Kellokas. Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Suomi ry:n jäsenlehti 2/2014. Tässä lehdessä: Pitkäaikaishoitoa vai tuettua elämistä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kellokas. Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Suomi ry:n jäsenlehti 2/2014. Tässä lehdessä: Pitkäaikaishoitoa vai tuettua elämistä?"

Transkriptio

1 Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Suomi ry:n jäsenlehti 2/2014 Tässä lehdessä: Pitkäaikaishoitoa vai tuettua elämistä? Eläkeläisen Talentia Työryhmien kuulumiset Kutsu syyskokoukseen Pekka Palomies liikuttaa 1

2 2/2014 Tiedotustyöryhmän terveiset Julkaisija Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Suomi ry Levitys internetissä; Itella Lehden tekijät Tiedotustyöryhmä Anna, Kirsti, Heidi ja Piia Kannen kuva Heidi Tennilä Aineiston toimitusosoite Telentia K-S/-lehti Järjestöjen talo Kalevankatu Jyväsykä Seuraa meitä Facebook: Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Suomi ry Kun alotimme tiedotustyöryhmän naisten kanssa miettiä tämän lehden punaista lankaa, löysimme nopeasti aiheeksi vanhustyön. Se on aihe joka koskettaa meitä jokaista jossain elämän vaiheessa, viimeistään sitten kun itse tulemme vanhustyön ammattilaisten käsiin. Sosiaalialan korkeakoulutetuissa on myös monta ammattilaista, jotka toimivat erilaisissa tehtävissä vanhustyön parissa. Tässä lehdessä pieni katsaus tuohon laajaan kenttään. Erikoisen lämpimän kesän jälkeen olemme varmaan kaikki, joiden pitääkin töihin palata, sinne palanneet. Nyt syksy näyttää omia merkkejään ja olen huomannut työkavereissani sateen ja hämäryyden vaikutuksen, eikä se ole innostusta. Säähän emme voi kuitekaan vaikuttaa, vaikka kuinka haluaisimme. Haluankin nyt haastaa meidät kaikki selviämään syksystä ja mahdollisesti märästä talvestakin ilolla ja positiivisyydellä. Tuetaan toisiamme työssä, nautitaan vapaa-ajasta, ystävistä ja perheistä. Lehteen olemme koonneet minusta hienoja kuvia syksyn hyvistä puolista. Villasukat sisälläkin on mukava olla, mutta on hyvä lähteä myös ulos ja ihmetellä Suomen luontoa. Ja jos ulkona vaan sataa, niin Pekka Palomies piristää varmasti! Mukavaa syksyä jäsenet! Terveisin Piia, tiedotustyöryhmästä 2

3 Tässä lehdessä Jäsenpalvelut Puheenjohtajan terveiset Eläkeläisen Talentia Ajankohtaista edunvalvonnasta Päivätoiminnan ohjaus vanhustyössä Vanhustyön kehittämisen väestöpoliittinen ja sosiaalinen tilaus Pitkäaikaishoitoa vai tuettua elämistä? Juttusarja: töissä Keski-Suomessa Hallitusgallup Piilosanaristikko Luottamusmiesvalmennus Kevätkokous Jämsässä Terveiset liittovaltuustosta Vanhustyössä parasta on ihmisten kohtaaminen Opiskelijatyöryhmän kuulumisia Edunvalvontatyöryhmän kuulumisia Virkistystyöryhmä vie jäseniä Kutsu syyskokoukseen Talentia tiedottaa Jäsenpalveluista saa apua, neuvoa ja tukea työsuhde- ja edunvalvonta-asioissa. Alueasiamies Tiia Oksanen työskentelee Keski- ja Itä-Suomen alueella. Yleisimmät kysymykset koskevat palkkaa, työvuoroja, vuosilomaa ja työsopimuksen tekemistä. Alueasiamiehen voi kutsua myös työpaikalle esim. selvittämään miten luottamusmies valitaan, miten palkantarkastusasia etenisi tai mitä työaikapankkia perustettaessa tulisi ottaa huomioon. Alueasiamies pitää alueensa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla työelämäinfoja työelämän ajankohtaisista asioista sekä mahdollisista vaaranpaikoista tai Talentia tarjoaa puhelinneuvontaa yksityiselämään kuuluvissa oikeudellisissa asioissa esimerkiksi testamentti, avioehtosopimukset, perintö- ja lahjaverotus, huoneenvuokraus, asunto- ja muun omaisuuden kaupat sekä kaupan virheet ja vahingonkorvausasiat. Puhelinneuvonta kattaa asiat, jotka jäsen voi esittää ja lakimies selvittää puhelimessa ilman perehtymistä asiakirjoihin ja ilman asiakirjojen laatimista. Puhelinneuvontaa antaa asianajotoimisto Bützow oy työpäivinä klo Jyväskylän toimiston puhelinnumero on Soittaessa pitää kertoa Talentian jäsennumero, joka löytyy jäsenkortista tai Talentia -lehden osoitekentästä. Työelämän oikeudellista palvelua antaa Talentian työsuhdeneuvonta arkisin ma-pe klo 9-15 p tai Muista jäsenetusi! Kaikenlaisia hyviä tarjouksia esim. katsastukseen, silmälaseihin, huonekaluihin, majoitukseen ja vaatteisiin. Kattava lista Talentian jäseneduista ja -palveluista löytyy > Jäsenenä > Jäsenedut ja -palvelut. Rohkeus sosiaalialalla Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry Pekka Palomies liikuttaa 3

4 Kesälomakausi päättymässä ja paluu arkeen! varhaisessa vaiheessa toimintasuunnitelmaan. Laittakaa viestiä sähköpostiin tai hallituksen jäsenille. Teksti ja kuva: Anne-Maria Perttula, puheenjohtaja, Talentia Keski-Suomi ry Takana on hyvin erikoinen kesä ainakin säiden osalta. Aluksi palelimme ja alkukesästä ja heinä-elokuussa sitten onkin hikoiltu urakalla. Toivon mukaan mahdollisimman moni on saanut vietettyä rentouttavan ja voimavaroja syksyyn kerryttäneen loman. Talentia Keski-Suomi aloittaa syksyn hallitustyöskentelyllä ja edunvalvonnan tapahtumilla. Varhaiskasvatuksen iltaa suunnitellaan ja aluetapaamisten osalta toivotaan yhteyksiä eteläiseen Keski-Suomeen. Yhdistyksessä on pohdittu kannanottoja sosiaalihuoltolain sekä sote-uudistukseen. Erityinen huolemme kohdistuu lastensuojelun muutoksiin sosiaalihuoltolain esitykseen perustuen. Sote-uudistuksessa olemme pohtineet suurien sote-alueiden osalta hallinnon ja kentän välisen tiedonkulun toimivuutta, asiakkaan äänen kuulumista päätöksenteossa sekä henkilöstömitoitusten arviointia seutukunnittain. Lisäksi mielenkiinnolla seuraamme oppilashuoltolain tuomien velvoitteiden täyttymistä esim. kuraattorien riittävyyden osalta. Kuntien taloustilanteet eivät lupaile lisäyksiä henkilöstömääriin. Opiskelijatoiminta on ollut yhdistyksessä hyvin aktiivista jo vuosia. Jotta trendi ei muuttuisi, kaipaamme nyt opiskelijatoimintaan yhdyshenkilöä ammattikorkeakoulun puolelle. Opiskelijoiden toimintaa yhdistys tukee toimintasuunnitelmassa sovitulla tavalla. Aktiiviset opiskelijat ovat tärkeä voimavara ammattiyhdistystoiminnassa. Tervetuloa mukaan. Alueasiamies Tiia Oksanen järjestää myös koulutustilaisuuden syksyllä Peurungassa, joista on saatu erittäin hyvää palautetta aiemmilta vuosilta. Yhdistyksen tiedotus jäsenistölle toimii pääasiassa webropol- tiedotteiden kautta. Muistattehan pitää jäsentiedoissa sähköpostiosoitteenne ajan tasalla. Virkeää syyskauden aloitusta kaikille! Syksyn kohokohta lienee kuitenkin lokakuussa toteutettava Berliinin opinto / virkistysmatka. Matkaan on lähdössä 21 yhdistyksen jäsentä ja ohjelmaan sisältyy tutustumiskohteita Berliinissä. Matkasta tehdään raportti seuraavaan Kellokkaaseen. Matka on herättänyt monenlaista kriittistä kannanottoa jo etukäteen ja suurin huolestuneisuus on kohdistunut kustannuksiin: syökö matka yhdistyksen varat muusta toiminnasta. Huolimatta isosta kustannuserästä, matka ei tule syömään yhdistyksen varoja loppuvuodelta kokonaisuudessaan. Jäsenistölle tullaan järjestämään muutakin toimintaa tämän vuoden puolella. Syyskokouksessa luotsaamme jälleen ensi vuoden toimintaa ja olisi todella hyvä saada jäsenistöltä ehdotuksia toiminnan osalta jo 4

5 Eläkeläisen Talentia Eläkeläisenä jäsenmaksusi Talentialle on 0 euroa ja sitä vastaan saat lukuisia jäsenetuja. Mitä teet, kun jäät eläkkeelle? Ilmoita Talentiaan, milloin jäät eläkkeelle tai easioinnissa) ja ilmoita samalla, että eroat työttömyyskassasta. Kassasta eroaminen tehdään aina kirjallisesti ja sähköposti käy. Jos jäät osa-aikaeläkkeelle tai kuntoutustuelle, älä eroa työttömyyskassasta. Kun olet ilmoittanut jääväsi pysyvästi eläkkeelle, sinulle lähetetään eläkeläisen jäsenkortti. Säilytä vanha korttisi eläköitymisvuoden loppuun, jotta voit käyttää maksimiajan korttiin sisältyvää matkustajavakuutusta. Mikä muuttuu jäseneduissa? Talentian jäsenmaksuun sisältyvä vapaa-ajan tapaturmavakuutus ja matkustajavakuutus päättyy eläköitymisvuoden lopussa, kun jäät pysyvästi eläkkeelle. Jos saat osa-aikaeläkettä tai kuntoutustukea, eli entistä määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä, sinulla on edelleen matkustajavakuutus. Talentian jäsenenä olet ollut palkansaajana tai ammatinharjoittajana oikeutettu oikeusturva- ja vastuuvakuutukseen. Kun et ole enää työssä, oikeusturva- ja vastuuvakuutus päättyy kokonaan, eikä palaa enää voimaan, vaikka tekisitkin tilapäisesti tai vakituisesti työtä eläkkeellä ollessasi. Mikä jää ennalleen jäseneduissa? lukuisia muita alennuksia ja vaihtuvia jäsentarjouksia tietopalveluja vain jäsenille tuotettua tietoa jäsenten omassa jäsenekstranetissä nopeaa palvelua sähköisen asioinnin kautta. Tarkista jäsenedut kotisivuilta ja Talentia lehdestä. Mukaan toimintaan Sinulla on edelleen äänioikeus Talentian liittovaltuuston vaaleissa ja voit asettua ehdokkaaksi. Jäsenyhdistyksesi kutsuu sinua toimintaan, tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Joillakin jäsenyhdistyksillä on eläkeläisille omaa toimintaa, mm. Talentia Helsinki ry:llä Harmaat pantterit ja Talentia Varsinais-Suomi ry:llä Rusinaklubi. Jäsenyhdistysten yhteystiedot saat kotisivuiltamme kohdasta jäsenyhdistykset. Lisäksi Sosiaaliseniorit kokoaa riveihinsä sosiaalialalta eläkkeelle jääneitä. Sosiaalisenioreiden toiminnasta kertoo lisää Liisa Rahkonen, Talentian jäsenenä sinulle tarjotaan edelleen ja saat mm. ammatillisia seminaareja, koulutuksia ja tapahtumia jäsenkortin, jolla lunastat lukuisia alennuksia lukuisia vaihtuvia matkailu- ja majoitusetuja ympäri Suomen Talentia-lehden 9 kertaa vuodessa A-lomat ry:n ja Myynnin ja markkinoinnin ammattijärjestö SMKJ:n lomamökkejä edullisesti mahdollisuuden hakea tuettuja lomia eläkeläisille Hyvinvointilomat ry:n kanssa Antoisia ja ansaittuja eläkepäiviä! 5

6 Ajankohtaista edunvalvonnasta Teksti ja kuva: Tiia Oksanen, alueasiamies Keski- ja Itä-Suomi, p tai Ihan ensimmäisenä muistithan tarkastaa tilinauhasi: heinä-elokuussa on tullut kaikille 20 euron yleiskorotus. Palkkakehitys työehtosopimuksissa on taloustilanteesta johtuen äärimaltillinen. Jotain kohennusta on kuitenkin tulossa ensi kesänä huonoimmassa asemassa oleville. Kunnissa sovitusta 0,4% korotuksesta, 0,1% vie vuosilomamääräysten muuttuminen (vuosilomalla sairastamisen kustannukset), 0,11 % käytetään liitteiden 1,2, 7 ja 8 rakennemuutoksiin sekä hinnoittelumuutoksiin liitteissä 4 ja 5 ja 0,19% jaksotyöaikajärjestelmän uudistamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja päivähoidon henkilöstön palkkojen alarajat nousevat Jos siis palkkasi on aivan alarajalla, palkankorotus on tulossa. Sosiaalityöntekijöiden palkka tulee sen jälkeen vähintään olla 2654,08e, sosiaaliohjaajilla (sosiaalihuollon vaativissa työtehtävissä) 2180,92e ja lastentarhanopettajilla 2288,88e. Tietenkin tässä poikii myös jatkokysymys: jos minulle tähän asti on maksettu palkkaa 10% yli alarajan ja alarajat nyt nousevat, eikö muidenkin palkkoja tulisi tarkastaa. Heijastusvaikutus tulee näkymään myös yksityisellä sosiaalialalla. Myös jaksotyön pitäisi muuttua selkeämmäksi (esim. keskeytyneet jaksot). Lainsäädäntö muuttuu hurjaa vauhtia. Opiskelija- ja oppilashuoltolaki tuli voimaan Se selkeytti ja vahvisti kuraattorien ja vastaavien kuraattorien asemaa, mutta siirto kuntiin ei kaikkialla ole sujunut täysin ongelmitta. Talentian mukaan kuraattorien hinnoittelukohdan kuuluu olla sosiaalityön asiantuntijatehtävät 04SOS04A, vaikka kuraattoreilta saa puuttuakin ylempi korkeakoulututkinto. Hinnoitteluissa on meneillä oikaisuja jonkin verran, mutta pitänee sanoa, että palkoissa ei ole yhtä paljon korjattavaa: suurimmalla osalla kuraattoreista (sosionomi AMK) palkka on ollut jo yli sosiaalityöntekijöiden alarajan (yli 2579,08e). Valmisteilla olevasta Varhaiskasvatuslain muutoksesta oli infoilta jo keväällä, mutta asiat ovat edenneet hitaasti. Sosiaalihuoltolaki (244 sivua!) on lausuntokierroksella ja siihen odotetaan pariksi järjestämislakia. Vuorotteluvapaalaki muuttui myös. Vuorotteluvapaalle pääsee nyt vasta 16v työhistorian jälkeen ja vuorotteluvapaalta ei voi jäädä suoraan eläkkeelle. Kuntien taloustilanne on edelleen huono ja tämä näkyy myös yksityissektorilla, kun palveluja ei osteta. YT neuvotteluita on menossa yhdessä sun toisessa paikassa ja lomautuksia ja irtisanomisia on ollut. Talentian nettisivuilta etusivulta löytyy ohjeita, jos joudut lomautetuksi. Lomautusuhasta on hyvä ilmoittaa myös Talentiaan tiedoksi. Säästötilanteissa myös työtahti kiristyy; sijaisia ei oteta ja osa kollegoista on ehkä lomautettuna tai vapaaehtoisilla palkattomilla. Työntekijä on sopinut työtehtävistä sekä työajasta työsopimuksessaan (viranhaltija virkamääräyksessä). Työ pitää pystyä tekemään työaikana normaalitahdissa (kiirehtimättä) muutoin sitä on liikaa. Työnantaja vastaa työn riittävästä resursoinnista. Työnantajan määräämistä työtehtävistä ei pidä kieltäytyä, mutta työtäkään ei voi tehdä enempää kuin 100%. Tällaisissa tilanteissa erityisesti työntekijän tulee ajatella itseään ja pitää huolta omasta jaksamisesta. Jos työ käy liian kuormittavaksi, ota yhteyttä esimieheen ja työterveyshuoltoon. Kesällä 2013 Työturvallisuuslaki muuttui siten, että työnantajan tulee selvittää ja tunnistaa työajoista (ylityöstä, työpaineesta, kiireestä jne) aiheutuvat vaaratekijät ja niiden vaikutus työntekijöille. Myös työhyvinvointia valvova Aluehallintovirasto onkin tehnyt useita valvontakäyntejä työpaikoille. 6

7 Minä olen sinua lähinnä oleva Talentian työntekijä. Työskentelen kotonani Kuopiossa vastuualueenani Keski- ja Itä-Suomi. Omilta taustoiltani olen sosiaalityöntekijä, toiminut myös kuntasektorin luottamusmiehenä ja nyt työskennellyt Talentian Neuvotteluyksikössä edunvalvonnassa yli 6 vuotta. Työssäni reissaan paljon ja tapaan jäseniä, luottamusmiehiä, kunta- ja yksityisen sektorin työnantajia, päättäjiä ja koko alueen kaikki sosiaalialalta valmistuvat opiskelijat. Jos sinulla on työsopimukseesi, työehtosopimuksiin tai palkkaukseen liittyviä kysymyksiä, voit ottaa minuun tai Työsuhdeneuvontaan yhteyttä tai ma-pe klo 9-15 p ). Kelpoisuutta, työn mitoitusta tai työhyvinvointia koskeviin kysymyksiin vastaa Päivätoiminnan ohjaus vanhustyössä Teksti: Anna Nurmesniemi Päivätoiminnan tarkoitus on olla ennaltaehkäisevää ja kuntoutumista tukevaa toimintaa, jolla edistetään toimintakykyä, henkistä vireyttä ja sosiaalisia suhteita. Asiakkaan omat voimavarat ovat toiminnan keskeinen tekijä. Päivätoiminta tukee kotona asumista ja kotihoitoa. Sen tarkoitus on tarjota virikkeellistä toimintaa kotona oleville vanhuksille ja ennalta ehkäistä syrjäytymistä. Päivätoimintaa järjestää kunnat, yksityinen sektori sekä seurakunta. Päivätoiminnalla pystytään helpottamaan myös omaishoitajien työtä. Päivätoimintaa järjestetään päiväkeskuksissa sekä vanhainkodeissa. Toiminnasta vastaa päivätoiminnan ohjaaja, joka on usein koulutukseltaan Sosionomi (AMK) tai kuntoutuksen ohjaaja. Asiakkaat päivätoimintaan tulevat pääosin kotoa ja osallistuvat toimintaan omien voimavarojensa mukaan. Jotkin asiakkaat voivat tulla päiväkeskukselle vain syömään ja käyttämään pesupalveluja (monessa paikassa on saunomisen mahdollisuus) toiset taas osallistuvat ryhmien toimintaan tehden esim. kädentaitoja tai olemalla mukana lukupiirissä. Päivätoiminnassa on tarkoitus tarjota mahdollisimman monipuolisesti virikkeitä joihin osallistua esim. kädentaitoja, jumppaa, laulamista (yhteislauluja) ja yhteistä keskustelua. Joissain toimintakeskuksissa on myös mahdollista ostaa erilaisia palveluja yksityisiltä palvelun tuottajilta kuten esim. kampaaja tai jalkahoitaja. Päivätoiminnan avulla voidaan mahdollistaa vanhusten kotona asuminen yhä pidempään. Yhdistettynä kotipalveluun se antaa kattavan palveluverkoston vanhukselle. Päivätoiminnan ohjaajan tehtävänä on auttaa päivittäisissä toimissa, tukea asiakasta ja järjestää virikkeellistä toimintaa. 7

8 Vanhustyön kehittämisen väestöpoliittinen ja sosiaalinen tilaus Teksti: Päivi Mäkinen, erityisasiantuntija,talentia Kuvat: Heidi Tennilä Vuoteen 2030 mennessä eli kuudentoista vuoden kuluttua Suomessa on 28% väestöstä 63 vuotta täyttänyttä. Myös kahdeksankymppisten lukumäärä ja väestöosuus kaksinkertaistuu samalla ajanjaksolla. Vanhukset ovat yhä toimintakykyisempiä ja terveempiä, mutta toisaalta sosioekonomiset erot terveydessä, toimintakyvyssä ja kuolleisuudessa ovat suuria. Tänään, kun vielä olemme tilastomurroksen lähtötilanteessa, on aika rasvata ja huoltaa palvelujärjestelmä trimmiin kuntoon, että se sitten toimii hyvin, kun tarve on suurin. Tähän luovat perustan esimerkiksi vast ikään uudistettu erityislainsäädäntö (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012), laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM julkaisuja 2013:11) sekä vanhustenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma (ks. Valvira/ valvontaohjelmia 1/2014). selvää, että sosiaalialan ammattihenkilöstön tulee voida toimia ja tehdä työtään ammattiaan ja koulutustaan vastaavissa tehtävissä ja että he tarvitsevat työhönsä organisaation ja esimiehen ammatillisen tuen. Emme ole pitäneet kynttiläämme vakan alla: vanhuus on elämänvaihe, jota ei voida hoitaa yksinomaan terveydenhuollon keinoin ja jossa on läsnä koko elämän kirjo mahdollisine päihdetai mielenterveysongelmineen tai vaikeine perhesuhteineen, ja arjessa vaikuttaa pelkästään oma vanheneminen ja haurastuminen, muuttuminen. Vanhuus on myös voimavara, sitä ei pidä unohtaa. Moninaiset palvelutarpeet ja sosiaalisten oikeuksien toteutuminen vaativat vankkaa sosiaalialan ammattilaisten panosta ja johtamiselta, että palvelut ovat riittävästi saatavilla. Selvää on, ettei ilman vaikutuksia ole myöskään muut yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja uudistukset sekä trendit, jotka säätelevät vähintäänkin työvoiman saatavuutta ja sitä toimintaympäristöä, jossa tulevaisuudessa vanhustyötäkin tehdään. Talentia on ollut tulevaisuuden vanhustyön perustaa valettaessa vaikuttamassa monin eri tavoin: lausunnoin sekä ns. pyöreän pöydän kuulemistilaisuudessa sekä perinteisemmissä kuulemisissa. Tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja koulutukseen olemme vaikuttaneet opetushallituksen työryhmässä (Vose- projekti). Viestimme on painottunut sosiaalialan henkilöstön asemaan ja sosiaalialan osaamisen turvaamiseen ja vahvistamiseen vanhustyössä sen kaikissa eri palveluissa. Lisäksi tuntuu olevan edelleen tarvetta selkiyttää gerontologisen sosiaalityön ja ohjauksen sekä palveluohjauksen tehtäviä ja kirkastaa moniammatillista henkilöstörakennetta vanhustyön tuloksellisuuden laatutekijänä. On Talentia pitää tärkeänä, että sosiaalipalvelujen valvonta on kunnossa. Olemme tuoneet esiin myös, että valvonta usein normittaa mitä tehdään ja muu jää vähemmälle huomiolle: sitä yleensä tehdään, mitä mitataan ja valvotaan. Valvonnan tulee siksi katsoa kokonaisuutta. Esimerkiksi väljyys tai ketteryys saattavat jäädä vähemmälle huomiolle ja resurssit kehittämiseen niukoiksi. Oman työn ja työyhteisön kehittäminen kuitenkin on kaiken ajassa, tilassa ja hetkessä tekemisen sekä ideoinnin ja uudistumisen edellytys. 8

9 Aluehallintovirastojen ja Valviran yhteistyössä laatiman vanhustenhuollon valtakunnallisessa valvontaohjelmassa vuodelle 2014 on kuvattu valvonnan toimeenpano vuonna Vuodesta 2015 alkaen vanhustenhuollon valvonta tullaan sisällyttämään valmisteilla olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimialat kattavaan valtakunnalliseen valvontaohjelmaan. Tavoitteena on parantaa valvonnan vaikuttavuutta, yhdenmukaistaa valvontaa ja siirtää sen painopistettä kanteluiden käynnistämästä jälkikäteisvalvonnasta ennakoivaan ja ohjaukselliseen valvontaan. Kotisivuillaan Valvira kertoo, että valvonnan kohteiden määrittelyssä on otettu huomioon: Palvelujen saatavuus ja suunnittelu kotiin annettavien palvelujen saatavuus kaikkina vuorokauden aikoina palvelutarpeen arviointi päätös sosiaalipalvelujen myöntämisestä ajantasainen hoito- ja palvelusuunni telma tavoitteellinen suunnitelma kuntoutumi sen edistämiseksi ja toimintakyvyn ylläpi tämiseksi Palvelujen laatu ja asiakasturvallisuus ruokailun yötauon pituus ulkoilumahdollisuuden toteutuminen lääkehoidon tarkistus ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen kotiuttamisessa laitoshoidosta Palvelujen järjestämisen edellytykset suunniteltu ja toteutunut henkilöstömitoi tus Henkilöstön kelpoisuusehtoihin, tehtävä- ja henkilöstörakenteeseen tulee kiinnittää huomiota paremmin. Meillä on edessämme historiallinen sote-puristus, jossa toimintaympäristö laitetaan uusiksi ja erilaiset vakiintuneet ammatti- ja toimintakulttuurit pyritään sovittamaan yhteen. Pelkästään vanhuspalveluiden lakiuudistus on tuonut mukanaan runsaasti uusia velvoitteita ja tehtäviä vanhustyöhön, jotka lisäävät sosiaalialan organisoinnin ja työn tarvetta entisestään, lue: sosiaalialan ammattilaisen työmäärää. Esimerkkinä mm. omavalvonnan toteuttaminen, vanhusneuvostojen toimintaedellytyksistä huolehtiminen, palvelusuunnitelmat, palvelutarpeiden selvittäminen tai vastuutyöntekijän tehtävät. Jäsenistöltä on lisäksi tullut viestejä, etteivät eritoten yksityisten palveluyksiköiden vastuuhenkilöiden nimitykset ole aina ajan tasaisia tai niistä on epätietoisuutta, jopa vastuuhenkilöksi nimetyllä itsellään. Sosiaaliohjaajan työnkuva on ollut varsinkin laitoksissa ja myös joissain asumisyksiköissä epäselvä ja tehtävään pyritään usein liittämään paljon lähihoitajan tehtäviä, lääkehuoltoa ja rajattomasti mitä milloinkin. Yhteydenottajat ovat olleet huolissaan jaksamisestaan työyhteisössä, jossa esimiehellä ei ole välttämättä osaamista eikä aina näkemystäkään tukea sosiaalialan ammatillista työtä. Yksin, ainoana oman alansa edustajana työskentely on koettu tällaisessa ilmapiirissä raskaaksi ja kuormittavaksi. Työsuojelulainsäädäntö onkin noussut monesti työntekijän tueksi ja muutosagentiksi tilanteissa, joissa muutoin ei ole saanut työpaikalla vastakaikua resurssien ja työn laadun vaatimuksiin. Muutospaineet heijastuvat ja ulottuvat valtakunnan tasolta pienimpäänkin työyhteisöön ja pistävät jokaisen vähintään pohtimaan omaa työtään ja ammatillista näkemystään suhteessa muihin - ja eritoten kysymään, missä asiakas tässä kaikessa pyörityksessä oikein on? 9

10 Toukokuussa pidettiin Telkänpesän palvelutalossa Jyväskylässä Talentia Keski-Suomen jäsenilta vanhustyön teemasta. Tilaisuus on palannut mieleeni kesän aikana useasti, kun julkisuudessa ja lööpeissä on vanhustyön osalta nostettu esiin milloin vanhuksille jaettavien ruoka-annosten sisältöä, hintaa ja laatua, milloin kotinsa vangiksi jääneiden vanhojen ihmisten olosuhteita tai keski-ikäisten innokkuutta osallistua iäkkäiden vanhempiensa auttamiseen ja taloudelliseen tukemiseen. Ei tarvitse olla kummoisiakaan ennustajanlahjoja, kun voi ennakoida, että tulevaisuudessa kesän uutiskynnyksen ylittävät lastensuojelun sijaan yhä enemmän vanhustensuojelun asiat. Hauraiden ja avun tarpeessa olevien ihmisten kohtelu liian usein järjestelmäkeskeisessä kulttuurissamme tuottaa ikäviä lööppejä; kohtelun pitää olla jatkuvan tarkastelun ja omavalvonnan alla ja asiakas pitää voida olla työn keskiössä. Tämä onnistuu, kun pidämme huolta riittävistä resursseista, toimivasta yhteistyöstä sekä ammatillisesta osaamisestamme. Jyväskylässä yhteisesti sivusimme paljon näitä asioita ja erityisesti sitä, kuinka käytettävissä oleva rahamäärä ja toiminnan laatu ovat jatkuva taitoa ja taiteilua vaativa työn osa nykyisin. Keskustelimme myös omaisten kasvavasta roolista osana asiakastyötä ja omana työn kohteenaan. Ehkä mieleenpainuvinta yhteisessä kokoontumisessamme oli keskustelu kohtaamisesta: kuinka pieni ja usein ohikiitävä, mutta merkitykseltään ja vaikutuksiltaan suuri asia! Eikä aina edes maksa paljon. Pitkäaikaishoitoa vai tuettua elämistä? Teksti ja kuva: Jari Pirhonen, tohtoriopiskelija, Tampereen yliopisto Pääsin luvun alussa opiskelemaan filosofiaa Jyväskylän yliopistoon. Ensimmäinen vuosi meni innostuksen vallassa, toisena vuonna aloin filosofi Descartesin tavoin epäillä kaikkea ja kolmantena vuonna jätin leikin kesken. En ollut vielä kypsä akateemiselle uralle. Viidentoista vuoden ajan tein sitten satunnaisia töitä laidasta laitaan; ravintoloissa, metalliteollisuudessa ja opiskelinpa suntioksikin. Paikkaani en vaan löytänyt. Vuonna 2006 aloin suorittaa lähihoitajan ammattitutkintoa ja valmistuin Pari vuotta työskentelin vanhojen ihmisten palvelutaloissa ja tunsin ensi kertaa jotenkin olevani oikeassa paikassa. Oikeassa paikassa, mutta väärässä tehtävässä. Palvelutaloelämää paraatipaikalta seuratessani kypsyi ajatus pitkäaikaishoidon teoreettisesta tutkimisesta. Hoivan oikeudenmukaisuuskysymykset ja etiikka askarruttivat mieltäni. Siispä palasin yliopistoon 2010, valmistuin yhteiskuntatieteiden kandiksi 2011 ja tuplamaisteriksi 2012 filosofiassa ja sosiologiassa. Samalla vauhdilla jatkoin Tampereen yliopistoon gerontologan tohtoriopintoihin ja teen nyt väitöskirjaa hyvän elämän edellytyksistä tehostetussa palveluasumisessa. Väestön vanheneminen on herättänyt vilkasta keskustelua vanhustenhuollon nykytilasta ja tulevaisuudesta Suomessa. Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon rakenteet ovat nopeasti muuttumassa, kun hoidon painopistettä pyritään siirtämään laitoshoidosta kotihoitoon ja palveluasumiseen. Heinäkuussa 2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain mukaan pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja 10

11 turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Palvelurakennemuutosta onkin lain hengessä perusteltu paitsi taloudellisilla syillä, myös asiakkaiden hyvän elämän edistämisellä. Hyvälle elämälle ei ole olemassa yhtä selkeää yleismääritelmää, mutta tutkijat ovat liittäneet siihen ainakin aineellista hyvinvointia, sosiaalisia suhteita, terveyttä ja toimintakykyä, psyykkistä hyvinvointia sekä ehjää minäkuvaa. Omassa väitöstutkimuksessani lähestyn hyvää elämää ihmisen toimintamahdollisuuksien kautta. Aristoteeliseen ihmiskäsitykseen tukeutuvan filosofin Martha C. Nussbaumin mukaan elämän voi katsoa olevan silloin inhimillisesti hyvää, kun ihminen voi toteuttaa itseään ja pyrkiä kohti asettamiaan päämääriä tasavertaisesti muiden kanssa. Monet ympäristölliset, kulttuuriset, sosiaaliset ja yksilön ominaisuuksiin liittyvät tekijät kuitenkin rajoittavat ihmisten mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Pitkäaikaishoidossa olevan vanhan ihmisen kohdalla toimintamahdollisuuksia rajoittavat erityisesti terveyteen, toimintakykyyn ja monitasoiseen autonomian menetykseen liittyvät tekijät sekä fyysiseen ympäristöön liittyvät rajoitukset. Edellä mainitun lain mukaan pitkäaikainen hoito on toteutettava siten, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Väitöstutkimuksessa tarkoitukseni on empiirisen haastattelu- ja havaintoaineiston pohjalta selvittää, mitä tuo turvallinen, merkityksellinen ja arvokas elämä tehostetun palveluasumisen asiakkaiden kohdalla tosiasiallisesti on ja kuinka sitä voitaisiin edistää. Koska rakennemuutos on ollut nopeaa ja palvelutaloihin muuttavien asiakkaiden kunto on aiempaa heikompi, tarvitaan tutkimustietoa tämän hetken tilanteesta. Eettisesti kestävä palveluasumisen toimintakulttuuri voidaan parhaiten rakentaa paikalliset olosuhteet ja asiakkaat huomioimalla. Siksi tutkimuksessani äänensä saavat kuuluviin filosofien lisäksi sairaalasta palvelutaloon muuttavat asiakkaat, heidän omaisensa, hoitajansa ja palvelutalon vapaaehtoistyöntekijät. Hoivan ympäristön muuttuessa sairaalasta tai terveyskeskuksen vuodeosastosta palvelutaloksi täytyy hoivan järjestämisessä tapahtua suuri sisällöllinen ja asenteellinen muutos. Hoitoympäristöjen pitäisi oikeasti muuttua asuin- ja elinympäristöiksi. Tämän muutoksen toteutumiseen pureudun tutkimuksellani. Meillä kaikilla on iästä ja toimintakyvystä huolimatta oikeus elää oman näköistämme elämää. On vaarallista ajatella, että jollekin väestöryhmälle riittäisi vähempikin. Silloin ollaan ajatuksellisesti sellaisella kaltevalla pinnalla, jonka loppuluisu on silkkaa totalitarismia. Alussa mainitsemani filosofi Descartes päätyi epäilyn metodillaan kuuluisaan lauseeseensa Cogito, ergo sum ajattelen, siis ole olemassa. Kunpa hän sen sijaan olisi päätynyt oivallukseen vanhenen, siis olen olemassa. Jos hän olisikin nähnyt itsessään tapahtuvat vanhenemismuutokset perustavanlaatuisena todistuksesta olemassaolostaan. Ehkä vanheneminen nykyisin nähtäisiin arvokkaana, inhimilliseen olemassaoloon saumattomasti liittyvänä asiana. Ehkä vanhuus olisikin meille positiivinen ilmiö. Mutta jossittelu pois. Descartesin päädyttyä rationaalisuuden ylistykseen meidän tehtäväksemme jää muuttaa asennettamme vanhenemiseen. Vanheneminen on olennainen aspekti ihmisenä olemisessa. Yhtä merkittävä kuin rationaalisuutemme, sosiaalisuutemme tai emotionaalisuutemme. Oikeastaan merkittävämpikin; voimme esimerkiksi menettää kykymme rationaaliseen ajatteluun, mutta olemme silti ihmisiä. Lakkaamme olemasta ihmisiä vasta siinä vaiheessa, kun lakkaamme vanhenemasta! 11

12 Juttusarja: töissä Keski-Suomessa, palveluohjaaja Teksti ja kuvat: Hanna-Reetta Ranta-Nilkku, vanhuspalveluiden palveluohjaaja sosiaalijohtajan sijaisena. Olin käytännössä viimeinen Sumiaisten sosiaalijohtaja ennen kuin Sumiainen yhdistyi uuteen Äänekoskeen. Silloin olin urani huipulla. Työn ohessa opiskelin terveyshallintotieteen aineopinnot ja muita esimiestyötä tukevia opintoja. Tässä vaiheessa minusta tuli myös Talentialainen. Olen maalaistalon tyttö ja siksipä maalaistalon työt ovat tuttuja. Ensimmäiset kesätyöni tein maatalouslomittajana. Peruskoulun ja lukion kävin Nivalassa. Valmistuin kodinhoitajaksi Ylivieskan sosiaalialan oppilaitoksesta v Sitä ennen olin ollut harjoittelijana ja hoitoapulaisen sijaisena vanhainkodilla. Siitä työstä tykkäsin todella ja se oli yksi syy hakeutumiselleni kodinhoitajakouluun. Ensimmäinen lapsemme syntyi kohta valmistumiseni jälkeen ja päädyinkin hakemaan perhepäivähoitajan tointa. Tässä vaiheessa asuimme Äänekoskella. Lama-aika tuli ja perhepäivähoitajia lomautettiin ja tarjottiin töitä vanhuspalveluissa. Aloitin työni hoitajana Piilolan vanhainkodilla joulukuussa Pidin kovasti hoitajan työstä. Ainoa huono puoli siinä oli kolmivuorotyö. Vuonna 1990 aloitin opintoni avoimessa yliopistossa. Perhepäivähoitajana kiinnostivat kasvatustieteet, jolla aloitin opintoni. Jatkoin opintoja vuosi toisensa jälkeen uusilla aineilla. Vanhustyöhön siirryttyäni aloin opiskella gerontologiaa. Opiskelukärpänen puri yhä kovemmin ja valmistuin Jyväskylän yliopistosta yhteiskuntatieteen maisteriksi v Opintojen myötä pääsin kokeilemaan erilaisia työtehtäviä. Toimin Kuntola-yksikössä vs. ohjaaja-esimiehenä, palveluasumisyksiköiden esimiesten sijaisena. Reilu vuoden verran toimin Sumiaisten kunnan Vuoden 2007 alussa aloitin uudessa palveluohjaajan virassa. Työtehtäviini kuului yli 65-vuotiaiden omaishoidontukihakemusten käsittely, valmistelu ja päätösten tekeminen, SAS-ryhmän esittelijän ja sihteerin tehtävät, vanhusneuvoston sihteerin tehtävät. Vuonna 2011 olin Sumiaisten ja Suolahden kotihoidon aluepäällikön sijaisena. Aloitin opintoni Jyväskylän yliopistossa ohjausalan maisterikoulutuksessa. Koulutus antaa kelpoisuuden erilaisiin ohjausalan tehtäviin ja ammatillisen opettajan kelpoisuuden. Olen tehnyt Pokella (Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto) lyhyitä opettajan sijaisuuksia lähihoitajakoulutuksessa. Valmistun kasvatustieteen maisteriksi, kun saan loppuvaiheessa olevan graduni valmiiksi. Työurani palveluohjaajan työssä on ollut rikkonainen erilaisten keskeytysten myötä. Äänekoskella vanhuspalvelut, vammaispalvelut ja osin mielenterveys- ja päihdepalvelut yhdistyivät arjen tuen palveluiksi. Myös oma tehtäväkuvani muuttui. Teen kaikki omaishoidon tuen päätökset. Vammaispalvelun asiakkaiden päätösten valmisteluun osallistuu myös muita kollegoita aina sen mukaan, kuka asiakkaan parhaiten tuntee. Valmistelun yhteydessä kotikäynnillä asiakkaalle tehdään omaishoidon hoito- ja palvelusuunnitelma ja toimintakykyarvio sekä hoidon ja valvonnan tarvetta arvioidaan. Samalla mietitään omaishoitajan vapaiden järjestämistä ja hänen työtään tukevien palveluiden järjestämistä. Omaishoidon tuen maksatuksen hoidan kerran kuussa ja siihen täytyy varata vähintään kaksi työpäivää. Teen ikäihmisten perhehoidon sopimukset ja hoidan maksatuksen kerran kuukaudessa. Näitä asiakkaita on neljä pitkäaikaisessa hoidossa ja yksi käy säännöllisillä lomajaksoilla. Perhehoitajalle tehdään toimeksiantosopimus hoidettavasta, jota hän hoitaa omassa kodissaan ja saa siitä kunnalta hoitopalkkion ja kulukorvauksen. 12

13 Lisäksi teen palvelutarpeen kartoituksia uusille asiakkaille ja hyvinvointia tukevat kotikäynnit. Palvelutarpeen kartoitus tehdään kotikäynnillä. Paikalla on asiakas ja usein myös omaisia. Käynnillä kartoitetaan asiakkaan jäljellä olevia voimavaroja ja sitä miten niitä voidaan tukea eri tavoin kuten tekemällä itse, liikunnalla, ystävien tapaamisella, päivätoiminnalla, mielekkäällä tekemisellä. Samalla selvitellään apuväline- ja kodinmuutostöiden tarvetta. Lisäksi kerron palveluista ja yhdessä mietitään, tukisiko jokin palvelu kotona asumista. Hyvinvointia tukevat kotikäyntejä tarjotaan kunnissa tietylle ikäluokalle, Äänekoskella 80-vuotiaille. Näillä käynneillä arvioidaan kokonaisvaltaisemmin ikäihmisen tilannetta (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen toimintakyky). Asioita käydään läpi keskustellen ja samalla ohjaten. Käynnillä painopiste on jäljellä olevien voimavarojen tukemisessa ja siinä miten itse voi vaikuttaa omaan hyvinvointiin nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Toimin vanhusneuvoston asiantuntijajäsenenä ja sihteerinä. Vanhusneuvostoista tuli lakisääteisiä uuden vanhuspalvelulain myötä ja sitä kautta niiden rooli vahvistui. Vanhusneuvosto kokoontuu 5-6 kertaa vuodessa. Koordinoin myös erilaisia tilaisuuksia mm. 75-vuotissynttärit keväisin ja kyläiltoja eri kylille yhteistyössä muiden toimialojen ja kolmannen sektorin kanssa. Uudessa vanhuspalvelulaissa korostetaan ennaltaehkäisevää työtä, mitä tulee ottaa huomioon kaikessa työssä jatkuvasti. Asiakasmäärä on iso, kun pelkästään yli 65-vuotiaita omaishoitajia on 115 ja alle 65-vuotiaita 50 ja sen lisäksi muut asiakkaat. Työtä on paljon ja päivät ovat kiireisiä. Pidän siitä, että tekemistä riittää. Välillä harmittaa, kun ei ehdi riittävästi antaa tukea omaishoitajille vaativassa työssään. Kalenteri on yleensä aina niin täynnä, että akuutin tilanteen selvittäminen vaatii muiden tehtävien uudelleen järjestelyä ja toisen asiakkaan ajan siirtämistä eteenpäin. Lisäksi palkka suhteessa työtehtävien määrään ei ole tasapainossa, mutta odottelen siihen kohennusta tva:n myötä. Liikuntaharrastus antaa paljon vastapainoa työlle. Voin sanoa, että ilman liikuntaa en jaksaisi! Hölkkää koiran kanssa harrastan ympäri vuoden. Juoksin ensimmäisen täysmaratonin viime syksynä. Puolikasmaratonin juoksin aiemmin. Kesäisin ajan maantiepyörällä yhdessä mieheni kanssa. Pisin matkamme päivässä on ollut 190 kilometriä, kun ajoimme Äänekoskelta Nivalaan. Ja seuraavana päivänä takaisin. Kunnallispolitiikassa olen ollut mukana vuodesta 2001 alkaen mm. valtuutettuna, kaupunginhallituksen jäsenenä, koulutuslautakunnan puheenjohtajana. Tällä hetkellä olen varavaltuutettu ja Poken hallituksen jäsen. Olen ollut pari vuotta mukana Keski-Suomen keskustanaisten toiminnassa ja johtokunnassa. Talentia Keski- Suomen hallituksen varajäsenenä olin yhden kauden, mutta aikataulujen vuoksi olen joutunut jättämään sen. Talentian järjestämiin virkistysja koulutuspäiviin on ollut mukava aina osallistua. 13

14 Talentia Keski-Suomi ry:n hallitusgallup Teksti: Piia Nyholm Kuvat: Heidi Tenilä Talentia Keski-Suomi ry:n hallituksessa on yhdeksän jäsentä ja kuusi yleisvarajäsentä. Syyskokouksessa , joka on avoin kaikille, valitaan uusi hallitus seuraavalle vuodelle. Kysyin neljältä hallituksen jäseneltä hallitustoiminnasta ja sen mielekkyydestä. Kuka olet ja kauan olet ollut mukana Talentia Keski-Suomi ry:n hallituksessa? Riikka Rantanen, vuodesta 2010 lähtien hallituksessa. Miksi olet lähtenyt mukaan hallitukseen? Lähdin mukaan opiskelijavastaavaksi, kun edellinen opiskelijavastaava jäi toiminnasta pois. Olin ollut aiemmin opiskelijayhdyshenkilönä ja sitä kautta kiinnostus aluetoimintaa kohtaa heräsi. Minkälainen kokemus hallitustoiminta on ollut? Hallitustoiminta on ollut monipuolista ja mukavaa. Kuka olet ja kauan olet ollut mukana Talentia Keski-Suomi ry:n hallituksessa? Henna Söderqård, olen ollut mukana hallitustyöskentelyssä noin vuodesta Miksi olet lähtenyt mukaan hallitukseen? Sosionomiopintojen aikana kiinnostuin järjestöstä ja sitä kautta toiminnasta enemmän. Hallitustyöskentelyssä pääseee ottamaan kantaa ja vaikuttaaan. Minkälainen kokemus hallitustoiminta on ollut? Hyvä kokemus, mukava porukka ja hyvä tekemisen meininki! Voitko suositella hallitustoimintaa muille? Miksi et tai miksi voisit? Suosittelen lämpimästi kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ammattijärjestötoiminnasta. Kaikki jotka haluavat kuulla enemmän ja tutustua toimintaan, ottaa kantaa ja vaikuttaa asioihin. Voitko suositella hallitustoimintaa muille? Miksi et tai miksi voisit? Ehdottomasti voin suositella. Hallitustoiminnan kautta pääsee verkostoitumaan alueellisesti sekä kehittämään alueyhdistytoimintaa. Kuka olet ja kauan olet ollut mukana Talentia Keski-Suomi ry:n hallituksessa? Irene Vierinkari, yli 5 vuotta jäsensihteerin ominaisuudessa, pari vuotta siitä lisäksi hallituksen jäsenenä. Miksi olet lähtenyt mukaan hallitukseen? Minut valittiin jäsensihteeriksi ensin ja olin oikeutettu hallituksen kokouksiin. 14

15 Minkälainen kokemus hallitustoiminta on ollut? Mukavasti on tutustunut eri sosiaalialojen ihmisiin. Hallitustoiminta on myös aktivoinut muuhun Talentian toimintaan. Pysyy ajantasalla monissa sosiaalialan ajankohtaisissa asioissa, esim. edunvalvonta-asioissa. Voitko suositella hallitustoimintaa muille? Miksi et tai miksi voisit? Voisin suositella, sillä hallitustyöskentelyssä yhdistyy mukavalla tavallahyödyllisyys ja hauskuus sekä verkostuoituminen. Kuka olet ja kauan olet ollut mukana Talentia Keski-Suomi ry:n hallituksessa? Terhi Tahvanainen, Sosionomi YAMK. Tämän vuoden varajäsen. Miksi olet lähtenyt mukaan hallitukseen? Ammattiyhdistystoiminta ja -aktiivisuus kiinnostaa, on kiinnostanut jo pitempään ja nyt elämäntilanne sen mahdollisti. Minkälainen kokemus hallitustoiminta on ollut? Toisaalta jämäkkää, toisaalta sekavaa. Uutena pitäisi osata paljon kysellä ja ihmetellä, toisalta ei halua hidastaa asioiden/kokouksen etenemistä. Uudelle pitäisi ehkä myös kysymättä avata hallitustyöskentelyn periaatteita. Olisitko sinä kiinnostunut osallitumaan hallitustoimintaan? Tai vaikuttamaan edunvalvonta-, virkistys-, opiskelija- tai tiedotysttyöryhmän toimintaan? Tule mukaan syyskokoukseen Järrjestöjentalolle (lisätietoja sivulla 20) kuulemaan toiminnasta lisää ja ehkä myös jäseneksi hallitukseen tai työryhmiin. Voi olla meihin myös yhteydessä sähköpostilla. Voit antaa ideoita, risuja tai ruusuja. Talentia Keski-Suomi ry Tiedotustyöryhmä: Virkistytyöryhmä: Edunvalvontatyöryhmä: Opiskelijatyöryhmä: Voitko suositella hallitustoimintaa muille? Miksi et tai miksi voisit? Kyllä suosittelisin. Hyvää kokemusta ja uusia ihmisiä, mahdollisuus vaikuttaa paikalisiin asioihin. Ollaan yhteydessä! 15

16 16 Piilosanaristikko Etsi alla olevasta ristikosta 11 vanhustyöhön liittyvää piilotettua sanaa. Sanat voivat olla viistossa, ylhäältä alas tai vaakasuorassa. 1. vanhustyö 2. palvelutalo 3. vanhuspalvelulaki 4. vuorotyö 5. vuorolisä 6. ikääntyminen Taulukko1 r v g j t a i s t m b u o i s i k a r ö l o i c h o s ö e k n k i i n i n r u i t r u m ä u s t k o u a v ö h i ä r h j a m y h u y t ö ä o h e a i t e f m s y j ä s g t a i j t e ä m k a e g f o s s k e r i v a n h u s t y ö o y c e h i k j m s ö j e t m k i h t k e h t f o t u h e o o f o d s i o i j n f k m y o ä s i e r n o u l i t c t b v n e t e u t t n m v u o r o l i s ä e g o p a r a g v t ö p o j f i o s e s r t j k h t u a f k u n h h s ä k o h w n s i p o o k o o a t l n i p v h j n a a j i u y e n y h j e t t p i v m t e e p u r t k g y e n i n t l m ö i m f a e b n l a a ä s j e f y o a u p i m a a h i m a l l i y u u r i p s y u s h u i t l t j o ä t o u s v i ö h h j ä a i a k t l c i y s a i o h u t t a u s o t j v i l j t p ö a v l s m t i t s a o m n i p s h i f g v u o r o t y ö e o t h o l f n j t ö n t k l j o e v s h ä o m t j i a e o o i e s e y h a h ö n i l ö n t o v a o i e g o y v t k t y ö ä k f t e h u r k e m e t t n u k u n t o u t u s v i e m j n l k e a m l o h i s t e j e o b o p ä e m i s i e a u p l a n p ä i v ä k e s k u s t o i m i n t a k u l i e a a r i u i v i r i u l h i t a t i k o i n u t n k a d k t i o a t r a s n j a i l h g u a h m Yksityisen sektorin luottamusmiesvalmennus Työskenteletkö yksityissektorilla ja työpaikallanne noudatetaan Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta? Kiinnostavatko sinua työsuhdeasiat, työehtosopimuksen sisältö ja paikallinen sopiminen? Oletko miettinyt luottamusmieheksi ryhtymistä, mutta haluat vielä lisää tietoa luottamusmiehen toimimisesta, asemasta ja oikeuksista? Tervetuloa luottamusmiesvalmennukseen Kylpylähotelli Peurunkaan Laukaalle. Viikonlopun aikana saa hyvää lisätietoa, mitä luottamusmies tekee. Koulutus sopii työelämässä oleville sekä valmistumassa oleville opiskelijoille. Talentia maksaa koulutuksen, ruuat, majoituksen sekä matkat. Ilmoittautumiset Talentian nettisivujen Tapahtumat -osion kautta tai

17 Talentia Keski-Suomi ry:n kevätkokous Kukkaismäessä Jämsässä Teksti ja kuva Heidi Tennilä Vanhustyössä parasta on ihmisten kohtaaminen Teksti: Pauliina Takala, Telkänpesän palvelutalon johtaja Talentia Keski-Suomi ry:n vanhustyön iltaa vietettiin Jyväskylän sotainvalidien asuntosäätiön ylläpitämässä Telkänpesän palvelutalossa. Toistakymmentä vanhustyöstä kiinnostunutta Talenttia oli koolla ja juttu luisti kovasti. Talentian erityisasiantuntija Päivi Mäkinen alusti vanhustyön haasteista ja tulevaisuuden visioista. Kevätkokous pidettiin tänä vuonna Kukkaismäessä Jämsässä Paikalle saapui 13 henkilöä. Kokouksen lisäksi ruokailtiin ja halukkailla oli mahdollisuus saunomiseen + paljuiluun. Terveiset liittovaltuustosta Teksti ja kuva: Heidi Tennilä Liittovaltuusto kokoontui kevään kokoukseen Pasilassa Kokouksessa käsiteltävien sääntömääräisten asioiden lisäksi puhututti mm. soteuudistus sekä Talentian ammatillisten yhdistysten rooli tulevaisuudessa. Illan aikana käytiin vanhusasiaa läpi laidasta laitaan. Vanhustyön kipupisteet puhuttivat: henkilöstömitoitus, henkilökunnan saatavuus ja jaksaminen, omaishoito ja mm palveluiden kilpailutus olivat agendalla. Vanhuspalvelulakia käytiin lävitse ja pohdittiin myös palveluihin pääsemistä. Ison ikkunan lävitse katsottiin koko sote-järjestelmää ja pohdittiin sitä, miten kaikki jatkossa maksetaan. Verovaroilla vai itse? Siinäpä kysymys. Välillä aiheita käsiteltiin omaisen ja vanhuksen näkökulmasta ja väliin taas keskustelu jatkui ammattilaisen silmin koettuna ja nähtynä. Vanhustyön illassa paikalla oli myös lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen väkeä. Moni sosiaalialan ammattilainen on huomannut, että vanhustyö alkaa kiinnostamaan iän karttuessa. Jokunen ammattilainen tulikin paikalle kuulemaan vanhustyön kuulumisia sillä mielellä, että josko vanhustyö olisi tuleva työsarka. Alalle tarvitaan tulevaisuudessa vankkoja ammattilaisia, visionäärejä ja työn kehittäjiä. Vanhustyössä on haasteita, niin kuin joka saralla. Yhdessä kuitenkin todettiin, että vanhustyö on mahtavaa. Ihmisten pitkä historia antaa perspektiiviä nykyaikaan. Vanhustyössä kohtaamiset ja keskustelut ovat parasta antia. Vanhustyö antaa voimaa: kun ammattilaisena antaa parastaan, niin saa monin verroin takaisin. 17

18 Opiskelijatyöryhmän kuulumisia Teksti: Tuuli Rantanen Kuvat: Teemu Hakanen Kulunut kevät kausi 2014 on pitänyt sisällään paljon erilaista tapahtumaa Talentia Keski- Suomen opiskelijoille. Kesällä opiskelijatyöryhmä on lomaillut ja nyt kun opiskelut taas pyörähtävät käyntiin, myös opiskelijatyöryhmä aktivoituu toimissaan. Opiskelijatyöryhmä on järjestänyt keväällä 2014 tutustumiskäynnin Hot Joogaan sekä asiantuntijaillan. Hot Joogaan opiskelijat pääsivät tutustumaan PranaYoga-studiolla. Tutustuminen piti sisällään puolentoista tunnin hikisen treenin. Asiantuntijailta pidettiin 25. päivä maaliskuuta Jyväskylän yliopiston tiloissa Agoralla. Tapahtumaan osallistui yli 20 opiskelijaa. Osallistujia tuli mukaan niin ammattikorkeakoulun kuin yliopiston opiskelijoista. Asiantuntijoina toimivat sosionomi Sirkka-Liisa Puoliväli Jyväskylän Katulähetys Ry:stä, Sovatek- Säätiöltä sosiaalityöntekijä Anne Pitkänen sekä Jyväskylän maahanmuuttaja palveluista sosiaalityöntekijä Elina Hietanen. Illan aikana asiantuntijat kertoivat opiskelijoille omista työpaikoistaan ja asiakkaistaan. Keväällä 2014 pidettiin liittovaltuusto opiskelijajäsenten vaalit. Opiskelijoista liittovaltuustoon valitaan neljä varsinaista valtuutettua sekä varavaltuutetut. Liittovaltuusto käyttää Talentian ylintä päätösvaltaa, joten on tärkeää, että valtuustossa on mukana myös opiskelijoita. Äänestysprosentti oli 15,7 %. Tämä on noin neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Edelliset vaalit pidettiin kaksi vuotta sitten ja tällöin äänestysprosentti oli 11,9 %. Uusiksi liittovaltuuston varsinaisiksi edustajiksi valittiin Eveliina Julkunen, Kira Hirvonen, Susanna Salin ja Titta Miikkulainen. Varajäseniksi valittiin Emmi Hiisilä, Olof Cantell, Touko Niinimäki, Iiro Väisälä ja Anniina Netsäinen. Tarkemmat tiedot uusien edustajien opiskelupaikoista ja äänestyksen äänimääristä löytyvät Talentian sekä TaSo:n internetsivuilta. Kevään viimeisenä tapahtumana toimi Rentukassa pidetyt virastositsit. Sitsi perinteiden mukaan illan ohjelmisto piti sisällään laulua, syömistä ja paljon hauskan pitoa virastoteeman mukaisesti. Syksyllä 2014 järjestetään Talentia Keski- Suomen alueen uusille korkeakouluopiskelijoille perinteinen illanvietto. Illan vietossa uudet opiskelijat pääsevät tutustumaan toisiinsa ja saavat tietoa Talentian valtakunnallisesta ja alueellisesta toiminnasta. Paikan päällä on puhumassa Talentian opiskelija-asiamies. Loppu vuoden muu ohjelma tarkentuu syksyn kuluessa ja tapahtumista tiedotetaan lähempänä sekä sähköpostilla, että Talentia Keski- Suomi ry:n nettisivuilla, että Facebook-sivuilla. Syksyllä opiskelijoiden kannattaa pitää mielessä myös TaSon eli Talentian Sosiaalialan opiskelijoiden TaSo-päivät. TaSo-päivät ja samalla yhdistyksen syyskokous järjestetään

19 Edunvalvontatyöryhmän kuulumisia Teksti: Heljä Siitari Virkistystyöryhmä vie jäseniä Berliiniin lokakuussa Teksi: Virkistystyöryhmä Edunvalvontaryhmän tämän syksyn suunnitelmissa on aluetilaisuus Joutsa-Toivakka- Luhanka-seudulle sekä ajankohtaisilta työssä käyville amk-tasoisen koulutuksen omaaville ja aiemman opistotutkinnon suorittaneille (mm. sosionomit, sosiaalikasvattajat, -ohjaajat, kuntoutusohjaajat) loppusyksyllä. Hankala taloustilanne näkyy myös talentialaisten työpaikoilla eikä yt-neuvotteluilta varmaan vältytä, joten niissä merkeissä järjestetään tarvittaessa omia tilaisuuksia. Lisäksi Talentian alueasiamies Tiia Oksanen järjestää omia edunvalvontatilaisuuksia; niistä kuten myös edunvalvontaryhmän järjestämistä tilaisuuksista tiedotetaan tarkemmin webro-polilla jäsenille. Lisätietoa saa edunvalvontaryhmän vetäjältä Heljä Siitarilta, p , Talentia Keski-Suomi ry järjestää jäsenilleen opinto / virkistysmatkan Berliiniin Matka täyttyi ennätys nopeasti ja paikkoja lisättiin niin monta kun pystyttiin. Nyt 21 nopeinta on innokkaana lokakuuta ja matkaa odottamassa. Omavastuuosuus matkasta on 200 euroa. Omavastuuosuus pitää sisällään lennot HKI- Berliini-HKI, kuljetuksen JKL-HKI-JKL, kuljetuksen Berliinissä lentokentältä hotelliin ja takaisin sekä majoittumisen kahden hengen huoneessa 3vrk aamiaisen kera. Berliinissä on tarkoitus tutustua sosiaalialan koulutukseen, nuorten sekä naisten parissa työskenteleviin kohteisiin. Ohjelmaan sisällytetään myös mahdollisuutta tutustua Berliinin turistikohteisiin sekä yhteiseen ajanviettoon, unohtamatta shoppailua Manner-Euroopan suurimmassa tavaratalossa - Lännen tavaratalossa. Sosiaaliset investoinnit kannattavat! Ennaltaehkäisevä sosiaalialan työ ei ole kuluerä, vaan investointi tulevaisuuteen. Investointi, joka säästää ja siksi kannattaa! Lue lisää sosiaalisista investoinneista Talentian kampanjasivulta ja kerro niistä myös muille. Kampanjasivulta pääset lähettämään sähköisiä postikortteja tutuille, päättäjille ja työkavereille: Apua ajoissa-sivut löydät myös Facebookista. Levitä tärkeää viestiä eteenpäin - tykkää ja jaa osoitteessa: https://www.facebook.com/talentiary/ 19

20 Teksi: Hallitus Kuva: Jyväskylän kaupunginteatterin nettisivut Kutsu syyskokoukseen torstaina Talentia Keski-Suomi ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina klo alkaen. Paikkana toimii Järjestöjentalo Jyväskylässä osoitteessa Kalevankatu 4, OAJ:n kokoustilassa neljännessä kerroksessa. Esillä sääntömääräiset asiat: talous- ja toimintasuunnitelma vuodelle 2015 sekä toimihenkilövalinnat. Tarjolla pientä purtavaa. Tervetuloa kokoukseen! Kokouksen jälkeen mahdollisuus osallistua teatteriesitykseen Jyväskylän kaupunginteatterissa! Voit tulla katsomaan myös vain esitystä ilman kokousta. Jatka siis lukemista! Talentia Keski-Suomi ry ja Raisa Vattulainen kutsuvat sinut katsomaan Jyväskylän kaupunginteatteriin näytelmää OSOITE. Tule katsomaan, kuulemaan, osallistumaan ja parantamaan kotiasi ja suhteitasi naapureihin yhdessä asumiskonsultti Sonjan kanssa! Näyttelijä Raisa Vattulaisen monologiesityksessä koti on pääasia. Komediallinen esitys saa sinut nauramaan tutuille tilanteille ja miettimään naapuruutta, kodin sisustustrendejä, arkkitehtuuria ja viihtyvyyttä. Esitys joka liittyy olennaisesti meidän kaikkien elämään, eli asumiseen ja kenties asunnottomuuteen. Asuit elementtilaatikossa, betonihirviössä tai omakotikauhulassa, sanoo asumiskonsultti Sonja, Koti on ihmisen toinen nahka. Esitykseen on kerätty tarinoita eri asuinalueiden asukkailta eri kaupungeissa, annamme ne teille lahjana takaisin esityksen muodossa. Annetaan ihmiselle laatikko niin hän alkaa sisustamaan sitä. OSOITE Hullutteluesitys asumisesta juuri sinulle torstaina klo pienellä näyttämöllä Kesto n. 1 h 30 min, ei väliaikaa Idea ja teksti Raisa Vattulainen Ohjaus Ida-Lotta Backman Valot Jari Granlund Lavalla Raisa Vattulainen Omavastuuosuus 10 euroa lipusta suoritetaan Talentian tilille Keski-Suomen Osuuspankki FI viimeistään mennessä, jolla varmistat lippusi esitykseen. Lippuja varattu 50 kpl, paikat täytetään maksu järjestyksessä. 20

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

etos Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Oulun seutu ry:n sähköinen tiedote 2/2012

etos Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Oulun seutu ry:n sähköinen tiedote 2/2012 etos Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Oulun seutu ry:n sähköinen tiedote 2/2012 Tiedotamme etoksella ajankohtaisista yhdistystapahtumista, tuomme esille ajankohtaisia teemoja ja alueemme sosiaalialaa

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Asia Tavoite Toimenpiteet Toteutus/ vastuuhenkilö(t) 1. Kokoukset ja niihin 10 kokousta Kokoukset pidetään samalla viikolla, kuin sosiaali- ja valmistautuminen

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana 1 Määritelmiä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Ikääntynyt

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2015

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2015 Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2015 Asia Tavoite Toimenpiteet Toteutus/ vastuuhenkilö(t) 1. Kokoukset ja niihin 10 kokousta Kokoukset pidetään samalla viikolla, kuin sosiaali- ja valmistautuminen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Omaishoito? Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Omaishoitoa tuetaan pääasiassa omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain perusteella

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Ajankohtaista omaishoidosta ja muistiohjelmasta Kuntamarkkinat 11.9.2014 Eevaliisa Virnes, erityisasiantuntija Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma KOHO-työryhmän

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Hyvinvointipalveluiden järjestäjän organisaatio 1.1.2013 HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Miten oppilaitokset vastaavat työelämän tarpeisiin? Kommenttipuheenvuoro. Tuula Lahti Ylihoitaja Vantaan kaupunki, Hoiva-asumisen palvelut

Miten oppilaitokset vastaavat työelämän tarpeisiin? Kommenttipuheenvuoro. Tuula Lahti Ylihoitaja Vantaan kaupunki, Hoiva-asumisen palvelut Miten oppilaitokset vastaavat työelämän tarpeisiin? Kommenttipuheenvuoro Tuula Lahti Ylihoitaja Vantaan kaupunki, Hoiva-asumisen palvelut MITÄ VARTEN KANNAN HUOLTA TULEVAISUUDESTA? - ikääntyneiden määrä

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Hyvinvointipalveluiden järjestäjän organisaatio 1.1.2013 HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Lisätiedot