkertaistaen. Seuraavassa perehdytään tuntihinnan laskentaan todellisiin kustannuksiin perustuen. Laskenta kulkee seuraavasti 1) Todellisen työajan selvittäminen Tuntihintaa laskettaessa suurimmat virheet tehdään laskutukseen oikeuttavan ajan arvioinnissa. Suomalainen 8 tunnin työpäivää tekevän työntekijän todellinen työssäoloaika on 1750 tuntia, mutta palkka hänelle maksetaan 2150 tunnilta. Todellinen tehollinen työaika jää vielä huomattavasti työssäoloaikaan alhaisemmaksi ollen vain n. 70 %. Laskennan pohjana käytetään 1300 laskutustuntia vuodessa. Tällä tuntimäärällä on saatava katettua kaikki yritystoiminnan kustannukset ja saatava yrittäjälle palkka. 2) Palkkatason asettaminen Palkkatason asettamisessa on perusteltua lähteä samasta työstä työntekijälle maksettavasta palkasta. Em. paremman palkkatason tavoittelu edellyttää myös laadullista tms. eroa tavanomaiseen verrattuna. Palkka lasketaan luonnollisesti kaikille 2150 tunnille ja sosiaaliturvamaksukerroin 1,3 lisäksi. Yrittäjän palkka = ammattimiehen tuntipalkka x 2150 tuntia x 1,3 Laskelmissa vuosipalkka otetaan mukaan kiinteänä kuluna, sillä yrittäjän joutuu nostamaan itselleen palkkaa yrityksestään kaikkina vuodenaikoina työtilanteesta riippumatta. 3) Vuositason kiinteiden kulujen selvittäminen Yrityksellä on joukko kustannuksia, jotka on maksettava työtilanteesta riippumatta. Tiedot löytyvät toteutuneesta tilinpäätöksestä tai yritystoiminnan alussa laaditusta Yritystulkki YT4 Taloussuunnitelmasta. 4) Korkokulujen selvittäminen Laske ottamiesi lainojen vuotuiset korkokustannukset pankkikuluineen. Tiedot löytyvät toteutuneesta tilinpäätöksestä tai tulosennusteesta. 5) Poistojen selvittäminen Kaikki käyttöomaisuus on kuluvaa, jota on uudistettava tai korjattava määräajoin. Vuotuisten poistojen määrä on siis otettava huomioon hinnoittelussa, sillä niiden poisjättäminen merkitsee liian alhaista hintaa. Rahaa ei kerry uusintainvestointeihin tai uudistuksessa syntyvän velan maksuun. Huomaa, että poiston suuruus ei ole saman kuin lainan takaisinmaksuaika. Varsinkin liiketoiminnan alussa otetaan pitkien takaisinmaksuaikojen lainoja, jopa pitempiä, kuin mitä laitteiden kuluminen edellyttäisi. Paras tapa yrityksen talouden hallinnassa on, että lainan lyhennysaika ja koneen poistoaika ovat samanpituiset. 6) Voittotavoitteen määrittäminen Yrityksen tuotoksi ei riitä pelkkä palkka. Yrittäjä on ottanut riskiä, ehkä sijoittanut aiemmin ansaitsemiaan rahoja yritykseen, joille on saata kohtuullinen korko. Suomalaisten huippuyritysten vuosivoitto on lähes 20 %, mutta keskiarvo lienee 4 5 % vaiheilla. 7) Katetarve Edellä mainittujen kohtien yhteenlaskettu summa ilmoittaa katetarpeesi eli summan, joka sinun on yrittämisellä hankittava pysyäksesi tavoitteissasi. Palveluyrityksessä kate syntyy hinnoittelemalla laskutettavat työtunnit riittävän korkeiksi. Jos toimintaan liittyy välitettävää tai tavaroita, jotka myydään asennettuna, on niistä saatava myyntikate osaltaan vähentämässä työstä tarvittavaa katetta. Toisaalta tarvikkeiden ostaminen ja edelleen myyminen sitoo rahaa, jolle on saatava korko. 8) Palveluyrityksen arvonlisäveroton minimituntihinta = katetarve / laskutettavat tunnit

12 12 ESIMERKKI Kirvesmies Erkki Lehtinen on työskennellyt pitkään rakennusliikkeessä ja on ollut mukana tekemässä lähes kaikkia rakennustöitä. Erkki on kypsynyt ajatukseen ryhtyä itsenäiseksi rakennusyrittäjäksi, jonka toimintaajatuksena on tehdä rakennusten peruskorjauksia, vakuutusyhtiöiden kosteusvaurioremontteja ja omakotitalojen laajennuksia toimialueena oma asuinkunta. Hän suunnittelee varustavansa pakettiauton työvälineillä. Erkki ryhtyy laskemaan veloitustuntihintaa. Yksinyrittäjän ongelma on laskutettavien tuntien pitäminen riittävän korkealla tasolla. Kirvesmieheltä kuluu työaikaa hukkaan työkaluhuollossa, tilitoimistokäynneissä ja auton kunnossapidossa. Myös työmaalta toiselle siirtymiseen menee aikaa, sillä työtä ei aina voida muiden urakoitsijoiden vuoksi tehdä yhtäjaksoisesti ilman keskeytyksiä. Tuntimittarin voi käynnistää vasta, kun on päässyt työmaalle. Kahvi- ja ruokatauotkin tuppaavat venähtämään pitkiksi tuttujen omatoimirakentajien kysellessä ammattimiehen neuvoja. KUSTANNUSLASKELMA 1. VUOSI ERKIN BRUTTOTULOTAVOITE palkan perusteena olevat vuosityötunnit vuodessa bruttotuntipalkka euroa/tunti 14 - Laitehankintoihin otetun lainan lyhennykset ja korot lainan pääoma nostohetkellä lainan vuosikorko (annuiteetti- eli tasaerälaina) 5,0 % - sovittu takaisinmaksuaika kuukausina 60 YRITYKSEN NETTOTUOTTOTAVOITE KIINTEÄT KULUT (ilman arvonlisäveroa ) Yrittäjäeläkemaksu alennusta ei huomioida hintaa vääristävänä tekijänä 23,7 % - eläkkeen perusteena oleva YEL -vuosipalkka (Yrittäjäeläkkeen ansiotaso on liian pieni) Muut vakuutukset yrittäjän tapaturmavakuutus n. 1,7 % YEL -palkasta yrittäjän henkivakuutus muut yrittäjien vakuutukset 340 Pakettiauton rahoitusleasingvuokrat (Ostettu rahoitusleasingillä eli auto on oma kolmen vuoden päästä) käytetyn auton hinta leasingin vuosikorko-% 6 % - sovittu takaisinmaksuaika kuukausina 36 Työkalut, työvaatteet 660 Tietoliikenne- ja pankkiyhteyskulut nettiliittymämaksut, postimaksut, pankkiyhteyskulut 552 Kirjanpito 480 Toimistokulut 240 Matkakulut kilometrikorvaus / km (omakustannushinta, kattaa käyttökulut esim. polttoaine, huollot, vakuutus) 0,30 Markkinointi (Paikallislehti mainos 1xkk, palveluhakemistoilmoitus. Käyntikortit painatettu ja pakettiauton teippaus) 1 100

13 13 KUSTANNUSLASKELMA 1. VUOSI Lehdet ym. sellaiset (päivälehti ja ammattilehdet) 500 Muut kulut yrittäjäjärjestön jäsenmaksut Veronmaksajat ry:n jäsenmaksu 60 - muut kulut 500 KIINTEÄT KULUT YHTEENSÄ MYYNTIKATETARVE = LIIKEVAIHTOTARVE Arvonlisävero 24 % KOKONAISMYYNTI / LASKUTUS jos laskutustunteja 1300 vuodessa, niin verollinen laskutustuntihinta on 51,00 (50,72 ) - jos laskutustunteja 1500 vuodessa, niin verollinen laskutustuntihinta on 44,00 (43,96 ) Laskutustuntien määrällä ratkaiseva merkitys tuntihinnan suuruuteen! PALVELUYRITYS, JOSSA ERIPALKKAISTA TYÖVOIMAA Erilaista palkkaa ansaitsevien työntekijäin hinnoittelu perustuu työllistämisajatukseen eli asiakas maksaa sen mukaan, minkä verran on kunkin työntekijän palveluita käyttänyt. Kaikki yrityksen kustannukset kohdistetaan mahdollisimman oikeudenmukaisesti kullekin työntekijälle. Seuraavassa esimerkissä tarkastellaan tilitoimiston hinnoittelua. ESIMERKKI Tilivarma Oy on tavanomainen Suomalainen tilitoimisto. Yritys ei varsinaisesti ole erikoistunut mihinkään taloushallinnon erikoisalaan, vaan palvelee oman paikkakuntansa pienyrittäjäkuntaa ja viljelijöitä suorittamalla tavanomaisia kirjanpitotöitä ja laskemalla yritysten henkilökunnan palkkoja. Yrityksessä työskentelee omistajatoimitusjohtaja, 5 kirjanpitäjää ja yksi toimistoapulainen. Kirjanpitäjät hoitavat peruskirjanpidon ja palkanlaskennan, toimitusjohtaja valmistelee tilinpäätökset ja veroilmoitukset sekä hoitaa hallinnon. Toimistotyöntekijä huolehtii toimistorutiineista. KUSTANNUSLAJIT KUSTANNUSPAIKAT JA VUOSIKUSTANNUKSET KIRJANPITO TILINPÄÄTÖS ATK HALLINTO YHT 1. Palkat ja sotu toimitusjohtaja /80 % /20 % - 5 kirjanpitäjää /100 % - toimistotyöntekijä /100 % 2. Vuokrat ja siivous yleiststo + aulatilat / 30 m2 - toimitusjohtaja / 30 m2 - ATK ja arkisto 2160 /30m2 - kirjanpitäjät /100 m2 3. Atk-leasing ja huolto Atk-tarvikkeet Yleiskulut 660 / 30 % / 70 % Poistot /75 % 350 /25 % 1 400

14 14 KUSTANNUSLAJIT KUSTANNUSPAIKAT JA VUOSIKUSTANNUKSET KIRJANPITO TILINPÄÄTÖS ATK HALLINTO YHT YHTEENSÄ Atk-kulujen jako /85 % 1134 /15 % Kulut jaetaan 6 työntekijän kesken Hallintokulujen jako Kulut jaetaan laskutustuntien suhteessa LASKUTUSKULUT LASKUTUSTUNNIT/V tuntia 1240 tuntia 9040 h TUNTIHINNAT 31,18 /tunti 44,13 /tunti Saadut tuntihinnat tarkoittavat, että työntekijjöiden vuosilomat on laskettu mukaan veloitettavaan hintaan. Asiakkaan laskun suuruus määräytyy tehdyn työpanoksen mukaan. 2.4 Asennusliiketoiminnan hinnoittelu Tyypillistä asennusliiketoiminnassa yrityksen liikevaihto muodostuu asennustyöstä ja asennuksen yhteydessä myytävien tarvikkeiden myynnistä. Tarvikkeiden myynti poikkeaa vähittäiskaupasta siinä, että asennettavat tuotteet hankitaan asiakaskohtaisesti. Tuotteita ei vähittäiskaupan tapaan ole hyllyssä pieniä asennustarvikkeita lukuun ottamatta. Vastuu oikean tuotteen tilaamisesta on asennusliikkeellä. Tarkastellaan seuraavan esimerkin valossa asennusliikkeen hinnoittelua. ESIMERKKI KW Sähköasennus Ky on sähköasennusyritys pikkukaupungissa. Omistajayrittäjä tekee suunnitelmat, laskee urakat ja johtaa yritystä. Hänen lisäkseen muita toimihenkilöitä ovat sähköteknikko työnjohtajana ja toimisto/varastotyöntekijä hoitamassa juoksevia talousasioita, puhelinta, varastoa jne. Asentajia on kymmenen, jotka liikkuvat toimipaikalta asennuskohteisiin Sähköasennuksen pakettiautoilla. KUSTANNUSTEKIJÄT 1. Asentajien palkat + sotu 50 % edellisestä HINNOITTELULASKELMA 2. Toimitusjohtajan palkka + sotu ENSIASENNUS 70 % laskutuksesta HUOLTOTYÖ 30 % laskutuksesta josta hallinto- ja toimistotyötä 50 % josta tarjouslaskentaa ja valvontaa 50 % (100 % = ) 3. Työnjohto + sotu 50 % Toimisto/varastotyöntekijä + sotu 50 % Matka ja toimitilakustannukset Poistot koneista ja laitteista Voittotavoite 20 % sijoitetulle pääomalle 20 % x KUSTANNUKSET YHTEENSÄ

15 15 HINNOITTELULASKELMA KUSTANNUSTEKIJÄT Asentajien laskutustunnit yhteensä / vuosi eli 1300 tuntia / asentaja ENSIASENNUS 70 % laskutuksesta osuus 70 % eli tuntia HUOLTOTYÖ 30 % laskutuksesta osuus 30 % eli tuntia 1. Ensiasennustyön hinta Em. taulukosta nähdään, että ensiasennustyön kokonaismenekki on 9100 tuntia. Ensiasennustyön kustannustekijöitä ovat yrityksen kaikki kustannuslajit, mutta toimitusjohtajan tarjouslaskenta ja valvontakustannukset kohdistuvat tälle työlajille kokonaan. Laskutushinta euroa / 9100 tuntia = 51,50 euroa / tunti Valvonta- ja suunnittelutöiden laskuttaminen erikseen saattaisi hinnoitteluteknisesti olla parempi ratkaisu kuin kokonaishinta. Tavallinen tallaaja ei välttämättä tiedä, että sähköistykseen liittyy tarkka lopputarkastus ja selkeät käyttöohjeet piirustuksineen, jotka voisi rajata tarjouksen ulkopuolelle. Tällöin laskutushintaa voisi pudottaa lähes 5 euroa eli laskutushinta olisi vain 46,55 euroa / tunti. Viimeiseen maksuerään sitten lisättäisiin lopputarkastuskulut. 2. Huoltotyön hinta Huoltotyön kustannuksia ei rasita tarjouslaskenta eikä valvontatyö lainkaan. Tällöin Laskutushinta euroa / 3900 tuntia = 48,04 euroa / tunti 3. Ensiasennusurakan tarjoushinnoittelu Yrityksen toimitusjohtaja on saanut pöydälleen urakkatarjouspyynnön pellettilämmitteisestä 10 huoneiston rivitalosta. Kokemuksesta yrittäjä tietää, että tason 2 eli hyvän tason sähköistykseen menee asennustyötä 135 tuntia asuntoa kohti ja tarvikkeisiin ostohintojen mukaan laskettuna euroa. 1. Asennustyö 10 asuntoa x 135 tuntia x 51,50 /tunti = euroa, jolla hinnalla työlle saadaan yrityksen kannalta täysi kate. 2. Tarvikkeiden ostohinnan päälle on laskettava myyntikate, jonka määrää arvioidaan halutun sijoitetun pääoman tuoton mukaan. Vaikka korkotaso onkin maltillinen, on perusteltua saada sijoitetulle pääomalle % vuotuinen tuotto. Kokemuksesta yrittäjä tietää, että aina tulee virheellisiä tuotteita tai asennusvirheitä, joita joudutaan takuuseen korjaamaan. Niitä kuluja ei maksa kukaan, vaan ne on saatava maksuun asiakkaalta. Tällä työmaalla ei voi vedota edes suunnitteluvirheisiin, koska suunnitelmat on tehtävä itse. Tarvikkeiden myyntihinta myyntikatteen laskukaavan mukaan: Myyntihinta = (100 x ostohinta) / (100 myyntikate) = (100 x )/(100-30) = euroa eli myyntikatetta saadaan euroa. Koska rivitalohanke kestää 10 kuukautta, on tuon ajan katetarve euroa x 10 kk/ 12 kk = euroa. Tarvikkeiden hinnaksi tarjoukseen tulee ostohinta euroa + korko euroa = euroa 3. Rahoituskustannuksilla on varsinkin pitkäkestoisella työmaalla merkitystä. Maksupostit kulkevat aina jälkijunassa maksettuihin palkkoihin ja tarvikelaskuihin nähden. Keskimääräiseksi rahoitustarpeeksi tulee 2 kuukautta, jolle korkovaatimus on viivästys-koron verran eli 10 % vuotuista korkoa. Rahoitettava summa = asennustyöt + tarvikkeet sisältäen katteen = euroa, jolle rahoituskulua 10 % x 2 kuukautta / 12 kuukautta = euroa TARJOUSLASKELMAN YHDISTELMÄ 1. Asennustyöt Tarvikkeet Rahoituskustannus Yhteensä = arvonlisävero 24 % e HINTA ASIAKKAALLE

16 16 3. HINNOITTELUN VAIKUTUS KATTEESEEN Hinnoittelulla on ratkaiseva merkitys liiketoiminnan kannattavuuteen. On lyhytnäköistä ajatella, että hintojen alentaminen parantaisi kannattavuutta, vaikka myynti lisääntyisikin. Taloudellisesti olisi kaikkein järkevintä pyrkiä löytämään korkein mahdollinen hintataso, joka yhdistettynä sopivaan työmäärään tuottaa parhaimman kokonaistuloksen. 3.1 Alennusten vaikutus katteeseen ja myyntimäärätarpeeseen Alennukset vaikuttavat erittäin tuhoisasti katteeseen. Jo muutaman prosentin hinnan lasku vaati paljon lisämyyntiä menetettyjen kate-eurojen takaisinsaamiseksi. Alennusten antaminen on myös myyntiteknisesti väärä toimenpide, sillä halpa hinta vääristää hintamielikuvaa ja heikentää yrityksen imagoa. Ihmiset ovat tottuneet ajatukseen, että Halpaa ja hyvää ei saa samassa paketissa. Mikäli hintaa on laskettava, on se tehtävä lisäämällä määrää tai antamalla kylkiäisiä. Tällöin hintamielikuva ei heikkene. ALENNUS % MYYNTIKATEPROSENTTI 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 1 % % % % ,5 % % Oheisesta taulukosta nähdään, että jos 20 % myyntikatteella myytävästä tuotteesta antaa 5 prosentin alennuksen, on myyntiä lisättävä 33 prosenttia saman katerahan ansaitsemiseksi. Esim. Tuotteen hinta on ollut 100 ja sitä on myyty 20 %:n myyntikatteella 100 kappaletta. Päätät laskea hinnan 95 euroon. Jos myynti ei nouse 133 kappaleeseen, olet menettänyt nettorahaa. 3.2 Hinnankorotuksen vaikutus katteeseen ja myyntimäärätarpeeseen Hinnan korotuksella on lähes yhtä nopea vaikutus tuloksen kehittymiseen, kuin edellisessä kohdassa mainitulla hinnanalennuksella oli tuloksen heikkenemiseen. Käytännössä hinnankorotuksen toteuttaminen on vaikeaa, sillä yleiset perusteet hintojen korottamiseen ovat heikot. Inflaatio on vähäinen, korot alhaiset, raaka-aineiden hinnat melko tasaiset ja palkkakehitys maltillista. Samalla tuottavuuden lisäys syö korotustarvetta. Hintoja on syytä nostaa joka vuosi noin 3 prosentilla, sillä inflaatio on olemassa. Jos unohdat hinnankorotukset 3 vuodeksi, on kolmannen vuoden jälkeen antanut 9 prosentin alennuksen. Ansaitaksesi samat kate-eurot on parhaimmassakin tapauksessa myyntiä lisättävä 15 %! Todellisuudessa enemmän, sillä kustannukset ovat tosiaankin nousseet. Seuraava taulukko osoittaa, kuinka paljon myynti saa pienentyä kate-eurojen pysyessä samana. KOROTUS% MYYNTIKATEPROSENTTI 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 1 % % % % ,5 % % Esim. Tuotteen hinta on ollut 100 ja sitä on myyty 15 %:n myyntikatteella 100 kappaletta. Päätät nostaa hinnan 103 euroon. Vaikka myynti laskisi 83 kappaleeseen, säilyisi nettoraha samana. Tuskin myynti kuitenkaan niin paljoa laskee?

17 Varaston kiertonopeuden vaikutus katteeseen Alennusten ja hinnankorotusten ohella kolmas merkittävä vaikutus katteeseen on varaston kiertonopeudella eli sillä ajalla, kuinka nopeasti tavara on varastoon saavuttuaan muuttunut rahaksi. Nopealla tavaran kierrättämisellä vaikutetaan ratkaisevasti käyttöpääoman tarpeeseen ja lainarahalla toimivan yrityksen rahoituskulut pienentyvät oleellisesti. Kiertonopeuteen vaikuttaa myös ostoerän suuruus. Nopeinta varaston kierto on ruokaravintolatoiminnassa, jossa liha saapuu aamulla keittiölle ja rahaksi se on muuttunut jo iltapäivään mennessä. Laskun maksuaika on kuitenkin 7 päivää. Esim. Vertaillaan seuraavassa kahden samanhintaisen tuotteen katerahan määrää suhteessa kiertonopeuteen. ESIMERKKI Vertaillaan kahden erihintaisen tuotteen katerahan määrää suhteessa kiertonopeuteen. Kauppiaan vaihtoehtoja ovat ottaa myyntiin erä hyväkatteisia design-valaisimia pieni erä tai suuri erä huonompikatteisia bulkkivalaisimia. Kalliin tuotteen kiertonopeus on 180 päivää ja halvan 30 päivää. Esimerkki osoittaa, että käyttämällä sama ostosumma halvempaan ja pienikatteisempaan tuotteeseen saadaan suurempi tuotto. TUOTE 1 TUOTE 2 Ostohinta Myyntihinta Myyntikate 139 /37,6 % 129 /34,9% Ostoerä 100 kpl 10 kpl Tuottovaatimus sijoitetulle pääomalle 15 % (15 % korko x keskimääräinen varasto) 1725 /vuosi 180 /vuosi Oheisesta taulukosta nähdään, että jos 15 %:in myyntikatteella myytävän tuotteen hintaa korotetaan 3 %, saa myynti pienentyä 17 % ja kateraha säilyy entisenä. Vuosimyynti 100 kpl 100 kpl Kiertonopeus 180 pv 36 pv Rahtikulut 2 x 50 = x 15 = 150 Katetuotto vuodessa varaston korkokulu + rahti VUOSIKATETUOTTO ESIMERKKI Vertaillaan kahden samanhintaisen tuotteen katerahan määrää suhteessa kiertonopeuteen. Kauppiaalle tarjotaan mahdollisuutta ostaa tuotetta suurissa erissä, jolloin hän saa paljousalennusta. Toinen vaihtoehto on ostaa pienemmissä erissä, mutta pienemmällä katteella. Esimerkki osoittaa, että ostamalla suuri kertaostos paremmalla katteella ei korvaa menetettyä varastointi- ja rahoituskustannusta. Kun lisäksi otetaan huomioon muodin tai trendin muuttumisen, rikkoutumisen jne. riskit, ei varastoon ole järkevää ostaa tavaraa seisomaan pitkäksi aikaa. Design-valaisin Bulkkivalaisin Ostohinta 80 7,10 Myyntihinta 169 9,90 Myyntikate 109 /64,5% 2,80 /28,3% Ostoerä 50 kpl/ kpl/4000 Tuottovaatimus sijoitetulle pääomalle 15 % (15 % korko x keskimääräinen varasto) 150 / erä 11,70 / erä Kiertonopeus 180 pv 30 pv

18 18 Rahtikulut Katetuotto myyntierästä varaston korkokulu + rahti ,70 VUOSIKATETUOTTO Nopea varaston kierto korvaa pienen kateprosentin, jos rahoituskulut ovat korkeat.

19

YT20 HINNOITTELUN PERUSTEET

YT20 HINNOITTELUN PERUSTEET YT20 HINNOITTELUN PERUSTEET kosek.fi 2(20) HINNOITTELUN PERUSTEET SISÄLTÖ 1. MYYNTIHINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 3 1.1 Kilpailijoiden hinnat 3 1.2 Omakustannusarvo 3 1.3 Hintajousto eli hintaherkkyys 3 2.

Lisätiedot

YT20 HINNOITTELUN PERUSTEET

YT20 HINNOITTELUN PERUSTEET YT20 HINNOITTELUN PERUSTEET HINNOITTELUN PERUSTEET SISÄLTÖ 1. MYYNTIHINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 3 1.1 Kilpailijoiden hinnat 3 1.2 Omakustannusarvo 3 1.3 Hintajousto eli hintaherkkyys 3 2. TOIMIALAKOHTAISET

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTI KOULUTUS HINNOITTELU Erkki Viero HINNOITTELU TAVOITTEET SISÄLTÖ OPETTAA KUSTANNUS- VASTAAVAA HINNOITTELUA

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g?

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g? PERUSPROSENTTILASKUT Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g? Kuinka paljon 12 % on 350 grammasta? 350 g 12 % % g 12 x 100 350 12 x 100 350 100

Lisätiedot

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 1 Alustavan liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on jäsentää ja selventää aiotun yritystoiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdollisuuksia. Liiketoimintasuunnitelma

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Mertim Oy Tapio Sipponen 3.5.2005 1(6) MYYNNIN JA TUOTANNON BUDJETOINTI. Myynnin budjetointi

Mertim Oy Tapio Sipponen 3.5.2005 1(6) MYYNNIN JA TUOTANNON BUDJETOINTI. Myynnin budjetointi Tapio Sipponen 3.5.2005 1(6) MYYNNIN JA TUOTANNON BUDJETOINTI Myynnin budjetointi Myyntiä budjetoitaessa arvioidaan yhdessä myyntimääriä ja myyntihintoja tuoteryhmittäin tai tuotteittain. Asiakasbudjetit

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Hinnoittelu kannattavuuden perusta Lasse Karjalainen, Simulo Oy (lasse.karjalainen@simulo.fi, 0400 716 420)

Hinnoittelu kannattavuuden perusta Lasse Karjalainen, Simulo Oy (lasse.karjalainen@simulo.fi, 0400 716 420) Hinnoittelu kannattavuuden perusta Lasse Karjalainen, Simulo Oy (lasse.karjalainen@simulo.fi, 0400 716 420) Hinnoittelu ja markkinointi Talouden osaaminen ja suunnittelu tuo ryhtiä hinnoitteluun Tulostavoitteet

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS YT2 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LITE Tämä työkirja on tarkoitettu yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille ja soveltuu parhaiten

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN Liiketoimintasuunnitelman laatimisesta yleisesti 1. Yritysidea 2. Tuotteet ja/tai palvelut 3. Asiakashankinta ja markkinoiden selvittäminen 3.1 Asiakkaat (kohderyhmä)

Lisätiedot

Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa

Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä - sovellusten taustaa Jouni Sakki Oy tel. +358 50 60828 e-mail: jouni.sakki@jounisakki.fi www.jounisakki.fi B-to-b tilaus-toimitusketju (Supply

Lisätiedot

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet Visma Netvisor Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen CRM JA MYYNTI PROJEKTINHALLINTA TYÖAIKA JA KULUT AUTOMATISOITU LASKUTUS RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

Oy Yritys Ab ( Osasto TEK (10) ) 1.1.2010-31.12.2010 (TALGRAF ESITTELY) BUD - 1 - edelliset vuodet,bud ja ennuste, 6.4.2012

Oy Yritys Ab ( Osasto TEK (10) ) 1.1.2010-31.12.2010 (TALGRAF ESITTELY) BUD - 1 - edelliset vuodet,bud ja ennuste, 6.4.2012 Oy Yritys Ab ( Osasto TEK (10) ) 1.1.2010-31.12.2010 BUD - 1 - edelliset vuodet,bud ja ennuste, 6.4.2012 9000 9000 8000 8000 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 01121314151617181910

Lisätiedot

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT Ohjeet perustuvat kululajikohtaiseen tuloslaskelmaan. Lisätietoja tuloslaskelmien ja taseiden esittämisestä löydät esim. http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/0/ecd13ea878482b8bc22567da002d67f2/$file/tpyleis.pdf

Lisätiedot

b. Tukiraha, esim starttiraha (työ- ja elinkeinotoimisto) > ei yritystuki, vaan tarkoitettu toimeentulotueksi > harkinnanvaraista n 6 + 6 + 6 kk

b. Tukiraha, esim starttiraha (työ- ja elinkeinotoimisto) > ei yritystuki, vaan tarkoitettu toimeentulotueksi > harkinnanvaraista n 6 + 6 + 6 kk OSA 6: Talousasiaa RAHOITUSLASKELMA osoittaa toiminnan kustannuksia ja investointeja ENNEN toiminnan käynnistymistä / myös toiminnan ALOITTAMISEEN tarvittavia kustannuksia kuvaa sitä, mitä pitää olla hankittuna

Lisätiedot

Tilikartta: Muu yritystoiminta Martti-järjestelmä 2006

Tilikartta: Muu yritystoiminta Martti-järjestelmä 2006 1***** VASTAAVAA 1***** 10**** KÄYTTÖOMAISUUS 1***** 101*** AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 10**** 1010** PERUSTAMISMENOT 101*** VA120 1010 Perustamismenot 1010** D 1011 Perustamismenojen aktivointi 1011 D 22 30

Lisätiedot

Oman työn hinnoittelu. Hinta ja hinnoittelu. Hinnoittelussa huomioitavia tekijöitä. Oikean hinnan määritteleminen

Oman työn hinnoittelu. Hinta ja hinnoittelu. Hinnoittelussa huomioitavia tekijöitä. Oikean hinnan määritteleminen Oman työn hinnoittelu Oikean hinnan määritteleminen Hinta ja hinnoittelu Hinta ilmoittaa tuotteen arvon ( ) luo tuotteelle arvoa (käyttöarvo, status, brandi) on aktiivisinen kilpailun osatekijöitä oma

Lisätiedot

(1) Katetuottolaskelma

(1) Katetuottolaskelma (1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

Koneyrittäjät ja turvetuotanto/-bisnes. 7.11.2006, Pudasjärvi 14.11.2006, Saarijärvi Tomi Salo, toimialapäällikkö

Koneyrittäjät ja turvetuotanto/-bisnes. 7.11.2006, Pudasjärvi 14.11.2006, Saarijärvi Tomi Salo, toimialapäällikkö Koneyrittäjät ja turvetuotanto/-bisnes 7.11.2006, Pudasjärvi 14.11.2006, Saarijärvi Tomi Salo, toimialapäällikkö Koneyrittäjien liitto energia-, maarakennusja metsäalan koneyrittäjien järjestö perustettu

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO

ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUODELLE 2013 1. Yleistä Toimintavuonna 2013 jatketaan osuuskunnan jäsenten aktivointia, jotta kiinteistöt liitettäisiin osuuskunnan vesi-

Lisätiedot

Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö

Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö SAKE 2.0 Suorituskyyn analysointi järjestelmä Tunnuslukujen hyäksikäyttö SAKE 2.0 Suorituskyyn analysointijärjestelmä Tunnuslukujen hyäksikäyttö Siu 1

Lisätiedot

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g?

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g? PERUSPROSENTTILASKUT Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g? Kuinka paljon 12 % on 350 grammasta? 350 g 12 % % g 12 x 100 350 12 x 100 350 100

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä Toiminnan pääpaino on aktivoida osuuskunnan jäseniä liittämään kiinteistönsä osuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon kuluvan

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b )

Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b ) Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b ) Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja kilpailuneutraliteetin valvontaseminaari Helsinki 15.11.2013,Kuntatalo Tero

Lisätiedot

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, 67 + 100000 100667, 67AC.

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, 67 + 100000 100667, 67AC. Kotitehtäviä 6. Aihepiiri Rahoitusmuodot Ratkaisuehdotuksia 1. Pankki lainaa 100000 bullet-luoton. Laina-aika on 4kk ja luoton (vuotuinen) korkokanta 8% Luoton korot maksetaan kuukausittain ja laskutapa

Lisätiedot

Testaa tietosi. 1 c, d 2 a 3 a, c 4 d 5 d

Testaa tietosi. 1 c, d 2 a 3 a, c 4 d 5 d Testaa tietosi 1 c, d 2 a 3 a, c 4 d 5 d Tehtävä 1 En ole. Taseen vastattavaa-puolen tilien ns. normaalisaldot ovat aina tilin kredit-puolella. Esimerkiksi oma pääoma kasvaa kredit-puolella ja oman pääoma

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 Yhteiskunnallinen yritys ja muut yritysmuodot Henkilöyhtiöt Toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiöt Normaali osakeyhtiö Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

Yrityskaupan muistilista

Yrityskaupan muistilista Yrityskaupan muistilista Aloita ajoissa * Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa

Lisätiedot

PALVELUMAKSUT Noudatetaan 1.4.2015 Järvenpään Vesi TJ 1 5.1.2015

PALVELUMAKSUT Noudatetaan 1.4.2015 Järvenpään Vesi TJ 1 5.1.2015 PALVELUMAKSUT Noudatetaan 1.4.2015 Järvenpään Vesi TJ 1 5.1.2015 Vesihuollon kustannusten kattamiseksi Järvenpään kaupungin vesiliikelaitos perii tässä palveluhinnastossa mainittuja maksuja. Verokannan

Lisätiedot

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä.

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. Luento 7 Arvonlisävero: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Ulkomaan rahanmääräiset erät: Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 7a: Arvonlisävero VEROTUKSEN RAKENNE Verotuksen

Lisätiedot

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on Kotitehtävät 4 Ratkaisuehdotukset. 1. Kuinka suureksi 3500000 euroa kasvaa 8 vuodessa, kun lähdevero on 30% ja vuotuinen korkokanta on 10, 5%, kun korko lisätään a) kerran vuodessa b) kuukausittain c)

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

Leena Erola, 26.1.2016

Leena Erola, 26.1.2016 Leena Erola, 26.1.2016 Sisältö Liikeidea ja sen merkitys markkinoinnin päätöksiin Mitä markkinointi on? Markkinoinnin kilpailukeinot Mainonnan ABC Liikeidea Mitä? Kenelle? Miten? = näkemys ja päätös siitä,

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

1 KAUPALLISIA SOVELLUKSIA 7. 1.1 Tulovero 8

1 KAUPALLISIA SOVELLUKSIA 7. 1.1 Tulovero 8 SISÄLTÖ 1 KAUPALLISIA SOVELLUKSIA 7 1.1 Tulovero 8 1.2 Hintaan vaikuttavia tekijöitä 13 - Arvonlisävero 13 - Myyntipalkkio ja myyntikate 15 - Alennus ja hävikki 17 1.3 Indeksit 22 - Indeksin käsite 22

Lisätiedot

Joka yrityksen talouskoulu Lasse Karjalainen, Simulo Oy (lasse.karjalainen@simulo.fi, 0400 716 420)

Joka yrityksen talouskoulu Lasse Karjalainen, Simulo Oy (lasse.karjalainen@simulo.fi, 0400 716 420) Joka yrityksen talouskoulu Lasse Karjalainen, Simulo Oy (lasse.karjalainen@simulo.fi, 0400 716 420) Pienen yrityksen talous lähtökohta ja suunnittelu. Tuloslaskelma. Mikä siinä on tärkeää? Miten tulkitsen

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Prosentti- ja korkolaskut 1

Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti on sadasosa jostakin, kuten sentti eurosta ja senttimetri metristä. Yksi ruutu on 1 prosentti koko neliöstä, eli 1% Kuinka monta prosenttia on vihreitä ruutuja neliöstä?

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma Kysymykset Kakkosvaihde

Liiketoimintasuunnitelma Kysymykset Kakkosvaihde Liiketoimintasuunnitelma Kysymykset Kakkosvaihde Keski-Pohjanmaan Uusyrityskeskus FIRMAXI 26.6.2009 1 1 Perustiedot 1.1 Liikeidea Onko liikeidea kehittynyt suunnitelmien mukaan? Onko tullut uusia liikeidoita?

Lisätiedot

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä.

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. MIKÄ HITAS ON? Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitasin tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille kohtuuhintaisia omistusasuntoja

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 %

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 % SAV Rahoitus Oyj OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1.7. 31.12.2008 osavuosikatsaus (tilintarkastamaton).n osakekohtainen tulos kasvoi 100 % Välitilinpäätös lyhyesti: Voitto ennen veroja oli 413 tuhatta euroa (ed.

Lisätiedot

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS)

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS) Businessteeman yrittäjyyspaja 2013 CrossBorder Citizen Scientists (CBCS) TERVETULOA! Elena Ruskovaara LUT 1 Yrityspajan ohjelmaa ja teemoja Suunnitellaan pienryhmissä kuvitteellinen rajan pinnassa toimiva

Lisätiedot

MENESTY FRIENDTEX MYYJÄNÄ

MENESTY FRIENDTEX MYYJÄNÄ FI MENESTY FRIENDTEX MYYJÄNÄ FRIENDTEX- MYYJÄNÄ SINULLA ON MAHDOLLISUUS MENESTYÄ Friendtex-myyjänä voit itse valita sinulle sopivan myyntimuodon. Tutustu Friendtex- myyjän sopimusehtoihin, niin huomaat,

Lisätiedot

Nykyarvo ja investoinnit, L7

Nykyarvo ja investoinnit, L7 Nykyarvo ja investoinnit, L7 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k n k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... 0 1 2 3 4 5 6... n j netto

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus

Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus Uudet säännökset astuvat voimaan 1.4.2011 Uudistus koskee myös muita yhtiöitä kuin perinteisiä rakennusyhtiöitä. 2 Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus

Lisätiedot

Kotitalousvähennys ja päivähoitopalvelut Palveleva Helsinki -hanke 31.3.2010 Satu Grekin Veroasiantuntija Suomen Yrittäjät ry

Kotitalousvähennys ja päivähoitopalvelut Palveleva Helsinki -hanke 31.3.2010 Satu Grekin Veroasiantuntija Suomen Yrittäjät ry Kotitalousvähennys ja päivähoitopalvelut Palveleva Helsinki -hanke 31.3.2010 Satu Grekin Veroasiantuntija Suomen Yrittäjät ry 8.4.2010 1 Kotitalousvähennys pähkinänkuoressa 1. Kotona 2. Tavanomainen hoito-

Lisätiedot

Maksatko liikaa autoedustasi?

Maksatko liikaa autoedustasi? Maksatko liikaa autoedustasi? Autoedun saajan edut automaattista Paikannin.com -ajopäiväkirjaa käytettäessä: autoedun verotusarvo perustuu todelliseen käyttöön (ks. esimerkkilaskelmat) käyttöedun saajan

Lisätiedot

Omistajanvaihdosilta Akaa 26.11.2013

Omistajanvaihdosilta Akaa 26.11.2013 Omistajanvaihdosilta Akaa 26.11.2013 Yrityskaupan prosessi Pirkanmaan Yritysvälitys Oy Yli sata toteutettua yrityskauppaa Useita yritysoston konsultointeja Lukuisia sukupolvenvaihdoskonsultointeja Rauno

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto

Lisätiedot

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto 1. Osio 3/Tosi; Organisaatiokenttää ei mainita (s.35). 2. Osiot 1 ja 2/Epätosia; Puppua. Osio 3/Lähellä oikeata kuvion 2.1 mukaan (s.30). Osio 4/Tosi (sivun 30 tekstin

Lisätiedot

Hinnastohulinat. ValueFramen käyttäjäpäivät 30.11.2010 Patrik Cederberg, Progresso Oy. Suuntaa menestykseen

Hinnastohulinat. ValueFramen käyttäjäpäivät 30.11.2010 Patrik Cederberg, Progresso Oy. Suuntaa menestykseen Hinnastohulinat ValueFramen käyttäjäpäivät 30.11.2010 Patrik Cederberg, Progresso Oy Esityksen sisältö 1 2 3 4 5 6 7 Hinnastoista yleisesti Erilaiset hinnoittelumallit ja niiden käyttö Palkkalajin käyttö

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASELVITYS TERVA-JUNKO-KEILA

YHTEISTOIMINTASELVITYS TERVA-JUNKO-KEILA YHTEISTOIMINTASELVITYS TERVA-JUNKO-KEILA 1. YLEISTÄ Laskelmat on tehty kassavirtalaskelma perusteisesti. Tarkoituksena selvittää onko mahdollisella yhtiöllä edellytyksiä selvitä investoinneista ja nykyisistä

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

KONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen

KONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen pana KONE Oyj (Konserni) 1.3.213 P - Analyzer Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 Kassakriisin tunnistaminen 51151 1 2 3 4 5 Kumulatiivinen käyttökate 623 2 1 254 1 2

Lisätiedot

Pääpaino kannattavuuteen. Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.2007

Pääpaino kannattavuuteen. Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.2007 Pääpaino kannattavuuteen Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.27 Sisältö Kemiran tammi-maaliskuu Liiketoiminta-alueet tammi-maaliskuu Näkymät 2 Kemiran tammi-maaliskuu Tunnusluvut Q1/7 Q1/6 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

LapTech IT-leasing. Järkevämpi tapa hankkia IT-laiteet yritykselle

LapTech IT-leasing. Järkevämpi tapa hankkia IT-laiteet yritykselle LapTech IT-leasing Järkevämpi tapa hankkia IT-laiteet yritykselle Mitä LapTechin IT-leasing tarkoittaa IT-laitteet, ohjelmistot ja tukipalvelu vuokrataan rahoitusyhtiöltä ennalta sovitun mittaiseksi sopimuskaudeksi

Lisätiedot

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on vuonna 2005 perustettu tekniseen tukkukauppaan ja huoltopalveluihin erikoistunut perheyritys. Päätoimipaikkamme on Vieremällä

Lisätiedot

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä.

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. MIKÄ HITAS ON? Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitasin tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille kohtuuhintaisia omistusasuntoja

Lisätiedot

Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi

Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi Juha Kivirinta Fixcon Mastotie 20 90560 OULU, FINLAND Tel: +358 (0)400 963 960 Tilinpäätösanalyysin tarkoitus - Avustaa päätöksentekotilanteessa:

Lisätiedot

AS Ehitusfirma Rand ja Tuulberg

AS Ehitusfirma Rand ja Tuulberg AS Ehitusfirma Rand ja Tuulberg TASE Vastaavaa (varat) EEK EEK EUR EUR Vaihtuvat vastaavat Rahat ja pankkisaamiset 64572455 85528124 4126932 5466243 Lyhytaikaiset rahoitusinvestoinnit Saamiset ja ennakkomaksut

Lisätiedot

Tämä. Tili-ja kulutusluotot. -aineisto on tarkoitettu täydentämään. Liiketalouden matematiikka 2. kirjan sisältöä.

Tämä. Tili-ja kulutusluotot. -aineisto on tarkoitettu täydentämään. Liiketalouden matematiikka 2. kirjan sisältöä. Tämä Tili-ja kulutusluotot -aineisto on tarkoitettu täydentämään Liiketalouden matematiikka 2 kirjan sisältöä. 1 Sisällysluettelo TILI- JA KULUTUSLUOTOT...3 Esim. 1... 4 Esim. 2... 6 Esim. 3... 7 Esim.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot