Satakuntalaisen Osakunnan KARHUNKIERROS 4/2004 KARHUNKIERROS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Satakuntalaisen Osakunnan KARHUNKIERROS 4/2004 KARHUNKIERROS"

Transkriptio

1 Satakuntalaisen Osakunnan 4/2004 1

2 SISÄLLYS 3 PÄÄKIRJOITUS taas koulutiellä 4 HYVÄ VUOSIKERTA vanhat fuksit kertovat 5 SARJAKUVA siivoaminen on taitolaji 6 KOMMUNIKOIDAAN osakunnalla puhutaan outoa kieltä 7 KUI MÄÄ EN NY TAJUU? (uusien) opiskelijoiden suuria kysymyksiä 8 OSAKUNNAN IKILIIKKUJA lenkille vaikka kotoa 9 KUOLEMATTOMAT elämän suola ja päätön patonki 10 SATAKUNTALAINEN EHTOO juhla kuin jaloviina 10 VARSINAISEN KOKOUKSEN SATOA tiedotuspalsta 11 TIETEEN TULOKSET KUULUVAT KAIKILLE katriina pärjäsi tiedekilpailussa 12 MIKÄ IHMEEN KEUHKOTAUTI? tubi tappaa edelleen 4/2004 Karhunkierros on Helsingin yliopiston Satakuntalaisen Osakunnan lehti. Se ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Tänä vuonna julkaistaan myös erillinen fuksinumero. Satakuntalainen Osakunta Lapinrinne 1 A HELSINKI PÄÄTOIMITTAJA Johanna Hannula TOIMITUS Tuomas Aivelo Tuomas Korkeamäki Elina Pääkkö Tuuli Seppälä Tiina Taivainen Jaakko Viitala KANNEN KUVA Tuuli Seppälä LEVIKKI 280 kpl PAINOPAIKKA Yliopistopaino 15 SEITSEMÄN SATOLAISTA YÖJUOKSULLA JÄMI-JUKOLASSA nälkähän siinä tuli 16 SATAKUNNAN GALLIA sahti on taikajuomaa 17 TAITEILIJAN SANAT SUURELLE YLEISÖLLE taide kuuluu kaikille 18 FESTARIKESÄSTÄ VOI NAUTTIA HELSINGISSÄKIN toimittaja testasi ilmaiskonsertit 20 LEFFAVÄELLÄ MAINIO MEININKI BSFF-elokuvafestarit Raumalla 22 CARCASSONNE linnoitus ja lautapeli 23 KAS SEE ON EESTI KEELT? kolumni Tätä numeroa avustivat Pauliina Ranne, Jenni Ryyppö, Maria Virtanen sekä Tiinakaisa ja Heikki Wikki. Tk Wikki on kirjautunut osakuntaan vuonna 1981 ja Hegu Wikki vuonna Tk on toiminut Karhunkierroksen toimittajana ja Hegu päätoimittajana. 2

3 PÄÄKIRJOITUS KOULUMATKA Vaikka olemme jo aikuisia, on kouluun joskus pitkä matka Kävelläänkö yhdessä kouluun? fuksi kysyy toiselta tutustumisokissa. Kysymys heitetään ilmaan vähän naureskellen, ollaanhan jo yliopistossa eikä enää ekalla luokalla peruskoulussa. Yhtä hyvin voitaisiin olla. Vuosi Kävelen äidin kanssa kouluun. Reittiä on kai opeteltu etukäteen, en muista. Matkaa on noin puolitoistakilometriä, mutta väitän aina että kaksi. Minulla on lyhyet hiukset, Mikki Hiiri -paita ja ärrävika. Kengänpohjissa lukee oikea ja vasen. Osaan lukea ja tunnen vasemman ja oikean pikkurilli jäi kesällä mummulan painavan oven väliin. Koulussa ei saa viheltää eivätkä ekaluokkalaiset saa tulla pyörällä kouluun. Joku anarkisti taisi tulla. Vuosi Kävelen Kolmatta linjaa, laskeudun alas jyrkkää Siltasaarenkatua, pelkään vähän Hakaniemen puliukkoja ja rivakoin torin ohi Pitkällesillalle. Joku pyöräilee ratikoiden välissä. Hullu, ajattelen. Ohitan valtiotieteellisen edustalla olevan Varsapuiston ja helsinkiläisten rakastaman patsaan, Emil Cedercreutzin Äidinrakkauden. Minun äitini on 250 kilometriä luoteeseen, tullut ehkä yövuorosta, juonut kupin teetä ja mennyt nukkumaan. Minä opettelen tietä luentosaliin kartta repussa. Käännyn Unioninkadulta Snellmaninkadulle, naispatsaan ohi. Se on Wäinö Aaltosen Sarastus, opettelen myöhemmin Internetistä. Kansallisromanttinen patsas kohottaa kätensä auringon eteen. Itse herään vasta monta tuntia auringonnousun jälkeen. Kerran näen kulmassa Mauno Koiviston lenkkitossuissa. Hymyilen ohimennessäni. Ohitan Suomen pankin, vihertävän Snellmanin ja säätytalon neljällä eri kielellä. Sosiologian johdantokurssi pidetään geologian laitoksella, vaaleanpunaisessa rakennuksessa. Portaikossa on kivikokoelmia. Gneissi, hymyilen. Olin ainoa yläasteella, joka tunnisti sen kokeessa. Oikeasti arvasin. Luentosali on yliopiston vanhin. Lattia narahtaa allani ja mustaan pukeutuneet miehet tuijottavat seinien tummista tauluista. Salissa on sata outoa kasvoa, ehkä enemmänkin. Kesken luennon joku käy vessassa, toinen lähtee kokonaan pois. Sittemmin vaihdoin kävelemisen raitiovaunuun, vanhaan kakkoseen. Opin tuntemaan sen kolinan jo kaukaa ja vauhdin hurman vanhan ratikan kiihdyttäessä Pitkälläsillalla. Kakkonen ei enää kulje linjoilla, enkä minäkään. Muutin lähiöön, melkein landelle, ja löysin Helsingin jota siedän, melkein jopa pidän siitä. Naapuritkin tervehtivät, ovat opiskelijoita, kunnon ihmisiä. Geologian laitos on muuttanut muualle, tilassa on nykyään Yliopistomuseo. Sosiologian laitoksen seminaarihuoneessa on naisprofessorin muotokuva, kirkas ja pastellinsävyinen. Vie aikansa tottua yliopistoon, opiskelukaveri, vanhempi opiskelija kertoo. Opiskeluni lohdullisimmat sanat, lausuttu WTC-iskujen jälkeen. Vie aikansa ennen kuin oppii luuhaamaan kirjastoissa ja kahviloissa, tuntemaan oman tieteenalansa ja opiskelutapansa, näkemään tuttuja joka luentosarjalla. Sitä ennen noustaan seisomaan monta kertaa, kerrotaan oma nimi ja muutamalla sanalla oma elämä ennen opiskelua. Tutustutaan toisiin kotimatkalla, ryhmätöissä, bileissä ja pyykkituvissa. Oudoista kasvoista tulee tuttuja, oudoista tiloista omia. Välillä istutaan bussissa matkalla luoteeseen. Tammelassa, metsäpaloaukean jälkeen. Pori 137 Johanna Hannula Päätoimittaja 3

4 HYVÄ VUOSIKERTA SatOnkin viini paranee vanhetessaan Teksti Elina Pääkkö Kuvat SatOn arkisto Karhunkierroksen toimituksen tekemän silmämääräisen aktiivisuusotoksen perusteella ainakin vuonna 2001 leivotut civikset ovat edelleen näkyvä osa osakuntaa. Gallupiin osui myös pari kok okeneempaa konkaria aktiivivuodelta a Kyseiset fuksit ovat t kypsyneet vuosien saa aatoss tossa Satakuntatalon uumenissa kuin hyvä viini ikään. Miksi? Maistuiko fuksiaisten viini erityisen hyvältä juuri noina vuosina? Vuosikertojen edustajia ajoivat osakuntaan pitkälti samat syyt: asunto, satolainen kaveri tai sukulainen, tutorin käsky, Satakuntatalon sijainti Helsingin sydämessä, halu tutustua ihmisiin, osakuntaperinne, raumalaisen sedän vinkki, uteliaisuus ja tottakai ihan omanlainen ilmapiiri. Osakunta antoi kodin opiskelijoille, jotka eivät vielä tunne muita Helsingistä. Mikä teki näistä uusista emännän ja isännän apulaisista osakunnan selkärangan nikamia ja kannustaa yhä vaikuttamaan Viisissä ja ircissä? Samuli, 2001, apuisäntä, hallituksen jäsen, opastussihteeri, tiedotussihteeri, KK:n toimittaja: Talossa asuminen on pitänyt kiinni toiminnassa. Osakunnassa tehdään asioita, joilla ainakin kuvittelen olevat merkitystä. Omat tilat ja massiakin aina tarvittaessa löytynyt. Pitkät perinteet nostavat osakuntatoiminnan kiinnostavuutta. Linda, 2001, apuemäntä, apulaissihteeri, opastussihteeri, apuisäntä, kulinaarikerhon pj Aktiivista toimintaa minut sai jatkamaan tiiviiksi muodostunut kaveripiiri ja monet onnistumisen kokemukset. Koin tekemäni työn tärkeäksi ja sain siitä myös paljon kiitosta. Lisäksi huomasin oppineeni tulevaisuuden kannalta tärkeitä taitoja (organisointitaito ensimmäisenä!), joita yliopiston luennoilla ei todellakaan oltu käsitelty. Maria, 2001, apuemäntä, naisten urheiluohjaaja, pääsihteeri, apuisäntä: Osakunta on vaan kerta kaikkiaan paras paikka. Kun asuu talolla on tietysti kaiken keskipisteessä ja pysyy mukana. Samoin vaikuttaa virkojen hoitaminen. Minulle osakunnassa on kuitenkin tärkeintä kaverit, aina löytyy seuraa kun sitä haluaa. Tiina, 2001, apuemäntä, kulttuurisihteeri, apuisäntä, vaalipäällikkö, emäntä: Hyvä porukka muodostui heti ekasta syksystä lähtien. Vuosikerran sisäinen hyvä henki saa ihmiset pysymään mukana. Kun kaveri ottaa viran, on itsekin melkein otettava. Vanhempien osakuntalaisten panos oli tärkeää, samoin hyvät kokemukset ja hyväksytyksi tulemisen tunne heti alussa. Kun tuntee olevansa tervetullut osakuntaan, viihtyy siellä pitkään. Ehkä meidän vuosikerta kaipasi erityisesti sosiaalista verkostoa ja kiinnittymiskohtaa uudessa kaupungissa. Kertoohan tästä jo vuosikertamme pariutumisprosentti muiden osakuntalaisten kanssa Kari, 2001, apuisäntä, historioitsija: Uusien joukossa tarvii olla vaan pari agitaattoria ja turpamoottoria niin homma toimii. 4

