Vanhemmuustyö lapsen edun vahvistajana työryhmä. Miia Pitkänen, VTL Kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ry

Transkriptio

1 Vanhemmuustyö lapsen edun vahvistajana työryhmä Miia Pitkänen, VTL Kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ry

2 Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Käytäntötutkimushanke Sijoituksen aikainen sosiaalityö vanhempien kuntoutumisen tukena Tutkimuspilotit Oulunkylän perhekuntoutuskeskus, Helsingin perhehoito, Mellunkylän lastenkoti ja Espoon laitoshoidon sosiaalityön yksikkö

3 14 haastattelua (9 äitiä, 5 isää) Vanhempien kokemusten kontekstina lapsen sijoitus vanhemman kokemana ja siihen liittyvä lastensuojelutyö, vanhemmuus ja henkilökohtaisen elämän sisällöt Tutkimuskysymykset: Minkälaisia kokemuksia vanhemmilla on oman kuntoutumisen tukemisesta lapsen sijoituksen aikana? Miten lastensuojelupalveluita pitäisi kehittää, jotta ne vastaisivat paremmin vanhempien kuntoutumisen tukemiseen lapsen sijoituksen aikana?

4 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten vanhempien elämässä korostuu suuri etuusriippuvuus Suurin osa sijoitettujen lasten isistä ja äideistä oli työelämän ulkopuolella Toimeentulotuen piiristä oli äideistä 44 % ja isistä 31 %, vertailuväestö noin 4 % Terveydentila on muuta väestöä heikompi, saavat vertailuväestön vanhempia huomattavasti useammin jotakin sairausperusteista etuutta (työkyvyttömyyseläke, sairaus- tai kuntoutuspäiväraha) Ovat selvästi useammin työkyvyttömyyseläkkeellä (äideistä 16 %, isistä 11%, vertailuväestö 1 %) Perheiden köyhyys ongelmat ovat tuntuvia 4

5 Kuntoutuminen lastensuojelun käsitteenä: Prosessi, joka koskettaa asiakasta ja työntekijää Työskentely tavoitteellista Selkeä rakenne Tavoitteet yhteisiä Avoimuus Joustavuus, ei liian ahdas Sitoutuminen Työntekijän rohkeus ja innovatiivisuus Osana asiakkaan elämää Parempaa oloa Voimavarojen lisääntyminen Elämän hallinta Arjen toimivuus Fyysinen ja psyykkinen terveys Itsensä löytäminen Eheytyminen Vastuu omasta ja lapsen elämästä Kasvuprosessina Puu ei kasva päivässä Aidosti asiakkaan prosessi Katse tulevaisuudessa Itsestä oppiminen Kasvuun tarvitaan rauhaa ja aikaa Täytyy sietää keskeneräisyyttä Muutoksena Askeleita eteenpäin ja taaksepäin Motivaatio -> prosessiin lähteminen -> muutos Pettymykset kuuluvat prosessiin Uskallus sanoittaa muutosta, jo tehty näkyväksi ja työskentelyn pohjaksi Suhteena Puu imee ravintoa suhteesta Arvostus Rohkeus mennä riittävän lähelle toista Tunteet Henkilökohtainen kohtaaminen ihminen ihmiselle Asiakas ihmisenä, vanhempi aikuisena Vuorovaikutus ja yhteinen kieli Rinnalla kulkeminen, turvallinen haastaminen Asiakkaan oma elinpiiri mukana suhteessa Tilaa myös innovaatioille

6 Päihdehoito A-Klinikka, korvaushoito, AA-ryhmä, hoitojaksot, Irti Huumeista Oma osuus hoitoon hakeutumisessa ja sitoutumisessa Tärkeää hyvä ja pysyvä työntekijä Muut ammatilliset palvelut Terveydenhuolto: avopsykiatria, päihdepsykiatria Lastenneuvola Oma terapia Velkaneuvonta Diakoniatyö, pelastusarmeija Oma elämä Uskossa oleminen Omat päätökset Oma asenne ja ryhdistäytyminen Vastoinkäymiset opettaneet Työ Vanhempien kuvaamia tuen muotoja Läheissuhteet Oma äiti, sisko, entinen kumppani, puoliso Ystävät Irti hankalista ihmissuhteista / ero Lastensuojelutyö Sosiaalityöntekijän tuki Lapsen hyvin mennyt sijoitus Vertaistukiryhmä Sijoitusta edeltäneet tukitoimet Muut sosiaalipalvelut Kuntouttava työtoiminta Tuki asunnottomuuteen Nuorten projekti

7 Lapsen etu on tärkein, tärkeää että lapset pärjäävät Luottamuksellinen suhde työntekijään Odotukset selvillä Lastensuojelukokoukset Lastensuojelutoimenpiteet ennen sijoitusta (tuetut lomat) Lapsen huostaanotto Myönteistä Lastensuojelutoimenpiteet sijoituksen aikana (leirit, tuki tapaamisiin, erityisen huolenpidon jakso, kokoperhekuntoutus) Vanhempien vertaistukiryhmä Oma avoimuus / mahdollisuuksien tiedostaminen merkityksellistä Mahdollisuus vaikuttaa lastensuojeluratkaisuihin Kielteistä Ei tiedä millaista tukea olisi voinut saada tai ei ole tarjottu tukea Ammatillisen tuen vähäiset vaihtoehdot Työntekijöiden vaihtuvuus Dokumenteissa vääriä tietoja Erimielisyydet työntekijän kanssa Liian vähän työskennelty kotiin Avohuollon työ ennen sijoitusta oli vääränlaista tai riittämätöntä Lapsen huostaanotto Apu ei ollut oikea-aikaista Kriisi- ja keskusteluapu puuttui Sijoituksen jälkeiset palvelut riittämättömiä Sijaishuoltopaikan järjestäminen kesti pitkään Vanhemman tilanteen merkitys lastensuojelutyössä vähenee kun lapsi sijoitetaan

8 Lapsen vastuusosiaalityöntekijän tuki Toimeentulotukiohjeistus Asuntopuoltolausunto Tuetut lomat ja yhteiset leirit lapsen kanssa Oma keskusteluapu, mahdollisuus kertoa asioista avoimesti Kotikäynnit (joillekin ei tehty sijoituksen jälkeen yhtään, toisille joitakin) Lapsen asioiden edistäminen tuki vanhemman tilannetta

9 Mellunkylän lastenkoti ja Sijoituksen sosiaalityö Vastuusosiaalityöntekijän ja sijaishuoltopaikan työnjaot vanhempien kuntoutumisen tukemisessa Vastuusosiaalityöntekijä Sijaishuoltopaikka/Laitos Roolina prosessin?? vastuunkantaja Roolina vanhempien?? ohjaaminen kuntoutus- ja hoitopalveluihin ja vanhemmuuden tukeminen Tehtävinä: Vanhemman asian tunteminen Asiakassuhde: luottamus ja kohtaamiset Kokonaisuuden tunteminen Vanhemman asiakassuunnitelma Yhteistyön ja moniammatillisen työn koordinoiminen Verkostojen kokoon kutsuminen tarvittaessa, tärkeää erityisesti sijoituksen alussa Tehtävinä: Vanhemman arjen ja elämänolosuhteiden ymmärtäminen Vanhemman tukeminen tarvittaviin palveluihin Keskustelut vanhemmuuteen liittyvien tehtävien jakamisesta Moniammatillisiin verkostoihin osallistuminen Yhteinen dialogi on tärkeää Yhteiset tapaamiset vanhempien kanssa Yhteinen näkemys kuntoutumisen tavoitteesta ja miten sitä parhaiten voidaan tukea Keskinäinen työnjako dokumentoidaan vanhempien asiakassuunnitelmaan

10 Kyllä mä oon tyytyväinen, en oo katunut ja miks katuisin, ei se auttais mitään 10

11 Huostaanotto vanhemman kokemana Mahdollisuus Välttämätön Oikea ratkaisu Se oli ainoa keino Seurannut hyviä asioita Tiedostettu ratkaisu Pysäytys Siunaus Hyvän muutoksen alku Aktivoituminen Motivoituminen Haaste Käsittämätön Syyt epäselviä Eikö muita vaihtoehtoja? Yllätys Kriisi Tunnemaailmallinen kuolema Romahdus Päihdekierre Asunnottomuus

12 Monet vanhemmat ei tiedä sitä mitä huostaanotossa periaatteessa tapahtuu. Lyödään semmoinen pikkuinen vihko vaan käteen ja sanotaan, että tässä lukee, mutta onhan se paljon muutakin. Pitäis antaa vanhemmille selvitys, että miten tää prosessi on. Mulle on ollut hirveen epäselvä sekin, kun vanhemmuusarvio tehtiin ja lapsen sosiaalityöntekijä sanoi, että ajattele sellaista hetkeä, kun jossain vaiheessa tyttö palaa kotiin. Mä en ollut koskaan edes kuvitellut, että voi olla niin, et ei mulle annettu siitä tietoa, että joka vuosi pitää tehdä nää 12

13 Korostui asioiden tarkasteleminen lapsen näkökulmasta Vanhemmat arvostivat sijaishuoltopaikan tekemää työtä Ristiriitaisissa tilanteissa oli löydetty yhdessä ratkaisuja Sijaishuoltopaikalla oli kasvatuksellinen vastuu, vanhemmat vanhempina lapselle Toimiva yhteistyö vanhempien ja sijaishuoltopaikan välillä oli rakentunut erillään lapsen vastuusosiaalityöntekijästä Toimiva vuorovaikutus Luottamuksellinen suhde Ymmärtäminen ja hyväksyntä 13

14 Epäonnistumisia, kasvamisen mahdollisuutta, ulkopuolisuutta, uuden rakentamista 14

15 Vanhemmuuden rakentuminen lapsen sijoituksen aikana Vanhemmuuden merkitys Suhde lapseen Vanhemmuuden toteuttaminen Sijoituksen vaikutuksia Roolina/tehtävänä tärkeä Kuntoutumisen, motivaation lähtökohtana Oman elämäntilanteen erillisyys lapsesta Kasvamisen mahdollisuus Yhteydenpito tärkeää Suhteen ainutlaatuisuus Lapsi on arvokas Lapsen huolenpito tärkeää Huoli lapsen tulevaisuudesta, ilo onnistumisista Herkkyys lapsen lähtökohdille lapsen oikeus vanhemmuuteen Rinnakkaisuus sijaishuollon kanssa Kasvatuksellinen vastuu siirtynyt sijaishuollolle Emotionaalinen suhde lapseen yksityistä Mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin Realistinen käsitys omista mahdollisuuksista Omien tunteiden säätely lapsen suojaaminen Omat oikeudet epäselviä Arkuus, varovaisuus omasta roolista Ulkopuolisten määrittelyt vanhemmuudesta Tärkeää toimiva yhteistyösuhde sijaishuoltopaikan kanssa tuki vanhemman omaan tilannetta

16 Oon joutunut hirveesti miettiin ja pohtiin ja kasvaan. Nyt kun olen vuosien jälkeen miettinyt ensimmäistä raskautta, että jos tällä päällä ja näillä tiedoilla ja taidoilla, niin en mä kyllä koskaan ole ollut valmis äidiksi, en olis varmaan vieläkään, jos ei olis lapsii. Kyllä mä olen kuitenkin yrittänyt pohtia niiden parasta, että mitkä niille on hyvät vaihtoehdot, että niillä on hyvä. Kyllä mä olen pitkään saanut tehdä töitä itteni kanssa, että mä tajusin, että joku toinen ehkä tällä hetkellä antaa parempaa mun lapsille kuin mitä mä itse pystyn ja päästä sinuiksi sen kanssa 16

17 Mä esitän lapselle kauhean reipasta. Se on joskus kysynyt multa, että äiti, et sä välitä enää hänestä. Mä olen arka, että mä olen hänen äitinsä, mutta se on altavastaajana olemista ja helposti alistun. Mut sit toisaalta, kun mä ymmärrän ne realiteetit, ne on hoitaneet lasta vuoden ikäisestä ja mikä vastuu niillä on ollut, kun sillä on paha astma ja se olis kuollut mun käsiin, jos mä olisin käyttänyt. Se olis varmaan kuollut, kun mä olisin jossain kamoissani siellä pyörinyt, että mikäköhän sillä nyt sattuu olemaan tai sammuneena kännissä jossain. 17

18 Lapset oli vastaanottolaitoksessa, niin mä en pystynyt olleenkaan siellä käydä kattoon. Et siin oli yksikin syy minkä takii mä vedin jo aamusta itteni niin hirveeseen kuntoon, että mä tiesin, että mua ei ainakaan päästetä sinne, jos mä yritän mennä, et se oli niin kauhee paikka jotenkin. No siithän musta tehtiin äiti, joka ei tippaakaan välitä. No, omaa tyhmyyttäni. Joskus tuntuu siltä, että suku on pahin, ainakin mun suku, joka on, no ei sättimässä, mutta silleen. Mun isäkin sanoi, että on se nyt kumma, kun säkään et oo yhtään lasta saanut hoidettua, että äiti on sentään hoitanut 6 lasta. Mut en mä viitti tommosii, kylhän se tietysti joskus loukkaa, mutta aika on erilainen. 18

19 Se on mennyt hyvään suuntaan, että tuskin olis itte pystynyt, että olisko pystynyt parempaan. Täytyy monta kertaa miettiä, että tuskin olis pystynyt tommoseen, että niillä on siis ehjä koti, ne voi olla turvassa ja luottaa siihen. Ne hoitaa siellä hirveen hyvin ja se rouva miettii, että miten lapsi pärjää yhteiskunnassa. Ne miettii, että sen pitää saada semmoset eväät, et se voi yksin pärjätä ja saada töitä. 19

20 Rakkaus päihteisiin Väkivalta Ihmissuhteisiin liittyvät vaikeudet (riippuvuus ja ristiriidat) Oman lapsen kuolema Vanhempien kuvaamia elämän haasteita Sairaus (oma sairaus, lapsen sairaus, perheenjäsenen sairaus) Omaan lapsuuden kokemukset, vaikea perhetilanne Läheisen kuolema Päällekkäiset kriisit elämässä

21 Eihän se nyt jos äiti viettää tuolla kauheeta elämää, niin ei se yhtään muutu, että tyttö pysyy huostassa, että ei se koskaan, jos mä en itse ryhdistäydy, niin ei se pääse koskaan kotiin. Et nyt on vaan se, että kun sais asunnon ja tytön lomat rupeis pyöriin

22 Päihdepalvelut A-klinikka Laitoskuntoutuspaikat Nuorisoasema Kela ja työvoimapalvelut Terveydenhuollon palvelut Aikuispsykiatria Nuorisopsykiatria Terveysasemat, sairaala Lastensuojelu Lapsen vastuusosiaalityöntekijä Sijaishuoltopaikka Turvakoti, ensikoti, Jussi-työ, Lyömätön linja Ammatillisia toimijoita vanhempien kuntoutumisen tukemisessa lapsen sijoituksen aikana Seurakunta ja diakoniatyö Poliisi ja vankila Järjestöt Omaiset mielenterveyden tukena Irti huumeista ry Pienperheyhdistys Velkaneuvonta Muut sosiaalipalvelut Aikuissosiaalityö Asumispalvelut Kuntouttava työtoiminta Perheneuvola Neuvontapalvelut Vammaispalvelut Maahanmuuttoyksikkö

23 Vanhempien kuntoutumisen tukeminen ja moniammatillinen yhteistyö Organisointi ja koordinointi on tärkeää: Selkeä vastuunjako eri toimijoiden välillä Jokaisella oma asiantuntijuus, yhteinen monialainen asiantuntijuus Toisen osaamisen kunnioittaminen Moninäkökulmaisuuden hyväksyminen Asiakkaan verkostot ja osallisuus: Asiakkaan näkökulma on keskiössä Avoimuus on tärkeää Ajantasainen dokumentointi: muistiot ja suunnitelmat asiakkaan kanssa laadittuja Asiakkaalla tieto mitä kukakin ammatillinen toimija tekee Vanhemman tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Työskentelyllä on yhteinen tavoite: Tarvittavan tiedon välittyminen edesauttaa yhteisen todellisuuden rakentumista Vanhemmuuden teema on yhteinen Dialogisuuden ja tietämyksen lisääminen

24 Helsingin perhehoidon tutkimuspilotti Kaikki vanhemmuus lapsen eduksi Huostaanotetun lapsen vanhemmalle laadittava suunnitelma Miksi tehdään/ketä varten? Mitä/sisällöt? Miten ja milloin laaditaan? Vanhemmalle: Työntekijälle: Selkiyttää mitä häneltä odotetaan, konkreettiset tavoitteet Vanhemman omat ajatukset ja odotukset tulevat esille = itse asetetut tavoitteet Tarvittavat palvelut voivat tehostua tai mahdollistua Vanhemman asiasta ollaan kiinnostuneita Laki edellyttää, dokumentointi! Kuntoutumisen tukemisen työväline: kokonaiskuvaus moniammatillisesta työstä Yhteistyön rakentamisen väline Voi lisätä työskentelyn tasalaatuisuutta. Kuvaus nykytilanteesta: Henkilökohtainen elämäntilanne (asuminen, työ, opiskelusuunnitelma ) Vanhemmuus: Konkreettiset tavoitteet Vanhemman näkemys omasta suhteestaan lapseen Yhteydenpito lapseen Vahvuudet ja voimavarat Moniammatillinen työskentely: Toimijat ja tehtävien jakaantuminen Laaditaan kotikäynnillä, toimistotapaamisessa tai yhteistyötapaamisessa Näkökulmana vanhemmuus Ensimmäinen suunnitelma laadittu huostaanottopäätöksen yhteydessä Suunnitelma tarkistetaan 1-2 kertaa vuodessa ja mahdollisimman pian lapsen sosiaalityön siirtyessä uuteen yksikköön Laaditaan lähellä lapsen asiakassuunnitelmaneuvottelua yhteys? Dokumenttina voi olla myös moniääninen, tärkeää konkreettisuus ja ymmärrettävyys Lähtökohtana Lsl 30 : Huostaanotetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Suunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kuten päihde- ja mielenterveyshuollon kanssa.

25 Esimerkiksi jos nähdään, että koko perhe tarvii kuntoutusta, tai vanhemmat tarvii jotain tietynlaista kuntoutusta, niin ehkä se, että sitä edes yritettäis tarjota. Toki kaupungin budjetti on mikä on, ei sillä kauheesti voi lettuja paistaa, mutta kutienkin pitäis kattoo tapauskohtaisesti, kun halvemmaksi tulisi kaupungille, että tarjotaan vuoden kunnon kuntoutuspaikka, kun sit taas, että laitetaan pitkäaikaiseen sijoitukseen.

26 Vanhempien esittämiä kehittämisehdotuksia Sosiaalityö: Lapsen ja vanhemman välisen yhteydenpidon tukeminen Järjestetään psyykkisesti sairaalle lapselle riittävät tukitoimet kotiin huostaanottoa ei tarvittaisi Vertaistukiryhmiä Sijaishuolto: Lisää hyviä, kodinomaisia ja riittävän pieniä sijaishuoltopaikkoja Sijaisperheen ja vanhempien yhteistyön tukeminen perheterapeuttisen orientaation avulla Menestyvien sijaisperheiden profilointi Vanhemman oma tuki Varmistetaan, että joku työskentelee vanhemman kanssa. Ei jätetä ihan tyhjän päälle Vanhemmalle oma työntekijä, joka auttaisi Kyselylomake vanhempien tarvitsemista tukimuodoista koska moni ei pysty puhumaan Sijoituksen syyt ja kotiutumisen edellytykset kerrotaan riittävän selkeästi Yksilöllisyyden huomioiminen työskentelytavoissa ja perheen tarvitsemissa tukitoimissa. Jokainen perhe on erilainen Kriisiapua saatavilla tarvittaessa Herttaisia ja aktiivisia sosiaalityöntekijöitä, jotka kannustavat, ymmärtävät ja sanoittavat jo saavutettuja asioita

27 Lapsisensitiivinen vanhemmuustyö sijoituksen aikana Lähtökohdat Vanhemmuustyö Lopputulos Huostaanotto lapsen oikeutena Lsl 30 Lapsen ja vanhemman välisen suhteen ainutlaatuisuus Vanhemmuuden uudelleen muotoutumisen tarve lapsen sijoituksen myötä Tukea vanhemmuuteen Tukea omaan elämäntilanteeseen Vanhemman rooli tarkemmaksi Asiakassuhde, josta voi saada tukea : ymmärtäminen, luottamus, hyväksyntä Moniammatillinen yhteistyö aikuistyön ja lastensuojelun välillä jaettu vastuu ls-sos.tt koordinoi Lapsen sijoitus saa vanhemman tuen Vanhemmuus voi vahvistua Lapsen sosiaalityön tavoitteet voivat sijoituksen aikana toteutua paremmin Perheen jälleen yhdistyminen voi aikaistua/mahdollistua