Viestintäministeri Suvi Lindén ValtioExpo Arjen tietoyhteiskunta kansalaisen parhaaksi. Hyvät kuulijat,

Transkriptio

1 Viestintäministeri Suvi Lindén ValtioExpo Arjen tietoyhteiskunta kansalaisen parhaaksi Hyvät kuulijat, Valtion rooli tietoyhteiskuntakehityksen edistäjänä on korostunut tavoilla, joita ei osin voinut hallituskauden alussa aavistaa. Yhdessä voimakkaasti etenevä tieto- ja viestintäteknologian käyttö ja taloudellinen taantuma edellyttävät meiltä rohkeutta nähdä ja tehdä asioita toisin kuin aiemmin. Tulevaisuuden toimintamalleja rakennetaan pitkälti nyt internetin ympärille, avoimille rajapinnoille. Yhteiskunta muuttuu yhä reaaliaikaisemmaksi. Microsoftin tutkimuksen mukaan internet on ensi vuonna nousemassa perinteisen television ohi eniten käytetyksi mediaksi. Euroopan tasolla verkkoliikenne on kasvanut viime vuosina lähes 60%:n vauhtia, ja maailmanlaajuisesti kasvua odotetaan erityisesti mobiilin internetin käytössä. Suomalaiset ovat innokkaita internetpalvelujen käyttäjiä yli 50% vuotiaista kansalaisistamme käyttää julkisia verkkopalveluja melko säännöllisesti. Voidaan sanoa, että ihmiset ovat asioivat, vuorovaikuttavat, shoppailevat, keskustelevat, viettävät vapaa-aikaa, leikkivät ja luovat uutta, työskentelevät, opiskelevat, hakevat tietoa ja palveluja jne.- verkossa. Viranomaisten ja hallinnon on myös oltava siellä missä kansalaiset liikkuvat. Samalla olemassa olevia rakenteita, toimintatapoja, tietotaitoa ja lainsäädäntöä tulisi hallitusti kehittää, jottei käytännössä estettäisi verkon tehokasta, turvallista, oikeudenmukaista ja innovatiivista hyödyntämistä. Meidän on yhä paremmin ymmärrettävä näitä kehityskulkuja, jotta voimme tehdä kansalaisiin vaikuttavia kauaskantoisia yhteiskunnallisia päätöksiä parhaalla mahdollisella tavalla. Digitaalisten toimintatapojen yleistymisen myötä meidän tulee myös hallitusti supistaa väistyvää toimintaa (mm. Itellan tapaus) ja tarjota helppokäyttöisiä välineitä kansalaisille toimia tietoyhteiskunnassa (esimerkiksi keskustelu kansalaisen sähköisestä postilaatikosta, joten voidaan kysyä tulisiko asiointitilin toimia keskeisten viranomaispäätösten lisäksi sähköisenä kanavana yleisemminkin, mm. katsastuskutsut, takuutodistukset, terveysviestit, palkkalaskelmat, jäsenkirjeet ). Digitalisoitumisen edetessä meidän tulee varmistaa, että kansalaisilla on tarvittaessa opastavaa tukea toimia maailmassa, jossa tieto ja

2 2 palvelut kulkevat yhä enemmän bitteinä. Tulen myöhemmin puheessani vielä viittaamaan tarkemmin valtion rooliin kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien turvaamisessa. Esimerkkinä valtion muuttuneesta roolista on osaltaan myös Laajakaista ohjelmamme. Yleispalveluvelvoitteen täyttäminen, eli lähes jokaiselle varmistettava 1 megabitin verkkoyhteys, ja nopeiden laajakaistayhteyksien rakentaminen vuoteen 2015 mennessä eivät toteudu yksinomaan kaupalliselta pohjalta, vaan valtio, maakunnat ja kunnat osallistuvat televerkon rakennuskustannuksiin. Tämä mittava infrastruktuurihanke vie meidät kansainvälisillä laajakaista-mittareilla kärkijoukkoihin, joten oleellista on kysyä, mitä yhteysnopeuksilla voimme saada aikaan. Tieto- ja viestintätekniikan rakenteista ja tuotannosta katsetta tulee siirtää entistä enemmän tekniikan aktiivisempaan ja innovatiivisempaan käyttöön tekniikan täysimittainen hyödyntäminen palveluissa eri sektoreilla tuo haettuja etuja. Nopeat ja hyvin toimivat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat mm. etäpalvelujen tarjoamisen. Videoyhteyksiä hyödyntämällä voidaan vaikutuksia odottaa erityisesti hoivapalvelujen, terveydenhoidon, viranomaisasioinnin, opetuksen ja etätyöskentelyn aloilla. Teknologinen kehitystyö avaa myös horisontaalisia sovellusalueita, joissa voidaan tuoda läpimurtoja esimerkiksi logistiikan tai energiatehokkuuden haasteisiin. Erityisesti julkisella sektorilla voidaan osoittaa pakottavia, pitkän aikavälin perusteluja tieto- ja viestintätekniikan tehokkaammalle hyödyntämiselle, mm: * tuottavuuspaineet -> ICT:n hyödyntämisen kautta päästään pysyvämpiin tuottavuusetuihin ja parempaan palveluun, kun "turha" hallinnollinen työ poistuu. * julkisen sektorin rakennemuutos -> sähköisen asioinnin kehittäminen on osa monikanavaista julkisen hallinnon ja sen palvelutuotannon kehittämistä, jossa valtion ja kuntien yhteistyö on kriittistä. * työvoima ei väestörakenteemme huomioiden tule riittämään, joten toimintatapoja on muutettava - > ihmisen työpanos kohdennettava sinne missä palveluiden tuottamiseen todella tarvitaan oikea ihminen. * yrityssektorin kilpailukyky -> hallinnon digitalisoitumisen on tuettava yrityksiä, joilta sidosryhmät jo vaativat sähköisiä toimintatapoja, ja prosessien automatisoinnilla voidaan vähentää tehokkaasti myös hallinnollista kuormaa. Tarvitsemme ennakkoluulottomuutta toteuttaa merkittäviä rakenteellisia uudistuksia tietoyhteiskunnan kehittymisen ja kansallisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Suomalaisen hyvinvoinnin turvaaminen

3 3 pitkällä aikavälillä riippuu meidän uudistumiskyvystä ja toimeenpanoa ohjaavista yhteistyön malleista hyödyntää tehokkaasti tieto- ja viestintätekniikkaa. Meidän on löydettävä nämä ratkaisut nyt. Valtion tulee omalla toiminnallaan näyttää esimerkkiä sähköisen asioinnin käytäntöjen luomisessa. Valtion hankinnoilla on myös suuri merkitys tässä. Jotta julkishallinto voisi tarjota kansalaisilleen laadukkaita palveluita, on sen uudistettava voimakkaasti nyt omaa toimintaansa ja haettava ratkaisuja yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. *** Olemme hallituksessa linjanneet sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskunnan vauhdittamiseksi tarvittavista toimista maaliskuun alussa. Päätavoitteeksi on asetettu, että vuoteen 2013 mennessä kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi kattaa kaikki keskeiset julkiset palvelut. Hallitus on myös sitoutunut toteuttamaan ensi vuoden loppuun mennessä kansalaisten sähköisen asiointitilin. Verkkolaskutuksen osalta tavoitteena on, että valtaosa suomalaisista laskuista siirtyy verkkoon Valtion osalta tavoite tulisi saavuttaa jo vuoden loppuun mennessä. Tämä on kunnianhimoinen tavoite, joten joustavasta siirtymästä on huolehdittava. Haastavilla tavoitteilla halutaan kuitenkin saada aikaan voimakkaasti etenevä liike. Kun yritykset jo vaativat asiakkailtaan verkkolaskua, voidaan siirtyminen nähdä väistämättä etenevänä toimintatapana. Ja kun hyödyt kasvavat käyttäjien kriittisestä massasta, yhtenäisellä ja ripeällä siirtymällä uusiin toimintatapoihin saavutetaan mittavia säästöjä. Avoimia rajapintoja tulee vahvistaa tietoyhteiskunnan palveluja tukevissa järjestelmissä, jotta yhteentoimivuus ja edellytykset palveluinnovoinnille paranevat. Pyrkimys on yhtenäistää julkisen hallinnon tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuureja sekä edistää palvelujen valtakunnallisia ratkaisuja. Sitoudumme siihen, että kansalaisten ja yritysten palveluille luodaan yhtenäiset rajapinnat eri tahojen tuottamiin julkisiin palveluihin. Tässä kehittämistyössä palveluja tarjoavilla virastoilla ja organisaatioilla tulee olla keskeinen rooli. Sähköisiä palveluja kehitetään vuorovaikutuksessa myös palvelujen käyttäjien kanssa. Asiakasnäkökulma, osallistumismahdollisuudet sekä palvelujen vuorovaikutteisuus ovat välttämättömiä lähtökohtia kehittämistoiminnassa. Asiakasrajapintojen ja palvelutuotannon tietojärjestelmien samanaikainen kehittäminen mahdollistaa sähköisen asioinnin etenemisen. Avoimia rajapintoja ja arkkitehtuureja tulee kuitenkin tarkastella järjestelmiä laajemmassa merkityksessä tietoyhteiskunnassa. Ohjeistukset ja linjaukset eivät takaa yhteiskäyttöisyyttä, vaan tämä on ensisijaisesti käytännön sopimus- ja yhteistyöasia toimijoiden kesken. Käytännön tietoturva-

4 4 ja tietosuojakysymykset eivät ole nekään vähäiset. Kehitystä estäviä ja vanhentuneita toimintatapoja tai rakenteita sekä sääntelyä on kuitenkin rohkeasti purettava avoimuuden tieltä. Hallinnon tulisi omaksua työskentelytapoina uusia avoimen ja ketterän kehittämistyön periaatteita, joissa korostuu vuorovaikutus hallinnon siiloutumisen sijasta, toimivat sovellukset kokonaisvaltaisen dokumentaation edellä sekä muutokseen reagointi joustavalla yhteistyöllä ja rakenteilla. Kyseessä on myös merkittävä toimintakulttuurinen muutos, joka tulisi toteutua kaikilla hallinnon sektoreilla ja horisontaalisessa yhteistyössä. Hyvät kuulijat, tietoyhteiskunnan kehittäminen vaatii nyt voimakasta johtamista, ripeää toimeenpanokykyä ja ennakkoluulotonta muutosvalmiutta. Julkisen palvelutuotannon tietojärjestelmien rajapintojen, prosessien, vuorovaikutuksen ja osaamisen samanaikainen kehittäminen rakentavat käyttäjälähtöisiä palveluketjuja. Kehittymistä tulee vauhdittaa niin, että julkisen sektorin hankinnoissa hyödynnetään markkinoiden tarjoamia ratkaisuja ja innovaatioita. Tämä tarkoittaa myös sitä, että toimintamalleja yksityisen ja julkisen sektorin välillä järjestelmä- ja palvelukehityksessä tulee selkeyttää. Tehokas ja hyvinvoiva tietoyhteiskunta tarkoittaa myös haastetta ottaa käyttäjät mukaan yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kehittämistalkoisiin. Julkisen sektorin tulee aktiivisesti hankkia näkemystä ja palautetta julkisten palvelujen käyttäjiltä suunnittelu- ja kehittämistyöhön sekä avata kansalaisille kanavia yhä vahvemmin osallistua omien ja yhteisöllisten asioiden hoitoon. Siksi kansalaisilta on kysyttävä, mitä palveluja he haluavat käyttää digitaalisesti. Kansalaisten ja yritysten tietoisuuden kehittäminen sähköisistä palveluista on tärkeää. Yhtenä edistämistoimena on nähtävä digitaalisten palvelujen ja kehitystyön tekeminen näkyväksi kansalaisille ja yrityksille. Kansallisen Suomi.fi-tietoyhteiskuntabrändin rakentaminen tähtää juuri tähän. Yhtenäisen tunnuksen käyttö kertoo asiakkaille palveluntarjoajan sitoutumisesta tavoitteeseen laadukkaista ja turvallisista verkkopalveluista. Yhteinen brändi tarjoaa lisäksi kontaktipinnan esimerkiksi sähköisiä palveluja ja asiointia koskevan kansalaispalautteen keräämiseksi sekä mahdollistaa tiedottamisen ja yhteismarkkinoinnin palveluista ja niiden hyödyistä. Nykyisellään useat sähköiset palvelut ovat hajallaan ja vaikeasti löydettävissä, jos kansalainen tai yritys ei nimenomaisesti tiedä mitä tai keneltä palvelua hakea. Tällä hetkellä Suomi.fi-portaali kokoaa julkisia palveluja koskevia tietoja, linkkejä ja sähköisiä asiointipalveluja yhden osoitteen alle, ja

5 5 portaalin tulevassa kehittämisessä huomioidaan kansalaislähtöisyys ja internetin kasvavat mahdollisuudet elävän rajapinnan luomisessa hallinnon ja kansalaisten välille. Toiseksi, taloudellisessa taantumassa vapaana olevaa huippuosaamista voitaisiin paremmin osallistaa yhteiskunta kehitystyöhön. Avoimille rajapinnoille ja sosiaalisen median hyödyntämiselle tulisi hallinnon luoda tilaa avaamalla julkisesti tuotettua dataa ja yleisiä tietorekisterejä kuten paikkatietoa sisältöinä verkossa. Tämä mahdollistaisi innovatiivista toimintaa, joka synnyttäisi aivan uudenlaisia kansalaislähtöisiä palveluja, liiketoimintamalleja ja hallintoa palvelevaa vuorovaikutusta. Kuten tiedämme, verkkopalvelujen edut ovat ilmeiset. Kansalaisten vaiva ja aika asioiden hoitamisessa vähenee. Asioinnin siirtymisessä enemmän asiakkaan haltuun ja tekemiseen, vähenee myös hallinnon kuorma parempaa lisäarvoa tuottavan työn eduksi. Kaikki voittavat. Palvelujen siirtyessä yhä laajemmin verkkoon, tasa-arvoisen ja esteettömän tietoyhteiskunnan nimissä tulee kansalaisten valmiuksien turvaamisessa siirtyä enemmän sanoista tekoihin. Tieto- ja viestintäteknistä osaamista on kehitettävä kaikissa ikäryhmissä. Koulujen on tuettava jo perusopetuksessa ICT-osaamista ja siten tulevaisuudessa pärjäävien aikuisten kansalaistaitoja. Ja vaikka nuorille verkkomaailma on jo luonteva osa elämää, on ikääntyvä väestö suurimmassa vaarassa jäädä syrjään tietoyhteiskunnan palveluista ja verkon tuomista hyödyistä. Seniorien tarpeita vastaavaa it-opastusta ja koulutusta, erityisesti erinomaista paikallis- ja vapaaehtoistoimintaa tulee tukea valtakunnan tasolla. Tähän haemme parhaillaan julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyössä toimintamallia. Lopuksi, hyvät kuulijat, haluan todeta, että tietoyhteiskuntapalveluiden edellytysten luominen etenee nyt hyvässä myötähengessä usealla tasolla. Hallituksen esitys laiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta on juuri annettu. Lain tarkoituksena on luoda pelisäännöt luotettaville tunnistautumisen välineille ja antaa ohjausta siitä, minkälaisten ratkaisujen varaan palvelun tarjoajien kannattaa jatkossa palvelunsa rakentaa. Kotitalousvähennyksen laajentaminen tieto- ja viestintäteknisten laitteiden asennukseen, ylläpitoon ja opastukseen nähdään jo nyt vaikuttaneen palvelujen käyttöön. Yleispalveluvelvoitteen ja laajakaista-ohjelman keinoin sekä sovituilla elvytystoimilla tulevat laajakaistayhteydet kaikkien saataville.

6 6 Katsoen tulevaan, haasteena on edelleen hallinnon palvelujen ripeä digitalisointi asetettujen tavoitteiden mukaisesti, samoin kuin kansalaisten ja pk-yritysten ohjaaminen tietoyhteiskunnan palvelujen käyttäjiksi ja kehittäjiksi. Innovaatio- ja tietoyhteiskuntapolitiikan yhteyksiä toiminnan tasolla on tiivistettävä. Yleisemmin, kaikessa tietoyhteiskunnan kehittämistyössä on tärkeää kiinnittää yhä enemmän huomioita teknologioiden, päätelaitteiden ja palveluiden helppokäyttöisyyteen, yhteentoimivuuteen ja esteettömyyteen. Nämä ovat perusedellytyksiä digitaalisuutta hyödyntävien uusien käytäntöjen omaksumiselle ja pysyvien käyttötottumusten syntymiselle. Talouspoliittinen ministerivaliokunta tulee seuraavan kerran ennen juhannusta käsittelemään valtiovarainministeriön juuri käynnistämän sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman toteuttamista. Pidän erityisen tärkeänä, että valtion ohjauksen selkeyttäminen hallinnon ja sen palveluiden digitalisoinnin edistämiseksi täsmentyy tähän mennessä. Tämä vaatii konkreettisia päätöksiä työnjaosta, vastuista ja resursoinnista, joilla luodaan edellytykset hallinnon kokonaisvaltaiselle digitalisoitumiselle - toimijoiden tarpeita kuunnellen. Lisäksi edellytykset ICT markkinoiden toiminnalle on varmistettava, jotta hallituksen linjauksen mukaisesti yksityisen sektorin ratkaisuja ja innovaatiota voidaan onnistuneesti hyödyntää julkisella sektorilla. Tulen katsomaan tarkasti sähköisen asioinnin kehittämistyön etenemistä ja tekemään voitavani, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Paljon on työtä tietoyhteiskunnan viemiseksi takaisin maailman huipulle tehtävä. Tahtoa sähköisen asioinnin nostolle lisää hitaasta etenemisestä aiheutunut turhauma ja toisaalta tietyillä osa-alueilla verkkopalvelujemme huima edistyksellisyys. Meillä on kaikki tarpeelliset varusteet onnistumiseen: on tietoa, teknologiaa, kokemusta ja kansalaisten sekä yritysten hyvä valmiustaso palvelujen käyttäjinä ja kehittäjinä. Vain määrätietoisilla päätöksillä, julkisen ja yksityisen sektorin tiiviillä yhteistyöllä, kaikkia osallistavilla toimintatavoilla sekä ennen kaikkea rohkealla tekemisellä voimme saavuttaa tavoitteemme. Tätä ohjetta korostetaan esimerkiksi Tanskassa, jonka asema yhtenä modernien tietoyhteiskuntien suunnannäyttäjänä puhuu puolestaan. Voimavaramme on vain saatava paremmin palvelemaan suomalaista yhteiskuntaa siis kansalaisten parhaaksi.