Matkailusilmä. Joulupukkiin kannattaa uskoa REISSUUN HIIHTOKESKUKSET KASVAVAT. Naiset lähtivät. Helsinki on KONGRESSI- KAUPUNKI. MEKin asiakaslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkailusilmä. Joulupukkiin kannattaa uskoa REISSUUN HIIHTOKESKUKSET KASVAVAT. Naiset lähtivät. Helsinki on KONGRESSI- KAUPUNKI. MEKin asiakaslehti"

Transkriptio

1 MEKin asiakaslehti Matkailusilmä Naiset lähtivät REISSUUN HIIHTOKESKUKSET KASVAVAT Helsinki on KONGRESSI- KAUPUNKI Joulupukkiin kannattaa uskoa Matkailusilmä 1

2 Elokuun suosio kasvaa Elokuu kasvattaa jatkuvasti osuuttaan matkailukuukausien suosituimmuusmittauksissa. Matkalla kohti gourmetin huippua s.4 Suomalainen ruokakulttuuri on ottanut aimo harppauksen eteenpäin. Suomeen kannattaa nyt matkustaa myös ruuan vuoksi s.18 Arkkitehtuuri houkuttelee Alvar Aallon ansioista suomalainen nykyarkkitehtuurikin kiinnostaa ulkomaalaisia. s.16 Sisältö 3 Pääkirjoitus, Suklaarasia 4 Elokuu ohittaa heinäkuun 6 Kansainvälisen matkailun kasvu jatkuu 8 Naismatkaajat valtaavat maailmaa 10 Kammarin kivat kummat 11 Joulupukki ja prinssi 11 Lappiin tulossa 600 charteria 14 Matkailumuseoverkosto Suomen matkailuhistorian estradiksi 15 Suomi menestyy kansainvälisillä kongressimarkkinoilla 16 Räätälöityjä matkoja arkkitehdeille 18 Gourmet-maailman haastaja 19 Saksa ja Berliini 20 Teollisuudesta uusia matkailukohteita 22 Hiihtokeskuksiin tuhansia uusia vuodenpaikkoja, kymmeniä rinteitä ja ravintoloita 24 Silmäiltyä Päätoimittaja Vappu Virkkunen Toimituksen osoite Matkailun edistämiskeskus PL 625, Helsinki p , f Ulkoasu Pramedia Oy, Pekka Eskelinen p. (02) , f. (02) Kansikuva: VisitFinland kuvapankki/patrick Bertrand Kirjapaino Painoprisma Oy Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kuvapankit Imagebank.visitfinland.com, Futureimagebank.com Osoitemuutokset 2 Matkailusilmä

3 Suklaarasia Alkaa taas olla se aika vuodesta, jolloin makeismyynti kasvaa huimasti. Useimpiin koteihin ostetaan monenlaista makeaa. Lahjaideoita huonosti keksivät kansalaiset kääräisevät suklaarasian lahjapaperiin, jotta olisi edes jotain antaa. Olin juuri kuuntelemassa maabrändäyksen kansainvälistä hittituotetta nimeltä Simon Anholt. Hän kuvasi hauskasti maan matkailumielikuvaa sanomalla, että se on hyvässä tapauksessa kuin konvehtirasia. Kannessa lukee kauniisti maan nimi, kuten Suomi, ja sisällä ovat tarjolla erilaiset konvehdit, eli alueet ja kohteet, kiiltävällä alustalla. Kannen sisäpinnalla lukee selkeästi, mitä missäkin konvehdissa on täytteenä ja mausteena. Anholt tuntui olevan taipuvainen vertauksiin muutoinkin. Kun hän pohdiskeli rahapanosten merkitystä maamielikuvan rakentamisessa hän sanoi, että raha on brändäyksessä kuin vesi, jota lasketaan kraanasta lavuaariin. Jos ei ole tulppaa, eli strategiaa, koordinaatiota ja kontrollia, niin lavuaariin ei jää vettä ollenkaan. Vaikka kraanat käännetään apposen auki, niin vain hetkeksi voi pinta hiukan nousta, mutta se laskee heti kun kraanoja suljetaan. Muutoinkin hän korosti, että jos maa on tuntematon, sen tunnettuisuus ei lisäänny informaatiota lisäämällä. Ihmisiä ei ylipäätään kiinnosta tutustua informaatioon. Sitä on aivan liikaa eikä se ole ihmiselle merkityksellistä. Voit viedä hevoselle ämpärillisen vettä mutta et voi pakottaa sitä juomaan. Havainnollista! Anholt puhui paljon myös tarinan merkityksestä. Suorastaan järkyttävänä markkinoinnillisena virheenä hän piti tosiasioiden listaamista markkinointitarkoituksessa. Maan markkinointi on Anholtin mukaan kuin täpötäysi yökerho. Siellä on pimeää, valot vilkkuvat, musiikki pauhaa. Nuori mies tulee yökerhoon ja näkee aivan vastakkaisella puolella kiinnostavan neitokaisen. Kaikki muut miehet kerhossa ovat komeampia ja fiksumpia kuin hän. Silti hän puskee pimeässä läpi joukon ja pääsee lopulta neidon huutoetäisyydelle. Mitä hän sanoo herättääkseen myönteistä huomiota: Hei, olen suorittanut sellaisen ja sellaisen tutkinnon ja painoni on x kiloa. Totta mutta Lyhyt, hyvä tarina olisi voinut tehotakin. Tosiasiat eivät. Oikean joulukertomuksen tuntevat kaikki suomalaiset. Siihen on hyvä tutustua taas tänäkin jouluna. Se on ilosanoma. Kiitän kaikkia mekkiläisiä, yhteistyökumppaneitamme ja muita toimijoita kuluneesta vuodesta ja toivotan Oikein Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Teille kaikille. MEK on kovassa turbulenssissa nyt, mutta toiminta jatkuu ensi vuonna ja sen jälkeenkin tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Jaakko Lehtonen Matkailusilmä 3

4 Teksti: Jaakko Lehtonen Kuva: Antti Saraja Elokuu ohittaa h 4 Matkailusilmä

5 Rekisteröidyt ja rekisteröimättömät ulkomaiset yöpymiset Suomessa kesäkautena Vuosi Rekisteröidyt Rekisteröimättömät Yöpymiset Rekisteröimättömien Rekisteröityjen yöpymiset yöpymiset yhteensä yöpymisten suhde yöpymisten osuus (1 000 yöpymistä) (1 000 yöpymistä) (1 000 yöpymistä) rekisteröityihin yöpymisiin kaikista yöpymisistä ,6 21,6 % ,9 20,4 % ,7 21,1 % ,2 19,3 % ,5 18,0 % ,5 18,2 % Muutos 2001 > 2006, % 7,8 % 32,9 % 27,5 % Lähde: Tilastokeskus ja MEK/Tilastokeskus: Rajahaastattelututkimus einäkuun Viime kesä oli varsin hyvää matkailun kasvukautta. Tässä jutussa kuten MEKin raporteissa yleensä muutoinkin tarkastellaan ainoastaan ulkomailta Suomeen suuntautuvaa matkailua. Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 3,1 prosenttia, rekisteröimättömiä emme vielä tiedä. Rajahaastattelun numeroita ynnätään Tilastokeskuksessa edelleen. Rekisteröityjä oli kesäkaudella 2007 kaikkiaan Kesän matkailussa on ollut kaksi mielenkiintoista ilmiötä 2000-luvulla: rekisteröimättömien yöpymisten osuus kasvaa suhteellisesti ja absoluuttisesti rekisteröityihin verrattuna. Ja elokuu kirii kiinni heinäkuuta niin, että ohittaa sen kohta, ellei ole jo kokonaisuutena ohittanutkin tänä vuonna. Jaksolla rekisteröityjen öiden suhde rekisteröimättömiin kasvoi luvusta 3,6 lukuun 4,5. Kasvuksi kyseisellä jaksolla rekisteröidyt kirjasivat 7,8 prosenttia, kun rekisteröimättömät kasvoivat 32,9 prosenttia. Rekisteröityjen osuus kaikista yöpymisistä oli kesällä 2006 enää 18,2 prosenttia.rekisteröintivelvoitteen hiljakkoinen laajeneminen tosin muuttaa voimasuhteita jonkin verran. Siis mökit, sukulaiset, tuttavat, leirintäalueet ja muut vastaavat houkuttelevat kesäisin ulkomaisia asiakkaita paljon enemmän kuin hotellit. Yöpymisinä vuoden 2006 kesällä noteerattiin rekisteröityjä öitä ja rekisteröimättömiä peräti Elokuu koetaan Suomessa matkailullisesti ongelmalliseksi. Koulujen kesälomia haluttaisiin siirtää pari viikkoa eteenpäin, jotta Suomessa olisi elokuussakin täysimittainen tarjonta. Ajatus on, että koulujen alkaessa elokuun puolivälissä yritysten kesäavut siirtyvät pulpettiin ja samalla suomalainen perhematkailu hiljenee. Luukut loksuvat toimipaikkojen ikkunoihin. Eurooppalaisille taas koko elokuu ja vielä osin syyskuukin on tärkeää loma-aikaa, joten lomia siirtämällä Suomen palvelut jatkuisivat oikea-aikaisesti. Kesäkuussa taas on järvet kylmät ja vanhemmat töissä, joten lapset voisivat olla vielä koulussakin, kun Suomikaan ei matkusta. Asiassa on monta puolta, joihin ei tässä kannata mennä. Tarjonnan hiljeneminen lienee kuitenkin enemmän pienempien paikkakuntien ongelma. Suurissa kaupungeissa ongelmaa > Matkailusilmä 5

6 > tuskin elokuussa on, ja useimmat matkailukeskukset taas ovat talvipainotteisia, joten elokuu ei ole niiden liiketoiminnan painopiste Olipa se nyt miten tahansa, niin elokuu nousee kesämatkakuukautena. Kun vuonna 1993 ulkomaisia rekisteröityjä yöpymisiä oli , niin vuonna 2006 niitä oli Vastaavat luvut heinäkuulta olivat ja Helsingin kesässä elokuu on jo heinäkuuta suurempi matkailukuukausi ulkomaalaisten osalta, rekisteröityjen öidenkin osalta. Vuonna 2007 elokuun osuus kesämatkailusta oli 34,9 ja heinäkuun 37,8 prosenttia. Absoluuttisina yöpymisinä ero oli enää Vuonna 1993 se oli vielä yötä. Näyttää siis siltä, että etelä- ja keskieurooppalainen tapa lomailla elokuussa tuo lisää liikennettä meillekin, olipa elotarjontamme keskikesän iskussa taikka ei. En millään muotoa halua vähätellä matkailun edunvalvojien ponnisteluja koulujen kesälomien siirtämiseksi parilla viikolla. Mutta nykytilanteessakin elokuu kukoistaa kuin kypsä vilja. Kesäkuukausien osuus kesän (kesä - elokuu) ulkomaisista yöpymisistä vuonna 1993 ja 2007 Yöpymiset Yöpymiset Osuus kesän Yöpymiset Osuus kesän yöpymisistä yöpymisistä Kesäkuu ,1 % ,3 % Heinäkuu ,0 % ,8 % Elokuu ,9 % ,9 % 100,0 % 100,0 % Ulkomaiset yöpymiset kesällä yhteensä Heinäkuun ja elokuun välinen absoluuttinen ero yöpymisissä Lähde: Tilastokeskus Kansainvälisen kasvu jatkuu vo Entistä kattavammat majoitustilastot matkailukeskuksista Tilastokeskus on vuoden alusta alkaen kerännyt tietoja matkailukeskusten yöpymisistä siten, että tilastossa on mukana myös keskusvaraamojen kautta vuokrattavat mökit. Ensimmäiset tiedot matkailukeskuskohtaisista yöpymisistä julkaistiin syyskuun yöpymistilaston yhteydessä. Toistaiseksi seitsemän suurta matkailukeskusta on mukana tilastoissa: Levi, Pyhä- Luosto, Ruka, Saariselkä, Tahko, Vuokatti ja Ylläs. Matkailukeskukset on muodostettu postinumeroluokituksen mukaan. Laajennettu tilasto kertoo, että yllämainituissa keskuksissa yövyttiin tammi-syyskuussa tänä vuonna yhteensä 2,7 miljoonaa kertaa, joista mökkien osuus oli 46 prosenttia. Ulkomaisia yöpymisvuorokausia oli yhteensä , eniten Leville, jolle niitä kertyi yhteensä Kaiken kaikkiaan eniten yöpymisvuorokausia kertyi Rukalle, yhteensä Matkailukeskustilastoa ei liitetä tavalliseen yöpymistilastoon, vaan se säilyy omana tilastona, jotta vertailtavuus ei katoaisi. Kansainvälinen matkailu on jatkanut kasvuaan myös vuonna Maailman matkailujärjestön UNWTO:n arvion mukaan kansainvälinen matkailu kasvaa saapumisilla mitattuna 5,7 prosenttia. Kansainvälisen matkailun kasvu on jo jatkunut neljättä vuotta nopeammin kuin pitkän ajan keskiarvo, 4,1 prosenttia. Nopeinta kasvu on ollut Aasiassa, jossa kansainvälisten saapumisten määrä on lisääntynyt yli kymmenellä prosentilla. Prosentuaalisesti hyvin ovat kasvaneet myös Afrikka ja Lähi-Itä, mutta absoluuttiset luvut näissä maanosissa ovat vielä alhaisia. Euroopassa kansainvälisen matkailun kasvu on ollut tammielokuussa 4,2 prosenttia. Eniten kasvoivat sekä saapumisilla että yöpymisillä mitattuna itäisen Etelä-Euroopan maat ja Balkanin alue sekä Latvia ja Liettua. Kaiken kaikkiaan matkailun kehitys on ollut nopeinta eteläisen Välimeren alueella, missä UNWTO:n tietojen mukaan kasvu on ollut 6,7 prosenttia. Läntisessä Euroopassa, eli Benelux-maissa; Ranskassa, Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa matkailu kasvoi 3,2 prosenttia. Pohjois-Euroopassa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa lisäys on ollut 2,2 prosenttia. 6 Matkailusilmä

7 Yöpymiset majoitusliikkeissä tammi-syyskuussa 2006 ja 2007 Tammi-syyskuu Tammi-syyskuu Muutos Muutos, % Asuinmaa Teksti: Tom Ylkänen Kuva: VisitFinland Ulkomaisten matkailijoiden hotelliyöpymisten määrällä mitattuna Suomi on edellisvuoden tapaan kasvanut Pohjoismaista eniten. Tammi-syyskuussa lisäys oli Suomessa 7,6 prosenttia, Ruotsissa 4,4 prosenttia ja Norjassa 3,1 prosenttia. Tanskassa hotelliyöpymisten määrä väheni noin prosentin verran. Merkillepantavaa on se, että Suomessa myös hotelliyöpymisten absoluuttinen kasvu oli suurinta kaikista Pohjoismaista. Suomessa hotelliyöpymiset kasvoivat noin neljännesmiljoonalmatkailun imakkaana Euroopassa kasvuun on vaikuttanut muun muassa venäläisten ulkomaan matkailun voimakas lisääntyminen. Hyvin monessa maaissa venäläisten matkailijoiden yöpymisten ja saapumisten määrä on noussut yli 20 prosenttia. Täysin päinvastaisia piirteitä osoittaa Japani, jonka kansalaisten matkailu on vähentynyt lähes kaikissa Euroopan maissa. Suomen yöpymisten 7,1 prosentin kasvu tammi-syyskuussa on Euroopan kärkeä. Ainoastaan Montenegrossa, Serbiassa, Romaniassa, Latviassa ja Liettuassa on lisäys ollut nopeampaa kuin Suomessa. Suomi ,5 % Venäjä ,1 % Ruotsi ,3 % Saksa ,3 % Iso-Britannia ,6 % Ranska ,8 % Norja ,7 % Alankomaat ,7 % Yhdysvallat ,8 % Viro ,5 % Japani ,8 % Sveitsi ,0 % Italia ,7 % Espanja ,4 % Tanska ,3 % Kiina+Hongkong ,2 % Kiina ,0 % Puola ,1 % Belgia ,4 % Itävalta ,6 % Intia ,1 % Australia ,2 % Latvia ,9 % Kanada ,3 % Tsekki ,6 % Unkari ,7 % Kreikka ,6 % Liettua ,3 % Etelä-Korea ,9 % Israel ,5 % Irlanti ,5 % Portugali ,5 % Taiwan ,7 % Ukraina ,6 % Brasilia ,6 % Ulkomaat yhteensä ,1 % Kaikki yhteensä ,5 % *Tilastossa verrataan vuosien 2006 ja 2007 alustavia lukuja edellisten vuosien vastaaviin lukuihin Lähde: Tilastokeskus la, Ruotsissa :lla. Muun muassa Saksan, Iso-Britannian, Kanadan, Japanin ja Venäjän suhteen Suomella oli Pohjoismaiden parhaimmat kasvuluvut. Venäläisten yöpymisten 28,1 prosentin kasvu vaikutti ratkaisevasti Suomen hyvään tuloksen, mutta myös saksalaiset, britit, virolaiset ja espanjalaiset ovat yöpyneet Suomessa huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Muista voidaan mainita vielä intialaiset, joiden yöpymiset Suomessa ovat kasvaneet yli kymmenellä tuhannella, eli 38 prosentilla. Koko vuoden yöpymisvuorokausien kasvuksi voidaan arvioida noin 6-7 prosenttia. Viime vuoden loppupuolella Suomi toimi EU:n puheenjohtajamaana, joka oli omiaan kasvattamaan kokousmatkailua Suomeen. Näin ollen voi odottaa, että tämän vuoden lokakuun ja marraskuun ulkomaiset yöpymiset eivät yllä edellisvuoden tasolle. Joulumatkailun näkymät ovat sitä vastoin hyvät. Sen ansiosta koko vuoden kasvuksi voidaan arvioida noin 6-7 prosenttia, joka on muuhun Eurooppaan verrattuna erittäin hyvä kasvuluku. Matkailusilmä 7

8 Teksti: Jaakko Lehtonen Piirrokset: Leena Itkonen Naismatkaajat valtaavat maailmaa Matkailu on perinteisesti ollut aika lailla miesvoittoista puuhaa. Kivikauden metsästysretket olivat ukkoväen hommia, viikingitkin olivat aika karuja kavereita eikä tämän päivän liikematkustajakaan vielä enemmälti ole naishenkilö. Pyhiinvaellusmatkoilla vaikkapa Santiago de Compostelaan naisten osuus on varmaan ollut keskimääräistä korkeampi jo historiassa. Maailman matkailupäivän tämän vuoden teemana oli Tourism opens doors for women. Tähän on poimittu muutama ajatuksenpoikanen Suomen seminaarin annista. Kolmessatoista Aasian maassa tehdyssä tutkimuksessa todettiin kiistatta, että aasialaisten naisten matkustus kasvaa huikeaa vauhtia. Vielä 1970-luvulla naisten osuus matkailijavirrasta oli noin 10 prosenttia, tänä päivänä se on 40 prosenttia. Kasvu on erityisen huomattava kun muistetaan, että kokonaismatkustus on samaan aikaan kasvanut merkittävästi. Myös kasvuodotukset ovat suuria. Lähivuosina joka toinen aasialaismatkustaja on naishenkilö. 8 Matkailusilmä

9 Informaatiolähteenä sukulaisten, ystävien ja tuttavien kertomukset ovat selkeä ykkönen. Osasyynä tähän on naisten miehiä korostetumpi kiinnostus turvallisuusnäkökohtiin matkakohdetta ja -reittiä valittaessa. Naisten matkailu kasvaa huimaa vauhtia kautta maailman! Naismatkustajat ovat hyvin tärkeä ryhmä. Amerikkalaisnaista kiinnostavat luontomatkat, hieman yllättäen seikkailumatkat sekä kulttuurimatkat. Ostosten tekeminen on aika lailla sivuasia. Amerikkalaisnainen ostaa lähinnä matkamuistotason tuliaisia tai paikallisia pikku kuriositeetteja. Amerikkalaisnaisilta liikematkaajana tuli napakka lista kolmesta tärkeimmästä asiasta, mitä perillä on pakko olla. Ne ovat minibaari hotellihuoneessa (71 prosenttia vastauksista), merkkituotteet hotellin kylpyhuoneessa (56 prosenttia) ja kylpylä (vastaava) mieluiten hotellissa (47 prosenttia). Tämä kenties hiukan hymyilyttäväkin lista kertoo toisaalta turvallisuushakuisuudesta. Naismatkustaja viettää työmatkalla mieluiten iltaa huoneessaan poistumatta sieltä ensinkään, jolloin huoneen varustelu tietysti nousee tärkeäksi. Eurooppa on niin laaja kokoelma eri maita, että on hiukan vaarallista mennä väittämään, että eurooppalainen nainen haluaa nimenomaan määrätynlaisia matkoja. Italialaisen, britin ja saksalaisen toiveet voivat olla aika lailla erilaisia. Mutta tutkitusti kuitenkin voidaan yleistää ja sanoa, että hemmottelulomat, kulttuuri ja historia kiinnostavat naismatkustajia. Pahasta eivät ole ostosmahdollisuudetkaan, mutta ne eivät ole niin kärjessä kuin aasialaisilla. Risteily on mukavaa ja matkaan liittyvä opiskelu tai kurssi on houkutteleva vaihtoehto. Design mahtuu listalle myös. Lyhyetkin matkat ovat mieluisia, eurooppalaisilla naisilla ei ole korostettua kaukokaipuuta. Kaikista Euroopassa tehtävistä matkoista naiset tekevät niukasti yli puolet. Suomi on Eurooppaa ja suomalainen nainen siten eurooppalainen nainen. Edellä eurooppalaisia kanssasisaria kiinnostavien asioiden listaan voidaan lisätä suomalaisina erityispiirteinä marjan- ja sienenpoimintamatkat, retriitit, kulttuuritapahtumat ja ladies only -matkat. Suomessa on matkatarjontaa, jonka keskeisin vetonaula on, ettei miehiä huolita mukaan rahallakaan. Tutkittua tietoa suomalaisten naisten matkustuksesta on aika vähän. Vuonna 1982 tehdyn selvityksen mukaan 73 prosenttia naisista matkusti lomallaan kotipaikkakunnan ulkopuolelle. Kokonaismatkustuksestakin naisten osuus on eurooppalaiseen tapaan hieman yli puolet, kertoi Tilastokeskus vuodelta Tässä luvussa ovat mukana kaikki matkat, siis myös ulkomaanmatkat. Aasialaisnaisten ykkösharrastus ulkomaanmatkoilla on merkkituote-shoppailu. Aasialaiset naiset matkustavat koska voivat, eli naisen aseman vahvistuminen on mahdollistanut myös lisääntyvää matkustusta. Matkoista noin 65 prosenttia tehdään pelkällä naisseurueella. Mummi-äiti-tytär -ryhmät yleistyvät nopeasti. Aasialaiset naismatkustajat ovat erityisen ahkeria ostosten tekijöitä. He hakevat etenkin kalliita merkkituotteita ja kuluttavat ostoksiinsa aika tarkasti kaksi kertaa niin paljon rahaa kuin miesmatkustajat. Shoppailu, kylpylät ja rantalomat ovat loman keskeisimpiä motivaatiotekijöitä. Naiset dominoivat joitakin tuoteryhmiä, kuten spa (kasvuvauhti 200 prosenttia vuodessa), hyvinvointimatkat ja kauneudenhoitomatkat. Kauneudenhoitoa voi tietysti pitää hyvinvointimatkan alalajina. Naismatkustaja muutkin kuin aasialaiset kiinnittävät huomiota turvallisuuskysymyksiin miehiä enemmän. Heitä huolettaa muun muassa, miten he sopeutuvat määränpään uskontoon, riskeihin ja ympäristöön. Siksi ystävättären kokemukset ohjaavat matkapäätöstä varsin yksityiskohtaisestikin. Maailmalla alkaa olla korkeatasoisia hotelleja, joissa on ainakin yksi kerros, joka on varattu yksinomaan naisasiakkaille. Kyseisessä kerroksessa toimii vain naispuolista henkilökuntaa ja siellä on tehostettu turvallisuusvalvonta. Suomeen saapuvista matkustajista naisia oli kymmenisen vuotta sitten noin 41 prosenttia ( ) ja vuonna 2006 noin 43 prosenttia eli naiset kirivät hiljaksiin kiinni miesten etumatkaa. Naiset matkustavat enemmän vapaa-aikana, miehet työn takia. Vähintään 75 vuotta vanhojen matkustajien joukossa naisten osuus Suomeen tulijoista on jo 56 prosenttia. Syitä voi jokainen arvailla. Naiset tulivat Suomeen miehiä useammin perheen ja sukulaisten kanssa. Rahaa he sen sijaan käyttivät miehiä vähemmän. Tätä voi osaltaan selittää miesten suurempi osuus työmatkalaisista. Naisilla on kaunis katse ja sopuisa asenne. He pitivät paljon miehiä enemmän suomalaisista maisemista ja suomalaisista ihmisistä. Matkailusilmä 9

10 Kammarin kivat kummat Tallustan Napapiirillä bussijonon kolmannesta bussista narisevaa pakkaslumea ja kynttiläkujaa pitkin kohti Joulupukin Kammaria. On marraskuun loppu, uusitun Joulupukin Kammarin avajaiset. Hiukan kylmää sisältäkin. Toisinaan meidän suomalaisten viritelmät kun ovat aika vaatimattomia. Mitähän nyt on tapahtunut? Millainen henkinen kuntoliikunta odottaa? 10 Matkailusilmä

11 Teksti: Jaakko Lehtonen Kuvat: Harri Tarvainen, Fotoplan/Timo Lindholm > Matkailusilmä 11

12 > Joulupukin Kammarissa on sadunomainen tunnelma. Näky kynttiläkujalla on kaunis. Kammarin seutu on koskettava, kaikki lumen, valon ja rauhan elementit tarjoutuvat herkästi katseltaviksi, on viehättävyyttä, tunnelmaa. Kammarikartanon edessä ainakin porsas on saanut selkänsä rautaisen suoraan. Varraskinkkumaistiainen on erinomaista. Possun grillinahka oli rapsittu suomalaiseen tapaan pois. Se olisi voinut olla kuin kuumaa hapankorppua. Paljon väkeä liukuilee juhlatunnelmissa lumessa ja saleissa. Odotellaan pääsyä uusittuun Kammariin. Sitten Sesam aukeni. Paksujen puuovien salpa jyskähti auki raskaasti kuin keskiaikaisen linnan portti. Marssittiin sisälle. Pääsuunnittelija Juhani Parviainen opasti hauskasti ja asiantuntevasti. Tumma luolasto nielaisi sokkeloihinsa. Siellä oli monenlaista taitavasti, hienosti tehtyä. Ja ennen muuta ideakkaasti sommiteltua. Satu ympäröi tulijat kaikilla aisteilla. Kiemurteleva reitti vei meidät katsomaan aikasäädintä, jolla koko maapallon ajan kulkua ohjataan Napapiiriltä. Näin Pukki ehtii jokaiseen kotiin, kun jouluaattoa pidennetään. Todella edustavat tekohiilet valaisivat vaellusta. Ne muistuttivat savupiippumallisesta joulu-ukosta. Apuvälineinä hänellä on pitkät pihdit, joiden päässä on lahja. Siis varalta, jos pukki ei piipusta mahdukaan. Oli Joulupukin laboratorio, jossa porisi ja höyrysi monenlaista. Ei tiennyt kuulemma suunnittelijakaan, mitä. Oli katosta roikkuvia tankoja, joita vetämällä sai aikaan yllätyksiä. Oli valtava kellonheiluri, kahden kerroksen korkuinen. Oli punahehkuvat portaat yläkertaan, jossa seinienkin läpi näkevä pukin kaukoputki odotteli ihailijaansa. Lopuksi tietysti löytyi pukki itse, mehevänä ja muhevana, suuressa tuolissaan vartoilemassa vieraita. Ryhmässämme oli pari pikkutyttöäkin. Heidän ilonsa, positiivinen säpsähtelynsä, silmiensä kimallus kertoivat paremmin kuin mitkään sanat, että onnistuttu on. Matkaelämyksen selkeä mittari on paluukertomus. Jos matkailija kotonaan kertoo muille, että oppi reissullaan uutta, tai on kokenut aivan erityistä, niin silloin on onnistuttu. Olen varma, että uusittu Kammari saa aikaiseksi jouluisia, suomalaisia kertomuksia kaikkialle maailmaan. Tätä rataa kun saadaan Joulupukkitarjonnan ja koko matkailullisen joulutarjonnan tasoa edelleen nousemaan, niin yhä paremmalta näyttää joulumatkailumme jatko. Vierailu valkoparran luona ei ole vain kiva juttu, vaan jättää pysyvän muistijäljen. Joulupukki kasvaa matkailumme symboliksi, ikoniksi. 12 Matkailusilmä

13 prinssi Joulupukki ja Teksti: Sinikka Salokorpi Minä uskon Joulupukkiin niin kuin kaikki muutkin joulu- ja lapsenmieliset aikuiset. Nykyisin uskon myös voimakkaasti Joulupukin markkinavoimaan ja taitoon kertoa meidän kauniista Suomi-nimisestä jouluvaltakunnastamme. Meillä on tapana Joulupukin kanssa vaihtaa eja ennen joulua. Joskus myös soittelemme toinen toisillemme. Nyt marraskuun loppupuolella olen useaan kertaan yrittänyt häntä tavoittaa, mutta turhaan. Kunnes eräänä päivänä hän sitten vastasi puhelimeen hyvin kaukaa maapallon toiselta laidalta. Kuule minä annan sinulle toisen numeron, sillä kännykkään puhuminen tulee niin hirmuisen kalliiksi. Ota numero ja soita uudelleen. Otin kynän ja kirjoitin numeron ja soitin. Mutta ennen numeron valintaa ihmettelin, mihin oikein olen soittamassa. Aloitin numeroilla 66-2-ja sitten monta numeroa peräkanaa, ja huomasin hämmästyksekseni että puhelu meni Bangkokiin. Haloo haloo, anteeksi, että puhun vähän hiljaisella äänellä, sillä olen vielä täällä yli kilometrin pituisen muurin ympäröimällä kuninkaallisella palatsialueella. Täällä on niin monta palatsia, etten oikein muista, minkä nimisessä palatsissa olen nyt ollut jo toista tuntia, Joulupukki kuiskasi. Mutta mitä ihmettä sinä siellä teet, oletko tehnyt jotakin pahaa ja sinut on lähetetty kuningas Bhumibolin puhutteluun, kysyin. Puhelimesta kuului onnellista naurua. Ei ei, vaan minä seurustelin hurmaavan pikku prinssin kanssa, Joulupukki vastasi. Hänen Kuninkaallinen Korkeutensa, kolmivuotias prinssi Tipangkorn Rasmijoti oli ollut aivan haltioissaan tavatessaan Suomen Pikkuprinssin ja Joulupukin tapaaminen alkoi bangkokilaisessa tavaratalossa. suurlähettilään, joka ei suinkaan työskentele missään Amarin Towerissa vaan Suomen Lapissa Korvatunturilla. Joulupukki antoi prinssille lahjaksi isokokoisen Muumimamman. Lahjanantotilaisuudesta oli annettu tarkat diplomaattiset ohjeet. Thaimaan kuninkaallisia kukaan ulkopuolinen ei saa koskea, joten Muumimamma oli pantu isolle hopealautaselle. Sitten tapahtui jotakin aivan kauheaa: Pikku prinssi tarttui hopealautaseen, heitti sen lattialle, otti Muumimamman syliinsä ja Pukin kädestä kiinni. Sitten he lähtivät yhdessä kävelemään käsi kädessä kymmenien valkoasuisten turvamiesten katsellessa tilannetta äimistyneinä. Lappilainen ProSanta, Joulupukki-säätiön virallinen yhteistyökumppani, toimii pukin auttajana ja lähettää hänet tänä jouluna yli kymmeneen maahan. Joulupukin Pääpostissa kerrottiin, että tomeran prinssin tapaaminen tietää nyt varmaan enemmän viestejä Thaimaasta kuin viime vuoden tuhatkunta kirjettä. Ja varmasti Bangkokista tulijoitakin tulee nyt Lappiin enemmän kuin tähänastiset muutama sata. Prinsseillä on yleensä valtava markkinointivoima. Hyviä joulunalusjuhlia sinne Helsinkiin, sanoi pukki ja sulki 66-2-jne puhelimen. Teksti: Vappu Virkkunen Kuva: Harri Nurminen Lappiin tulossa joulunaikaan yli 600 charteria Lapin joulu on säilyttänyt lumonsa brittituristien keskuudessa. Tänäkin vuonna Lappiin odotetaan yli 600 charteria, jotka tuovat arviolta matkalaista. Niistä suurin osa on brittejä. Rovaniemelle on tulossa 195 konetta, Kittilään 183, Enontekiölle 100, Ivaloon 60 ja Kuusamoon 30 konetta. Tämän vuoden uutuus on Canterbury Matkatoimiston Adrian Collinsin höyryjunamatka Rovaniemeltä Kemijärvelle. Collins on ostanut ja kunnostanut Rovaniemen vanhan veturitallin. Veturin hän osti suomalaiselta yksityishenkilöltä. Ensimmäinen höyryveturimatka lähtee Rovaniemeltä 15. joulukuuta. Brittien ohella Lappiin on tulossa myös ranskalaisia ja venäläisiä. Venäläisten matkat keskittyvät uuden vuoden tienoolle. Venäläisten suosiossa ovat edelleen Tahko ja Vuokatti. Venäläiset matkanjärjestäjät tuovat matkailijoita 14 tilausjunalla, joista kahdekesan menee Kuopioon, kolme Kajaaniin, kaksi Rovaniemelle ja yksi Helsinkiin. Vuodenvaihteessa Suomeen odotetaan noin venäläismatkailijaa. Matkailusilmä 13

14 Teksti: Hanna Heikurainen Matkailumuseoverkosto Suomen matkailuhistorian estradiksi Matkailumuseoverkosto on uusi ja nykyaikainen tapa tarkastella Suomen matkailua kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävänä ilmiönä. Hanketta koordinoiva Hotelli- ja ravintolamuseo on rakentamassa koko maan kattavaa verkostoa museoiden ja matkailualan toimijoiden välille. Tavoitteena on tuoda matkailun kulttuuriperintö valtakunnallisesti esille. Suomen matkailun historia on mitä mielenkiintoisin luvulla eksoottinen Suomi tunnettiin vilja-aitoista ja vaatimattomista kestikievareista. Tuttuja matkakohteita olivat Imatrankoski ja Itäinen Lappi. Julkaistut matkakertomukset olivat matkailupropagandaa parhaimmillaan. Matkailuyhdistyksen perustaminen 1887 loi täysin uudenlaisen kipinän matkailuun ja Suomen matkailuoloja alettiin kehittää määrätietoisesti. Vuosien varrella on ponnisteltu monin tavoin, jotta Suomi-neito houkuttelisi vierailijoita. Matkailu-Suomen markkinointi ulkomaille aloitettiin vuodesta Tyytyväisinä voimme todeta, että tämän päivän Suomi-kuva maailmalla on melko myönteinen. Pieni maamme pohjoisen taivaan alla on löydetty. Niin ikään matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle on tärkeä. Matkailua harrastetaan, opiskellaan, edistetään ja nyt myös brändätään. Menneet ja tulevat matkailuvuodet kätkevät sisäänsä paljon tarkastelemisen arvoista. Matkailulla on ollut merkittävä rooli kansallisen itsetuntomme kohottajana. Matkailuelinkeinon jatkaessa hurjaa kasvuaan matkailun merkitys Suomelle vahvistuu entisestään. On mielenkiintoista ja tärkeää kertoa Suomen kansalle, miten matkailuelinkeino on kehittynyt, minkälaisia vaiheita se on kohdannut ja miten se on vaikuttanut yhteiskuntaamme. Matkailumuseoverkosto tallentaa, tutkii ja asettaa näytteille matkailun historiasta kertovaa alueellista tietoa ja esineistöä. Verkosto muodostuu museoiden ja matkailualan organisaatioiden, yritysten, yhdistysten, järjestöjen ja oppilaitosten välille. Tavoitteena on luoda alueellisesti kattava verkosto ja mukaan yhteistyöhön halutaan toimijoita ympäri Suomen. Myös kirjastojen ja arkistojen rooli yhteistyössä on merkittävä. Matkailuesitteitä Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista. Hotelli- ja ravintolamuseo kartoittaa parhaillaan museoiden kokoelmissa ja matkailualan toimijoiden hallussa olevaa matkailuaineistoa. Eri toimijoita rohkaistaan säilyttämään matkailun kulttuuriperintöä koskevaa tietoa. Koska matkailu on monipuolinen elinkeino, toinen toistaan mielenkiintoisempia tarkasteltavia teemoja on valtavasti. Suurennuslasin alla voivat olla esimerkiksi matkailumarkkinointi, matkailualan koulutus sekä matkailu- ja majoitusmuodot. Matkailumuseoverkosto tarkastelee Suomea matkailumaana 1800-luvulta eteenpäin. Hankkeen myötä rakennettava tietokanta on keskeinen osa Matkailumuseoverkoston toimintaa. Se tulee toimimaan matkailuhistoriaa ammentavana tiedonlähteenä Internetissä ja palvelee kaikkia matkailukulttuurista kiinnostuneita; matkailualalla toimivia, tutkijoita, opettajia, opiskelijoita, matkailutoimittajia. Ajatuksena matkailumuseolla on pitkä historia. Museosta on puhuttu jo vuonna 1903 Imatralla. Idea verkostomuotoisesta matkailumuseosta lähti liikkeelle Suomen Matkailun Senioreiden toimesta vuonna Helsingissä sijaitseva Hotelli- ja ravintolamuseo on majoitus- matkailu- ja ravitsemisalan sekä suomalaisen juoma- ja ruokaperinteen erikoismuseo. Matkailusta on tullut osa museon toimintaa vuonna Matkailumuseoverkosto on tärkeä askel eteenpäin edistettäessä matkailuun liittyvää museotoimintaa. Nyt matkailu saa elinkeinopoliittisesti merkittävänä alana ja tärkeänä kulttuurisena ilmiönä ansaitsemansa paikan museomaailmassa. Matkailuelinkeino saa Matkailumuseoverkoston myötä lisää näkyvyyttä ja samalla edistetään yhteistyötä matkailualan toimijoiden välillä. Lisätietoja hankkeesta: Hanna Heikurainen, projektisihteeri, puh. (09) , 14 Matkailusilmä

15 Teksti: Vappu Virkkunen Kuvat: FCB:n kuva-arkisto Suomi menestyy kansainvälisillä kongressimarkkinoilla Onneksi suomalaiset toimivat niin aktiivisesti kansainvälisissä järjestöissä. Siinä on muun muassa yksi selitys, miksi saamme myös tänne Suomeen niin paljon kansainvälisiä kokouksia ja kongresseja, toteaa Finland Convention Bureau toimitusjohtaja Tuula Lindberg. FCB pyrkiikin löytämään kansainvälisissä järjestöissä olevia suomalaisia ja vaikuttaa heidän kauttaan siihen, että heidän edustamansa järjestö pitäisi kongressinsa Suomessa. Tuula on vetänyt toimistoaan vuodesta Samaan aikaan ryhdyttiin mittaamaan kongressien osallistujamääriä vuosittain. Vuoden 1985 noin osallistujasta päästään tänä vuonna yli osallistujan. Helsinki ja Suomi sijoittuvatkin hienosti rankinglistalla, Helsinki on kuudenneksi suosituin kaupunki ja Suomi yhdeksänneksi suosituin maa. Ei ollenkaan huono suoritus. Pohjoismaitten pääkaupungeista Helsinki sijoittuu ainoana kymmenen parhaan joukkoon. Kööpenhamina ja Tukholma jäävät sijalle 16 ja 17. Helsingin edelle sijoittuvat Pariisi, Wien, Singapore, Bryssel ja Geneve. Wienissä ja Genevessä on runsaasti kansainvälisiä järjestöjä ja Brysselissä EU, joten on aivan upeaa että Helsinki pärjää tällaisten kaupunkien joukossa, iloitsee Tuula. Eurooppa on pitänyt pintansa kongressien pitopaikkana, liki 60 prosenttia kansainvälisistä kongresseista järjestetään täällä. Amerikan osuus on 18 ja Aasian 15 prosenttia. Tuula Lindberg uskoo kongressien tulevaisuuteen vaikka markkinoille on jo tuotu virtuaalinen kokouspöytä ja kaikkialla lasketaan kuluja entistä tarkemmin. Onneksi kuitenkin muun muassa tieteellisissä yhteyksissä henkilökohtaiset kontakti ovat edelleen tärkeitä. Mutta aivan selkeästi kongressien luonne muuttuu ammattimaisempaan suuntaan. Ohjelman suunnittelu ja lopullinen sisältö ovat ensiarvoisen tärkeitä, huonolla sisällöllä ja heikoilla luennoitsijoilla ei joukkoja houkutella. Osallistujien on saatava vastine ajalleen ja rahalleen. Kongressien pituus on myös lyhentynyt ja post tour -matkakin saatetaan jättää väliin. Mutta kun kongressi on lopulta esimerkiksi Suomeen saatu, siitä saatava hyöty on todella merkittävä. Kongressivierailija kun jättää maahan enemmän rahaa kuin lomamatkailija. Matkailusilmä 15

16 Teksti: Pirkko Soininen Kuvat: Mikael Soininen, VisitFinland kuvapankki Räätälöityjä matkoja arkkitehdeille Archtours matkatoimisto on löytänyt markkinaraon, jossa kauppa käy hyvin. Keskitymme siihen, minkä osaamme parhaiten eli arkkitehtuuriin keskittyvien matkojen järjestämiseen alan ammattilaisille, toteaa toimiston johtaja Marianna Heikinheimo. Archtours perustettiin yhdeksän vuotta sitten kolmen arkkitehdin toimesta. Istuskelin eräällä opintomatkalla eteläsaksalaisen kaupungin torilla, nautin valkoviiniä ja parsaa ja katselin toria ympäröiviä barokkirakennuksia. Silloin idea jotenkin jysähti päähäni. Ajattelin, että miksei matkailusta voisi nauttia näinkin, toteaa Archtoursin toimitusjohtaja arkkitehti Marianna Heikinheimo. Arkkitehtuurin takia on matkustettava: rakennukset ovat aina jotenkin sidoksissa kulttuuriin, niitä ei voi siirtää paikasta toiseen, vaan niistä on nautittava paikan päällä. Päätimme siis toiminta-ajatuksemme mukaisesti tuotteistaa suomalaista arkkitehtuuria ohjelmallisiksi kokonaisuuksiksi. Aluksi jouduimme opiskelemaan matkailualaa kantapään kautta, sillä olimme kaikki arkkitehtejä ja matkailu oli toimialana ihan uusi kokemus, Heikinheimo muistelee. Toiminta käynnistyi erilaisilla yksittäisille matkailijoille avoimilla kiertokäynneillä, mutta aika pian huomasimme, että on taloudellisesti kannattavampaa järjestää räätälöityjä matkoja tarkoin rajatuille kohderyhmille, Heikinheimo toteaa. Tällä hetkellä suuri osa Archtoursin asiakaskunnasta on arkkitehtejä tai rakennusalan ammattilaisia, jotka matkustavat Suomeen yritysten maksamilla matkoilla. Archtours saattaa esimerkiksi järjestää matkan espanjalaisen rakennusliikkeen päättäjille, jotka haluavat tutustua suomalaiseen teräsrakentamiseen. Archtours tuo Suomeen tuhansia vieraita vuosittain. Viime aikoina olemme tehneet hedelmällistä yhteistyötä rakennusteollisuuden kanssa. Tätä kautta olemme solmineet uusia kontakteja ulkomaille. Tehokkaimmat markkinakanavat ovatkin alan ihmisten omat verkostot. Toinen tärkeä näkymisen paikka on internet. Archtours järjestää edelleenkin toisinaan myös kaikille avoimia kiertokävelyjä ja tutustumiskäyntejä arkkitehtuurikohteisiin, mutta kassavirta tulee ammattilaisille räätälöidyistä matkoista. Yleensä Suomeen suuntautuvat matkat kestävät neljä päivää ja ammattilaisohjelma on varsin tiivis. Eniten ryhmiä on saapunut Pohjoismaista, Saksasta, Ranskasta, Hollannista ja Englannista. Suomalaista rakennustaitoa arvostetaan varsin paljon ulkomailla, vaikka me itse toisinaan vähättelemmekin osaamistamme. Ulkomailla ajatellaan, että rakentamisen laatu on täällä korkealuokkainen ja prosessi hallinnassa, Heikinheimo muistuttaa. Konseptimme toimii. Tarpeet ovat olemassa ja me vastaamme niihin kohdistetulla palvelulla. Olemme löytäneet hyvän markkinaraon, jossa pystymme toimimaan tarjoamalla korkealuokkaisia palveluja tiukasti rajatulle kohderyhmälle. Marianna Heikinheimo tähdentää, että oppaiden ammattitaito on heidän konseptissaan ratkaisevan tärkeässä asemassa. Archtours kouluttaa itse omat oppaansa, sillä oppaiden ammattitaidosta halutaan mennä takuuseen. Kaikki oppaat ovat arkkitehtejä tai alan muita ammattilaisia, joilla on laaja kielitaito. Palvelemme kymmenellä eri kielellä ja se onkin ehdoton valttimme. Lisäksi oppaamme ovat arkkitehtuurin asiantuntijoita, jotka pystyvät kommunikoimaan alan vieraiden kanssa samalla aaltopituudella. ArchTours järjesti viime kesänä Lontoosta käsin yhteistyössä ME- Kin kanssa englantilaisille arkkitehdeille Suomen matkan teemalla Alvar Aallon jalanjäljissä. Viikon kestänyt teemamatka oli erittäin suosittu ja suunnitelmissa on uuden matkan järjestäminen. 16 Matkailusilmä

17 - Suomalaista rakennustaitoa arvostetaan varsin paljon ulkomailla, vaikka me itse toisinaan vähättelemmekin osaamistamme. Monet räätälöimämme matkat liittyvät tämän päivän rakentamiseen, vaikka Alvar Aalto tunnetaankin edelleen parhaiten maailmalla, muistuttaa Archtoursin johtaja Marianna Heikinheimo. Ihmisillä on siis tietynlaisia odotuksia, kun he saapuvat Suomeen. Ja me vastaamme niihin. Emme kuitenkaan voi puhua pelkästään menneisyydestä, vaan meidän on puhuttava pikemminkin nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Heikinheimo toteaa, että Suomea on vuosikausien ajan markkinoitu ulkomaille Alvar Aalto -kuvastolla. Markkinointimateriaalissa on käytetty voimakkaasti myös muotoilun kulta-ajan suunnittelijoiden töitä Kaj Franckista Timo Sarpanevaan. Vaikka Alvar Aalto vetääkin edelleen Suomeen ihmisiä, se ei kuitenkaan yksin riitä. Joku sanoi minulle joskus, että Archtoursia ei olisi olemassa ilman Alvar Aaltoa. Voi olla en osaa sanoa. Monet räätälöimämme matkat liittyvät kuitenkin pikemminkin tämän päivän rakentamiseen. On varmasti totta, että ilman Alvar Aaltoa suomalaista arkkitehtuuria ei olisi samalla tapaa löydetty. Suomi tunnetaan maailmalla maana, jossa on tehty ja tehdään edelleenkin laadukasta arkkitehtuuria. Matkailusilmä 17

18 Teksti: Kaisa Riikilä Kuvat: Royal Ravintolat, VisitFinland kuvapankki Gourmet-maailman haastaja Nuoren sukupolven kyky hakea vaikutteita maailmalta, koulutuksen huomattava kehittyminen ja vähitellen myös laadukkaiden raaka-aineiden tuleminen markkinoille on nostanut suomalaisen ravintolaosaamisen perinteisten gourmet-maiden tuntumaan. Suomeen kannattaa ammattilaisten mielestä matkustaa myös ruokakulttuurin vuoksi. Suomalainen ravintolakulttuuri on harpannut 2000-luvun aikana huomattavan loikan kohti kansainvälistä huippua. Tällä hetkellä meidän keittiömestarimme pystyvät haastamaan yllättävän tasaväkisesti kansainväliset huippukollegansa. Helsinkiläisravintoloilla on tällä hetkellä Michelin-tähtiä ja haarukoita enemmän kuin koskaan aikaisemmin, vaikka Suomen Gastronomien Seuran puheenjohtaja Raili Koroma huomauttaa, etteivät arvosteluraatilaiset vieläkään ota Suomea niin vakavissaan kuin pitäisi: Eivät he minusta ole täällä niin tosissaan liikkeellä kuin perinteisissä ravintolakulttuurin suurmaissa. Ravintola Savoyn keittiöpäällikkö Kai Kallio ja Raili Koroma miettivät yhdessä syitä harppauksenomaiseen kehitykseen. Raili Koroma nostaa esille koulutuksen kehittymisen ja nuoren polven keittiömestarien hyvän kielitaidon. Noin kymmenen vuotta sitten ravintola-alan koulutus nousi kokonaan uudelle tasolle. Alan koulutusta kehitettiin merkittävästi. Tärkeä askel oli myös se, että peruskoulutuksen ja akateemisen koulutuksen välille luotiin suora yhteys. Hyvän kielitaidon myötä meidän ammattilaisemme ovat pystyneet vaivattomasti hankkimaan vaikutteita maailmalta. Alan kansainvälisten julkaisujen seuraaminen ja kansainvälisiin kilpailuihin osallistuminen on mahdollistunut. Varsin monet ovat hakeneet myös oppia ja työkokemusta maailmalta. Skandinaavinen keittiö on kokonaisuudessaan nostanut arvostustaan viimeisten vuosien aikana. Kai Kallion mukaan nuoret suomalaiskeittiömestaritkin ovat selvästi vähän etääntyneet itäisestä ruokaperinteestä ja liittyneet ehkä tiiviimmin osaksi skandinaavista keittiötä. Sille leimallisia piirteitä ovat Kai Kallion ja Raili Koroman mukaan luonto, puhtaus, villikala ja riista. Kallion mukaan myös täkäläiset keittiömestarit ovat löytäneet toisensa ja lähteneet yksissä tuumin korostamaan niin kutsutun lähiruuan merkitystä. Keskeinen menestystekijä on koko raaka-aineketjun parantuminen. Suomalaiset ruuantuottajat alkavat hiljalleen oppia, että tärkeintä ei ole määrä vaan laatu. Laatutekijöitä pitäisi kuitenkin tarkastella Kallion mielestä vieläkin huolellisemmin ja niiden jatkuvaan parantamiseen olisi ruuantuottajien syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota. Raaka-aineiden hankinta on keittiömestarien työssä korostunut. Entistä suurempi osa työtä on etsiä parhaita mahdollisia raaka-aineita ja kiinnostavia erikoistuotteita. Meidän asiakkaillemme on aina ollut merkitystä sillä, onko raaka-aine peräisin villistä luonnosta vai onko se kasvatettua, Kai Kallio toteaa. 18 Matkailusilmä

19 Meillä on ollut kapeampi linja raaka-aineiden saannissa, mutta liittyminen EU:hun avasi markkinat, synnytti kilpailun ja taito hyödyntää raaka-aineita monipuolisesti on kehittynyt valtavasti, toteaa Raili Koroma. Kai Kallio muistuttaa kuitenkin, että korkeatasoinen suomalaisen raaka-aineen tarjontakin on kovasti monipuolistunut. Meillä on ihmisiä, jotka toimittavat huolellisesti käsiteltyjä marjoja, sieniä ja vaikka rapuja suoraan ravintoloihin. Meillä on kiinnostavia pieniä juustoloita, joiden tuotteet täyttävät tiukatkin maku- ja laatuvaatimukset ja myös pienet lihajalosteiden tuottajat tekevät ansiokasta työtä omalla sarallaan, Kallio luettelee. Huiput vetävät muut perässään. Kai Kallio uskoo, että tähtiravintoloiden, etunenässä Chez Dominiquen ja Hans Välimäen menestys on ollut omiaan kehittämään koko alaa. Se, että Suomessa on maailman 39. parhaaksi rankattu ravintola, on tärkeä saavutus. Ensiksikin se luo uskoa mahdollisuuksiimme pärjätä kansainvälisessä kilpailussa ja toisaalta se varmasti kannustaa meitä muita haastamaan tätä kirkkainta kärkeä. Ainakin itse myönnän, että toisen menestyksestä syntyy halu tehdä omassa ravintolassa asioita, jos mahdollista, vielä paremmin, Kallio hymyilee. Myös kysynnän kasvu on osaltaan vaikuttanut ravintolakulttuurin arvostukseen ja tason nousuun. Suomalainenkin kuluttaja osaa jo vaatia hyvää palvelua ja laadukasta ruokaa. Suomalaiset ovat tottuneet käyttämään ravintolapalveluita. Vuonna 2000 Helsingissä oli viidensadan metrin päässä rautatieasemasta ravintolatuolia. Määrä kaksinkertaistui kolmessa vuodessa ja sen jälkeen kasvu on jatkunut huikeaa vauhtia. Huippupaikkoihin on syytä varata pöytä hyvissä ajoin, jos aikoo päästä sisälle, ja jokapäiväisemmissäkin ravintoloissa väkeä riittää jatkuvasti. Raili Koroma ja Kai Kallio uskovat, että Suomi on jo nykyisellään varteenotettava ruokamatkailun kohdemaa. Meiltä löytyy riittävästi huippuravintoloita, joissa vaativakin gourmet-matkailija voi saada unohtumattomia kokemuksia. Yhä paremmin myös Helsingin ulkopuolelta löytyy laadukkaita ravintoloita. Raili Koroma korostaa maakuntien mielenkiintoisia kartanokohteita ja suomalaisen ruuan tuotannon alkulähteisiinkin voidaan mainiosti tutustuttaa ulkomaisia vieraita. Pienjuustolat ja vastaavat sopivat erinomaisesti myös matkailukohteiksi. Sieni- tai marjaretki suomalaiseen metsään on sekin elämys hyvän ruuan ystävälle. Jos joku vaan ottaa asiakseen tuotteistaa Suomeen suuntautuvan ruokamatkailun, hankkeella on Koroman ja Kallion mukaan erinomaiset edellytykset onnistua. Kirjoittaja työskentelee Suomen suurlähettiläänä Berliinissä. Saksa ja Berliini Suhtautumien suomalaisiin on Saksassa poikkeuksetta myönteistä, jopa ihailevaa. Suomella on aina ollut hyvä nimi Saksassa, mutta tunnettu Suomi ei ole ollut. Tilanne on kuitenkin muuttunut ja kiinnostus Suomea kohtaan on suuri. Mistä moinen muutos? Kolme tekijää käyköön selityksestä, miksi Suomi on kivunnut saksalaisten arvoasteikolla korkealle. 1) EU-jäsenyys ja sen tuoma taloudellinen menestys. 2) Nokia on saksalaisille lähes kotimainen yhtiö. Tätä korostaa Nokia-Siemens -verkkolaiteyhteistyö sekä Siemensin kännyköiden katoaminen markkinoilta. 3) Monet suomalaisetkin yllättäneet Pisa-tutkimukset, joissa Suomi sijoittuu toistuvasti Euroopan kärkeen. Kaikki tämä yhdessä luo Suomesta myönteisen vaikutelman. Tietämys ei silti ole aina kovin syvällistä. Se on usein jopa hyvinkin tuoretta, nykyhetkeen ja viimeisiin vuosikymeniin perustuvaa. Suomalaiset muistelevat mielellään Mikael Agricolaa ja uskonpuhdistuksen alkukotia Wittenbergissä. Moni saksalainen kuitenkin yllättyy, kun suomalainen korostaa luterilaista identiteettiään ja sen Saksaan ulottuvia juuria. Myöskään sotahistoria ei herätä myönteistä vastakaikua. Kustaa Aadolfia Lützenissä ei monikaan enää muista. Nuorin tyttäreni huolestui turhaan, kun esittelin suomalaisille vieraille 1990-luvun alussa Bonnin ulkopuolella sijaitsevia Drachenfelsin linnaraunioita 30-vuotisesta sodasta. Suomalaiset ja ruotsalaiset sotilaat olivat tehneet pahaa jälkeä. Huolestunut kahdeksanvuotias halusi varmistua Isä, tietävätkö nämä ihmiset? Rauhoitin häntä, että aikaa on kulunut paljon. Myös aseveljeys on asia, joka ei innosta saksalaisia. Päinvastoin aihe on historiaa tuntemattomille jopa kiusallinen. Erinomaiselle Lotta Svärd -näyttelylle ei löytynyt Berliinistä paikkaa. Suomi sen sijaan sytyttää. Suomalaista kirjallisuutta, sekä suomen- että ruotsinkielistä, käännetään enemmän saksaksi kun saksalaista kirjallisuutta suomeksi. Saksa on suomalaisen kirjallisuuden ykköskäännöskieli. Tapaan jatkuvasti saksalaisia, jotka ovat lukeneet suomalaisia kirjoja, joita en omaksi häpeäkseni ole edes ehtinyt vielä hankkia. Pisa-kiinnostus tuntuu päättymättömältä. Kun kerron saksalaisille, että Suomen peruskoulu-uudistus tehtiin yli 40 vuotta sitten, hämmästyksellä ei ole rajoja. Epäily siitä, että Suomen peruskoulu-uudistus olisi saanut vaikutteita DDR:n koulujärjestelmästä, on urbaani legenda. Siihen törmää silloin tällöin Berliinissä ja itäisissä osavaltioissa. Ei auta muuta kuin kertoa totuus: Suomi seurasi Ruotsin esimerkkiä. Onko taivas todella näin pilvetön? Ei aivan, suomalaisten kiinnostus Saksaa ja saksalaista kirjallisuutta kohtaan on huolestuttavasti vähentynyt. Saksaa ei koeta myöskään houkuttelevana opiskelumaana. Jopa tarjolla olevia stipendejä jää käyttämättä. Mitä lääkkeeksi? Oma vastaukseni on Berliini. Uusi, vanha Berliini, tuhottu, jaettu ja jälleen yhdistetty, köyhä ja fantastinen, karhea ja sympaattinen. Suomalaiset nuoret ovat myytyjä. Lasteni serkut ja ystävät palaavat yhä uudestaan kaupunkiin. Hintataso on kohtuullinen ja pohjoismaita tuntuvasti halvempi. Berliini on aidosti cool. Kaupunki on täynnä jännää taidetta ja kulttuuria. Berliini on myös Euroopan kuvaamataiteen tuotantokeskuksia. Rahaa ja keräilijöitä kaupungissa ei ole, sen sijaan taiteilijoita, joilla on täällä erinomaiset työskentelyedellytykset. Vuokrat ovat halpoja ja suuria ateljeetiloja on saatavilla, vieläpä keskustan tuntumasta. Berliinistä on täyttä vauhtia kehittymässä uusi kulttuuriin keskus. Tänne kannattaa tulla ja tänne voi myös muuttaa. Törmäsin kuukausi sitten Eero Aarnion näyttelyn avajaisissa kahteen nuoreen suomalaiseen taiteilijaan, jotka asuivat Lapin läänin taiteilijaresidenssissä kahden kuukauden stipendillä. Lapin läänin taiteilijaresidenssi Berliinissä? Aivan oikein, tämä on Berliini. René Nyberg kolumni Matkailusilmä 19

20 Teksti: PirkkoSoininen Kuva: Turku Touring Turku Touring ja Aker Yards pyrkivät yhdessä rakentamaan Turun telakasta todellista matkailutuotetta. Telakka ja matkailutoimisto ovat kehittäneet yhteistyössä matkailijoille telakkaristeilyjä, joilla tutustutaan telakan toimintaan ja laivanrakennuksen historiaan. Kummatkin uskovat, että teollisuusturismilla on Suomessa kasvavat markkinat. 20 Matkailusilmä

21 Teollisuudesta uusia matkailukohteita Aker Yardsin Turun telakka ja siellä rakennettavat maailman suurimmat risteilijät herättävät niin kovaa kiinnostusta, että telakkayhtiö ei pysty omin voimin ottamaan vastaan kaikkia telakalle tutustumaan haluavia ryhmiä. Telakallamme käy tuhansia vierailijoita vuodessa. Hoidimme aikaisemmin vierailuja oman toimemme ohella, joten ne kuormittivat omaa organisaatiotamme kohtuuttomasti, toteaa Aker Yardsin markkinointiviestintäpäällikkö Marjo Keiramo. Telakkaristeily-tuote syntyi TurkuTouringin, Aker Yardsin ja meritiedon keskus Forum Marinumin yhteistyönä. Ensimmäiset risteilyt tehtiin viime huhtikuussa, kun Liberty of the Seas oli vielä telakalla. Syksyllä varustelaituriin siirtyi Independence of the Seas ja vierailut jatkuivat. Viime kesän aikana ehdittiin järjestää parikymmentä kaikille matkailijoille avointa kierrosta ja lisäksi ryhmille järjestettiin tilauksesta omia kierroksia. Me kerromme loistoristeilijöiden tarinan. Näytämme matkailijoille, että tämä on se kaupunki ja telakka, jossa valmistetaan maailman suurimmat loistoristeilijät, toteaa matkailujohtaja Anne-Marget Niemi. Turku Touringissa ja Aker Yardsilla ollaan vakuuttuneita siitä, että teollisuusturismilla on Suomessa kasvavat markkinat. Teollisuuslaitoksia ei ole osattu vielä hyödyntää matkailullisesti. Teollisuusturismi on Suomessa vielä lapsenkengissä, mutta uskomme, että sillä on valtavasti kasvupotentiaalia, Anne-Marget Niemi ja Marjo Keiramo sanovat. Kolmen tunnin kierroksen aikana risteillään Aurajokea pitkin Aker Yardsin telakalle. Matkan aikana oppaat kertovat merellisen Turun historiasta, telakkateollisuudesta ja laivanrakennuksesta sekä niiden lisäksi myös Aurajoen ja meren rannalle rakentuneesta kulttuurista: Turun linnasta, Ruissalon pitsihuviloista ja Ruissalon kansanpuistosta. Aker Yards on kouluttanut Turku Touringin oppaat. Risteily huipentuu hetkeen, jolloin matkailijoita kuljettava alus kelluu loistoristeilijän vierellä ja vierailijat saattavat konkreettisesti havainnoida, kuinka valtavia risteilijät ovat. Suomalainen insinööritaito on mykistävän hienoa. Sen havainnoi aivan eri tavalla, kun seisoo pienen aluksen kannella valtavan loistoristeilijän vierellä, toteaa Anne-Marget Niemi. Hylätyt tehdasalueet kiinnostavat Myös Lapin yliopiston matkailun kulttuuritutkimuksen professori Soile Veijola uskoo, että teollisuusturismilla on kasvavat markkinat. Paitsi käytössä olevista teollisuuskohteista myös hylätyistä tehdasalueista on tulevaisuudessa tulossa entistä merkittävämpiä matkailukohteita. Ihmisiä kiinnostaa käydä tutustumassa hylättyihin, jopa makaabereihin tehdasalueisiin, jotka edustavat eräänlaista rumuuden estetiikkaa. Hylätyt rakennukset kertovat omalla muotokielellään nostalgisesta menneisyydestä, ajasta, jolloin isoisät ja isät vielä valmistivat tässäkin tehtaassa karkkeja, televisioita tai paperia. Tutustutaan paikkoihin, joissa ennen tehtiin työtä. Työstähän on tulossa kovin eksoottista, kun työpaikat karkaavat Aasiaan, Soile Veijola toteaa. Ihmisiä kiinnostaa nähdä porttien takana toimivaa teollisuutta. Moni lähialueenkaan asukas ei tiedä, mitä telakalla tapahtuu. Myös tuotepuoli konkretisoituu paikan päällä aivan eri tavalla. Kierroksilla ovat yllättäen käyneet turistien lisäksi myös paljasjalkaiset turkulaiset. Paikallisille ihmisillekin kierros on ollut ainutlaatuinen tapa tutustua meriteollisuuden historiaan ja nykypäivään, kertoo asiakaspalvelupäällikkö Teemu Vappula Turku Touringista. Hyviä toimintamalleja on haettu telakkapaikkakunnilta Saksasta ja Ranskasta. Anne-Marget Niemi on vieraillut muun muassa Saksassa Meyer-Werftin telakalla, missä vierailee vuosittain turistia. Telakka on itse investoinut noin pari miljoonaa euroa korkealaatuiseen vierailukeskukseen, jota paikallinen turistiorganisaatio hoitaa. Telakan yhteyteen on rakennettu suuri lasiseinäinen tila, josta voi seurata laivanrakennusta. Haluaisin, että Turun telakankin yhteyteen rakennettaisiin vierailukeskus. Vanhat työntekijät voisivat kertoa tarinoita telakan historiasta, kuten Meyer-Werftin telakallakin, Anne-Marget Niemi toivoo. Vierailukeskuksen rakentaminen olisi suuri taloudellinen investointi, mutta mikäli telakkaturismi kovasti kasvaa, saattaa olla, että joudumme harkitsemaan vierailukeskuksen rakentamista tänne Turkuun, Marjo Keiramo sanoo. Ihmiset ovat tavattoman kiinnostuneita teollisuuskohteista. Esimerkiksi Paraisten kalkkikivilouhokselle ja Paraisten sikaritehtaalle tehtävät kiertokäynnit ovat aina täynnä, kertoo Anne-Marget Niemi. Tiivis yhteistyö maailman johtavan risteilyalusrakentajan kanssa on meille ensi arvoisen tärkeää. Uskon, että voimme kehittää telakasta todellisen matkailutuotteen, toteaa Anne-Marget Niemi Telakkaristeilyillä on Aker Yardsille myös valtava imagollinen merkitys. Mitä houkuttelevampia ja tunnetumpia yhdessä olemme, sitä helpompi on muun muassa saada ihmisiä töihin Turkuun ja telakalle, Marjo Keiramo muistuttaa. Forum Marinumin tiloissa on toiminut vuoden ajan myös Aker Yardsin Turun telakan opastuskeskus, joka huolehtii laivanrakennuksesta kiinnostuneista vierailuryhmistä ja järjestää opastettuja kiertoajeluita Turun telakalle. Toisaalta tehdasalueita on jo melkein joka kaupungissa kunnostettu myös boheemeiksi asuinalueiksi, joissa turistit saavat shoppailla ja hankkia kulttuurielämyksiä. Matkailusilmä 21

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Jaakko Roponen Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy jaakko@tak.fi 1 750 MATKAT SUOMEEN KESÄKAUDELLA 2015 (TOUKO-LOKAKUU)

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus

Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Visitor Survey VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2014 2 3 Tuo$aa perustunnusluvut (mm. kävijämäärät) Täydentää 9lasto9etoa VAKIOKYSYMYKSET Asuinpaikka Liikennemuoto

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu 2015

Markkinaraportti / toukokuu 2015 Markkinaraportti / toukokuu 2015 Yöpymiset 3,5 % miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä toukokuussa 3,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset vähenivät runsaat viisi prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2010

Markkinaraportti / tammikuu 2010 Markkinaraportti / tammikuu 21 Yöpymisissä pientä laskua edelleen Helsingin majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset vähenivät tammikuussa edelleen jonkin verran (- 6., - 2,7 %). Vuoden 29 tammikuussa

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 MATKAILUN VOIMAKAS KASVU JATKUU Talouskasvun hiipumisesta huolimatta venäläisten ulkomaanmatkailu on voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2013 venäläisten matkailu

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 199 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet amerikkalaisten

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Venäjän palvelusanasto ja kalastusmatkailun jakelukanavat

Venäjän palvelusanasto ja kalastusmatkailun jakelukanavat Venäjän palvelusanasto ja kalastusmatkailun jakelukanavat Tampere UKK-instituutti 13.2.2012 Tilaisuuden avaus Projektipäällikkö Ismo Kolari ProAgria Pirkanmaa / Kansainvälisesti kalavesillä ismo.kolari@proagria.fi,

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Marraskuu 211 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset kotimaasta + 5 % marraskuussa Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (65.3) lisääntyivät marraskuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakyselyt Selvitys perustuu Eurostatin ja Statistics Estonian tilastoihin sekä kolmeen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015 tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.215 Kohti uutta laihaa vuotta Suomen talous ei käänny kasvuun alkuvuonna 2 Poikkeama

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

Matkailu Latinalaisesta Amerikasta kasvaa

Matkailu Latinalaisesta Amerikasta kasvaa Matkailu Latinalaisesta Amerikasta kasvaa Matkailun asiantuntijaseminaari Jyväskylä 13.12.2012 Finpro Ry Heli Mende 13.12.2012 Finpro lyhyesti Finpro on maailmanlaajuisesti toimiva asiantuntijaorganisaatio

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi - Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan tarkoituksen... 2 Saapuneet asuinmaan...

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

ULKOMAISET MATKAILIJAT SUOMESSA KESÄ 2007. Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset

ULKOMAISET MATKAILIJAT SUOMESSA KESÄ 2007. Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset ULKOMAISET MATKAILIJAT SUOMESSA KESÄ 2007 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:161 2008 Tilaukset Matkailun Edistämiskeskus Töölönkatu 11 A PL 625 00101 Helsinki puh. +358 10 6058 000

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Terveysturismin markkinat Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Venäläisten matkailu Suomeen VENÄLÄISTEN MATKUSTUS SUOMEEN JATKOI KASVUAAN

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Tilastojen jalostaminen matkailutoimijoiden käyttöön

Tilastojen jalostaminen matkailutoimijoiden käyttöön Tilastojen jalostaminen matkailutoimijoiden käyttöön Art-Travel Oy Heikki Artman Heikki Artman 40 vuotta matkailussa mukana Art-Travel Oy 25 vuotta matkailun konsultointia Matkailun kehityksen mittareita:

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Helena Niskanen 1.5.2013 31.10.2013 1.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 36 92 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 25.3.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2010 TAK Rajatutkimus ja Mediatutkimus TAK Rajatutkimus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2010 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset marraskuussa 21 %:n kasvussa Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (63.200) lisääntyivät marraskuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Kristiina Hietasaari / MEK Kansainväliset saapumiset 2000-2011 Indeksi 2000 = 100 160 150 140 130 120 110 100 90 Kansainväliset

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu Yöpymiset ulkomailta + 28 % tammikuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (10.500) lisääntyivät tammikuussa

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot