Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessi"

Transkriptio

1 Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessi Delfoi-paneelin 2. haastattelukierros Väliyhteenveto YMy. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koillis-Suomen koheesio- ja kilpailukykyohjelma. Haastattelijat: Yrjö Myllylä, Mika Perttunen, Erkki Oikarinen. Mukana aineistossa on noin 35 vastausta. Tulokset ovat alustavia ja tarkoitettu raportoinnin tausta-aineistoksi ja keskustelun virittämiseksi. Väliyhteenvetoraportissa voi olla myös tallennusvirheitä. Delfoi-menetelmän käytön idea on, että yksittäisen vastaajan persoonaa ei voitaisi tunnistaa vastauksista, yksilöivät tiedot pitäisi poistaa aineistosta. Väliyhteenvetoraporttia ei ole tältä osin täysin tarkistettu, käyttäjää pyydetään huomiomaan seikka ja välttämään suoria lainauksia tekstistä, mikäli siitä voisi paljastua vastaajan persoona tai taustataho. Aineisto on koottu haastattelemalla henkilöitä kasvokkain, sähköpostise haastattelulomakkeella, Internet-ympäristössä olevalle kyselypohjalle ja puhelinhaastatteluina. Kaikki vastaukset on tallennettu edelphi-ohjelmistossa, jonka avulla myös tämä yhteenvetoraportti on tuotettu. Vastaajien Taustatiedot-jakauma tarkistetaan myös panelistien nimien julkistamisen yhteydessä. Kaikki vastaajat eivät ole välttämättä muuttaneet oletusarvoisia taustatietoja, joten Taustatiedot jakaumassa voi olla epätarkkuutta. Delfoi-paneelin 2. haastattelukierroksen lopullinen yhteenveto tehdään myöhemmin helmi-maaliskuussa.. SISÄLTÖ I TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT JA VISIO Vaikuttavat muutostrendit Visio Heikot signaalit II HORISONTAALISET TEEMAT JA ERIKOISTUMISVALINNAT Kehittämisen yhteistyö ja organisointi Perheyrittäjyys Saavutettavuus ja logistiikka Lähialueyhteistyö / Barents - Venäjä -kysymys Ekologia ja kestävä kehitys / Ympäristö ja energia Liike-elämän osaamisintensiiviset palvelut III STRATEGISET KEHITTÄMISHANKKEET.. Strategiset ja teemakohtaiset kärkihankkeet TAUSTATIEDOT (pakollinen) 1. Alue 1 = Koillis-Suomen alueen edustaja 2 = muu alue n=38, A=1.37, M=1.00, Q1=1.00, Q3= Taustaorganisaatio 1 = yritys 2 = muu n=38, A=1.37, M=1.00, Q1=1.00, Q3=2.00

2 3. Vastaaja 1 = nainen 2 = mies n=38, A=1.74, M=2.00, Q1=1.25, Q3=2.00 I TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT JA VISIO Vaikuttavat muutostrendit Visio Heikot signaalit VAIKUTTAVAT MUUTOSTRENDIT 1. Miten muutostrendit pitäisi mielestäsi huomioida, mitä toimintoja ja uusia avauksia ne tukevat? Vastaus: Suomessa toimii ns. "junioryhtiöitä". (joissa on esim. 1-3 henkilöä, kirj. lisäys). Hyvä case on esim. Sotkamo Silver, jossa avainhenkilöt on ollut Outokummussa (Kalle Taipale, Jouko Jyrinki), Linberg ym.). Ruotsalainen yhtiö on saatu mukaan ja hopeakaivoksen syntyminen on todennäköistä. Talvivaara on esimerkki yrittäjän hullunrohkeasta tavasta tarttua mahdollisuuksiin, jolloin valtio lähtee mukaan rahoittamaan. Hopean hinta on noussut enemmän kuin (kulta?), syynä on elektroniikkateollisuuden tarpeet.kulta JA SEN KÄSITTELY: Tulee rikastushiekka-altaat, jäte näkyy luonnossa. Jos tuloee syanidierotus, osataan käsitellä hajoaviksi alkuaineiksi. Rikastusmenetelmät alueella riippuvat siitä, että kuinka puhtaaksi kulta rikastetaan alueella. Esimerkiksi Suurkuusikossa vaahdotus+syanidi yhdessä tekvät 99 % puhdasta kultaa, joka lähtee alueelta harkkoina. Järkevää voisi olla yksi rikastuslaitos, joka palvelee montaa toimintaa. Voisiko olla kaikille keskitetty? Riippuu erotusmenetelmistä, kaikki esiintymät ovat erilaisia ja tarvitsevat hiukan erilaisen prosessin. Esimerkiksi jalometalleille tyypillisesti vaahdotus+lioutus.ympäristö- ja logistiikka: Talvivaarassa monimetallikaivos. Kevitsa myös monimetallikaivos ja vain yksi rikastuslaitos. Yhteiskunta voi kaavoituksella vaikuttaa logistisiin ja kaavoituksellisiin ratkaisuihin. Matkailu syntyy perustekijöistä, etenkin perusinfrasta. Tämän rakentamiseen ja ylläpitoon tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä. Nyt ei ole riittävästi. (Esimerkiksi Metsähallitus, kunnat, tiehallinto, matkailukeskukset ja yrittäjät, kirj. lisäys.) Etenkin julkisen sektorin toimijoiden olisi syytä liittoutua ja tehdä yhteisiä infrahankkeita. Jatkossa esimerkiksi peruspalvelut eivät ole välttämättä ilmaisia, julkisen sektorin, yritysten, ja yhdistysten kumppanuus on ratkaisuna. Vapaaehtoisuus pitäisi mahdollistaa esim. luonnonsuojelussa ja SOTE-palveluissa. Tällä hetkellä on vähän tarjontaa, ainaoa tarjonta on järjestöjen kautta (SPR, WWF). Järjestöille voisi antaa suojelualueisiin ja retkeilyyn liittyviä tehtäviä, perinnemaisemien hoitoa. (Vrt. esim. Liminganlahden ystävät ry, joka toimii em. tavoin tai metsästäjien vapaaehtoistyö, jota on runsaasti.) Muutostrendit osoittavat laaajemminkin Lapin elinkeinoelämän vahvistuvan. Väestön ikääntyessä samanaikaisesti nousee muuttajien / uusien asukkaiden houkuttelu tärkeään rooliin.kunnan oppilasmäärät kriittisiä. Sallassa ikäluokassa 25, Kemijärvellä 50 henkeä. (Tunturi-Lapissa päästy 15 vuodessa 40:stä 70:ään. Logistiikka nousee painopisteeksi, energiaomavaraisuuteen pyrittävä, palvelualaan satsattava ("palveluala heikossa hoidossa"). Logistiikassa pyörälogistiikka keskeisessä roolissa. Kemijärven terminaali herättää tunteita. Esimerkiksi Salla haluaisi sitä alueelleen. Rovaniemellä on Mustikkamaan suunnitelma. Asukkaan näkökulma entistä tärkeämmäksi. Sote-palvelut: Sote-sektoriin tarvitaan logistiikkaosaamista, valtava yksinkertaistaminen mahdollista. Kannattaako potilasta siirtää vai tietoa. Perheen mahdollisuudet huomioitava. Ennen ei voitu elää monella paikkakunnalla, nyt monipaikkaisuus lisääntyy.

3 huomioitava. Ennen ei voitu elää monella paikkakunnalla, nyt monipaikkaisuus lisääntyy. Etätyö on mahdollisuus.teollisuus: Mitä pitkäkestoista kilpailuetua Koillis-Suomessa on? Puuraaka-aineet ja kaivannaiset. Puu on uusiutuvaa, tulisi perustua sen hallittuun käyttöön (vrt. kaivostoiminta, jossa aikajänteet saattavat olla huomattavasti lyhyempiä jopa 10 vuotta, joskus vuotta). Olisi haettava kestävän kehityksen polkua. Tämä on pitkälti logistiikkakysymys.metsä: Kun Kemijärven sellutehdas oli, hakkuut olivat 3,1 milj. km3, nyt 3,4 milj. km3. Pelletti, klapikattila ja energiatuotanto: pellettien lastaaminen laivalla Tanskaan ei ole järkevää.logistiikka: Maantieteellinen asema on huomoitava, ihmisten liikkumiselle on tulossa vähitellen oikea hintalappu, tämä korostaa ICT:n roolia. Liikkuminen siirtyy suurten massojen ulottumattomiin. Tämän vuoksi ei kannattaisi satsata matkailuun.julkinen liikenne: Tyhjien bussien ajaminen tai tyhjien junien vetäminen ei ole järkevää. Liikenteessä ei lasketa lainkaan aikaa.lentiliikenteessä Kuusamo ja Rovaniemi ovat luontaisia pisteitä. Air Baltic Kuusamo-Lappeenranta oli tärkeä. Kohtuuhintainen syöttöliikenne on olennainen, jokaiselle lennolle tulisi olla kohtuuhintainen syöttöliikenne/maakuljetus.puuterminaali: Suunniteltu uusi terminaali infrastruktuurikustannuksiltaan 15 milj. euroa. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA INFRA JA TOIMIPISTEET PITÄISI HYÖDYNTÄÄ. Uuden terminaalin myötä puuvirtaan tulee 40 snt lisäkustannus ja terminaalista 1 / km3. Venäjän kielitaitoon pitäisi satsata, nyt ollaan jo myöhässä. Ihmiset eivät tule Koillis- Suomeen hakemaan sellaista mitä löytyy maailman metropoleista vaan rauhaa, pysähtymistä, luontoa, omalaatuista kulttuuria jne. Siksi en ymmärrä Naturpoliksen visiossa olevaa lausetta Koillis-Suomesta Euroopan eliittialue. Totta kai lause herättää tunteita, lähinnä ärsyttää, mutta kai visiollakin pitäisi olla saavutettavuuspohja.meillä täytyy olla palvelut kunnossa, myös kulttuuritarjonta tapahtumineen, mutta paikallisiin vahvuuksiin nojautuen. Pitäisi verkottua yhä laajemmin, että matkailuyrityksillä olisi mahdollisimman kattava markkinointipaketti lähialueiden tapahtumista ja käyntikohteista. Pitäisi markkinoida muutamalla kärjellä keskitetysti, eikä niin, että jokainen laittaa vähät rahansa minne sattuu.ihmiset satsaavat tulevaisuudessa yhä enemmän hyvinvointiin. Siihen liittyviin tuotteisiin ja palveluihin kannattaisi satsata. Vierastan termiä Slow Life, mutta leppoistaminen, elämän yksinkertaistaminen, hitauttaminen, downshifting ehkä yhdistettynä Slow Foodiin voisi olla meidän alueen juttu. Metsät ovat täynnä tämän päivän trendiä, superruokaa. Siihen lisäksi hyvät liikuntamahdollisuudet ja hyvänolonpalvelut, esim. wellness-keskus. Kulkuyhteyksiä lentäen on parannettava, harva enää viitsii tuhlata vapaa-aikaa matkustamiseen. Tietotekniikassa täytyy olla kärjessä, se on aivan selvä. Olemme käsittämätön periferia internetin käyttömahdollisuuksissa. Tällä alueella on Suomen suurin potentiaali Barentsin alueen yhteistyön kehittämiselle. VerkottuminenVenäjä suuri mahdollisuus. Yhteistyöalueena ja kauppakumppani. Yhteistyöalue. Tietoteknologian kehitys: välimatka muuhun maailmaan voidaan vähentää, saadaan tietoa muutenkin läpi.ihmisten tarpeiden muuttuminen: lepopulssi laskee 10 ja yöuni paranee 2 tunnilla. Täällä on helpompi olla. Pienuus ja kiireettömyys ja hiljaisuus. Siksi kannattaa tulla pohjoiseen. Tarinat. Kalevala, saamelaisuus, sotiminen, Venäjän talouden kehittyminen, alueen läheisyys ja markkinan koko huomioitava, kun suunnitellaan alueellista koulutusta, yritysten kehityshankkeita, yritysten välistä yhteistyötä ja verkottumista. Valtion ja EU:n tukitoimia investointeihin ja markkinointiin on suunnattava alueelle huomattavasti enemmän, jotta yritystoimintaa pystytään kehittämään riittävin resurssein.energian hinnannousu vaikuttaa suoraan kilpailukykyyn mm. kuljetusten osalta. Tähän on saatava selkeä järjestelmä, jolla nämä erot voidaan tasata. Nykyiset eivät riitä. Venäjä-osaamisen sekä muihin kieliin ja kulttuureihin liittyvän osaamisen lisääminen ja huomioiminen yleisesti; hyvinvointiajattelun ja toteutuksen laajentaminen henkilökohtaisesta elämästä työelämään lähtökohtana työntekijöiden jaksaminen riippumatta siitä, onko kyse nuoresta tai vanhemmasta työntekijästä; varautuminen nuoremman polven työhön liittyvistä asenteista johtuviin työelämän muutoksiin; yhteistyön opettelu ihan oikeasti;kouluissa huomioidaan perusasioiden opetus esim. ruoan viljely (periaatteella kasvata itse perunasi ja porkkanasi);miten huomioidaan kelkasta tipahtaneet Kaivos- ja matkailu, Barents: alueen rooli olla tukiasemana, perheet lomat yms.. Myös joitain toimintoja voidaan sijoitttaa mutta enimmäkseen, läpikulkupaikkarovaniemi ja Oulu jopa Helsinki menee ohi hyödyntämisessä. Koko pohjoissuomen konsortio tärkeä - >, Barentskeskus.Stokman lykkääntyy pitkälle 2020, maakaasu ei tärkeä, jos USA:n liuskekivestä öljyä niin ilman lng:n vientiä amerikkaan ei kannattava, tähän varauduttava.sokli, Yaran kiinnostus vähentynyt, tai kilpailuttaa valtiota mahdollisimman hyvien ehtojen saamiseksi, en ole kuullut että uraani olisi syynä venäjäkorttiin. Kotimainen yhtiö ei työllisyysmielessä välttämätön, työtä yhtä paljon, poliittinen puoli tärkeä, ei voida hyväksyä että malmi rikastetaan venäjällä.koillis-suomi maantieteellisesti laaja: liikenneyhteydet haastavat, ei vaikuta ulospäin heti kovin yhtenäiseltä alueelta, tämä haaste varmaankin Itä-Lappi koillismaa: EU:n rahoitusneuvotteluissa väestörakenne tulee näyttelemään keskeistä osaa, harva osoitus, laajempi alue on uskottavampi, kun väkilukukin pieni, siksi yhteistyötä kannattaa jatkaa, erikseen alueet eivät olisi niin vahvoja, EU:ta kiinnostaa laajemmat alueet ja ne myös globalisaatiossa vahvempia.vaikuttavat muutostekijät? Venäjän avautuminen, heikkoutena lähialueen heikkous, matkailullisesti mielenkiintoinen, kestävä kehitys, ekologisuuden hyödyntämisaste saattaa heiketä ajan mittaan kun kaikki ovat niin ekologisia niin ekologisia esimerkkinä autoteollisuus. Venäjällä lähellä ei ole mitään! Mitä merkitsee meille, vain matkailualue Barentissa mahdollisuuksia Telatek. Rautatie ei näytä mahdolliselta kovin nopeasti. logistinen ulottuvuus: merenkulun päästövaatimukset, o,1 % rikkiä max Itä-Merellä, muilla merillä 0,8 %. Muurmansk tulee nopeasti potentiaaliseksi. Siellä syväykset eivät ongelmat, kaivostoiminta, yhdistyy teollisuuden ja kaupan edut. Puutavara. Rautatiet tulevat, mutta kumipyörät hoitaa kaupan ja teollisuuden kappaletavaran. Juna ei ole niin ympäristöystävällinen kuin luullaan. Junat menee 40 % käyttöasteella, pitää saada 70 %. Kartiokitka niin suuri, kaarrekitka estää ympäristöystävällisyyden. Massatuotanto junilla muut rekalla, Muurmanskiin. Kainuun rata kuusamoon ei onnistu. Rata tulee oulusta jos tulee. Olin vehviläisen työryhmässä 2v, siellä 4 eri työryhmää. Minä samassa ryhmässä kuin karvinen, jussi pesonen, baldauf, hiltunen yms. Nämä samaa mieltä (kauppa ja teollisuus): korkeintaan 2 poikittaista rataa, toinen pohjoiseen. Ainoastaan oulusta mustavaaran, kmon kautta Sallaan. Itärata ei toteudu. Diesel-moottoria ei tulla korvaamaan, tulee uusiutuvista ruoka, bio yms. diesel. Kaasu ei tule olemaan tulevaisuuden polttoaine. Olen ollut kv-seminaareissa jossa daimlerin yms. pääjohtajat todistivat asiaa. Lyhyellä aikavälillä erilaisten raaka-aineden tarve kasvaa. Keskityttyvä kaivostoiminnan kehittämiseen ja liikenneinfrastruktuurin parantamiseen. Esim. Ratayhteys Sallan kautta Kantalahteen. Toinen seikka saattaa nousta esille, on ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat (sähkökatkot, tieteliikenneyhteydet la entistä kylmemmät ja lumiset vaikkakin

4 ongelmat (sähkökatkot, tieteliikenneyhteydet la entistä kylmemmät ja lumiset vaikkakin lyhyemmät talvet). Teknologian kehittäminen ja arkipäivän teknologian varmistaminen. Koillids-Suomeen saattaa myös syntyä työvoimapula, jota pitäisi ennakoida jo tässä vaiheessa. Bio on itsestään selvyys- Kitka on tulevaisuus, Oulanka on nykyisyyttä- Vesiliikunta (meidän porukat menevät sloveniaan kajakoimaan..)- Hyväntekeväisyys- Ruka on kallis eikä ole mäkeä, tuulee - Itävallassa saa paremmat puoleen hintaan, lennot maksaa vain 200 eur - Miksi tulla kun Etelä-Suomessa on talvi?- Miksi tulla kun briteissä on toinen talvi peräkkäin- Hiljaisuus on parasta, rauha (vrt. Egypti)- Kansainvälisen tason oppaat ovat tarpeen.- Hinnalla ei ole merkitystä: meillä on myynti koko ajan yli 1000 eur/asiakas per viikko - lumikenkäilemällä- Hanna traileri? on briteille kova juttu - lisää näitä (kiitos Teemu Torviselle ja Tönkyrän Hessulle).- SOISIAALINEN MEDIA NOUSEE TAHTIA 100 % / VUOSI. Berliinissä tulee award kestävästä kehityksestä - ei taida olla muita 90-luvulla aloittaneita joukossa. tunnettuutta Oulangan kansallispuistolle saksankieliselle alueelle, mitä ei ole hyödynnetty lainkaan. Lontoossa on kipakka keskustelu tulevaisuudesta ja lennoista - 32 lentoa pitää saada talvessa Kuusamoon briteistä, viime talvi ei voi toistua. tuotteet muuttuvat ja kallistuvat myös - luontokohteita lisää. Oulangalle tulee Conference: korkeinta johtoa Euroopasta PAN Parks kutsuvieraina. tavoitteena miljoona euroa kokoon luonnonsuojelutyöhön, Yrityksemme kerääjänä joukossa (pitäisikö alueen herätä oikeasti tähän pelkän luonnon riiston sijaan??? Entä jos ei laitettaisikaan paperiesitteeseen euroa vaan se summa eurooppalaiseen suojelutyöhön ja siellä nimi Brusselissä näkyville). Onneksi Oulanka on etunojassa tässä tehtävässä mukana. ilmaston muutos, luonto-arvojen ja matkailun merkityksen kasvu perinteisen urbaanimassaturismin sijaan, suunnitteilla olevan kaivostoiminnan negatiiviset vaikutukset versus matkailuimago (ei ole suoraan taulukosta, mutta osa on). Rakennuskivipuolelle on arvioitu voimakasta kysynnän kasvua vuoteen Harvainaisten maametallien ja perusmetallien kysyntä kasvaa. Koillis-Suomen tulisi käynnistää KOILLIS-SUOMEN KAIVANNAISALAN KEHITTÄMISOHJELMA 2025 LAADINTA. Liikenneyhteydet,infra,kaavoitus,tietoliikenneyhteydet Venäjä merkittävin kasvun mahdollisuus.lähialue pitäisi nähdä potentiaalisena liiketoiminta-alueen: matkailu, puun hankinta, kuljetus, alueelle syytä NP:ssä pitäisi olla henkilö, jota me voisimme käyttää muissa kuin substanssiasioissa: maanhankinta, vuokraus, yms. Tie pääjärvelle pidettävä kunnossa, ei heti asfalttiväestön muutos: me saamme työvoimaa (pölkky), alihankkijat ei saa, yli autoilijaa ajaa kuljetuksia, alihankintaverkoston pitää saada työvoimaa, Ulkoistaa halutaan, pitää olla toimijoita,alueen vetovoiman pitää säilyä, realismi säilytettäväverkottuminen tällä hetkellä heikkous, ei ole yhteistyökulttuuria. Mutta tulee jatkossa olemaan tärkeää. Sekä alueella että globaali. Tarvitaan kulttuurinmuutos.kehittämisyhtiössä tarvitaan liiketoimintaosaamisen tuntemusta, lisäksi markkinointiosaaminen. Edunvalvontaa, tarvitaan etablointiin, pellettitehtäviä.kemijärven logistiikkakeskus: Hannu Virranniemi vastaa: välivarastointi ok, mutta siitä tulee Enson vastaanottoterminaali. Tehtaalla on jo, miksi pitää rakentaa uusi. Kuka hallinnoi ja huoltaa? Pitää olla yrittäjä. Ikääntyminen, nuoriso lähtee: pitäisi olla opiskelupaikat täällä, ongelma toimihenkilöpuolella, vaikeaa saada jo nyt. Iso osa katoaa. Tämä huolestuttaa. Jos porukka koko ajan vähenee tulee kierre. Logistisesti kaukana, jos valtion tukimuotoja karsitaan, tulee ongelmaa. Jos autoilua verotetaan lisää, tulee ongelmia. Esim. Ouluun verrattuna, Oulusta vajaa puolet edullisempi viedä Etelään.Järeä puu loppuu jollakin aikavälillä, pitää tehdä muutoksia tuotantorakenteeseen hirsitaloissa. Alueellista verkostoa ei ole, täällä vain puusepänverstaita, ei tehtaita, heidän vahvuus ei siinä segmentistä % halvemmalla saadaan muualta, tämä harmillista.mitä tälle tehdään en tiedä, mutta kiinnostus lähiverkoston kehittämiseen on. Mutta yritykset pieniä, ei resursseja kehittää. Verkostoituminen on kaatunut volyymiin, muut katsovat vain nykytuotantoa, kyse irtiottokyvystä, hinnasta. 1/4 maailman löytämättömistä / potentiaalisista öljyvaroista Obin alueella. Kaasuliuskeet olennainen kaasun hintakehitykseen vaikuttava. Vuonna 2010 ensimmäinen LNGkaasulaivan (USA:sta?) Eurooppaan.Ilmastonmuutoksesta käydään yksipuolista keskustelua. Mm. auringon aktiivisuus on aliarvioitu. Tämä vaikuttaa Pohjois-Atlantilla. Ilmastoon vaikuttaa 1) NAO eli North Atlantic Ocean. Atsoreiden ja Islannin alueen ilmanpaine-ero keskeinen. 2) Tyynen meren El Nino. CO2 ilmastonmuutoksen selittäjänä on yksinkertaistamista. Tulivuorilla on vaikutusta, mutta lyhytaikaista, mm. rikki viilentää lyhytaikaisesti. 7-8 mrd m3 (?) hiiltä taivaalle/taivaalla. Esim. Indonesian metsäpalot loivat 2-3 mrd m3(?). Jos kaikki olisi mennyt ylös, olisi lämmennyt enemmän luvulla viilentynyt. Meret nielee hiiltä. Kun meri lämpenee, se sitoo vähemmän, kun kylmenee, sitoo enemmän. IPCC, Climate Gate: 10-hengen toimisto - väittää, että 90 % todennäköisesti ihmisen aiheuttama, HImalajan jäät sulavat. Science-lehdessä: Keskiajan lämpökausi kysymys, oikea tieteellinen tieto ei ole mennyt läpi, virheitä ei korjattu. Alueelle olisi laadittava ilmastonmuutokseen sopeutumis- ja uusiutuvien energioiden käytön strategia.eu:n biopolttoainepolitiikan lähtökohtana oli EU:n maataloustuotannon, kuten viinin, ylituotannosta eroon pääseminen. Tämä on perussyy, miksi EU lähti ajamaan biopolttoainetta liikennepolttoaineiden osaksi. VISIO Koillis-Suomen kehittämisen yksi lähtökohta on uskottavalla tavalla tuotettu ja kiteytetty visio. Vision voidaan sanoa olevan " toivottu, tavoitteellinen ja toteutettavissa oleva tulevaisuuskuva". Visiota voisi yrittää kehittää alla olevasta/olevista niin, että se vetoaa tunteisiin, energisoi ajattelua, kiihottaa, herättää kiinnostusta/ärtymystä, herättää myös kv-investoreiden kiinnostuksen, kertoo heti, mikä tulee olemaan alueen rooli globaalissa taloudessa, so. tiukempi focus. 1. Mikä seuraavista sopisi parhaiten Koillis-Suomen vision kehittämisen lähtökohdaksi?: VE. Koillis-Suomi - Pohjoisen luottamuksen rakentaja. Koillis-Suomi on kestävästi luonnonvaroja hyödyntävä pohjoinen matkailualue idän ja lännen välillä, jonne on helppo tulla, jossa on helppo liikkua ja johon paikalliset asukkaat toivottavat tervetulleeksi. Koillis-Suomi on pohjoinen kestävästi luonnonvaroja hyödyntävä matkailualue idän ja lännen välillä, joka soveltaa ja hyödyntää uutta teknologiaa ja paikallista omaleimaisuutta innovatiivisesti hyvinvointia luoden. Alueelle on helppo tulla, alueella on helppo liikkua. Toisiinsa luottavat ja toisiansa kannustavat asukkaat toivottavat matkailijavieraat ja alueelle muuttajat tervetulleeksi

5 . Koillis-Suomi - Tarina perheyrittäjyyden ja verkostoitumisen voimasta. Koillis-Suomi - Perheyrittäjyyden ja verkostoimisen menestystarinana 6 = 6. Koillis-Suomi - Perheyrittäjyyden ja verkostoitumisen pohjoinen menestystarina 7 = 7. Koillis-Suomi on tunnettu, omavarainen, kansainvälinen, ja elinkeinorakenne on kestävästi luonnonvarojan hyödyntävä. Alue on ympärivuotinen matkailukohde, lentoliikenne hoidetaan uuden sukupolven lentokalustolla, raideliikenne on joustavaa, alueen sisäinen liikenne toimii omilla raaka-aineilla (sähkö, biopolttoaineet). n=17, A=2.76, M=2.00, Q1=2.00, Q3=3.00 Perustelut, täydentävät kommentit visioon tai oma vision muotoilu: 1. Koillis-Suomi - Pohjoisen luottamuksen rakentaja" paras, mutta joutuu selittämään, mikä arveluttaa. Lyhyt on aina hyvä, mutta lyhyestä ei ilmene, mille rakennetaan, miten itä-länsi asemoidaan, mihin aiotaan. Lyhyt (em. ykkönen) ja parin lauseen selitys toimivin. Vaihtoehto 2 mainituista (3:sta) paras. "Pohjoisen luottamuksen" tosin kuulostaa hienolta. Unelmani olisi luonnonläheisyys, kestävä kehitys, ja matkailu. Eli luontomatkailu olisi ykkönen, hiljaisuus, erämaa ja luonnonvarojen hyödyntäminen tärkeää. 1. Loistava, mutta ei sano mitään. Visioon tarvitaan iskevyyttä, välähdystä, tulevaisuutta. Tulisi nostaa max 2 lausetta, sanoja pitäisi olla vähän. Menestystarinaan kuuluu myös taloudellinen menestys. Koillis-Suomi elää matkailusta ja maaperästä. Pitäisi vastata myös kysymykseen, että kuka on vihollinen? Tämä sytyttää, tosiasiallisesti elämme kilpailutilanteessa eri tasoilla, niin yritykset keskenää kuin alueet keskenään jne. Kilpailua on jokaisella tasolla. Tehokkain kuntatalous Suomessa 3-5 vuodessa vuoteen 2014 Jos joku on tärkeää niin yhteistyö. Kaikki julkisen sektorin työpaikat pitäisi laittaa uudelleen hakuun kuntaliitoksen yhteydessä. Alueen pitäisi ottaa edelläkävijän rooli, johon tarvitaan valtion rahaa luomaan em. tehokkain kuntatalous (alue testilaboratoriona) Koillis-Suomi on uutta teknologiaa soveltava ja paikallista omaleimaisuutta innovatiivisesti hyödyntävä hyvinvointia luova pohjoinen matkailualue idän ja lännen keskellä, jossa on inspiroivaa käydä kylässä tai asua. Selkeä, todenperäinen ja myyvä Ykkönen paras, kakkonen myös hyvä. Koillis-Suomi ei ole perheyrittäjyyden ydinaluetta, tässä mielessä esim. Vaasa on parempi esimerkki perheyrittäjyydelle. Isoa luontokokemusta, arktista kokemusta, tulilla oloa, tulilla oloa, isoa tilaa 20 eteenpäin visio: olemme mukana matkailusuunnassa, pohjoinen matkailusuunta, tuotteet hyvin elämänläheisiä, luonnonläheisiä, ihmisläheisiä, ei teknisiä,ei shoppailua, aidot kokemuksetmuoti muuttuu: lähdetään hakemaan tunnetta ja tietoa, vaihtelunhalua, katkaisuhoitoa, sisältöä, etsimistä, Takaisin alkuperäiseen ihmisläheiseen toimintaan.. Ihmiset eli tekijät ja asiakkaat erkaantuneet luonnosta, eli osaavat arvostaa sitä mistä ovat etääntyneet, edellinen sukupolvi ei osaa arvostaa. Luonto täynnä ihmeellisiä asioita: puhtaus, tila, yötön yö, kaamos, ensin 10 minuuttia aurinko, sitten 1 h. Lisäksi maantieteellinen sijainti: Suomi todella pohjoisessa.isot tuotteet mahdollisia: pyhiinvaellusmatkat, pitkät eräleirimatkat, karavaanit, mereltä merelle, kemistä kemiin, laivalla Täysin pois matkailualueajattelusta. Iso kokonaisuus ratkaisee. Katseen kääntäminen toiseen suuntaan, pohjoiseen. Tunnustelut käyntiin valtioiden välisen yhteistyöhön. Pekkarisen apu tärkeä. Sitä edelleen laajennettava. valtioiden välille. Oulun hub tärkeä: kaukaa katsottuna oulu ja kuusamo ovat vierekkäin, lisäksi voidaan sanoa, että on vielä suoria lentoja.luonnontuotteet, elintarviketuotanto, keräily, riista, Nämä yhdistettävä matkailuun. Vrt. vierailut viinitiloille. Luonnontuotteet samoja joita syödään. Kerrotaan mistä ne tulee jne. Yksinkertaisia juttuja. Brändi yhteinen; joka tuote ilmentää tunturipurojen raikkautta, vrt. Lapin kulta=matkailutuote.yhteistyötahto nostettava visioon!! Vrt. karibia: kaikki mukaan jotka haluaa ja jotka haluaa satsata.yhteistyöesityksiä eri puolille: Kalevalaan ja Louheen, kuhmoon, sotkamoon, itälappiin. Matkailu on tärkeä, mutta liiallinen korostaminen lyö silmille olevaa ja tulevaa teollisuutta, joita ilman alue ei elä ja kehity. Teksti on hyvä. On hyvä korostaa paikallista omaleimaisuutta ja alueen erikoisominaiksuuksia Omia lapsia ajattelee kun miettii 50 v. eteenpäin. Kestäviä arvoja pidän tärkeänä: elämäntavassa pitää tulla muutos. Väestöönkasvu + nousevat taloudet + muut uhat = yhtälö ei toimi. Maatalous pohjoisessa nousisi uudestaan, kun ilmastotrendit menevät niin kuin onnistuttu. Puunjalostuksessa raaka-aineet nyt alkeellisessa käytössä. Älykkäät materiaalit, ekologinen rakentaminen, Pohjoisuus: venäjä ja norja tähyää pohjoiseen, erilainen asenne asiaan, näkevät tärkeyden. Norja näkee alueen tärkeänä, koillisväylä nousee. Sallan rata muurmannin rataan yhdistettynä. Suomalaiset eivät näy Muurmanskissa. Matkailuun uskon vahvasti, pitäisi olla omaleimainen: aitous: keskuspalveluja mutta myös rauhallisuutta. Venäjän rauhallisuus ja läheisyys tärkeä. Erityistalousvyöhyke jossa raja mataloituisi. Molemmat hyötyisivät tästä.maatalous perustuu terveysruokaan, superruokaan. Esim. Juuston tuotannon pitäisi erikoistua, edamissa ei pystytä kilpailemaan, erikoisjuustoja pitää tuottaa ja brändätä oikealla tavalla. Kalat, roskakalaa ei ole olemassakaan. Brändäykseen ei hokkus-pokkusta. Riipistä: ikihonkien huminaa, ainutkertaista luontoa, puhtaus, pohjoinen voima: raaka-aine on puhtaasti syntynyt ja puhdasta. Ikäviä asioita ei saa tulla, epäpuhtauksia yms. Luonto, rauha, kiireetön elämäntapa merkitsee yhtä enemmän. Kannattaa katsoa dokumentti The Selling the Silence. Metsäklusteri ongelmallinen, kauniimpia alueita on vastikään hakattu aukoiksi mm. Sallassa. Valtion metsille pitäisi voida tehdä jotakin: Metsähallituksen maat olisi otettava luontokäyttöön, yksityiset voisivat hoitaa omiansa. Kölin päällä kuljettaminen on halpaa. Siksi Koillisväylän käyttö johtanee kuljetusten päätepisteen Murmanskin sijaan Rotterdamiin. Ei täytä vision kriteerejä, visio on jotain sellaista, mitä ei vielä ole!!!!lapsetissa opin: vision pitää olla innostava, helppo uskoa, on mahdollinen, luonteva.ihmisiä kiinnostaa pienuus, helposti tutustuttavaksi, päästä sisälle siihen paikkaan jossa on lomalla. Miten tämä mahdollistettaisiin?kuusamo-brändiin liittyen olisi mahdollista kehittää: -erämaa, puhdas luonto, upeat maisemat, -ihmiset rauhattomia, ihmiset etsivät rauhaa, alueesta pitäisi luoda tällainen mielikuva, -tuotteen pitäisi ylittää vielä odotukset-vahvuus täältä kuusamostapuualan kehittäminen Koillis-Suomessa vaikeaa, koska massateollisuus toimii omalla logiikallaan ja pientuotanto omalla. Esim. hirsitaloilla strandardia, eivät osta räätälöityjä. Esim. särkikalat kannattaisi myydä ja viedä italiaan.puualalla palvelu perustuu matkailuun: lomaasuntoja ja huviloita, työllistää lvi, suunnittelijat, rakentajat jne Puualan kehittäminen pitäisi sitoutua matkailuun.yksi teema voisi olla koti ja paikallisuus.sarjatuotantoa pitää olla, kelo yms. jää silloin helposti pois. Lasten leikkivälineet yms. olisivat mielenkiintoisia. Leikkivälineet tms. voisi yhdistää matkailuun tuliaisen tms:n muodossa.pitäisi päästä asiakkaiden (matkailijoiden pään sisään), miksi ne tulevat tänne. 4. Koillis-Suomi Tarina perheyrittäjyyden ja verkostoitumisen voimasta. Tämä aivan ehdoton ja ylivoimainen!!! Innostuin heti, tämä kolahti.miten mielikuvia saadaan läpi. Tarinan muotoon pitää rakentaa kehittämistyö. Perheyrittäjyyden vahvuuksia: kasvetaan siihen, alue rakas, tuntee alueen, valmiita sitoutumaan, kokevat alueen omaksi, hyvä elämä muodostuu: ei rikkautta, vaan tasapainoista elämää. Ohjelmassa tärkeää nostaa esiin, koska pitäisi oivaltaa että tärkeää mitä kerrotaan ulospäin. Nuorissa ideoita. Perheyrityksillä rahoituskriisejä, tarvitaan rahoituksellisia apuja. Vakuudet. Jos näitä ei ole estää yrittäimisen VE 1: Luottamusta mihin, ei avaudu yhtäkkiä. Vision rakentamisessa VALINNAT, SUUNTA ovat tärkeitä = strateginen valinta. Eri asioiden yhteensulautumakaan ei välttämättä vie em. kohti. VE 2: kertoo enemmän, mutta on toisaalta enemmän kuin nykyhetken matkailumainos kuin valittu suunta. Omaleimaisuus puuttuu. VE 3: Onko omaleimaisuutta? VE 4: Perheyrittäjyyden ja verkostoitumisen menestystarina alkavat olla vanhoja, eivät enää kanna. Visioista ei tule esille, että on jotakin uutta Jos nuista pitää valita, ykkönen liian yksinkertaistettu ja kolmonsessa liikaa löpinää Jättäisin teknologiahypen tästä pois, se on in joka paikassa, painottaisin matkailua ja kestävää luonnonvarojen hyödyntämistä ja nimenomaan tuossa järjestyksessä. Koillis-Suomi Luottamuksen rakentaja - Tämä paras tähän mennessähyvä, että tavoitetta, Northern quality, pohjoisen tiukkaa puuta. Tavoite voi olla: ollaanko luottamuksen rakentaja?rikastava yhteisö! Itsenäiset toimijat, sairaalloisen kotiseuturakkaita, nämä saatava toimimaan yhdessä. Täällä tehdään itse. Visiot 2-3 ok. Perheyrittäjyys ei minulle iso arvo. Pölkyllä ylisukupolvinen perinne. Hirsitalo itse synnytetty. Raskaat vuodet olleet perheelle kovia. Toisaalta tukea saanut yrittäjyydelle. Pahimmat kasvun vuodet olivat raskaita.. 2. Mit:kä 3-5 avainsanaa/omiansuutta kuvaavat Koillis-Suomen visiota parhaiten?

6 (esimerkiksi kestävä kehitys, luonnonvarojen hyödyntäminen, matkailu, itä-länsi - saavutettavuus, yritteliäs, osaava, innovatiivinen, kannustava, luonnonläheinen, perinteinen, moderni, omaleimainen, hyvinvoiva yhdistävä, nuorekas jne.) Vastaus: TULEVAISUUDEN USKO, UNIIKKI. Kuusamoon ja Kemijärvelle ovat muutamat suvut tulleet, joilla on ollut tulevaisuuden uskoa. Uniikki tarkoittaa ainutkertaista, huomioi perinteet, rakennusperinteet, tavat puhdas, kaunis, virkistävä Hyvä olla Koillismaalla ( Koillis-Suomessa) lapsesta vanhuuteen, ihmisen ja yrityksen osalta, taloudelliset aspektit mukaan lukien. Luonto ja kansainvälisyys tärkeitä (vrt. aikuiset ja nuoret, joista jälkimmäiset ovat jo kansainvälisiä) matkailu, kulttuuri, osaava, puhdas luonto, inspiroiva luonnonläheinen, rehellinen, avoin, luonnon kanssa sopusoinnussa elävä, kestävästi luonnonvaroja hyödyntävä vuoden aikojen vaihtelu, ihmiset jotka toivovat matkailijoita, täällä matkailija yksi joukossa, sille annetaan ilman rahaa paljon asioita: turvallisuus, tervetullut, luvan kanssa nauttimassa samoista asioista, joiden keskellä ihmiset normaalisti asuvat, Täällä rauhassa oleminen on vahvuus, Korkea tietotaso, jota voidaan hyödyntää. Kielitaito, tietotekniikka, viestintä (sosiaalinen media)pelko aiheuttaa ylivertaisuuden tunteen. Suurin uhkamme on pelko. Pelko tulee idän ja lännen välillä olemisesta, kehenkään ei ole voinut luottaa. Pelottomuus on suurin mahdollisuutemme. Voimme olemme keskeinen pohjoisen alueen yhteistyön starttauspiste, Pohjoinen luottamus. Osaaminen kasautuu, muuttovirtaa, positiivista ajattelua, saavutettavissa, kestävä kehitys, matkailu, hyvinvointia tukeva Omaleimainen, kansainvälinen, ympäristöä ja luontoa kunnioittava, kehittyvä. luonnonläheinen, omaleimainen matkailu, luonnonläheisyys, osaava kestävä kehitys, matkailu, omaleimainen, matkailu, osaava, innovatiivinen, omaleimainen, luonnonläheinen Matkailu, puualan raaka-aineen jalostaminen pitemmälle, Matkailu, moderni, mutta omaleimeinen, itä-länsi ja saavutettavuus 1. näkökulma: Pohjoisuus ja arktisuus. Missioni, että pohjoisuuden luonnontuotteissa täytyy olla jotain. Muualla pohjoisessa kuin Skandinaviassa ei kasva tällä korkeudella juuri mitään, vaan on lähinnä tundraa. Vuodenaikojen rytmisyyden täytyy vaikuttaa, kasvi ei voi kesälläkään nukkua. Olemme tutkineet tätä mm. tyrnikloonilla, joka kasvaa Uudessakaupungissa ja Kittilässä.2. näkökulma tutkimuksessamme: kun luonto on levittäytynyt hitaasti pohjoiseen, miten vaikuttaa verrattuna esim. em. nopeaa siirtoon.3. näkökulma: Miten vaikuttaa kasvupaikan korkeus ylhäällä vai alhaalla, esim. Kiinan vuorilla kasvatetut tyrnit.> em. tekijöillä on vaikutuksensa koostumukseen, ravintoarvoon ja aistittavaan laatuun. Matkailu, asuminen voiko em. erottaa? Kahtiajako asumisen ja matkailun välillä on mustavalkoinen, monipaikkaisuus lisääntyy. Pitäisi pohtia tapoja, miten Koillis-Suomi voi hyötyä monipaikkaisuudesta, jossa matkailu ja asuminen ovat ääripäitä. Ihmiset hakevat rauhaa ja hyvinvointia matkailu, luonnonläheinen, omaleimainen Kestävä kehitys,luonnonvarojen hyödyntäminen,yritteliäs,osaava. Kuusamo tunnetaan, siihen luotan. Luonto ja matkailu, Lappia. Saavutettavuus, Lentokenttä, matkailu. Erämaa, väkeä vähän, etäisyyttä vähän. Moderni periferia. Väestön kehitys Väestö on keskeinen lähtökohta tulevaisuuden mahdollisuuksien tarkastelulle. Vaikka väestöön voidaan toimenpitein pitkällä aikavälillä vaikuttaa, on se monin osin otettava myös toimien lähtökohdaksi. Tosiasia on, että koko Koillis-Suomen alueella väkiluku on vähentynyt melko paljon verrattuna muihin alueisiin tai seutukuntiin, vaikka alueen sisällä on tapahtunut myös väestön kasvua tietyissä keskuksissa. Toisaalta ns. nettomuutto on pienentynyt viime vuosina. Mikäli trendi jatkuu, nettomuutto voi kääntyä tarkastelujakson aikana positiiviseksi. Alla olevassa taulukossa on esitetty Koillis-Suomen väestönkehitys vuosina ja ennuste vuosille 2020 ja Mikä on Koillis-Suomen väkiluku vuonna 2025, kun vertaat sitä vuoden 2010 tilanteeseen toivomassasi ja mahdollisena pitämässäsi tulevaisuuden vaihtoehdossa? (vrt. Taulukko 1, ks. myös seuraava kysymyskohta Visio)? 1 = Vähenee tuntuvasti 2 = Vähenee hieman 3 = Säilyy ennallaan 4 = Kasvaa hieman 5 = Kasvaa tuntuvasti n=25, A=2.84, M=3.00, Q1=2.00, Q3=4.00 Perustelelut Säilyy ennallaan. On sanottu, että naiset ratkaisevat kehityksen suunnan. On pureuduttava siihen, mitkä ovat tärkeitä arvoja naisille, esim. metsästysoikeus kiinnostaa mahdollisesti lähinnä miehiä. Moniarvoisuus on tärkeä tavoite. Vähenee hiukan. Iäkkäiden osuus on korkea eli vaikka muuttoliike saataisiinkin kääntymään tulee asukasluku hieman laskemaan uskon vähenemän olevan vähemmän kuin ennusteessanettomuutto kääntyy positiiviseksi, alueelle muuttava työväki on nuorta. Esimerkiksi Tunturi-Lapissa käänne on jo tapahtunut. Kittilässä nuorten osuus on noussut heikoimmasta noin 40 henkilön ikäluokasta jo 70:ään 15 vuoden aikana. Väestön on säilyttävä ennallaan, muutoin emme voi tuottaa edes palveluita. Kasvaa tuntuvasti, jos kaivosteollisuus tulee ja Koillisväylän käyttö etenee. Täällä asuminen riippuu tietenkin työpaikkojen olemassa olosta. Aluettamme voisi myös markkinoida asuinpaikaksi tulevaisuudessa lisääntyvän etätyön tekijöille. Uskon, että matkailun kautta lisääntyy myös väkiluku, saadaan uusia asujia. Yksi potentiaalinen kohderyhmä ovat eri alojen taiteilijat ja meidän alueemme kyky innoittaa ihmisiä. Meidän pitäisi saada tänne esimerkiksi eri alojen residenssejä (kirjallisuus, kuvataide jne.), joiden kautta poikisi verkostoja vaikka minne.