5 Syynissä olevista fuksivuosikerroista teki omanlaisiaan hyvien, samanhenkisten tyyppien ajautuminen samaan paikkaan samaan aikaan, sattuma ja fuksien nopea tutustuminen toisiinsa. Aktiivisia porukoita hitsautui yhteen ja porukassa kytevä aktiivisuus sai helposti muutkin innostumaan. Tapahtumapaikkoina vuonna 2001 Viisi ja irc, vuonna 1998 Viisi oli alkusyksyn remontin takia kiinni. Olavi, 1998, apuisäntä, urheiluohjaaja, isäntä, hallituksen jäsen: Ehkä 1999 vallinnut kova asuntopula oli monelle se alkukipinä, mutta pitempään viroissa jatkaneet kyllä varmasti kiinnostuivat toiminnasta muutenkin Osakunnassa hyvä henki ja hauskaa toimintaa johon ei halunnut osallistua pelkkänä yleisönä. Valta ja vastuu pienessäkin piirissä kiinnosti. Isännyyden jälkeen olisi tullut varmaan vieroitusoireita ja muutoin aika nuorista koostunuttta hallitusta ei uskaltanut päästää hääräämään ihan omin päin. Tapio, 1998, apuisäntä, yhteiskuntasihteeri, ulkoasiainsihteeri, Ajk:n vpj ja pj: Talolla asuminen. Asukkaana olen ollut jatkuvasti lähellä osakuntaa ja usein vain ajautunut toimintaan ilman sen suurempaa suunnitelmallisuutta. Asumisajan jatkumisen turvaaminen. Kirjoittaja on fuksi 2002, jonka tarkoitus ei ole aliarvioida muita vuosikertoja 5

6 Teksti Tuomas Aivelo Piirros Tuuli Seppälä KOMMUNIKOIDAAN! Uskokaa pois suomenruotsi on söpöä Muutto uudelle paikkakunnalle on suuri tapahtuma. Yksi suurimmista muutoksista, jonka tulokas kohtaa, on uusi murre. Ympärillä liikkuvat ihmiset puhuvat omituisesti. Jotkut piirteet ärsyttävät ja toiset vaikuttavat huvittavilta. Stadin slangi on Helsinkiin muuttavien oma koettelemus. Nykyaikana slangi on pirstoutunut, eikä kunnon slangin osaajia enää liiemmin löydy. Erikoinen s-äänne ja intonaation nousu lauseen lopussa ovat eräitä helsinkiläispiirteitä. Toinen korvaan pistävä kielimaailman ilmiö on suomenruotsi. Suomenruotsi on se jättekiva kieli, joka kuulostaa suomelta, mutta onkin oikeasti enemmän ruotsia. Metrossa tai junassa kuultu suomenruotsi saattaa aluksi ärsyttää, mutta uskokaa pois suomenruotsi on söpöä. Iran, Irak... Taasko leivotaan? Det är bara voi voi. Opiskelijayhteisöön sulautuminenkin vaatii oma sanaston oppimista. Joka yliopistolla, tiedekunnalla, osastolla ja laitoksella on omaa erityissanastoaan, joka ei ulkopuoliselle avaudu. Tällainen puheenkäyttö on slangia, joka ei niinkään erottele ihmisiä maantieteellisesti, vaan sosiaalisesti. Satakuntalaisilla on stadin slangia vastaan oma suojalinnoituksensa. Satakuntalainen osakunta kokoaa yhteen satakuntalaisten ylioppilaiden lisäksi Satakunnan murremaailman. Helpottuneena tiedosta joku voisi luulla, että osakunnalla pääsee turvaan vanhaan tuttuun murreympäristöön. Mitä vielä! Satakuntaan mahtuu montaa murretta, niin osakuntaankin. Tuttua ja turvallista Porin murretta kuulee todella vähän. Suurin pelko on, että rauman kielen konditionaali-imperfekti tarttuu omaan puheeseen. Pienellä harjaannuksella oppii kuulemaan ihmisten kotiseudun kunnan tarkkuudella. Ehkäpä selvin murregradientti löytyy akselilta Pori-Rauma. Luvian ja Joorjoen oppii tunnistamaan melko helposti harmi vaan, että kuntien edustajia on SatOssa sangen vähän. Vuoden kokemuksen perusteella osaan sijoittaa myös melko hyvin kohdalleen Kankaanpään seudun pohjalaisvaikutteisen ääntelyn, itäsatakuntalaisen hämehtävän puheen ja Kaakkois-Satakunnan melko tunnusomaisettoman murteen. Kokemäestä ei voi erehtyä mitenkään. SatOlla syntyy myös ikiomaa slangia. Tiiviissä yhteisössä syntyy nopeasti omia sanontoja, joilla voi olla monivivahteiset merkitykset. Sanontoja voi kehittyä melkein mistä tahansa: tv-sarjoista, piirretyistä, aamuyön tunneilla heitetystä kuolemattomasta Yleensä merkitykset muokkautuvat käytössä. Ikivanha sanonta saattaa muuttaa merkitystään vuosien saatossa montakin kertaa. Satoslangi on tavallaan demokraattinen ilmiö. Sen muokkautumiseen ja käyttöön voi jokainen vaikuttaa omassa puheessaan. Slangin ymmärtämiseen menee jokaiselta tulokkaalta oma aikansa. Pian kuitenkin uusi satolainen on oppinut vihaamaan leipomista ja sujuvasti hokee Iran, Irak. 6

7 KUI MÄÄ EN NY TAJUU? Muutettuamme 1. syyskuuta 2004 Satakuntalaisen Osakunnan osakuntatalon hoiviin, olemme saaneet huomata, että maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä fuksia Teksti Riikka Kinnunen ja Iida Hautala Kuva Jani Kajala Missä on SatO? Mitä ovat dekaani ja amanuenssi? Mikä on bewa? Miten pääsee Kumpulaan? Miten kursseille ilmottaudutaan? Mikseivät Bulevardi ja Aleksanterinkatu kohtaa? Kui hissi ei tule? K- Market vai Alepa? Kui Viisin ovi ei aukea? Miten pyykinpesukone ja kuivausrumpu toimii? Kui antennipistoke on oven yläpuolella katonrajassa? Miten tehdään ruokaa? Mitä jos maksan vuokran väärälle tilille? Eikö kutoskongilaisia pelota asua intiaanien hautausmaan päällä? Kui Satakuntalaisten laulu menee? Missä on lähin ratikkapysäkki? Miksen pääse koneellani nettiin? Kui asumislisäpäätöksessä kestää niin kauan? Miksi minun pitäisi tietää, mikä minusta tulee isona? Kui pitää juhlia niin paljon? Kui mää valitsen UniCafessa aina väärää ruokaa? Kui luennot alkaa niin aikaisin? Miksi en lue ajoissa tenttiin? Kui kukaan ei halua juhlamestariksi? Miksi olen aina myöhässä? Miksi opintotuki loppuu kesken kuukauden? Miksen mene ajoissa nukkumaan? Kui C6:n avaimenperä on niin hemmetin iso? Mitä eroa on SatO:lla ja SATO:lla? Mikä on civis? Miksi H&M:n julisteet ovat vallanneet rautatieaseman? Milloin Kampin monttu valmistuu? Miksi Carcassonne on niin vaikea peli? Miksen saanut yliopiston avajaisissa viiniä? Miksi Porthania meni remonttiin juuri kun opin, missä se on? Mikä on kombinatorinen allofoni? Miksi luennoitsijoista ei saa selvää? Kui Porin murre tarttuu niin äkkiä? Kui kaikki vaan muistelee menneitä? Miksi Tuomas ja Riikka tekee joka sunnuntai omenapiirakkaa? Kui mää ikinä voin oppia kaikki snapsilaulut? Miksi huoneiden seiniin ei saa naulata nauloja? Kui täällä on niin paljon raumalaisia? Miksi palokunta tulee niin helposti paikalle? Täytyykö jo tietää gradun aihe? Kuinka monta teekkaria täällä oikein yhteensä on? Miksi kaikki on kalliimpaa Helsingissä? Missä on Äetsä? Kui Porin huoneen taulussa on perspektiivivirheitä? Kui Vantaata ei löydy Satakunnan kartasta? Kuinka pitkään voi elää pelkillä nuudeleilla? Miksi metro menee aina nenän edestä? Kui osakunnan kokouksissa pitäisi käyttäytyä? Miksi Kampin metroaseman liukuportaat ovat pelottavan pitkät? Mikä on Oki? Mikä on Sitsit? Mikä on Sillis? Mikä on Ekskursio? Kui Viisi taipuu niin hassusti? Pitääkö oman huoneen ovi aina lukita kun lähtee pois? Mitä SORI tekee? Kuinka monta ihmistä mahtuu nukkumaan C6:een? Onko Mount Everestissä hyvää ruokaa? Miksi luennoilla aina nukuttaa? Kui ihmiset roikkuu aina IRCissä? Miksi jääkaappi murisee öisin? Kui ihmeessä kaikki voi olla aina niin ystävällisiä ja mukavia? Näit täytyy ny vähä fundeerat Mut se me onneks jo tiedetä, et Satol o oikke hyvä ja turvallist asusta! 7

8 Teksti ja kuvat Tiina Taivainen OSAKUNNAN IKILIIKKUJA Hannu Puhakka saa urheilusta tarmoa vilkkaaseen elämäänsä. Hän on onnistunut tartuttamaan intoaan myös SatO:n löhöilijöihin. Osakunnan miesten urheiluohjaaja, Hannu Puhakka, myöntää olevansa urheiluhullu. Joka päivä yritän harrastaa jotain liikuntaa, hän täsmentää. Mustan vyön karateka harjoittelee lähes joka päivä. Lisäksi hän herää tekemään palauttavia aamuharjoituksia kahdesta kolmeen kertaa viikossa. Seitsemään päivään mahtuu yksi lepopäivä, joka täyttyy muulla ohjelmalla. Treenaaminen ei tämän urheilijan kohdalla ole vain yksipuolista potkimista. Harjoitusohjelmaan mahtuu karaten harjoittelun lisäksi voimaa kasvattavia punttiharjoitteita, kehon kimmoisuutta lisääviä loikkia sekä lenkkejä. Kalenteri täyttyy karatesta, koulusta ja kavereista Karaten tämän vuoden Suomen mestarin elämä ei tiukasta harjoitusohjelmasta huolimatta ole pelkkää karatea. Päinvastoin. Hän aloitti syksyllä jo toisen tutkintonsa Helsingin kauppakorkeakoulussa. Tavoitteena on tahkota 30 opintoviikkoa ensimmäisen syksyn aikana ja valmistua kolmessa neljässä vuodessa. Ensimmäistä tutkintoaan Teknillisessä korkeakoulussa hän ei myöskään aio unohtaa, vaan pyrkii suorittamaan sen loppuun myöhemmin. Tämäkään ei vielä täytä ikiliikkujan kalenteria. Aikaa jää myös sosiaaliseen elämään ja muihin harrastuksiin. Aktiivinen osakuntalainen on tosin ovelasti valinnut virkansa palvelemaan tärkeää osaa elämästään. Välillä hän si- HUS, LIIKKUMAAN! Hannu jatkaa hyvää työtään osakunnan kunnon kohottamiseksi ja esittelee Karhunkierroksen lukijoille harjoitusohjelman, jonka toteuttaminen ei vaadi suuria ponnisteluja. Lauantaina ja sunnuntaina voi marssia C6:seen ja torstaisin osallistua yhteiselle lenkille. Osakunnan liikuntatarjonnan lisäksi yliopistoliikunnasta voi valita mieleisensä lajin täydentämään ohjelmaa. HARJOITUSOHJELMA - MA - - TI pumppi tai puntti - KE - - TO lenkki - PE pumppi tai puntti - LA venyttely - SU kuntopiiri Yhteislähtö lenkille Viisistä torstaisin klo Venyttelysessiot C6:ssa lauantaisin klo Kuntopiiri C6:ssa sunnuntaisin klo

9 Himourheilija ei tuomitse osakuntaa fyysisesti huonokuntoiseksi sällyttää osakunnan liikuntatarjonnan omaan harjoitusohjelmaansa. Urheiluhulluus tarttuu Liikkumisesta saa niin paljon jaksamista muuhun elämään, tiivistää Hannu salaisuutensa. Ehkä juuri tällä asenteella mies on saanut innostettua myös joukon osakuntalaisia kohottamaan kuntoaan. Hänet tunnetaan urheiluohjaajana, joka hakee isosta mahasta valittavat jopa kotiovelta kuntopiiriin. Eikä hän anna armoa. Jokaisen urheilijan tavoin tämäkin karateka tarvitsee myös aikaa rentoutumiselle. Treenaaminen toimii rentoutumisena muusta stressistä, mutta penkkiurheilijoille tutumpaa rentoutumistapaa, sohvan pohjalla löhöilyä harjoittaa myös Hannu. Lisäksi hän tunnustaa sulkevansa joskus puhelimensa, jotta saisi hetken rauhoittua aivan itsekseen. Himourheilija ei tuomitse osakuntaa fyysisesti huonokuntoiseksi, mutta yksipuolisesti harjoittelevaksi kylläkin. Pelkkää penkkiä ja lenkkiä, hän toteaa. kuolemattomat Tällä palstalla esitellään osakunnassa viime aikoina lentäneitä viisauksia Hyvä vittuilu on parempi kuin huono pano. Timo Leikola Eilen, tänään, Iran. Jari Mäntylä väheksyy suomen kielen imperfektin ja preesensin välistä merkityseroa Tällä pääsee varmasti kuolemattomiin: pussikalja on elämän suola. Auli Karra Pori Jazzeilla Jos mää olisin tällä kokemuksella sinkku. Fil. yo. Jussi Klemola Turun kaupungista Puhun vain lyhyesti. Ilkka Hannula syyskuun varsinaisessa kokouksessa Ootteks te jotain metroseksuaaleja? Karhunkierroksen päätoimittaja käyttää puheoikeuttaan hallituksen kokouksessa, kun pojat juovat kahvin kanssa lasin vettä Donitsi on päätön patonki. Mikko Mäkipää Se vihaa sua. Se on biomekaaninen saatana. Tuomas Aivelo tietokoneista Peruskoulussa sanottiin, et jos et saa hyviä arvosanoja, et pääse lukioon. Lukiossa sanottiin, et pitää saada hyviä arvosanoja et pääsee yliopistoon. Yliopistossa sanotaan et pitää saada hyviä arvosanoja et pääsee töihin. Nyt mää en enää tota kusetusta usko. Mikko Järvinen 9

10 Varsinaisen kokouksen satoa Tuomas Korkeamäki SATAKUNTALAINEN EHTOO osakunnan juhlien jaloviina Fuksiehtoon ja virkailijanvaihtokaronkan kaltaisten intiimien illanistujaisten ohella osakuntamme juhlakalenteriin kuuluu kolme suurta akateemista pöytäjuhlaa: Satakuntalainen ehtoo, itsenäisyyspäivän juhla sekä vuosijuhla. Syksyn pääjuhla on Satakuntalainen ehtoo. Osakuntalaiseen perinteeseen kuuluu maakuntajuhlien viettäminen. Muun muassa Wiipurin pamauksen ja Hämäläisten pitojen ohella Satakuntalainen ehtoo on maakuntajuhla, jossa kotimaakunta tuodaan hetkeksi keskelle Helsinkiä. Maakuntaa Satakuntalaisessa ehtoossa edustaa vuosittain vaihtuva kuntavieras, joka tänä vuonna on Kankaanpään kaupunki. Osakuntamme juhlakalenterin tapahtumista Satakuntalainen ehtoo on tämän kirjoittajan suosikkijuhla. Ehtoossa maakuntahenki yhdistyy arvokkaalla tavalla akateemiseen illanviettoon Satakuntatalon tunnelmallisessa juhlahuoneistossa. Illan menu rakentuu satakuntalaisen pitopöydän ympärille. Jos eivät graavilohi, laatikot, piimäjuusto ja lihapullat vie kieltä mukanaan, niin sen tekee huurteinen Koskenkorva. Jollei eukkosi kiellä sua juomasta Ehtoossa on vuosien mittaan nähty kuntavieraiden mahtavia kulttuuritervehdyksiä. Minun aikanani esitykset ovat olleet poikkeuksetta unohtumattomia. Talon juhlahuoneiston lauteilla on kuultu räiskyvää laulua ja seurattu tanssinäytelmämaratonia. Ikimuistoisia elämyksiä ovat tarjoilleet myös osakunnan kuoro sekä jokilaakson rap-artistit. Satakuntalainen ehtoo on arvokas akateeminen pöytäjuhla, mutta samalla se säilyttää pienten illanistujaisten intiimin tunnelman mitä loistavin tilaisuus fuksille aloittaa kymmenen vuoden juhlakierre. Ehtoo on osakunnan juhlien jaloviina, ei liian hieno ja muodollinen mutta varmasti lämmin ja sykähdyttävä. Satakuntalaista ehtoota vietetään 30. lokakuuta. Ilmoittaudu verkko-osoitteessa juhlavuottaan viettävän osakunnan syksyn pääjuhlaan! Liput fuksi 19 e, civis 22 e, seniori 27 e. Viimeinen ilmoittautumispäivä on Uusia virkailijoita ja hallituksen jäsen Syyskuun varsinainen kokous valitsi loppuvuoden ajaksi kappalaiseksi Sinikka Tuorin, yhteiskuntasihteeriksi Mari Männistön ja hallituksen jäseneksi koska muitakaan ei ollut ehdokkaina Linda Salmisen. Juhlamestarin virka jäi yhä vapaaksi. Osakunta lähettää kortteja Osakunta päätti lähettää nimissään HYY:n painattamia kortteja kantaalueensa kansanedustajille. Korteissa otetaan sarkastisesti kantaa ehdotettua yliopistolain uudistusta vastaan ja akateemisen vapauden säilyttämisen puolesta. Uusi kerho Satakuntalaisen Osakunnan yhteyteen perustettiin uusi kerho, Akateeminen isäntäseura. Kerhon tarkoituksena on pitää yhteyttä osakunnan vanhojen isäntien välillä. Seuran jäseniksi voivat hakea kaikki osakunnan vanhat isännät. Työryhmä pohtimaan paluumuuttopalkintoa Osakunnan inspehtori, kuraattori, yhteiskuntasihteeri ja tiedotussihteeri muodostavat työryhmän, joka antaa lokakuun varsinaiselle kokoukselle ehdotuksen paluumuuttopalkinnon saajasta. Syksyn varsinaisten kokousten ajankohdat Keskiviikkoisin kello Osakuntahuoneisto Viisissä , ja Tuomas Aivelo 10

11 TIEDE TIETEEN TULOKSET KUULUVAT KAIKILLE Teksti Johanna Hannula SatO:n entinen kulttuurisihteeri Katriina Ranne sijoittui hienosti toiseksi Tiede-lehden järjestämässä kirjoituskilpailussa. Muut palkitut olivat kokeneita tutkijoita ja toimittajia. Osallistujia oli lähes kolmesataa, mikä raadin mukaan on paljon tiedekirjoituskilpailussa. Voitostaan Katriina kuittasi 2000 euroa ja arvokkaita yhteyksiä tiedemaailmaan. Karhunkierros tavoitti Katriinan Lontoosta, jossa tuleva tutkija aikoo kerätä materiaalia swahilinkielisestä runoudesta graduaan varten. London Universityn School of Oriental and African Studies on alan parhaita yliopistoja. Miten ja miksi päätit osallistua kilpailuun? Oliko helppoa luottaa itseensä asiantuntijana? Näin ilmoituksen Yliopisto-lehdessä ja parin päivän päästä Tiede-lehdessä. Olin juuri kirjoittanut Nuoreen voimaan pidemmän jutun samasta aiheesta ja saanut siitä hyvin positiivista palautetta päätoimittajalta, joten ajattelin, että aihe voisi kiinnostaa muitakin. Ilmoituksessa ollut maininta kirjoituskilpailu journalisteille ja tieteen asiantuntijoille kyllä hiukan arvelutti, koska en pidä itseäni vielä kumpanakaan. Sotahistoria ei myöskään ole minulle tutuinta aluetta Afrikan-tutkimuksesta, vaan olen erikoistunut afrikkalaiseen kirjallisuuteen. Miksi sotahistoria kiinnostaa naista ja humanistia? Oliko aihe vaikea? Osallistuin viime kevätlukukaudella äärimmäisen mielenkiintoiselle kurssille, joka käsitteli Afrikan sotahistoriaa. Loistava luennoitsija Risto Marjomaa sai tapahtumat elämään ja sytytti innostuksen lukea lisää. Sotahistoriaan perehtyminen avasi uudenlaisen näkökulman Afrikan historiaan. Naisena ja humanistina pelkäsin hiukan, että jutustani paistaa jotenkin läpi se, etten ole käynyt armeijaa. Siksi tarkistinkin käyttämieni termien sopivuuden huolellisesti ja pyysin Marjomaata lukemaan juttuni läpi. Miksi lähdit opiskelemaan Afrikan-tutkimusta? Lukion jälkeen halusin oppia jostain sellaisesta, mistä en tiennyt mitään. Afrikkaa ei peruskoulussa eikä lukiossa juuri käsitellä, katastrofien ja kurjuuden mainitsemisen lisäksi. Yksi vaikute oli myös Helsingin Sanomista lukemani haastattelu ruotsalaisesta kirjailijasta Henning Mankellista, joka puoliksi asuu Afrikassa. Hän kertoi, että tutustumalla Afrikkaan hän on alkanut ymmärtää omaa kulttuuriaan ja yhteiskuntaansakin paremmin. Minua kiinnosti erityisesti afrikkalainen ajattelu, joten päätin keskittyä afrikkalaiseen kirjallisuuteen ja filosofiaan. Mielipiteesi tieteen popularisoinnista Mielestäni on todella tärkeää osata kertoa muiden alojen ammattilaisille ja vaikkapa lapsille siitä, mitä tutkii. En haluaisi olla norsunluutorniin linnoittautunut tutkija, joka ei osaa puhua kuin omaa jargoniaan, jota ymmärtää ehkä viisi muuta tutkijaa jossain toisessa yliopistossa yhteiskunnan tuella ylläpidetyn tieteen tulokset kuuluvat kaikille. Popularisoitujen juttujen kirjoittaminen ei kerro syvällisen tieteellisyyden puutteesta, vaan kohderyhmien eron ymmärtämisestä ja kyvystä muunnella kieltään ja esitystapaansa. Katriinan kirjoitus Afrikan sotilaan pitkä marssi julkaistiin Tiede-lehden numerossa 6/

12 TIEDE Teksti Maria Virtanen Kuvat Jani Kajala MIKÄ IHMEEN KEUHKOTAUTI? Keuhkotauti eli tuberkuloosi iski rikkaisiin ja köyhiin, mutta erityisen suurta kuolevaisuus oli Satakunnassa. Satakuntalaiset ylioppilaat osallistuivat ansiokkaasti keuhkotaudin vas astus tustamis amistyöhön. Inspitär Maila Talvion johdolla he keräsivät rahaa ja perustiv tivat t tuotoilla toilla keuhkotautiparantolan Harjavaltaan vuonna Satalinnan sairaala pysyi Satakuntalaisen Osakunnan omistuksessa vuoteen Myös Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö perustettiin torjumaan tuberkuloosia. Vaikka sair airaus on enää vain painauma suomalaisen ylioppilaan pakarassa, siihen kuolee maailmalla kolme miljoonaa ihmistä vuosittain. Etiologia ja taudinkuva Tuberkuloosi on Mycobacterium tuberculosis basillin aiheuttama infektiotauti. Tuberkuloosibasillit ovat n. 5 mm pitkiä sauvabakteereita, jotka pystyvät elämään ainoastaan aerobisissa olosuhteissa. Basillit ovat hyvin elinkykyisiä, ne kestävät mm. kylmyyttä, kuivuutta, happoja ja emäksiä. Tuberkuloosibasillit pystytään osoittamaan esim. yskösnäytteestä värjäyksen tai viljelyn avulla. Tuberkuloosi tarttuu suoraan ihmisestä toiseen. Tartuttavia ovat käytännössä vain sellaiset henkilöt, joiden ysköksestä löytyy värjäystutkimuksessa tuberkuloosibasilleja. Sairaan henkilön puhuessa, yskiessä tai aivastaessa basillit siirtyvät aerosolina lähellä olevien keuhkorakkuloihin. Tuberkuloosi on melko tarttuva tauti, mutta yleensä tartunnan saaminen vaatii pitkäaikaisempaa kontaktia tartuntalähteen kanssa (esim. perheenjäsenet). Ohessa on tuberkuloosin tartuntakaavio, josta käy ilmi, että vain noin 10 % tartunnan saaneista sairastuu elämänsä aikana. puolille elimistöä veriteitse ja aiheuttaa tautipesäkkeitä lähes mihin tahansa elimeen. Yleisimpiä keuhkokudoksen ulkopuolisia esiintymispaikkoja ovat imusolmukkeet, muut hengityselimet, luut ja nivelet sekä virtsa- ja sukuelimet. Keuhkojen ulkopuolisen tuberkuloosin diagnosointi saattaa olla hankalaa. Monesti taudin syyksi epäillään syöpää tai muuta tulehdusta ja tuberkuloosi saattaa paljastua vasta kudosnäytteen avulla tai patologin pöydällä. Keuhkotuberkuloosin oireita ovat yskä (joskus verinen), rintakivut, hengenahdistus sekä yleistilan huononeminen (laihtuminen, väsymys jne.) Yskä ja hengenahdistus voivat johtua lähes mistä tahansa vaikkapa syövästä tai korvakäytävään eksyneestä koirankarvasta. Tuberkuloosikin on kuitenkin hyvä pitää mielessä yskän syytä etsittäessä. Yskösten basillivärjäys on nopea tapa tuberku- Tuberkuloosibasillit muodostavat kudoksessa pesäkkeitä ja aiheuttavat ympärilleen tulehduksen, jota kutsutaan granuloomaksi. Aina tauti ei puhkea heti, vaan basillit voivat jäädä piileksimään elimistöön ja aiheuttaa oireisen taudin vasta vuosikymmenien kuluttua. Tuberkuloosia kutsuttiin aiemmin keuhkotaudiksi, ja keuhkoihin se pääasiassa iskeekin (n. 65 %:ssa tapauksista). Keuhkoista tuberkuloosibasillit voivat kuitenkin levitä eri 12

13 loosin osoittamiseksi. Myös keuhkojen röntgenkuvaus on rutiinitutkimus. Tuberkuloosi iskee usein keuhkojen ylälohkoihin, jolloin röntgenkuvissa näkyy tiiviitä varjostumia keuhkojen yläosissa. Historiaa Keuhkotaudin historia ulottuu kauas menneisyyteen. Taudin aiheuttaja oli pitkään hämärän peitossa ja se tuntui iskevän paitsi köyhiin, myös hyväosaisiin, eikä parannuskeinoja juuri ollut. Saksalainen tiedemies Robert Koch esitteli Berliinissä 1882 tutkimustuloksensa, joiden mukaan keuhkotaudin aiheuttaa aiemmin tuntematon basilli. Löydöstä pidetään yhtenä merkittävimmistä saavutuksista lääketieteen historiassa. Taudin aiheuttajan löydyttyä paneuduttiin innolla hoito- ja ehkäisykeinojen tutkimiseen. Jo pitkään oli tiedetty, että raitis ilma, liikunta ja hyvä ravitsemus olivat tärkeitä tuberkuloosipotilaiden hoidossa luvun alussa alkoi laajamittainen parantolaverkoston rakentaminen. Parantoloissa potilaita hoidettiin edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti. Niin sanotuissa hallimakuutuksissa potilaat makasivat useamman tunnin päivässä suurissa halleissa tai parvekkeilla nauttien raittiista ilmasta ja levosta. Myös hygieniaan kiinnitettiin huomiota ja uusia hoitomuotoja kokeiltiin. Potilaiden yleistilan kohentamisen lisäksi tuberkuloosia hoidettiin myös kirurgian avulla. Typetys eli ilmarinta oli tyypillinen hoitomuoto. Siinä kyljeen tehdyn ihoviillon kautta asetettiin keuhkopussinonteloon letku, josta johdettiin ilmaa keuhkopussiin. Tällöin keuhko painui kasaan, eikä ilmastoitunut kunnolla. Tämä tietysti vaikeutti suuresti potilaan hengittämistä, mutta vei myös kasvuolosuhteet basilleilta, jotka eivät pystyneet elämään kasaan painuneen keuhkon vähähappisissa oloissa. Välillä keuhkopussissa olevia kiinnikkeitä jouduttiin polttamaan irti. Tämä lisäsi operaation tuskallisuutta, sillä kaikki leikkaukset tehtiin aina 1950-luvulle saakka paikallispuudutuksessa. Ilmarintaleikkauksen lisäksi tehtiin myös ns. torakoplastioita eli rintakehänmuovausleikkauksia, joissa poistettiin pätkä useammasta kylkiluusta. Tällä saatiin sairas keuhko lopullisesti toimintakyvyttömäksi, mutta usein myös potilas invalidisoitui vaikeasti. Antibioottien riemuvoitto Tuberkuloosin lääkehoidon keksiminen 1950-luvulla taittoi kaulan pelätyltä keuhkotaudilta. Tuberkuloosia hoidetaan nykyään erityisillä tuberkuloosiantibiooteilla. Hoidon perusperiaatteita ovat usean lääkkeen yhdistelmät ja useita kuukausia jatkuva hoito. Peruslääkkeitä on viisi, joista tehokkaimpia ovat isoniatsidi ja rifampisiini. Näiden kahden lääkkeen yhdistelmään lisätään pyratsiiniamidi, etambutoli tai streptomysiini. Joskus joudutaan käyttämään jopa kaikkia viittä lääkettä. Yhdistelmähoidon tarkoituksena on tuhota hoidon alkamishetkellä aktiiviset basillit, steriloida kudos siellä mahdollisesti piilevien inaktiivisten basillien varalta sekä estää lääkeresistenssin kehittyminen. Hoito kestää yleensä puoli vuotta, joskus jopa vuoden. Viiden pillerin nauttiminen kerran päivässä säännöllisesti puolen vuoden ajan ja mahdollisten sivuvaikutusten kestäminen vaatii potilaalta suurta hoitomyöntyvyyttä. Tartuttavien potilaiden lääkehoito voidaan tarvittaessa toteuttaa pakkohoitona taudin vaarallisuuden takia. Laitapuolen kulkijoita joudutaankin joskus hakemaan poliisin avustuksella terveysasemalle nauttimaan lääkkeensä. Monen suomalaisen pakaran sivulta löytyy pieni arpi. Se on muisto elämän ensimmäisen viikon aikana saadusta BCG-rokotuksesta (Bacillus Calmette-Guerin). BCG-rokote on maailman vanhin edelleen käytössä 13

14 oleva rokote ja sen on saanut yli 3 miljardia ihmistä. Suomessa BCG-rokotukset aloitettiin vähitellen vuodesta 1941 alkaen. Tutkimuksissa rokotteen suoja on vaihdellut 80 %:sta jopa nollaan. BCG-rokote on kuitenkin hyvä suoja pikkulapsille tuberkuloosin vaikeita muotoja kuten aivokalvontulehdusta ja miliaarituberkuloosia vastaan. Siksi BCG-rokotukset kuuluvat Suomessa edelleen rokotusohjelmaan. Toisin on esim. Ruotsissa, jossa rokotukset on lopetettu sekä Pohjois-Amerikassa, jossa rokotusta ei ole käytetty juuri lainkaan. Tulevaisuudennäkymiä Länsimaissa tuberkuloosi on nykyään harvinainen sairaus. Siitä huolimatta siihen kuolee maailmassa vuosittain noin kolme miljoonaa ihmistä. Tehokkaan lääkehoidon ulottaminen myös kehitysmaiden väestön saataville on tuberkuloosin osalta tulevaisuuden terveydenhuollon haaste. Taudin harvinaisuudesta huolimatta Länsimaatkaan eivät ole turvassa. Lääkeresistentit basillikannat ovat lisääntyneet viime vuosina erityisesti Venäjällä ja muualla Itä- Euroopassa. Jopa multiresistenttejä kantoja, joihin mikään käytössä olevista viidestä tuberkuloosilääkkeestä ei tehoa, on löydetty. Siksi pitkäkestoinen yhdistelmähoito on ensiarvoisen tärkeää tuberkuloosin hoidossa. Satalinnan sairaala, kuten muutkin keuhkotautiparantolat, menetti alkuperäisen merkityksensä tuberkuloosin taltuttamisen myötä. Parantola toimii nykyään lähinnä kuntoutuslaitoksena. Keuhkotauti ei enää uhkaa nuoria satakuntalaisylioppilaita. On uusien haasteiden aika. Kirjoittaja on lääketieteen kandidaatti Lähteet: Keuhkosairaudet. Toim. Vuokko Kinnula ym. Duodecim Törrönen, Sirkka: Tuberkuloosipiirien liitto Salo Härö, Sakari A.: Vuosisata tuberkuloosityötä Suomessa. F. G. Lönnberg Parantolaelämää. Toim. Aili Nenola. Keuhkovammaliitto

15 Teksti Tiina Taivainen Kuvat Maria Virtanen SEITSEMÄN SATOLAISTA YÖJUOKSULLA JÄMI-JUKOLASSA Kello oli puoli viisi aamulla. Olin osuuteni alkupuolella, ja askel kulki kevyesti. Juoksin täysin yksin laajan hakkuuaukean yli. Aurinko oli juuri tullut esiin ja käki kukkui. Luonnon kauneuden kokeminen ja omien voimieni tunteminen yhdistyivät sillä hetkellä uskomattoman hienoksi tunteeksi. Tapio Kytö ehti ihailla luonnon ihmeitä suunnistaessaan SatO:n Jukolan viestijoukkueessa kesäkuussa. Pohjoismaiden suurin suunnistusviestikilpailu järjestettiin tänä vuonna Jämillä, Pohjois-Satakunnassa SatO:lta lähti joukkue vuosittaiseen Jukolan viestiin ensimmäistä kertaa. Kolmesti naisten Venlojen viestissä suunnistanut Maria Virtanen innosti mukaansa kuusi satolaista. Joukkoon mahtui niin konkareita, kuin lajiin vain koulun liikuntatunneilla tutustuneita. Jo 56. kertaa järjestetty viesti lähti käyntiin lauantai-iltana yhdeltätoista. Satolaiset suunnistajat juoksivat 7-15 kilometrin mittaiset osiot tunnista vajaaseen kolmeen tuntiin. Joukkueen ankkuri, Pekka Ylitalo, ylitti maaliviivan sunnuntaina puoli kahden aikaan iltapäivällä. Ja maalissa maistui mustikkakeitto. Juoksin koko 8,5 kilometriä kamalan nälkäisenä! muistelee Maria. SatO:n joukkue sijoittui osakuntien välisessä kamppailussa hitaiden hämäläisten jälkeen toiseksi. Kolmas taistoon lähtenyt osakuntajoukkue, SavO, hylättiin. Joukkue hylätään, jos yksikin rasti jää löytämättä. Koko kilpailussa satolaiset saavuttivat sijan 1 115, kun hyväksyttyjä suorituksia oli Metsään lähti kaiken kaikkiaan joukkuetta. Suunnistus on sopiva urheilulaji niille, jotka helposti kyllästyvät pelkkään juoksemiseen. Siinä joutuu käyttämään myös aivonystyröitään, hyvä kunto ei ainoastaan riitä. Inhoan lenkkeilyä, mutta rastien perässä juokseminen on aivan eri tavalla motivoivaa, tiivistää Tapio. Luonnossa olo, etsimisen tuska ja löytämisen ilo houkuttelevat satolaiset suunnistajat metsään. Satakuntalaisen Osakunnan joukkueessa kilpailivat juoksujärjestyksessä Johannes Tiusanen, Mikko Mäkipää, Tapio Kytö, Maria Virtanen, Timo Leikola, Riku Jaakonsaari ja Pekka Ylitalo. 15

16 Teksti Jaakko Viitala SATAKUNNAN GALLIA Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Lavia ja Siikainen muodostavat pohjoisen seutukunnan, joka puolustaa omaansa viimeiseen tippaan. Istun Viisissä ja katson Satakunnan karttaa. Huokaan syvään. Kuinka yksinäistä tässä osakunnassa onkaan olla pohjoissatakuntalainen. Pohjoissatakuntalaisista sanotaan, että heissä yhdistyy satakuntalaisten, hämäläisten ja eteläpohjalaisten parhaat puolet. Pohjois-Satakunta on - pienine kaupunkeineen - maaseutua parhaimmillaan. Kylätoimikunnat ovat voimissaan; lähes joka kylässä pyörii joku EU-rahoitteinen kehittämishanke. Alkiolainen Nuorisoseura-aate kukoistaa, kansalaisopistot järjestävät kursseja niin paljon kuin rahat antavat myöten. Kaikessa vaatimattomuudessaan Pohjois-Satakunnassa on kaikkea, ja erityisesti Karviassa, vielä enemmän! Pohjois-Satakunnassa kristallisoituu sanonta: Voimaa on kun pienes kyläs! Pienistä kylistä ja voimasta puheenollen, en voi vastustaa kiusausta: Galliassa nimittäin sijaitsee pieni kylä, jossa asustaa kovasti pohjoissatakuntalaisia muistuttava villi kansa, joka puolustaa omaansa henkeen ja viimeiseen taikajuoman tippaan. Pohjoissatakuntalaisten taikajuoma on tietysti sahti! Tekijöitä on paljon, jopa suomenmestaruustasolla menestyneitä. Pohjoissatakuntalaisten sahti on ainut ja oikea rukiineen, kaikkineen. Ja taito kulkee isältä pojalle: itse olen useaan otteeseen ollut mukana kolmen sukupolven voimin kastamassa ja keittämässä maltaita. Eikä pohjoissatakuntalaisten taidot suinkaan rajoitu mallaspirtelöön Pohjoissatakuntalaisilla on myötäsyntyisesti mielenkiintoinen suhde lakiin: pohjoissatakuntalaisille laki on käyttöä varten silloin kun se sopii. Kun paikalliselle poliisille oli ilmoitettu humalaisesta, alaikäisestä autoilijasta, oli poliisi todennut, että jos sitä jokaisen humalassa autoilevan alaikäisen perään lähtisi, sitä saisi tehdä työkseen. Pohjoissatakuntalaisen korkatessa taikajuomakanisterinsa, syntyy siitä gallialaiseen tapaan helposti tappelu. Mistä muuten erottaa pohjoissatakuntalaiset häät ja hautajaiset? Hautajaisissa on yksi sahtipöhönäänen vähemmän. Etelä-Pohjanmaalla tilanne oli toistasataa vuotta sitten vielä päinvastoin. Karvialainen oltermanni ja hääpelimanni, Eino Saari, onkin luonnehtinut pohjoissatakuntalaisia ihailtavan säästeliäiksi puukonkäyttäjiksi. Katson karttaa ja hymyilen. Helsingissä parasta on pohjoiseen lähtevä juna. POHJOIS-SATAKUNTA NUMEROIN - asukkaita yli 65-vuotiaita 20 % - maapinta-alaa 2656,55 km² - 9,6 asukasta / km² - maa- ja metsätalous 15,5 % työpaikoista, palvelut 55 % - työllisyysaste 83,2 % - tutkijakoulutus kuudella henkilöllä Lähde: 16

17 Taiteilijan sanat SUURELLE YLEISÖLLE Teksti Johanna Hannula Kuvat Kankaanpään opisto Museoissa oli tosin vuosikymmeniä ollut töitäni, mutta museo on sittenkin vain museo; puisto on toista. Suuri yleisö ei yleensä käy museoissa eikä tiedä paljoakaan, mitä niiden seinien sisällä on. Ulkosalle pystytetty patsas sen sijaan tulee kaikkien omaisuudeksi, yksinkertaisinkin ihminen saa siitä oman käsityksensä ja näkee siinä ehkä oman temperamenttinsa kuvastimen. Näillä sanoilla kuvanveistäjä, vapaaherra Emil Cedercreutz kuvaa muistelmateoksessaan Yksinäisyyttä ja ihmisvilinää ensimmäisen patsaansa pystyttämistä Poriin. Ainakin vuosisadan alussa patsaan pystyttäminen yksittäiselle taiteilijalle oli vaikeaa ja Cedercreutz näki siinä koko ammattikuntansa tragiikan. Taiteilija lahjoitti itse Cygnaeuksen koulun edustalla sijaitsevan Äestäjä-patsaan ja pronssiin valamisen kustannuksiin osallistuivat satakuntalaiset taiteen ystävät. Osakunnan naisylioppilaat toimivat patsasprojektin johdossa. Nyt, yli 80 vuotta Äestäjän jälkeen Emil Cedercreutzin säätiö toteuttaa perustajansa antamaa tehtävää ja pystyttää taiteilijan patsaita Suomen kaupunkeihin. Ensi kertaa mallina Tänä vuonna säätiö on lahjoittanut patsaat Köyliöön ja Kankaanpäähän. Ystävykset-patsas paljastettiin torpparivapautuksen 80-vuotisjuhlassa. Cedercreutzin lapsuudenkotia, Köyliön Vanhakartanoa, viljeli aikoinaan seitsemänsataa torpparia. Saman kartanon kirkko pakkolunasti talonpoika Lallilta piispa Henrikin surman jälkeen, kunnes se siirtyi valtiolle Kustaa Vaasan aikana ja edelleen Cedercreutzin suvulle. Kankaanpäässä puolestaan paljastettiin Premièr pose Ensi kertaa mallina joka sai pronssiasun sadan vuoden odotuksen jälkeen. Paljastuspuheen pitänyt säätiön kunniapuheenjohtaja Unto Salo kuvasi patsasta miehen silmin ihanaksi nuoreksi naiseksi. Samanlaisena Cedercreutz itse mallinsa näki ja veisti jalustaan Théopile Gautierin säkeet, joissa naista kuvataan kuin antiikin veistosta, jumalatarta. Salo kutsui Kankaanpäätä taiteen kaupungiksi, jonka veistoksille Cedercreutzin patsas antaa nyt ajallista syvyyttä. Patsas on sijoitettu Kankaan- Ensi kertaa mallina -patsaan jalustaan on kaiverrettu Gautierin säkeet: Sitten, taiteilijan innostuksellaan / Paksun sametin pudottaen / Batistin pilveen / Hän hahmotteli ylpeitä ääriviivojaan. / Olkapäältä lanteelle luiskahtaen / Huolettomasti poimuttunut paita / Niin kuin valkoinen kyyhkynen / Laskeutui hänen valkoisille jaloilleen. (Unto Salon vapaa suomennos) 17

18 pään opiston puistoon saman opiston, jonka Satakuntalainen Osakunta ideoi ja sai perustetuksi vuosisadan alussa. Samoihin aikoihin Cedercreutz osallistui Ateneumissa Suomen Taideyhdistyksen kevätnäyttelyyn ja veistosten joukossa oli kipsinen Premièr pose. Toden teolla vuodesta 1999 Cedercreutzin kipsiveistosten vaskeen valaminen alkoi toden teolla vuonna Säätiön vaurastuminen antoi edellytykset toteuttaa kulttuuripoliittista tehtävää. Patsashankkeiden kannalta merkittävää oli myös Maahengen temppelin laajennusosan valmistuminen ja Harjavallan kaupungin osuus museon toiminnassa. Säätiön silloisen puheenjohtajan Unto Salon johdolla patsaita lähdettiin levittämään eritoten Satakunnan kaupunkeihin. Satakuntatalon viereen, Lastenlehdon puistoon säätiö lahjoitti Acrum tendit Apollo -patsaan. Se on lahja 450-vuotiaalle Helsingille ja samalla kulttuuripääkaupungin muisto. Cedercreutz suunnitteli joustaan jännittävän taiteiden suojelujumalan Aleksis Kiven muistomerkiksi. Patsastoimikunta tilasi kuitenkin monien vaiheiden jälkeen muistomerkin Wäinö Aaltoselta. Säätiön tavoitteena on lahjoittaa yksi patsas vuodessa, tosin tähän saakka vauhti on ollut tiheämpi. Seuraava patsashanke suuntautuu Kajaaniin ja myös Kotkan kanssa on aloitettu neuvottelut. Kaupungit valitsevat itse patsaat ja valavat jalustan. Sen jälkeen veistoksista tulee kaupunkilaisten yhteistä omaisuutta. Julkiset veistokset Helsingissä indexfi.html Alkukesän suunnitelma oli haastava: kierretään festareita, vaikka rahaa on yhtä vähän kuin Idolstuomareilla suopeutta. Päätimme, että tapahtumien on syytä löytyä pääkaupunkiseudulta ja mieluiten ilmaiseksi. Ruisrockit, provinssit ja ilosaaret oli jätettävä pois laskuista. Tilanne on tuttu monelle Helsinkiin kesätöihin jäävälle opiskelijalle. Kukkarorintamalla eletään kuivakkaa aikaa etenkin alkukesästä, kun ensimmäiset kesätyöpalkat vasta odottavat saapumistaan. Ikäviä rajoituksia festareille osallistumiseen asettavat myös työnantajat, joiden mielestä ei ole aina mukavaa, että kesärenki ottaa vapaaksi kaikki perjantait ja maanantait, jotta festarirypemiseen ja matkusteluun jää tarpeeksi aikaa. EMIL CEDERCREUTZIN SÄÄTIÖ Emil Cedercreutz piti Satakuntalaista Osakuntaa perillisenään, mutta päätyi kuitenkin perustamaan nimeään kantavan säätiön. Muistelmissaan Cedercreutz kuvaa suurta liikutustaan, kun kaksi osakuntalaista tulevat pyytämään häntä kunniajäseneksi. Osakunnan inspehtori kuuluu itseoikeutettuna jäsenenä säätiön hallitukseen. Kyllikki Tiensuun lisäksi hallituksen jäseniä ovat Tauno Matomäki (puheenjohtaja), Pentti Alhonen, Axel Cedercreutz, Veikko Lahtinen ja Kari Raivio. Säätiön tarkoituksena on säilyttää Emil Cedercreutzin taiteilijakoti ja kokoelmat sekä hoitaa ja kartuttaa niitä. Vaihtoehtoja näytti olevan vähän, mutta Helsinki osoittautui kesänviettäjälle oikeaksi runsauden tötteröksi. Loppukesästä olikin pakko todeta, ettei aikaa ollut riittänyt puoliinkaan niistä konserteista ja festareista, joihin alun perin oli tarkoitus osallistua. Koska monet tapahtumat järjestetään vuosittain, tässä pieni katsaus siitä, voiko halvalla saada hyvää Ylex Pop, Kaisaniemi mm. Royal Family, Tiktak, Don Johnson Big Band, Kotiteollisuus ja Maija Vilkkumaa. Ilmainen. Teinien suosiossa oleva konsertti 18

19 Teksti Jenni Ryyppö FESTARIKESÄSTÄ voi nauttia Helsingissäkin osui kenties kesän kuumimmalle päivälle. Fiilikset olivat hyvät, joskin väkeä oli käsittämätön määrä ja hiekka pöllysi niin, että korvia ja sieraimia sai puhdistella vielä seuraavan viikon. Muutaman tunnin kestänyt konsertti oli viihdyttävä, mutta hieman ikävän jälkimaun tapahtumalle antoi se, että konsertin päätyttyä järjestäjät tyhjensivät ilman ennakkovaroitusta koko alueen. Hädin tuskin paniikilta vältyttiin, kun kansa kokosi vilttejään ja piknik-korejaan etsien samalla vessoihin ja lavan eteen kadonneita ystäviään Kaivarin kesäkonsertti, Kaivopuisto mm. Antti Tuisku, Hanna Pakarinen, TikTak, Kwan, Technicolour, Bomfunk Mc s, Negative, Jonna Tervomaa, Neljä Ruusua, E-type, Nu Virgos. Ilmainen. Ehkäpä kesän kohutuin tapahtuma jäi omalta osaltamme näkemättä. Antti Tuisku joutui pullojen maalitauluksi ja kirvoitti huulille kysymyksen siitä, onko yleisöllä oikeus kritisoida suoralla toiminnalla ilmaiskonserttien sisältöä. Toivottavasti järjestäjät heltyvät järjestämään tapahtuman uudelleen, vaikka henkilökohtaisesti en ihmettelisi, vaikkei enää kiinnostaisikaan. Vesisade on auttamattomasti huono tekosyy viskoa artisteja esineillä Myötätuuli Rock, Vantaa mm. Tehosekoitin, Viikate, Neljä Ruusua, Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus, Indica, Scandinavian Music Group, Egotrippi, Don Johnson Big Band, Kotiteollisuus, Maija Vilkkumaa, Apulanta e/päivä. Matkakulut: seutulipulla portin eteen. Edullinen festari oli houkutellut yllättävän vähän ihmisiä esiintyjälistan nimekkyydestä huolimatta. Paikalla oli paljon lapsiperheitä ja osa aikuisista näytti pitävän aidattua festivaalialuetta hyvin rajattuna leikkikehänä. 10-vuotiaita roikkui tasaisena nauhana olutteltan aidan sisäpuolelle kurottelemassa ja huutelemassa äitiä, jolta vaadittiin milloin mitäkin lupaa tai rahaa metrilakuun. Hämmentävää. Sunnuntai oli yllättäin festarin suosituin päivä. Paikalla vallitsi laiskan sunnuntaipäivän fiilis, jota esiintyjät turhaan yrittivät villitä riehakkaammaksi. Vasta illan pimetessä päästiin tunnelmaan Tuskafestarit, Kaisaniemi mm.dio, Nightwish, In Flames, Fear Factory, Death Angel, Kotiteollisuus, Sonata Arctica, Diablo, Mokoma, Impaled Nazarene, Kilpi. 65 e/3 päivää, 30 e/päivä. Korkean lippujen hinnan vuoksi päädyimme tänä vuonna jättäytymään varjofestareille itse varsinaisen festarialuuen ulkopuolelle. Ovelampi kaveri olisi toki kiinnittänyt koko liikenevän omaisuutensa lippuihin jo etukäteen ja myynyt loppuunmyytyjä tikettejä ovella tuplahintaan. Festariaitauksen ulkopuolellakin voi päästä mukavaan tunnelmaan, joskin musiikki välillä puuroutuu melkoiseksi mössöksi. Paikoin tarjolla oli jopa näköyhteys päälavalle, mutta välimatkaa oli sen verran, että oopperakiikareille olisi ollut käyttöä. Tuskan tunnelmaa on kuitenkin pakko suositella, sillä goottien pukeutuminen ei jätä ketään kylmäksi Kallio Rock Pelle Miljoona & Rockers, Juice Leskinen Duo, Freud Marx Engels & Jung. Ilmainen. Leppeässä kesäsäässä Väinö Tannerin kentällä fiilistelty Kallio Rock oli koko perheen tapahtuma, jossa kerättiin rahaa hyväntekeväisyyteen. Väkeä näytti tulleen erityisesti lähialueilta ja sitä olisi mahtunut paikalle enemmänkin. Teinit loistivat poissaolollaan. Ehkäpä esiintyjäkaarti soveltuikin paremmin jo hieman varttuneemmalle väelle ja heidän jälkikasvulleen. Täytyy myöntää, että riehkaampi festarikesä olisi voinut irrota hieman suuremmalla budjetilla. Emme mekään tosin aivan tähän tyytyneet, sillä pitihän sitä satakuntalaisena käydä Pori Jazzeilla ja Harjavallan Karmarockissa. Outona kuriositeettina voitaneen viime kesänä bongaamistamme tapahtumista todeta, että vain kalleimmassa konsertissa, Kirjurissa, saimme aimo annoksen vettä niskaamme. Ehkäpä ilmojen haltijat suosivat tänä kesänä köyhiä? Syksy saapuu ja ilmaiskonserttirintamalla hiljennytään suunnittelemaan seuraavan kesän metkuja. Pennitön opiskelija voi kuitenkin ottaa ilon irti esimerkiksi kulttuuririennoista. Useiden gallerioiden ja ilmaistapahtumien lisäksi esimerkiksi Kiasmaan pääsee ilmaiseksi perjantaisin, Ateneumiin keskiviikkoisin ja Kulttuurien museoon tiistaisin klo 17 jälkeen. 19

20 Teksti ja kuvat Tk ja Hegu Wikki Raumalla Blue Sea Film-festivaalit LEFFAVÄELLÄ MAINIO MEININKI Sinise mere elävi kuvi vahdata vanhatte ja uusitten gambraatteittem bareis elokuun doiseks viimsell viikoll. Lysti pidetä millo misäki salis ja välist t trek ekolim buolellakki. - BSFF FF-käsiohjelma Rauman elokuvafestivaalit, tuttavallisemmin BSFF, kerää leffaväkeä kerran vuodessa. Uutuuselokuvien ja klassikkokuvien lisäksi tapahtumassa oli illanviettoja kirjallisuuden, bändien ja keskustelujen tiimoilta. Pääpaikka eli varsinainen festarialue oli Rauman taidemuseon pihaan pystytetty jättiteltta ja museon pihapiirin rakennukset ravintolaterasseineen. Illanviettoja sai valita Tanssiravintola Merskassa, Raumanlinnassa ja Ravintola Kalliohovissa. Elokuvateatteri Iso Hannu toimi luonnollisesti leffojen katselukeitaana. Festariväen suurin pulma olikin, mitä valita hyvästä tarjonnasta. Pieni on suurta Annan suurta arvoa tälle Kampelalle herkisteli Peter von Bagh. Kampela on raumalaisen keraamikko Seija Palosen pienoisveistos. Rauman elokuvakerho jakaa vuosittain tunnustuspalkinnon elokuvakulttuurin hyväksi tehdystä työstä. Tämänvuotinen Kampela luovutettiin Taideteollisen korkeakoulun elokuvahistorian professori Peter von Baghille, joka on antanut suurta tukea festareille alusta lähtien. Pieni on suurta, etenkin kun puhe on elokuvafestivaaleista. BSSF on osoittanut kerta kerran jälkeen, että viisas, ystävällinen koon ja pääasioiden rajaus on kaikki kaikessa kehui von Bagh ja totesi myös, että on surullista, ettei elokuvan historiaa nykyään arvosteta. Vanhalla kansalaisopistolla esitettiinkin von Baghin television suursarja Sininen laulu - Suomen taiteiden tarina. Onks toi se..se? Festareilla voi bongata monia julkkiksia, joita oli kutsuttu mukaan markkinoimaan esitettäviä elokuvia. Paikalla olikin liuta näyttelijöitä, ohjaajia ja käsikirjoittajia. Raumalla riitti pällisteltävää, kun katukuvassa vilahtelivat mm. Kati Outinen, Vesa Vierikko, Kari Väänänen, Esa Illi, Kai Lehtinen, Martti Suosalo, Erja Dammert ja Markku Pölönen. Juhlat pystyyn! The Hughes irroitteli Kalliohovin teema-illassa Viimeinen tanga hovissa. Ihan alussa, 11 vuotta sitten, joukko vapaaehtoisia elokuvan ystäviä halusi yksinkertaisesti järjestää kunnon juhlat, kertoo Pyynpään ala-asteen luokanopettaja Merja 20

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Savolaisen osakunnan vuksiopus. Apua osakuntaelämän alkutaipaleelle.

Savolaisen osakunnan vuksiopus. Apua osakuntaelämän alkutaipaleelle. VUKSI- SUSJ Savolaisen osakunnan vuksiopus. Apua osakuntaelämän alkutaipaleelle. Sisältö 2 Vuksimajurin tervehdys 4 Kuraattorin tervehdys 5 Jäsenedut 5 Osakuntaan liittyminen 6 Vuksitoimikunta esittäytyy

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

Study in Stadi. Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta

Study in Stadi. Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta Study in Stadi Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta Helsinki Suomen kulttuurin ja tieteen, sekä hallinnon ja elinkeinoelämän keskus Helsingin yliopisto Suomen vanhin, suurin ja monitieteisin yliopisto

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

9. Lehti: Karhunkierros Satakuntalainen Osakunta 1970 N:o 5

9. Lehti: Karhunkierros Satakuntalainen Osakunta 1970 N:o 5 Kotiseutukokoelma Kansio: NAAPURIKUNNAT Sekalaista Pohjois-Satakuntaan ja Satakuntaan liittyvää sekalaista aineistoa Taulukko 1: Satakuntalainen osakunta, punaisessa pahvikansiossa 1. Lehti: Karhunkierros

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

Osallistujan palautelomake

Osallistujan palautelomake Kokonaisvastaajamäärä: 45 Osallistujan palautelomake 1. Ikäni Kysymykseen vastanneet: 42 (ka: 4,9) (1.1) Alle 7 v 9,5% 4 (1.2) 7 v 14,3% 6 (1.3) 8 v 9,5% 4 (1.4) 9 v 9,5% 4 (1.5) 10 v 14,3% 6 (1.6) 11

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Tuberkuloosi. Hengitysliitto Heli ry:n opas

Tuberkuloosi. Hengitysliitto Heli ry:n opas Tuberkuloosi Hengitysliitto Heli ry:n opas Minkälainen sairaus tuberkuloosi on? Tuberkuloosi on Mycobacterium tuberculosis -bakteerin aiheuttama tartuntatauti, joka ilmenee yleisimmin keuhkoissa. 2 Tuberkuloosi

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha Tuberkuloosi tutuksi Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha 1 Tuberkuloosi on parannettavissa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos äijäjooga ÄIJÄJOOGAN PÄÄSYVAATIMUKSET: Riittävän kankea Lattia on kurkottaessa pelottavan kaukana Sukupuoli: ÄIJÄ Kyky hengittää sisään ja ulos Halu kilpailuvapaaseen vyöhykkeeseen Posketon uteliaisuus

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10. Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.2013 Osallistuin Tohokun yliopiston järjestämälle TESP-kurssille (Tohoku

Lisätiedot

Tietokone työvälineenä

Tietokone työvälineenä Tietokone työvälineenä Aloitusluento 30.8.2013 Emilia Hjelm Yleistä kurssista Pakollinen Mahtava Työläs Palkitseva Kurssin laajuus 1 opintopiste ei vastaa kurssin todellista laajuutta. NYYH! Mutta TVT-ajokortista

Lisätiedot

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2 LINNALA NEWS UUTISIA LINNALASTA GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA Sivu 2 Perjantaina 21. lokakuuta 2011 PÄÄKIRJOITUS OTA KANTAA Linnala News nettisivut on nyt avattu Kysely loi nettisivut Otso H., Casimir

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Tehtäviä. Teemu Saarinen: Pallosankari Unski

Tehtäviä. Teemu Saarinen: Pallosankari Unski Teemu Saarinen: Pallosankari Unski JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi 2012

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007 MAANANTAI 9.7.2007 N. Klo 8.00 startti Huttulasta ja sen jälkeenvesilahdelta Koskenkylästä kohti Vantaata, keli pilvinen ja vesikuurojen mahdollisuus ilmassa Yöpyminen vaimon serkun luona mistä aamulla

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Koulutusala: Liiketalous/Matkailu, Tekniikka, Sosiaali-Hoitoala, Tietojenkäsittely. Kuinka moneen tapahtumaan osallistuit viikon aikana?

Koulutusala: Liiketalous/Matkailu, Tekniikka, Sosiaali-Hoitoala, Tietojenkäsittely. Kuinka moneen tapahtumaan osallistuit viikon aikana? LIITE 1 1(8) FIRST WEEK FESTIVAL PALAUTEKYSELY VAMOK järjesti lukuvuoden alussa First Week Festivalin, joka piti sisällään 5 erilaista tapahtumaa. Tämän kyselyn tarkoituksena on kartoittaa opiskelijoiden

Lisätiedot

1970-luku. Kansalliset Vihijärvellä. Heikki Sivill voitti pääsarjan. Äänekosken liikuntapuistosta valmistui mustavalkoinen opetuskartta.

1970-luku. Kansalliset Vihijärvellä. Heikki Sivill voitti pääsarjan. Äänekosken liikuntapuistosta valmistui mustavalkoinen opetuskartta. 1970-luku 1972 Sumiaisten Kunto järjesti Keski-Suomen viestin Syvälahden koululla. Radat suuntautuivat Vintilänvuoren suuntaan. Voittajaksi yöviestissä suunnisti Rajamäen Rykmentti joukkueella Matti Kovanen,

Lisätiedot

North2north Winnipeg Kanada

North2north Winnipeg Kanada North2north Winnipeg Kanada WINNIPEG Manitoba provinssin pääkaupunki Kanadan 7. suurin kaupunki Väkiluku 634 000 asukasta Kaupungissa on kaksi yliopistoa University of Winnipeg (n. 9000 opiskelijaa) ja

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot