Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessi"

Transkriptio

1 Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessi Delfoi-paneelin 2. haastattelukierros Väliyhteenveto YMy. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koillis-Suomen koheesio- ja kilpailukykyohjelma. Haastattelijat: Yrjö Myllylä, Mika Perttunen, Erkki Oikarinen. Mukana aineistossa on noin 35 vastausta. Tulokset ovat alustavia ja tarkoitettu raportoinnin tausta-aineistoksi ja keskustelun virittämiseksi. Väliyhteenvetoraportissa voi olla myös tallennusvirheitä. Delfoi-menetelmän käytön idea on, että yksittäisen vastaajan persoonaa ei voitaisi tunnistaa vastauksista, yksilöivät tiedot pitäisi poistaa aineistosta. Väliyhteenvetoraporttia ei ole tältä osin täysin tarkistettu, käyttäjää pyydetään huomiomaan seikka ja välttämään suoria lainauksia tekstistä, mikäli siitä voisi paljastua vastaajan persoona tai taustataho. Aineisto on koottu haastattelemalla henkilöitä kasvokkain, sähköpostise haastattelulomakkeella, Internet-ympäristössä olevalle kyselypohjalle ja puhelinhaastatteluina. Kaikki vastaukset on tallennettu edelphi-ohjelmistossa, jonka avulla myös tämä yhteenvetoraportti on tuotettu. Vastaajien Taustatiedot-jakauma tarkistetaan myös panelistien nimien julkistamisen yhteydessä. Kaikki vastaajat eivät ole välttämättä muuttaneet oletusarvoisia taustatietoja, joten Taustatiedot jakaumassa voi olla epätarkkuutta. Delfoi-paneelin 2. haastattelukierroksen lopullinen yhteenveto tehdään myöhemmin helmi-maaliskuussa.. SISÄLTÖ I TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT JA VISIO Vaikuttavat muutostrendit Visio Heikot signaalit II HORISONTAALISET TEEMAT JA ERIKOISTUMISVALINNAT Kehittämisen yhteistyö ja organisointi Perheyrittäjyys Saavutettavuus ja logistiikka Lähialueyhteistyö / Barents - Venäjä -kysymys Ekologia ja kestävä kehitys / Ympäristö ja energia Liike-elämän osaamisintensiiviset palvelut III STRATEGISET KEHITTÄMISHANKKEET.. Strategiset ja teemakohtaiset kärkihankkeet TAUSTATIEDOT (pakollinen) 1. Alue 1 = Koillis-Suomen alueen edustaja 2 = muu alue n=38, A=1.37, M=1.00, Q1=1.00, Q3= Taustaorganisaatio 1 = yritys 2 = muu n=38, A=1.37, M=1.00, Q1=1.00, Q3=2.00

2 3. Vastaaja 1 = nainen 2 = mies n=38, A=1.74, M=2.00, Q1=1.25, Q3=2.00 I TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT JA VISIO Vaikuttavat muutostrendit Visio Heikot signaalit VAIKUTTAVAT MUUTOSTRENDIT 1. Miten muutostrendit pitäisi mielestäsi huomioida, mitä toimintoja ja uusia avauksia ne tukevat? Vastaus: Suomessa toimii ns. "junioryhtiöitä". (joissa on esim. 1-3 henkilöä, kirj. lisäys). Hyvä case on esim. Sotkamo Silver, jossa avainhenkilöt on ollut Outokummussa (Kalle Taipale, Jouko Jyrinki), Linberg ym.). Ruotsalainen yhtiö on saatu mukaan ja hopeakaivoksen syntyminen on todennäköistä. Talvivaara on esimerkki yrittäjän hullunrohkeasta tavasta tarttua mahdollisuuksiin, jolloin valtio lähtee mukaan rahoittamaan. Hopean hinta on noussut enemmän kuin (kulta?), syynä on elektroniikkateollisuuden tarpeet.kulta JA SEN KÄSITTELY: Tulee rikastushiekka-altaat, jäte näkyy luonnossa. Jos tuloee syanidierotus, osataan käsitellä hajoaviksi alkuaineiksi. Rikastusmenetelmät alueella riippuvat siitä, että kuinka puhtaaksi kulta rikastetaan alueella. Esimerkiksi Suurkuusikossa vaahdotus+syanidi yhdessä tekvät 99 % puhdasta kultaa, joka lähtee alueelta harkkoina. Järkevää voisi olla yksi rikastuslaitos, joka palvelee montaa toimintaa. Voisiko olla kaikille keskitetty? Riippuu erotusmenetelmistä, kaikki esiintymät ovat erilaisia ja tarvitsevat hiukan erilaisen prosessin. Esimerkiksi jalometalleille tyypillisesti vaahdotus+lioutus.ympäristö- ja logistiikka: Talvivaarassa monimetallikaivos. Kevitsa myös monimetallikaivos ja vain yksi rikastuslaitos. Yhteiskunta voi kaavoituksella vaikuttaa logistisiin ja kaavoituksellisiin ratkaisuihin. Matkailu syntyy perustekijöistä, etenkin perusinfrasta. Tämän rakentamiseen ja ylläpitoon tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä. Nyt ei ole riittävästi. (Esimerkiksi Metsähallitus, kunnat, tiehallinto, matkailukeskukset ja yrittäjät, kirj. lisäys.) Etenkin julkisen sektorin toimijoiden olisi syytä liittoutua ja tehdä yhteisiä infrahankkeita. Jatkossa esimerkiksi peruspalvelut eivät ole välttämättä ilmaisia, julkisen sektorin, yritysten, ja yhdistysten kumppanuus on ratkaisuna. Vapaaehtoisuus pitäisi mahdollistaa esim. luonnonsuojelussa ja SOTE-palveluissa. Tällä hetkellä on vähän tarjontaa, ainaoa tarjonta on järjestöjen kautta (SPR, WWF). Järjestöille voisi antaa suojelualueisiin ja retkeilyyn liittyviä tehtäviä, perinnemaisemien hoitoa. (Vrt. esim. Liminganlahden ystävät ry, joka toimii em. tavoin tai metsästäjien vapaaehtoistyö, jota on runsaasti.) Muutostrendit osoittavat laaajemminkin Lapin elinkeinoelämän vahvistuvan. Väestön ikääntyessä samanaikaisesti nousee muuttajien / uusien asukkaiden houkuttelu tärkeään rooliin.kunnan oppilasmäärät kriittisiä. Sallassa ikäluokassa 25, Kemijärvellä 50 henkeä. (Tunturi-Lapissa päästy 15 vuodessa 40:stä 70:ään. Logistiikka nousee painopisteeksi, energiaomavaraisuuteen pyrittävä, palvelualaan satsattava ("palveluala heikossa hoidossa"). Logistiikassa pyörälogistiikka keskeisessä roolissa. Kemijärven terminaali herättää tunteita. Esimerkiksi Salla haluaisi sitä alueelleen. Rovaniemellä on Mustikkamaan suunnitelma. Asukkaan näkökulma entistä tärkeämmäksi. Sote-palvelut: Sote-sektoriin tarvitaan logistiikkaosaamista, valtava yksinkertaistaminen mahdollista. Kannattaako potilasta siirtää vai tietoa. Perheen mahdollisuudet huomioitava. Ennen ei voitu elää monella paikkakunnalla, nyt monipaikkaisuus lisääntyy.

3 huomioitava. Ennen ei voitu elää monella paikkakunnalla, nyt monipaikkaisuus lisääntyy. Etätyö on mahdollisuus.teollisuus: Mitä pitkäkestoista kilpailuetua Koillis-Suomessa on? Puuraaka-aineet ja kaivannaiset. Puu on uusiutuvaa, tulisi perustua sen hallittuun käyttöön (vrt. kaivostoiminta, jossa aikajänteet saattavat olla huomattavasti lyhyempiä jopa 10 vuotta, joskus vuotta). Olisi haettava kestävän kehityksen polkua. Tämä on pitkälti logistiikkakysymys.metsä: Kun Kemijärven sellutehdas oli, hakkuut olivat 3,1 milj. km3, nyt 3,4 milj. km3. Pelletti, klapikattila ja energiatuotanto: pellettien lastaaminen laivalla Tanskaan ei ole järkevää.logistiikka: Maantieteellinen asema on huomoitava, ihmisten liikkumiselle on tulossa vähitellen oikea hintalappu, tämä korostaa ICT:n roolia. Liikkuminen siirtyy suurten massojen ulottumattomiin. Tämän vuoksi ei kannattaisi satsata matkailuun.julkinen liikenne: Tyhjien bussien ajaminen tai tyhjien junien vetäminen ei ole järkevää. Liikenteessä ei lasketa lainkaan aikaa.lentiliikenteessä Kuusamo ja Rovaniemi ovat luontaisia pisteitä. Air Baltic Kuusamo-Lappeenranta oli tärkeä. Kohtuuhintainen syöttöliikenne on olennainen, jokaiselle lennolle tulisi olla kohtuuhintainen syöttöliikenne/maakuljetus.puuterminaali: Suunniteltu uusi terminaali infrastruktuurikustannuksiltaan 15 milj. euroa. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA INFRA JA TOIMIPISTEET PITÄISI HYÖDYNTÄÄ. Uuden terminaalin myötä puuvirtaan tulee 40 snt lisäkustannus ja terminaalista 1 / km3. Venäjän kielitaitoon pitäisi satsata, nyt ollaan jo myöhässä. Ihmiset eivät tule Koillis- Suomeen hakemaan sellaista mitä löytyy maailman metropoleista vaan rauhaa, pysähtymistä, luontoa, omalaatuista kulttuuria jne. Siksi en ymmärrä Naturpoliksen visiossa olevaa lausetta Koillis-Suomesta Euroopan eliittialue. Totta kai lause herättää tunteita, lähinnä ärsyttää, mutta kai visiollakin pitäisi olla saavutettavuuspohja.meillä täytyy olla palvelut kunnossa, myös kulttuuritarjonta tapahtumineen, mutta paikallisiin vahvuuksiin nojautuen. Pitäisi verkottua yhä laajemmin, että matkailuyrityksillä olisi mahdollisimman kattava markkinointipaketti lähialueiden tapahtumista ja käyntikohteista. Pitäisi markkinoida muutamalla kärjellä keskitetysti, eikä niin, että jokainen laittaa vähät rahansa minne sattuu.ihmiset satsaavat tulevaisuudessa yhä enemmän hyvinvointiin. Siihen liittyviin tuotteisiin ja palveluihin kannattaisi satsata. Vierastan termiä Slow Life, mutta leppoistaminen, elämän yksinkertaistaminen, hitauttaminen, downshifting ehkä yhdistettynä Slow Foodiin voisi olla meidän alueen juttu. Metsät ovat täynnä tämän päivän trendiä, superruokaa. Siihen lisäksi hyvät liikuntamahdollisuudet ja hyvänolonpalvelut, esim. wellness-keskus. Kulkuyhteyksiä lentäen on parannettava, harva enää viitsii tuhlata vapaa-aikaa matkustamiseen. Tietotekniikassa täytyy olla kärjessä, se on aivan selvä. Olemme käsittämätön periferia internetin käyttömahdollisuuksissa. Tällä alueella on Suomen suurin potentiaali Barentsin alueen yhteistyön kehittämiselle. VerkottuminenVenäjä suuri mahdollisuus. Yhteistyöalueena ja kauppakumppani. Yhteistyöalue. Tietoteknologian kehitys: välimatka muuhun maailmaan voidaan vähentää, saadaan tietoa muutenkin läpi.ihmisten tarpeiden muuttuminen: lepopulssi laskee 10 ja yöuni paranee 2 tunnilla. Täällä on helpompi olla. Pienuus ja kiireettömyys ja hiljaisuus. Siksi kannattaa tulla pohjoiseen. Tarinat. Kalevala, saamelaisuus, sotiminen, Venäjän talouden kehittyminen, alueen läheisyys ja markkinan koko huomioitava, kun suunnitellaan alueellista koulutusta, yritysten kehityshankkeita, yritysten välistä yhteistyötä ja verkottumista. Valtion ja EU:n tukitoimia investointeihin ja markkinointiin on suunnattava alueelle huomattavasti enemmän, jotta yritystoimintaa pystytään kehittämään riittävin resurssein.energian hinnannousu vaikuttaa suoraan kilpailukykyyn mm. kuljetusten osalta. Tähän on saatava selkeä järjestelmä, jolla nämä erot voidaan tasata. Nykyiset eivät riitä. Venäjä-osaamisen sekä muihin kieliin ja kulttuureihin liittyvän osaamisen lisääminen ja huomioiminen yleisesti; hyvinvointiajattelun ja toteutuksen laajentaminen henkilökohtaisesta elämästä työelämään lähtökohtana työntekijöiden jaksaminen riippumatta siitä, onko kyse nuoresta tai vanhemmasta työntekijästä; varautuminen nuoremman polven työhön liittyvistä asenteista johtuviin työelämän muutoksiin; yhteistyön opettelu ihan oikeasti;kouluissa huomioidaan perusasioiden opetus esim. ruoan viljely (periaatteella kasvata itse perunasi ja porkkanasi);miten huomioidaan kelkasta tipahtaneet Kaivos- ja matkailu, Barents: alueen rooli olla tukiasemana, perheet lomat yms.. Myös joitain toimintoja voidaan sijoitttaa mutta enimmäkseen, läpikulkupaikkarovaniemi ja Oulu jopa Helsinki menee ohi hyödyntämisessä. Koko pohjoissuomen konsortio tärkeä - >, Barentskeskus.Stokman lykkääntyy pitkälle 2020, maakaasu ei tärkeä, jos USA:n liuskekivestä öljyä niin ilman lng:n vientiä amerikkaan ei kannattava, tähän varauduttava.sokli, Yaran kiinnostus vähentynyt, tai kilpailuttaa valtiota mahdollisimman hyvien ehtojen saamiseksi, en ole kuullut että uraani olisi syynä venäjäkorttiin. Kotimainen yhtiö ei työllisyysmielessä välttämätön, työtä yhtä paljon, poliittinen puoli tärkeä, ei voida hyväksyä että malmi rikastetaan venäjällä.koillis-suomi maantieteellisesti laaja: liikenneyhteydet haastavat, ei vaikuta ulospäin heti kovin yhtenäiseltä alueelta, tämä haaste varmaankin Itä-Lappi koillismaa: EU:n rahoitusneuvotteluissa väestörakenne tulee näyttelemään keskeistä osaa, harva osoitus, laajempi alue on uskottavampi, kun väkilukukin pieni, siksi yhteistyötä kannattaa jatkaa, erikseen alueet eivät olisi niin vahvoja, EU:ta kiinnostaa laajemmat alueet ja ne myös globalisaatiossa vahvempia.vaikuttavat muutostekijät? Venäjän avautuminen, heikkoutena lähialueen heikkous, matkailullisesti mielenkiintoinen, kestävä kehitys, ekologisuuden hyödyntämisaste saattaa heiketä ajan mittaan kun kaikki ovat niin ekologisia niin ekologisia esimerkkinä autoteollisuus. Venäjällä lähellä ei ole mitään! Mitä merkitsee meille, vain matkailualue Barentissa mahdollisuuksia Telatek. Rautatie ei näytä mahdolliselta kovin nopeasti. logistinen ulottuvuus: merenkulun päästövaatimukset, o,1 % rikkiä max Itä-Merellä, muilla merillä 0,8 %. Muurmansk tulee nopeasti potentiaaliseksi. Siellä syväykset eivät ongelmat, kaivostoiminta, yhdistyy teollisuuden ja kaupan edut. Puutavara. Rautatiet tulevat, mutta kumipyörät hoitaa kaupan ja teollisuuden kappaletavaran. Juna ei ole niin ympäristöystävällinen kuin luullaan. Junat menee 40 % käyttöasteella, pitää saada 70 %. Kartiokitka niin suuri, kaarrekitka estää ympäristöystävällisyyden. Massatuotanto junilla muut rekalla, Muurmanskiin. Kainuun rata kuusamoon ei onnistu. Rata tulee oulusta jos tulee. Olin vehviläisen työryhmässä 2v, siellä 4 eri työryhmää. Minä samassa ryhmässä kuin karvinen, jussi pesonen, baldauf, hiltunen yms. Nämä samaa mieltä (kauppa ja teollisuus): korkeintaan 2 poikittaista rataa, toinen pohjoiseen. Ainoastaan oulusta mustavaaran, kmon kautta Sallaan. Itärata ei toteudu. Diesel-moottoria ei tulla korvaamaan, tulee uusiutuvista ruoka, bio yms. diesel. Kaasu ei tule olemaan tulevaisuuden polttoaine. Olen ollut kv-seminaareissa jossa daimlerin yms. pääjohtajat todistivat asiaa. Lyhyellä aikavälillä erilaisten raaka-aineden tarve kasvaa. Keskityttyvä kaivostoiminnan kehittämiseen ja liikenneinfrastruktuurin parantamiseen. Esim. Ratayhteys Sallan kautta Kantalahteen. Toinen seikka saattaa nousta esille, on ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat (sähkökatkot, tieteliikenneyhteydet la entistä kylmemmät ja lumiset vaikkakin

4 ongelmat (sähkökatkot, tieteliikenneyhteydet la entistä kylmemmät ja lumiset vaikkakin lyhyemmät talvet). Teknologian kehittäminen ja arkipäivän teknologian varmistaminen. Koillids-Suomeen saattaa myös syntyä työvoimapula, jota pitäisi ennakoida jo tässä vaiheessa. Bio on itsestään selvyys- Kitka on tulevaisuus, Oulanka on nykyisyyttä- Vesiliikunta (meidän porukat menevät sloveniaan kajakoimaan..)- Hyväntekeväisyys- Ruka on kallis eikä ole mäkeä, tuulee - Itävallassa saa paremmat puoleen hintaan, lennot maksaa vain 200 eur - Miksi tulla kun Etelä-Suomessa on talvi?- Miksi tulla kun briteissä on toinen talvi peräkkäin- Hiljaisuus on parasta, rauha (vrt. Egypti)- Kansainvälisen tason oppaat ovat tarpeen.- Hinnalla ei ole merkitystä: meillä on myynti koko ajan yli 1000 eur/asiakas per viikko - lumikenkäilemällä- Hanna traileri? on briteille kova juttu - lisää näitä (kiitos Teemu Torviselle ja Tönkyrän Hessulle).- SOISIAALINEN MEDIA NOUSEE TAHTIA 100 % / VUOSI. Berliinissä tulee award kestävästä kehityksestä - ei taida olla muita 90-luvulla aloittaneita joukossa. tunnettuutta Oulangan kansallispuistolle saksankieliselle alueelle, mitä ei ole hyödynnetty lainkaan. Lontoossa on kipakka keskustelu tulevaisuudesta ja lennoista - 32 lentoa pitää saada talvessa Kuusamoon briteistä, viime talvi ei voi toistua. tuotteet muuttuvat ja kallistuvat myös - luontokohteita lisää. Oulangalle tulee Conference: korkeinta johtoa Euroopasta PAN Parks kutsuvieraina. tavoitteena miljoona euroa kokoon luonnonsuojelutyöhön, Yrityksemme kerääjänä joukossa (pitäisikö alueen herätä oikeasti tähän pelkän luonnon riiston sijaan??? Entä jos ei laitettaisikaan paperiesitteeseen euroa vaan se summa eurooppalaiseen suojelutyöhön ja siellä nimi Brusselissä näkyville). Onneksi Oulanka on etunojassa tässä tehtävässä mukana. ilmaston muutos, luonto-arvojen ja matkailun merkityksen kasvu perinteisen urbaanimassaturismin sijaan, suunnitteilla olevan kaivostoiminnan negatiiviset vaikutukset versus matkailuimago (ei ole suoraan taulukosta, mutta osa on). Rakennuskivipuolelle on arvioitu voimakasta kysynnän kasvua vuoteen Harvainaisten maametallien ja perusmetallien kysyntä kasvaa. Koillis-Suomen tulisi käynnistää KOILLIS-SUOMEN KAIVANNAISALAN KEHITTÄMISOHJELMA 2025 LAADINTA. Liikenneyhteydet,infra,kaavoitus,tietoliikenneyhteydet Venäjä merkittävin kasvun mahdollisuus.lähialue pitäisi nähdä potentiaalisena liiketoiminta-alueen: matkailu, puun hankinta, kuljetus, alueelle syytä NP:ssä pitäisi olla henkilö, jota me voisimme käyttää muissa kuin substanssiasioissa: maanhankinta, vuokraus, yms. Tie pääjärvelle pidettävä kunnossa, ei heti asfalttiväestön muutos: me saamme työvoimaa (pölkky), alihankkijat ei saa, yli autoilijaa ajaa kuljetuksia, alihankintaverkoston pitää saada työvoimaa, Ulkoistaa halutaan, pitää olla toimijoita,alueen vetovoiman pitää säilyä, realismi säilytettäväverkottuminen tällä hetkellä heikkous, ei ole yhteistyökulttuuria. Mutta tulee jatkossa olemaan tärkeää. Sekä alueella että globaali. Tarvitaan kulttuurinmuutos.kehittämisyhtiössä tarvitaan liiketoimintaosaamisen tuntemusta, lisäksi markkinointiosaaminen. Edunvalvontaa, tarvitaan etablointiin, pellettitehtäviä.kemijärven logistiikkakeskus: Hannu Virranniemi vastaa: välivarastointi ok, mutta siitä tulee Enson vastaanottoterminaali. Tehtaalla on jo, miksi pitää rakentaa uusi. Kuka hallinnoi ja huoltaa? Pitää olla yrittäjä. Ikääntyminen, nuoriso lähtee: pitäisi olla opiskelupaikat täällä, ongelma toimihenkilöpuolella, vaikeaa saada jo nyt. Iso osa katoaa. Tämä huolestuttaa. Jos porukka koko ajan vähenee tulee kierre. Logistisesti kaukana, jos valtion tukimuotoja karsitaan, tulee ongelmaa. Jos autoilua verotetaan lisää, tulee ongelmia. Esim. Ouluun verrattuna, Oulusta vajaa puolet edullisempi viedä Etelään.Järeä puu loppuu jollakin aikavälillä, pitää tehdä muutoksia tuotantorakenteeseen hirsitaloissa. Alueellista verkostoa ei ole, täällä vain puusepänverstaita, ei tehtaita, heidän vahvuus ei siinä segmentistä % halvemmalla saadaan muualta, tämä harmillista.mitä tälle tehdään en tiedä, mutta kiinnostus lähiverkoston kehittämiseen on. Mutta yritykset pieniä, ei resursseja kehittää. Verkostoituminen on kaatunut volyymiin, muut katsovat vain nykytuotantoa, kyse irtiottokyvystä, hinnasta. 1/4 maailman löytämättömistä / potentiaalisista öljyvaroista Obin alueella. Kaasuliuskeet olennainen kaasun hintakehitykseen vaikuttava. Vuonna 2010 ensimmäinen LNGkaasulaivan (USA:sta?) Eurooppaan.Ilmastonmuutoksesta käydään yksipuolista keskustelua. Mm. auringon aktiivisuus on aliarvioitu. Tämä vaikuttaa Pohjois-Atlantilla. Ilmastoon vaikuttaa 1) NAO eli North Atlantic Ocean. Atsoreiden ja Islannin alueen ilmanpaine-ero keskeinen. 2) Tyynen meren El Nino. CO2 ilmastonmuutoksen selittäjänä on yksinkertaistamista. Tulivuorilla on vaikutusta, mutta lyhytaikaista, mm. rikki viilentää lyhytaikaisesti. 7-8 mrd m3 (?) hiiltä taivaalle/taivaalla. Esim. Indonesian metsäpalot loivat 2-3 mrd m3(?). Jos kaikki olisi mennyt ylös, olisi lämmennyt enemmän luvulla viilentynyt. Meret nielee hiiltä. Kun meri lämpenee, se sitoo vähemmän, kun kylmenee, sitoo enemmän. IPCC, Climate Gate: 10-hengen toimisto - väittää, että 90 % todennäköisesti ihmisen aiheuttama, HImalajan jäät sulavat. Science-lehdessä: Keskiajan lämpökausi kysymys, oikea tieteellinen tieto ei ole mennyt läpi, virheitä ei korjattu. Alueelle olisi laadittava ilmastonmuutokseen sopeutumis- ja uusiutuvien energioiden käytön strategia.eu:n biopolttoainepolitiikan lähtökohtana oli EU:n maataloustuotannon, kuten viinin, ylituotannosta eroon pääseminen. Tämä on perussyy, miksi EU lähti ajamaan biopolttoainetta liikennepolttoaineiden osaksi. VISIO Koillis-Suomen kehittämisen yksi lähtökohta on uskottavalla tavalla tuotettu ja kiteytetty visio. Vision voidaan sanoa olevan " toivottu, tavoitteellinen ja toteutettavissa oleva tulevaisuuskuva". Visiota voisi yrittää kehittää alla olevasta/olevista niin, että se vetoaa tunteisiin, energisoi ajattelua, kiihottaa, herättää kiinnostusta/ärtymystä, herättää myös kv-investoreiden kiinnostuksen, kertoo heti, mikä tulee olemaan alueen rooli globaalissa taloudessa, so. tiukempi focus. 1. Mikä seuraavista sopisi parhaiten Koillis-Suomen vision kehittämisen lähtökohdaksi?: VE. Koillis-Suomi - Pohjoisen luottamuksen rakentaja. Koillis-Suomi on kestävästi luonnonvaroja hyödyntävä pohjoinen matkailualue idän ja lännen välillä, jonne on helppo tulla, jossa on helppo liikkua ja johon paikalliset asukkaat toivottavat tervetulleeksi. Koillis-Suomi on pohjoinen kestävästi luonnonvaroja hyödyntävä matkailualue idän ja lännen välillä, joka soveltaa ja hyödyntää uutta teknologiaa ja paikallista omaleimaisuutta innovatiivisesti hyvinvointia luoden. Alueelle on helppo tulla, alueella on helppo liikkua. Toisiinsa luottavat ja toisiansa kannustavat asukkaat toivottavat matkailijavieraat ja alueelle muuttajat tervetulleeksi

5 . Koillis-Suomi - Tarina perheyrittäjyyden ja verkostoitumisen voimasta. Koillis-Suomi - Perheyrittäjyyden ja verkostoimisen menestystarinana 6 = 6. Koillis-Suomi - Perheyrittäjyyden ja verkostoitumisen pohjoinen menestystarina 7 = 7. Koillis-Suomi on tunnettu, omavarainen, kansainvälinen, ja elinkeinorakenne on kestävästi luonnonvarojan hyödyntävä. Alue on ympärivuotinen matkailukohde, lentoliikenne hoidetaan uuden sukupolven lentokalustolla, raideliikenne on joustavaa, alueen sisäinen liikenne toimii omilla raaka-aineilla (sähkö, biopolttoaineet). n=17, A=2.76, M=2.00, Q1=2.00, Q3=3.00 Perustelut, täydentävät kommentit visioon tai oma vision muotoilu: 1. Koillis-Suomi - Pohjoisen luottamuksen rakentaja" paras, mutta joutuu selittämään, mikä arveluttaa. Lyhyt on aina hyvä, mutta lyhyestä ei ilmene, mille rakennetaan, miten itä-länsi asemoidaan, mihin aiotaan. Lyhyt (em. ykkönen) ja parin lauseen selitys toimivin. Vaihtoehto 2 mainituista (3:sta) paras. "Pohjoisen luottamuksen" tosin kuulostaa hienolta. Unelmani olisi luonnonläheisyys, kestävä kehitys, ja matkailu. Eli luontomatkailu olisi ykkönen, hiljaisuus, erämaa ja luonnonvarojen hyödyntäminen tärkeää. 1. Loistava, mutta ei sano mitään. Visioon tarvitaan iskevyyttä, välähdystä, tulevaisuutta. Tulisi nostaa max 2 lausetta, sanoja pitäisi olla vähän. Menestystarinaan kuuluu myös taloudellinen menestys. Koillis-Suomi elää matkailusta ja maaperästä. Pitäisi vastata myös kysymykseen, että kuka on vihollinen? Tämä sytyttää, tosiasiallisesti elämme kilpailutilanteessa eri tasoilla, niin yritykset keskenää kuin alueet keskenään jne. Kilpailua on jokaisella tasolla. Tehokkain kuntatalous Suomessa 3-5 vuodessa vuoteen 2014 Jos joku on tärkeää niin yhteistyö. Kaikki julkisen sektorin työpaikat pitäisi laittaa uudelleen hakuun kuntaliitoksen yhteydessä. Alueen pitäisi ottaa edelläkävijän rooli, johon tarvitaan valtion rahaa luomaan em. tehokkain kuntatalous (alue testilaboratoriona) Koillis-Suomi on uutta teknologiaa soveltava ja paikallista omaleimaisuutta innovatiivisesti hyödyntävä hyvinvointia luova pohjoinen matkailualue idän ja lännen keskellä, jossa on inspiroivaa käydä kylässä tai asua. Selkeä, todenperäinen ja myyvä Ykkönen paras, kakkonen myös hyvä. Koillis-Suomi ei ole perheyrittäjyyden ydinaluetta, tässä mielessä esim. Vaasa on parempi esimerkki perheyrittäjyydelle. Isoa luontokokemusta, arktista kokemusta, tulilla oloa, tulilla oloa, isoa tilaa 20 eteenpäin visio: olemme mukana matkailusuunnassa, pohjoinen matkailusuunta, tuotteet hyvin elämänläheisiä, luonnonläheisiä, ihmisläheisiä, ei teknisiä,ei shoppailua, aidot kokemuksetmuoti muuttuu: lähdetään hakemaan tunnetta ja tietoa, vaihtelunhalua, katkaisuhoitoa, sisältöä, etsimistä, Takaisin alkuperäiseen ihmisläheiseen toimintaan.. Ihmiset eli tekijät ja asiakkaat erkaantuneet luonnosta, eli osaavat arvostaa sitä mistä ovat etääntyneet, edellinen sukupolvi ei osaa arvostaa. Luonto täynnä ihmeellisiä asioita: puhtaus, tila, yötön yö, kaamos, ensin 10 minuuttia aurinko, sitten 1 h. Lisäksi maantieteellinen sijainti: Suomi todella pohjoisessa.isot tuotteet mahdollisia: pyhiinvaellusmatkat, pitkät eräleirimatkat, karavaanit, mereltä merelle, kemistä kemiin, laivalla Täysin pois matkailualueajattelusta. Iso kokonaisuus ratkaisee. Katseen kääntäminen toiseen suuntaan, pohjoiseen. Tunnustelut käyntiin valtioiden välisen yhteistyöhön. Pekkarisen apu tärkeä. Sitä edelleen laajennettava. valtioiden välille. Oulun hub tärkeä: kaukaa katsottuna oulu ja kuusamo ovat vierekkäin, lisäksi voidaan sanoa, että on vielä suoria lentoja.luonnontuotteet, elintarviketuotanto, keräily, riista, Nämä yhdistettävä matkailuun. Vrt. vierailut viinitiloille. Luonnontuotteet samoja joita syödään. Kerrotaan mistä ne tulee jne. Yksinkertaisia juttuja. Brändi yhteinen; joka tuote ilmentää tunturipurojen raikkautta, vrt. Lapin kulta=matkailutuote.yhteistyötahto nostettava visioon!! Vrt. karibia: kaikki mukaan jotka haluaa ja jotka haluaa satsata.yhteistyöesityksiä eri puolille: Kalevalaan ja Louheen, kuhmoon, sotkamoon, itälappiin. Matkailu on tärkeä, mutta liiallinen korostaminen lyö silmille olevaa ja tulevaa teollisuutta, joita ilman alue ei elä ja kehity. Teksti on hyvä. On hyvä korostaa paikallista omaleimaisuutta ja alueen erikoisominaiksuuksia Omia lapsia ajattelee kun miettii 50 v. eteenpäin. Kestäviä arvoja pidän tärkeänä: elämäntavassa pitää tulla muutos. Väestöönkasvu + nousevat taloudet + muut uhat = yhtälö ei toimi. Maatalous pohjoisessa nousisi uudestaan, kun ilmastotrendit menevät niin kuin onnistuttu. Puunjalostuksessa raaka-aineet nyt alkeellisessa käytössä. Älykkäät materiaalit, ekologinen rakentaminen, Pohjoisuus: venäjä ja norja tähyää pohjoiseen, erilainen asenne asiaan, näkevät tärkeyden. Norja näkee alueen tärkeänä, koillisväylä nousee. Sallan rata muurmannin rataan yhdistettynä. Suomalaiset eivät näy Muurmanskissa. Matkailuun uskon vahvasti, pitäisi olla omaleimainen: aitous: keskuspalveluja mutta myös rauhallisuutta. Venäjän rauhallisuus ja läheisyys tärkeä. Erityistalousvyöhyke jossa raja mataloituisi. Molemmat hyötyisivät tästä.maatalous perustuu terveysruokaan, superruokaan. Esim. Juuston tuotannon pitäisi erikoistua, edamissa ei pystytä kilpailemaan, erikoisjuustoja pitää tuottaa ja brändätä oikealla tavalla. Kalat, roskakalaa ei ole olemassakaan. Brändäykseen ei hokkus-pokkusta. Riipistä: ikihonkien huminaa, ainutkertaista luontoa, puhtaus, pohjoinen voima: raaka-aine on puhtaasti syntynyt ja puhdasta. Ikäviä asioita ei saa tulla, epäpuhtauksia yms. Luonto, rauha, kiireetön elämäntapa merkitsee yhtä enemmän. Kannattaa katsoa dokumentti The Selling the Silence. Metsäklusteri ongelmallinen, kauniimpia alueita on vastikään hakattu aukoiksi mm. Sallassa. Valtion metsille pitäisi voida tehdä jotakin: Metsähallituksen maat olisi otettava luontokäyttöön, yksityiset voisivat hoitaa omiansa. Kölin päällä kuljettaminen on halpaa. Siksi Koillisväylän käyttö johtanee kuljetusten päätepisteen Murmanskin sijaan Rotterdamiin. Ei täytä vision kriteerejä, visio on jotain sellaista, mitä ei vielä ole!!!!lapsetissa opin: vision pitää olla innostava, helppo uskoa, on mahdollinen, luonteva.ihmisiä kiinnostaa pienuus, helposti tutustuttavaksi, päästä sisälle siihen paikkaan jossa on lomalla. Miten tämä mahdollistettaisiin?kuusamo-brändiin liittyen olisi mahdollista kehittää: -erämaa, puhdas luonto, upeat maisemat, -ihmiset rauhattomia, ihmiset etsivät rauhaa, alueesta pitäisi luoda tällainen mielikuva, -tuotteen pitäisi ylittää vielä odotukset-vahvuus täältä kuusamostapuualan kehittäminen Koillis-Suomessa vaikeaa, koska massateollisuus toimii omalla logiikallaan ja pientuotanto omalla. Esim. hirsitaloilla strandardia, eivät osta räätälöityjä. Esim. särkikalat kannattaisi myydä ja viedä italiaan.puualalla palvelu perustuu matkailuun: lomaasuntoja ja huviloita, työllistää lvi, suunnittelijat, rakentajat jne Puualan kehittäminen pitäisi sitoutua matkailuun.yksi teema voisi olla koti ja paikallisuus.sarjatuotantoa pitää olla, kelo yms. jää silloin helposti pois. Lasten leikkivälineet yms. olisivat mielenkiintoisia. Leikkivälineet tms. voisi yhdistää matkailuun tuliaisen tms:n muodossa.pitäisi päästä asiakkaiden (matkailijoiden pään sisään), miksi ne tulevat tänne. 4. Koillis-Suomi Tarina perheyrittäjyyden ja verkostoitumisen voimasta. Tämä aivan ehdoton ja ylivoimainen!!! Innostuin heti, tämä kolahti.miten mielikuvia saadaan läpi. Tarinan muotoon pitää rakentaa kehittämistyö. Perheyrittäjyyden vahvuuksia: kasvetaan siihen, alue rakas, tuntee alueen, valmiita sitoutumaan, kokevat alueen omaksi, hyvä elämä muodostuu: ei rikkautta, vaan tasapainoista elämää. Ohjelmassa tärkeää nostaa esiin, koska pitäisi oivaltaa että tärkeää mitä kerrotaan ulospäin. Nuorissa ideoita. Perheyrityksillä rahoituskriisejä, tarvitaan rahoituksellisia apuja. Vakuudet. Jos näitä ei ole estää yrittäimisen VE 1: Luottamusta mihin, ei avaudu yhtäkkiä. Vision rakentamisessa VALINNAT, SUUNTA ovat tärkeitä = strateginen valinta. Eri asioiden yhteensulautumakaan ei välttämättä vie em. kohti. VE 2: kertoo enemmän, mutta on toisaalta enemmän kuin nykyhetken matkailumainos kuin valittu suunta. Omaleimaisuus puuttuu. VE 3: Onko omaleimaisuutta? VE 4: Perheyrittäjyyden ja verkostoitumisen menestystarina alkavat olla vanhoja, eivät enää kanna. Visioista ei tule esille, että on jotakin uutta Jos nuista pitää valita, ykkönen liian yksinkertaistettu ja kolmonsessa liikaa löpinää Jättäisin teknologiahypen tästä pois, se on in joka paikassa, painottaisin matkailua ja kestävää luonnonvarojen hyödyntämistä ja nimenomaan tuossa järjestyksessä. Koillis-Suomi Luottamuksen rakentaja - Tämä paras tähän mennessähyvä, että tavoitetta, Northern quality, pohjoisen tiukkaa puuta. Tavoite voi olla: ollaanko luottamuksen rakentaja?rikastava yhteisö! Itsenäiset toimijat, sairaalloisen kotiseuturakkaita, nämä saatava toimimaan yhdessä. Täällä tehdään itse. Visiot 2-3 ok. Perheyrittäjyys ei minulle iso arvo. Pölkyllä ylisukupolvinen perinne. Hirsitalo itse synnytetty. Raskaat vuodet olleet perheelle kovia. Toisaalta tukea saanut yrittäjyydelle. Pahimmat kasvun vuodet olivat raskaita.. 2. Mit:kä 3-5 avainsanaa/omiansuutta kuvaavat Koillis-Suomen visiota parhaiten?

6 (esimerkiksi kestävä kehitys, luonnonvarojen hyödyntäminen, matkailu, itä-länsi - saavutettavuus, yritteliäs, osaava, innovatiivinen, kannustava, luonnonläheinen, perinteinen, moderni, omaleimainen, hyvinvoiva yhdistävä, nuorekas jne.) Vastaus: TULEVAISUUDEN USKO, UNIIKKI. Kuusamoon ja Kemijärvelle ovat muutamat suvut tulleet, joilla on ollut tulevaisuuden uskoa. Uniikki tarkoittaa ainutkertaista, huomioi perinteet, rakennusperinteet, tavat puhdas, kaunis, virkistävä Hyvä olla Koillismaalla ( Koillis-Suomessa) lapsesta vanhuuteen, ihmisen ja yrityksen osalta, taloudelliset aspektit mukaan lukien. Luonto ja kansainvälisyys tärkeitä (vrt. aikuiset ja nuoret, joista jälkimmäiset ovat jo kansainvälisiä) matkailu, kulttuuri, osaava, puhdas luonto, inspiroiva luonnonläheinen, rehellinen, avoin, luonnon kanssa sopusoinnussa elävä, kestävästi luonnonvaroja hyödyntävä vuoden aikojen vaihtelu, ihmiset jotka toivovat matkailijoita, täällä matkailija yksi joukossa, sille annetaan ilman rahaa paljon asioita: turvallisuus, tervetullut, luvan kanssa nauttimassa samoista asioista, joiden keskellä ihmiset normaalisti asuvat, Täällä rauhassa oleminen on vahvuus, Korkea tietotaso, jota voidaan hyödyntää. Kielitaito, tietotekniikka, viestintä (sosiaalinen media)pelko aiheuttaa ylivertaisuuden tunteen. Suurin uhkamme on pelko. Pelko tulee idän ja lännen välillä olemisesta, kehenkään ei ole voinut luottaa. Pelottomuus on suurin mahdollisuutemme. Voimme olemme keskeinen pohjoisen alueen yhteistyön starttauspiste, Pohjoinen luottamus. Osaaminen kasautuu, muuttovirtaa, positiivista ajattelua, saavutettavissa, kestävä kehitys, matkailu, hyvinvointia tukeva Omaleimainen, kansainvälinen, ympäristöä ja luontoa kunnioittava, kehittyvä. luonnonläheinen, omaleimainen matkailu, luonnonläheisyys, osaava kestävä kehitys, matkailu, omaleimainen, matkailu, osaava, innovatiivinen, omaleimainen, luonnonläheinen Matkailu, puualan raaka-aineen jalostaminen pitemmälle, Matkailu, moderni, mutta omaleimeinen, itä-länsi ja saavutettavuus 1. näkökulma: Pohjoisuus ja arktisuus. Missioni, että pohjoisuuden luonnontuotteissa täytyy olla jotain. Muualla pohjoisessa kuin Skandinaviassa ei kasva tällä korkeudella juuri mitään, vaan on lähinnä tundraa. Vuodenaikojen rytmisyyden täytyy vaikuttaa, kasvi ei voi kesälläkään nukkua. Olemme tutkineet tätä mm. tyrnikloonilla, joka kasvaa Uudessakaupungissa ja Kittilässä.2. näkökulma tutkimuksessamme: kun luonto on levittäytynyt hitaasti pohjoiseen, miten vaikuttaa verrattuna esim. em. nopeaa siirtoon.3. näkökulma: Miten vaikuttaa kasvupaikan korkeus ylhäällä vai alhaalla, esim. Kiinan vuorilla kasvatetut tyrnit.> em. tekijöillä on vaikutuksensa koostumukseen, ravintoarvoon ja aistittavaan laatuun. Matkailu, asuminen voiko em. erottaa? Kahtiajako asumisen ja matkailun välillä on mustavalkoinen, monipaikkaisuus lisääntyy. Pitäisi pohtia tapoja, miten Koillis-Suomi voi hyötyä monipaikkaisuudesta, jossa matkailu ja asuminen ovat ääripäitä. Ihmiset hakevat rauhaa ja hyvinvointia matkailu, luonnonläheinen, omaleimainen Kestävä kehitys,luonnonvarojen hyödyntäminen,yritteliäs,osaava. Kuusamo tunnetaan, siihen luotan. Luonto ja matkailu, Lappia. Saavutettavuus, Lentokenttä, matkailu. Erämaa, väkeä vähän, etäisyyttä vähän. Moderni periferia. Väestön kehitys Väestö on keskeinen lähtökohta tulevaisuuden mahdollisuuksien tarkastelulle. Vaikka väestöön voidaan toimenpitein pitkällä aikavälillä vaikuttaa, on se monin osin otettava myös toimien lähtökohdaksi. Tosiasia on, että koko Koillis-Suomen alueella väkiluku on vähentynyt melko paljon verrattuna muihin alueisiin tai seutukuntiin, vaikka alueen sisällä on tapahtunut myös väestön kasvua tietyissä keskuksissa. Toisaalta ns. nettomuutto on pienentynyt viime vuosina. Mikäli trendi jatkuu, nettomuutto voi kääntyä tarkastelujakson aikana positiiviseksi. Alla olevassa taulukossa on esitetty Koillis-Suomen väestönkehitys vuosina ja ennuste vuosille 2020 ja Mikä on Koillis-Suomen väkiluku vuonna 2025, kun vertaat sitä vuoden 2010 tilanteeseen toivomassasi ja mahdollisena pitämässäsi tulevaisuuden vaihtoehdossa? (vrt. Taulukko 1, ks. myös seuraava kysymyskohta Visio)? 1 = Vähenee tuntuvasti 2 = Vähenee hieman 3 = Säilyy ennallaan 4 = Kasvaa hieman 5 = Kasvaa tuntuvasti n=25, A=2.84, M=3.00, Q1=2.00, Q3=4.00 Perustelelut Säilyy ennallaan. On sanottu, että naiset ratkaisevat kehityksen suunnan. On pureuduttava siihen, mitkä ovat tärkeitä arvoja naisille, esim. metsästysoikeus kiinnostaa mahdollisesti lähinnä miehiä. Moniarvoisuus on tärkeä tavoite. Vähenee hiukan. Iäkkäiden osuus on korkea eli vaikka muuttoliike saataisiinkin kääntymään tulee asukasluku hieman laskemaan uskon vähenemän olevan vähemmän kuin ennusteessanettomuutto kääntyy positiiviseksi, alueelle muuttava työväki on nuorta. Esimerkiksi Tunturi-Lapissa käänne on jo tapahtunut. Kittilässä nuorten osuus on noussut heikoimmasta noin 40 henkilön ikäluokasta jo 70:ään 15 vuoden aikana. Väestön on säilyttävä ennallaan, muutoin emme voi tuottaa edes palveluita. Kasvaa tuntuvasti, jos kaivosteollisuus tulee ja Koillisväylän käyttö etenee. Täällä asuminen riippuu tietenkin työpaikkojen olemassa olosta. Aluettamme voisi myös markkinoida asuinpaikaksi tulevaisuudessa lisääntyvän etätyön tekijöille. Uskon, että matkailun kautta lisääntyy myös väkiluku, saadaan uusia asujia. Yksi potentiaalinen kohderyhmä ovat eri alojen taiteilijat ja meidän alueemme kyky innoittaa ihmisiä. Meidän pitäisi saada tänne esimerkiksi eri alojen residenssejä (kirjallisuus, kuvataide jne.), joiden kautta poikisi verkostoja vaikka minne.

7 (kirjallisuus, kuvataide jne.), joiden kautta poikisi verkostoja vaikka minne. Kaivostoiminta listää aktiivisuutta ja matkailu kehittyy maltillisesti. Välillä vähenee vielä 5-10 v. Sitten paine kasvaa ja mahdollisuuksia avautuu matkailu ja luonnon tarjoamat mahdollisuudet (luonnontuotteet). Arvokkain tuote metsästä vielä löytämättä (sellu-saha-liipalkit-hirsitalot, paneelit/listat vielä löytyy joku uusi tuote).palataan 70-luvun tasolle luonnollisen väestönkehityksen tilanne on niin hankala, että lyhyellä aikavälillä muutosta väestönkehitykseen ei kyetä aikaansaamaan Matkailu ja teollisuus alueella kehittyy luoden alueelle uutta vetovoimaa, johon vaikuttaa myös ilmastonmuutoksen tuoma lisäarvo. Koillismaalla menee tällä hetkellä paremmin, Itä-Lappi suuremmissa vaikeuksissa, ero saattaa olla tasaantumassa, Itä-Lappi ehkä nousemassa? seuraavat vuosikymmenet antavat suuntaa: pystytäänkö työpaikkoja uusintamaan? Väestökasvua on uskoakseni vaikea saada aikaan, nykyisen supistuvan väestön elintason kohottaminen lienee reslistinen vaihtoehto Säilyy ennallaan, ei hyvä jos kasvaa voimakkaasti, esim. kmo asukkaan kaupungiksi. Pienuus voimavara kriisit ruuasta, maailma aavikoituu, ruokaa tuotetaan siellä missä pystytään + ilmastonmuutos, täällä tuotetaan ruokaa. Ruokaa tuotetaan ihmisille. Tämä kääntää ajatusmallin. + Kaivostoiminta ja matkailu. Uusien työpaikkojen syntyminen liian hidasta. Tästä syystä nuorten muuttoliike vilkasta. Lisäksi hieman yksipuolinen koulutustarjonta. Todennäköisesti Koillis-Suomi ei pysty tarjoamaan nuorille riittävästi kiinnostavia haasteita ja uuden kulutuskysynnän toteuttamishaasteita. Suuret ikäluokat siirtyvät ajasta iäisyyteen 2020-luvulla. Jos ei tukijalat matkailu ja kaivostoiminta pysty pysäyttämään, niin väki vähenee tilastokeskuksen ennustuksen mukaisesti. Vuoden 2025 jälkeen tilanne voi olla toinen, kun kaivoshankkeetkin alkavat vasta tuolloin vaikuttamaan kunnolla. Talouselämä kasvaa, kaivostoiminta, maahanmuutto Toivotaan, että kilpaiulukyky säilyy. HEIKOT SIGNAALIT Haastatteluprosessin aikana on käsitelty useita heikkoja signaaleja, piilossa olevia mahdollisuuksia, joita on nostettu haastattelukierrosten edetessä esille. Tässä testataan vielä muutamia sähköisen haastattelukierroksen aikana nousseita uusia mahdollisuuksia: 4. Anna painoarvo seuraaville heikoille signaaleille sen mukaan kuinka tärkeänä pidät niiden tukemista/huomoimista toivomasi tulevaisuuden kuvan toteuttamisessa. (1=ei tärkeä, 5=erittäinen tärkeä) Arktisen neuvoston huippukokous vuonna 2011 n=18, A=2.83, M=2.00, Q1=2.00, Q3=4.00 Vetovoimainen alue on myös kulttuurellisesti vahva alue n=17, A=4.06, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00 n=17, A=2.71, M=3.00, Q1=2.00, Q3=3.00

8 Arktisessa toimivien tietoliikenneyhteyksien testialue Sähköiset palvelut ovat mahdollisuus (- koska osaaminen on heikkoa, niihin ei uskota) n=18, A=3.44, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 EU:n ja Venäjän yhteiset intressit voimistuvat lähivuosina n=18, A=3.89, M=4.00, Q1=3.00, Q3=5.00 Korkeasti koulutetun väestön arvostuksen kasvu (jotta pysytään kehityksessä mukana) n=16, A=3.44, M=4.00, Q1=2.75, Q3=4.00 Alueen kohdennettu markkinointi esim. Helsingistä muuttajille n=18, A=2.67, M=3.00, Q1=2.00, Q3=3.00 ja matkailijoille ja pienpalvelujen räätälöinti (esim. ilmainen limu 3 vuodeksi muuttajille rinteessä)

9 n=19, A=2.95, M=3.00, Q1=2.00, Q3=4.00 Suuren alihankintaa perustuvan yritysten hankkiminen alueelle Nettiradio ja TV alueen sisäisen yhteistyön tukemiseksi Verkon kaistakysymys olisi kerta kaikkiaan ratkottava "korpien perukoita myöten" - tästä todellinen kilpailuetu myös matkailualan käyttöön ("Laajakaista Karhunkierrokselle") n=18, A=3.28, M=3.50, Q1=3.00, Q3=4.00 Kielikoulutus häiriöttömässä matkailukeskusympäristössä kv-ryhmille mm. Venäjän kielessä n=17, A=3.35, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 n=15, A=3.20, M=3.00, Q1=2.50, Q3=4.00 Kulttuurimatkailijaryhmien huomioiminen n=15, A=3.53, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00

10 Työmatkailun (konferenssi etc.) kehittäminen Venäläisten matkailijoiden lisääntyvä määrä voi karsia muita kansanryhmiä pois n=17, A=1.76, M=2.00, Q1=1.00, Q3=2.00 n=17, A=2.35, M=2.00, Q1=2.00, Q3=3.00 Aktiivinen maahanmuuttopolitiikka n=1, A=5.00, M=5.00, Q1=5.00, Q3=5.00 Muu, mikä? Perustele vastauksesi. Liian monta kohtaa, sanon tässä kohdassa ainoastaan sen, että alueemme maahanmuuttajista pitäisi pitää parempaa huolta. Erämatkailun kehittäminen; metsästys ja kalastus kulttuuri tärkeä: elämäntapa (huomioi vuoden kierron, ruoka, harrastukset luontoon liittyvät, Viisumeita ei tarvita, poistuu yht äkkiä. Ei poisteta Suomen ja Venäjän väliltä vaan Venäjän ja eu:n väliltä. Eurokin voi olla yhteinen valuutta. Norjan malli ja Pietarin viisumivapaus, 3g toimii riittävällä tasollakonfrenssit vaikeita, pienet kokoukset tärkeitä luontokuva-akatemia olisi tälle alueelle sopiva instanssi, se ytimenä ja sen ympärille kv-verkosto. Ei alueellinen oppilaitos vaan kv-verkosto tärkeä!

11 Koulutettu väki erittäin tärkeää, siihen kiinnitettävä huomiota, vrt. ROI Kokemukseen perustuvat arvioinnin, miltä kehitys saattaisi vaikuttaa Kulttuuria vahvistettava, omia piirteitä vahvistettava, paikalliset tuotteet, luonnontuotteet, kitkan viisaat tuoteperhe, kalatalossa riski. Aktiivisen maahanmuuttokoulutuksen esteenä on kieliongelma. Muita mieleesi tulevia heikkoja signaaleja: Suuri matkailu potentiaali Venäjältä. Sitä ei pidä pelätä vaan kehittää. Syrjäisyys heikkous, ekologisuus mutta mielikuvapelissä kärsii inflaation. Sähköisellä haastattelukierroksella testattiin myös alueen nimiehdotuksia. 5. Ota kantaa uudelleen muutamiin parhaimpina pidettyihin Koillis-Suomea kuvaaviin nimiehdotuksiin. Anna painoarvo 1-5 (1=ei tärkeä/toimiva, 2=vähän tärkeä, 3, jonkin verran tärkeä, 4=melko tärkeä, 5=erittäin tärkeä/toimiva). n=12, A=3.17, M=3.00, Q1=2.00, Q3=5.00 Koillis-Suomi n=12, A=1.92, M=1.50, Q1=1.00, Q3=2.25 Joulupukin Lappi n=13, A=2.77, M=3.00, Q1=2.00, Q3=4.00 Kahdeksan tunturin (maa)

12 n=17, A=3.24, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Koillis-Lappi n=14, A=2.36, M=2.00, Q1=1.25, Q3=3.75 Korvatunturin Lappi n=13, A=2.46, M=2.00, Q1=2.00, Q3=3.00 Korvatunturin maa n=17, A=2.88, M=3.00, Q1=2.00, Q3=4.00 Lapin-Maa (tai Lapinmaa) n=11, A=2.09, M=2.00, Q1=1.00, Q3=2.50 Seitsemän tunturin (maa)

13 n=9, A=2.11, M=2.00, Q1=1.00, Q3=3.00 Suojelualueen verkostoon tukeutuva nimi (mikä?) n=11, A=2.27, M=2.00, Q1=1.00, Q3=3.50 Viiden tunturin (maa) n=11, A=1.45, M=1.00, Q1=1.00, Q3=2.00 Oivien huippujen Lapinmaa n=11, A=2.27, M=3.00, Q1=1.00, Q3=3.00 Koillis-Suomi - portti Koillisväylällä n=8, A=2.50, M=2.50, Q1=2.00, Q3=3.00

14 Barentsin Portti Muu, mikä? n=2, A=5.00, M=5.00, Q1=5.00, Q3=5.00 Vaarametsien maa Itä-Lappi Itä-Lappi on todella hyvä. Koillismaa Perustele vastauksesi. Koillis-Suomi ok, se on neutraali ja useimmille hyväksyttävissä. Korvatunturi-lähtöisyys ei ole yleistettävissä. Suojelualueen verkostosta ei löydy välttämättä yhteistä nimittäjää. Olennaista on myös, että käytetäänkö termiä brändinä vai ei. Itä-Lappi on paras, koska sisältää jo olemassa olevan Lappi-käsitteen. Ei pidä pelätä leimaa! Koillis-Lappi on loistava, sopii matkailun tarpeisiin. Arctic Circle Land tunnetaan. Tärkeintä, että toimii englanniksi. Toisaalta kotimaiseen ja kansainväliseen tarpeeseen voi olla omansa. Miksi tässä lähdetään eri teille Lapland -North of Finland imagomarkkinoinnin kanssa? Vai onko se kytketty pelkkään kansainväliseen matkailumarkkinointiin, en ole seurannut niin tarkasti. Olisiko sitten Koillis-Suomi part of Lapland / tai Koillis-Suomi part of Nordic Finland. Jotenkin suomenkielinen sana Lappi ei sovi minun korvaani. Koillismaakin on hyvä, mutta se ei taida käydä entisen lapin läänin kunnille. Ehkä sitten pelkkä Koillis-Suomi. Barentsin portti soveltuu lähinnä kansainvälisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi Kantalahdesta haetaan Pietarin junalta matkailijoita alueelle. Farnorth, pohjoinen suunta tärkeä. Ei rahaa Lapinmaahan mutta voisi olla osa yhteistä identiteettiä. Pohjois-Eurooppa ja matkailu? Ekologisuus tärkeä, tarvitaan laajempia alueita, koko Pohjois-Eurooppa luotava yhtenäseksi, vrt. caribia. Kaikkien tulisi olla yhdessä Lappi-brändin alla, myös Koillismaan. Matkailun kannalta tärkeä tietää alueen nimi, nyt kmo-lapland.onko korvatunturi kv:sesti tunnettu? Ei.Joulupukin Lappi? Kesät talvet? Ei toimi. Lapinmaa kiehtoo, iskevä, ei monimutkainen.suomalaisessa ajattelussa Koillis-Suomi toimii myös Itä-Lappi on tosi hyvä. Itä-Lapin sanassa on koskemattomuuden leima. Tuntureiden maa on hyvä: ajatus: tästä alkaa lappi, näiden tuntureiden päältä näet Lapin Oulanka voisi olla yksi Koillis-Suomi ja Lapinmaa kuvaavat parhaiten yhteistä aluetta. Lapinmaassa yhdistyy Lappi ja Koillismaa, hyvä ja toimiva idea!

15 Koilismaata voisi laajentaa ihan oikeaanilman suuntaan. Tunturit ei kuvaa. Lapinmaata ei osaa yhdistää alueeseen. Muista tallentaa vastaukset! Tallennettuasi vastauksesi, pääset jatkamaan vastaamista valitsemalla "Paneelin etusivu" ja Osion "II Horisontaaliset teemat ja erikoistumisvalinnat" TAUSTATIEDOT (pakollinen) 1. Alue 1 = Koillis-Suomen alueen edustaja 2 = muu alue n=34, A=1.38, M=1.00, Q1=1.00, Q3= Taustaorganisaatio 1 = yritys 2 = muu n=34, A=1.35, M=1.00, Q1=1.00, Q3= Vastaaja 1 = nainen 2 = mies n=34, A=1.71, M=2.00, Q1=1.00, Q3=2.00 II HORISONTAALISET TEEMAT JA ERIKOISTUMISVALINNAT Kehittämisen yhteistyö ja organisointi Perheyrittäjyys Saavutettavuus ja logistiikka Lähialueyhteistyö / Barents-Venäjä Ekologia ja kestävä kehitys -Ympäristö ja energia, energiansäästö Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (ns. KIBS-palvelut) Elinkeinostrategiaprosessissa on tehty / tehdään valintoja. Yksi vaihtoehto on teemakohtainen lähestyminen, jossa pyritään valitsemaan horisontaalisia eli ei toimialoja palvelevia teemoja, joiden kautta toimialoja kehitetään. 6. Arvioi kuinka tärkeää on seuraaviin teemoihin panostaminen lähivuosina toivomasi ja mahdollisena pitämäsi väestö- ja työpaikkakehityksen aikaansaamiseksi Koillis-Suomessa? Anna painoarvo 1-5 (1=ei tärkeä, 2=vähän tärkeä, 3, jonkin verran tärkeä, 4=melko tärkeä, 5=erittäin tärkeä).

16 n=24, A=4.21, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00 Perheyrittäjyys n=23, A=4.26, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00 Saavutettavuus ja logistiikka n=23, A=4.04, M=4.00, Q1=3.50, Q3=5.00 Kehittämisen yhteistyö ja organisointi n=23, A=4.00, M=4.00, Q1=3.50, Q3=5.00 Lähialueyhteistyö (Barents, Venäjä) n=22, A=3.55, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00

17 Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut, ns. KIBS-palvelut n=25, A=4.28, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00 Ekologia ja kestävä kehitys / Ympäristö ja energia, enerigan säästö Muu, mikä? n=2, A=4.50, M=4.50, Q1=4.25, Q3=4.75 Ammatillinen jatkokoulutus Perustele vastauksesi. Perheyrittäjyys ja yksityisyrittäjyys oltava tärkeitä koulun penkiltä asti. Koululaisille on kerrottava yrittäjyydestä. Business-pelit ovat varteenotettava vaihtoehto (nuoriso pelaa paljon muutenkin pelejä). Barents-yhteistyössä vertailukohtaa voi hakea Ruotsin ja Norjan Barentsyhteistyöstä. KIBS-palveluilla aukaistaan kanavat (esim. Sporthanke ) Perheyrittäjyys: esim. projektioppiminen tärkeää (opettaa mm. työmoraalia); Saavutettavuus: business-matkailijalla vaikeutuksia, puhelin-nettineuvonta olisi tärkeässä roolissa; KIBS-palvelut: Myyntikoulutus erittäin tärkeää monille toimijoille. KIBSpalvelut muutoin mahdollisuus mm. paluumuuttajille kohdennettuna; Ekologia: kierrätys. perheyrittäjyys, sukupolvenvaihdos ja siihen liittyvä arvostus, säteily ympäristöön vaikuttavampaa, on kaikessa mukana, odotukset kovat, alueen näkökulmasta perheyrittäjyys pitää sitä mahdollisuuteen, miten tulevaisuus hoidetaan kun rahat pois, mistä löytyy politiikkaan tai virkoihin lähtijöitä, KIBS-palveluiden räätälöinti johonkin fokukseen tärkeäperheyrittäjyys leimallisin piirre nimenomaa Kuusamossa, voi olla erilaista eri puolilla.perheyrittäjyys kertoo sitoumisesta. Sanaan latautuu tekemisen palo, jatkuvuus, kasvollinen omistajuus, paikallisuus, sitoutuminen.kuusamossa samaa henkeä kuin etelä-pohjanmaalla, sama mentaliteetti, ei teollisuuskeskittymiä.

18 mentaliteetti, ei teollisuuskeskittymiä. Tuo erityistä kulttuuria, esim. kemijärveläiset ovat käyneet kovan koulun. Siellä valmius tarttua tähän teemaan myös. Itä-Lappi ja Koillismaa pitää sisällään yhteisiä intressejä, mutta mikä on suhde maakunnallisiin keskuksiin. Oulun näkymät ja uhat erilaisia kuin Koillismaan tarpeet. Onko meillä yhteisiä intressejä. Kemijärveltä kiinteät yhteydet Rovaniemeltä. Ekologia tärkein (indeksi 5) sitten perheyrittäjyys (ind. 5). Loput järjestyksessä Kehittämisen yhteistyö ja organisointi, Saavutettavuus ja logistiikka, Lähialueyhteistyö Barents ja Venäjä, KIBS-palvelut. : ei hirveää kasvua vaan rauhallista tasapainoista elämää, siihen sopii perheyrittäjyys hyvin. Perheyrityksessä ei tehdä aina liiketoiminnallisesti järkevää, vaan omistajan egoa pönkitetään. Muutosvalmius korkea, sopeutuu muuttuviin tilanteisiin. Tulevaisuuden kehitys saattaisi tukeutua oheisiin teemoihin. PERHEYRITTÄJYYS JA EKOLOGIA- JA KESTÄVÄ KEHITYS OVAT SUHTEESSA TOISIINSA, VUOROVAIKUTUKSESSA. Nämä tarvitsevat edellytyksenä muita. Alue voi tarjota LUOVILLE ALOILLE HYVÄN INSPIROIVAN YMPÄRISTÖN ALUE LUOVIEN ALOJEN KESKITTYMÄ. Haasteena on etäisyydet on fiksua siirtyminen fyysisestä ja raakaainepohjoisesta palvelutuotannosta eteenpäin ja miettiä, miten yhdistää niitä j amiten kehittää lähipalveluista niin, että etäisyydet voidaan voittaa. Tämän seurauksena alue loisi UUSIA KULJETUSKONSEPTEJA. KESKEISTÄ ON AVOIMIEN INNOVAATIOYMPÄRISTÖJEN LUOMINEN. Ekologisuuden Ja luontoarvojen merkitys kasvaa tulevaisuudessa YHTEISTYÖ JA ORGANISOINTI: tärkeintä on kehittämiskeskuksen hyvä toimitusjohtaja ja hyvät ohjelmapäälliköt, jotka uskovat asiaan; KIBS-palvelut: tieto kulkee kaapeleissa, 40-vuotiaat saattavat ruveta kaipaamaan rauhallisempia yritysten paikkoja, näin lienee tapahtunutkin ja yrityksiä perustettu Koillis-Suomeen; YMPÄRISTÖ- JA ENERGIA on hyvin kasvava, mm. maailmassa 3 % makeaa vettä, josta 50 % saastunut. Kaivosyhtiöt ovat menossa myös vihertävään suuntaan. Jos niillä menee hyvin, voivat käyttää kalliimpaakin polttoainetta ekologisista syistä. Talvivaaran nikkeli kuljetetaan jatkossakin Kokkolaan (vai Poriin?) tehdyn suuren miljoonan euron laitoksen modernisoinnin johdosta. Se on maailman modernein alan laitos. Kaivosten prosesseissa tarvitaan kaasua. Sitä voidaan tuottaa kilpailukykyisesti metsähakkeella. Kaasun mukana menee tervaa. Se on edullista, jos terva ei haittaa. Jos terva pitää poistaa, kuten polttomoottoreihin pitää, tulee kalliimmaksi. Suodattamisen osaaminen on vasta alkutekijöissä. Kempeleen ekokorttelihankkeessa talot lämmitetään kaasulla, joka tehdään hakkeesta. Lämmön lisäksi tuotetaan sähköenergiaa akkuihin. Yöllä laitos ei tarvitse henkilökuntaa. Alue ei kuulu valtakunnan verkkoon. Lähialue ei merkittävä, Venäjä muuten merkittävä, Pietari meille merkittävä. Messuilla ja neuvotteluja käyty, ei tullut mitään. Ei ole löytynyt kumppania. 7. Arvioi kuinka tärkeää on seuraaviin KOKO-ohjelmassa valittuihin toimialoihin panostaminen lähivuosina toivomasi ja mahdollisena pitämäsi väestö- ja työpaikkakehityksen aikaansaamiseksi Koillis-Suomessa? Anna painoarvo 1-5 (1=ei tärkeä, 2=vähän tärkeä, 3, jonkin verran tärkeä, 4=melko tärkeä, 5=erittäin tärkeä).

19 tärkeä, 2=vähän tärkeä, 3, jonkin verran tärkeä, 4=melko tärkeä, 5=erittäin tärkeä). n=23, A=4.78, M=5.00, Q1=5.00, Q3=5.00 Matkailu n=21, A=3.90, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Hyvinvointi n=21, A=4.05, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00 Metsäklusteri n=20, A=3.55, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Luonnontuote- ja elintarviketuotanto n=20, A=3.80, M=4.00, Q1=3.00, Q3=5.00

20 Kaivostoiminta n=18, A=3.00, M=3.00, Q1=2.00, Q3=4.00 Sijoittumispalvelut ja alueellistaminen n=0, A=NAN, M=0.00, Q1=0.00, Q3=0.00 Muu, mikä? Perustele vastauksesi. Matkailu on tärkeä, se on hyvällä alulla; Metsäklusterissa on tärkeä ja siinä puun jalostaminen; puuterminaalihankkeessa on kyse resurssien hankinnasta alueelta, vrt. Afrikka; Kaivostoiminta on tärkeä myös valtakunnallisesti. Koska ilma on Koillis-Suomessa tutkitusti puhdasta, myös elintarvikkeet ovat puhtaita. Sijoittumispalveluissa on työpaikkaa Koillis-Suomen alueella.asiakaspalvelukeskusten visio 2025: Ihmiset tarvitsevat kontakteja puhelimitse. Nyt asiakaspalvelukeskukset elävät murrosaikaa, asiakaskokemus on tärkeä kilpailuvaltti, suosittelijäindeksin merkitys nousee. mikään alue ei ole menestynyt pelkästään matkailulla. Kaikki samanarvoisia. Metsäklusteri on haasteellinen, jos siinä noudatetaan tehokkuutta, tällöin muut alat kärsii (mm. matkailu ja hyvinvointi) kaivostoiminta menee tukemattakin eteenpäin, sinänsä ei mitään sitä vastaan(pl. uraani) Matkailu, metsä ja kaivostimista ovat keskeisiä kehittämisen kohtaita OIKEA KYSYMYS ON MITEN, EI MITÄ (suhteessa toimialoihin, ts. korostaa horisontaalisia valintoja, kirj. lisäys). Miksi erottaa matkailu- ja hyvinvointi, tärkeää on HYVINVOINTIMATKAILU ELÄMÄSMATKAILUN SIJAAN! Jos katsotaan tulevaisuutta, ei puhuta metsäklusterista vaan BIOTALOUDESTA, eri toimialat löytävät synergiaa, arvonluontia tuotannosta palveluihin. Sijoittumispalvelut on

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Toimialakohtaiset tavoitteet Kehittämistavoitteiden muodostaminen Toimialakatsaukset historia nykytilanne kehitystrendit ja ennusteet sekä tulevaisuutta

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein

Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Uudenlainen osaaminen & kekseliäisyys Yhteisö resurssina Siperia opettaa Uudet koulutus tarpeet (kielitaito, matkailu osaaminen) Monikulttuurisuus

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

Sosiaaliset yritykset

Sosiaaliset yritykset Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT 12.2.2015 Hannu Korhonen BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta 1 Keski-Suomen strategia: Biotalous toimii Keski-Suomen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 5-50-500-5000 kilometriä Etäisyydet Lähipiiri, kaupunkiseutu, valtakunta, maapallo Kulkutavat Kävely,

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella 1 Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 12.5.2015 Tämä esitys on vapaasti nähtävissä sivulla:

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Etelä-Savon noin 6700 yrityksestä valtaosa on pieniä, muutaman henkilön yrityksiä. < 10 henkilön yrityksiä 95% Yksinyrittäjiä 44% (Etelä-Savon Yrittäjien

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014 Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos -Yritysten taustatietoja -Yrittäjien näkemyksiä asiakkaidensa

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen TTS Johtaminen, Yrittäjyys, Logistiikka Vuosittain noin 200 henkilöä/yrittäjää suorittaa TTS:llä johtamiseen tai yritysjohtamiseen liittyvän koulutuksen

Lisätiedot

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Jari Juslén 2014 1 Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Agenda Myynnin suurin ongelma Ongelman ratkaiseminen, ensimmäiset vaiheet Jari Juslén

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Arktista, kestävää kehitystä luontoa, elantoa, yhteistyötä

Arktista, kestävää kehitystä luontoa, elantoa, yhteistyötä Arktista, kestävää kehitystä luontoa, elantoa, yhteistyötä Arktisten alueiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Ilmastonmuutos ja napajään mahdollinen sulaminen avaavat Jäämerelle uuden merireitin ja samalla

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot