Paikallisliikenne. Liikenne- ja viestintävaliokunnan Martti Korhonen: Pitäisi tehdä rohkeampaa politiikkaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paikallisliikenne. Liikenne- ja viestintävaliokunnan Martti Korhonen: Pitäisi tehdä rohkeampaa politiikkaa"

Transkriptio

1 Paikallisliikenne S U O M E N P A I K A L L I S L I I K E N N E L I I T T O Liikenne- ja viestintävaliokunnan Martti Korhonen: Pitäisi tehdä rohkeampaa politiikkaa

2 Paikallisliikenne 2/2007 Sisältö Liikenne- ja viestintävaliokunnan Martti Korhonen: Pitäisi tehdä rohkeampaa politiikkaa 5 Liikennepolitiikan uudet linjaukset Liikenne Helsingin niemellä joukkoliikenne on säilyttänyt suuren suosionsa Muuttuvat joukkoliikennemarkkinat- tilastot kertovat 8 Uusia lippuvaihtoehtoja joukkoliikenteen satunnaismatkustajille 11 KOLUMNI Matkustaminen vuoden 2020 kaupungissa 14 Biopolttoaineen uusi sukupolvi tekee tuloaan 16 Andersson PLL:n uusin jäsenyritys 17 Porin Paikallisliikennepäivät Oulu aloitti ensimmäisenä maassamme uudenlaisen Citybussi-liikenteen 20 Metron juhlavuosi kutsui kaupunkilaiset mukaan 23 Oikoradan ensimmäinen vuosi oli menestys 24 Jokeri-matkat maistuvat myös matkustajille 26 Kuljetusala.com houkuttelee tekijöitä alalle 28 Uutiset 30 SUOMEN PAIKALLISLIIKENNELIITTO RY - PLL Finlands Lokaltrafikföreningen rf - LTF Finnish Public Transport Association Suomen Paikallisliikenneliitto ry. on kaupunkien joukkoliikenteen yhteistyö- ja etujärjestö. Liiton tärkeimmät toiminta-alueet ovat vaikuttaminen julkiseen valtaan päin paikallisliikenteen kannalta tärkeissä kysymyksissä sekä joukkoliikennetietouden ja ammattitaidon syventäminen. Paikallisliikenneliiton palveluluihin kuuluu julkaisujen, suunnitteluohjeiden ja koulutustilaisuuksien tuottaminen ja järjestäminen. Paikallisliikenneliiton varsinaiset jäsenet ovat liikenteenharjoittajia ja joukkoliikenteen tilaajia: liikennelaitoksia, kunnallisia ja yksityisiä linja-autoyrityksiä sekä VR Osakeyhtiön lähiliikenne, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) ja Tampereen ja Turun joukkoliikenneyksiköt. Liiton kannatusjäsenet ovat paikallisliikenteen kanssa työskenteleviä tahoja, jotka eivät harjoita liikennöintiä; mm. laite- ja palvelutoimittajia sekä kaupunkeja. Lisäksi liitolla on kunniajäseniä, jotka ovat henkilöjäseniä. Paikallisliikenneliiton varsinaiset jäsenet kuljettivat vuonna 2006 yhteensä 365 miljoonaa matkustajaa, joka on yli 70 % Suomen maajoukkoliikenteen matkoista. Varsinaisilla jäsenillä on noin 2200 linja-autoa ja yli 300 lähijuna-, metro- ja raitiovaunuyksikköä. Paikallisliikenneliitto on perustettu

3 PÄÄKIRJOITUS Kiinalainen juttu Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan on kirjoitettu joukkoliikenteestä paljon myönteistä. Sanan on määrä konkretisoitua ja muuttua teoiksi parhaillaan työn alla olevassa joukkoliikennepoliittisessa selonteossa. Uusi asia on, että ilmastomuutoksen torjunta on vuosien selvittelyjen ja keskustelujen jälkeen noussut keskeiseksi poliittiseksi tavoitteeksi ja huolen aiheeksi. Liikenteen päästöt ovat tällä hetkellä vastuussa ilmastomuutoksesta viidenneksen osuudella. Liikennemäärät ja päästöt tavaraliikenteessä ja henkilöliikenteessä kuitenkin kasvavat yhteiskuntien vaurastuessa ja elintason noustessa. Arvostukset korostavat yksilöllistä vapaata liikkumista ja henkilöauto on realistinen tavoite yhä useammalle ihmiselle myös kehittyvissä talouksissa. Henkilöautojen määrän maailmanlaajuiselle kasvulle ei loppua näy, vaikka sen rajoittamattoman käytön aiheuttamat ongelmat tiedostetaan. Kiinalainen ja intialainen automies ovat uusi uhka elinympäristöllemme ja vapaalle autoilullemme. Tällaisessa tilanteessa toivoa sopii, että Eduskunnalle ensi vuoden alussa annettavassa liikennepoliittisessa selonteossa hallitus on huolestunut liikenteen vaikutuksista ilmastomuutokseen ja pitää joukkoliikenteen käytön lisäämistä tärkeänä ja vaikuttavana keinona ilmastomuutoksen torjunnassa. Toteuttaessaan tulevina vuosina liikennepoliittiseen selonteon tavoitteiden mukaisia toimenpiteitä, hallitus joutuu kuitenkin ristiriitaan itsensä kanssa. Joukkoliikenteen käytön lisääminen siellä missä siihen on todelliset mahdollisuudet eli suurten ja keskisuurten kaupunkien työmatkaliikenteessä edellyttäisi valtiolta lähes 30 miljoonan euron vuotuista määrärahan lisäystä. Tämä ei kuitenkaan sovi hallituksen itse itselleen asettamiin budjettikehyksiin. Kauan odotettu ja lupailtu suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen valtiontuen mahdollinen aloittaminen hallituksen toimikauden loppupuolella vaatimattomalla viidellä miljoonalla eurolla onkin nähtävä periaatteellisena tunnustuksena näiden alueiden joukkoliikenteen valtakunnalliselle merkitykselle. Todellinen liikennepoliittinen suunnan muutos joukkoliikennettä suosivaan suuntaan jäänee seuraavien hallitusten asiaksi. Tämän hallituksen ansioksi voidaan toivottavasti lukea joukkoliikenteen merkityksen oivaltaminen ilmastonmuutoksen torjunnassa ja liikennejärjestelmien toimivuuden edistämisessä. Jos Vanhasen hallituksen budjettikehykset eivät jousta, niin mitä kannattaisi tehdä, ettei liikennepoliittinen selonteko jäisi joukkoliikenteen osalta pelkäksi ohjelmajulistukseksi? Ainakin yksi poliittisesti helppo ja toinen vaikeampi keino pitäisi kirjata selontekoon ja ottaa myös käyttöön. Helppo ja välittömästi vaikuttava joukkoliikennettä edistävä keino on joukkoliikenteen kulkuneuvojen käyttämän energian hintaan ja matkalippujen hintaan sisältyvien verojen poistaminen. Tämä on myös ns. EU-oikeuden mukaan mahdollista. Kustannustasoa ja palvelujen hintoja alentava vaikutus näkyy joukkoliikenteen palveluiden käytön lisääntymisenä. Poliittisesti ja ideologisesti vaikeampi, mutta ehkä kaikista tärkein pitkävaikutteinen keino olisi kuntien pakottaminen tiiviiseen, tehokkaaseen ja liikenteellisesti järkevään maankäytön suunnitteluun. Tällöin asuntojen ja toimitilojen rakentaminen luo edellytykset palvelukykyisen ja kustannustehokkaan joukkoliikenteen järjestämiselle. Vapaehtoista tietä tähän ei päästä. Tarvitaan muutoksia nykyiseen politiikkaan ja lainsäädäntöön. Silti jää tilaa niillekin, jotka tekevät rohkean henkilökohtaisen valinnan ja rakentavat talonsa kauas asutuskeskuksista. He hankkivat toisenkin henkilöauton päästäkseen vaivattomasti liikkumaan töihin ja takaisin. Heitä varten tulee kaupunkiseutujen ulkokehille liikenteen solmukohtiin ja juna-asemien läheisyyteen rakentaa riittävät paikoitusalueet. Tähän tulee varautua sitä tilannetta varten, kun polttoaineiden hinnat vaikeuttavat suurien asuntolainojen lyhennyksiä ja, kun kaupunkeihin johtavaa henkilöautoliikennettä tullaan ruuhka-aikoina rajoittamaan ilmastomuutoksen vuoksi ja liikennejärjestelmien toiminnan turvaamiseksi. Pekka Aalto 3

4 4 - Joukkoliikenteen palvelu on parantunut, eikä asiakas ole enää rahtia. Junassakin on joskus hauska konduktööri, joka tekee eläviä kuulutuksia. Huumori virkistää, sanoo Martti Korhonen.

5 Liikenne- ja viestintävaliokunnan Martti Korhonen: Pitäisi tehdä rohkeampaa politiikkaa Politiikan olisi uskallettava tehdä selviä arvovalintoja joukkoliikenteen hyväksi. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen harmittelee, että houkuttelevien parkkihallien rakentaminen ja ponneton yhdyskuntapolitiikka siirtävät kansalaisia autoilijoiksi. Teksti ja kuva: Petri P. Pentikäinen Politiikka yrittää vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhosen mielestä liikaa tarjota kaikkea kaikille ja välttelee selvien priorisointien tekemistä. Joukkoliikenteelle tämä on merkinnyt jäämistä toisarvoiseksi kulkumuodoksi: aina kun joukkoliikennettä kehitetään, on nurkan takana toimia, joilla autoilu säilyttää asemansa edullisimpana ja kätevimpänä tapana liikkua. - Kaikki puolustavat raideliikennettä ja bussiliikennettä, mutta käytäntö on toista. Se tekee politiikasta epäuskottavaa. Tässä asiassa jokainen voisi katsoa peiliin. Esimerkiksi vaisusti käyntiin lähtenyt työsuhdelippu on joutunut taistelemaan tuulimyllyjä vastaan. - Jos yhtä aikaa tarjotaan työsuhdelippua ja nostetaan autoilijoille työmatkavähennystä, on joukkoliikenteeseen vaikea saada ihmisiä. Koko yhdyskuntapolitiikkamme on poukkoilua. Maksetaan muuttoavustusta, jotta ihmiset voisivat muuttaa työn perässä, ja toisaalta annetaan vähennystä kakkosasunnosta, jotta ihmiset voisivat asua pitkien etäisyyksien päässä. Joukkoliikenteen pitäisi Korhosen mielestä olla se kulkumuoto, joka johtaa liikenneverkon suunnittelua. Jatko-opiskeluaikoinaan lopputyön Oulun joukkoliikenteen kehittämisestä tehnyt Korhonen pahoittelee, että kotikaupungissakaan ei ole osattu valita. - Samaan aikaan, kun on haluttu kehittää joukkoliikennettä, on parannettu myös autoilun edellytyksiä rakentamalla houkuttelevia parkkihalleja. Oulun asemakaava on kaiken lisäksi hajanainen, mikä houkuttelee käyttämään henkilöautoa. Pitäisi valita rohkeasti yksi asia, jota keskustassa kehitetään. Lisää asiantuntemusta Joukkoliikenne on pieni erikoisala, josta päättäminen vaatii myös asiantuntemusta. Päätöksenteossa se on usein puutteellista. Esimerkistä käy Suomen suhtautuminen dieselpolttoaineeseen. Keski-Euroopassa dieselautot lisääntyvät ympäristösyistä, meillä sen polttoaineveroa korotettiin juuri bensaveroa enemmän. - Meillä ei ole ymmärretty ympäristöarvoa, joka dieseliin liittyy. Päätöksiä on tehty vanhoilla mielikuvilla saastuttavista kuorma-autoista, vaikka tekniikka on kehittynyt ja dieseliä pitäisi suosia juuri ympäristön takia. Korotuksen vaikutukset ammattimaiselle tavara- ja henkilöliikenteelle ovat hyvin negatiiviset. Korhonen myöntää, ettei hän itsekään voi tietää kaikkia joukkoliikenteen erikoistarpeita. - Asioita pitäisi tarkastella uusimman tiedon pohjalta. Usein eletään vanhassa totuudessa ja puolustetaan valittua linjaa. Laatu puhuisi puolestaan Ruotsissa hyvin tuloksin käyttöönotettuja tietulleja voisi Korhosen mielestä kokeilla Suomessakin, mutta se edellyttää, että autolle on todellinen vaihtoehto. - Tietullien kokeilu ei ole poissuljettu vaihtoehto. Se voi olla keino, jolla keskusta-alueita rauhoitetaan, mutta hyviin tuloksiin pääseminen edellyttää, että joukkoliikenne on riittävän toimiva. On hyvä kysyä, ovatko meillä järjestelmät sellaisia, että ne ovat yksilön kannalta käytettävissä. Kansalaisia on vaikea syyllistää siitä, etteivät he käytä joukkoliikennettä, jos se ei ole riittävän hyvää. Korhonen pahoittelee, että hyvä työ esimerkiksi junaliikenteen suosion kasvattamiseksi tuntuu jatkuvasti valuvan hukkaan, kun tuote ei ole tarjolla silloin kun luvataan. - Järjestelmien pitäisi olla toimivia. Kyllä ihmiset käyttävät joukkoliikennettä, kun se on toimintavarmaa, laadukasta, edullista ja helppoa. Junien aikataulusekoilu lyö tässä suhteessa pahasti korville. Itsekritiikkiä tarvittaisiin myös pääkaupunkiseudulla, jossa mielellään markkinoidaan hyviä kyselytuloksia, vaikka oikeassa elämässä tuotteen menekki laskee koko ajan. Joukkoliikenne on hyvää runkoreiteillä, mutta se ei Korhosen mielestä riitä. - Ei tarvitse mennä kovin kauas Helsingin keskustasta, kun joukkoliikenne on jo heikkoa. Kuntarajat kaiken lisäksi rajoittavat maankäyttöä. Tukea sitä tarvitseville Pääkaupunkiseutu, Turku ja Tampere eivät tähän asti ole saaneet valtiolta joukkoliikennetukea. Nykyinen hallitus on sellaista aikeissa myöntää, mutta summa on jäämässä pieneksi. Korhonen suhtautuu suurten tukeen varauksella. - Koko maa tarvitsee kehittämistä, esimerkiksi Seinäjoki-Oulurata. Pääkaupunkiseudulla on toki iso volyymi, mutta pitäisi ajatella kokonaistaloudellisuutta. Kehäradan toteuttamiseen liikenne- ja viestintävaliokunta on sitoutunut, vaikka sen suunnittelurahoja hieman siirrettiinkin. SDP:n kansanedustaja Päivi Lipponen esitti äskettäin Helsinkiin ilmaista joukkoliikennettä. Vasemmistolaisena Korhonen pitää ajatusta sosiaalisesti kauniina, joskin epäilee, että harvalla kaupungilla olisi varaa siihen. - Mutta maksuttomuus saattaisi ohjata merkittävässä määrin ihmisiä joukkoliikenteen pariin. Kuukausiliput ovat iso raha monelle. Itse Martti Korhonen käyttää joukkoliikennettä usein, varsinkin työpäivinä. - On mukavaa, että joukkoliikenteen palveluhenkisyys on parantunut. Pääkaupunkiseudulla ollessani käytän melkein joka päivä bussia, metroa ja junaa. Joskus, kun olen ajanut kaupunkimatkan omalla autolla, se on saattanut kestää jopa tunnin. 5

6 Liikennepolitiikan uudet linjaukset Liikenne 2030 Liikennepolitiikan rintamalla on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen vilkasta. Keväällä valmistui LVM:n ehdotus Suomen uusiksi liikennepoliittisiksi linjauksiksi Liikenne 2030 Suuret haasteet, uudet linjat. Parhaillaan on valmisteltavana valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle, jossa tulevien vuosien liikennepolitiikan suunnasta ja painotuksista päätetään. Eeva Linkama / LVM Liikenne 2030 on selonteon keskeinen lähtökohta hallitusohjelman, sidosryhmiltä pyydettyjen näkemysten sekä eri puolilla maata järjestettyjen keskusteluja kuulemistilaisuuksien ohella. Hallitus antaa selonteon eduskunnalle heti ensi vuoden alussa eduskunnan palattua joululomaltaan. Liikennejärjestelmän kokonaisuuden hallintaan ja kehittämiseen tarvitaan strategiset, toimintaa pitkäjänteisesti ohjaavat linjaukset, joiden pohjalta liikennepolitiikkaa voidaan toteuttaa. Toimintaympäristön muuttuessa pitää linjauksia myös aika ajoin tarkistaa. Liikenne 2030 :n linjauksia ohjaavat tällä hetkellä Suomen hyvinvoinnin kannalta keskeisimmiksi arvioidut globaalit ja kansalliset haasteet: ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä elinkeinoelämän logistisen kilpailukyvyn ja arjen matkojen toimivuuden turvaaminen. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä kiire kasvavilla kaupunkiseuduilla Suomessa on jo pitkään jatkunut muuttoliike. Väestö ja työpaikat keskittyvät vetovoimaisiin keskuksiin ja vähentyvät haja-asutusalueilla. Maassamuutto kohdistuu suurimmille kaupunkiseuduille ja maakuntien keskusalueille. Lähes puolet suomalaisista asuu nykyisin kymmenellä suurimmalla kaupunkiseudulla. Yhdyskuntarakenne hajaantuu, kun kasvu painottuu kaupunkien reuna-alueille ja kehyskuntiin yhä etäämmäs palveluista ja työpaikoista. Työmatkat ovat entistä pitempiä ja henkilöauton käyttöön tukeutuva elämäntapa yleistyy. Yhdyskuntarakenteen hajanaisuus vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka voimakkaasti henkilöautoliikenne lisääntyy. Paremmat autoliikenteen väylät myös osaltaan kiihdyttävät hajautumiskehitystä. Kasvaville kaupunkiseuduille onkin syntynyt epäedullinen kierre, jossa henkilöautosidonnaisuus kasvaa, kaupunkirakenne laajenee ja hajautuu, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttö vähenee ja kaupunkikuva ja viihtyisyys huononevat. Ilmastomuutoksen pysäyttäminen ja liikenteen päästöt Kaupunkiseuduilla keskeisimpänä haasteena onkin yhdyskuntarakenteen hajaantumisen pysäyttäminen sekä houkuttelevien joukkoliikenneratkaisujen kehittäminen, joilla voidaan vähentää henkilöautoliikenteen määrää. Suomessa pääkaupunkiseudun liikenteen polttoaineen kulutus henkeä kohti lähentelee USA:n autokaupunkien lukemia ja on yli kaksinkertainen muihin eurooppalaisiin pääkaupunkeihin verrattuna Osa liikenteen päästövähennyksistä on saavutettavissa hyvällä suunnittelulla. Vähiten liikenteen päästöjä syntyy, kun toiminnot sijoitetaan liikkumistarvetta vähentävällä sekä joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä edistävällä tavalla. Erityisenä haasteena on saada aikaan muutos ihmisten asenteissa niin, että päästöt vähentyvät myös arjen vapaaehtoisten valintojen kautta. Valintoja voidaan helpottaa mm. joukkoliikenteen palvelutasoa parantamalla. Joukkoliikenteen palvelutaso ja hinnat Joukkoliikenteen tarjoama palvelutaso ja hinta eivät nykyisellään riitä houkuttelemaan uusia asi- 6

7 Kuva Petri P. Pentikäinen Kaupunkiseuduilla keskeisimpänä haasteena onkin yhdyskuntarakenteen hajaantumisen pysäyttäminen sekä houkuttelevien joukkoliikenneratkaisujen kehittäminen, joilla voidaan vähentää henkilöautoliikenteen määrää. akkaita samassa suhteessa kuin liikkuminen lisääntyy. Ongelmana on usein matkaketjun toimimattomuus. Nykyiset kaupunkiseutujen joukkoliikenteen suunnittelu-, järjestämis- ja rahoituskäytännöt eivät liioin parhaalla mahdollisella tavalla tue kilpailukykyisten ja houkuttelevien joukkoliikenneratkaisujen kehittämistä vaihtoehdoksi henkilöautoliikenteelle. Kasvuseuduilla tarvitaan monenlaisia keinoja Kasvuseuduilla yhdyskuntarakennetta tiivistämällä luodaan edellytykset liikenteen päästöjen vähenemiselle ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksille. Tavoitteena on eheä yhdyskuntarakenne, jossa matkoista ja kuljetuksista aiheutuu mahdollisimman vähän liikennettä ja jossa matkat on mahdollista tehdä joukkoliikenteellä, pyörällä tai kävellen. Maankäytön ja liikenteen suunnittelussa eri toimijoiden intressit vetävät kuitenkin usein eri suuntiin. Valtion, kuntien, elinkeinoelämän ja ihmisten päätöksissä korostuvat omaa etua painottavat taloudelliset näkökohdat. Yritysten ja ihmisten sijaintipäätöksissä matkat ja kuljetukset ovat vain yksi tekijä. Joukkoliikenteen kulkumuotoosuutta pyritään kasvattamaan kaupunkiseuduilla. Työssäkäyntialueiden liikennepalveluja tarkastellaan ja suunnitellaan kokonaisuutena alueen asettamien tavoitteiden pohjalta. Maankäytön suunnittelu tulee kytkeä konkreettisesti yhteen joukkoliikenteen kehittämistavoitteiden kanssa. Valtion tuki edellyttää kuntien panostuksen kasvattamista Valtion tukea tärkeimpien kaupunkiseutujen joukkoliikenteen suunnitteluun ja joukkoliikennepalveluihin lisätään harkinnanvaraisina avustuksina edellyttäen, että myös kunnat lisäävät panostustaan. Joukkoliikenteen kehittämistyötä tuetaan pitkäjänteisten kaupunkiseutukohtaisten kehittämisohjelmien kautta. Joukkoliikenteen kehittämisohjelma kytketään seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Seudun joukkoliikenteelle ja maankäytölle asetettavien tavoitteiden tulee tukea valtakunnan tason tavoitteiden saavuttamista. Seutu valitsee parhaat mahdolliset keinot tavoitteiden toteuttamiseksi omien vahvuuksiensa ja erityistarpeidensa perusteella. Kasvavilla suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen kattavuutta, palvelutasoa ja houkuttelevuutta parannetaan selvästi uudistamalla liikenteen suunnittelua, järjestämistapaa ja rahoitusta. Valtion panostusta lisätään joukkoliikennettä palvelevaan infrastruktuuriin, muun muassa ratoihin, bussikaistoihin ja muihin joukkoliikenne-etuisuuksiin, liityntäpysäköintiin sekä informaatiojärjestelmiin. Uutta teknologiaa hyödynnetään matkustajille suunnattujen, matkantekoa helpottavien ja joukkoliikenteen houkuttelevuutta parantavien informaatiopalvelujen toteuttamisessa. Kilpailun esteitä poistetaan ja markkinoita avataan liikennepalvelujen tuottamisessa niin rautatieliikenteen ostoliikenteessä kuin tärkeimpien kaupunkiseutujen joukkoliikenteessäkin. Uusia ratkaisuja maaseudun julkiseen liikenteeseen Haja-asutusalueilla asutus harvenee, ja asukkaat ovat yhä iäkkäämpiä. Säännöllisiin vuoroihin perustuvaa reittiliikennettä on vaikeaa ylläpitää. Matkoja töihin, kouluun ja asioille on yhä vaikeampi hoitaa ilman henkilöautoa. Haja-asutusalueella pääosa arjen matkoista tehdään tulevaisuudessakin henkilöautolla. Erityisen haasteen muodostavat siksi hajaasutusalueiden autottomat taloudet. Samat ongelmat koskevat pieniä kaupunkiseutuja. Julkisen liikenteen kohtuullisen, asiointiyhteydet turvaavan palvelutason säilyttäminen väestöään menettävällä haja-asutusalueella on vaikeaa nykyisellä toimintamallilla. Toimintamallia onkin tarpeen kehittää. Tehokkaita keinoja ovat esim. joukkoliikenteen julkisen rahoituksen lisääminen sekä liikenteen järjestämisen ja suunnitteluperiaatteiden uudistaminen. Maaseutuolosuhteissa ja pienemmillä kaupunkiseuduilla asukkaille turvataan kohtuullinen julkisen liikenteen palvelutaso. Tämä merkitsee sitä, että vähenevää reittiliikennettä täydentämään järjestetään liikennepalveluja kutsujoukkoliikenteenä. Kuntia ja Kansaneläkelaitosta kannustetaan hyödyntämään reittiliikennettä sekä kutsujoukkoliikennettä ja siihen liittyvää matkojen välitysjärjestelmää kustantamissaan ja korvaamissaan kuljetuksissa. Julkisen liikenteen palvelujen tehostaminen ja parantaminen edellyttää palvelutasosta päättämistä ja liikenteen suunnittelua nykyistä koordinoidummin. Palvelut suunnitellaan kuntaa laajempina kokonaisuuksina siten, että erilaiset ja myös eri hallintokuntien matkustus- ja kuljetustarpeet voidaan ottaa parhaalla mahdollisella tavalla huomioon liikennettä järjestettäessä. 7

8 Helsingin niemellä joukkoliikenne on säilyttänyt suuren suosionsa Muuttuvat joukkoliikennemarkkinat - tilastot kertovat Marko Vihervuori HKL Kulkumuotojakauma Helsingin niemen rajalla Matkustajat Helsingin niemen rajalla aamuruuhkassa (klo 6-9) keskustaan päin, lokakuun arkivuorokautena % Bussi Metro 19% 7% Raitiovaunu Henkilöauto Joukkoliikenteen osuus matkustajamääristä Helsingin niemen rajalla (eli ydinkeskustan rajalla) lokakuun arkipäivänä aamuruuhkassa (kello 6-9) keskustaan päin vuonna 2006 oli 70 % ja vuonna %. Henkilöautojen osuus matkustajamääristä on siis pysynyt suunnilleen vakiona, vuonna % ja vuonna %. Junan osuus matkustajamääristä vuonna 2006 oli 22 % ( %), bussien 22 % (29 %), metron 19 % (14 %) ja raitiovaunujen 7 % (8 %). Koko vuorokauden liikenteessä joukkoliikenteen osuus molempiin suuntiin yhteensä oli % (61 %), joten joukkoliikenne on aamuruuhkassa kilpailukykyisempi vaihtoehto kuin koko päivän liikenteessä. Tälle on monia syitä: tarjontaa on silloin runsaasti, ruuhka hidastaa henkilöautoliikennettä muttei raideliikennettä ja busseillakin on pääväylillä omat kaistansa, ruuhka-aikojen ulkopuolella joukkoliikenteen tarjonta on harvempaa ja autolla pääsee silloin paremmin liikkumaan. Näistä syistä 62 % on hyvä joukkoliikenteen osuus koko vuorokaudelle. Aamuruuhkaan verrattuna koko vuorokauden matkustajamääristä saa suuremman osuuden henkilöauto ja raitiovaunut, kun taas junat ja metro menettävät osuuttaan selvästi. Bussien osuus säilyy jokseenkin samana. Joukkoliikenteen osuutta aamuruuhkasta Helsingin niemen rajalla on viimeisen kymmenen vuoden aikana saatu hieman kasvatettua, erityisesti raideliikenteen ansiosta. Tätä selittää ainakin osittain Leppävaaran kaupunkiradan avaaminen 2001 ja Keravan kaupunkiradan avaaminen 2004, joiden myötä suorat bussiyhteydet vähenivät ja siirryttiin asemille kulkevaan liityntäliikenteeseen, mikä selittää ainakin osan bussiliikenteen osuuden pienenemisestä. Metron osalta tällä aikavälillä rataverkko kasvoi vuonna 1998 Vuosaaren metrohaaralla, mikä lisäsi metron osuutta matkustajamääristä. Rautateiden ja metron osuudet Helsingin niemen rajan aamuruuhkan matkustajamääristä olisivat kasvaneet ilman uusia ratojakin jonkin verran. Joukkoliikenteen vuosittaisten matkustajamäärien kehitys 22% Juna 30% Junaliikenteessä Helsingin niemen rajalla havaittu voimakas kasvu johtuu Helsingin ulkopuolelta tulevista matkustajista, koska Helsingin sisäisessä liikenteessä junaliikenteen matkustajamäärien kasvu on selvästi maltillisempaa. Helsinkiläisten tekemät Helsingin sisäiset matkat seutubussiliikenteessä ovat puolestaan kasvaneet voimakkaasti: vuodesta 1997 vuoteen 2007 verrattuna 83 prosentilla. Helsingin sisäisten 8

9 Kuva Petri P. Pentikäinen Matkustajat Helsingin niemen rajalla aamuruuhkassa (klo 6-9) keskustaan päin, lokakuun arkivuorokautena Matkustajamäärät Helsingin sisäisessä joukkoliikenteessä, vuodessa Miljoonaa Henkilöauto Bussi Juna Metro Raitiovaunu Bussi Hki Raitiovaunut Metro Paikallisjunat Seutubussit ennuste tammi-syyskuun lukujen perusteella bussien osalta on tapahtunut laskua, jota siirtyminen uusien ratojen yhteydessä liityntäliikenteeseen ei selitä kuin pieneltä osin, mutta siirtymää busseista metro- ja junaliikenteeseen on ilmeisesti tapahtunut muistakin syistä. Aikasarjan perusteella seutuliikenteen bussien linjasto näyttää muuttuneen sellaiseen suuntaan, että se palvelee entistä paremmin myös Helsingin sisäistä liikennettä ja siirtymää on tapahtunut sisäisistä busseista seutubusseihin. Raitiovaunujen matkustajamäärien hienoinen lasku näyttäisi taittuvan tänä vuonna. Joukkoliikenteessä tehtyjen Helsingin sisäisten matkojen määrä oli vuonna 2006 kaikkiaan 219 miljoonaa ja vuodelle 2007 ennustetaan tammi-elokuun tietojen perusteella 220 miljoonaa matkaa. Helsingin sisäisen joukkoliikenteen matkustajamäärien voidaankin sanoa 2000-luvulla vakioituneen noin 220 miljoonan vuositasolle. 9

10 Joukkoliikenteen satunnaismatkustajat mieltävät usein joukkoliikenteen lipun hinnat kalliiksi eivätkä löydä lippuvalikoimasta joukkoliikenteen käyttöön kannustavaa lipputyyppiä. Tarjonnan kehittäminen lisäisi matkustajamääriä. Terhi Svenns, tutkimusapulainen, Hanna Kalenoja, erikoistutkija, Tampereen teknillinen yliopisto, liikenne- ja kuljetustekniikan laitos 10

11 Uusia lippuvaihtoehtoja joukkoliikenteen satunnaismatkustajille Kuva Petri P. Pentikäinen Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY) meneillään olevassa tutkimuksessa on kartoitettu joukkoliikennettä satunnaisesti käyttäville matkustajille soveltuvia nykyistä houkuttelevampia ja edullisempia lipputyyppejä. Uusien lipputyyppien soveltuvuutta ja houkuttelevuutta on selvitetty kyselytutkimuksella sekä erilaisille matkustajaryhmille suunnatuilla ryhmähaastatteluilla. Tutkimuksen kohdekaupunkiseutuna oli Tampereen kaupunkiseutu (Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala ja Ylöjärvi), mutta tulokset ovat yleistettävissä myös muille suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille. Lokakuussa päättyvä tutkimus on osa valtakunnallista liikenne- ja viestintäministeriön joukkoliikenteen tutkimusohjelmaa (JOTU). Tutkimuksen toteuttamiseen on osallistunut myös Tampereen kaupunki. Satunnaisesti matkustavia on kaupunkiseuduilla paljon Uusien lipputyyppien kiinnostavuutta selvitettiin kyselytutkimuksella, johon poimittiin auton haltijaa Tampereelta ja lähikunnista. Tampereella asuvista auton haltijoista 44 % ja ympäryskunnissa asuvista 15 % kulkee satunnaisesti joukkoliikenteellä. Tamperelaisista joukkoliikennettä satunnaisesti käyttävistä auton haltijoista noin 70 % ilmoitti maksavansa joukkoliikennematkat yleensä arvolipulla, ja kertalipulla maksavia oli 22 %. Seudun muissa kunnis- sa asuvista joukkoliikennettä satunnaisesti käyttävistä autollisista noin puolet maksoi seudullisen matkansa kertalipulla ja noin 40 % sarjalipulla. Kertalipulla maksavat arvioivat joukkoliikenteen käytön selvästi kalliimmaksi kuin arvo- ja kausilipuilla matkustavat. Satunnaiskäyttäjät tuntevat joukkoliikennetarjonnan seudulla hyvin ja ovat siihen tyytyväisiä. Vain noin kymmenesosa kyselyyn vastanneista satunnaiskäyttäjistä ilmoitti, ettei mielellään matkusta linja-autolla Tampereen seudulla. Uudenlaisia lipputyyppejä satunnaiseen matkustukseen Auton haltijoita pyydettiin kyselyssä arvioimaan kahdeksan uudenlaisen lipputyypin houkuttelevuutta. Esiteltyjen lippujen joukossa oli kolme kausilipun tyyppistä lippua, jossa matkustusoikeutta on kuitenkin rajattu kellonajan tai viikonpäivien mukaan. Kausilippua muistuttavat myös kokonaisia matkustuspäiviä sisältävät kaksi lipputyyppiä. Näissä lippu oikeuttaa voimassaoloaikanaan tiettyyn määrään matkustuspäiviä, joiden ei kuitenkaan tarvitse olla perättäisiä. Kunkin matkustuspäivän aikana lippu toimii kuten kausilippu, eli sillä voi tehdä rajoittamattoman määrän matkoja. Matkustuspäiviä tarjoavien lipputyyppien lisäksi vaihtoehtona oli kolme kuukautta voimassa oleva 30 yksittäisen matkan lippu. Lisäksi vaihtoehtoina esiteltiin kertalipun tyyppiset kimppalippu ja tapahtumalippu. Kimppalippu on enintään neljän henkilön ryhmälle tarkoitettu kertalippu, jossa on tunnin vaihto-oikeus. Tapahtumalippu on yhdistetty joukkoliikennelippu ja pääsylippu esimerkiksi jääkiekko-otteluun, teatteriin tai huvipuistoon. Liput hinnoiteltiin erikseen Tampereen sisäisen liikenteen lippuina ja seudullisina lippuina. Uudet lippuvaihtoehdot kiinnostivat autoilijoita Joukkoliikennettä satunnaisesti käyttäviä tamperelaisia vastaajia kiinnosti eniten kolme kuukautta voimassa oleva 30 matkan lippu, josta oli kiinnostunut 38 % vastaajista. Toiseksi eniten kiinnostusta herätti yhtä kauan voimassa oleva 30 matkustuspäivän lippu, jota piti kiinnostavana 34 % vastaajista. Kolmanneksi houkuttelevimpana pidettiin tapahtumalippua. Tampereella matkustavista monet pitivät jo nykyisin tarjolla olevaa arvolippua hyvänä lipputyyppinä satunnaisesti matkustavalle, sillä lipulla ei ole rajattua voimassaoloaikaa. Kyselyssä esitellyt lipputyypit olisivat kuitenkin arvolippua edullisempia, joten ne herättivät kiinnostusta erityisesti satunnaisesti matkustavien keskuudessa. Lisäksi niiden rajattu voimassaoloaika kannustaa matkustamaan useammin, toisin kuin rajoittamattoman voimassaolon arvolippu. Ympäryskuntien asukkaat olivat tamperelaisia kiinnostuneempia esitetyistä lipputyypeistä, sillä seudullisessa liikenteessä ei nykyisin ole tarjolla arvolipun kaltaista lippuvaihtoehtoa. Tampereen 11

12 Kuva Petri P. Pentikäinen seudulla satunnaismatkustajille on tarjolla tällä hetkellä vaihtoehtoina joko kertamaksu tai sarjaliput. Kertamaksu on seutuliikenteessä melko kallis vaihtoehto ja sarjaliput joustamattomia matkan pituuden ja bussin vaihdon suhteen. Uusia, edullisempia ja joustavampia lipputyyppejä kaivattaisiin tulosten perusteella eniten seudulliseen matkustukseen, jossa nykyisin edullisin lippu on kaupunkiseutulippu. Kaupunkiseutulippu on kuitenkin vakiintunut päivittäin tai lähes päivittäin matkustavien lipuksi, sillä sen hinta on 67 euroa kuukaudessa (Pirkkalassa 55 ). Myös ympäryskuntien auton haltijat pitivät kolme kuukautta voimassa olevaa 30 matkan lippua kiinnostavimpana vaihtoehtona. Kaiken kaikkiaan 56 % satunnaisesti joukkoliikennettä käyttävistä ympäryskuntien vastaajista oli kiinnostunut 30 matkan lipusta. Toiseksi kiinnostavimmaksi lippuvaihtoehdoksi ympäryskunnissa nousi puoli vuotta voimassa oleva 20 matkustuspäivän lippu, josta oli kiinnostunut 54 % vastaajista. Kolmanneksi eniten auton haltijoita kiinnosti kolme kuukautta voimassa oleva 30 matkustuspäivän lippu, jota piti kiinnostavana 48 % vastaajista. Vapaa-ajan kausilippuja ei koettu erityisen houkutteleviksi missään ikäryhmässä. Aikarajoitteiset kausiliput arvioitiin melko hankaliksi lipputyypeiksi, koska matkustamisen tarvetta voi satunnaisesti olla myös sellaisina aikoina, jolloin lippu ei olisikaan voimassa. Sen sijaan neljän hengen kimppalippu oli melko kiinnostava erityisesti nuorten vastaajien mielestä. Autoilevia satunnaismatkustajia kiinnosti lisäksi vapaa-ajan aktiviteetteihin liittyvä tapahtumalippu, joka sisältäisi kaksi matkaa joukkoliikenteessä tapahtumapäivän aikana. Tapahtumalipussa joukkoliikennematkat sisältyisivät ennakkoon hankittuihin teatteri-, konsertti- ja messulippuihin sekä esimerkiksi urheilutapahtumien pääsylippuihin. Matkakortin nettilataus kiinnostaa myös satunnaisesti matkustavia Suurin osa vastaajista piti matkakortin lataamista internetissä kiinnostavana vaihtoehtona. Niistä tamperelaisista auton haltijoista, joilla oli jokin matkakortti, noin 80 % suhtautui nettilataukseen 12

13 Työsuhdelippua parannetaan Työsuhdelippujärjestelmän kehittämistä selvitetään loppukesällä alkaneessa hankkeessa, jonka toteuttavat yhteistyössä Destia ja TTY:n liikenne- ja kuljetustekniikan laitos. Työsuhdelipun verotuskäytännön muutos vuoden 2006 alussa oli valtakunnallisesti toivottu uudistus, jonka arvioitiin edistävän joukkoliikenteen kilpailukykyä yksityisautoiluun verrattuna ja lisäävän joukkoliikenteen matkustajamääriä. Toistaiseksi työsuhdelipun käyttöön ottaneita yrityksiä on vielä vähän ja lipun käyttöön ottaneet yritykset ovat pääosin pieniä alle 20 työntekijän organisaatioita. Suurista työnantajista Tampereen kaupunki, Espoon kaupunki ja Helsingin kaupunki ovat ottaneet lippujärjestelmän käyttöön. Syksyllä 2007 myös Turun kaupunki sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ovat ottamassa työsuhdelipun käyttöön. Hankkeen tavoitteena on laatia suositus työsuhdelipun ehtojen ja toteutusmallien kehittämiseksi. Hankkeessa selvitetään työsuhdelippujärjestelmän kehittämismahdollisuuksia ja laaditaan toimenpidesuosituksia lippujärjestelmän kehittämiseksi siten, että lippujärjestelmä olisi nykyistä houkuttelevampi niin työnantajaorganisaatioiden kuin työntekijöidenkin näkökulmasta. Tavoitteena on tuottaa sellaisia toimenpidevaihtoehtoja, joilla lippujärjestelmä voitaisiin vakiinnuttaa osaksi henkilöstöetuusjärjestelmiä. Kehittämishanke on käynnistynyt kesäkuussa 2007 ja se päättyy vuoden 2007 loppuun mennessä. Hankkeen tilaajana toimii Paikallisliikenneliitto ry. Työn ohjausryhmään osallistuvat myös Tampereen kaupungin, Turun kaupungin, YTV:n, VR Osakeyhtiön, Oy Matkahuolto Ab:n ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen ja liikenne- ja viestintäministeriön edustajat. myönteisesti. Vastaava osuus ympäryskunnissa oli 85 %. Nettilatausmahdollisuudesta olivat kiinnostuneita jossain määrin myös ne vastaajat, joilla ei ollut matkakorttia. Matkakortin suoraveloituksesta oli kiinnostunut % niistä auton haltijoista, joilla oli matkakortti. Suoraveloituksessa matkakorttiin latautuu automaattisesti uusi kausi tai lisää arvoa, kun edellinen on kulunut loppuun. Suoraveloitus kiinnosti sekä päivittäin matkustavia kausilippua käyttäviä että harvoin matkustavia arvolipun käyttäjiä. Kuva Katriina Iho Lipputyyppejä koskeva tutkimus valmistuu lokakuun alussa ja se julkaistaan liikenne- ja viestintäministeriön julkaisusarjassa loppuvuonna Auto on Suomen arvostetuin työsuhde-etu Auto työsuhde-etuna ohittaa suomalaisten yritysautoilijoiden arvoasteikossa jopa rahapalkkiot. Työsuhdeauton suosioon vaikuttaa siihen yhdistetty statusarvo, työsuhdeauton laatu sekä käytön ja huollon vaivattomuus. Autoedun suosiota selittää myös autojen ja niiden käytön kalleus Suomessa. Autoedun suosio on Suomessa vahva. Se peittoaa työsuhde-etuna jopa tulospalkkiot, optiot ja eläkejärjestelyt. Yritysautoissa suomalaiset kiinnittävät eniten huomiota turvallisuuteen ja mukavuuteen. Suomessa ajetaankin laadukkaammilla autoilla kuin muualla maailmassa. Autoa myös vaihdetaan Suomessa useammin kuin muualla. 13

14 Matkustaminen vuoden 2020 kaupungissa Professori Reijo Sulonen Teknillinen korkeakoulu Tänään uudistetulla Stadionin jäähallilla on Suomi Ruotsijääkiekko-ottelu, jota seuraamaan saapuu katsojaa. Aiemman kokemuksen perusteella tiedetään, että tämä lisää Töölön seudulla klo kuljetuskysyntää, joka voidaan tyydyttää ottamalla käyttöön 800 kuudentoista hengen minibussia. Liikenteen tarjonta reagoi reaaliajassa palveluiden kysyntään. Aurinkoinen kesäkuun perjantai Helsingissä. Ilmaston lämpiämisen johdosta kevät ja kesä ovat tulleet huomattavasti aiemmin kuin vielä vuosituhannen alkupuolella. Neljä vuotta sitten eduskunta sääti ympäristölain, jonka perusteella kau punkitaajamien sisäisessä liikenteessä yksityisautoilu on ollut kielletty. Suurimpana käytännön syynä oli kuitenkin lisääntyneen autokannan aiheuttama lopullinen ruuhkautuminen. Euroopan metropoleista Pariisi on jo pitkään ollut ns. autovapaa kaupunki, tai kuten ranskalaiset itse sanovat ville interdite pour vehicules privées. Ympäristö tietois ten kansalaisten maailmassa tämä ei ollut mikään uhraus, ja kaiken li- säksi energian hinta oli noussut tasolle, jonka vuok si liikkumiseen oli jouduttu ajattelemaan muita vaihtoehtoja. Yksityisautoilla on tilastokeskuksen mukaan keskimäärin kolme omistajaa, ja niitä käytetään taajamien ulko puo li seen liikkumiseen. Verottajakin päätyi tukemaan tällaista ratkaisua, vaikka se aiheutti melkoisen loven kansakunnan rahakirstuun vähenevien verotulojen johdosta autokannan pudottua 37 %. Kuinka oikeassa Volvon entinen pääjohtaja Per Gyllenhammar olikaan lukujen vaihteessa todetessaan yksityisauton olevan mainio keksintö, kuitenkin sopimaton urbaaniin ympäristöön! Kun liikenne ei meluakaan Ihmiset kiiruhtavat aamuvarhain töihin. Katuelämä kauniina päivänä on ihan muuta kuin edellisen vuosituhannen lopussa. Espan puistossa Runebergin patsaan äärellä kuulee jopa punakylkirastaan laulua. Aiemmin vain lokkien kimeä kirkuna jaksoi kantaa liikenteen jylyn ylitse. Leuto sää ja ulkoilman saasteettomuus ovat siirtäneet elämän kaduille, joilla lukuisat katukahvilat keräävät ihmisiä hetkeksi vaihtamaan päivän kuulumisia. Merkittävin tekijä muutoksen takana on uusi liikennekulttuuri. Perinteinen vuosituhannen alun aikatauluohjattu joukkoliikenne lähijunineen, linja-autoineen ja metroineen muodostaa rungon. Parannetulla tarjonnalla ja laatutasolla se huolehtii suurten massojen kuljettamisesta koko sisäministeri Huovisen yhdistämällä Helsingin metropolialueella. Soveltuvin osin sitä on siirretty näkymättömiin. Huoltoliikenne hoidetaan sitä varten varattuja reittejä myöten. Vuosituhannen alkuun nähden uutena ilmiönä on kuvaan tullut luonnon kaasulla toimivien minibussien armeija. Niillä ei ole kiinteitä reittejä eikä aikatauluja. Liikenteessä olevien minibussien määrä vaihtelee sen mukaan, minkälainen kunkin hetkinen kuljetusten kysyntä on. Kaikki perustuu siihen, että 5. sukupolven matkaviestimillä matkaa haluava voi ilmoit taa helposti olinpaikkansa ja määränpäänsä. Tieto välittyy liikenteen ohjauskeskukseen, joka valitsee liikenteessä olevan sopi vimman ajoneuvon, laskee sille ajoreitin uuden matkustajan tarpeen mukaisesti huolehtien samalla siitä, ettei autos sa olevien matkustajien matka-aika kasva ylitse sovitun. 14

15 KOLUMNI Espan puistossa Runebergin patsaan äärellä kuulee jopa punakylkirastaan laulua. Taksit jäävät historiaan Matkaa haluava saa matkaviestimeensä tosiaikaisesti suunnitellun reitin perusteella lasketun tarjouksen hintoineen ja taattuine kestoineen. Matka saattaa muodostua usean eri joukkoliikennevälineen saumat to mas ta yhteismatkasta. Tarjouksen hyväksyminen johtaa lipun maksuun, valitun ajoneuvon ajoreitin muutokseen ja mat kus tajan kannalta matkan alkamiseen. Palvelutaso ja kustannukset on kyetty pitämään molemmat matkustajan näkö kulmasta edullisina. Liikennemittausten mukaan autottaman ydinalueen henkilöliikenteestä 63 % hoidetaan tällä uudella ta val la minibussien keskimääräisen täyttöasteen ollessa 71 %. Keskimääräinen ajoneuvon odotusaika on ollut päiväs aikaan alle kaksi minuuttia ja 96 % matkustajille annetuista perilletuloajoista on pidetty. Ajoneuvojen käyttöaste voidaan pitää korkeana matkustajien palvelutasosta tinkimättä. Vertaistutkimukset osoittavat, että traditionaalinen taksipalvelu ei pysty juuri parempaan. Kapasiteetin käytön kannalta taksien täyttöaste liikenteessä on 11 %, ja sen johdosta matkustajakilometrin kustannukset kaksitoistakertaiset uuteen malliin verrattuna. Vanhanajan taksiliikenteestä luovuttiin kiihkeän yhteiskunnallisen keskustelun jälkeen nopeasti vuoden 2012 jälkeen, ja nykyään sitä muistellaan romanttisesti vossikkaperinteen ansiokkaana jatkajana. Kysyntäohjatulle minibussiliikenteelle lisämahdollisuuden tarjosi väestön ikära kenteessa tapahtunut muutos, jonka johdosta palvelutasoltaan korkealaatuiselle henkilökohtaiseksi koetulle kuljetus muodolle oli erityinen tilaus. Ei tarvinnut pakottaa kun helppokäyttöinen, takuuvarma ja kohtuuhintainen liikennepalvelu oli tarjolla. Järjestelmä, joka palvelee ihmistä Uusi Saumattomat Joukkoliikennepalvelut kattaa pääkaupunkiseudulla yhtenäisen 145 neliökilometrin lain säädän nöllä suojellun autottoman alueen. Suurimmat haasteet tämän uuden urbaanin alueen joukko liikennejärjestelmän läpi lyön nissä olivat yhteiskunnalliset. Pohjoismainen demokratia näytti tässä jälleen voimansa, kun tarvittavat lain muutokset saatiin aikaan suuremmitta riidoitta. Järjestelmän dynaamisuus osoittautui erityisen suureksi haasteeksi. Kysyntäohjattu liikennekapasiteetin säätely vaati työaikojen suhteen hyvin joustavia työsopimuksia. Asia ratkesi kun SAK:n pitkäaikainen puheenjohtaja Lauri Ihalainen ajoi v viimeisenä asianaan ennen eläkkeelle siirtymistään muu toksen lävitse järjestönsä piirissä. Temppu nostatti sen verran tunteita, että Pihtiputaan Suuren Pojan Hakaniemen torille pystytetty komean kokoinen näköispatsas jouduttiin siirtämään hänen synnyinseudulleen. Eläkkeellä oleva Osmo Soininvaara on naureskellen todennut, että vanha, suuren liikkumiskapasiteetin aikataulu ohjaa miseen perustuva joukkoliikennemalli vastasi entisten neuvostokenraalien näkemystä sodankäynnistä: kun on tukala tilanne, lisätään pommin kokoa. Uusi kysyntään perustuva malli ohjaa myös paikallisesti kuljetuskapasiteetin sinne, missä sitä tarvitaan. Soininvaara näkee yhteyden täsmäaseisiin, joille neuvostokenraalien megatonnit eivät kyenneet kilpailemaan. Rauhan miehenä hän ei pidä rinnastusta parhaana mahdollisena, oikeana kylläkin. Joukkoliikenteestä tuli iso bisnes Järjestelmä perustuu vuonna 2009 perustetun Elinkeinoelämän korkeakoulu EEKK:n, pääkaupunkiseudun joukkoliikennetoimijoiden ja maamme teknologiateollisuuden yhtei siin tutkimus-, tuotekehitys- ja pilotointihankkeisiin, joista ensimmäinen käynnistettiin vuonna 2007 uutta tavoitte levana Tekes-projektina. Merkittäviä tutkimustuloksia on saavutettu liikennetekniikan, kaupunkisuunnittelun, sovelletun matema tiikan ja tietotekniikan osa-alueilla. Tuloksista suuri osa älyttiin suojata patentein jo varhaisessa vaiheessa. Kansain väli ses tikin on hämmästelty entisen Teknillisen korkeakoulun kykyä luoda näin ennakkoluuloton hankekokonaisuus yh distämällä yleensä omissa siiloissaan kököttävien eri alojen spesialistien voimavarat. Silloisen rehtorin Matti Pursulan mukaan hellävaraista suostuttelua ja pientä kannustusta tarvittiin. Saumattomat Joukkoliikennepalvelut -konseptin pohjalta on syntynyt Suomeen uusi Nokian vertainen teknologiayritys Green City Technologies Oyj. Globaalisti toimivalla yrityksellä on 65 % urbaanien alueiden liikenneteknologian maailmanmarkkinoista. Yrityk sen vuotuinen kasvu on ollut 35 %, ja liikevaihto viimeisellä tilikaudella kaksitoista miljardia euroa voittomarginaalin ollessa lähes 20 %. Nokia ei pystynyt ottamaan haltuunsa tätä valtavaa markkinaa, mikä noudattaa historial li ses ti tarkastellen monen muun tietotekniikkayrityksen elinkaarta. Nokia jäi oman menestyk sen sä vangiksi, eikä koskaan päässyt murtautumaan arvoket juis sa sovellustasoille, vaikka kehitys oli näköpiirissä jo 2007 ns. palveluliiketoiminnan (service sciences) tehdessä tulo aan. Näin muistelee hanketta sivusta seurannut Suomen tietotekniikan ylpeä isä, emeritusprofessori Hans Andersin, joka jatkaa aktiivista tutkija- ja opettajauraansa 90-vuotispäiviensä kynnyksellä alati vaihtuvien rehtoreiden hämmästelystä ja vastustuksesta huolimatta. Globaalisti toimivalla yrityksellä on 65 % urbaanien alueiden liikenneteknologian maailmanmarkkinoista. 15

16 Biopolttoaineen uusi sukupolvi tekee tuloaan - HKL ja YTV tähyävät Euroopan eturiviin Lokakuun alussa Valtiovarainministeriö antoi myönteisen verovapauspäätöksen Neste Oilin valmistamalle toisen sukupolven NExBTLbiopolttoaineelle. Runsas viikko ennen päätöstä HKL:n, YTV:n ja Neste Oilin kolmevuotinen biopolttoainekokeilu saateltiin virallisesti liikkeelle median seuraamana. HKL ja YTV tähyävät Euroopan kärkeen bussiliikenteen biopolttoaineen käytössä. Äänenlausutuksi tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2010 puolet pääkaupunkiseudun busseista tankataan biopolttoaineella. Tavoitteeseen pääsemistä edesauttaa vuoden 2010 loppuun ulottuva NExBTL-dieselin verovapauspäätös. Alkuvaiheessa biopolttoainetta kokeillaan noin 60:ssä Pohjolan Liikenteen ja Veolian liikennöimässä bussissa. Ensi keväänä on tarkoitus lisätä bussien määrää asteittain. On mahdollista, että myös YTV:n jäteautoihin aletaan tankata Nesteen uutta polttoainetta. Kohti puhtaampaa kaupunkiympäristöä Kokeiluhankkeen selkärankana on pääkaupunkiseudun ilmastostrategia, jonka tavoitteisiin sisältyy liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentäminen viidenneksellä vuoteen 2030 mennessä. Myös EU suosittaa liikenteen biopolttoaineiden osuuden lisäämistä 5,75 prosentin tasolle vuoteen 2010 mennessä. Testeissä 100-prosenttisella NExBTL-dieselillä typen oksidien päästöt vähenivät noin 15 prosenttia ja hiukkaset 30 prosenttia busseissa nykyään käytettävään biopolttoaineeseen verrattuna. Uusiutuvista raaka-aineista valmistettava biopolttoaine myös parantaa kasvihuonekaasutasetta. Polttoaineen elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt vähenevät arviolta 50 prosenttia fossiiliseen dieselpolttoaineeseen verrattuna. Ensimmäiseen sukupolveen lukeutuvilla biopolttoaineilla kuten rypsipohjaisella dieselillä tai viljasta valmistetulla etanolilla ei ole vaikutusta hiilidioksiditaseen laskuun. Rypsidiesel vaikuttaa myös Kuva YTV, Sari Kotikangas Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri esiintyi ensitankkaajan roolissa. Ammattimiehen selustatukea antamassa työnjohtaja Henrik Lindgren. 16

17 Linjoja Turun kilpailuista voittanutta yritystä kiinnostaisi laajeneminen Turun seutuliikenteeseen. Sen järjestämisestä on ollut erilaisia näkemyksiä. Andersson luonnollisesti toivoo, että liikenne vapautettaisiin kilpailuttamalla. - Kun seutuliikennettä on pyöritetty vanhanaikaisella lupajärjestelmällä, se on jäänyt polkemaan paikalleen. Kehitystä tapahtuu vasta, jos seutuliikenne menee kilpailuun. Viime vuonna Anderssonin yritys sai kaksi linjaa lisää ajettuaan entuudestaan jo kahta muuta. Reitistöön kuuluu jo nyt yksi seumoottorin toimintaan. NExBTLdieselin osalta tällaisia sivuvaikutuksia ei ole havaittu. Polttoainetta voi käyttää joko sellaisenaan tai tavalliseen dieseliin sekoitettuna. Projekti aloitetaan 25-prosenttisella seoksella. Jatkossa halutaan saada myös tuntumaa 100-prosenttisen biopolttoaineen vaikutuksista. Neste vakuuttaa biotankattujen moottorien hyrisevän myös talviolosuhteissa. Biopolttoaineen ohella osassa busseista kokeillaan myös uudentyyppisiä jatkuvatoimisia pakokaasunpuhdistimia. Puhdistimet valmistaa pakokaasujen puhdistusjärjestelmiin erikoistunut yritys proventia Emission Control. Andersson PLL:n uusin jäsenyritys Raaka-aine jakaa mielipiteitä Vaikka HKL ja YTV suhtautuvat toiveikkaasti vuoden 2010 lopulle ulottuvaan biopolttoaineprojektiin, on hyvä muistaa, että kyseessä on kokeilu. Myös muiden energiavaihtoehtojen tarkastelu ja etsintä jatkuu samanaikaisesti. NExBTL-tekniikassa käytetään raaka-aineina kasviöljyjä sekä eläinrasvoja. Eläinrasvan osuus on noin 10 prosenttia. Paljon suurempiin määriin ei kotimaisilta markkinoilta saatavalla teurasjätteellä voida päästä. Runsaasti julkista keskustelua on herättänyt polttoaineen valmistamiseen käytettävä palmuöljy. Neste Oil muistuttaa, että tällä hetkellä ainoastaan noin 10 prosenttia palmuöljystä päätyy liikenteen käyttöön. Valtaisan loppuosan hyödyntävät kosmetiikka-alan saippuakauppiaat sekä elintarviketeollisuus. Neste Oilin käyttöön tulevat palmuöljykomponentit ovat peräisin Malesiasta eikä plantaasien vuoksi ole raivattu sademetsää. Neste Oil on jättänyt rahoitushakemuksen kokeiluhankkeelle myös EU:hun kesäkuussa Jos kokeilu laajenee EU:hun, pääkaupunkiseudun projekti on osa laajempaa EU-projektia, johon näillä näkymin liittyisi myös projekteja Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa ja Itävallassa. Paikallisliikenneliiton uusin jäsenyritys on Oy Andersson Ab, joka harjoittaa paikallisliikennettä Turun seudulla. Yhtiö ajaa myös tilausajoja ja hoitaa tavarakuljetuksia. Petri P. Pentikäinen Toimitusjohtaja Simo Andersson sanoo, että Paikallisliikenneliiton toiminta on tuttua jo niiltä ajoilta, kun yhtiö voitti ensimmäiset linjansa Turun liikenteessä. Liittyminen tapahtui nyt hyötynäkökulmasta. - Paikallisliikenneliitosta saa jatkuvasti päiväntasaista tietoa alasta. Liikenteen tuottamisessa on niin paljon jokapäiväistä työtä, että yrittäjä ei aina pysty sitä hankkimaan. Paikallisliikenneliiton tekeminen on hyvin lähellä sitä liikennettä, mitä me täällä tuotamme. Andersson sanoo, että ala menee kovaa vauhtia eteenpäin, ja kehityksessä pysyäkseen sitä on seurattava tarkasti. - Lyhyessä ajassa on tullut ympäristönormit, EU:n palvelusäädökset ja seutuliikenne on myllerryksessä. Ne ovat kaikki asioita, jotka ovat erittäin tärkeitä meille. Lisää kilpailua seudulle dullinen linja, ja lisää halutaan parhaillaan meneillään olevalta kilpailukierrokselta. - Olemme toiveikkaita, sillä tarjolla on kiinnostavaa poikittaisliikennettä läntisessä osassa Turkua. Se sopisi liikenteeseemme hyvin, varsinkin kun linjoilla on sopivasti kesätaukoa, joka käy meille, kun ajamme kesällä sesonkiliikennettä satamaan. Muiden liikennöitsijöiden tavoin Andersson kiittelee Turun seudun laatubonusjärjestelmää. Pienten matkustajamäärien linjoilla yksittäisillä palautteilla on liian suuri merkitys, mutta muuten bonukset ovat johtaneet aidosti laadun paranemiseen. - Nyt, kun olemme saaneet laatubonuksia, on ollut mahdollisuuksia kouluttaa kuljettajia. Ennen koulutus on ollut minimaalista, ja kaikki on perustunut siihen, mitä kuljettajat ovat itse saaneet linjoilta irti. 17

18 Porin Paikallisliikennepäivät Kerkko Vanhanen Suomen Paikallisliikenneliitto, Porin Linjat Oy ja Porin kaupunki järjestivät yhteistyössä tämänvuotiset Paikallisliikennepäivät Porissa. Osallistujia ja näytteilleasettajia oli paikalla yhteensä 250 henkeä. Teksti ja kuvat: Harri Fredrikson / PLL Avajaiset Paikallisliikennepäivät kaasutti käyntiin Promenadikeskuksen auditoriossa esiintynyt Porin kaupunginteatterin näyttelijöiden vara-beatles, joka otti kappalevalikoimallaan kantaa mm. yksityisautoilun huolestuttavaan lisääntymiseen (Drive My Car). Avauspuheenvuorot pitivät Paikallisliikenneliiton hallituksen puheenjohtaja Tero Anttila, Liikenne- ja viestintäministeriön hallitusneuvos Mikko Ojajärvi sekä Porin apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus. Esitelmät Poriin oli saatu luennoitsijoiksi iso joukko alan eturivin asiantuntijoita. Paikallisliikenneliitto keräsi kävijäpalautetta nettikyselyllä jälkeenpäin. Osallistujien mukaan luennoista olivat mielenkiintoisinta antia HKL:n kehittämispäällikkö Kerkko Vanhasen esitys: Langaton laajakaistayhteys uusia mahdollisuuksia liikenteen ohjaukseen ja matkustajainformaatioon sekä päätösluento Elämänarvot, yritysetiikka ja työelämä kaikki valintamme ovat arvovalintoja, 18

19 Ulkonäyttely Sisänäyttely Sisänäyttely jonka piti pastori, kirjailija Jaakko Heinimäki. Esitelmät ovat saatavissa paikallisliikenneliiton kotisivulta: fi /plpaivat/ Ulkonäyttely Paikallinen sanonta kuuluu: Kun tulet Poriin, niin siellä sinut pannaan pärekoriin ja vedetään pitkin Porin torii. Tällä kertaa Porin torilla esiteltiin linja-autokalustoa ulkonäyttelyssä. Sisänäyttely Promenadikeskuksen aulassa järjestetyssä paikallisliikennealan palveluja ja tuotteita esittelevässä näyttelyssä oli 18 kotimaista näytteilleasettajaa. Porin kaupungin vastaanotto ja iltajuhla Porin kaupungin vastaanotto pidettiin Porin Raatihuoneella ja iltajuhla Porin Suomalaisen klubilla (toimii myös Svenska klubbenina). Paikallisliikenneväki täytti Porin Suomalaisen klubin molemmat kerrokset. Tarjoilut ja miljöö saivat hyvän palautteen ja tanssiorkesteri viihdytti tangoprinsessa Elina Nurmorannan johdolla kompin pysyessä kasassa myös vierailevan rumpalin kansanedustaja Lyly Rajalan toimesta. Kaiken kaikkiaan järjestäjien saama palaute on ollut erittäin myönteistä. Erityisesti on kiitelty sitä että Porin päivillä joka paikkaan oli sopivan lyhyt matka. Nykyisenlaisia puolentoistapäivän pituisia paikallisliikennepäiviä pi- dettiin kestoltaan sopivampana vaihtoehtona. Lämmin kiitos kaikille Porin Paikallisliikennepäivien osanottajille, näytteilleasettajille ja etenkin Porin Linjat Oy:n henkilökunnalle, jonka avulla oli suuri merkitys Porin päivien onnistumiseen! Seuraavat paikallisliikennepäivät pidetään syyskuussa 2008 Vantaalla. 19

20 Oulu aloitti ensimmäisenä uudenlaisen Citybussi-liikenteen Autottomana päivänä Oulun keskustaan avattiin joukkoliikennekatu, jonne siirtyi kaikki pohjois-eteläsuuntainen joukkoliikenne. Samassa yhteydessä lanseerattiin uusi, Ouluun ja oululaisille suunnattu, Citybussi-liikenne. Reijo Vaarala, projektipäällikkö, Insinööritoimisto Liidea Oy Mari Siikonen, teollinen muotoilija, WSP Design Studion päällikkö Citybussit ovat joistakin Euroopan kaupungeista tuttuja, mutta Suomessa Oulun mittakaavassa käynnistyvää Citybussi-liikennettä on pidettävä ainutlaatuisena ja rohkeana askeleena joukkoliikenteen suosion lisäämiseksi. Citybussi nousi Oulussa ajatuksena esille jo 1990-luvun alkuvuosina ja aihe on ollut siitä lähtien aktiivisesti vireillä seudun liikennejärjestelmää kehitettäessä. Cityliikenteen käynnistäminen kirjattiin vuonna 2003 valmistuneeseen Oulun seudun liikenne 2020 aiesopimukseen, jonka jälkeen liikennettä alettiin toden teolla suunnitella. Käynnistyvä citybussikonsepti on useamman vuoden 20

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi

suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Suositukset työsuhdelippuj suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Työsuhdelippu - työnantajan kokonaan tai osittain maksama joukkoliikenteen kausilippu vuoden 2006 alussa voimaan astuneen tuloverolain muutoksen

Lisätiedot

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Tulevaisuuden sähköinen kaupunkiliikenne seminaari 3.5.2012 Kerkko Vanhanen kehittämisryhmän päällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Jyväskylän Liikenne ja ilmasto seminaari 22.9.2009 Kuinka liikenteen kysyntään / kulkumuotojakaumiin

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

kohti puhtaampaa ja paremmin palvelevaa joukkoliikennettä

kohti puhtaampaa ja paremmin palvelevaa joukkoliikennettä Kumppanuutta ja neuvottelumenettelyjä kohti puhtaampaa ja paremmin palvelevaa joukkoliikennettä Kerkko Vanhanen, HKL-SUY, kehittämispäällikkö Julkiset hankinnat Cleantech innovaatioiden edistäjinä Heureka

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN

KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN Reijo Mäkinen 4.12.2007 Sisältö YTV:n tehtävä Bussipalveluiden kilpailuttaminen HKL:n, YTV:n ja Neste Oilin biopolttoainehanke Yhteenveto MISSIO YTV tuottaa

Lisätiedot

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot

Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot Seminaari Messukeskus -kuntayhtymä Kymmenen vuotta yhteistyötä VTT:n kanssa RAKEBUS RASTU HDENIQ HDENIQ kaupunkibussien päästötietokanta HSL:n kannalta

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013:

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Page 1 of 5 Liite 9 Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Jotta joukkoliikennejärjestelmä olisi aidosti yhtenäinen

Lisätiedot

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Muuton myötä uusille reiteille

Muuton myötä uusille reiteille Muuton myötä uusille reiteille Hei sinä, jonka kodin tai työpaikan osoite on vaihtumassa tai juuri muuttunut! Mitä, jos siirtyisit uusien reittien myötä joukkoliikenteen käyttäjäksi tai pyöräilijäksi osittain

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Maiju Lintusaari 8.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 1. Lähtökohdat 3 Nykytila, Tampereen kaupunkiseutu Kertaliput Vyöhyke

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tila vuonna 2020. Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010

Joukkoliikenteen tila vuonna 2020. Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010 Joukkoliikenteen tila vuonna 2020 Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010 Joukkoliikenteen tila vuonna 2020? Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010 Tavoitteita 2020 & Liikenne-ennuste

Lisätiedot

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 5-50-500-5000 kilometriä Etäisyydet Lähipiiri, kaupunkiseutu, valtakunta, maapallo Kulkutavat Kävely,

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

HSL:n tavaraliikennetutkimusten tulosseminaari 3.4.2014

HSL:n tavaraliikennetutkimusten tulosseminaari 3.4.2014 HSL:n tavaraliikennetutkimusten tulosseminaari 3.4.2014 Suvi Rihtniemi HSL:n toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (ANTTILA) KOSKIEN JOUKKOLIIKENTEEN VAPAA- TAI ALENNUSLIPPUJEN MYÖNTÄMISTÄ IKÄIHMISILLE HKL Halke 2007-2242 / 666 10.10.2007 (Määräaika

Lisätiedot

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Maakuntahallitus 34 07.04.2014 Maakuntahallitus 49 05.05.2014 Lausunto oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista MHS 07.04.2014 34 Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Liikenne-

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Tekesin toimeksiannosta tutkimuksen kansalaisten parissa

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6. Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.2012 LIIKENNE KAUPUNKIPOLITIIKAN KOVAA YDINTÄ Hyvät seminaarin osanottajat

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 26.11.2014 Tutkimuksen perustiedot 174 vastausta, 706 työmatkaa Vastausaktiivisuus 68 % Tulokset

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen uusi aika

Joukkoliikenteen uusi aika Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki 7.4.2015, Nousiainen Miksi täällä tänään? Mynämäki-Masku-Nousiainen-Raisio-Turku liikennettä koskevat liikennöintisopimukset (3kpl) ovat

Lisätiedot

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille. Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 1

LIIKKUMISEN OHJAUS 1 LIIKKUMISEN OHJAUS 1 Liikkumisen ohjaus Mobility Management Liikkumisen ohjaus (engl. Mobility Management) on kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kuten neuvonnalla, markkinoinnilla,

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 MAAKUNTAKAAVA 2040 Yleistietoa liikennetutkimuksesta Toteutettiin syksyllä 2012 Tietoa liikennesuunnittelun tueksi

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Väylät ja liikenne 2012 Tarja Jääskeläinen, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikkumisen ohjaus edistää kestävää liikkumista kannustamalla

Lisätiedot

Bussilla, pyörällä vai autoillen? Urbaania saavutettavuutta mittaamassa. Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto MetropAccess-hanke

Bussilla, pyörällä vai autoillen? Urbaania saavutettavuutta mittaamassa. Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto MetropAccess-hanke Bussilla, pyörällä vai autoillen? Urbaania saavutettavuutta mittaamassa Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto MetropAccess-hanke Tavoitettavuus ja liikkuminen arkipäivän peruskysymyksiä Mikä on paras kulkumuoto?

Lisätiedot

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 Vuosiseminaari Ari Juva RED dir. 2009/28/EC: EU polttoainedirektiivit ohjaavat kehitystä Uusiutuva energia (polttoaine + sähkö) liikenteessä min.10% 2020 Suomen tavoite

Lisätiedot

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Työpaikkojen liikkumisenohjaus Marja Tommola Mitä on liikkumisen ohjaus Kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kutsutaan liikkumisen ohjaukseksi

Lisätiedot

Kaupunkimaisuus ja liikkuvuus

Kaupunkimaisuus ja liikkuvuus Kaupunkimaisuus ja liikkuvuus faktoja kirjasta: Building blocks for sustainable transport: obstacles, trends, solutions Adriaan Perrels Veli Himanen Martin Lee-Gosselin 21-10-2008 Kirjan tausta 1. Perustuu

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA Hallitus 78 15.04.2014 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA 201/00.02.020/2012 Hallitus 78 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa.

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa. Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelma TAVOITTEET Muistio 5.4.2013 TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSE- VAT ARVOVALINTA: Turun keskusta on kaupungille ja

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012 124/2012 Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Annettu Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2012 Valtioneuvoston

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Ratikka vai rollikka?

Ratikka vai rollikka? Ratikka vai rollikka? Väärä kysymys ECO 2 liikennefoorumi 5.5.2011 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki Joukkoliikennevälineen valintaopas RASKAS RAIDELIIKENNE KEVYT RAIDELIIKENNE

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Joukkoliikenteen historiaa Suomessa Perinteisesti ollut työnjako eri tahojen välillä (noin 1980-luvulle asti) Helsingin,

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

Miten kuljet työmatkasi?

Miten kuljet työmatkasi? Taustatiedot Sukupuolesi? * Nainen Mies Syntymävuotesi? * 1975 Asuinpaikkasi postinumero? * esim. 00100 * Toimenkuvasi? * Työntekijä tai toimihenkilö Esimies 11% valmis https://www.webropolsurveys.com/preview/previewquestions.aspx[23.2.2011

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot