BDO OBSERVER. 5. BDO on viidenneksi suurin tilintarkastusorganisaatio koko maailmassa Yli työntekijän globaali yhteistyöverkosto 1200+

Transkriptio

1 MAALISKUU BDO OBSERVER UUSI TILINPÄÄTÖSDIREKTIIVI Vaikutukset pien- ja mikroyrityksiin sekä suhde tilintarkastukseen s. 8 MUUTOKSIA YRITYSVEROTUKSEEN Mitä yrittäjän on hyvä huomioida kuluvan vuoden verotuksessa ELINKEINOVEROTUKSEN UUDISTAMINEN Tavoitteena kilpailukyvyn ja veropohjan turvaaminen s. 3 s BDO on viidenneksi suurin tilintarkastusorganisaatio koko maailmassa 144 Palvelemme 144 eri maassa Yli työntekijän globaali yhteistyöverkosto Yli toimistoa 160 Alansa asiantuntijaa Suomen BDO-konsernissa VERKOSTON VOIMAA Paikallisesti ja globaalisti lähellä asiakkaitamme s. 10 Köydet irti ja merille! Auditio 2014 kokoaa asiantuntijat s. 12

2 2 BDO Observer 1/2014 SISÄLTÖ POIKKEUKSELLISEN HYVÄÄ ASIAKASPALVELUA Tuemme asiakkaidemme menestystä joustavasti ja paikallisesti Muutoksia yritysverotukseen vuonna 2014 sivu 3 Asiantuntijatyöryhmän esitys elinkeinoverotuksen uudistamiseksi Tavoitteena kilpailukyvyn ja veropohjan turvaaminen sivu 6 Uusi tilinpäätösdirektiivi Keskeisimmät vaikutukset pien- ja mikroyrityksiin sekä suhde tilintarkastukseen sivu 8 Paikallisesti ja globaalisti lähellä asiakkaitamme Verkostosta voimaa asiantuntijatyöhön sivu 10 BDO Audiatorin järjestämä Auditio konferenssi kokoaa asiantuntijat sivu 12 BDO OBSERVER 1/2014 JULKAISIJA BDO Oy KHT-yhteisö BDO Audiator Oy JHTT-yhteisö BDO Yhtiötarkastus Oy HTM-yhteisö TILINTARKASTUS SISÄINEN TARKASTUS VEROPALVELUT YRITYS- JA RAKENNEJÄRJESTELYT IFRS-NEUVONTA TALOUSHALLINNON PALVELUT ICT-PALVELUT KONSULTOINTI KOULUTUS BDO Vattuniemenranta Helsinki Keskus Fax info@bdo.fi TOIMITUS Päätoimittaja Hannu Riippi Toimitussihteeri Eini Simola BDO Consulting Oy

3 BDO Observer 1/ MUUTOKSIA YRITYSVEROTUKSEEN VUONNA 2014 ANTTI SUULAMO Tax Partner verotuksessa astui voimaan merkittävä määrä lakiuudistuksia. Muutoksia tuli muun muassa yhteisöverokantaan, pääomatuloveron progressioon sekä elinkeinotoiminnan, osinkotulon ja vapaan oman pääoman rahastosta tapahtuvan varojenjaon verotukseen. Lakimuutosten tarkoituksena on siirtää yritysverotuksen painopistettä yhtiön käyttöön jäävien tulojen verottamisesta kohti yhtiöstä nostettavien varojen verotusta. Muutokset tulivat voimaan vuoden 2014 alusta ja ne koskevat pääsääntöisesti vuodelta 2014 toimitettavaa verotusta. Poikkeuksena on kuitenkin mm. varojenjakoa koskeva sääntely. Yhteisöverokanta alenee Yhteisöverokantaa alennetaan 20 prosenttiin verovuoden 2014 alusta lähtien. Vanhaa 24,5 prosentin yhteisöverokantaa sovelletaan, jos yhtiökokouksen päätös tilikauden muutoksesta on tehty tai sen jälkeen niin, että: yhteisöllä ei pääty verovuotta vuonna 2013 tai vuonna 2014 päättyvä verovuosi on alkanut jälkeen. Yhteisön verovuosi muodostuu kalenterivuoden aikana päättyneistä tilikausista. Edustusmenojen vähennysoikeus poistuu Edustusmenojen vähennysoikeus tuloverotuksessa poistuu kokonaan eikä edustusmenoja voi enää vähentää verovuonna Aikaisemmin vähennysoikeus oli 50 prosenttia. Arvonlisäverotuksessa edustuskulut ovat olleet vähennysrajoitusten alaisia ennenkin. Verotuksessa edustusmenoina pidetään sellaisia asiakkaisiin, liiketuttaviin tai muihin elinkeinonharjoittajan elinkeinotoimintaan vaikuttaviin henkilöihin kohdistuvia vieraanvaraisuudesta tai muusta huomaavaisuudesta aiheutuneita menoja, joilla elinkeinonharjoittaja pyrkii uusien liikesuhteiden luomiseen, entisten säilyttämiseen tai parantamiseen taikka muutoin toiminnan edistämiseen. Korkeimman hallinto-oikeuden antamat kolme ratkaisua (2013:63, 2013:64 ja 2013:65) selventävät edustus- ja markkinointitilaisuuksien rajanvetoa. Muutoksia osinkojen verotukseen Luonnollisen henkilön saamasta listatun yhtiön jakamasta osingosta on 2014 lähtien 85 prosenttia veronalaista pääomatuloa, kun veronalaista on aikaisemmin ollut 70 prosenttia. Listaamattoman yhtiön jakamasta osingosta: prosenttia on veronalaista pääomatuloa siltä osin kuin osingon määrä vastaa osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa, kuitenkin enintään euroa. 2. Euromääräisen rajan ylittävältä osalta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa. 3. Kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa vastaavan määrän ylittävältä osalta osingosta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa. Peitellystä osingosta on jatkossa 75 prosenttia veronalaista ansiotuloa (tietyissä kansainvälisissä osingoissa 100 prosenttia). Pääomatulosta suoritettavan korkeamman verokannan, 32 prosentin, soveltamisen rajaa laskettiin vuodelle 2014 entisestä eurosta euroon.

4 4 BDO Observer 1/2014 Uutta osinkoverotusta voidaan havainnollistaa seuraavilla esimerkeillä: Kannattava yritys mutta pienehkö nettovarallisuus Tilikauden tulos Yhteisövero 20 % Nettotulos = osinko Nettovarallisuus josta 8 % Kannattava yritys, iso nettovarallisuus Tilikauden tulos Yhteisövero 20 % Nettotulos = osinko Nettovarallisuus josta 8 % %:n osinko (max 8 %) Osinko josta vero %:n osinko (max 8 %) Osinko josta vero %:n osinko (alle 8 % mutta yli ) Osinko 0 josta vero %:n osinko (alle 8 % mutta yli ) Osinko josta vero %:ia ansiotulo-osinkoa (yli 8 %) Osinko josta ansiotulovero 50 % %:ia ansiotulo-osinkoa (yli 8 %) Osinko josta ansiotulovero 50 % Netto-osinko yhteensä Verot yhtiö Verot osakas Verot yhteensä Verorasitus yhteensä 47,8 % Netto-osinko yhteensä Verot yhtiö Verot osakas Verot yhteensä Verorasitus yhteensä 37,3 % Kuten esimerkit osoittavat, verorasitus kohdistuu jatkossa aikaisempaa enemmän osakastasolle. Vaikka verovapaista osingoista on luovuttu, vaikuttaa yhtiön nettovarallisuuden kasvattaminen osakkaan verorasituksen pienenemiseen. Kahdeksan prosentin kevyemmin verotettu osinko on kuitenkin edelleen vuotuinen osinko. Osinkojen jakamatta jättäminen ei lisää seuraavan vuoden kevyemmin verotettujen osinkojen määrää muutoin kuin nettovarallisuuden lisäyksen johdosta. Vuoden 2014 alusta on ennakonpidätys (luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät) toimitettava paitsi listatun yhtiön myös listaamattoman yhtiön maksamista osingoista. Ennakonpidätys listatun yhtiön maksamista osingoista on 25,5 prosenttia Ennakonpidätys listaamattoman yhtiön maksamista osingoista on 7,5 prosenttia euron rajaan asti. Rajan ylittävästä osasta ennakonpidätys on 27 prosenttia. Ennakonpidätys toimitetaan edellä mainittujen prosenttien mukaisesti, ellei saaja esitä osingolle laskettua muutosverokorttia. Osinkoihin rinnastetaan myös osinkoina verotettava varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta. Uusia säännöksiä sovelletaan osinkoon, joka on nostettavissa tai sen jälkeen.

5 BDO Observer 1/ Myös yhteisön saaman osingon verotus muuttuu Yhteisöjen saamat osingot ovat edelleen pääsääntöisesti verovapaita. Osinko on kuitenkin jatkossa kokonaan veronalaista tuloa, jos osinkoa jakava yhtiö on julkisesti noteerattu ja osingonsaaja on muu kuin julkisesti noteerattu yhtiö, joka omistaa osinkoa jakavasta yhtiöstä alle 10 prosenttia osinkoa jaettaessa. Osinko on kokonaan veronalaista tuloa myös silloin, kun osinko on saatu muualta kuin ETA-valtiosta. Yhteisön saamasta peitellystä osingosta 75 prosenttia on veronalaista tuloa. Korkojen vähennysoikeutta rajoitetaan lisää Osakeyhtiöiden, osuuskuntien, avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden elinkeinotoiminnan korkomenojen vähennysoikeutta rajoitetaan verovuonna 2014 lisää voimaan tulleeseen säännökseen verrattuna. Aikaisemmin voimassa olleen säännöksen mukaan korkomenojen vähennyskelpoisuus on rajoitettu 30 prosenttiin ns. oikaistusta EVL-tuloksesta, joka lasketaan korjaamalla elinkeinotoiminnan tulosta tietyillä erillä. Vähennysoikeutta rajoitetaan edelleen siten, että vähennyskelpoisten korkojen enimmäismäärää laskettiin 30 prosentista 25 prosenttiin. Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta Yksi omalta osaltaan merkittävimmistä muutoksista on osinkoverotuksen ulottaminen lakitasolla varojenjakoon vapaan oman pääoman rahastosta. Osakeyhtiölaissa tarkoitettua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta on verotettu yleensä luovutusvoittona. Luovutusvoittoa laskettaessa varojenjaosta on vähennetty palautusta vastaava osa hankintamenoa. Varojenjako on voitu verottaa osinkona, jos varojen alkuperää ei ole voitu selvittää tai varat ovat muodostuneet voittovaroista. Varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään jatkossa verotuksessa lähtökohtaisesti osinkona. Listaamattoman yhtiön varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta rinnastettaisiin kuitenkin luovutukseen, jos yhtiö palauttaisi osakkeenomistajalle hänen tekemänsä pääomasijoituksen kymmenen vuoden kuluessa sijoituksen tekemisestä. Verotus luovutuksena olisi mahdollista: jos osakkeiden merkintähinnat yms. ja muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset on merkitty vapaan oman pääoman rahastoon ja näitä maksuja jaetaan sijoituksen tehneelle osakkaalle jos esitetään luotettava selvitys siitä, että jako muodostuu nimenomaan rahastoon merkityistä pääomansijoituksista ja niiden palauttamisesta sijoituksen tehneelle osakkeenomistajalle vain jos palautus toteutetaan ennen kuin sijoituksen tekemisestä on kulunut 10 vuotta. Lisäksi oikaistun EVL-tuloksen laskentatapaa muutettiin niin, että rahoitusomaisuuden menetyksiä ja arvonmuutoksia ei enää lisätä EVL-tulokseen. Varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään jatkossa verotuksessa lähtökohtaisesti osinkona. Luovutusvoittoa laskettaessa varojenjaosta vähennetään osakkeen poistamaton hankintameno, kuitenkin enintään luovutuksena pidettävän varojenjaon määrä. Jos osakkeen poistamaton hankintameno on luovutuksena pidettävää varojenjakoa pienempi, vähennetään poistamattoman hankintamenon määrä. Luovutusvoiton laskennassa vähennetty hankintamenon määrä vähennetään osakkeen poistamattomasta hankintamenosta. Osakeyhtiöllä varojenjaossa saatu määrä ei ole veronalaista tuloa, jos varoja jakavan yhtiön osakkeet ovat osakkeenomistajan verotuksessa verovapaasti luovutettavia osakkeita. Jos jaettavat varat on merkitty rahastoon esim. rahastosiirtojen tai yritysjärjestelyjen johdosta, ei verotus luovutuksena ole sovellettavissa. Samoin jos jakaja on listattu yhtiö, osakeyhtiön vapaan oman pääoman rahastosta saatu suoritus verotetaan aina osinkoa koskevien säännösten mukaan. Lakimuutos tulee huomioida muun muassa oman pääoman ehtoisia sijoituksia tehtäessä. Varojenjakoa koskevia uusia säännöksiä sovelletaan tai sen jälkeen saatuihin suorituksiin. Jos muusta kuin listatusta yhtiöstä palautetaan ennen lain voimaantuloa tehtyjä pääomansijoituksia, uusia säännöksiä sovelletaan vasta tai sen jälkeen saatuun varojenjakoon. Lakimuutos tulee huomioida mm. oman pääoman ehtoisia sijoituksia tehtäessä. Jotta pääomanpalautus verotettaisiin tulevaisuudessa luovutuksena, tulee esimerkiksi toimenpiteiden dokumentointiin kiinnittää huomiota sijoitusta tehtäessä. Samoin tulee selvittää olisiko pääomalaina parempi vaihtoehto. Eräiden veronhuojennusten voimassaoloaika lyhenee Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksen ja tuotannollisten investointien korotettujen poistojen voimassaoloaikaa on lyhennetty yhdellä vuodella. Huojennukset ovat voimassa verovuosina 2013 ja Tuotannollisten investointien korotetuista poistoista annetun lain mukaan elinkeinotoimintaa harjoittavalla verovelvollisella on vielä verovuonna 2014 oikeus tehdä korotetut poistot kalenterivuosina käyttöön otettujen tehdas- ja työpajarakennusten hankintamenoista sekä näissä käytettävien koneiden tai laitteiden hankintamenoista. Laissa tarkoitetun rakennuksen poistamattomasta hankintamenosta tehtävä poisto saa olla enintään 14 prosenttia. Koneiden ja laitteiden hankintamenosta tehtävä poisto voi olla enintään 50 prosenttia.

6 6 BDO Observer 1/2014 ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄN ESITYS ELINKEINOVEROTUKSEN UUDISTAMISEKSI Tavoitteena kilpailukyvyn ja veropohjan turvaaminen ALPO RONKAINEN, Tax Partner ELINA RAUTAPORRAS, Erityisasiantuntija Valtiovarainministeriön joulukuussa 2011 asettaman elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on ollut selvittää elinkeinoverotuksen uudistamista kilpailukyvyn ja veropohjan turvaamiseksi. Työryhmä on kesällä 2013 antamassaan raportissa käsitellyt sekä rakenteellisia uudistuksia että veropohjan turvaamiseen ja kansainväliseen voitonsiirtoon liittyviä kysymyksiä. Käsitellyt asiat koskevat erityisesti suuria kansainvälisiä yrityksiä, mutta joillain työryhmän esittämillä asioilla olisi toteutuessaan vaikutuksia myös pienten ja keskisuurten yhtiöiden verotukseen. Näitä ovat esimerkiksi: siirtyminen konsernin yhteisverotukseen tulolähdejaosta luopuminen sekä omistajanvaihdoksiin liittyvien tappioiden lupamenettelystä luopuminen. Konserniverotuksen uudistaminen Konserniverotuksen uudistamisen osalta työryhmä esitti niin sanottua konsernin yhteisverotusmalliin siirtymistä, joka on nykyään käytössä jo useissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Nykyisestä konserniavustusjärjestelmästä luovuttaisiin ja yhtiöt voisivat liittyä vapaaehtoisesti konsernin yhteisverotusjärjestelmään. Uusi järjestelmä lieventäisi varojen siirrosta johtuvia yhtiöoikeudellisia ja kirjanpidollisia ongelmia, sillä yhteisöverotusmallissa tuloksentasaus tapahtuisi ainoastaan verotuksessa. Lähtökohtaisesti uusikaan järjestelmä ei sallisi valtioiden rajoja ylittävää tuloksentasaamista. Työryhmä myös esitti, että korkovähennysoikeutta tulisi rajoittaa kaikissa tulolähteissä. Näin säännösten soveltamisala laajenisi mahdollisesti myös esimerkiksi kiinteistösijoitustoimintaan. Kotipaikan määrittelyn osalta työryhmä esitti verovelvollisuuden määräävän kotipaikan määräytymistä nykyisten kriteerien ohella yhtiön tosiasiallisen johtopaikan perusteella. Tappiontasausjärjestelmä Työryhmä käsitteli tappiontasausjärjestelmän laajentamista verotuksen tulolähdejaon poistamisella, tappioiden ajallisesti rajoittamattomalla vähennysoikeudella sekä carry back menetelmän käyttöönotolla. Carry back menetelmässä yritys voi vähentää verovuonna syntyvän tappion edellisten vuosien voitoista. Työryhmä katsoi, että carry back menetelmän käyttöönotosta aiheutuisi verotuottomenetyksiä ja Verohallinnon hallinnolliset kustannukset nousisivat, joten työryhmä esitti, että menetelmää ei otettaisi käyttöön. Työryhmä ei suositellut myöskään ajallisesti rajoittamattoman vähennysoikeuden käyttöönottoa verotuottomenetysten vuoksi. Työryhmä esitti konsernin yhteisverotusmalliin siirtymistä, joka on käytössä useissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Korkein hallinto-oikeus on antanut työryhmän muistion julkaisun jälkeen tappiontasausta koskevan ratkaisun (KHO:2013:155), johon se pyysi ennakkoratkaisua myös Euroopan unionin tuomioistuimelta. Tapauksessa oli kyse ulkomaisen tytäryhtiön tappioiden vähentämisestä fuusiotilanteessa ja sijoittautumisvapautta koskevien SEUT 49 ja 54 artikloiden soveltamisesta. Euroopan unionin tuomioistuin totesi, että A Oy sai vähentää siihen sulautuvalle ruotsalaiselle

7 BDO Observer 1/ tytäryhtiölle B AB:lle vahvistetut tappiot, jos A Oy näytti toteen, että B AB oli käyttänyt loppuun mahdollisuudet kyseisten tappioiden huomioon ottamiseksi eikä ollut mahdollisuutta siihen, että joko B AB itse tai kolmas osapuoli saisi ottaa ne huomioon Ruotsissa. Vähentämisen edellytyksenä oli, että tappiot voitaisiin vähentää vastaavassa suomalaisten yhtiöiden välisessä sulautumisessa. Yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi B AB:n tappiot oli vähentämistä varten laskettava elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan. Omistajanvaihdoksiin liittyvästä tappioiden lupamenettelystä luopuminen Työryhmä suositteli omistajanvaihdoksiin liittyvien tappioiden lupamenettelystä luopumista. Työryhmä esitti, että tappioiden vähennystilanteista omistajavaihdostilanteissa tulisi säätää erikseen ja lisäksi tulisi arvioida tappioiden siirtyminen yritysjärjestelyissä. Lupamenettelystä luopuminen voisi onnistuessaan lisätä sekä verotuksen ennakoitavuutta että verovelvollisten yhdenvertaisuutta. Korkeimman hallinto-oikeuden tappioita koskevaa poikkeuslupamenettelyä ja valtiontukea koskevan päätöksen (KHO:2013:167) mukaan unionin oikeuden valtiontukea koskevat määräykset eivät kuitenkaan ole este nykyisten poikkeuslupien myöntämiselle, koska kyseinen valtiontuki on ollut voimassa jo Suomen liittyessä Euroopan unioniin. Korkein hallinto-oikeus pyysi myös tässä asiassa ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Tulolähdejaosta luopuminen Yksi Suomen tuloverojärjestelmän perusrakenteista on tulolähdejako, joka vaikuttaa sekä verotettavan tulon laskentaan että tappioiden vähentämisoikeuteen. Tulolähdejaon mukaan tulot jaetaan elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, maatalouden tulolähteeseen sekä henkilökohtaiseen tulolähteeseen. Työryhmä katsoi, että osakeyhtiön kaikkea tulonhankkimistoimintaa tulisi verottaa yhtenä kokonaisuutena elinkeinoverolain mukaan. Muissa valtioissa yhteisöjen saamia tuloja ei jaotella eri tulolähteisiin Suomen järjestelmän tavoin, vaan kaikkia tuloja pidetään liiketuloina, joskin arvopaperiluovutuksista on pääsääntöisesti säädetty erikseen ja erilaiset luovutusvoittojen ja tappioiden rajoitussäännökset ovat suhteellisen yleisiä. Työryhmä katsoi, että osakeyhtiön kaikkea tulonhankkimistoimintaa tulisi verottaa yhtenä kokonaisuutena elinkeinoverolain mukaan. Käytännössä tämä voi näkyä tappioiden vähennysoikeuden laajenemisena. Työryhmä piti kuitenkin tärkeänä, ettei uudistus kavenna veropohjaa tai vähennä neutraalisuutta eri toimintamuotojen välillä. Esitetyt muutokset merkitsisivät toteutuessaan Suomen verotuskäytännön yhtenäistämistä ja joiltain osin myös laajentamista samalle tasolle useiden muiden valtioiden kanssa. Työryhmä esitti, että arvopapereita ja kiinteistöjä käsiteltäisiin erikseen omana ryhmänään, jota koskien säädettäisiin omat säännökset luovutusvoittojen ja tappioiden laskemiseksi. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että tämän sijoitusluontoisen omaisuuden tappion vähennyskelpoisuus olisi rajattu nykyistä tuloverolakia vastaavalla tavalla. Elinkeinoverolain soveltamisalan laajentaminen osakeyhtiöiden kaikkeen tulonhankkimistoimintaan tarkoittaisi myös sitä, että asunto-osakeyhtiöt, keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt ja yleishyödylliset osakeyhtiöt tulisivat elinkeinoverolain soveltamisalan piiriin. Työryhmä ei ottanut kantaa tulolähdejakoon muissa yritysmuodoissa, vaan asia jää jatkoselvitettäviin asioihin. Työryhmän esitykset käytäntöön Työryhmä keskittyi esityksessä erityisesti veropohjan turvaamista koskeviin esityksiin, kun taas kilpailukyvyn parantamiseksi tehdyt esitykset ovat melko vähäisiä. Esitetyt muutokset merkitsisivät toteutuessaan Suomen verotuskäytännön yhtenäistämistä ja joiltain osin myös laajentamista samalle tasolle useiden muiden valtioiden kanssa. Työryhmä painotti, että jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon sekä Euroopan unionin että muiden valtioiden oikeuden kehittyminen. Työryhmän esitykset ovat vielä monilta osin hyvin yleisluontoisia ja vaatisivatkin toteutuakseen vielä laajaa jatkoselvittelyä.

8 8 BDO Observer 1/2014 UUSI TILINPÄÄTÖSDIREKTIIVI Keskeisimmät vaikutukset pien- ja mikroyrityksiin sekä suhde tilintarkastukseen PASI HARTIKAINEN KTM, tilintarkastusassistentti Euroopan unionin parlamentti ja neuvosto antoivat uuden tilinpäätösdirektiivin (2013/34/EU), joka korvaa vuoden 1973 tilinpäätösdirektiivin ja vuoden 1983 konsernitilinpäätösdirektiivin. Sekä Suomessa että muissa EU-valtioissa uusi direktiivi pitää saattaa voimaan viimeistään Tämä tarkoittaa, että kirjanpitolaki (KPL), kirjanpitoasetus (KPA) sekä muu KPL-perustainen lainsäädäntö tulee tarkistaa direktiivin mukaiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän, joka valmistelee direktiivin voimaantuloa. Ryhmän tulee antaa ehdotus tarvittavasta lainsäädännöstä viimeistään Vielä ei siis ole sovellettavaa lakia. Suuryrityksistä pk-yritysten tukemiseen Direktiivin johdannossa mainitaan pienet ensin periaate. Tällä tarkoitetaan näkökulman muutosta suuryrityksistä pk-yritysten tukemiseen muun muassa vähentämällä hallinnollisia rasitteita kun uudistuksella siirretään samanaikaisesti valtaosa tilinpäätös- ja konsernitilinpäätösdirektiivien aineksesta sellaisenaan uuteen direktiiviin. Jäsenvaltioilla on velvollisuus ottaa nämä pienyrityshelpotukset käyttöön. Lisäksi direktiivillä rajoitetaan tiukasti jäsenvaltion toimintavapautta kotoperäisten lisävelvoitteiden asettamiseksi pk-yrityksille. Uuden direktiivin myötä myös pienyritystä määrittävät raja-arvot tulevat tarkistettaviksi. Voimassa oleva Suomen KPL 3:9.2 asettaa pienyrityksen ylärajaksi: taseen koossa mitattuna 3,65 Meur liikevaihdossa 7,3 Meur ja työntekijöiden lukumäärässä 50 työntekijää. Vastaavat rajat uudessa direktiivissä ovat 4,0 Meur, 8,0 Meur ja 50 työntekijää. Jäsenvaltio voi vielä halutessaan korottaa kahden ensin mainitun rahamääräisen kriteerin arvoja korkeintaan puolitoistakertaisiksi. Sekä tase- että liikevaihtoperustaisten rajojen raha-arvoja tulee korottaa Suomen lainuudistuksessa direktiivin mukaisiksi. Supistetut liitetiedot Pakollisista liitetiedoista pienyrityksille asetetaan lähtökohdaksi vain kahdeksan kohdan luettelo. Tämä perustuu yllä mainittuun pienet ensin periaatteeseen direktiivin hengen mukaisesti. Lisäksi jäsenvaltio saa halutessaan ottaa käyttöön viisi muuta erikseen nimettyä liitetietovaatimusta, mutta ei tätä enempää muista kuin verotusperäisistä syistä. Liitetietovaatimusten rajoittamista perustellaan kustannustehokkuudella. Lisätietojen kokoaminen pienten yritysten tilinpäätöksiin voi muodostua kalliiksi, kun tilinpäätösten käyttäjät eivät välttämättä tarvitse kovinkaan paljon lisätietoja näiden yritysten tilinpäätöksistä. Sekä Suomessa että muissa EU-valtioissa uusi direktiivi pitää saattaa voimaan viimeistään Lisätietoja on kuitenkin tarvittaessa annettava liitetietoina, jotta koko tilinpäätöksen oikean ja riittävän kuvan antaminen täyttyy (Vuoden 1978 direktiivin 4.3 art.). Rajapinta muodostuu näin ollen uuden direktiivin pieniä yrityksiä edellyttävän vaatimustason sekä oikean ja riittävän kuvan antamisen välimaastoon.

9 BDO Observer 1/ Mikroyrityksille lisähelpotuksia Mielenkiintoinen uusi piirre direktiivissä on jäsenvaltioille annettu mahdollisuus ottaa käyttöön mikroyrityksiä koskevat helpotukset. Mikroyrityksiä määrittävät ylärajat ovat: tase 0,35 Meur liikevaihto 0,70 Meur sekä työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä 10. Näistä vain yksi saa tilinpäätöspäivänä ylittyä, jotta kirjanpitovelvollinen luetaan mikroyritykseksi. On tärkeää huomioida, että mikroyrityssäännöstö on vain jäsenvaltio-optio, eli Suomi sekä muut EU-maat voivat kukin itsenäisesti päättää ottavatko ne mikroyrityshelpotukset käyttöön osittain vai kokonaan, toisin kuin pienyritysten kohdalla. Direktiivin johdannossa mainitaan mikroyritys säännöstön implementoinnin harkinnanvaraisuudesta. Jäsenvaltion tulisi ottaa huomioon markkinoidensa erityisolosuhteet sekä tarpeet, kun tehdään päätöstä millainen erillinen mikroyritysjärjestelmä otetaan käyttöön jäsenvaltiossa tämän direktiivin puitteissa. Suomi sekä muut EU-maat voivat kukin itsenäisesti päättää ottavatko ne mikroyrityshelpotukset käyttöön osittain vai kokonaan, toisin kuin pienyritysten kohdalla. Jäsenvaltio-optioon sisältyy mikroyrityksiä koskeva oikeus laatia ja julkistaa tase lyhennettynä sekä sallia liitetietojen ja toimintakertomuksen laatimatta jättäminen. Jälkimmäisen ehtona on, että taseen lopussa kerrotaan erilliset tarkennukset, joita ovat: taseen ulkopuolisten sitoumusten, vakuuksien tai ehdollisten erien yhteismäärä ja maininta esinevakuuksien luonteesta ja muodosta, eläkkeitä ja konserni- tai osakkuusyrityksiä koskevat sitoumukset erikseen ilmoitettuina, hallintoelinten jäsenille annetut ennakot ja luotot, yhteismääränä kunkin elimen osalta samoin kuin jäsenten puolesta annetut vastuusitoumukset sekä omien osakkeiden hankinnat. Tasekaava on suppeimmillaan seuraava: VASTAAVAA A. Merkitty maksamaton osakepääoma B. Perustamismenot C. Pysyvät varat (ei erittelyä aineettomiin, aineellisiin eikä rahoitusomaisuuteen) D. Lyhytaikaiset varat (ei erittelyä vaihto-omaisuuteen, saamisiin, sijoituksiin eikä rahoihin) VASTATTAVAA A. Oma pääoma B. Varaukset C. Vieras pääoma (ei erikseen lyhytaikaisia velkoja) Jäsenvaltiolla on myös mahdollisuus sallia mikroyritysten lyhentävän tuloslaskelman siten, että tilikauden tulosta edeltävistä eristä ilmoitetaan vain: liikevaihto muut tuotot aine- ja tarvikekulut henkilöstökulut arvontarkistukset muut kulut verot. Helpotus menee jopa niin pitkälle, että jäsenvaltio voi sallia tuloslaskelman ja liitetietojen julkistamatta jättämisen kokonaisuudessaan, jolloin taselaskelma on ainoa rekisteriviranomaiselle toimitettava tilinpäätösasiakirja. Suhde tilintarkastukseen Uudessa direktiivissä otetaan myös periaatetasolla kantaa pienten yritysten tilintarkastukseen. Direktiivin johdannossa suhtaudutaan kielteisesti tilintarkastuksen ulottamiseen pienyrityksiin. - - Tilintarkastusvelvollisuuden ei tulisi koskea pienten yritysten vuositilinpäätöksiä, koska tilintarkastus voi olla merkittävä hallinnollinen rasite tähän luokkaan kuuluville yrityksille ja koska monissa pienissä yrityksissä samat henkilöt ovat sekä osakkeenomistajia että johtajia, minkä vuoksi heillä ei ole suurta tarvetta saada tilinpäätökselle ulkopuolista varmennusta. Artiklassa 34.1 ei siis tämän johdosta mainita pienyrityksiä tarkastuskohteina, joten EU-mailla on optio vapauttaa pienyritykset tilintarkastusvelvollisuudesta. Tämä vastaa kuitenkin nykytilaa. Direktiivin voimaansaattamisen valmistelussa on otettava tavoitteeksi kirjanpito- ja tilinpäätöskäytänteiden yksinkertaistaminen. On lisäksi huomattava, että vuoden 2013 direktiivin johdannossa mainitaan, ettei jäsenvaltiota olisi estettävä määräämästä tilintarkastusta pienille yrityksille ottaen huomioon pienten yritysten ja niiden tilinpäätösten käyttäjien erityisolosuhteet sekä tarpeet. Kaiken kaikkiaan direktiivin voimaansaattamisen valmistelussa on siis otettava tavoitteeksi kirjanpito- ja tilinpäätöskäytänteiden yksinkertaistaminen. Tällä viitataan eritoten voimassa olevan Suomen kirjanpitoasetuksen rakenteen (ensin yleiset velvoitteet, josta pienyrityksiä koskevat poikkeukset) kääntämiseen direktiiviä vastaavaan alhaalta ylös malliin. Eli ensin määritellään kaikille yhteinen perussäännöstö, joka laventuu yrityskoon kasvaessa. Toiseksi työryhmän pohdittavaksi jää, miten suomalaisissa oloissa helpotusten voimaansaattaminen on tarkoituksenmukaista toteuttaa, kun liiketoiminnan harjoittajista valtaosa on pieniä yrityksiä.

10 10 BDO Observer 1/2014 PAIKALLISESTI JA GLOBAALISTI LÄHELLÄ ASIAKKAITAMME Verkostosta voimaa asiantuntijatyöhön BDO:n asiantuntijat tarjoavat tarkastus-, varmennus- ja neuvontapalveluja yli 140 eri maassa. Maailmanlaajuisen yhteistyöverkostomme tukemana palvelemme asiakkaitamme joustavasti ja paikallisesti sekä Suomessa että maailmalla. Asiantuntijamme ovat mukana eri puolella maailmaa toteutettavissa toimeksiannoissa, joissa tehdään yhteistyötä paikallisten BDO-toimistojen kanssa. Sisäinen tarkastus Sisäisen tarkastuksen palveluissa olemme tukeneet ulkomailla toimivia suomalaisia asiakkaitamme mm. Ruotsin ja Venäjän kanssa. Toteutetut hankkeet voivat olla myös erityistoimeksiantoja, joissa suomalainen asiakkaamme haluaa varmistua määrittelemänsä johtamis- ja hallintotavan noudattamisesta ulkomaisissa toimipisteissään tai suorittaa erityistarkastuksen. Tiimiimme kuuluu myös paikallisten BDO toimistojen asiantuntijoita, jotka vahvistavat osaamispalettiamme puhutun kielen ja paikallistuntemuksen voimin. Tällaisia toimeksiantoja olemme toteuttaneet eri asiakkaillemme Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä ja Moldovassa. Tiimiimme kuuluu myös paikallisten BDO toimistojen asiantuntijoita, jotka vahvistavat osaamispalettiamme puhutun kielen ja paikallistuntemuksen voimin. BDO Suomen sisäisen tarkastuksen laadunvarmistusarvioinnin palveluita on hyödynnetty myös Italiassa ja Islannissa, joista jälkimmäisessä myös koulutimme kollegojamme sekä toteutimme yhteistyössä tarkastuksen islantilaiseen rahoituslaitokseen. Eila Koivu CIA, CCSA, CFE, CISA Senior Advisor, BDO Oy EU- ja hanketarkastukset Tarjoamme monipuolisia tarkastus- ja asiantuntijapalveluja yrityksille, yhdistyksille, säätiöille sekä muille yhteisöille EU-varainhallinnassa ja valtionapujen tilityksissä. Hanketarkastusten osalta toimimme yhteistyössä esimerkiksi Venäjän ja Norjan BDO-toimistojen kanssa muun muassa Euroopan naapuruuden ja kumppanuuden yhteistyö ENPI CBC- hanketarkastuksissa. Suomen BDO-konsernissa työskentelee 160 asiantuntijaa, kansainvälisessä yhteistyöverkostossamme on jo yli henkilöä. Olemme kartuttaneet kokemusta komission kanssa työskentelystä sekä BDOyhteistyöverkostomme hyödyntämisestä kattavasti ympäri Eurooppaa. Lisäksi toimimme BDO Internationalin kanssa tiiviissä yhteistyössä komission suoraan tukemien EU-hankkeiden tarkastuksissa. Toimeksiantojemme kautta olemme kartuttaneet kokemusta komission kanssa työskentelystä sekä BDO-yhteistyöverkostomme hyödyntämisestä kattavasti ympäri Eurooppaa. Helge Vuoti JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Toimitusjohtaja, BDO Audiator Oy

11 BDO Observer 1/ Veropalvelut Vero-osastomme on päivittäin yhteydessä ulkomaisiin toimistoihimme. Yhteydet ovat toimivia ja kiinteitä ja jokaisessa maassa on kontaktihenkilö, joka vastaa tiedusteluihin vuorokauden sisällä. Olemme neuvoneet asiakkaitamme BDO:n ulkomaisten toimistojen avulla mm. seuraavanlaisissa tilanteissa: Suomalainen yritys A suunnitteli laitteistotoimitusta Malesiaan ja halusi tietää sille itselleen ja työn sikäläiselle tilaajalle urakan johdosta seuraavista rekisteröinti-, tulovero- ja lähdeverovaatimuksista. Selvitimme asian yhteistyössä Malesian BDO:n kanssa ja neuvoimme asiakastamme. Suomalainen yritys B suunnitteli laitteistotoimitusta Kiinaan ja halusi selvittää, millaisia rekisteröintivaatimuksia ja veroseuraamuksia sille tulisi, jotta se osaisi ottaa paikallisista vaatimuksista syntyvät kustannukset huomioon tarjouksessaan. Selvitimme vaatimukset yhteistyössä BDO:n Kiinan toimiston kanssa ja neuvoimme asiakastamme. vaatimukset ja annoimme asiakkaallemme tarvittavat tiedot. Suomalainen yksityishenkilö D halusi tietää lisää Portugalissa sovellettavasta eläkkeiden verovapaudesta ja mahdollisuuksistaan päästä verovapauden piiriin. Selvitimme verovapauden edellytysten soveltuvuuden Lissabonin toimistostamme ja toimitimme tiedot D:lle. Heikki Muikku KTM, YTM, ON Tax Partner, BDO Oy BDO:n jäsenyritykset ympäri maailmaa ovat sitoutuneet tarjoamaan saumattoman ja yhtenäisen palvelun kaikille asiakkaillemme. Eri maiden jäsenyrityksemme tekevät keskenään tiivistä yhteistyötä, jakavat tietämystään verkostomme välityksellä sekä noudattavat samoja korkealaatuisia toimintaperiaatteitamme. BDO KANSAINVÄLISESTI MAAILMAN VIIDENNEKSI SUURIN TILINTARKASTUS- YHTEISÖ PALVELEMME ASIAKKAITAMME 144 ERI MAASSA YLI 1200 TOIMISTOSSA YLI HENKILÖN GLOBAALI YHTEISTYÖVERKOSTO SUURISTA TILINTARKASTUS- KETJUISTA AINOA, JOKA ON ALUN PERIN PERUSTETTU (1963) EUROOPASSA Eri maiden BDO-toimistot tekevät keskenään läheistä yhteistyötä ja noudattavat samoja eurooppalaisiin oloihin kehitettyjä toimintaperiaatteita. Vero-osastomme on päivittäin yhteydessä ulkomaisiin toimistoihimme. Suomalainen yritys C aikoi toimittaa täällä valmistettuja tavaroita jatkojalostukseen Viroon, Saksaan ja Itävaltaan sekä käsittelyn jälkeen edelleen joko muihin EU-maihin tai EU:n ulkopuolelle. C halusi varmistaa, mitä rekisteröinti- ja raportointivaatimuksia tästä aiheutuisi arvonlisäveron ja Intrastat-ilmoitusten näkökulmasta. Otimme yhteyttä paikallisiin toimistoihin ja selvitimme sikäläiset

12 M/S MARIELLA, HELSINKI TUKHOLMA HELSINKI AUDITIO 2014 KONFERENSSI Tervetuloa vuoden kiinnostavimpaan koulutustapahtumaan! KÖYDET IRTI JA MERILLE! Vuoden 2014 Auditio tarjoaa seminaariesityksiä yhteiskunnallisilta vaikuttajilta ja alansa huippuasiantuntijoilta, kunnan viranhaltijoiden ja tarkastuslautakuntien työhön syventynyttä koulutusta sekä verkostoitumismahdollisuuksia ja keskustelua ajankohtaisista aiheista. AUDITIO KONFERENSSIN TEEMOJA OVAT MM. Kuntauudistus Ajankohtaiskatsauksia eri näkökannoilta ja eväitä onnistumiseen Kuntien talouden tasapainottaminen Keinot ja kompastuskivet Tarkastuslautakuntien työn kehittäminen Odotuksia valtuustotason arvioinnille ja tulevaisuuden näkymiä LUENNOITSIJOITA ALANSA HUIPULTA Auditiossa esiintyvät muun muassa Sosiaali- ja terveysministeriön valtiosihteeri Ulla-Maija Rajakangas, Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti, kansanedustajat Tapani Tölli ja Osmo Soininvaara sekä Suomen Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio. AIKA JA PAIKKA , Viking Line M/S Mariella. Seminaarin aikana risteillään Helsingistä Tukholmaan ja takaisin. ILMOITTAUDU PIAN MUKAAN Ilmoittautuminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Ilmoittautuminen päättyy SEMINAARIN HINTA Auditio konferenssin hinta on 630 euroa /hlö (alv 0 %) sisältäen majoituksen kahden hengen hytissä. Yhden hengen hytti on valittavissa 50 euron lisämaksusta. Ilmoittautua voi myös ensimmäisen seminaaripäivän osuuteen (21.5. klo 11 17). Hinta on tällöin 280 (+ alv 24 %). OHJELMA JA LISÄTIEDOT: Lisätietoja Auditio-konferenssin käytännön järjestelyistä antaa Elisa Elg, p Mediayhteydenotot: Eini Simola, p SUOMALAINEN TILINTARKASTUSYHTEISÖ Suomen BDO-konsernin muodostavat KHT-yhteisö BDO Oy, Suomen suurin JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy, HTM-yhteisö BDO Yhtiötarkastus Oy sekä BDO Consulting Oy. BDO Oy on itsenäinen BDO International Limitedin (UK) jäsenyritys. BDO on yhteinen nimi sekä kansainväliselle jäsenyritysten verkostolle että kunkin maan jäsenyritykselle.