TILINPÄÄTÖSANALYYSI RUUKKI GROUP OYJ 2006

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Taloustieteiden laitos TILINPÄÄTÖSANALYYSI RUUKKI GROUP OYJ 2006 LASKS140 Tilinpäätösanalyysi Joulukuu 2007 Tapani Höök

2 2 a ALUSTAVA YLEISARVIO 3 b AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 3 c SUBSTANSSIARVO 4 d TUOTTOARVO VAPAAN KASSAVIRRAN MALLI 5 e MARKKINA-ARVO JA ANALYYSI 6 f KANNATTAVUUDEN TUNNUSLUVUT 7 f.1 Käyttökateprosentti 7 f.2 Liiketulosprosentti 7 f.3 Nettotulosprosentti 8 f.4 Oman ja sijoitetun pääoman tuottoprosentit 8 f.5 Vieraan pääoman vipuvaikutus 9 g RAHOITUSASEMAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 10 g.1 Omavaraisuusaste 10 g.2 Gearing eli nettovelkaantumisaste 10 g.3 Myyntisaamisten kiertoaika 11 g.4 Ostovelkojen kiertoaika 11 g.5 Vaihto-omaisuuden kiertoaika 11 g.6 Quick Ratio 12 g.7 Current Ratio 12 h OSAKEKOHTAISET JA MARKKINAPERUSTEISET TUNNUSLUVUT I 12 h.1 P/E-luku 12 h.2 EPS-luku 13 i OSAKEKOHTAISET JA MARKKINAPERUSTEISET TUNNUSLUVUT II 14 i.1 Osinko per osake (DPS) 14 i.2 Osinkosuhde 14 i.3 Efektiivinen osinkotuotto 14 j EMOYHTIÖN KASSAVIRTALASKELMA 14

3 3 a ALUSTAVA YLEISARVIO Ruukki Group konsernin tilinpäätös ja siitä vuosikertomuksessa esitetty osuus on laadittu IFRS-säännösten mukaan. Jo pinnallinen taseen tarkastelu paljastaa sen, että liikearvo muodostaa konsernin taseen loppusummasta merkittävän osan noin neljänneksen. On huomattava, että IFRS-säännösten mukaan liikearvon aktivointi on kuitenkin pakollista. Muiden aineettomien hyödykkeiden osuus on pieni, ollen muutaman prosentin luokkaa. Kehittämismenot konserni kirjaa kuluiksi 1. Tilikauden aikana tehdyt merkittävät yritysjärjestelyt vaikeuttavat tilinpäätösanalyysiä Tämä ilmenee erityisesti laskettaessa konsernin tuottoarvoa. IAS 2:n mukaan vaihto-omaisuuden hankintamenoon sisällytetään sekä valmistukseen liittyvät muuttuvat että kiinteät menot. Konsernin vaihto-omaisuus on kasvanut nopeammin kuin ostovelat ja hitaammin kuin liikevaihto. Myyntisaamiset ovat puolestaan kasvaneet liikevaihtoa hitaammin. Konserni ei siten näytä siten joutuneen pitkittämään maksuaikoja. Osa liikevaihdon kasvusta on orgaanista, mutta osa on aiheutunut yritysjärjestelyistä. Konserni on hankkinut rahoitusta pääomalainan muodossa. Laina on kirjattu IFRSsäännösten mukaan velkoihin. Konsernin poistoero voidaan tulkita positiiviseksi signaaliksi. Poistoero on kuitenkin aiheuttanut samalla laskennallista verovelkaa. Konserni on kirjannut vähäisen määrän takuuvarauksia. Vihjeitä ns. piilovarauksiin vuosikertomuksesta ei löydy. Tasesubstanssin silmäily viittaa taseen kokonaissumman nousemiseen, velkarahoituksen vähentymiseen ja toisaalta omavaraisuusasteen nousemiseen. Oman pääoman ehtoinen rahoitus onkin lisääntynyt merkittävästi. Merkittävät yritysjärjestelyt ovat todennäköisesti vaikuttaneet siihen, että tulos ei ole kasvanut sijoitetun pääoman ja liikevaihdon kanssa samassa suhteessa. Yhteenvetona voidaan todeta, että tilinpäätös vaikuttaa neutraalisti laaditulta. 2 b AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Konsernin aineettomat hyödykkeet on koottu seuraavaan laskelmaan. Liikearvo ,40 27, Muut aineettomat hyödykkeet 4 000,90 27, Aineettomat hyödykkeet yhteensä ,30 Erien tarkka erittely ei ole vuosikertomuksen tietojen perusteella mahdollista. Konserni ilmoittaa liikearvoa koskevissa liitetiedoissa pyrkineensä tunnistamaan asiakkaisiin, markkinointiin, sopimuksiin, teknologiaan tai immateriaalioikeuksiin liittyviä aineettomia taseen ulkopuolisia omaisuuseriä. Se kertoo lisäksi tunnistaneensa 1 Ruukki Groupin vuosikertomus 2006, Ruukki Groupin vuosikertomus 2006, 69, 75, 77.

4 4 ostettavista yrityksistä taseeseen aktivoitavina aineettomina oikeuksina tuotemerkkejä ja tilauskantaa. Kehittämismenot on kirjattu kuluksi. 3 Seuraava laskelma havainnollistaa sitä, että mikäli kaikki aineettomat hyödykkeet osoittautuisivat arvottomiksi, muuttuisi tase huomattavasti. Aineettomien hyödykkeiden osuus pitkäaikaisista varoista on yli 60 %. Taseen loppusummasta nämä hyödykkeet muodostavat lähes kolmanneksen. Jos aineettomat hyödykkeet osoittautuisivat arvottomiksi, ja ne jouduttaisiin kirjaamaan kuluna tuloslaskelmaan, olisi ero nykyiseen taseeseen merkittävä. Suurin vaikutus olisi liikearvolla, joka muodostaa aineettomista hyödykkeistä lähes 90 %. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet on siksi laskettu seuraavassa laskelmassa yhteen. Aineettomien hyödykkeiden tarkastelu herättää väistämättä kysymyksen siitä, onko liikearvossa ilmaa. Joka tapauksessa se paisuttaa tasetta ja kertoo suurista odotuksista - ja suuresta riskistä. Vuosikertomuksen perusteella liikearvon realistisuutta ei pystytä arvioimaan, ja siksi on tehtävä oletus, jonka mukaan liikearvo on realistinen. Erityisesti liikearvon osalta voidaan spekuloida sitä, että onko se konservatiivisesti arvostettu. Vuosikertomuksesta ei kuitenkaan löydy viitteitä taseen paisuttamiseen. Osuus-% Pitkäaikaiset varat , Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet ,30 27, 66-61,6 % = Yhteensä ,30 Taseen loppusumma , Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet ,30 27, 66-30,4 % Yhteensä ,20 Voitto ennen veroja 12156, Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet (alaskirjaus) ,30 27, 66 Yhteensä ,1 Tilikauden 2006 voitto tuloslaskelmassa 7978,8 26 c SUBSTANSSIARVO Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 0 Oletetaan, että aineettomia hyödykkeitä ei voida erottaa tai myydä erikseen. Aineelliset + käyttöomaisuushyödykkeet ,50 65 Oletetaan, että kirjanpitoarvo kuvaa todennäköistä luovutushintaa. Osuudet + osakkuusyrityksissä 5 568, Muut rahoitusvarat 332,0 27 Ei eritelty liitetiedoissa lainkaan + Saamiset 195,5 69 Lyhytaikaiset varat + VOM , Myyntisaamiset ja muut saamiset 9 804,6 70 Luovutushinta olisi todennäköisesti kirjanpitoarvoa korkeampi Lähtökohtaisesti substanssiarvolaskelmassa voidaan käyttää tasearvojen mukaisia arvoja. 3 Ruukki Groupin vuosikertomus 2006, 33.

5 5 + Muut rahoitusvarat 7 270,8 27, 71 Ei eritelty liitetiedoissa lainkaan + Rahavarat ,3 71 Tasesubstanssi ,9 Pitkäaikaiset velat Verovelka huomioitu substanssia pienentävänä tekijänä. - Laskennalliset verovelat 2 056, Korolliset velat 9 205, Muut velat 2 227,4 27 Ei eritelty liitetiedoissa lainkaan - Lyhytaikaiset velat yhteensä ,9 = Substanssiarvo 2 067,40 Sisältää varauksia. Oletetaan, että varauksiin sisältyvät vastuut ovat voimassa yritystoiminnan loppuessa. d TUOTTOARVO VAPAAN KASSAVIRRAN MALLI Konserni on toteuttanut tilikauden 2006 aikana merkittäviä yritysjärjestelyjä, kuten yritysostoja ja investointisopimuksia 4. Seuraava laskelma osoittaa, että konsernin vapaa kassavirta oli vuonna ,6 miljoonaa euroa negatiivinen. Laskelmasta voidaan havaita lisäksi se, että kassavirran negatiivisuus aiheutuu suurelta osin juuri bruttoinvestoinneista, jotka aiheutuivat yritysjärjestelyistä. Vapaan kassavirran negatiivisuus vaikeutta tuottoarvon laskemista, ja siksi seuraavat laskelmat sisältävät merkittäviä yksinkertaistuksia. Tehdyt yksinkertaistukset on merkitty laskelmiin. Huom. Liikevoitto , Osuus osakkuusyritysten tuloksesta -967,5 26 Vaikutus tappiollinen - Operatiiviset verot 4 588, Rahoituskulujen verovaikutus 446, % x 1717,5, oletetaan, että kulut on voitu vähentää verotuksessa + Rahoitustuottojen verovaikutus 214, % x 826,1 = Operatiivinen kassavirta 7 259,7 + Poistot 4 402,8 62 = Bruttokassavirta ,5 - Muutos nettokäyttöpääomassa 3397,6 Apulaskelma 1 - Bruttoinvestoinnit ,0 Apulaskelma 2 = Vapaa kassavirta ,1 Apulaskelma 1 Huom. Vaihto-omaisuuden lisäys 2 234, , ,3 + Myyntisaamisten lisäys 1 516, , ,0 - Ostovelkojen lisäys 354, , ,2 = Nettokäyttöpääoman muutos 3 397,6 Apulaskelma 2 Huom , Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä sijoitukset , , , ,3 + Poistot 4 402, Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset , , Ruukki Groupin vuosikertomus 2006, 7,

6 6 hyödykkeet sekä sijoitukset , , ,0 = Bruttoinvestoinnit ,0 Apulaskelma 3 Kaupantekohetkellä rahana maksettu kauppahinta Terveyspalvelut Mendis 2 032,00 46 Tervolan Saha ja Höyläämö 6 182,20 47 Incap Furniture Oy: 2 455, Yhteensä ,20 Vapaa kassavirta ,1 + Kauppahintojen eliminointi ,2 Apulaskelma 3 = Yliyksinkertaistettu arvio vapaasta kassavirrasta 6 054,1 Tuottoarvo 60541,4 6054,1/0,10. Sitoutuneen pääoman tuottovaatimukseksi on oletettu 10 %. Lisäksi on tehty oletus, että yliyksinkertaistettu arvio vapaasta kassavirrasta on konsernille tyypillinen. e MARKKINA-ARVO JA ANALYYSI Osakemäärä * Päätöskurssi ,79 Markkina-arvo ,9 Konsernin markkina-arvo ( ,9), laskettu substanssi-arvo (2 067,4) ja tuottoarvo (60541,4) poikkeavat suuresti toisistaan. Substanssiarvo ilmaisee yrityksen arviointihetken omaisuuden arvon, eikä siinä huomioida yrityksen tulevia kasvuodotuksia. Harjoitustyössä laskettu substanssiarvo perustuu kokonaan yrityksen liikekirjanpitoon, jota ei ole oikaistu vastaamaan eri omaisuusosien todennäköistä luovutushintaa. Mikäli saatavilla olisi ollut tarvittavat tiedot todennäköisistä luovutushinnoista olisi substanssiarvo luultavasti ollut korkeampi. Silloin pääasiallinen ero tuotto- ja markkina-arvoihin olisi aiheutunut siitä, että substanssiarvon laskemisessa ei huomioida tulonodotuksia. Substanssiarvosta poiketen vapaan kassavirran mallin mukaan laskettu yrityksen arvo perustuu kokonaan tulevaisuuden tuotto-odotuksiin. Yritysjärjestelyiden aiheuttama negatiivinen vapaa kassavirta toi ongelmia tuottoarvon laskemiseen. Ero markkinaarvoon jäi yllättävän suureksi. Tehtyjen oletusten ja yritysjärjestelyiden aiheuttamien (yli)yksinkertaistuksien muuttaminen vaikuttaisi kuitenkin lopputulokseen merkittävästi. Tuottoarvoon perustuva arvonmääritys on herkkä perusolettamuksissa tapahtuville muutoksille. Suurin ongelma lienee kassavirtojen ennustamisen vaikeus. Toisaalta malli ei huomioi sitoutuneen pääoman määrää

7 7 f KANNATTAVUUDEN TUNNUSLUVUT f.1 Käyttökateprosentti. Liikevoitto , Sijoitusten myyntivoitot 5 150,8 26, 62 + Sijoitusten myyntitappiot 576,5 26, 62 = Liiketulos 8 473,3 + Poistot ja arvonalentumiset 4 757,2 26 = Käyttökate ,5 Huom. Siirretty satunnaisiin tuottoihin vertailua vaikeuttavina kertaluonteisina ja olennaisina erinä. Siirretty satunnaisiin kuluihin yllä mainituin perustein. Liikevaihto , Liiketoiminnan muut tuotot 5 711, Sijoitusten myyntivoitot 5 150,8 26, 62 Ks. yllä = Liiketoiminnan kokonaistuotot ,3 Käyttökateprosentti = Käyttökate/Liiketoiminnan kokonaistuotot = ,5/ ,3 = 10,4 % YTN ei ole asettanut käyttökateprosentille yleispätevää tavoitearvoa. YTN antaa kuitenkin käyttökateprosentin suuntaa antavaksi vaihteluväliksi teollisuuden osalta % ja palveluiden osalta 5 15 %. OMX Nordic Exchange luokittelee Ruukki Groupin toimialaluokkaan teollisuustuotteet ja palvelut 7. Teollisuuden vaihteluvälin osalta Ruukki Groupin käyttö-kateprosentti (10,4 %) ylittää siten juuri vaihteluvälin alarajan. Ruukki Group ei ilmoita käyttökateprosenttia vuosikertomuksessaan. f.2 Liiketulosprosentti Huom. Liiketulos 8 473,3 Ks. kappale f.1 per Liiketoiminnan kokonaistuotot ,3 Ks. kappale f.1 = Liiketulosprosentti 6,7 % Mikäli liiketulos sijoittuu välille 5 10 %, niin sitä voidaan YTN:n mukaan pitää tyydyttävänä. Ohjearvojen mukaan Ruukki Groupin liiketulosprosenttia (6,7 %) voidaan pitää siten tyydyttävänä. Ruukki Group ei ilmoita liiketulosprosenttia vuosikertomuksessaan. Liiketulosprosentin sijaan vuosikertomuksessa ilmoitetaan liikevoiton suhde liikevaihtoon Ruukki Groupin vuosikertomus 2006, s. 82

8 8 f.3 Nettotulosprosentti Huom. Liiketulos 8 473,3 Ks. kappale f.1 Rahoitustuotot 826, Rahoituskulut 1 717, = Nettorahoituskulut 891,4 Verot tuloslaskelmassa 4 177, Edellisten tilikausien verot 352,8 63 Veronpalautus Satunnaisista tuotoista aiheutuneet verot siirretään satunnaisiin kuluihin. (26 % * 5 - Satunnaisista tuotoista aiheutuneet verot 1339,2 150,8) Ks. kappale f.1 - = Tilikauden osuus tuloveroista 3 191,0 = Nettotulos 4 390,9 Nettotulos 4 390,9 per Liiketoiminnan kokonaistuotot ,3 Ks. kappale f.1 Nettotulosprosentti 3,5 % Nettotulosprosentti on positiivinen, joten toimintaa voidaan pitää kannattavana. f.4 Oman ja sijoitetun pääoman tuottoprosentit Huom. Nettotulos 4 390,9 Ks. kappale f.3 + Rahoituskulut 1 717, Tilikauden osuus veroista 3 191,0 Ks. kappale f.3 = Tuotto sijoitetulle pääomalle 9 299,4 Korollinen VPO Ka. Pitkäaikaiset , ,2 27, 65, Lyhytaikaiset 3 018, ,0 27, 65, 75 - Pääomalaina 7 058, ,3 75 Yhteensä , , ,0 9 Sisältää rahoitusleasingvelat (Ruukki Groupin vuosikertomus, s. 20)

9 Ka. Taseen oma pääoma , , Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Oman pääoman oikaisut Pääomalaina , , Vähemmistöosuus ,1 795,6 27 Oikaistu oma pääoma , , ,1 Korollinen VPO keskimäärin ,0 + Oikaistu oma pääoma keskimäärin ,1 Sijoitettu pääoma keskimäärin ,1 Tuotto sijoitetulle pääomalle 9 299,4 per Sijoitettu pääoma keskimäärin ,1 = Sijoitetun pääoman tuottoprosentti 15,9 % Nettotulos 4 390,9 Ks. kappale f.3 Oikaistu oma pääoma keskimäärin ,1 = Oman pääoman tuottoprosentti 9,5 % Koska sijoitetun pääoman tuottoprosentti (15,6 %) on korollisesta pääomasta maksettua rahoitus-prosenttia (14,0 %) suurempi, voidaan sitä pitää välttävänä. Tilikauden merkittävät yritysjärjestelyt ja investoinnit aiheuttavat ongelmia tunnusluvun arvioinnissa. Oma pääoma on kasvanut tilikauden aikana huomattavasti. Erikoista on verojen suuri määrä, mikä nostaa sijoitetun pääoman tuottoprosentin yli oman pääoman tuottoprosentin. Ruukki Group laskee vuosikertomuksessaan sijoitetun pääoman tuottoprosentin (17.7 %) seuraavalla harjoitustyöstä poikkeavalla kaavalla: Tulos ennen veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut / (taseen loppusumma - korottomat velat ) keskimäärin 12. f.5 Vieraan pääoman vipuvaikutus VPO:n vipuvaikutus = TOE-% ( r i) * D E Huom. r = Sijoitetun pääoman tuotto/sijoitettu PO keskimäärin = 15,9 % Ks. kappale f.4 i = Rahoituskulut/Korollinen VPO keskimäärin = 1 717,5/12 296,0= 14,0 % D (korollinen VPO keskimäärin) = ,0 Ks. kappale f.4 10 Vuosikertomuksessa ilmoitetaan vain poistoeron aiheuttama laskennallinen verovelka , ,2 = 1651,3 ja ,1 (Ruukki Groupin vuosikertomus, s. 75) 12 Ruukki Groupin vuosikertomus 2006, s. 83.

10 10 E (oikaistu OPO keskimäärin) = ,1 Ks. kappale f ,0 TOE-% = ( 0,159 0,140) * = 0,005 1% ,1 g RAHOITUSASEMAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT g.1 Omavaraisuusaste Huom. Oikaistu OPO ,3 Ks. kappale f.4. Sisältä vähemmistöosuuden. Oikaistu VPO Pitkäaikainen VPO ,6 27 Sisältää laskennallisen verovelan, pakolliset varaukset ja rahoitusleasingvelat + Lyhytaikainen VPO , Pääomalaina 1 651,3 Ks. kappale f.4 VPO Yhteensä ,2 Saadut ennakot ,5 27 Omavaraisuusaste = Oikaistu OPO /(Oikaistu OPO VPO yhteensä - Saadut ennakot) = ,3/(60 907, , ,5) = 61,8 % Vuosikertomuksessa omavaraisuusaste on laskettu kaavalla (taseen oma pääoma + vähemmistöosuus)/(taseen loppusumma saadut ennakot), joka antaa tulokseksi 60,1 % 13. Harjoitustyössä pääomalaina on siirretty vieraasta omaan pääomaan. Ruukki Groupin omavaraisuusaste on korkea, koska YTN:n ohjearvon mukaan jo yli 40 %:n omavaraisuusastetta voidaan pitää hyvänä. g.2 Gearing eli nettovelkaantumisaste Huom. Pitkäaikaiset korolliset velat 9 205,2 27, 75 Sisältävät rahoitusleasingvelat + Lyhytaikaiset korolliset velat 4 510,0 27, 75 - Pääomalaina 1 651,3 Ks. kappale f.4 = Korollinen vieras pääoma Rahavarat , Muut rahoitusvarat 7 270,8 27 Oletetaan, että muut rahoitusvarat ovat likvidejä = Nettovelkaisuus ,2 13 Ruukki Groupin vuosikertomus 2006, s

11 11 Oikaistu OPO ,3 Ks. kappale f.4 Gearing = (Korollinen VPO - Likvidit varat)/oikaistu OPO = ,2/60 907,3 = - 0,33 Nettovelkaantumisaste kääntyy negatiiviseksi (-0,33), koska Ruukki Groupin nettovelat ovat negatiiviset eli sen kassa on suurempi kuin velat. Se pystyisi siten maksamaan likvideillä varoillaan kaikki velkansa. YTN:n mukaan nettovelkaantumisasteen ollessa alle 1, voidaan sitä pitää hyvänä. Ruukki Group ei ilmoita vuosikertomuksessaan nettovelkaantumisastetta. g.3 Myyntisaamisten kiertoaika Liikevaihto ,5 26 per Myyntisaamiset 7 424,7 70 Myyntisaamisten kiertonopeus 16,9 365 päivää 365 per myyntisaamisten kiertonopeus 16,9 Myyntisaamisten kiertoaika (päivinä) 21,6 Myyntisaamisten kiertoaikaa voidaan vertailla vain saman toimialan yritysten kesken. Ruukki Group ei ilmoita vuosikertomuksessaan myyntisaamisten kiertoaikaa. g.4 Ostovelkojen kiertoaika Huom. Ostot ja ulkopuoliset palvelut Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ,1 26 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö + Ulkopuoliset palvelut ,1 26 = Yhteensä ,2 per Ostovelat 5 752,2 76 Ostovelkojen kiertonopeus 14,2 365 päivää 365,0 per Ostovelkojen kiertonopeus 14,2 Ostovelkojen kiertoaika 25,7 Ostovelkojen kiertoaikaa voidaan vertailla vain saman toimialan yritysten kesken. Ruukki Group ei ilmoita vuosikertomuksessaan ostovelkojen kiertoaikaa. g.5 Vaihto-omaisuuden kiertoaika Koska tuloslaskelmassa ei ilmoiteta muuttuvia kuluja, ei vaihto-omaisuuden kiertoaikaa voi sellaisenaan laskea. Sen sijasta voidaan käyttää vaihto-omaisuuden suhdetta liikevaihtoon. Luku saa sitä pienempiä arvoja, mitä tehokkaammin varastohallinto toimii. (Kallunki & Kytönen 2007, 90 91) Ruukki Group ei ilmoita vuosikertomuksessaan vaihto-omaisuuden kiertoaikaa.

12 12 Vaihto-omaisuus 17057, Ennakkomaksut 881,9 70 = Yhteensä 16175,3 per Liikevaihto , ,9 % g.6 Quick Ratio Huom. Myyntisaamiset ja muut saamiset 9 804, Rahoitusarvopaperit 7 270,8 27 Oletetaan, että erä on riittävän likvidi. + Rahavarat , Osatuloutussaamiset 0 = Lyhyen aikavälin likvidit rahat ,7 Lyhytaikainen vieras pääoma , Saadut ennakot ,5 27 Lyhyen aikavälin velvoitteet ,4 Quick Ratio = Lyhyen aikavälin likvidit varat / Lyhyen aikavälin velvoitteet = ,7/28 769,4 = 1,45 YTN:n mukaan jo yli yhden quick ratiota voitaisiin pitää hyvänä. Ruukki Group ei ilmoita vuosi-kertomuksessaan quick ratiota. g.7 Current Ratio Huom. Myyntisaamiset ja muut saamiset 9 804, Muut rahoitusvarat 7 270,8 27 Oletetaan, että erä on riittävän likvidi. + Rahavarat , Vaihto-omaisuus ,2 27 = Melko likvidit varat ,9 Lyhytaikainen VPO ,9 27 Current Ratio = Melko likvidit varat / Lyhytaikainen VPO = ,9/46 344,9 = 1,27 Mikäli current ratio on välillä 1 2, on se YTN mukaan tyydyttävä. Ruukki Group ei ilmoita vuosi-kertomuksessaan current ratiota. h OSAKEKOHTAISET JA MARKKINAPERUSTEISET TUNNUSLUVUT I h.1 P/E-luku Voitto ennen veroja ,2 26 Verot 4177,4 26 Osakkeenomistajille kuuluva tulos 7978,8 26

13 13 (Vähennetty vähemmistöosuus 463,6) Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä (1000) (B) ,7 82 Osakkeen kurssi (C) 1,2 P/E -luku = C/(A/B) = 1,2/(7978,8/135963,7) 20,4 P/E -luku vuosikertomuksessa (ilmeisesti) Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikaudella keskimäärin D ,7 63 Emoyrityksen omistajille kuuluva voitto E 8 442,4 63 Laimentamaton osakekohtainen tulos = E/D = 8 442,4/ ,7 P/E -luku = 1,2/(E/D) = 1,2/(8 442,4/ ,7) = 16,8 82 Tunnuslukujen välisen eron aiheuttaa ilmeisesti esitetty laskutapojen poikkeavuus, ja lisäksi se, että vuosikertomuksen tunnuslukujen laskemissa käytetään tarkkoja arvoja, vaikka arvot esitetäänkin siinä vain yhden desimaalin tarkkuudella. P/E-luku kertoo, kuinka monta vuotta yritykseltä kuluisi kerätä niin paljon voittoja, että niiden määrä vastaisi nykyistä oman pääoman markkina-arvoa. Tunnusluku tulkitaan osakkeen yli/aliarvostuksen mittariksi. Ruukki Groupin tapauksessa P/E-luku saa arvon 16,8. Nyrkkisäännöksi mainitaan usein se, että osakkeet ovat kohtuullisesti arvostettuja niiden P/E-luvun ollessa h.2 EPS-luku Nettotulos (Ks. kappale f.3) 4 390,9 - Vähemmistöosuus 463,6 26 = EPS -luvun nettotulos 3 927,3 Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän keskiarvo tilikauden aikana, laimennettu (1000) ,8 82 EPS = 3 927,3/ ,8 0,03 Vuosikertomuksessa Emoyrityksen omistajille kuuluva voitto 8442,4 26 EPS = 8 442,4/ ,8 = 0, EPS-luku kertoo konsernin tuloksen yhtä osaketta kohti. Harjoitustyön EPS-luvun laskemiseksi on liiketoiminnan muista tuotoista ja kuluista siirretty vertailua vaikeuttavia olennaisia ja kerta-luonteiseksi oletettuja sijoitustuottoja ja kuluja satunnaisiin eriin (ks. kappale f.1). 14 Ks. esim.

14 14 i OSAKEKOHTAISET JA MARKKINAPERUSTEISET TUNNUSLUVUT II i.1 Osinko per osake (DPS) Tilikauden 2006 aikana jaetut osingot (1000) 3 147,79 25 per Osakkeiden (osakeantioikaistun) lukumäärän painotettu ka. tilikauden aikana, laimennettu (1000) ,8 63 DPS (1000) = 3 147,79/ ,8 = 0,02 i.2 Osinkosuhde Huom. Osinko per osake (DPS) 0,02 Ks. kappale i.1 per EPS 0,03 Ks. kappale h.2 Osinkosuhde 0,67 = 67 % Osinkosuhde (67 %) vaikuttaa korkealta. Mikäli EPS luvun nettotulos sisältäisi satunnaisiin tuottoihin siirretyt sijoitustuotot, niin laskisi se 40 prosenttiin. Tätä voitaisiin pitää normaalina jäähän silloin yli puolet nettotuloksesta kasvun rahoittamiseen. i.3 Efektiivinen osinkotuotto Huom. Osinko per osake (DPS) 0,02 Ks. kappale i.1 per osakkeen kurssi ,2 Efektiivinen osinkotuotto = 0,02/1,20 = 0,02 = 2% Osakkeen efektiivinen osinkotuotto on matala. Vuosikertomuksesta ei kuitenkaan löydy viitteitä siihen, että konserni olisi taloudellisissa vaikeuksissa. Matala efektiivinen osinkotuotto on tyypillistä kasvuosakkeille. Osakkeenomistajat odottavat silloin saavansa tuottonsa tulevaisuuden arvonnousuna osinkojen asemasta. j EMOYHTIÖN KASSAVIRTALASKELMA Myynnistä saadut maksut 246,4 Apulaskelma 1 Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 4 961,4 s. 82 Maksut liiketoiminnan kuluista ,2 Apulaskelma 2 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja ,4 Maksetut korot ja maksut muista

15 15 liiketoiminnan rahoituskuluista 1 135,0 s. 84 Verot 329,1 s. 84 Liiketoiminnan rahavirta (A) ,5 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 2 929,5 Apulaskelma 3 Investoinnit muihin sijoituksiin 2 538,4 Apulaskelma 4 Investointien rahavirta (B) ,9 Oman pääoman muutoksesta syntyvä kassavirta ,9 Apulaskelma 5 Pitkäaikasen VPO:m nettomuutos ,2 (1 277, ,7) s.86 Lyhytaikaisen VPO:n nettomuutos 1926,4 (1 643,4+380,0+5, , ,6) s.86 Rahoituksen rahavirta 13802,1 Katettavaa ,2 Rahoitusarvopaperit muutos ,3 (0, ,3) s. 85 Rahat ja pankkisaamiset muutos 3087,4 (3 493,3-405,9) s. 85 Muutos yhteensä ,9 Rahan lähteet miinus rahan käyttö 0,4 Apulaskelma 1 Tuloslaskelman liikevaihto 314,9 s Myyntisaamiset ,6 s Myyntisaamiset ,1 s. 85 = Myynnistä saadut maksut 246,4 Apulaskelma 2 Huom. Tuloslaskelman aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot 110 s Henkilöstökulut 478,6 s Liiketoiminnan muut kulut 2 048,6 s Ostovelat ,9 s Ostovelat ,1 s Em. erien osuus siirtoveloista ,9 s Em. erien osuus siirtoveloista ,5 s Pitkäaikaiset saamiset ,8 s Pitkäaikaiset saamiset ,8 s Muut lyhytaikaiset saamiset yhteensä ,7 s Muut lyhytaikaiset saamiset yhteensä ,5 s. 85 = Maksut liiketoiminnan kuluista ,2 Oletetetaan, että liittyvät kokonaan liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin Apulaskelma 3

16 16 + Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ,3 s Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ,9 s Poistot 2 945,1 s. 84 = Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 2 929,50 Apulaskelma 4 + Sijoitukset ,00 s Sijoitukset ,60 s. 85 = Investoinnit muihin sijoituksiin 2 538,40 Apulaskelma 5 Oma pääoma ,40 s Tilikauden tulos 499,9 s. 86 = Oma pääoma ("rahallinen") - Oma pääoma ,60 s. 86 = Oman pääoman muutoksesta syntyvä kassavirta ,90 Vuosikertomuksessa on ilmeisesti pyöristyksestä johtuvia eroja. Esimerkiksi taseen tilikauden voitto on 499,9 ja tuloslaskelman tilikauden tulos on puolestaan 499,8. Vieraan pääoman lyhimmän mahdollisen takaisinmaksuajan ja tehtyjen investointien suurimman mahdollisen omarahoitusosuuden arvioimisen tekee ongelmalliseksi se, että emoyhtiön liiketoiminnan rahavirta on negatiivinen. Negatiivisuus tarkoittaa yrityksen velkaantumisen kasvamista tai oman pääoman vahvistamista. Näiden kassavirtaperusteisten tunnuslukujen laskeminen edellyttäisi luvussa d esitetyn kaltaisten oikaisujen tekemistä. Tämä ei kuitenkaan ole emoyhtiön suppeiden liitetietojen vuoksi mahdollista. On lisäksi muistettava, että kannattavankin yrityksen osalta rahoituslaskelman jäämät voivat olla negatiivisia, mikäli yritys esimerkiksi kasvaa voimakkaasti. Tässä harjoitustyössä on osoitettu, että Ruukki Group on kasvanut tilikauden 2006 aikana sekä orgaanisesti että yritysostoin. Konsernin vuosikertomuksessa todetaan, että yhtiön rahoitusrakenteessa on tapahtunut tilikaudella 2006 merkittäviä oman ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen vahvistamistoimia, joiden seurauksena yhtiön rahoitusrakenne on muuttunut olennaisesti. Esimerkiksi maaliskuussa 2006 osakeannilla kerättiin yhtiölle noin 21,6 miljoonaa euroa omaa pääomaa. Lisäksi vuosikertomuksessa tuodaan esiin se, että yhtiön kehitysyhtiötoiminnan vuoksi operatiivisen toiminnan ja erilaisten yritysjärjestelyjen kertaluonteinen tai jatkuvaisluonteinen vaikutus yhtiön tuloslaskelmaan, taseeseen ja rahoitusasemaan voi olla suuri. Tämä vaikeuttaa vertailua ja tulevaisuuden ennakointia. 15 (s. 88) 15 Ruukki Groupin vuosikertomus 2006, s. 88