Yrittäjä INFO Talouskasvu hakee uusia suuntia. Lue lisää sivulta 8

Transkriptio

1 Länsipohjan Yrittäjät kouluttaa Tilinpäätös- ja veropäivä Yrittäjä INFO Talouskasvu hakee uusia suuntia Lue lisää sivulta 8 Tässä numerossa: Lapin Yrittäjien aluesivut Lapin Yrittäjien puheenjohtaja vaihtuu... 3 Länsipohjan Yrittäjien aluesivut Länsipohjan Yrittäjien jäsenkysely koulutuksesta Toivotamme rauhallista Joulua ja menestyksekästä Uutta Vuotta 2012! Inarin Yrittäjät, Kemijärven Yrittäjät, Kittilän Yrittäjät, Pelkosenniemen Yrittäjät, Posion Yrittäjät, Ranuan Yrittäjät, Rovaniemen Yrittäjät, Sallan Yrittäjät, Savukosken Yrittäjät, Sodankylän Yrittäjät, Tenonlaakson Yrittäjät Enontekiön Yrittäjät, Kemin Yrittäjät, Keminmaan Yrittäjät, Kolarin Yrittäjät, Muonion Yrittäjät, Pellon Yrittäjät, Simon Yrittäjät, Tervolan Yrittäjät, Tornion Yrittäjät, Ylitornion Yrittäjät

2 Yrittäjä. Tätä sopii toivoa. Teemme toiveistasi totta ja vieläpä hyvään hintaan. Kosketusnäyttö & QWERTY-näppäimistö Nokia E7 + Yrittäjän Tasahinta -liittymä min puhetta/kk Uudenlainen tapa käyttää kosketusnäyttöä Nokia N9 + Yrittäjän Tasahinta -liittymä min puhetta/kk 14,50 /kk alk. 23,29 /kk Netti puhelimeen alk. 3,98 /kk Elisa Toimisto 365 alk. 5,55 /kk Varaa aika Yrittäjäpalvelupisteeseen Soita: (ark , pvm/mpm) Osta laitteet kk-maksulla 24 kk:n sopimus: Nokia E ,50 /kk, käteishinta 276. Nokia N9 16 GB 20,29 /kk, käteishinta 486,99. Elisa Yrittäjä tasahinta -liittymään 3000 minuuttia/kk puheluita Elisan, Saunalahden ja Kolumbuksen liittymiin 12kk:n ajan. Ei sisällä puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Ylimenevät puhelut 0,055 /min. Liittymän kk-maksu 3. Puhelut ja tekstiviestit kaikkiin suuntiin 0,055 min/kpl. Puhelun aloitusmaksu 0,072 /puhelu. Elisa Yrittäjä tasahinta -liittymätarjous koskee y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia. Elisa Toimisto 365 aktivointimaksu 27,50 /avaus. Max 50 käyttäjää. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0%.

3 Puheenjohtaja vaihtuu Minulle tulee tämän vuoden lopulla täyteen kuusi vuotta Lapin Yrittäjien puheenjohtajana. Ilmoitinkin vuosikokouksessa, että en ole enää käytettävissä puheenjohtajaksi. Järjestönkin kannalta on jo siis korkea aika vaihtaa vetäjää. Yrittäjäjärjestömme yhtenä vahvuutena ovat nimenomaan järjestömme tavoitteiden eteen puurtavat luottamushenkilöt. Lieneekin niin, että meikäläisen voi katsoa siirtyvän täysin palvelleena sivuun näistä puheenjohtajan tehtävistä. Aloittaessani näitä tehtäviä vuonna 2006 teimme Lapin Yrittäjien järjestötyötä aivan toisenlaisissa olosuhteissa kuin tänään. Jäsenmäärämme on kehittynyt melkoisesti. Vuonna 2006 meillä oli noin jäsenyritystä. Nyt jäseniä on yli ja odottelemme sitä, milloin 2.000:n jäsenyrityksen raja rikkoontuu. Suotuisan jäsenkehityksen ja tiukan taloudenhoidon myötä järjestömme talous on tänä päivänä hyvällä pohjalla. Olemme luopuneet tilitoimiston pitämisestä ja olemme hankkineet omat, ajanmukaiset toimitilat. On ollut havaittavissa, että toteutuneet ja vielä odotettavissa olevat rakennemuutokset Lapin talouselämässä ovat johtaneet yrittäjyyden arvostuksen kasvuun maakunnassamme. Julkisessa keskustelussakin on havaittu, että maakuntamme talouden veturit matkailu, kaivosteollisuus sekä Kemi-Tornio alueen suuret teollisuuslaitokset tarvitsevat toimintoihinsa yhteistyökumppaneiksi pk-yrityksiä. Osaltaan tämä havainto lienee johtanut siihen, että julkisuudessa on jopa nähty pk-yritykset Lapin talouden tulevaisuuden selkärankana. Toki meillä edelleenkin riittää työnsarkaa yrittäjyyden edunvalvonnassa. Esimerkiksi valtakunnan nykyisen hallituksen huonosti yrittäjyyttä kannustavat ja sitä kautta taloutta elvyttävät verolinjaukset osoittavat, että tälle meidän edunvalvontatyöllemme ei loppua ole näkyvissä. Uutena puheenjohtajana jatkaa Lauri Väärälä Ranualta. Hän on kokenut järjestövaikuttaja ja toiminut pitkään aktiivisesti meidänkin järjestössämme. Olen vakuuttunut siitä, hän suoriutuu hyvin puheenjohtajamme tehtävistä. Toivotan hänelle menestystä ja jaksamista tehtävissään. Haluan vielä kiittää näistä vuosista kaikkia toiminnassa mukana olleita luottamushenkilöitä. Tässä järjestöllisessä kanssakäymisessä minullekin on syntynyt useita hienoja, pysyviä ystävyyssuhteita. Vielä suurkiitokset meidän osaaville ja uutterille toimihenkilöillemme toimitusjohtaja Pirkka Salolle ja järjestösihteeri Kerttu Peltoniemelle. Kiitän myös kaikkia niitä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa olen saanut näinä vuosina tehdä yhteistyötä yrittäjäjärjestön puolesta. Toivotan kaikille Rauhallista Joulua ja menestystä uudelle vuodelle! Hannu Autonen Uuden puheenjohtajan tervehdys Syysvuosikokous valitsi allekirjoittaneen Lapin Yrittäjien puheenjohtajaksi 2012 alkaen. Lämpimät kiitokset kaikille jäsenille, jotka olivat meikäläisen valinnan takana. Tähän alkuun pitää kiittää puheenjohtaja Hannu Autosta erittäin hyvin hoidetusta puheenjohtajuudesta kuuden vuoden aikana. Jäsenmäärä on noussut merkittävästi, talous on kohentunut ja järjestö on kaiken kaikkiaan hyvässä kunnossa. Edellä mainitut asiat huomioon ottaen, on helppo jatkaa puheenjohtajan työtä hyvin hoidetun ja hyvävoimaisen yrittäjäjärjestön johdossa. Yksinyrittäjänä tehtävä ei tule olemaan helppo ja tarvitsenkin kaikkien jäsenten ja varsinkin hallituksen täyden tuen, unohtamatta meidän mahtavaa henkilökuntaa Pirkkaa ja Kerttua. Heidän kanssaan yhteistyö on aina luistanut erittäin hyvin. Vaimo Irma ja pojat Jarno ja Ilari varmasti antavat kaiken tukensa tehtävän hoitamiselle. Yksinyrittäjänä järjestömatkoille lähteminen tarkoittaa oven laittamista lukkoon omassa yrityksessä, mutta parhaani teen ja katsotaan mihin se riittää, jos urheilutermejä käytetään. Täytyy luottaa myös tammikuussa valittaviin varapuheenjohtajiin, että he myös ottavat vastuuta erilaisten tehtävien hoidossa. Hannu lupasi, että unettomia öitä riittää ja kyllä täytyy myöntää, että ensimmäisenä iltana valinnan jälkeen vähän piti pyöriä ennen kuin uni tuli, mutta tuli kuitenkin. Lopuksi haluan toivottaa kaikille Lapin Yrittäjien jäsenille ja perheillenne rauhaisaa joulun aikaa ja menestystä vuodelle Lauri Väärälä 3

4 Yrittäjä INFO YrittäjäINFO 2011 Julkaisijat: Lapin Yrittäjät ry Hallituskatu Rovaniemi puh Länsipohjan Yrittäjät ry Valtakatu Kemi puh fax (016) LEVIKKI Lapin ja LänsipohjanYrittäjät ry:n jäsenyritykset ja sidosryhmät, noin 3500 kpl. Erikoisnumero(t) yritysjakeluna kaikkiin Lapin läänissä toimiviin yrityksiin ja toimipaikkoihin, noin 6000 kpl TOIMITUS Päätoimittajat: Pirkka Salo puh pirkka.salo@yrittajat.fi Martti Kankaanranta puh martti.kankaanranta@yrittajat.fi Taitto: Mainostoimisto Reklaami, Kemi Painopaikka: Sevenprint Oy, Rovaniemi ilmoitusmyynti Lapin Yrittäjät ry Kerttu Peltoniemi puh Länsipohjan Yrittäjät ry Päivi Kukkonen puh TEKNISET TIEDOT Sivukoko: 210 x 297 mm (A4) Painopinta-ala: 175 x 240 mm Värisyys: 4-värinen ilmoitushinnat takasivu /1-sivu ½-sivu ¼-sivu Vuosi-ilmoitussopimus / kaikki 6 numeroa: takasivu /1-sivu ½-sivu ¼-sivu x 40 mm Kaikkiin hintoihin lisätään alv 23 %. ILMESTYMISAIKATAULU 2012 Suluissa aineistopäivä Nro (27.1.) Nro (22.3.) Nro (18.5.) Nro (24.8.) Nro (5.10.) Nro (30.11.) Sisällysluettelo LAPIN Yrittäjät aluesivut lapin Yrittäjät aluesivut Verot ja rahat Vakaat kotimaan markkinat Veronumero käyttöön vuoden 2012 aikana...15 Työnantajan ottaman sairaanhoitovakuutuksen verotus Verottaja neuvoo ja ohjaa yrittäjiä Muistathan antaa työnantajan vuosi-ilmoituksen oikealla tiedonantotavalla Vuonna 2011 voimaan tulleita lakimuutoksia KHO:n päätös edunvalvontaa harjoittavan yhdistyksen arvonlisäverotuksesta TYÖNANTAJAN ABC Työsopimuslakiin vuokratyötä koskevia uusia säännöksiä Lakineuvoja vastaa Rakennuksella työskentelevällä oltava työterveyskortti...20 Vuonna 2011 voimaan tulleita lakimuutoksia YRITYSTOIMINNAN ABC Erehdyttävä kirje törkeä petos Lakineuvoja vastaa...22 Kuluttajaturvallisuuslaki tulee voimaan Verkkotunnuksia kaupitellaan aktiivisesti Tupakkalaki tiukentuu Kuljettajalta vaaditaan ammattipätevyys toimialasta riippumatta...24 Maksutonta energiatehokkuusasiantuntijan koulutusta...24 Yritys-Suomi -verkkopalvelu kehittyy Tuoretta tietoa Venäjän markkinoista Vuonna 2011 voimaan tulleita lakimuutoksia Hyvä yrittäjä! Jos asiakkaasi on toinen yritys, laita yhteystietosi palvelusivullemme! TUOTTEET JA PALVELUT YRITYKSILLE Vuosi-ilmoitus 2011, kuudessa numerossa 260 euroa + ALV (43,33 euroa/lehti) Ota yhteyttä puh / Kerttu tai / Päivi Ilmoituksen koko 60 x 40 mm

5 Lapin Yrittäjien aluesivut Syyskokouksen päätöksiä Ranualainen Lauri Väärälä valittiin Lapin Yrittäjät ry:n uudeksi puheenjohtajaksi aluejärjestön syysvuosikokouksessa Rovaniemellä Lauri Väärälä on toisen polven autokouluyrittäjä ja vuonna 2006 perustetun isännöintialan yrityksen omistaja Ranualta. Väärälä on toiminut Ranuan Yrittäjien puheenjohtajana ja Lapin Yrittäjien hallituksen jäsenenä vuodesta 2006 alkaen sekä aluejärjestön varapuheenjohtajana vuonna Hän on toiminut myös eri luottamustehtävissä Oulun ja Lapin Autokouluyhdistyksessä 1990-luvun alusta lähtien, Suomen Autokoululiitossa ja Liikenneturvallisuuden edistämissäätiössä 2000-luvulla. Lauri Väärälä on 3. kauden kunnanvaltuutettu Ranualla. Uuden puheenjohtajan perheeseen kuuluu vaimo Irma ja aikuiset pojat Jarno ja Ilari. Lapin Yrittäjät ry valitsi uuden puheenjohtajan kuusi vuotta tehtävässä toimineen sodankyläläisen asianajaja Hannu Autosen ilmoitettua luopuvansa puheenjohtajuudesta. Syysvuosikokouksen muita päätöksiä Kokouksessa vahvistettiin Lapin Yrittäjien toimintasuunnitelma 2012, jonka keskeisinä tavoitteina on vahvistaa yrittäjien asemaa kunnallisessa päätöksenteossa ja vaikuttaa järjestöorganisaation kehittämiseen yrittäjäjärjestön vaikuttavuuden lisäämiseksi Lapissa. Lapin Yrittäjien hallitukseen valittiin erovuoroisten tilalle uusina jäseninä toimitusjohtaja Matti Välitalo Inari, toimitusjohtaja Jari Kelahaara Ranua. Erovuoroisista hallituksen jäsenistä uudelleen valittiin toimitusjohtaja Esa Auer Rovaniemi, kauppias Esa Heinäjärvi Savukoski, toimitusjohtaja Erja Kenttälä, Kittilä, liikkeenharjoittaja Nina Lappalainen Sodankylä, toimitusjohtaja Pirjo Lappalainen Rovaniemi, liikkeenharjoittaja Vuokko Mikkola Utsjoki, liikkeenharjoittaja Pirita Pernu-Lehtinen Sodankylä, liikkeenharjoittaja Timo Posio Posio Toimikautensa toisen vuoden hallituksen jäsenistä jatkavat koulutusjohtaja Jukka Huhtalo Rovaniemi, toimitusjohtaja Jouni Kaltio Rovaniemi, liikkeenharjoittaja Juha Keskiniva Rovaniemi, toimitusjohtaja Lasse Ketonen Kemijärvi, liikkeenharjoittaja Seija Kupila Rovaniemi, liikkeenharjoittaja Mauri Leppänoro Inari, liikkeenharjoittaja Kari Lukkarinen Kemijärvi, liikkeenharjoittaja Tauno Luukinen Salla, toimitusjohtaja Markku Mäkitalo Kittilä, kauppias Riitta Pesonen Pelkosenniemi. Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin Anne Räisänen KHT ja Ari Tauriainen KHT sekä varatilintarkastajiksi Marianne Mursu HTM ja Arto Harju-Autti HTM. Lapin Yrittäjien paikallisyhdistysten puheenjohtajat 2012 Inarin Yrittäjät ry Toimitusjohtaja Matti Välitalo Saariselän Kieppi Oy Raitopolku 1, SAARISELKÄ Puhelin (016) , Kemijärven Yrittäjät ry Toimitusjohtaja Lasse Ketonen Mestarin Kievari Oy Kirkkokatu 9, KEMIJÄRVI Puhelin (016) , Faksi (016) Kittilän Yrittäjät ry Toimitusjohtaja Markku Mäkitalo Immelmökit Kuusikuja 1, KITTILÄ Puhelin Faksi (016) Pelkosenniemen Yrittäjät ry Liikkeenharjoittaja Riitta Pesonen Asuste-Kenkä Pesonen Sodankyläntie 13, PELKOSENNIEMI Puhelin Posion Yrittäjät ry Liikkeenharjoittaja Timo Posio Tmi Timo Posio Posiontie 47, POSIO Puhelin Ranuan Yrittäjät ry Toimitusjohtaja Jari Kelahaara Ranuan Mäntylevy Oy Kinttupolku 4, RANUA Puhelin Rovaniemen Yrittäjät ry Toimitusjohtaja Esa Auer Lapin Eurova Oy/VMP Group Kalotinlinna, Koskikatu 14-16, ROVANIEMI Puhelin Sallan Yrittäjät ry Liikkeenharjoittaja Tauno Luukinen Sallan Rautatori Oy Kuusamontie 23, SALLA Puhelin (016) , Faksi (016) Savukosken Yrittäjät ry Kauppias Esa Heinäjärvi Valinta Heinäjärvi Ky Uittotie 1, SAVUKOSKI Puhelin (016) , Faksi (016) Sodankylän Yrittäjät ry Tiedot päivitetään myöhemmin kotisivuillemme Tenonlaakson Yrittäjät ry Liikkeenharjoittaja Vuokko Mikkola JPF Palvelut Oy Utsjoentie 4, UTSJOKI Puhelin vuokko.mikkola@netikka.fi

6 Tapahtumakalenteri 2012 Tammikuu POMO I puheenjohtajaseminaari Hallituksen kokous Puheenjohtajien neuvottelupäivät laivaseminaari Helmikuu YrittäjäInfo 1/2012 Työvaliokunta 15.2 PK-yritysbarometrin julkistaminen Rovaniemi Yrittäjän iltakoulu Rovaniemi IPR-koulutustilaisuus Rovaniemi Maaliskuu Työvaliokunta Hallitus Nuorten Yrittäjien Valtakunnallinen tapaaminen Helsinki POMO II Paikallisyhdistyksen elinkeinoilta Paikallisyhdistyksen elinkeinoilta Paikallisyhdistyksen elinkeinoilta Paikallisyhdistyksen elinkeinoilta Paikallisyhdistyksen elinkeinoilta Paikallisyhdistyksen elinkeinoilta Huhtikuu 5.4. YrittäjäInfo 2/ Yrittäjien Kevätviritys Levi POMO III Bryssel Toukokuu 9.5. Kevätkokous Kunnallisjohdon seminaari Jyväskylä Työvaliokunta Hallitus Kesäkuu 1.6. YrittäjäInfo 3/2012 Elokuu Työvaliokunta Hallitus Kansanedustajatapaaminen Yrittäjämatka Syyskuu 5.9. Suomalaisen Yrittäjän päivä Kuntavaali Road Show Rovaniemi 7.9. YrittäjäInfo 4/20112 PK-yritysbarometrin julkistaminen Kemi Lokakuu Järjestöseminaari, SY Työvaliokunta Hallitus Lapin Suhdanteet-raportin julkistaminen Arvonlisäveron ajankohtaispäivä Rovaniemi Liittokokous Oulu Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Oulu YrittäjäInfo 5/ Kunnallisvaalit Marraskuu Työvaliokunta Hallitus Maakunnallinen Yrittäjäjuhla Levi Tilinpäätös- ja veropäivä Rovaniemi Paikallisyhdistysjuhlat Paikallisyhdistysjuhlat Paikallisyhdistysjuhlat Syyskokous Joulukuu Paikallisyhdistysjuhlat Ennakkoperintä 2013 Rovaniemi Yrittäjäinfo 6/2012 Lapin Yrittäjien ja Elisan puhelinarvonta Lapin Yrittäjien ja Elisan edustajat Kerttu Peltoniemi ja Juho Kärkkäinen arpoivat Lapin Yrittäjien paikallisyhdistysten yrittäjäjuhliin osallistuneiden kesken kolme Apple iphone puhelinta. Arvonta suosi seuraavia, Tarja Heikkilä, Sallaiset Tilit Ky, Salla, Terttu Konttaniemi, Napapiirin Porofarmi, Rovaniemi ja Veikko Porsanger, Lohikoukku, Utsjoki. Onnittelut voittajille. 6

7 Uusia jäsenyrityksiä Toivotamme seuraavat uudet jäsenet tervetulleeksi yrittäjäjärjestön jäseneksi. Tervetuloa käymään myös aluetoimistossamme sekä osallistumaan järjestämiimme tilaisuuksiin. Yhteyttä voi ottaa erilaisissa asioissa myös puhelimitse puh tai sähköpostitse: toimisto@lapin.yrittajat.fi. Tietoja järjestön toiminnasta saa myös yrittäjäjärjestön kotisivuilta: ja Inari Arctic Shiatsu, MeKaRek Oy, Psykoterapiapalvelut, psykoterapeutti Raili Koistinen, Tukkakota avoin yhtiö, Tunturi Ilmastointi ja Nuohous Oy, WILNEX Avoin yhtiö. Kemijärvi Lapin voitelupalvelu Alanne, Lomakeskus Luppo Oy, Tiinan Hiushuone, Upu s Bistro Ky. Kittilä Kimax Oy, Levin Sanomat Ky, Mettän aartheet Lappi, Pohjolan Masi Oy, Samiland Oy, Snow White Holidays Levi Oy, Suomi Ki-Mu-Ra Oy. Posio Lapin Satu Ky, Metsä- ja maatilayritys Ulla-Maija Perttunen, Metsäkonepalvelu Ruokamo Ky, Simo Anetjärvi Tmi. Ranua Lapin lujitus ja louhinta T:mi, Nordea Pankki Suomi Oyj, Sähköasennus-ja kkh K.Vaarala Ky. Rovaniemi Concurio Oy, Finnish quality business, FQB Oy, Hannu Sukuvaara Tmi, Henri Kela, Idea Team, Tijamode, Ilontai, Insinööritoimisto Varma-Rakenne Oy, IRJ- Palvelut, Isännöintipalvelu Lauha Ky, K&V Lattiaurakointi Oy, Keramiikkapaja Urakka, KMM-Heikkilä, Kotityöpalvelu Kähkönen Anri, Terhikki, Mesmoto Oy, Mikko Muotka Tmi, Napapiirin Ovipaja Oy, Napapiirin Teollisuushuolto Oy, NASE-palvelu Oy, Oivallusvalmennus Rohkia, Pikotar Oy, Reiski, Rollo Rocktail s/ravintola, Pahakurki, Sibi & Marketing Oy, SähköPuro Ky, Tilausajo V-M Mikkola, Kirjarinta. Sodankylä AL-Mig Hitsaus Oy/Harianna, Kauneushoitola Soleil, Lapinkujelma, LVI-Iivari Oy, Painopinta Finland Oy, Shamaanin ohojelmapalavelu, Siivouspalvelu E. Pettersson, Sodankylän Kehitys Oy. Salla Hieronta TassunTaikaa, Samin Discopalvelut, Tilipiste Selkälä. Alueelliset neuvontapalvelut Lapin Yrittäjät ry tarjoaa jäsenilleen maksutonta puhelinneuvontaa yrityksen lakiasioissa ja taloushallintoon sekä omistusjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä. Neuvontapalvelu on tarkoitettu vain jäsenyrityksille, joten varaudu ilmoittamaan jäsennumerosi soittaessasi neuvontapalvelua tarjoavalle yhteistyökumppanillemme. YRITYKSEN LAKIASIAT Asianajotoimisto Autonen & Vihervalli Ky Hannu Autonen, puh Jouni Vihervalli, puh Kasarmintie 10, Sodankylä puh. (016) , fax (016) autonen.vihervalli@space.sodankyla.fi Asianajotoimisto Juntura Oy Jarmo Juntura Pekankatu 4 B 16, Rovaniemi puh , fax (016) asianajaja@juntura.eu Asianajotoimisto Laki-Forum Oy Vilho Niiranen Jari Rantala Rovakatu 13, Rovaniemi puh. (016) , fax (016) vilho.niiranen@laki-forum.com jari.rantala@laki-forum.com Asianajotoimisto Ylisuvanto Oy Jouko Ylisuvanto Pekankatu 4 B 14, Rovaniemi puh. (016) , fax (016) jouko.ylisuvanto@ylisuvanto.com TALOUSHALLINTO JA OMISTUSJÄRJESTELYT Yritystoiminnan aloittaminen Yritysverotus Kirjanpito Työsuhdeasiat (työaika, palkkataulukot, työnantajamaksut, työehtosopimuksen sisältö, yleissitovat sopimukset sukupolven- ja omistajanvaihdokset Lapin Tilintarkastus Rovakatu B 50, Rovaniemi Heikki Vänttinen KHT, puh Marianne Mursu HTM, puh Rovaniemen Tili- ja Verotieto Oy Maakuntakatu A, Rovaniemi Veijo Ollila OTK, puh Tilintarkastus Procenta Ky Hallituskatu 26, Rovaniemi Veikko Vaarala HTM, puh Kirjanpitotyö S. Kupila Kivipolku 2, Rovaniemi Seija Kupila,

8 Talouskasvu hakee uusia suuntia Euroalue näyttää ajautuvan taantumaan, mikä vaikuttaa viennin ja rahoituksen saatavuuden kautta myös Suomen talouteen. Velkakriisin vaikutukset saattavat kestää useita vuosia. Samaan aikaan väestö ikääntyy, mikä heikentää työvoiman tarjontaa ja lisää ikääntymiseen liittyviä julkisia menoja. Koska valtio velkaantuu jo nyt, julkisten palveluiden ylläpito nykytasolla vaatii joko suurempia verotuloja tai menojen leikkauksia. Talouskasvu olisi paras keino vastata haasteisiin, koska se automaattisesti lisäisi verotuloja sekä vähentäisi työttömyyteen liittyviä menoja ja sosiaalisia ongelmia. Metsäteollisuuden ja Nokian vähentäessä toimintaansa Suomessa monet ihmettelevät mistä talouskasvua tulevaisuudessa oikein tulee. Avaukset kaivosteollisuuden alueella ovat paikallisesti merkittäviä, mutta niihinkin liittyy voimakkaita suhdannevaihteluita. Riittääkö muutama kännykkäpelifirma paikkaamaan suurten tehtaiden alasajon jättämän aukon. Vientinäkymät himmenevät edelleen monien EU-maiden uupuessa ylisuuren velkataakan alla. Voimmeko kotoisin keinoin toistemme paitoja pesemällä saada markkinahintaisen bruttokansantuotteen nousuun, vai eikö materiaalista hyvinvointia enää pystytäkään kasvattamaan? Nämä ovat suuria kysymyksiä, mutta valitettavasti tulevan talouskasvun lähteiden tarkka ennustaminen on arpapeliä. Talouskasvua voidaan onneksi hahmottaa suurina elementteinä, joita voidaan analysoida jopa helpommin kuin yksittäisen yrityksen taivalta yrittäjän unelmasta maailmanlaajuiseksi menestystarinaksi - tai konkurssipesäksi. Normaalioloissa nykyaikainen talous yksinkertaisesti pyrkii kasvamaan. Tuotannon kasvu perustuu työvoimapanoksen ja tuottavuuden nousulle; työpanos voi kasvaa joko väestönkasvun tai pidempien työaikojen muodossa. Tuottavuus kasvaa paremman koulutuksen, kokemuksen, työvälineiden, terveyden, johtamismenetelmien ja monen muun tekijän funktiona. Näihin keskittymällä voidaan tuotantoa kasvattaa uhraamatta vapaa-aikaa, jonka arvostus on noussut Euroopassa. Tuottavuuden lisäksi tarvittaneen myös periksiantamatonta yrittäjyyttä ja luovaa hulluutta, joiden synnyttäminen ja suunnan määrittäminen sitten ovatkin jo vaikeampia asioita. Länsimaiden menestys kuitenkin perustuu suurelta osin sille, että yrittäjyys ja luovuus ovat saaneet melko vapaasti kukoistaa. Näiden tekijöiden tukeminen pysyy tärkeänä menestystekijänä tulevaisuudessa, kun kilpaillaan työpaikoista kehittyvien talouksien kanssa, jotka voivat nostaa tuottavuutta yksinkertaisesti kopioimalla muiden testaamia menetelmiä. Suomen tilanne näyttää tilastoja katsomalla huolestuttavalta. Ikääntyvällä väestöllä lastattu veneemme yrittää pysyä irti Euroopan velkakriisin syövereistä. Suomi pystyi nykyisten kehittyvien talouksien tavoin vielä viime vuosikymmeninä lisäämään tuottavuutta nopeasti oppimalla muilta, mutta nyt kiipeämme oppimiskäyrän harjalla, mikä vaikuttaa potentiaaliseen kasvuvauhtiimme hidastavasti. Velkakriisi voi pahimmillaan aiheuttaa pitkän taantuman. Parhaimmillaankin väestörakenteen muutos sekä nousu oppimiskäyrän harjalle tarkoittavat aikaisempaa hitaampaa talouskasvua pitkällä tähtäimellä. Sillä, mistä tuo kasvu tulee, ei onneksi ole niin valtavaa merkitystä, täytyy vain pitää huolta yrittäjyydestä ja luovasta hulluudesta. Suomen väestön korkea koulutustaso tarjoaa hyvän pohjan ja toimintaympäristö on varsin vakaa maailman myllerrysten keskellä. Palveluillakin voidaan kasvattaa hyvinvointia; suomalaisetkin ovat kantaneet vaurautta aurinkorannoille ja tilanneet netistä ruotsalaista musiikkia. Vähäisempikin talouskasvu pystyy generoimaan lisää hyvinvointia, millä voidaan sekä ylläpitää maailmanlaajuisesti korkeaa ostovoimaa että rahoittaa ikääntyvän väestön tarpeita. Taloudellisen kehityksen suunta yllättää usein. Moni saattoi esimerkiksi ajatella, että kaivosteollisuus olisi jättänyt Suomen eikä raaka-aineiden tuottaminen muutenkaan olisi menestystä tuova ala huipputeknologian maassa. Kaivannaisten kysyntä kuitenkin edelleen kasvaa maailmantalouden mukana, raaka-aineiden hintataso pyrkii ajan kanssa nousemaan, ja uudet löydökset palauttivat kaivostoiminnan Suomen kartalle. Tässä nähdään miten Aasian kehittyvien talouksien nousu epäsuorasti tukee Pohjois-Suomen kehitystä. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti, Sampo Pankki 8

9 Tuotteet ja palvelut yrityksille Eikö raha ropise yrityksenne kassaan? Vakuutusmeklari Salme Niemelä Puh , Svea suojaa saatavanne Svea Rahoitus & Perintä tarjoavat joustavat ja tehokkaat ratkaisut Sinun liiketoimintasi parhaaksi. LASKUJEN MYYNTI nopeuttaa rahankiertoa, helpottaa uusia investointeja ja tasapainottaa kassavirtaa. Rahoituspalvelun edut: Parempi maksuvalmius, varmuutta kassan hallintaan, pienemmät luottoriskit ja vähemmän hallinnollista työtä! YrittäjänTilitoimisto Eija Heikkinen: Kirjanpito ja veroneuvonta Puhelin Päivi Kukkonen: Palkkaneuvonta, saatavien perintä, tili- ja veroasiat, työsuhdeneuvonta Puhelin PERINTÄPALVELU antaa aikaa ydinbisnekselle, pienentää myyntisaamisia ja vähentää hallinnollisia tehtäviä. OTA YHTEYS JA HYÖDYNNÄ SUOMEN YRITTÄJIEN JÄSENEDUT! Yrittäjän Tilitoimisto Valtakatu Kemi Telefax (016) Helsinki Sastamala Puh. (09) myynti@svea.fi 9

10 Länsipohjan Yrittäjien aluesivut Länsipohjan Yrittäjien hallitus 2012 Paula Aikio-Tallgren, puheenjohtaja Pekka Heino, varapuheenjohtaja Jorma Vaara, varapuheenjohtaja Petri Pietikäinen, varapuheenjohtaja Varsinainen jäsen: Pasi Ikonen, Enontekiö Petri Pietikäinen, Muonio Mauri Kylmämaa, Kolari Asta Keränen, Pello Kalervo Vanha, Pello Harri Ylisaukko-oja, Pello Mirja Heinonen, Ylitornio Kari Niemelä, Ylitornio Pekka Hacklin, Tornio Birgitta Innanen, Tornio Varajäsen: Pekka Ahopelto Veikko Polojärvi Jarmo Pudas Armas Kristo Kyösti Kaihu, Tornio Sinikka Lakkala Juha Kuitunen Aulis Huhta Tuula Hyykoski Teija Kankaanranta Varsinainen jäsen: Ahti Alamäki, Tornio Arvi Ojanperä, Tornio Jouni Jakovlev, Keminmaa Ilkka Suhonen, Keminmaa Anu Grönlund, Kemi Jani Erkinmikko, Kemi, Tapio Ylisuvanto, Kemi Pekka Heino, Kemi Jorma Vaara, Tervola Leena Hiltula, Simo Varajäsen: Reijo Angeria Tony Ketopaikka Auli Tasala Timo Rimpisalo Juha Mäkikangas Reijo Juopperi Susanna Niskala-Suorsa Petri Pitkänen Sari Eilittä Pertti Ylitalo Länsipohjan Yrittäjien jäsenkysely koulutuksesta Kemi-Tornio alueen yritysten tarve ja ministeriön leikkauslinjaukset täysin ristiriidassa Länsipohjan Yrittäjien tekemän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan valtaosa yrityksistä on tehnyt yhteistyötä alueen ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston kanssa. Vastausten mukaan lähes kaikki yritykset ovat kuitenkin jatkossa halukkaita yhteistyöhön alueen koulujen kanssa. Tästä voi päätellä, että osaamistason nostamisen vaatimukset ymmärretään yrityksissä välttämättömyytenä kilpailukyvyn kannalta, sanoo Länsipohjan Yrittäjien puheenjohtaja Paula Aikio-Tallgren. Kyselytutkimuksen mukaan pk-yritykset antavat erittäin hyvän arvosanan alueella tapahtuvalle koulutukselle, kun sitä mitataan kokemuksella oman koulutetun henkilökunnan osaamisella. Yrittäjien vastauksista huokuu selvästi huoli alueen koulutuspaikkojen liiallisesta vähenemisestä, jopa Kemi-Tornio ammattikorkeakoulun kaupan alan koulutuksen kokonaan lakkaamisesta, ja siitä, miten tämän jälkeen tulevaisuudessa onnistutaan rekrytoimaan osaavaa työvoimaa. Aikio-Tallgrenin mielestä huoli on aiheellinen, koska alueella opiskelevat luovat opiskeluaikanaan kontakteja yrityksiin ja muihin työyhteisöihin ja oppivat alueen toimialarakenteen, alueen mahdollisuudet seutukuntien välisessä kilpailussa ja näin heillä on paremmat edellytykset työllistyä tai aloittaa yritystoiminta alueella. Kemi- Tornio alueen brändin kannalta ministeriön leikkauslinjaukset toteutuessaan ovat todella myrkkyä. Kyselytutkimuksen mukaan enemmistöllä yrityksistä on tarve rekrytoida henkilökuntaa lähivuosina. Ammattikorkeakoulusta tulevilta edellytetään kaupallista osaamista ja teknistä osaamista ja ammattiopistosta tulevilta eniten teknistä osaamista ja sitten kaupallista osaamista. Kemi-Tornio ammattikorkeakoulun kaupan ja tekniikan opiskelupaikkojen huomattava vähentäminen ja jopa kaupan alan koulutuksen lakkaaminen näyttää olevan täysin ristiriidassa alueen yritysten tuleviin tarpeisiin nähden. Yrittäjille tehdyn kyselytutkimuksen vapaissa vastauksissa näkyy selkeästi huoli alueen elinkeinoelämän osaamisen ja kilpailukyvyn rapautumisesta koulutuksen rajujen leikkausten johdosta. Tämä on lisäksi koko aluekehityksen kannalta huolestuttavaa, sanoo Länsipohjan Yrittäjien toimitusjohtaja Martti Kankaanranta. Kemi-Tornio alue on Lapin teollinen, kaupallinen keskus, sekä merkittävä rajalla sijaitseva logistinen keskus, josta lähtee runsaat 8 prosenttia Suomen viennistä. Alueen tulevaisuus kaikkinensa pohjoisille alueille tulevien suurinvestointien johdosta on lupaava. Lapilla eikä koko Suomella ole varaa aliarvioida alueen osaamista ja haavoittaa Kemi-Tornio ammattikorkeakoulun toimintamahdollisuuksia, vaan leikkausten määrää tulee Kankaanrannan mielestä kohtuullistaa ja asettaa ne samalle tasolle, kuin leikkaukset ovat yhtä laadukkaissa oppilaitoksissa. 10

11 Kuva: Kari Kaulanen, Meän Tornionlaakso Yrittäjä Pekka Savolainen, vierellä avovaimo Johanna Palosaari. Pekka Savolainen, yrittäjä Ylitorniolta Pekasta, vuoden ylitorniolaisesta yrittäjästä kertoo tässä toinen Pekka, soitinrakentajamestari Lovikka On aika outoa että kun yrityksellä on työntekijää alueena Kemi-Kittilä, ettei yrityksellä ole toimistoa. Pekka johtaa yritystä auton penkiltä. Pekka on todellinen luonnonlapsi, joka tykkää ihmisistä ja ihmiset tykkää takaisin. Niin metsä vastaa, kun sinne huutaa. Jo pienenä Pekka tiesi alkavansa yrittäjäksi. Sitten postiin töihin. Kun Pekka ilmoitti tutuillensa, että alkaa yrittäjäksi niin jotkut koiranleuat totesivat älä ainakaan siivousalalle, kun et osaa siivota ja pitää järjestystä yllä. Siitäpä tämä poika päättikin, että alkaa nimenomaan siivousalalle. Postin jaon lomassa oli jo työntekijöitä vaikka kuinka paljon. Kotihaltija Oy aloitti toimintansa. Pekka johtaa yritystä lämmöllä ja tunteella, mutta laskee ja suunnittelee tarjouk- set tarkasti. Ohjenuorana on hankkia tyytyväiset työntekijät, jotka hoitavat asiakkaan ongelmia sekä yhteistyökumppanit, jotka hoitavat Pekan puutteita. Ja sitten vielä hyvät asiakkaat jotka haluavat ja pystyvät maksamaan hyvästä palvelusta. Pekalla onkin ilmiömäinen kyky löytää oikeita henkilöitä ja asiakkaita. Esimerkki: Ylitorniolla puhutaan kovasti tulevasta kaivoshankkeesta. Pekka on ollut kyseiselle yhtiölle töissä jo 3 vuotta. Kerran Pekka oli ollut erään kunnan kanssa neuvottelemassa ruokahuollon ja pesulatoimen mitoituksesta. Herra toisensa jälkeen oli esitellyt itsensä hienoilla tittelillä. Viimeisenä tuli Pekan vuoro. Tämä esitteli itsensä: Pekka Savolainen, kalakurssi -94. Siitäpä toiset kyselemään, että miten voit hoitaa mitoituksia peruskoulun pohjalla. Pekka ilmoitti että hänellä on mukana diblomi-insinööri joka hoitaa laskentatyön. Pekalla on nykyisin ruokahuoltoa, kiinteistöpalveluja, pesulapalveluja ja siivousta. Paikallisten pienten kohteiden lisäksi on mm. Agnico Eaglen kaivoksella siivottavaa on m 2. On ilo nähdä kun kaveri johtaa isoa yritystä letkeästi ja hampaita kiristelemättä ja vielä menestyy siinä. Meillä kaikilla olisi varmaan opittavaa tältä kaverilta. Pitkällä ollaan, mutta ei vielä perillä, Pekalla on reviirin laajennukset jo, ei kirjoituspöydällä kun sitä ei ole, vaan kuten miehelle sopii, pipon sisällä. Vuoden 2011 yrittäjäpalkinnot: Yrittäjien paikallisyhdistykset palkitsivat vuoden yrittäjiä. Seuraavat yritykset saivat tunnustuista: Fysio-Hetta Oy Enontekiö, Ravintola Kammari Elina Nurminen Muonio, Humina-Loma Oy Kolari, Tapio Mäkikyrö Pello, Kotihaltija Oy Ylitornio, Timpan Tori Ky Tornio, Keminmaan Autojussi Oy Keminmaa, Maahispaja Lilja Takalo Tervola, Koivumaat Oy Kemi, Laitilan Luomutila Tomi Laitila Simo Vuoden nuori yritys tunnustuksen Ylitorniolla sai Juvatec Oy, Kai Juvani ja erikoismaininnan Ensihoito Siukka Ky. Kemin Yrittäjät ja Kemin kaupunki palkitsi vuoden nuoren yrittäjän Jussi Niemenmaan, Pulla- Jussi Ky. Torniossa jaettiin yrittäjäristejä: Timanttinen yrittäjäristi Birgitta Innanen / Tornion Konsultti & Tilipalvelu Kultainen Yrittäjäristi Paul Henriksson / Asianajotoimisto Paul Henriksson Ky Paula Salminen / Postelli Paula Salminen Lasse Lohiniva / Auto- ja konehuolto L. Lohiniva 11

12 Länsipohjan alueella yrittäjäyhdistyksiin kesän ja syksyn aikana liittyneet uudet jäsenet Tervetuloa yrittäjäjärjestön jäseneksi! Käytä jäsenetuja! Hyödyt niistä taloudellisesti. Käytä neuvontapalveluita! Jo yksi hyvä ja oikea-aikaisesti saatu neuvo saattaa säästää satoja euroja. Osallistu koulutustapahtumiin ja muihin yrittäjätapahtumiin! Opit ja luot tärkeitä liikesuhteita muihin yrittäjiin Kolari Lapin Laatukorjaamo, Pirjon kosmetologipalvelut, Powerun Adventures, T:mi Jouko Jolla, Tmi Janne Koskenniemi, Tmi Linda Hyttinen/Kauneushoitola Lumina, Tmi Markus Ristimella Muonio Apupata, Lahenrannan Kioski Avoin yhtiö / R-Kioski Muonio, Markus Ilmola Oy Pello NORRMEDI OY, Saikku Cafe, Tmi Tapio Mäkikyrö, Tunturi Lapin Kiinteistöpalvelu Oy, Veljekset Rautio Oy Ylitornio Alkkulan Evhäät, Hakkuupalvelu Yrjän- heikki, Hitsaus- ja Konepalvelu Uotila, Lisbet Muoti, Monipalvelu Lappilainen, Peränportti Oy/Neste Ylitornio, Realisointi- MAPE Ky,Tähtikampaamo Annu Niskala Tornio Anitan jalkahoitola Tmi, ARKHE, Dataopo Ky, EM-Investment, Finmerc OY, HairClub Gel, Insinööritoimisto M.Smeds, JH-Pipe Ky, JT Pyyny Oy, Kangastalo Ky, Kauneuspiste Primaveera, Kone Unhola Oy, Kotisiivous Kymppi, Liikkuvahieronta E. Kaukonen, Putkistosuunnittelu Rantajärvi, Rakennusja saneerauspalvelu Kadek, Studio E-City Ky, Sähkö-Kvantti, Talrak Kettunen, Tekevä Lappia Osuuskunta, TempNor Group Oy, Tilitoimisto Leila Pirttimaa, Tmi Anna Silvasti, Tmi Ari Muotka, Toimistotyö Pike, Tt Koti- Ja Siivouspalvelu, UniqueD., Urban Flow osk. Tervola J.Tasala tmi, Koivun Hyvä Renki, Konetyö Kokkonen Oy, Louen Monitoimi Oy, Tilausliikenne Pekka Kähkönen Ky Keminmaa Hierontapalvelu Helmi, Keminmaan sisärakenne Ky, Logistiikkapalvelut Kalotti Ykkönen Oy, MS Lähettipalvelu, Nord R/A-Center Oy, Pohjolan Putkitus Oy, RST-Service Simo Aseseppä T. Ylikärppä Tmi, Kippovalimo Böök Ky, Nuorala Markku Tapio, Ravintola Simon Wanha Pappila Kemi Aarikki Oy, AH-Moniala Ky, Eero s Auto, Fysiolab JP, Fysioterapia Jaana Sotaheimo, GoldenGram Productions Oy, Kauneushoitola SinunPäiväsi, Kemin Kirjadivari, Koneurakointi M.Hekkanen, MASTROCK Oy, Pihapalvelu Kaarlela, RRM-Korkeamäki Oy, Signa webpalvelut, Sun Suutari/Prisma Kemi Enontekiö AS Sähkötekniikka T:mi, HetanKota Oy, Pörröturkki, Tunturi Lapin Saneeraus Oy 12

13 Neuvontapalvelut jäsenyrityksille Kysy neuvoa asiantuntijoiltamme jo yksi neuvo on jäsenmaksun arvoinen. Seuraavat asiantuntijayritykset antavat jäsenistölle maksutonta neuvontaa. Neuvonta on ensineuvontaa ja tarkoittaa vastausta selkeään kysymykseen puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Tällaisessa ensineuvonnassa ei ole kysymys runsaasti aikaa vievästä selvityksestä. TILI- JA VEROASIAT Yrittäjien Tilitoimisto Valtakatu 5, KEMI fax (016) Eija Heikkinen Kirjanpito- ja veroneuvonta puh eija.heikkinen(at)yrittajat.fi Päivi Kukkonen Palkkaneuvonta, saatavien perintä, tili- ja veroasiat, työsuhdeneuvonta puh paivi.kukkonen(at)yrittajat.fi Balance Systems Oy/Anne Kurtti Kaivokatu 3 A 7, KEMI puh , fax anne.kurtti(at)balancesystems.fi Lapin Tulostieto Oy/Eija Pasula Alkkulanraitti 56, YLITORNIO Jokijalantie 65, KOLARI puh. (016) , fax (016) puh. (016) , fax (016) tulostieto(at)co.inet.fi Meri-Lapin Tilitoimisto Oy/ Kimmo Keskitalo Sormisarantie 5, KEMINMAA puh. (016) gsm fax (016) kimmo.keskitalo(at)hotmail.com Rajalaskenta Oy/ Raili Toratti ja Ulla Viiri Kauppakatu 17, TORNIO puh. (016) , , fax (016) ulla.raili(at)rajalaskenta.inet.fi Tilitoimisto Kristiina Lahdenperä Liisankalliontie 34, TORNIO puh. (016) , fax (016) kristiina.lahdenpera(at)pp.inet.fi Tilitoimisto Polojärvi Ky/ Veikko Polojärvi Pl 125, MUONIO puh , fax (016) info(at)tilitoimistopolojarvi.fi Pohjolan Tilipalvelu Oy Pirjo Moilanen-Ahopelto Sairaalakatu 2, KEMI puh gsm fax (016) pirjo.moilanen-ahopelto(at) pohjolantilipalvelu.fi Tornion Konsultti & Tilipalvelu/ Birgitta Innanen Virkamaankatu 10, TORNIO puh , fax (016) birgitta.innanen(at)tokons.fi YRITYSJURIDIIKKA, LAKIASIAT Asianajotoimisto Aimo Tervahauta Ky/ Aimo Tervahauta Kauppakatu 15, KEMI puh. (016) , fax (016) aimo.tervahauta(at)aatsto.inet.fi Asianajotoimisto Henriksson & Heikkilä Oy/Tuomo Heikkilä Hallituskatu 6, TORNIO puh. (016) , fax (016) Asianajotoimisto Pekka Heino Ky/ Pekka Heino Keskuspuistokatu 2, KEMI puh. (016) , fax (016) asianajotoimisto.pekkaheino(at)co.inet.fi Asianajotoimisto Lasse Vartiainen Ky/ Lasse Vartiainen Keskuspuistokatu 9, KEMI puh. (016) , fax (016) asianajo.vartiainen(at)co.inet.fi Lakiasiaintoimisto Tuula Mäkinen Oy Tietokatu 6, Kemi Puh. o toimisto(at)lakimakinen.fi KANSAINVÄLISEN HENKILÖ- JA YRITYSVEROTUKSEN NEUVONTA Meri-Lapin verotoimisto/ Tornion toimipiste Tuomo Kangasniemi Puutarhakatu 3,95400 TORNIO puh Pohjois-Suomen verovirasto/ Yritysverotoimisto Eeva Mäkinen Hallituskatu 3 A, ROVANIEMI puh TYÖVOIMAN VUOKRAUS Temployment Oy/Varamiespalvelu/ Anu Grönlund Valtakatu 16, KEMI puh. (016) , fax (016) anu.gronlund(at)varamiespalvelu.fi 13 YRITTÄJÄN VIESTINTÄRATKAISUT Elisan Yrittäjä asiakaspalvelu puh Elisa Shopit, Kemi, Valtakatu 11 Elisa Shopit, Tornio, Rajalla kauppakeskus SOSIAALINEN MEDIA Koivu Interactive Tietokatu KEMI Gsm neninnam.okkim moc.evitcaretniuviok mikko.manninen(at)koivuinteractive.com RAJA AVAA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Crossborder Tornedalen on ylsi monista raja-alueilla ympäri Eurooppaa sijaitsevista EURES-toimistoista. Pyrkimyksenä on edistää työhön, koulutukseen ja yritysten sijoittumiseen liittyvää yhteistyötä Tornionlaaksossa ja laajemminkin pohjoisilla alueilla. Lars Kero Cordinator, Ruotsi Arbetsförmedlingen EURES Crossborder Tornedalen Storgatan 78 SE HAPARANDA, Sverige puh. +46 (0) lars.kero(at)arbetsformedlingen.se Marja Ketola Koordinaattori, Suomi Meri-Lapin työ- ja elinkeinotoimisto Suensaarenkatu TORNIO puh Gsm marja.ketola@te-toimisto.fi EURES-neuvoja Pertti Tikkala Meri-Lapin työvoimatoimisto Suensaarenkatu 2, TORNIO puh (0) Gsm (0) fax +358 (0) pertti.tikkala(at)mol.fi

14 1. Verot ja rahat Vakaat kotimaan markkinat Suomen talouden kotimarkkinat pysyneet kohtuullisessa kasvussa, vaikka Euroopan vaikeutuvasta velkakriisistä on uutisoitu koko syksyn ajan. Kuluttajat eivät ole pelästyneet kansainvälisen talouden huonojen uutisten tulvaa, jota talousmedia on pitänyt esillä hyvin näyttävästi. Rahankäyttö on jatkunut kohtuullisena, ja sitä on edistänyt olosuhteisiin nähden hyvä työllisyys. Suomen Yrittäjät, varatoimitusjohtaja Timo Lindholm, p , timo.lindholm@yrittajat.fi Kauppa käy Näinä kuukausina eletään talouden käännettä, jossa tuoreimmatkin numerotiedot tuntuvat valitettavan vanhoilta. On jatkuva huoli siitä, kuinka suuri ero taloudessa on parin kuukauden takaisen tilanteen ja edessä olevien lähikuukausien välillä. Tähän asti kokonaisuus on pysynyt raiteillaan hyvin. Kuluttajien rahankäytön kokonaisuutta peilaa hyvin vähittäiskaupan myynti. Tuorein tieto on syyskuulta, jolloin myynnin arvo oli lähes kahdeksan prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Tällaista kasvua on näissä oloissa pidettävä varsin tyydyttävänä. Päivittäistavarakaupassa, joka on vähittäiskaupan suuri alaerä, vastaava syyskuun kasvuprosentti oli kymmenen. Työpaikat ovat säilyneet Työmarkkinoilta uutisiin nousevat suuret yksittäiset irtisanomiset ja yt-neuvottelut. Niiden syinä ovat heikentynyt suhdannetilanne ja toisaalta teollisen tuotannon ja työn väheneminen Suomessa, joka on edennyt suhdannevaihtelusta riippumatta. Koko talouden tasolla työmarkkinoiden tila on kuitenkin pysynyt kohtuullisen hyvänä. Lokakuun työttömyysaste oli tasan seitsemän prosenttia eli neljä kymmenystä alempi kuin vuotta aiemmin. Selvimmin työmarkkinoiden vakautta osoittaa työllisten lukumäärä: lokakuussa työllisiä oli noin enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Myös työttömien määrässä muutos oli oikean suuntainen: työttömiä oli vähemmän. Ensi vuoden puolella työllisyysnumerot ovat tähänastisia heikompia. Suhdanteen lisäksi työmarkkinoita tulee heikentämään olosuhteisiin nähden kallis palkkaratkaisu. Kuluttajien ja yrittäjien suurelle enemmistölle talouden tila on silti parempi kuin muutamien makronumeroiden perusteella voisi tulkita. Heikko suhdannetila koskee eri toimialoja kovin valikoivasti, ja erot yritysten välillä pysyvät suurina. Raha on halpaa Euroopan velkakriisin positiivisin seuraus on korkojen mataluus. Vuoden euriborkorko on painunut kohti kahden prosentin rajaa, ja lyhyemmät euriborit ovat selvästi sen alapuolella. Mitään merkkejä tai perusteita lyhyiden korkojen nousulle ei lähitulevaisuudessa ole. Euroopan keskuspankin on pakko pitää ohjauskorkonsa erittäin matalana tai jopa alentaa sitä vielä nykyisestäkin. Uusissa yritysluotoissa marginaalien haarukka on varsin leveä. Erot yritysten luottokelpoisuudessa ovat suuret, ja ne näkyvät lainarahan kokonaiskorossa. Silti rahoituskustannukset ovat melko alhaiset kunhan rahan saatavuus pysyisi kohtuullisena. info 14

15 Veronumero käyttöön vuoden 2012 aikana Veronumeromenettelyyn siirtyminen vuoden 2012 aikana on osa Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan kirjattuja harmaan talouden torjuntatoimenpiteitä. Harmaan talouden torjuntaa valmistelemaan on myös asetettu kaksi työryhmää. Suomen Yrittäjät, veroasiantuntija Laura Kurki, p , 1. Verot ja rahat Työryhmien taustalla on maaliskuussa 2011 julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön työryhmämietintö Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuminen rakennussekä majoitus- ja ravitsemisalalla. Toinen TEM:n asettamista työtyhmistä valmistelee tilaajavastuulain osittaisuudistusta erityisesti rakennusalalla ja toinen lisätoimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi majoitus- ja ravitsemisalalla. Molempien työryhmien toimikausi päättyy Veronumeroon ja rakennusalan veronumerorekisteriin liittyvät uudistukset otetaan käyttöön neljässä vaiheessa. 1. vaihe ( alkaen) Ensimmäisessä vaiheessa joulukuussa 2011 tammikuussa 2012 Verohallinto toimittaa veronumerot tiedoksi kaikille ansiotuloa saaville työntekijöille verokortin yhteydessä. Veronumeroa tarvitsevat kuitenkin vain rakennustyömaalla työskentelevät työntekijät, joiden on työssään pidettävä esillä kuvallista tunnistekorttia. Tällaisten työntekijöiden on toimitettava verokortissaan oleva veronumero työnantajalleen. Veronumerosta ei voi päätellä henkilön syntymäaikaa, henkilötunnusta eikä sukupuolta. Rakennusalan työnantaja voi myös pyytää työntekijöidensä veronumerot järjestelmiinsä suorasiirron yhteydessä. Verohallinto suositteleekin, että rakennusalan yritykset hakevat ennakonpidätystietojen suorasiirtojen yhteydessä veronumerot työntekijöilleen. Jos työnantaja pyytää veronumeron, rakennusalan työntekijä merkitään automaattisesti kesällä 2012 perustettavaan julkiseen veronumerorekisteriin. Jos yritys ei pyydä veronumeroa suorasiirron yhteydessä vuodenvaihteessa , työntekijän tai työnantajan on kesällä 2012 pyydettävä erikseen rakennustyömaalla työskentelevän työntekijän merkitsemistä veronumerorekisteriin. Työnantajan tulee pyytää veronumeroa vain niille työntekijöilleen, jotka työskentelevät rakennustyömaalla. Esimerkiksi rakennusliikkeen konttorissa työskenteleville työntekijöille veronumeroa ei pyydetä. Suorasiirtopyyntö Verohallinnolle on tehtävä viimeistään Veronumeroa tarvitsevat rakennustyömaalla työskentelevät työntekijät, joiden on työssään pidettävä esillä kuvallista tunnistekorttia. 2. vaihe (arviolta alkaen) Toisessa vaiheessa Verohallinto alkaa kirjata tilapäisesti Suomeen töihin tulevia ulkomaalaisia työntekijöitä väestötietojärjestelmään. Näin ulkomaiset työntekijät, joita ei aiemmin ole rekisteröity Suomessa, saavat Verohallinnon kautta henkilötunnuksen. Henkilötunnuksen saaminen edellyttää ulkomaalaisen työntekijän henkilökohtaista asiointia Verohallinnossa. Asiointikäynnin yhteydessä Verohallinto kerää verotuksessa tarpeellisia tietoja ja antaa rakennusalan ulkomaalaiselle työntekijälle kuvallisessa tunnistekortissa tarvittavan veronumeron. 3. vaihe (arviolta alkaen) Kolmannessa vaiheessa avataan julkinen rakennusalan veronumerorekisteri, jonne kerätään kaikki Verohallinnon asiakastietokannassa olevat tiedot rakennusalan työntekijöistä. Tietoja rekisteriin voidaan merkitä työntekijän, tämän työnantajan ja työmaan päätoteuttajan pyynnöstä sekä Verohallinnon omasta aloitteesta. Kuva Jenina Törmänen 4. vaihe (arviolta ) Neljännessä vaiheessa tulee voimaan työturvallisuuslain muutos, joka velvoittaa pitämään työmaalla henkilötunnistetta, johon on merkitty myös veronumero. Ennen työturvallisuuslain muutoksen voimaantuloa aloitetuilla työmailla on kuuden kuukauden siirtymäaika, jonka kuluessa veronumeron sisältävä henkilötunniste voidaan ottaa käyttöön. Muutoksen voimaantulon jälkeen aloitettavilla työmailla veronumero tulee olla merkittynä henkilötunnisteeseen heti työmaan alkaessa. Lainmuutoksella kuvallisen tunnistekortin käytön valvontavastuuta myös laajennetaan koskemaan rakennuttajan lisäksi päätoteuttajaa ja omien työntekijöidensä osalta työnantajaa. Uudistuksen myötä riski jäädä kiinni pimeän työvoiman käytöstä kasvaa. Menettely mahdollistaa myös epävirallisen vertaisvalvonnan työmailla. Lisätietoja: > Tietoa Verohallinnosta > Tiedotteet (mm ja ) info 15

16 1. Verot ja rahat Työnantajan ottaman sairaanhoitovakuutuksen verotus Verohallinto on julkaissut ohjeen työnantajan ottaman sairaanhoitovakuutuksen verotuksesta ( , Dnro 555/32/2011). Verohallinnon ohjeessa käsitellään niitä edellytyksiä, joiden perusteella vakuutus voi olla verovapaa etu. Ohjeessa käsitellään myös edun arvon määrittämistä tilanteissa, joissa vakuutus on veronalainen etu. Ohje liittyy korkeimman hallinto-oikeuden antamaan sairaanhoitovakuutusta käsittelevään ratkaisuun. Ratkaisun perustella sairaanhoitovakuutus voi olla tietyin edellytyksin verovapaa henkilökuntaetu, jos vakuutuksesta saatava etu on tavanomainen ja kohtuullinen ja koko henkilökunnan käytössä. Ohjetta sovelletaan sen voimaantulon jälkeen verovuoden 2012 ennakkoperinnässä ja kyseiseltä vuodelta toimitettavassa verotuksessa. Siltä osin kuin ohjeessa otettu kanta muuttaa verotuskäytäntöä verovelvolliselle edullisemmaksi, ohjetta voidaan verovelvollisen vaatimuksesta soveltaa myös aikaisemman verovuoden verotuksessa. Sairaanhoitovakuutuksen verovapauden edellytykset Työnantajan ottamasta sairaanhoitovakuutuksesta saatu etu voi olla työntekijälle tietyin edellytyksin verovapaa. Sairaanhoitovakuutuksen verotuksesta ei ole tuloverolaissa erityissäännöksiä, toisin kuin esimerkiksi henki- ja eläkevakuutusten verotuksesta. Tämän vuoksi edun veronalaisuus ratkaistaan tuloverolain 29 :ssä tarkoitetun laajan tulokäsitteen ja tuloverolain 69 :n verovapaita henkilökuntaetuja koskevien säännösten sekä oikeus- ja verotuskäytännön perusteella. Jos sairaanhoitovakuutus ei täytä tavanomaisuuden ja kohtuullisuuden edellytyksiä, etu on veronalainen. Tällöin vakuutusmaksu on palkkaa, jos etu on saatu työsuhteen perusteella. Työterveyshuoltoa koskevan oikeuskäytännön perusteella veronalaista tuloa on koko vakuutusmaksun määrä (näin esim. KHO 1988 B 584 ja KHO 1991 B 558). Sairaanhoitovakuutuksen verovapaudelta edellytetään, että vakuutusturva on tasoltaan tavanomainen ja kohtuullinen. Vakuutusturvan kattavuutta arvioidaan sekä vakuutuksen korvattavuuden piiriin kuuluvien etujen laadun että vakuutuksesta maksettavan enimmäiskorvauksen euromäärän perusteella. Olennaista on, mitä vakuutuksesta voidaan korvata ja kuinka suuri korvaus yksittäisestä sairaustapauksesta tai tapaturmasta voidaan enimmillään maksaa. Sillä, toteutuuko vakuutustapahtuma ja korvataanko vakuutuksesta todellisuudessa koskaan mitään, ei ole merkitystä. Verohallinnon ohjeen mukaan vakuutusta ei ole pidettävä veronalaisena etuna, jos vakuutuksen perusteella maksettava enimmäiskorvaus on enintään euroa. Lisäksi sairaanhoitovakuutuksen verovapauden yhtenä edellytyksenä on, että vakuutusmaksu on määrältään kohtuullinen. Verohallinto katsoo, että vakuutus voi olla verovapaa etu, kun vakuutusmaksu on enintään 400 euroa. Pelkästään se seikka, että vakuutusmaksu on enintään 400 euroa, ei automaattisesti johda siihen, että vakuutus olisi verovapaa etu. Vakuutus on vakuutusmaksun suuruudesta riippumatta veronalainen etu, jos vakuutusturva ei ole tasoltaan tavanomainen ja kohtuullinen. Sen sijaan se seikka, että vakuutusmaksu on huomattavasti suurempi kuin 400 euroa, voi yksinäänkin johtaa siihen, että vakuutus on veronalainen etu. Ohje on luettavissa kokonaisuudessaan Verohallinnon internetsivuilta osoitteessa: > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2011 > Työnantajan ottaman sairaanhoitovakuutuksen verotus Verottaja neuvoo ja ohjaa yrittäjiä Uudenmaan verovirasto jalkautuu yrittäjien keskuuteen tekemällä valvontakäyntejä. Valvontakäynnit ovat osa asiakaskohtaista verovalvontaa. Tarkoituksena on auttaa verotukseen liittyvien asioiden hoitamisessa yrittäjiä, joilla on havaittu ohjauksen tarvetta. Käynneillä selvitetään asiakkaan verotuksellista asemaa sekä yritystoiminnan laajuutta ja luonnetta. Verottaja haluaa osaltaan neuvoa ja ohjata yrittäjiä toimimaan oikein. Muistathan antaa työnantajan vuosi-ilmoituksen vuodelta 2011 oikealla tiedonantotavalla Työnantajalla, jolla on verovuonna 2011 ollut palveluksessaan yli 15 työntekijää, tulee antaa vuosi-ilmoitustiedot vuodelta 2011 sähköistä tiedonsiirtomenetelmää käyttäen. Vuonna 2010 vastaava raja oli yli 40 työntekijää. Sähköisiä tiedonsiirtomenetelmiä ovat Ilmoitin.fi-palvelu, Tyvipalvelut ja Verohallinnon verkkolomakkeet (Suomi.fi). Myös Palkka.fi-palvelu välittää vuosi-ilmoitukset sähköisesti. Jos vuosi-ilmoitus annetaan väärällä tiedonantotavalla, seurauksena voi olla sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksu (laki verotusmenettelystä 22 a ). info 16 16

17 Verot ja rahat Vuonna 2011 voimaan tulleita lakimuutoksia Henkilöstörahastolaki uudistui kokonaan Henkilöstörahasto on henkilöstön omistama ja hallitsema rahasto, joka hallinnoi yrityksen sille suorittamia tulos- tai voittopalkkioita ja muita henkilöstörahastolain mukaisia varoja. Henkilöstörahastolaki uudistettiin kokonaan, ja uusi laki tuli voimaan Uudistuksen tavoitteena on lisätä henkilöstörahastojen suosiota saattamalla laki joustavammaksi siten, että henkilöstörahastot olisivat koko henkilöstön palkitsemiskeinoina nykyistä houkuttelevampia ja kannustavampia. Henkilöstörahastolain yleisenä tavoitteena on palkita henkilöstöä tavoitteiden saavuttamisesta, parantaa yrityksen ja viraston tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa ja henkilöstön taloudellista osallistumista. Uusi laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta Avopuolisoiden yhteistalouden purkamista koskeva laki tuli voimaan Lain tarkoituksena on antaa avopuolisoille suojaa avoliiton päättyessä. Laki soveltuu sellaisiin avopuolisoihin, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Säännökset soveltuvat niin samaa kuin eri sukupuolta oleviin avopareihin. Laki soveltuu myös sellaisiin avoliittoihin, jotka ovat alkaneet ennen lain voimaantuloa. Lakia ei sovelleta sellaisiin avoliittoihin, jotka ovat päättyneet ennen lain voimaantuloa. Uuden lain mukaan avopuolisoilla on oikeus hakea pesänjakajaa omaisuuden erottelun toimittamiseksi. Avopuolisolla on myös tietyin edellytyksin oikeus saada hyvitystä yhteistalouteen antamastaan panoksesta. Avopuolison oikeudet eivät uudistuksen jälkeenkään rinnastu aviopuolison oikeuksiin. Lisätietoja: Suomen Yrittäjien neuvonta, , KHO:n päätös edunvalvontaa harjoittavan yhdistyksen arvonlisäverotuksesta Verohallinto on julkaissut ohjeen edunvalvontaa harjoittavan yhdistyksen arvonlisäverotuksesta ( , Dnro A26/ /2011). Ohje liittyy korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisuun KHO 2011:75 yhdistyksestä, jonka tarkoituksena oli sen jäsenten yleisten etujen ajaminen. 17 Ratkaisun mukaan yhdistyksen perimiä jäsenmaksuja ei voitu käsitellä arvonlisäverollisina, koska yhdistyksen toiminnan luonteen vuoksi jäsenten maksamaa jäsenmaksua ei voitu kohdistaa mihinkään tiettyyn yhdistyksen tuottamaan palveluun eikä yhdistyksen toiminnan ja sen yksittäiselle jäsenelle koituvan hyödyn välillä ollut välitöntä yhteyttä. Yhdistys ei siten harjoittanut toimintaansa kokonaisuudessaan arvonlisäverolain 1 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla liiketoiminnan muodossa, eikä näin ollen voinut hakeutua ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitetusta toiminnasta kokonaisuudessaan arvonlisäverovelvolliseksi eikä vähentää kustannuksiinsa sisältyvää arvonlisäveroa kokonaisuudessaan. Osa edunvalvontaa harjoittavista yleishyödyllisistä yhdistyksistä on vapaaehtoisesti hakeutunut arvonlisäverorekisteriin, jolloin yhdistykset ovat suorittaneet arvonlisäveroa kaikesta liiketoiminnan muodossa harjoittamastaan toiminnasta ja tähän saakka myös jäsenmaksuistaan. Verohallinnon ohjeen mukaan yhdistysten tulee jatkossa käsitellä toimintansa arvonlisäverottomana, jos ne harjoittavat edellä mainitussa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa kuvatun laista edunvalvontatoimintaa vastaavanlaisissa olosuhteissa ja joiden perimillä jäsenmaksuilla ei ole suoraa ja välitöntä yhteyttä jäsenille luovutettuihin tavaroihin ja palveluihin. Huomionarvoista on, että yhdistyksellä saattaa olla arvonlisäverottomana käsiteltävän edunvalvontatoiminnan lisäksi myös sellaista liiketoiminnan muodossa harjoitettua toimintaa, josta hakeutumismahdollisuus edelleen on olemassa. Tältä osin yhdistys voi edelleen jatkaa toimintaansa arvonlisäverollisena. Yhdistyksen perimillä jäsenmaksuilla voi edelleen joissakin muissa tilanteissa olla suora ja välitön yhteys luovutettuihin tavaroihin tai palveluihin. Tällöin jäsenmaksuja voidaan pitää vastikkeena luovutetuista tavaroista ja palveluista. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös ei aiheuta muutoksia tällaisen yhdistyksen toimintaan. Verohallinnon ohjeen mukaan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuista ilmeneviä periaatteita tulee noudattaa alkaen. Ohje on luettavissa kokonaisuudessaan Verohallinnon internetsivuilta osoitteessa: > Syventävät veroohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2011 > KHO:n päätös KHO:2011:75 edunvalvontaa harjoittavan yhdistyksen arvonlisäverotuksesta info

18 2. Työnantajan ABC Työsopimuslakiin vuokratyötä koskevia uusia säännöksiä Uusilla säännöksillä selkiytetään vuokratyöntekijän ja lähetetyn työntekijän asemaa. Täsmennyksillä halutaan varmistaa, että vuokratyöntekijöiden työehdot ovat vähintään samat kuin varsinaisilla työntekijöillä. Suomen Yrittäjät, lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, p , janne.makkula@yrittajat.fi Vuokratyöntekijän työehtojen nykysääntely Työsopimuslain 2 luvun 9 :n 1 momentissa on säännös vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa sovellettavasta työehtosopimuksesta. Säännöksen mukaan siinä tapauksessa, että työntekijän vuokrannut työnantaja ei ole sidottu minkään työehtosopimuksen noudattamiseen, vuokratyöntekijän työsuhteessa on sovellettava vähintään käyttäjäyritystä sitovan normaalitai yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Työehtosopimus on normaalisitova esimerkiksi silloin, kun työnantajayritys kuuluu työnantajaliittoon, joka on solminut kyseisen työehtosopimuksen. Yleissitovana työehtosopimus velvoittaa niitäkin työnantajia, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon. Työsopimuslain mukaan sellainen työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä. Päätöksen työehtosopimuksen yleissitovuudesta tekee tiettyjen kriteerien pohjalta sosiaalija terveysministeriön yhteydessä toimiva vahvistamislautakunta. Mikäli edellä mainittuja työehtosopimuksia ei ole, yleissääntönä on, että työntekijälle on maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Työehtojen määräytymistä täsmennetään Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen (HE 104/2011), jolla pannaan täytäntöön vuokratyödirektiivi. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 5. joulukuuta Työsopimuslakiin ehdotetaan otettavaksi nimenomainen säännös vuokratyöntekijöiden työehtojen määräytymisestä niissä tilanteissa, joissa ei ole joko työvoiman vuokrausyritystä tai käyttäjäyritystä sitovaa työehtosopimusta. Muutoksilla pyritään varmistamaan, että vuokratyöntekijät saavat samat työehdot eli työajan, palkan sekä työolot kuin vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen varsinaiset työntekijät. Säännös lisätään työsopimuslain 2 luvun 9 :n 2 momentiksi, ja se kuuluu ehdotuksen mukaan seuraavasti: Jos vuokratun työntekijän työsuhteessa ei sovelleta mitään 1 momentissa tarkoitettua työehtosopimusta, vuokratun työntekijän palkkaa, työaikaa ja vuosilomia koskevien ehtojen on oltava vähintään käyttäjäyritystä sitovien ja siellä yleisesti sovellettavien sopimusten tai käytäntöjen mukaiset. Yksiselitteistä vastausta siihen, milloin kyse on käyttäjäyritystä sitovista ja kyseisessä yrityksessä yleisesti sovellettavista sopimuksista ja käytännöistä, ei ole mahdollista antaa. Myös lakiehdotuksen perustelut jättävät tilaa yksittäistapauksittain tehtävällä arvioinnille. Perusteluissa todetaan ainoastaan, että käyttäjäyritystä sitovia ja yleisesti sovellettavia sääntöjä voivat olla esimerkiksi yritystä sitovat yrityskohtaiset palkkausjärjestelmät tai myös yrityksessä yleisesti sovellettava vakiintunut käytäntö. Oleellista on joka tapauksessa se, että kyse on yritystä sitovasta ja myös yleisesti sovellettavasta järjestelmästä. Käyttäjäyrityksille uusia velvoitteita Lakimuutosten myötä vuokratyöntekijöitä käyttäville yrityksille tulee velvollisuus tiedottaa myös vuokratyöntekijöille yrityksessä avoinna olevista työpaikoista samalla tavoin kuin se antaa niistä tietoa omille työntekijöilleen. Sääntelyn tarkoituksena on parantaa vuokratyöntekijän työllistymismahdollisuuksia käyttäjäyrityksessä. Yritys ratkaisee jatkossakin itse tavat, joilla se tiedottaa avoinna olevista työpaikoista. Sääntely kuitenkin edellyttää, että myös vuokratyöntekijöillä on yhdenvertainen mahdollisuus saada kyseiset tiedot. Käyttäjäyrityksen on jatkossa tarjottava myös vuokratyöntekijöille mahdollisuus käyttää muita kuin työsuhde-etuihin kuuluvia palveluita ja järjestelyitä, joita se tarjoaa omille työntekijöilleen. Säännöksen tarkoituksena on edistää vuokratyöntekijöiden yhdenvertaista kohtelua nimenomaan työpaikalla käytössä olevien yhteisten tilojen ja järjestelyjen suhteen ja siten edistää työpaikan sosiaalisia suhteita käyttäjäyrityksen omien ja vuokratyöntekijöiden välillä. Ehdotettu uusi työsopimuslain 2 luvun 9 :n 3 momentiksi lisättävä säännös kuuluu seuraavasti: Käyttäjäyritys on velvollinen tarjoamaan vuokratuille työntekijöille mahdollisuuden käyttää sen tarjoamia sellaisia muita kuin työsuhde-eduiksi katsottavia palveluja ja järjestelyjä, joita se tarjoaa omille työntekijöilleen, jollei erilainen kohtelu ole perusteltua objektiivisista syistä. Säännöksessä mainituilla järjestelyillä ja palveluilla tarkoitetaan käyttäjäyrityksen työntekijöilleen tarjoamia, lähinnä pysyvämpiä tai pidempiaikaisia järjestelyjä tai etuja, joita työntekijöillä on mahdollisuus halutessaan käyttää yrityksen yleisesti soveltaman käytännön ja periaatteiden mukaisesti. Mahdollisuus käyttää työpaikan harrastetiloja tai vastaavia järjestelyjä voi olla tyypillinen tällainen säännöksessä tarkoitettu etuus tai järjestely. On huomattava, että säännös ei kuitenkaan kata esimerkiksi käyttäjäyrityksen tarjoamaa työterveyshuoltoa, koska työterveyshuollon järjestämisvelvoite kuuluu vuokratyöntekijän omalle työnantajalle eli työvoiman vuokrausyritykselle. Säännöksen velvoitteesta on mahdollisuus poiketa objektiivisista syistä. Yleistä vastausta siihen, milloin vuokratyöntekijöiden erilainen kohtelu on mahdollista, on vaikea antaa, mutta perusteena ei voi olla yksin se, että kyse on vuokratyöntekijästä. Myös lähetettyjä työntekijöitä koskevaan lakiin muutoksia Lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka työskentelee tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa ja jonka toiseen valtioon sijoittautunut työnantaja lähettää työhön Suomeen rajoitetuksi ajaksi. Lähetetyistä työntekijöistä annettuun lakiin tehtävien muutosten tarkoituksena on, että Suomeen lähetetyillä vuokratyöntekijöillä on samat työehdot kuin suomalaisilla vuokratyöntekijöillä. info 18 18

19 Lakineuvoja vastaa Lakineuvoja vastaa -palstalla käsitellään Suomen Yrittäjien lakineuvontaan tulevia tyypillisiä kysymyksiä Kysymys: Yrityksessämme on määräaikaisia työntekijöitä. Heikon taloustilanteen vuoksi joudumme todennäköisesti turvautumaan lähiaikoina lomautuksiin tai irtisanomisiin. Voimmeko lomauttaa tai irtisanoa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän tuotannollisiin ja taloudellisiin perusteisiin vedoten? 2. Työnantajan ABC Suomen Yrittäjät, lakineuvoja Albert Mäkelä, p , albert.makela@yrittajat.fi Vastaus: Pääsääntönä on, että määräaikaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää ei voi lomauttaa. Työsopimuslain 5 luvun 2 :n mukaan työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työtekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että jos määräajan perusteena on jokin muu kuin sijaisuus, ei määräaikaisen työntekijän lomauttaminen ole mahdollista. Lomautusoikeuden rajoittaminen johtuu työsopimuslain perustelujen mukaan määräaikaisiin työsopimuksiin liittyvistä erityispiirteistä. Kun työsopimus tehdään määräaikaisena, osapuolet sitoutuvat täyttämään työsopimuksesta johtuvat velvoitteensa koko sovitun määräajan. Samasta syystä myös määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen on hyvin rajoitettua. Irtisanominen mahdollista vain, jos siitä on sovittu Työsopimuslain 6 luvun 1 :n mukaan määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa. Muuten määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen ilman irtisanomisehtoa on mahdollista vain joissakin erityistilanteissa (esimerkiksi yrityksen konkurssi tai yksityisliikkeen omistajan kuolema). Niin sanottu sekamuotoinen sopimus on kuitenkin mahdollinen, eli määräaikaiseen työsopimukseen voidaan ottaa ehto, jonka mukaan sopimus on irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Tällöin myös määräaikainen työsopimus voidaan irtisanoa, Määräaikaisen työntekijän lomauttaminen on mahdollista vain tämän ollessa vakituisen työntekijän sijaisena. Tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla voi irtisanoa vain, jos työsopimuksessa on irtisanomisehto. jos sille on tuotannolliset tai taloudelliset perusteet. Tällainen irtisanomisehto ei kuitenkaan mahdollista määräaikaisen työntekijän lomauttamista työn tilapäisen vähentymisen perusteella. Muuten kuin edellä mainituissa tilanteissa määräaikainen työsopimus voidaan päättää vain purkamalla tai sopimalla. Purkaminen edellyttää aina työsopimuslain 8 luvun 1 :n mukaista erittäin painavaa syytä, jotka liittyvät aina työsuhteessa tapahtuneisiin seikkoihin tai laiminlyönteihin. Määräaikainen työsopimus voidaan kuitenkin purkaa koeaikaan vedoten, jos osapuolet ovat sopineet koeaikaehdosta. Koeaika saa olla enintään neljän kuukauden mittainen, mutta kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta. Määräaikaisen työsuhteen purkaminen tuotannollisin ja taloudellisin perustein ei ole mahdollista. Tämä on vahvistettu korkeimman oikeuden ratkaisussa 1988:9. Tapauksessa rakennusliike oli palkannut kirvesmiehen tietyn rakennuskohteen valmistuessa päättyvään määräaikaiseen työsuhteeseen. Rakennusliikkeen ja rakennuttajan välinen urakkasopimus oli kuitenkin ennen rakennuskohteen valmistumista purettu asiassa selvittämättä jääneen syyn vuoksi. Korkein oikeus katsoi, ettei rakennusliikkeellä ollut urakkasopimuksen purkamisen perusteella oikeutta kirvesmiehen työsopimuksen purkamiseen sovitusta työkaudesta huolimatta. Määräaikainen työsopimus voidaan kuitenkin päättää, jos osapuolet ovat siitä yksimielisiä. Tällöin työsuhteen päättämisestä voidaan sopia. Sopimus on syytä tehdä aina kirjallisesti. Mikäli määräaikainen työsuhde kuitenkin päätetään ilman lain mukaista perustetta ennen määräajan päättymistä, syntyy päättävälle osapuolelle vahingonkorvausvelvollisuus. Työnantajan päättäessä työsuhteen ennenaikaisesti hän joutuu suorittamaan työntekijälle vahingonkorvauksena sopimuksen mukaisen täyden palkan lomakorvauksineen määräajan jäljellä olevalta ajalta. Vastaavasti työntekijä on pääsääntöisesti velvollinen suorittamaan työnantajalle vahingonkorvausta, mikäli työntekijä päättää työsuhteen ennen sovittua aikaa. Lomautus Irtisanominen 19 info

20 2. Työnantajan ABC Rakennuksella työskentelevällä oltava työterveyskortti Jokaisella rakennusliikkeessä työskentelevällä työntekijällä on oltava henkilökohtainen työterveyskortti. Kortti on ollut käytössä jo neljä vuotta, mutta se tunnetaan vielä huonosti sekä työterveyshuolloissa, että rakennusalan yrityksissä. Rakennusalan työterveyskortti vaaditaan rakennusliikkeiden työntekijöiltä. Kortti ei ole pakollinen esimerkiksi rakennusalan toimihenkilöille, kunnan rakennustyöntekijöille, yksinyrittäjille eikä muun kuin rakennusliikkeen palveluksessa työskenteleville. Kortista tulee ilmetä työntekijän henkilötiedot, jokaisen terveystarkastuksen ajankohta, seuraavan tarkastuksen ajankohta sekä työterveysyksikön ja tarkastajan nimi. Työntekijä ja työnantajat hyötyvät kortista Työnantajan on huolehdittava siitä, että rakennustyötä tekevällä työntekijällä on henkilökohtainen työterveyskortti. Työntekijän taas on pidettävä kortti mukanaan rakennustyömaalla. Kortista työnantaja voi seurata, onko uuden työntekijän terveystarkastukset hoidettu ja milloin on seuraavan tarkastuksen aika. Kortista näkee myös edellisen työterveyspalvelun tarjoajan, mikä helpottaa työterveystietojen löytämistä ja siirtoa Vuonna 2011 voimaan tulleita lakimuutoksia Työsopimuslain määräaikaisia työsopimuksia koskevia säännöksiä tarkennettiin Vuoden 2011 alusta muutettiin työsopimuslain 1 luvun 3 :n määräaikaisen työsopimuksen solmimisedellytyksiä koskevaa säännöstä. Säännös jaettiin kahteen momenttiin siten, että määräaikaisen sopimuksen solmimisen edellytyksenä olevasta perustellusta syystä säädetään omassa momentissaan ja toistuvien määräaikaisten sopimusten käytön rajoituksista sen jälkeen omassa momentissaan. Uuden sääntelyn mukaan toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua, jos määräaikaisten sopimusten lukumäärän, yhteenlasketun kestoajan tai niiden muodostaman kokonaisuuden perusteella työnantajan työvoiman tarve kyseisessä työssä arvioidaan pysyväksi. Uudella sääntelyllä ei muutettu kunkin määräaikaisen sopimuksen solmimisen edellytyksenä olevaa perustellun syyn sisältöä. Työsopimuslain perhevapaita koskevaan sääntelyyn uudistuksia Työsopimuslain perhevapaita koskevaan 4 lukuun otettiin uusi 7a, jossa säädetään työntekijän poissaolosta perheenjäsenen tai muun työntekijälle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten. Sääntely tuli voimaan alkaen. Uuden säännöksen mukaan jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Säännöksessä läheisellä tarkoitetaan henkilöä, johon työntekijällä on erityinen henkilökohtainen sukulaisuuteen tai ystävyyteen perustuva kiinteä suhde ja jonka hoitoon ja huolenpitoon työntekijä osallistuu. Järjestely perustuu työnantajan ja työntekijän keskinäiseen sopimukseen. Poissaolon ajalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Lisää työterveyskortista Työterveyslaitoksen sivuilta: > Toimialat > rakennusala > Työterveyshuolto 20