Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti Radion sinfoniaorkesteri Lue lisää sivut 10-11

Transkriptio

1 Matkailu lehti Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS SMY RY. TURISTFÖRENINGEN I FINLAND TFF RF. Radion sinfoniaorkesteri Lue lisää sivut 10-11

2 2 MATKAILUlehti

3 Kuopion Musiikkikeskus mukana arjessa ja juhlassa Vuonna 1985 Kuopionlahden rannalle, parin korttelin päähän mualiman navalta eli Kuopion torilta valmistui Kuopion Musiikkikeskus. Nyt 30 vuotta myöhemmin talo on yksi Suomen merkittävimmistä konsertti- ja kongressikeskuksista, maakunnan musiikkielämän sydän ja Kuopion kaupunginorkesterin koti. Juhlasyksynä estradilla vierailevat suomalaisten suosikkiartistit iskelmästä poppiin, rockista stand uppiin sekä klassisen musiikin ja tanssin kansainvälisen tason taiteilijat. Iskelmän juhlaa ja nostalgian sävyjä Tänä vuonna on 100 vuotta Toivo Kärjen ja Olavi Virran syntymästä. Kuopion kaupunginorkesteri yhdessä vibrafonisti Pa- MATKAILUlehti nu Savolaisen trion kanssa tuo Kärjen iskelmät tähän päivään. Tangokuninkaalliset tulkitsevat laulajalegenda Virran unohtumattomia sävelmiä ja supernaiset Vieno Kekkonen, Pirkko Mannola ja Marjatta Leppänen vievät matkalle vuosikymmenten taa. Samettiäänisen Jorma Kääriäisen uraan vaikuttaneet kappaleet Elviksestä Suomi-iskelmään saavat uusia sävyjä kaupunginorkesterin säestyksellä. Sinfonisessa syksyssä soivat mm. Sibeliuksen 150v-juhlavuoden kunniaksi kansallissäveltäjän teokset, unohtamatta juhlivia aikalaissäveltäjiä, Carl Nielseniä ja Alexander Glazunovia. Virtuoosimaiseten taiteilijavieraiden tulkinnat puhuttelevat musiikin kansainvälisellä kielellä. Valokeilassa kansan suosikit Monipuolinen artistikavalkadi tarjoaa valinnanvaraa ja vaikeutta. Tunnetiloista ja musiikkityyleistä toiseen kutsuvat mm. Samuli Edelmann, Ismo Alanko, Kaija Koo, Apocalyptica, Waltteri Torikka, Riku Niemi Orchestra & Amadeus, Club For Five, Johanna Kurkela, Antti Tuisku, Tuliset tenorit Jyrki Anttila, Pentti Hietanen ja Tomi Metsäketo sekä sanasepot Teemu Vesterisestä Sami Hedbergiin

4 Kolumni Aino Rimppi Aurinkoa etsimässä Lomat loppuivat Weekend-festivaalien merkeissä, lisäksi Helsingissä riehaannutti Taiteiden yö. Molempiin tapahtumiin otti osaa myös aurinko. Suurin osa kesän tapahtumista taisi sitten mennäkin sateisen ja kolean sään merkeissä. Moni lähti tankkaamaan D-vitamiinia lämpöisiin maihin, ja matkatoimistoissa oltiin tyytyväisiä. Kesä-heinäkuun koleudessa odottelin minäkin kärsimättömänä matkaani ystävien luokse Müncheniin, sillä eteläisessä Euroopassa lähes käristyttiin helteessä. Onneksi aurinko pääsi pilvien läpi sentään pohjoisellekin taivaalle. Koulujen ja töiden alettua! Auringosta pääsivät kuitenkin nauttimaan Suomeen lomailemaan saapuneet ulkomaalaiset. Majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset vähenivät kesäkuussa 2,5 % edellisvuodesta. Miinus (-6,2 %) tuli pääosin ulkomailta, kertoo Art-Travel -uutiskirje. Vähemmän kuin tänä vuonna kesäkuussa ulkomaisia yöpymisiä kirjattiin edellisen kerran Nyt väheneminen johtui ennen kaikkea venäläisyöpymisten 39 prosentin pudotuksesta. Eniten yöpymisiä kirjattiin Saksasta. *** Vantaalla moni lomailija kolusi läpi Kivistön asuntomessutalot. Messutalot pitivät ainakin vettä. Messujen kynnyksellä avattiin liikenteelle myös Kehärata. Voin kuvitella, että junaan nousseiden tunnelma oli kuin lomareissulla. Reissuun kannattaa aina lähteä, vaikka sateisellakin säällä ja vaikka aivan lähelle, sillä jo pelkkä lähteminen auttaa unohtamaan arjen. Ylen uutiset keräsi kesäkuun alussa vinkkejä lukijoilta vähän tunnetuista lähipaikkakunnan nähtävyyksistä. Saalis oli päätähuimaava. Jokioisten rautatien tai Rapolan Linnavuoren ohella Suomessa on kymmenittäin yhden päivän pistäytymispaikkoja. Monien naapurustossa! Nuo vaatimattomalta tuntuvat paikat voisivat toki sytyttää ulkomaalaisenkin sielun. Itse kävin Pirunpesällä eli Jalasjärven hiidenkirnulla, jonka Spede Pasanen toi kansan tietoisuuteen. Mutta kävin myös Orivedellä katsomassa Aimo Tukiaisen Purnun säätiön näyttelyn, joka lepää luonnon helmassa. Sateen yllättäessä Purnussa pääsee livahtamaan seuraavaan näyttelyhalliin ja taas seuraavaan, sekä lopuksi saunomaan savusaunaan ja kahville kodikkaasti kalustettuun aittaan. Eräs tuntemani pariskunta pakkaa laukkunsa ja lähtee Purnuun aina juhannuksena miellyttävä traditio! Musiikkifestivaali kuuluu tietenkin suomalaiseen lomareissuun. Itse suuntaan joka toinen kesä Savonlinnaan. Onneksi Olavinlinnan katsomo on katettu sateen ropina vai joskus sekoittuu musiikkiin. Tänä vuonna tosin kastuin vain kaupungin edustalla välkkyvän Pihlajaveden aalloissa, sillä aurinko paistoi viime kesänä Itä-Suomessa ahkerammin kuin läntisessä. *** Katsoin televisiosta Simon Reeven vaellusta Euroopan pyhiinvaellusreiteillä valaiseva ohjelma. Sveitsin Alpeilla sijaitseva yöpymispaikka hämmästytti, sillä luostaria jos paikkaa luostariksi voi kutsua pitävät yllä mormonit joogan ja karman lakien varjeluksessa. Vierailijoita piisaa lähes tungokseen asti. Italialaiseen asukkaan St. Giovannin pikkukaupunkiin puolestaan saapuu vuodessa miljoonia pyhiinvaeltajia kaikkialta maailmasta. Vierailijat yöpyvät ennen maanviljelyksestä toimeentulonsa saaneiden asukkaiden rakentamassa 120 loistohotellissa. Matkailuala Suomessa ei pelkää taantumaa otsikoi 21. elokuuta Helsingin Sanomat ja jatkoi: Alan yritykset rakentavat palveluja kolmen vuoden aikana ainakin 550 miljoonalla eurolla. Maailmanpyörä Katajanokalla jo on, mutta sinne on kaavailtu myös merikylpylää satamaaltaineen. Lisäksi Suomeen on suunnitteilla uusia uljaita hotelleja ja loma-asuntoja. Ilman kummempia miettimisiä Etelärantaan näillä näkymin myös Guggenheimtaidemuseo! Eivätköhän kävijämäärät n silloin meilläkin kasvaisi parin vuoden sisällä miljooniin? 4 MATKAILUlehti

5 SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS SMY RY. Matkailu Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti Julkaisija/kustantaja: Maaseutuyrittäjät MSY ry/ Matkailu-lehti Viljontie 3, Sauvo puh. (02) , fax (02) matkailu@matkailulehti.fi Päätoimittaja: Torsti Rekola, puh. (02) / torsti.rekola@matkailulehti.fi Avustavat toimittajat: Aino Rimppi puh Seppo J. Partanen puh Seppo Aho puh Ilmoitusmarkkinointi: Toimisto, puh. (02) matkailu@matkailulehti.fi Raija Kivinen puh raija.kivinen@markkinointituuli.net Merja Helander puh merja.helander@matkailulehti.fi Aineistojen toimitus: Matkailu -lehti puh matkailu@matkailulehti.fi Sivunvalmistus: SiistitSivut, Tarja Välimäki siistitsivut@gmail.com Verkkolehti: Sivuteollisuus Oy tampere myynti@sivuteollisuus.fi Painopaikka: Eura Print Oy TÄSSÄ NUMEROSSA Radion sinfoniaorkesteri lehti TURISTFÖRENINGEN 6-7 Jokioisten kartanon pitkä juustohistoria Radion sinfoniaorkesteri Helsingin Barokkiorkesteri, Helsingin ylipisto Forssan seutu Ruukin Patruuna Varkauden teatteri Evon luonto Jyväskylä iloa koko perheelle Lux Gratiae tapahtuma Naantalissa Turkulaista nukketeatteria Turun Kirjamessut Ähtäri Eläinpuisto, pikkupanda ja lumileopardeja I FINLAND TFF RF. PÄÄKIRJOITUS Lomien siirto ei kannata Laaja, mm kesälomien siirtoa koskeva artikkeli (HS ) Ekonomistit: Lomien siirto ei kannata oli sinänsä ansiokas ja siinä tuotiin esille eri sektoreita edustavien henkilöiden näkemyksiä sekä henkilökohtaisia mielipiteitä asiasta. Kukin tarkasteli asiaa omasta näkökulmastaan. Artikkelissa viitattiin elinkeinoelämän järjestöjen pari vuotta sitten tekemään selvitykseen koulujen kesälomien siirtämisestä. Siinä todettiin, että yritysten toiveita kysyttäessä lomien siirtoa ajoi lähinnä matkailuala. Kommentti antaa syyn käsitellä asiaa vähän yksityiskohtaisemmin. Suomen Matkailualan Seniorit ry sekä Suomen Matkailijayhdistys SMY ry tekivät aloitteen selvityksen aikaansaamiseksi. Toimin asiaa pohtineen ryhmän kokoonkutsujana ja tässä roolissa pääsin seuraamaan EK:n, Suomen Yrittäjien ja KKK.n toteuttamaa selvitystä jäsenyritystensä parissa. Selvityksessä ei kysytty, mitä yritykset haluaisivat tai toivoisivat. Kysymyksillä pyrittiin selvittämään lomien siirrosta aiheutuvia hyötyjä tai haittoja vastaajien edustaman yrityksen, yrityksen toimialan, aluekehityksen ja koko maan elinkeinoelämän kannalta. (Tulokset julkistettiin tammikuussa 2013 EK:n ja SY:n toimesta.) Tässä yhteydessä tuloksia ei ole mahdollista referoida yksityiskohtaisesti, mutta yleisesti ottaen koulujen kesäloma-ajan siirtäminen kahdella viikolla myöhäisemmäksi nähtiin tuovan selvästi enemmän hyötyjä kuin haittoja! Yrittäjien, ei ainoastaan matkailualan yrittäjien, näkemys näyttäisi eroavan ekonomistien näkemyksistä. Maamme elinkeinoelämän kannalta asiaa kysyttäessä puolet vastaajista näki muutoksen tuovan hyötyjä. Vain n. 6 % oli sitä mieltä, että muutoksesta olisi enemmän haittaa. Vastaajan omaan toimialaan tai yritykseen liittyen runsaat 40 % näki muutoksen tuovan hyötyjä ja n. 10 % näki asian haitallisena. Lehdessä olleeseen kommenttiin lähinnä matkailuala ajaa tätä asiaa on todettava, että toistaiseksi näin näyttäisi olevan. Tehty tutkimus kuitenkin osoittaa, että lähinnä matkailun alalla, mutta myös sitä lähellä toimivien yrityssektorien laajemmissa piireissä, ymmärretään tämän muutoksen mahdollisuus. Kyselyyn vastanneista yrityksistä vain n. 5 % edusti matkailualaa ja vain n. 13 % läheisesti matkailuun liittyviä yrityksiä. Yli 80 % vastaajista ei mitenkään liittynyt matkailuun. Matkailuun tai läheisesti matkailuun liittyvissä yrityksissä n. 63 % vastaajista näki muutoksen tuovan hyötyjä ja vain n. 6 % piti muutosta haitallisena! Yllämainitun artikkelin julkaisemisen jälkeen asia otettiin esille Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla ( ) otsikolla Koulujen loma-ajoista pitäisi tehdä laaja kyselytutkimus. Kirjoitus loppuu matkailuelinkeinon kannalta merkittävään toteamukseen: Olisi myös hyödyllistä arvioida, minkälainen ratkaisu tukee matkailuelinkeinoa, joka työllistää väkeä eri puolilla maata. Ovatko perinteet niin tärkeitä, ettei tilannetta tarvitse päivittää? Haluan uskoa, ja toivon, että eivät olisi. Matti Orama Suomen Matkailijayhdistys SMY ry:n hallituksen puheenjohtaja Suomen Matkailualan Seniorit ry:n hallituksen jäsen MATKAILUlehti

6 Jokioisten kartanon rakennusten arkkitehtuuri huokuu historiaa. Meijeritalo on uudemmasta päästä. Anna juustonenän johdattaa herkkukierrokselle Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki Suomessa on kymmeniä pienjuustoloita, joiden tuotteita saa yleensä vain juustolan lähiympäristöstä. Herkkuja arvostavalle ryhmälle kierros suomalaisissa pienjuustoloissa on antoisa kokemus. Jokioisten Kartanon Meijerin toimitusjohtajan Risto Sirénin työpaikka huokuu historiaa. Kartanon päärakennus on komea, sen takana siintää kartanon kirkko sekä maneesi. Meijerin kiviseinien sisällä on toinen maailma, siellä rosteri kiiltää: maito muokataan juustoksi turvallisesti nykyaikaisin laittein. Muutaman kilometrin päässä Jokioisten leivän kahvilassa on Jokioisten juustojen tehtaanmyymälä. Juustoja valmistetaan kiloa vuodessa, mutta pienillä investoinneilla tuotantoa olisi helppo kasvattaa, Sirén sanoo. Juustokauppa käy hyvin lähiseudulle. Myös Helsinkiin ja Turkuun juustoa toimitetaan säännöllisesti. Jokioisten juustovalikoima laajenee kaiken aikaa. Salmiakilla maistettu cheddar on yksi uusimmista. Oluella ja punaviinillä maustetut juustot ovat myös Jokioisten erikoisuuksia. Matkailijat ovat myös löytäneet Jokioisten juustovalikoiman. Ryhmiä on käynyt, paikkoja on esitelty ja juustoja maistatettu, Sirén sanoo. Kartanon Meijerin juustoja varastoidaan oikeaoppisesti juustokellarissa, esittelee Risto Sirén. 6 MATKAILUlehti

7 Matkailumielessä pienjuustoloissa vierailu on Sirénin mukaan mielenkiintoista, sillä yleensä näitä juustoja saa vain juustoloiden lähiseudulta. Pitkä juustohistoria Jokioisten kartanolla ja sen juustolla on pitkä historia. Kartanorakennus nousi maille 1600-luvulla. Seuraavan vuosisadan aikana kartano kasvoi reippaasti ja siellä toimi myös sahalaitos, kehräämö ja kankipaja. Meijeritoimintaa kartanossa tiedetään olleen hyvin varhain, ainakin vuodesta 1865 lähtien. Perinteisten kartanonmeijereiden tapaan aluksi meijerissä jalostettiin vain kartanon itsensä tuottama maito, mutta 1880-luvulla meijeriin alettiin vastaanottaa myös talonpoikien tuottamaa maitoa. Sata vuotta sitten kartano siirtyi valtiolle ja sinne perustettiin koemeijeri ja meijerikoulu. Valtio väistyi kartanon meijeristä vuonna 2012 mutta juustojen valmistus jatkui Jokioisten leivän vuokrattua meijeritilat. Vuonna 2014 perustettiin Jokioisten Kartanon Meijeri, joka jatkaa kartanon vanhaa juustoperinnettä. MTT:n aikaisia juustoja eli Fuugaa ja Festivoa tehdään edelleen ja siinä rinnalla syntyy uusia tuotteita. Juustopaikkoja löytyy ympäri Suomea Pienjuustoloita alkaa olla jo joka puolella Suomea. Tuotteissa on houkuttelevaa kirjoa ja erikoisuuksia löytyy. Esimerkiksi Saloniemen juustola tekee Laitilassa juustoa lampaanmaidosta. Pienjuustoloiden oma yhdistys on Suomen pienjuustolayhdistys, joka järjestää koulutusta, edunvalvontaa ja neuvontaa. Pari vuotta sitten käynnistyi hanke, jonka tavoitteena on helpottaa juustoloiden perustamista. Seuraavat juustolat ovat yhdistyksen jäsenjuustoloita. Veikkolan Perinnejuusto Ky Lohja, Koivulan Kotijuustola Muhos, Kosken Kotijuusto Koski TL, Kolatun Juustola Oy Somero, Rantakallion juustola Kristiinankaupunki, Polven Juustola Savero, Mäkiahon Juustola Leivonmäki, Peltolan Juustola Suonenjoki, Paavolan Kotijuustola Elimäki, Ahti Kerkelän Juustola Kemijärvi, Vaalan Juustola Vaala, Hämeen ammatti-instituutti Hämeenlinna, Juusto- ja matkailutila Heikkilä Laitikkala, Tuomisen tila Ruovesi, Herkkujuustola Oy Sastamala, Jokilaakson Juusto Oy Jämsä, Kainuun Contry Food Sotkamo, Miettilän Juustola Sulkava, Saloniemen Juustola Laitila, Jokioisten Kartanon Meijeri Oy Jokioinen, Mäkelän tilajuustola Artjärvi, Naaskon kotijuusto Kantomaanpää, Pitkäsen Maalaisjuustola Kuusamo, Helsingin Meijeriliike Oy Helsinki, Jukolan Juusto Oy, Leivonmäki. Kartanon juustovalikoimassa on myös punaviinillä, oluella ja salmiakilla maustettuja juustoja. Juuston valmistus on tarkkaa ja puhdasta työtä, esittelee Risto Sirén. MATKAILUlehti

8 Akustiikka syntyy puusta ja ovaalista muodosta Suomalainen metsä oli Lahden Sibeliustaloa suunnitelleiden arkkitehtien innoittaja. Tuo innoituksen synnyttämä lahtelaisten kongressi- ja konserttikeskus täytti keväällä 15 vuotta. Puu on jo luonnostaan suomalainen rakennusmateriaali, mutta suurten rakennusten rakennusmateriaalina se on ollut kauan unohduksissa. Hannu Tikka ja Kimmo Lintula uskalsivat palata puuhun, ja Lahden Sibeliustalo oli valmistuessaan lähes sataan vuoteen Suomen suurin julkinen rakennus. Sibeliustalo valmistui vuonna Suunnittelevista arkkitehdeistä keräsi voiton kaksikko Hannu Tikka ja Kimmo Lintula. Hannu Tikka on professori Tampereen yliopistossa, Kimmo Lintula kuuluu voittoisaan kolmikkoon nuoria, suomalaisia arkkitehtejä. Sibeliustalo on nyt palvelut viisitoista vuotta kongressi- ja konserttikeskuksena. Se on herättänyt huomattavaa kiinnostusta ja niittänyt kansainvälistä kiitosta. Akustiikka on yksi maailman parhaimpia. Vakiinnuttanut paikkansa Akustiikaltaan ylistetty yleisö- ja esiintymistila Sibeliustalossa muodostavat yhdessä ovaalin kehän suomalainen metsä sananmukaisesti vastaa niin kuin siellä soitetaan. Puu antaa pehmeän kaikupohjan. Ohjelmatarjontaa on vuoden parhaimpina aikoina lähes jokaisena päivänä. Teksti Aino Rimppi, kuvat Lahden Sibeliustalo Erityyppiset, erilaista yleisöä kiinnostat ohjelmat vuorottelevat Sibeliustalon ohjelmistossa ja sulautuvat toisiinsa kuten myös rakennuksen muoto ja materiaali vuorottelevat ja sulautuvat yhdeksi, käyttökelpoiseksi kokonaisuudeksi. Viime keväänä 15 vuotta täyttänyt konserttitalo on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa kulttuurielämässä. Illan pimetessä varsinkin Vesijärven suunnalta Sibeliustalo loista korun lailla. Kuultavuuden rakennus toki saa lasista ja sadoista valoista, mutta myös lasin sisäpuolen vaaleista puupinnoista ja valkoisista parvista ja portaikoista. Vanha tiili sisääntulon ympärillä ikään kuin tukee keveitä materiaaleja, yhdistää vanhan teollisen ja uuden ilmavan. Syksy on täyttynyt Sibelius-aiheisista konserteista. Mestarille omistettu vuoden viimeinen konserttikokonaisuus on ohjelmistossa 8. joulukuuta, hänen 150-vuotissyntymäpäivänään. Sitä ennen Sibeliustaloon voi mennä kuuntelemaan ja näkemään mm. Toivo Kärjen 100-vuotiskonserttia, Jorma Uotisen esityksen 28. lokakuuta ja hyväntekeväisyyskonserttiin 2. marraskuuta. - Periaatteemme on tarjota kulttuurinystävälle kaiken kattavaa ohjelmaa, lupaa markkinointi- ja viestintäpäällikkö Petra Peltovako ja jatkaa, mm. Finlandia-klubi on perheystävällinen Rockklubi, jonka tarjonta on tarkoitettu kaikenikäisille. Alkutaival on muuttunut ylistykseksi Itsestään selvää Sibeliustalon voittoisa kulku ei ole, sillä 1990-luvulla Lahdessa ei ollenkaan oltu yksimielisiä esityksestä rakentaa Vesijärven rannalle kongressi- ja konserttikeskus. Puoltavana enemmistönä valtuuston äänestyksessä voitti ainoastaan yksi ääni. Nyt kunniamainintoja tulee monelta taholta, kiittelee Petra Peltovako. - Tämän vuoden alussa sali nimettiin viiden parhaan konserttisalin joukkoon Guardia-lehdessä. Sitä ennen Sibeliustalo on päässyt maailman 10 parhaan konserttitalon joukkoon Australian The Sydney Morning Herald -lehdessä. 8 MATKAILUlehti

9 Kaksi veistäjää aloittaa Hyvinkään taidemuseon näyttelysyksyn Maija Helasvuo veistoksia Puu on ollut Maija Helasvuon (s. 1968) koko veistäjänuran ajan keskeinen työskentelymateriaali. Hänen veistoksensa syntyvät lepästä, haavasta, koivusta, kuusesta ja männystä, vain harvoin materiaalina on jokin jalopuu. Helasvuon huolella rakennetut teokset kunnioittavat käsityötä. Ilmaisussaan hän on kuitenkin hyvin tietoinen nykytaiteen ilmiöistä ja tulkitsee niitä aina vahvasti oman näkemyksensä kautta. Arkipäivän elämään tai sukupuoleen liittyvät aiheet ja merkitykset ovat aina kiinnostaneet taiteilijaa. Maija Helasvuolla on tuo joillekin kuvanveistäjille maaginen kyky saada uudet ja kokeelliset usein perinteen kannalta hämmentävät materiaalit hengittämään kuten lasi ja epäortodoksisesti työstetty keramiikka. Voiko mikään materiaali olla triviaali modernissa kuvanveistossa, koska niillä ei välttämättä enää ole arvolähtökohtaa. Jälleen kerran Maija Helasvuo tuo tuttuihin materiaaleihin uudenlaisia näkökulmia. Laura Könönen installaatio Kuvanveistäjä Laura Könönen (1980) on tunnettu vähäeleisistä kivestä veistetyistä ja huolellisesti työstetyistä teoksista. Aiheensa hän ottaa usein arkipäivän elämästä veistäen kovasta dioriitista esim. puhelinkoppeja kaiutinkaappeja. Teoksille on ominaista selkeä yksinkertaisuus ja usein sen vastakohtana yllättävää koristeellisuutta ja pirstaleisuutta. Kovan kiven, usein dioriitista huolellisesti hakatutut teokset arkisine aiheineen käyvät myös usein vuoropuhelua arkkitehtonisen tilan kanssa. Maija Helasvuo, Juurekset, 2015, lasi, poltettu puu. Kuva: Helena Eslon Maija Helasvuo, Riippuvaa lihaa, 2014, puu ja poltettu puu. Kuva: Ella Tommila MATKAILUlehti

10 Orkesterimuusikon kengissä Oletko konsertissa istuessasi koskaan ihmetellyt, miksi kapellimestari osoittaa pasuunaryhmää sormellaan? Entä mitä tarkoittaa, kun sanotaan, että teos soi? Mitä on harmonia entä balanssi? Näihin kysymyksiin saa vastauksen Radion sinfoniaorkesterin (RSO) Sinfoniaorkesteri tutuksi -konsertissa , jolloin ylikapellimestari Hannu Lintu ja RSO avaavat yleisölle sinfoniaorkesterin työskentelyä Modest Musorgskyn Näyttelykuvat -teoksen parissa. Orkesterimuusikon kenkiin voivat hypätä kaikki kiinnostuneet 7-vuotiaasta ylöspäin. Kaudella RSO on mukana myös Sibelius 150 -juhlavuoden huipennuksessa. Syksyn konserttien ohjelmassa on lauluteoksia ja sävelrunoja sekä Sibeliuksen viidennen sinfonian ja viulukonserton alkuperäisversiot. Orkesterin itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa solistina laulaa ruotsalainen huippumezzosopraano Anne Sofie von Otter, joka tulkitsee Aulis Sallisen orkestroimia Sibeliuksen yksinlauluja. Ohjelmassa on myös Sibeliuksen sävelruno Tapiola ja Sebastian Fagerlundin Stonework. Maaliskuussa RSO esittää Felix Mendelssohnin harvoin kuullun Elias-oratorion Musiikkitalossa. Teos kertoo tarinan niin Raamatussa, Tanakissa kuin Koraanissakin esiintyvästä profeetta Eliaasta, joka taistelee vääryyttä vastaan ja ratsastaa lopulta tulivaunuissa suoraan taivaaseen. Suurteoksen johtaa Hannu Lintu ja solisteina laulavat sopraano Soile Isokoski, mezzosopraano Karen Cargill, tenori Lothar Odinius sekä basso Arttu Kataja. Kuorona teoksessa on Matti Hyökin valmentama Savonlinnan oopperajuhlakuoro. 10 MATKAILUlehti

11 SYKSY 2015 PE Sir Roger Norrington, kapellimestari Roope Gröndahl, piano Beethoven Schumann MYÖHÄISILLAN KAMARIMUSIIKKI KE Anna-Maria Helsing, kapellimestari Jeremy Denk, piano Liszt Bartók Rahmaninov MYÖHÄISILLAN KAMARIMUSIIKKI PE Daniel Blendulf, kapellimestari Tuomas Lehto, sello Ilari Angervo, alttoviulu Ravel Tiensuu Strauss MYÖHÄISILLAN KAMARIMUSIIKKI KE ja TO Hannu Lintu, kapellimestari Stephen Hough, piano Zimmermann Beethoven Brahms PE Hannu Lintu, kapellimestari Akiko Suwanai, viulu Haydn Stravinsky Lutoslawski KE Olli Mustonen, piano Prokofjev PE Olari Elts, kapellimestari Paavali Jumppanen, piano Pärt Pohjola Brahms MYÖHÄISILLAN KUOROTUOKIO KE ja TO Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari Kari Kriikku, klarinetti Auvinen Chin Sibelius SU Hannu Lintu, kapellimestari Anne Sofie von Otter, mezzosopraano Sallinen Sibelius/Sallinen Fagerlund Sibelius KE Hannu Lintu, kapellimestari Anne Sofie von Otter, mezzosopraano Fagerlund Sibelius/Sallinen Sibelius PE ja SU Hannu Lintu, kapellimestari Karita Mattila, sopraano Anssi Karttunen, sello Debussy Lindberg Sibelius Saariaho Ravel ENNEN KONSERTTIA: Taiteilijatapaaminen Liput 8 43,50 Lippupalvelusta. Ryhmävaraukset myös rso.liput@yle.fi TULOSSA KEVÄÄLLÄ 2016 LA 5.3. ELIAS-ORATORIO Hannu Lintu, kapellimestari Soile Isokoski, sopraano Karen Cargill, mezzosopraano Lothar Odinius, tenori Arttu Kataja, basso Savonlinnan oopperajuhlakuoro Mendelssohn LA klo 15 SINFONIAORKESTERI TUTUKSI Hannu Lintu, kapellimestari Musorgsky / Ravel RSO syksyn15_kons_178x128_mm.indd 1 MATKAILUlehti /17/15 3:08 PM 11

12 Helsingin Barokkiorkesteri, kuva Marco Borggreve. Osta lippusi nyt! Huippusolistit Musiikkitalolla Helsingin Barokkiorkesteri, tuo elämäniloinen, vanhanaikaisin periodisoittimin musisoiva väriläikkä suomalaisessa musiikkielämässä, tarjoilee alkavalla syyskaudella taas kuulijoilleen uskomattomia herkkuja. Sunnuntaina klo 16 orkesterin kanssa Helsingin Musiikkitalon lavalle nousee yksi kansainvälisen oopperataivaan kiinnostavimmista nuorista laulajakomeetoista: kontratenori Valer Sabadus. Yleisölle tarjoillaan enkelimäistä laulua ja säteilevä lavapersoona, joka ei jätä ketään kylmäksi. Huippusolisti-konsertti on todella nimensä veroinen. Valer Sabaduksen ääni onkin poikkeuksellinen: se kohoaa sopraanon korkeuksiin asti ja hurmaa herkkyydellään. Sabadus on kysytty esiintyjä maailman ooppera- ja konserttilavoilla juuri nyt ja hänen saamisensa Suomeen on sulka Helsingin Barokkiorkesterin hattuun. Kansainvälinen lehdistö suitsuttaa Sabaduksesta mm. näin: Esityksen päänähtävys on Valer Sabadus, kontratenori, joka jo ulkomuotonsa ja säteilynsä voimasta on kuin Synti itse. (Last Desires) Kultura Extra I have never experienced a voice like this! Musical America Konsertin ohjelmassa kuullaan rakastettua Bachia ja loistokasta Purcellia. Helsingin Barokkiorkesteria johtaa vanhan musiikin kansainvälinen huippunimi, cembalisti ja yhtyejohtaja Skip Sempé. Lisätietoja: 12 MATKAILUlehti

13 Tutustu yliopiston tarinaan! Helsingin yliopistomuseon Ajattelun voimaa -näyttelyssä voit tutustua paitsi yliopiston historiaan, myös opiskelijaelämään eri aikoina tai vaikkapa siihen, miten ja milloin yliopiston ovet alkoivat raottua naisille. Tämä tapahtui vuonna 1870, kun venäläisen kauppaneuvoksen tytär sai erivapauden ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Erivapausmenettelyä vaadittiin naisilta reilun kolmenkymmenen vuoden aikana. Yli 700 naista sai vapautuksen sukupuolensa aiheuttamasta esteestä ja pääsi ylioppilaaksi. Naiset teettivät myös oman ylioppilashatun! Naisylioppilaat teettivät oman ylioppilaslakin ja se oli käytössä joitakin vuosia 1890-luvulla. Kuvassa kopio naisten käyttämästä lakista. Kuva: Timo Huvilinna. Ajattelun voimaa - näyttelyssä kerrotaan myös tänä vuonna 150 vuotta täyttävästä valkolakista miksi ylioppilaslakkimme on valkoinen? Tutustu myös lääketieteen saavutuksiin ja opetuksen havaintovälineisiin kuten synnytysfantomiin tai pään anatomiseen malliin! Taideteoksista näyttävimmät ovat neljä keisarimuotokuvaa, jotka yliopisto hankki muotokuvakokoelmaansa Galleria Academicaan 1800-luvulla näyttely kertoo, miksi. Ajattelun voimaa sijaitsee Helsingin yliopiston päärakennuksessa (Fabianinkatu 33, 3. krs). Vapaa pääsy. Avoinna mape 12-18, la Poikkeusaukioloajat ilmoitetaan museon nettisivuilla. Galleria Academicaan kuuluvan keisari Nikolai II:n muotokuvan maalasi Albert Edelfelt Kuva: Timo Huvilinna. HELSINGIN YLIOPISTOMUSEO HELSINGFORS UNIVERSITETSMUSEUM HELSINKI UNIVERSITY MUSEUM AJATTELUN VOIMAA HELSINGIN YLIOPISTON TARINA MATKAILUlehti

14 Kuva Antti Kangassalo Valovoimainen Tapiola Sinfonietta ylittää rajoja Tapiola Sinfoniettan konserttikausi on huippuvieraiden tähdittämä. Orkesteri rikkoo perinteitä ja haastaa yleisönsä ennakkoluulottomalla ohjelmallaan. Luvassa on kaihoisaa kamarimusiikkia, mestarillisia orkesteriteoksia, romantiikkaa, rytmiikkaa ja inspiroivia tulkintoja. Syksyn kohokohtina intendentti Helena Värri mainitsee Kaamosfestivaalin Schumann à la Melnikov, maestro Osmo Vänskän vierailun ja Zappa-konsertin. uutuus ryhmille! TAPIOLAN TAIDEHELMET Tapiola SinfonieTTa & TaidemuSeo emma opastettu taidemuseovierailu + iltapäiväkonsertti + keittolounas ja leivoskahvit klo : SchumANN & mozart klo : BeeThOveN & DvOřAk Ryhmäkoko: hlöä. Varaukset: tai tapiola.sinfonietta@espoo.fi 35 /hlö Osmo Vänskä. Kuva Greg Helgeson Tapiola Sinfoniettan syyskaudella kuullaan mm. Schumannia, Dvorakia, Beethovenia ja Brahmsia, mutta myös Zappaa. Monien tunnelmien teokset, konsertot, kimarat ja serenadit tuovat valoa ja väriä syksyyn. Kolmipäiväisessä Kaamosfestivaalissa pianisti Alexander Melnikov vie kuulijansa Schumannin romanttiseen kamarimusiikkiin. Iltapäivä- ja iltakonserteissa kapellimestari Osmo Vänskä johtaa Antonín Dvorákin Uudesta maailmasta -sinfonian, joka on ollut yleisön suosiossa ensiesityksestään lähtien. Beethovenin ensimmäisen pianokonserton solistina taituroi pietarilaissyntyinen pianovirtuoosi Jevgeni Sudbin. Ehkä yllätyksellisin Tapiola Sinfoniettan ohjelmassa on Zappa! Orkesteri esittää Frank Zappan omaperäistä tuotantoa Jukka Iisakkilan johdolla, solistina kitaristi-laulaja Marzi Nyman. Helsingin Kamarikuoron 10-vuotisjuhlakonsertissa Religieuse kuullaan ensi kertaa Suomessa Cherubinin harvinainen messusävellys ja kanadalaissyntyisen Matthew Whittallin The Return of Light. Uudessa HETKIÄ-sarjassa Tapiola Sinfoniettan muusikot esittelevät omia ohjelmistovalintojaan. Sellosalin iltapäivissä kuullaan venäläissäveltäjien musiikkia, maalarin ja viulistin vuoropuhelua sekä Suomijatsia. Yhteistyössä Unga Teaternin kanssa toteutettu H.C. Andersenin klassikkosatu Pieni tulitik- 14 MATKAILUlehti

15 kutyttö saa uuden ulottuvuuden kiehtovana koko perheen satukonserttina. Suomalaisen laulun mestareiden, Virran, Kärjen ja Rautavaaran, syntymäpäivää juhlistetaan Ola, Topi & Tapsa 300 vuotta -konsertissa Solisteina tuikkivat tähdet Paula Koivuniemi, Tuure Kilpeläinen ja Maria Ylipää. Syntymäpäivämalja Sibeliukselle nostetaan säveltäjämestarin 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi illalliskonsertissa Sibelius on teemana myös Tapiola Sinfoniettan syyskauden vierailukonserteissa Järvenpää-talossa ja Porvoon Taidetehtaassa , joissa kuullaan Sibeliusta ja pelimanneja viulisti Pekka Kuusiston johtamana. Kansainvälistäkin mainetta luonut Tapiola Sinfonietta Espoon kaupunginorkesteri on tunnettu tinkimättömästä laadustaan. Orkesteri esiintyy usein ilman kapellimestaria ja työskentelee tiiviissä yhteistyössä taiteellisten partneriensa, sveitsiläisen pianisti-kapellimestari Mario Venzagon, moskovalaissyntyisen pianisti Alexander Melnikovin ja kitaristi Marzi Nymanin kanssa. Taiteellisista linjauksista vastaavat vs. intendentti Helena Värri ja muusikkojäsenet Jaakko Luoma ja Mikko Kujanpää. Orkesterissa soittaa 41 muusikkoa ja sen kotisali on Espoon kulttuurikeskuksen Tapiolasali. Tapiola Sinfonietta on levyttänyt yli 60 teosta, joista arvostettu klassisen musiikin lehti Gramophone on valinnut tänä vuonna levytetyn Veli-Matti Puumalan Anna Liisa -oopperan Editor s Choice -levyjensä joukkoon. Lottakanttiini tunnelmallinen museokahvila pääkaupunkiseudun tuntumassa Tule kokemaan keskelle Tuusulan Rantatien kauneinta kulttuurimaisemaa ainutlaatuinen elämys. Lottakanttiini tunnetaan monipuolisesta tuotevalikoimasta, ystävällisestä henkilökunnasta ja nostalgisesta tunnelmasta. Valikoimastamme löytyvät laadukkaat suolaiset ja makeat kahvilatuotteet sekä edullinen lounas. Lounaaseen sisältyy runsas salaattibuffet ja jälkiruokakahvi. Lottakanttiinin koekeittiössä tutkitaan 1930-luvun reseptiikkaa. Parhaista resepteistä jalostetaan ammattitaidolla perinteitä kunnioittaen Lottakanttiinin omat tuotteet. Lottakanttiinissa voi herkutella TV:stäkin tutulla kotijäätelöllä, ja kotiin viemisiksi on mahdollisuus ostaa kahvinvastiketta, siemennäkkileipää, erilaisia hillokkeita sekä yrtti- ja teesekoituksia. Lisäksi aina perjantaisin on myynnissä suuren suosion saavuttanut Lottakanttiinin oma erikoisuus, nokkoskauraleipä. Näitä omatekoisia herkkuja ei saa mistään muualta. Lottakanttiini palvelee mielellään myös suurempia ryhmiä. Kysy tarjousta ryhmäpalvelutuotteistamme. Rajatoimiston raakakakku on suussa sulava yhdistelmä raikasta mustikkaa ja pehmeän täyteläistä kookosta. Tällä kupongilla lounaan ostajalle (lounaan hinta 7,5 )ilmainen sisäänpääsy Lottamuseon näyttelyihin. Tarjous voimassa asti. Lottakanttiinin viihtyisässä tunnelmassa maistuvat sesongin parhaat herkut. Syväranta Rantatie Tuusula info@lottamuseo.fi MATKAILUlehti

16 Pala palalta pois Pala pois Äiti, Tytär ja Alzheimer ensi-ilta esitykset ajalla rooleissa Sinikka Sokka Jukka Pitkänen Hanna Seppä Lipunmyynti (09) ti pe klo Erottajankatu 5, Helsinki Kirjailija Anneli Kannon romaanista Pala palalta pois kertomuksia Alzheimerin taudista dramatisoitu näytelmä kertoo vahvasti ja kaunistelematta muistisairauden vaikutuksista niin sairastuneeseen kuin häntä hoitavaan omaiseen. Aktiivinen ja terve Äiti (Sinikka Sokka) on alkanut unohdella asioita. Sitten hän saa muistisairausdiagnoosin. Tytär (Hanna Seppä) aloittaa ponnistelun taudin hidastamiseksi, mutta joutuu toteamaan vuoden kuluttua, että äiti ei pärjää ilman apua. Kun kutsumusammatissaan työskentelevä hoitaja (Jukka Pitkänen) joutuu vanhustyön kehittämissuunnitelmien vuoksi jättämään Äidin hoidon, seuraa romahdus. Pala palalta pois ei ole sairaskertomus. Monien tarinoiden muodossa eteemme avautuu muistisairaus kaikessa rajuudessaan. Esitys liikuttaa, naurattaa ja raivostuttaa, ottaa kantaa äärimmilleen kilpailutetun kotihoidon tasoon ja omaishoitajan raskaaseen arkeen. Pala palalta pois perustuu kirjailija Anneli Kannon omakohtaisiin kokemuksiin ja on siksi niin tunnistettava ja viisas, kaikessa kirpeydessäänkin lämmin, humoristinen ja ihmistä kunnioittava MATKAILUlehti

17 Ullakko, kuva Patrik Lustig Suomen ainoa teatteriin ja tanssiin erikoistunut museo sijaitsee Kaapelitehtaalla Helsingissä. Tunnelmallisten näyttelytilojen lisäksi Kaapelilta löytyvät myös arkisto sekä tiedontarvitsijoita palveleva tutkijasali. Teatterimuseon näyttelyissä pääset tutustumaan teatteriin lähietäisyydeltä. Kävijöille tarjotaan elämyksiä, iloa ja oivalluksia. Itse tekeminen on osa museovierailua. Voit dubata elokuvaa, osallistua näytelmäkaraokeen, ohjata valoja ja ääniä sekä valita rooliasun pukuhuoneesta ja astua näyttämön valokeilaan! Syksyn vaihtuvissa näyttelyissä nähdään näyttämöpukuja ja lavastuspienoismalleja. Unelmien kuteita -näyttelyn unelmoitavan ihanat puvut kuiskailevat muistojaan esityksistä ja näyttelijöistä viimeisten sadan vuoden ajalta. Skenographia-näyttelyssä kymmenet Erik Salvesenin luomat pienoismaailmat kutsuvat kurkistelemaan ja ihastelemaan. Teatterimuseo tarjoaa erilaisia ohjattuja työpajoja ja opastuksia ryhmille. Myös yllättävät ja teatterintunnelmaiset juhlat järjestyvät museossa. Etsitpä sitten tietoa teatterihistoriasta tai teatteritaiteesta tänään, puvuista tai lavastamisesta, halusitpa heittäytyä improon tai vaihtaa roolia, Teatterimuseo on juuri oikea paikka! Kurkistuslaatikko, kuva Heikki Suomi Näyttämömuistoja ja -unelmia Teatterimuseossa www. teatterimuseo.fi MATKAILUlehti

18 Lucy Kirkwoodin näytelmä KokoTeatterissa Brittiläisen tähtikirjailijan näytelmä ensimmäistä kertaa suomenkielisenä Lucy Kirkwood, pressphoto. Monikulttuurinen työryhmä valmistaa uutta draamaa suomalaisessa ammattiteatterissa. Eri tiloihin rakennettu esityskokonaisuus on kokemuksellista teatteria. KokoTeatteri esittää ensimmäisenä Suomessa brittiläisen näytelmäkirjailija Lucy Kirkwoodin näytelmä: Ensin tuntui tyhjyys kun sydän otettiin pois mutta nyt on kaikki hyvin. Kirkwood on kirjoittanut tekstin Suomennoksesta ja ohjauksesta vastaa teatterinjohtaja Anna Veijalainen. Näytelmä kertoo paperittomista seksityöläisistä. Nuori Dijana on matkannut suurien unelmien siivittämänä länteen, tavannut miehen, rakastunut ja huomannut pian olevansa raskaana. Se tavallinen tarina? Hän on joutunut väärään seuraan, ollut hyväuskoinen, ajatellut katsovansa vähän sormien läpi - ja löytänyt itsensä osana poikaystävän pyörittämää tyttöbisnestä, siivoamasta samaisten tyttöjen asuntoja, päätyen lopulta itse tytöksi, joka odottaa samassa huoneessa seuraavaa asiakastaan. Se tavallinen tarina? Miten Dijana on sotkeutunut omaan elämäntilanteeseensa ja mikä pitää hänen toivonsa yllä? Näytelmä antaa kasvot yhteiskunnassamme olemassa olevalle, usein piilotetulle ja kasvottomalle ilmiölle - prostituutiolle. Saadessaan ympärilleen lihaa ja verta, muuttuu ilmiö tarinaksi ihmisestä. Ja silloin, se on aina erilainen. Lucy Kirkwood (s. 1984) haastatteli näytelmän kirjoitusvaiheessa seksityöläisiä, niin maahanmuuttaneita kuin syntyperäisiä brittejä. KokoTeatterin esityksessä yhteistyökumppanina toimiva Pro-Tukipiste järjestää esityskauden aikana keskustelutilaisuuksia ja juhlistaa näin 25-vuotista taivaltaan seksityöntekijöiden oikeuksien puolestapuhujana. KokoTeatterin esitys rakentuu teatterin sisällä eri tiloihin, joiden läpi katsojat kulkevat. Tästä syystä paikkamäärä on rajattu 40 henkilöön. Esitys on suomenkielinen ja lisäksi käytämme venäjän sekä edon kieltä. Itä-eurooppalaisen Dijanan roolissa nähdään vastikään Pietarin valtiollisesta teatteritaiteen akatemiasta valmistunut suomalais-venäläinen Anna Andersson. Länsi-afrikkalaisen Glorian roolia näyttelee Nigeriasta Suomeen muuttanut Blessing Osemwegie MATKAILUlehti

19 Tapahtumistaan Ilmailumuseo tunnetaan Suomen Ilmailumuseon tapahtumavuosi 2015 on jo kirkkaasti yli puolimatkan ja matkanteko helpottui huomattavasti Kehäradan avajaisten ansiosta, Aviapolis-aseman Pohjoisen sisäänkäynnin sijaitessa 150 metriä museon ovelta, helpottaen museon saavutettavuutta merkittävästi. Matkalla on ollut Kevään kirjallisuuspäivää, lasten päivää, museon yötä, Model Expo-tapahtuma, mutta yksi on tänä vuonna ylitse muiden ja se on tietysti Vantaan Asuntomessut Kivistössä. Klassisen DC-3 Lokki - koneen tuominen tapahtuman vetonaulaksi ja sen yhteydessä oleva museon PopUpnäyttely/museokauppa osaston 31 messupäivää olivat vertaansa vailla oleva tapahtuma. Kesän lentonäytöksistä on kierretty Suomen Ilmailuliiton päänäytös Turussa, Karhulan lentokerhon ilmailupäivä, Kymin kentällä ja lentonäytöskauden kruununa Finland International Airshow Helsingin omalla Malmin lentoasemalla. Hieman hirvittää kun selviää, että syksyllä on vielä yhdeksän erilaista Ilmailumuseon tapahtumaa, Saksalainen hävittäjälentäjä Hugo Broch avaa syyskauden omaa nimeään kantavassa seminaarissa. Perinteinen Lennokki 2015 kunnioittaa 60 vuotta täyttävää Suomen Lennokki yritystä ja sen omistajaa Lentokapteeni Olavi Lumesta. Lokakuussa ollaan Liikkeellä Suuri Snadi ja hyvinvointimessut-tapahtumissa ja lokakuussa tapahtuu museollakin Ilmailuharrastuspäivän kerätessä alan harrastajat esittelemään ilmailun eri muotoja. Marraskuun avaa syksyn kirjallisuuspäivä uutuuskirjaesittelyillä, huutokaupalla ja myyntipöydillä. Joulukuun ja koko vuoden tapahtumat kruunaavat perinteiset joulumyyjäiset ja Finnair Pilots Big Bandin konsertti Lisätietoa tapahtumista Matkailu 86x128_Museo Sivu 1 Tervetuloa Suomen Ilmailumuseoon Suomen Ilmailumuseo on ilmailun valtakunnallinen erikoismuseo. Museon kokoelmissa on 80 lentokonetta sekä runsaasti muita ilmailuun liittyviä esineitä. Elämyspalveluiden simulaattoreissa koet lentämisen riemun, turvallisesti ilman aiempaa lentokokemusta. Tule tutustumaan ilmailun kiehtovaan maailmaan! Tietotie 3, Vantaa, puh. (09) MATKAILUlehti

20 Epookki herää eloon Sinebrychoffin kotimuseossa Heti valmistuessaan vuonna 1842 Bulevardi 40:een noussut rakennus noteerattiin yhdeksi Helsingin merkittävimmistä yksityistaloista. Talon viimeiset asukkaat, Paul ja Fanny Sinebrychoff olivat intohimoisia taiteenharrastajia ja keräsivät kotiinsa kauneinta eurooppalaista taidetta ja esineistöä. Kun kokoelmat lahjoitettin valtiolle 1921, ne sisälsivät jo yli 900 teosta. Ne riittäisivät jo yksin syyksi poiketa Helsingin matkalla Sinebrychoffin kotimuseossa, mutta modernejakin yllätyksiä on luvassa luvun hittejä kosketusnäytöltä Museonjohtaja Kirsi Eskelinen ideoi ennakkoluulottomasti uusia keinoja vierailukokemuksen elävöittämiseksi. Esimerkiksi viime hiihtolomaviikolla vuotiaat nuoret opettelivat taidemuseon kellarissa rummunsoiton alkeita Jussi 69:n johdolla. Tuorein projekti liittyy Besckin pöytäkelloon, jonka Paul Sinebrychoff osti joululahjaksi vaimolleen vuonna Soittorullilla varustettu kello oli vaienneena vuosikymmeniä, mutta tästä syksystä lähtien vierailijat voivat kuunnella sen sävelmiä kosketusnäytöltä. Älytekniikka otetaan avuksi myös paljastamaan kotimuseon yhden kiehtovimpiin lukeutuvan kalusteen salaisuuksia. Tämä mahonkinen, intarsiakoristeltu kirjoituslipasto kuului alun perin Kustaa III:n sisarelle Sofia Albertinalle. Syksyn aikana toteutettavan kosketusnäyttötekniikan kautta vierailijat pääsevät kurkistamaan prinsessalipaston sisälle. Ovet avoinna kaikille Tuhansien taulujen ja teosten ohella kävijä kohtaa aikoinaan näissä huoneissa vietetyt hetket. Opastetuilla kierroksilla Sinebrychoffien kotielämä herää eloon ja esineet kertovat omat tarinansa. Kotimuseossa järjestetään maksuttomia opastuksia syyskuussa lauantaisin ja 11. lokakuuta lähtien sunnuntaisin kello 14. Paulin ja Fannyn toive avata kaikille ovet keräämiensä taideaarteiden äärelle on kirjattu testamenttiin lähes sata vuotta sitten. Sama henki elää museossa edelleenkin. Tänne tulemiseen ei saisi olla mitään esteitä tai kynnyksiä. Poistimme niistä suurimman, kun sisäänpääsystä tuli maksuton viime toukokuussa, Eskelinen kertoo. Kirjoituslipasto, G. A. Ditzinger. Kuva: Kansallisgalleria / Janne Mäkinen. Pöytäkello, Zacharias Besck. Kuva Kansalligalleria/ Hannu Aaltonen. Museojohtaja Kirsi Eskelinen. Kuva Pia Inberg. 20 MATKAILUlehti

21 Sukella iloiseen Forssan Vesihelmeen Viihdeuimala Vesihelmi on koko perheen iloinen vesiliikuntakeskus Forssan keskustassa. Se on nautiskelijoiden kylpylä ja kuntoilijoiden uimahalli. Lasten suosikkeja ovat liukumäet, hyppytorni ja aaltoallas. Vanhemmat nauttivat porealtaista, hierovista suihkuista, kuntouintialtaasta (25 metrin 6-ratainen) ja terapia-altaan lämmöstä. Vesihelmestä löytyvät kaksi kuntosalia monipuolisine laitteineen ja lisäksi kaksi kuntoilutilaa, ne ovat myös käytössä sisäänpääsyn hinnalla. Vesihelmessä uinti ja kuntoilukausi jatkuu koko vuoden, allasvesi on aina lämmintä ja kuntosalilla ei säät vaihtele. Vesihelmessä onnistuvat myös kokoukset, illanvietot ja muut kokoontumiset. Lisätietoja vesihelmestä sekä ryhmäretkipaketeista löydät Eteläinen Puistokatu 2, Forssa Puh. (03) AVOINNA ma, ke, pe 6-21 ti, to la su EDULLISET HINNAT Aikuiset 9 Lapset (4-14v.) 6 Perhelippu 20 (2 aik. + 1 lapsi, seur. 5 / lapsi) Uudenvuoden juhlakonsertit Helsingin Musiikkitalossa Vesihelmi koko perheen vesiliikuntakeskus Helsingin Barokkiorkesterin suosittu Uudenvuoden juhlakonsertti on vetänyt täysiä saleja Helsingin Musiikkitaloon jo useita vuosia. Siksi päätimme tällä kertaa esittää konsertin kaksi kertaa: Uudenvuoden aattona to klo 19 ja Uudenvuoden päivänä 1.1. klo 16, kerto orkesterin toiminnanjohtaja Elina Aho-Kuusama. Tämänkertaiset Uudenvuoden juhlakonsertit on otsikoitu vetävästi FADO BAROCCO, sillä barokkiorkesterin kanssa lavalle nousee ryhmä maailmankuuluja portugalilaisia fado-muusikoita. Kombinaatio on jännittävä. Se viihdyttää, yllättää ja riemastuttaa yleisönsä kutomalla yhteen barokkimusiikkia ja portugalilaista kansanperinnettä. Täydellinen konsertti juhlia vuoden vaihtumista! Fadista Riccardo Ribeiro on yksi tämän hetken tunnetuimpia ja arvostetuimpia fado-laulajia. Hänen äänessään sykkii koko perinteisen fadon tunnekirjo ja intohimo. Sopraano Ana Quintas tekee upeaa uraa kansainvälisellä vanhan musiikin kentällä, mutta tuntee läpikotaisin myös kotimaansa fadokulttuurin. Perinteisiä, portugalilaisia kitaroita konsertissa soittavat Miguel Amaral ja Marco Oliveira. Helsingin Barokkiorkesterin elämäniloinen musisointi kruunaa juhlatunnelman cembalisti Marcos Magalhãesin johdolla. Fado-laulaja (fadista) Ricardo Ribeiro, joka on Portugalin tunnetuimpia ja arvostetuimpia fadon esittäjiä, kuvaaja Rita Carmo MATKAILUlehti

22 Syysretkelle kannattaa suunnata Forssan seudulla, jossa on koettavaa ympäri vuoden. Erinomaisen sijaintinsa vuoksi seudulle on helppo saapua myös julkisilla kulkuneuvoilla. Tule tutustumaan Forssan Kehräämöalueeseen museoineen, retkelle Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistoihin, hevosvaellukselle, shoppailemaan näkemistä ja tekemistä riittää. Vierailun aikana herkutellaan hämäläisellä lähiruualla, saunotaan ja päivän päätteeksi majoitutaan mukavasti. Forssan Teatteri on ammattijohteinen harrastajateatteri, jonka 35-vuotisjuhlaukaudella on tarjolla peräti seitsemän erilaista esitystä; lastennäytelmää, farssia, tummanpuhuvaa komediaa, draamaa, stand up-showta ja suoraa improa. Teatteriretken voi kruunata illallinen, majoittuminen ja seuraavan päivän rentoutuminen Viihdeuimala Vesihelmessä. Paikallisesta matkailuneuvonnasta saat tietoa seutukunnan nähtävyyksistä, tapahtumista, ravintoloista, majoitus-, kokoussekä erilaisista oheispalveluista. Matkailuneuvonta tuottaa ryhmille myös erilaisia retkipaketteja ja välittää paikallisoppaiden palveluja. Pankais tullen si! Yllätyksellinen Forssan seutu 22 MATKAILUlehti

23 Kirjavan kankaan kaupunki Olipa kerran ruotsalainen värjärimestari Axel Wahren ( ). Hän syntyi saksalaiseen juutalaisperheeseen Tukholmassa, oli oppipoikana värjäyslaitoksessa, kiersi kisällinä Eurooppaa ja palattuaan toimi värjärinä kotikaupungissaan. Johonkin muualle hän halusi ja lähti etsimään onneaan Suomesta, Lounais-Hämeestä. Hän perusti puuvillakehräämön vuonna Pian kehräämö sai seurakseen kutomon, lankavärjäämön ja kankaanpainolaitoksen. Työnjohtajia tuli Ruotsista, Englannista ja Saksasta. Tehtaiden nimeksi tuli Forssa. Kansainvälisten tehtaiden ympärille kasvoi kylä ja myöhemmin kaupunki, johon virtasi ihmisiä. Koreissa kretongeissa keimailevat forssalaistytöt olivat kuuluja kauneudestaan. Vielä 1960-luvulla kaupungin ompelimoissa oltiin muodissa muita edellä. Nykypäivän Forssassa käsityöharrastus ja kierrätysaate kukoistavat. Parasta Forssassa on Kehräämöalue, josta Forssan museon lisäksi löytyy mm. kaksi putiikkia, kahviloita, Luonnonhistoriallinen museo, keilahalli ja upea puisto. Katso Internetistä citynomadi.com > Forssan Kehräämöalue. MATKAILUlehti

24 PESULAN LIKAT Hyväntuulinen musiikillinen draamakomedia hauskuuttaa Valkeakosken kaupunginteatterissa Musiikilla höystetty skotti Tony Roperin Pesulan likat vie katsojat 1950-luvun kuviteltuun yhteispesulaan, joka tällä kertaa on sijoitettu Pirkanmaalla. On uudenvuodenaatto, mutta neljä eri-ikäistä ja hyvin erilaista naista on ehtinyt ennen illan juhlintaa kokoontua pyykinpesuun. Kaikilla on kiire ja työntouhu kovaa, mutta siinä sivussa ehditään käydä läpi omaa elämää, mutta erityisen tarkkaan setvitään muiden edesottamuksia. Juoruilu on elämän suola, sen avulla omat ongelmat näyttäytyvät vähäpätöisempinä. Pesulan likat on hulvattomalla huumorilla höystetty kuvaus naisten kovasta elämästä, mutta se kuvaa myös ilonaiheita, joita tavallinen arki tarjoaa. Erityisen sykähdyttävästi se kuvaa naisten välistä solidaarisuutta ja keskinäistä avuliaisuutta. Se ristivalottaa humoristiset ja vakavat ainekset ja synnyttää näin yllättävän monivärisen ja syvän draamallisen kuvion. Oman hupaisan lisänsä naisten tarinaan tuo remonttimies, jonka pomottelulle naiset eivät vaivaudu panemaan mitään painoa, päinvastoin he höynäyttävät tätä mennen tullen. Toden paikan tullen naiset myös auttavat ja ymmärtävät miestä. Pesulan likat on nostalginen kuva ajasta, jolloin monien elämä oli kovaa, mutta näytelmä esittää, miten ihmisillä oli kaiken kiireenkin keskellä aikaa olla toisiaan kohtaan sitäkin pehmeämpi. Yhteispesulassa pyykkien keskellä ahertaa neljä iloista naista: nuori Elli (Henna Valkeamäki), suorapuheinen Margit (Titi Kruus), hyväntuulinen Hanna (Pia Vaittinen) sekä viisas rouva Syrjänen (Marjut Sariola). Iloista joukkoa täydentää konemekaanikko Antti ( Juhani Fredriksson) Musiikkinäytelmässä kuullaan ihania ikivihreitä kappaleita mm Kaunis Pesijätär ja Sateenkaaren tuolla puolen. Syyskaudella teatterissamme nähdään myös joka kuun ensimmäinen perjantai Naapurit Show joka on kokoillan improvisaatio show. Lisäksi ohjelmistossa on Lasse Kanerva estradilla, Madame Pompadourin päiväkirja -Aavekierros teatteritalossa ja kulisseissa, Noora Karma Magic Night, Olavi Virta Romanttisia säveliä valkokankaalla sekä Pirre ja Hansu. Helmikuussa 2016 teatterimme päänäyttämön valtaa Grease Musikaali yhteistyössä Marco Bjurströmin kanssa.valkeakosken kaupunginteatteriin asiakkaita saapuu pitkänkin matkan takaa nauttimaan esityksistämme ja ihastelemaan idyllistä ja elinvoimaista teatteritaloamme MATKAILUlehti

25 Sibeliusta, klassikoita ja uutta musiikkia Ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali ja 97 muusikon Tampere Filharmonia ovat viime aikoina vetäneet Tampere-talon yli 1800-paikkaisen Ison salin täyteen useana iltana. Hannu Lintu nosti nelivuotiskaudellaan orkesterin Suomen musiikkielämän kärkikaartiin, ja tästä Rouvalin on ollut hyvä jatkaa. Tänä syksynä Tampereella soi 150-vuotias Sibelius. Lisäksi ohjelmassa on paljon uutta musiikkia, laulua ja perinteisiä saksalaisia suuruuksia Brahmsista Straussiin. Mun tehtävä ylikapellimestarina on varmistaa, että meillä soitetaan aina myös niitä klassikoita, Rouvali korostaa. Vierailijoiden joukkoon lukeutuvat muun muassa kapellimestarit Leif Segerstam ja Eliahu Inbal sekä solistit sopraano Tiina-Maija Koskela ja viulisti Sirkka-Liisa Kaainen-Pilch. Kuoromusiikkiakin kuullaan useaan otteeseen. Lapsiperheille Filharmonialla on hyviä uutisia! Syksyllä 2015 kaikkien orkesterin iltakonserttien yhteydessä järjestetään toiminnallinen Lapsiparkki, jossa ammattitaitoiset työpajaohjaajat johdattelevat muun muassa kuvasävellyksen pariin hauskalla tavalla. Lapsiparkin ohjelma on suunniteltu 3 12-vuotiaille ja sen hinta on 8 euroa lasta kohden. Tampereen Filharmonia. Kuva Kaapo Kamu. Konserttiin Tampereelle! Koe suuri sinfoniaorkesteri Suomen suurimmassa konserttisalissa. Sinfoniakonserttien liput alk. 23/18/10/6, ryhmäalennukset %, Tampere-talon lipputoimiston ryhmämyynti (03) , ryhmamyynti@tampere-talo.fi MATKAILUlehti

26 Lokomon tehdasalue 1920-luvulla, kuva EAM Emil Aaltosen museon erikoisnäyttely Lokomo vuotta konepaja- ja terästeollisuutta esittelee vuonna 1915 Tampereen Hatanpäälle perustetun yhtiön vaiheita ja tuotantoa Oy Lokomo Ab perustettiin höyryveturitehtaaksi. Olosuhteiden pakosta tuotantoa vähitellen laajennettiin. Historiansa aikana yhtiö on valmistanut satoja erilaisia metalliteollisuuden tuotteita kuten vetureita, murskaimia, alasimia, kirkonkelloja, maansiirtokoneita, tykinputkia, nostureita, metsäteollisuuden koneita, sukellusaluksia EMIL AALTOSEN MUSEO Osaava konepaja ja edistyksellinen terästehdas ovat olleet keskeiset tekijät yhtiön menestyksessä. Tehdasrakennukset eri vuosikymmeniltä muistuttavat pitkästä historiasta. Myös henkinen perintö elää. Vieläkin kuulee puhuttavan Lokomon hengestä, jota toimitusjohtaja Armas T. Nikander nostatti vuonna 1947: Niin kuin edelliset sukupolvet ovat sinulle raivanneet tietä, niin tulee sinunkin vuorollasi raivata maaperää jälkeesi tuleville asti avoinna oleva näyttely esittelee Lokomon vaiheita ja tuotantoa esinein, pienoismallein, kuvin, kuulokuvin ja elokuvin. Museon muut näyttelyt ovat Emil Aaltonen teollisuusmies ja kulttuurin ystävä sekä Emil Aaltosen taidekokoelma. Näyttelyt asti: LOKOMO vuotta konepaja- ja terästeollisuutta Emil Aaltonen Emil Aaltosen taidekokoelma Emil Aaltosen museo, Pyynikinlinna Mariankatu 40, Tampere avoinna ke 12-18, la-su puh (03) pääsymaksu 3 / 2 Lokomon valmistama ensimmäinen veturi vuodelta 1920, kuva EAM Lokomolaisia yhteiskuvasa vuonna 1930, kuva EAM 26 MATKAILUlehti