7 (kirjallisuus, kuvataide jne.), joiden kautta poikisi verkostoja vaikka minne. Kaivostoiminta listää aktiivisuutta ja matkailu kehittyy maltillisesti. Välillä vähenee vielä 5-10 v. Sitten paine kasvaa ja mahdollisuuksia avautuu matkailu ja luonnon tarjoamat mahdollisuudet (luonnontuotteet). Arvokkain tuote metsästä vielä löytämättä (sellu-saha-liipalkit-hirsitalot, paneelit/listat vielä löytyy joku uusi tuote).palataan 70-luvun tasolle luonnollisen väestönkehityksen tilanne on niin hankala, että lyhyellä aikavälillä muutosta väestönkehitykseen ei kyetä aikaansaamaan Matkailu ja teollisuus alueella kehittyy luoden alueelle uutta vetovoimaa, johon vaikuttaa myös ilmastonmuutoksen tuoma lisäarvo. Koillismaalla menee tällä hetkellä paremmin, Itä-Lappi suuremmissa vaikeuksissa, ero saattaa olla tasaantumassa, Itä-Lappi ehkä nousemassa? seuraavat vuosikymmenet antavat suuntaa: pystytäänkö työpaikkoja uusintamaan? Väestökasvua on uskoakseni vaikea saada aikaan, nykyisen supistuvan väestön elintason kohottaminen lienee reslistinen vaihtoehto Säilyy ennallaan, ei hyvä jos kasvaa voimakkaasti, esim. kmo asukkaan kaupungiksi. Pienuus voimavara kriisit ruuasta, maailma aavikoituu, ruokaa tuotetaan siellä missä pystytään + ilmastonmuutos, täällä tuotetaan ruokaa. Ruokaa tuotetaan ihmisille. Tämä kääntää ajatusmallin. + Kaivostoiminta ja matkailu. Uusien työpaikkojen syntyminen liian hidasta. Tästä syystä nuorten muuttoliike vilkasta. Lisäksi hieman yksipuolinen koulutustarjonta. Todennäköisesti Koillis-Suomi ei pysty tarjoamaan nuorille riittävästi kiinnostavia haasteita ja uuden kulutuskysynnän toteuttamishaasteita. Suuret ikäluokat siirtyvät ajasta iäisyyteen 2020-luvulla. Jos ei tukijalat matkailu ja kaivostoiminta pysty pysäyttämään, niin väki vähenee tilastokeskuksen ennustuksen mukaisesti. Vuoden 2025 jälkeen tilanne voi olla toinen, kun kaivoshankkeetkin alkavat vasta tuolloin vaikuttamaan kunnolla. Talouselämä kasvaa, kaivostoiminta, maahanmuutto Toivotaan, että kilpaiulukyky säilyy. HEIKOT SIGNAALIT Haastatteluprosessin aikana on käsitelty useita heikkoja signaaleja, piilossa olevia mahdollisuuksia, joita on nostettu haastattelukierrosten edetessä esille. Tässä testataan vielä muutamia sähköisen haastattelukierroksen aikana nousseita uusia mahdollisuuksia: 4. Anna painoarvo seuraaville heikoille signaaleille sen mukaan kuinka tärkeänä pidät niiden tukemista/huomoimista toivomasi tulevaisuuden kuvan toteuttamisessa. (1=ei tärkeä, 5=erittäinen tärkeä) Arktisen neuvoston huippukokous vuonna 2011 n=18, A=2.83, M=2.00, Q1=2.00, Q3=4.00 Vetovoimainen alue on myös kulttuurellisesti vahva alue n=17, A=4.06, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00 n=17, A=2.71, M=3.00, Q1=2.00, Q3=3.00

8 Arktisessa toimivien tietoliikenneyhteyksien testialue Sähköiset palvelut ovat mahdollisuus (- koska osaaminen on heikkoa, niihin ei uskota) n=18, A=3.44, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 EU:n ja Venäjän yhteiset intressit voimistuvat lähivuosina n=18, A=3.89, M=4.00, Q1=3.00, Q3=5.00 Korkeasti koulutetun väestön arvostuksen kasvu (jotta pysytään kehityksessä mukana) n=16, A=3.44, M=4.00, Q1=2.75, Q3=4.00 Alueen kohdennettu markkinointi esim. Helsingistä muuttajille n=18, A=2.67, M=3.00, Q1=2.00, Q3=3.00 ja matkailijoille ja pienpalvelujen räätälöinti (esim. ilmainen limu 3 vuodeksi muuttajille rinteessä)

9 n=19, A=2.95, M=3.00, Q1=2.00, Q3=4.00 Suuren alihankintaa perustuvan yritysten hankkiminen alueelle Nettiradio ja TV alueen sisäisen yhteistyön tukemiseksi Verkon kaistakysymys olisi kerta kaikkiaan ratkottava "korpien perukoita myöten" - tästä todellinen kilpailuetu myös matkailualan käyttöön ("Laajakaista Karhunkierrokselle") n=18, A=3.28, M=3.50, Q1=3.00, Q3=4.00 Kielikoulutus häiriöttömässä matkailukeskusympäristössä kv-ryhmille mm. Venäjän kielessä n=17, A=3.35, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 n=15, A=3.20, M=3.00, Q1=2.50, Q3=4.00 Kulttuurimatkailijaryhmien huomioiminen n=15, A=3.53, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00

10 Työmatkailun (konferenssi etc.) kehittäminen Venäläisten matkailijoiden lisääntyvä määrä voi karsia muita kansanryhmiä pois n=17, A=1.76, M=2.00, Q1=1.00, Q3=2.00 n=17, A=2.35, M=2.00, Q1=2.00, Q3=3.00 Aktiivinen maahanmuuttopolitiikka n=1, A=5.00, M=5.00, Q1=5.00, Q3=5.00 Muu, mikä? Perustele vastauksesi. Liian monta kohtaa, sanon tässä kohdassa ainoastaan sen, että alueemme maahanmuuttajista pitäisi pitää parempaa huolta. Erämatkailun kehittäminen; metsästys ja kalastus kulttuuri tärkeä: elämäntapa (huomioi vuoden kierron, ruoka, harrastukset luontoon liittyvät, Viisumeita ei tarvita, poistuu yht äkkiä. Ei poisteta Suomen ja Venäjän väliltä vaan Venäjän ja eu:n väliltä. Eurokin voi olla yhteinen valuutta. Norjan malli ja Pietarin viisumivapaus, 3g toimii riittävällä tasollakonfrenssit vaikeita, pienet kokoukset tärkeitä luontokuva-akatemia olisi tälle alueelle sopiva instanssi, se ytimenä ja sen ympärille kv-verkosto. Ei alueellinen oppilaitos vaan kv-verkosto tärkeä!

11 Koulutettu väki erittäin tärkeää, siihen kiinnitettävä huomiota, vrt. ROI Kokemukseen perustuvat arvioinnin, miltä kehitys saattaisi vaikuttaa Kulttuuria vahvistettava, omia piirteitä vahvistettava, paikalliset tuotteet, luonnontuotteet, kitkan viisaat tuoteperhe, kalatalossa riski. Aktiivisen maahanmuuttokoulutuksen esteenä on kieliongelma. Muita mieleesi tulevia heikkoja signaaleja: Suuri matkailu potentiaali Venäjältä. Sitä ei pidä pelätä vaan kehittää. Syrjäisyys heikkous, ekologisuus mutta mielikuvapelissä kärsii inflaation. Sähköisellä haastattelukierroksella testattiin myös alueen nimiehdotuksia. 5. Ota kantaa uudelleen muutamiin parhaimpina pidettyihin Koillis-Suomea kuvaaviin nimiehdotuksiin. Anna painoarvo 1-5 (1=ei tärkeä/toimiva, 2=vähän tärkeä, 3, jonkin verran tärkeä, 4=melko tärkeä, 5=erittäin tärkeä/toimiva). n=12, A=3.17, M=3.00, Q1=2.00, Q3=5.00 Koillis-Suomi n=12, A=1.92, M=1.50, Q1=1.00, Q3=2.25 Joulupukin Lappi n=13, A=2.77, M=3.00, Q1=2.00, Q3=4.00 Kahdeksan tunturin (maa)

12 n=17, A=3.24, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Koillis-Lappi n=14, A=2.36, M=2.00, Q1=1.25, Q3=3.75 Korvatunturin Lappi n=13, A=2.46, M=2.00, Q1=2.00, Q3=3.00 Korvatunturin maa n=17, A=2.88, M=3.00, Q1=2.00, Q3=4.00 Lapin-Maa (tai Lapinmaa) n=11, A=2.09, M=2.00, Q1=1.00, Q3=2.50 Seitsemän tunturin (maa)

13 n=9, A=2.11, M=2.00, Q1=1.00, Q3=3.00 Suojelualueen verkostoon tukeutuva nimi (mikä?) n=11, A=2.27, M=2.00, Q1=1.00, Q3=3.50 Viiden tunturin (maa) n=11, A=1.45, M=1.00, Q1=1.00, Q3=2.00 Oivien huippujen Lapinmaa n=11, A=2.27, M=3.00, Q1=1.00, Q3=3.00 Koillis-Suomi - portti Koillisväylällä n=8, A=2.50, M=2.50, Q1=2.00, Q3=3.00

14 Barentsin Portti Muu, mikä? n=2, A=5.00, M=5.00, Q1=5.00, Q3=5.00 Vaarametsien maa Itä-Lappi Itä-Lappi on todella hyvä. Koillismaa Perustele vastauksesi. Koillis-Suomi ok, se on neutraali ja useimmille hyväksyttävissä. Korvatunturi-lähtöisyys ei ole yleistettävissä. Suojelualueen verkostosta ei löydy välttämättä yhteistä nimittäjää. Olennaista on myös, että käytetäänkö termiä brändinä vai ei. Itä-Lappi on paras, koska sisältää jo olemassa olevan Lappi-käsitteen. Ei pidä pelätä leimaa! Koillis-Lappi on loistava, sopii matkailun tarpeisiin. Arctic Circle Land tunnetaan. Tärkeintä, että toimii englanniksi. Toisaalta kotimaiseen ja kansainväliseen tarpeeseen voi olla omansa. Miksi tässä lähdetään eri teille Lapland -North of Finland imagomarkkinoinnin kanssa? Vai onko se kytketty pelkkään kansainväliseen matkailumarkkinointiin, en ole seurannut niin tarkasti. Olisiko sitten Koillis-Suomi part of Lapland / tai Koillis-Suomi part of Nordic Finland. Jotenkin suomenkielinen sana Lappi ei sovi minun korvaani. Koillismaakin on hyvä, mutta se ei taida käydä entisen lapin läänin kunnille. Ehkä sitten pelkkä Koillis-Suomi. Barentsin portti soveltuu lähinnä kansainvälisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi Kantalahdesta haetaan Pietarin junalta matkailijoita alueelle. Farnorth, pohjoinen suunta tärkeä. Ei rahaa Lapinmaahan mutta voisi olla osa yhteistä identiteettiä. Pohjois-Eurooppa ja matkailu? Ekologisuus tärkeä, tarvitaan laajempia alueita, koko Pohjois-Eurooppa luotava yhtenäseksi, vrt. caribia. Kaikkien tulisi olla yhdessä Lappi-brändin alla, myös Koillismaan. Matkailun kannalta tärkeä tietää alueen nimi, nyt kmo-lapland.onko korvatunturi kv:sesti tunnettu? Ei.Joulupukin Lappi? Kesät talvet? Ei toimi. Lapinmaa kiehtoo, iskevä, ei monimutkainen.suomalaisessa ajattelussa Koillis-Suomi toimii myös Itä-Lappi on tosi hyvä. Itä-Lapin sanassa on koskemattomuuden leima. Tuntureiden maa on hyvä: ajatus: tästä alkaa lappi, näiden tuntureiden päältä näet Lapin Oulanka voisi olla yksi Koillis-Suomi ja Lapinmaa kuvaavat parhaiten yhteistä aluetta. Lapinmaassa yhdistyy Lappi ja Koillismaa, hyvä ja toimiva idea!

15 Koilismaata voisi laajentaa ihan oikeaanilman suuntaan. Tunturit ei kuvaa. Lapinmaata ei osaa yhdistää alueeseen. Muista tallentaa vastaukset! Tallennettuasi vastauksesi, pääset jatkamaan vastaamista valitsemalla "Paneelin etusivu" ja Osion "II Horisontaaliset teemat ja erikoistumisvalinnat" TAUSTATIEDOT (pakollinen) 1. Alue 1 = Koillis-Suomen alueen edustaja 2 = muu alue n=34, A=1.38, M=1.00, Q1=1.00, Q3= Taustaorganisaatio 1 = yritys 2 = muu n=34, A=1.35, M=1.00, Q1=1.00, Q3= Vastaaja 1 = nainen 2 = mies n=34, A=1.71, M=2.00, Q1=1.00, Q3=2.00 II HORISONTAALISET TEEMAT JA ERIKOISTUMISVALINNAT Kehittämisen yhteistyö ja organisointi Perheyrittäjyys Saavutettavuus ja logistiikka Lähialueyhteistyö / Barents-Venäjä Ekologia ja kestävä kehitys -Ympäristö ja energia, energiansäästö Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (ns. KIBS-palvelut) Elinkeinostrategiaprosessissa on tehty / tehdään valintoja. Yksi vaihtoehto on teemakohtainen lähestyminen, jossa pyritään valitsemaan horisontaalisia eli ei toimialoja palvelevia teemoja, joiden kautta toimialoja kehitetään. 6. Arvioi kuinka tärkeää on seuraaviin teemoihin panostaminen lähivuosina toivomasi ja mahdollisena pitämäsi väestö- ja työpaikkakehityksen aikaansaamiseksi Koillis-Suomessa? Anna painoarvo 1-5 (1=ei tärkeä, 2=vähän tärkeä, 3, jonkin verran tärkeä, 4=melko tärkeä, 5=erittäin tärkeä).

16 n=24, A=4.21, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00 Perheyrittäjyys n=23, A=4.26, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00 Saavutettavuus ja logistiikka n=23, A=4.04, M=4.00, Q1=3.50, Q3=5.00 Kehittämisen yhteistyö ja organisointi n=23, A=4.00, M=4.00, Q1=3.50, Q3=5.00 Lähialueyhteistyö (Barents, Venäjä) n=22, A=3.55, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00

17 Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut, ns. KIBS-palvelut n=25, A=4.28, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00 Ekologia ja kestävä kehitys / Ympäristö ja energia, enerigan säästö Muu, mikä? n=2, A=4.50, M=4.50, Q1=4.25, Q3=4.75 Ammatillinen jatkokoulutus Perustele vastauksesi. Perheyrittäjyys ja yksityisyrittäjyys oltava tärkeitä koulun penkiltä asti. Koululaisille on kerrottava yrittäjyydestä. Business-pelit ovat varteenotettava vaihtoehto (nuoriso pelaa paljon muutenkin pelejä). Barents-yhteistyössä vertailukohtaa voi hakea Ruotsin ja Norjan Barentsyhteistyöstä. KIBS-palveluilla aukaistaan kanavat (esim. Sporthanke ) Perheyrittäjyys: esim. projektioppiminen tärkeää (opettaa mm. työmoraalia); Saavutettavuus: business-matkailijalla vaikeutuksia, puhelin-nettineuvonta olisi tärkeässä roolissa; KIBS-palvelut: Myyntikoulutus erittäin tärkeää monille toimijoille. KIBSpalvelut muutoin mahdollisuus mm. paluumuuttajille kohdennettuna; Ekologia: kierrätys. perheyrittäjyys, sukupolvenvaihdos ja siihen liittyvä arvostus, säteily ympäristöön vaikuttavampaa, on kaikessa mukana, odotukset kovat, alueen näkökulmasta perheyrittäjyys pitää sitä mahdollisuuteen, miten tulevaisuus hoidetaan kun rahat pois, mistä löytyy politiikkaan tai virkoihin lähtijöitä, KIBS-palveluiden räätälöinti johonkin fokukseen tärkeäperheyrittäjyys leimallisin piirre nimenomaa Kuusamossa, voi olla erilaista eri puolilla.perheyrittäjyys kertoo sitoumisesta. Sanaan latautuu tekemisen palo, jatkuvuus, kasvollinen omistajuus, paikallisuus, sitoutuminen.kuusamossa samaa henkeä kuin etelä-pohjanmaalla, sama mentaliteetti, ei teollisuuskeskittymiä.

18 mentaliteetti, ei teollisuuskeskittymiä. Tuo erityistä kulttuuria, esim. kemijärveläiset ovat käyneet kovan koulun. Siellä valmius tarttua tähän teemaan myös. Itä-Lappi ja Koillismaa pitää sisällään yhteisiä intressejä, mutta mikä on suhde maakunnallisiin keskuksiin. Oulun näkymät ja uhat erilaisia kuin Koillismaan tarpeet. Onko meillä yhteisiä intressejä. Kemijärveltä kiinteät yhteydet Rovaniemeltä. Ekologia tärkein (indeksi 5) sitten perheyrittäjyys (ind. 5). Loput järjestyksessä Kehittämisen yhteistyö ja organisointi, Saavutettavuus ja logistiikka, Lähialueyhteistyö Barents ja Venäjä, KIBS-palvelut. : ei hirveää kasvua vaan rauhallista tasapainoista elämää, siihen sopii perheyrittäjyys hyvin. Perheyrityksessä ei tehdä aina liiketoiminnallisesti järkevää, vaan omistajan egoa pönkitetään. Muutosvalmius korkea, sopeutuu muuttuviin tilanteisiin. Tulevaisuuden kehitys saattaisi tukeutua oheisiin teemoihin. PERHEYRITTÄJYYS JA EKOLOGIA- JA KESTÄVÄ KEHITYS OVAT SUHTEESSA TOISIINSA, VUOROVAIKUTUKSESSA. Nämä tarvitsevat edellytyksenä muita. Alue voi tarjota LUOVILLE ALOILLE HYVÄN INSPIROIVAN YMPÄRISTÖN ALUE LUOVIEN ALOJEN KESKITTYMÄ. Haasteena on etäisyydet on fiksua siirtyminen fyysisestä ja raakaainepohjoisesta palvelutuotannosta eteenpäin ja miettiä, miten yhdistää niitä j amiten kehittää lähipalveluista niin, että etäisyydet voidaan voittaa. Tämän seurauksena alue loisi UUSIA KULJETUSKONSEPTEJA. KESKEISTÄ ON AVOIMIEN INNOVAATIOYMPÄRISTÖJEN LUOMINEN. Ekologisuuden Ja luontoarvojen merkitys kasvaa tulevaisuudessa YHTEISTYÖ JA ORGANISOINTI: tärkeintä on kehittämiskeskuksen hyvä toimitusjohtaja ja hyvät ohjelmapäälliköt, jotka uskovat asiaan; KIBS-palvelut: tieto kulkee kaapeleissa, 40-vuotiaat saattavat ruveta kaipaamaan rauhallisempia yritysten paikkoja, näin lienee tapahtunutkin ja yrityksiä perustettu Koillis-Suomeen; YMPÄRISTÖ- JA ENERGIA on hyvin kasvava, mm. maailmassa 3 % makeaa vettä, josta 50 % saastunut. Kaivosyhtiöt ovat menossa myös vihertävään suuntaan. Jos niillä menee hyvin, voivat käyttää kalliimpaakin polttoainetta ekologisista syistä. Talvivaaran nikkeli kuljetetaan jatkossakin Kokkolaan (vai Poriin?) tehdyn suuren miljoonan euron laitoksen modernisoinnin johdosta. Se on maailman modernein alan laitos. Kaivosten prosesseissa tarvitaan kaasua. Sitä voidaan tuottaa kilpailukykyisesti metsähakkeella. Kaasun mukana menee tervaa. Se on edullista, jos terva ei haittaa. Jos terva pitää poistaa, kuten polttomoottoreihin pitää, tulee kalliimmaksi. Suodattamisen osaaminen on vasta alkutekijöissä. Kempeleen ekokorttelihankkeessa talot lämmitetään kaasulla, joka tehdään hakkeesta. Lämmön lisäksi tuotetaan sähköenergiaa akkuihin. Yöllä laitos ei tarvitse henkilökuntaa. Alue ei kuulu valtakunnan verkkoon. Lähialue ei merkittävä, Venäjä muuten merkittävä, Pietari meille merkittävä. Messuilla ja neuvotteluja käyty, ei tullut mitään. Ei ole löytynyt kumppania. 7. Arvioi kuinka tärkeää on seuraaviin KOKO-ohjelmassa valittuihin toimialoihin panostaminen lähivuosina toivomasi ja mahdollisena pitämäsi väestö- ja työpaikkakehityksen aikaansaamiseksi Koillis-Suomessa? Anna painoarvo 1-5 (1=ei tärkeä, 2=vähän tärkeä, 3, jonkin verran tärkeä, 4=melko tärkeä, 5=erittäin tärkeä).

19 tärkeä, 2=vähän tärkeä, 3, jonkin verran tärkeä, 4=melko tärkeä, 5=erittäin tärkeä). n=23, A=4.78, M=5.00, Q1=5.00, Q3=5.00 Matkailu n=21, A=3.90, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Hyvinvointi n=21, A=4.05, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00 Metsäklusteri n=20, A=3.55, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Luonnontuote- ja elintarviketuotanto n=20, A=3.80, M=4.00, Q1=3.00, Q3=5.00

20 Kaivostoiminta n=18, A=3.00, M=3.00, Q1=2.00, Q3=4.00 Sijoittumispalvelut ja alueellistaminen n=0, A=NAN, M=0.00, Q1=0.00, Q3=0.00 Muu, mikä? Perustele vastauksesi. Matkailu on tärkeä, se on hyvällä alulla; Metsäklusterissa on tärkeä ja siinä puun jalostaminen; puuterminaalihankkeessa on kyse resurssien hankinnasta alueelta, vrt. Afrikka; Kaivostoiminta on tärkeä myös valtakunnallisesti. Koska ilma on Koillis-Suomessa tutkitusti puhdasta, myös elintarvikkeet ovat puhtaita. Sijoittumispalveluissa on työpaikkaa Koillis-Suomen alueella.asiakaspalvelukeskusten visio 2025: Ihmiset tarvitsevat kontakteja puhelimitse. Nyt asiakaspalvelukeskukset elävät murrosaikaa, asiakaskokemus on tärkeä kilpailuvaltti, suosittelijäindeksin merkitys nousee. mikään alue ei ole menestynyt pelkästään matkailulla. Kaikki samanarvoisia. Metsäklusteri on haasteellinen, jos siinä noudatetaan tehokkuutta, tällöin muut alat kärsii (mm. matkailu ja hyvinvointi) kaivostoiminta menee tukemattakin eteenpäin, sinänsä ei mitään sitä vastaan(pl. uraani) Matkailu, metsä ja kaivostimista ovat keskeisiä kehittämisen kohtaita OIKEA KYSYMYS ON MITEN, EI MITÄ (suhteessa toimialoihin, ts. korostaa horisontaalisia valintoja, kirj. lisäys). Miksi erottaa matkailu- ja hyvinvointi, tärkeää on HYVINVOINTIMATKAILU ELÄMÄSMATKAILUN SIJAAN! Jos katsotaan tulevaisuutta, ei puhuta metsäklusterista vaan BIOTALOUDESTA, eri toimialat löytävät synergiaa, arvonluontia tuotannosta palveluihin. Sijoittumispalvelut on

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINTA JA LUONTOON PERUSTUVAT ELINKEINOT JA TOIMINNOT

KAIVOSTOIMINTA JA LUONTOON PERUSTUVAT ELINKEINOT JA TOIMINNOT KAIVOSTOIMINTA JA LUONTOON PERUSTUVAT ELINKEINOT JA TOIMINNOT DILACOMI-LOPPUSEMINAARI, ROVANIEMI 27.9. 2013 Mikko Jokinen METLA, Kolari Tutkitut kaivoshankkeet Hannukainen ja Kittilä verrattain lähellä

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Urpo Laakkonen Harri Kivelä Elinkeinostrategiaseminaari 1 Johdattelevia kysymyksiä strategiaprosessiin Mitä tavoittelemme? Minkä haasteen edessä olemme? Mistä pitäisi

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Toimialakohtaiset tavoitteet Kehittämistavoitteiden muodostaminen Toimialakatsaukset historia nykytilanne kehitystrendit ja ennusteet sekä tulevaisuutta

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Sodankylä Omavarainen Lappi Rovaniemi

Sodankylä Omavarainen Lappi Rovaniemi Sodankylä Omavarainen Lappi 4.11.2014 Rovaniemi Case Sodankylä: Kuntien rooli muuttuu muuttuuko elinkeinojen kehittäminen? Jukka Lokka, kehittämisjohtaja Sodankylä Lapin väestökehitys 1994 9 / 2014 Indeksi

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN YHTEENSOVITTAMINEN YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari TUTKIMUKSEN TARKOITUS Selvittää paikallisten

Lisätiedot

Palaute-Delfoi. Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen Yrjö Myllylä. Delfoi-paja, Mikkeli 8.2.

Palaute-Delfoi. Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen Yrjö Myllylä. Delfoi-paja, Mikkeli 8.2. Yrjö Myllylä Palaute-Delfoi Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 Delfoi-paja, Mikkeli 8.2.2008 Lähde: Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN KÄSITYKSIÄ KAIVOSTOIMINNASTA YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen & Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari & Rovaniemi AINEISTO Kerättiin

Lisätiedot

Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta

Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta Paneelikeskustelu 7.9.2012 Mikko Niini Suomen kestävä kasvu ja hyvinvointi 2030 : Ennakointi 10-12/012 12/2012-3/2013 5-10

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen TTS Johtaminen, Yrittäjyys, Logistiikka Vuosittain noin 200 henkilöä/yrittäjää suorittaa TTS:llä johtamiseen tai yritysjohtamiseen liittyvän koulutuksen

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Kuusamo-Lapland Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Hyvinvointia meille ja muille seminaari Jyväskylän Paviljonki 26.10.2009 Toimitusjohtaja Mika Perttunen Arvomme

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Metsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa. Metsän siimeksessä Mikko Härö, 30.01.2013

Metsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa. Metsän siimeksessä Mikko Härö, 30.01.2013 Metsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa Metsän siimeksessä Mikko Härö, 30.01.2013 Sisältö Kansalliset metsäohjelmat Mitä metsien kulttuuriperintö on? Suojelun ja inventointien

Lisätiedot

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula 28.1.2016 Kirkollisen johtamisen forum - Vantaa Seurakuntien (hallinnollinen) toimintaympäristö

Lisätiedot

Botnia-Atlantica

Botnia-Atlantica Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Rahoitustaulukko (EUR) Toimintalinjat EU 60 % Kansallinen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Ville Ovaskainen, Liisa Tyrväinen ja Erkki Mäntymaa Metsäntutkimuslaitos, Vantaa ja Rovaniemi Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia 25.3.2014

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila 01.0.201 Esityksen sisältö Tulevaisuus Tavoitteet Nykytilanne Muutostarpeet Uusi toiminnan malli Haasteisiin vastaaminen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot