Matkailusilmä. Joulupukkiin kannattaa uskoa REISSUUN HIIHTOKESKUKSET KASVAVAT. Naiset lähtivät. Helsinki on KONGRESSI- KAUPUNKI. MEKin asiakaslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkailusilmä. Joulupukkiin kannattaa uskoa REISSUUN HIIHTOKESKUKSET KASVAVAT. Naiset lähtivät. Helsinki on KONGRESSI- KAUPUNKI. MEKin asiakaslehti"

Transkriptio

1 MEKin asiakaslehti Matkailusilmä Naiset lähtivät REISSUUN HIIHTOKESKUKSET KASVAVAT Helsinki on KONGRESSI- KAUPUNKI Joulupukkiin kannattaa uskoa Matkailusilmä 1

2 Elokuun suosio kasvaa Elokuu kasvattaa jatkuvasti osuuttaan matkailukuukausien suosituimmuusmittauksissa. Matkalla kohti gourmetin huippua s.4 Suomalainen ruokakulttuuri on ottanut aimo harppauksen eteenpäin. Suomeen kannattaa nyt matkustaa myös ruuan vuoksi s.18 Arkkitehtuuri houkuttelee Alvar Aallon ansioista suomalainen nykyarkkitehtuurikin kiinnostaa ulkomaalaisia. s.16 Sisältö 3 Pääkirjoitus, Suklaarasia 4 Elokuu ohittaa heinäkuun 6 Kansainvälisen matkailun kasvu jatkuu 8 Naismatkaajat valtaavat maailmaa 10 Kammarin kivat kummat 11 Joulupukki ja prinssi 11 Lappiin tulossa 600 charteria 14 Matkailumuseoverkosto Suomen matkailuhistorian estradiksi 15 Suomi menestyy kansainvälisillä kongressimarkkinoilla 16 Räätälöityjä matkoja arkkitehdeille 18 Gourmet-maailman haastaja 19 Saksa ja Berliini 20 Teollisuudesta uusia matkailukohteita 22 Hiihtokeskuksiin tuhansia uusia vuodenpaikkoja, kymmeniä rinteitä ja ravintoloita 24 Silmäiltyä Päätoimittaja Vappu Virkkunen vappu.virkkunen@mek.fi Toimituksen osoite Matkailun edistämiskeskus PL 625, Helsinki p , f Ulkoasu Pramedia Oy, Pekka Eskelinen p. (02) , f. (02) Kansikuva: VisitFinland kuvapankki/patrick Bertrand Kirjapaino Painoprisma Oy Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kuvapankit Imagebank.visitfinland.com, Futureimagebank.com Osoitemuutokset anne.veini@mek.fi 2 Matkailusilmä

3 Suklaarasia Alkaa taas olla se aika vuodesta, jolloin makeismyynti kasvaa huimasti. Useimpiin koteihin ostetaan monenlaista makeaa. Lahjaideoita huonosti keksivät kansalaiset kääräisevät suklaarasian lahjapaperiin, jotta olisi edes jotain antaa. Olin juuri kuuntelemassa maabrändäyksen kansainvälistä hittituotetta nimeltä Simon Anholt. Hän kuvasi hauskasti maan matkailumielikuvaa sanomalla, että se on hyvässä tapauksessa kuin konvehtirasia. Kannessa lukee kauniisti maan nimi, kuten Suomi, ja sisällä ovat tarjolla erilaiset konvehdit, eli alueet ja kohteet, kiiltävällä alustalla. Kannen sisäpinnalla lukee selkeästi, mitä missäkin konvehdissa on täytteenä ja mausteena. Anholt tuntui olevan taipuvainen vertauksiin muutoinkin. Kun hän pohdiskeli rahapanosten merkitystä maamielikuvan rakentamisessa hän sanoi, että raha on brändäyksessä kuin vesi, jota lasketaan kraanasta lavuaariin. Jos ei ole tulppaa, eli strategiaa, koordinaatiota ja kontrollia, niin lavuaariin ei jää vettä ollenkaan. Vaikka kraanat käännetään apposen auki, niin vain hetkeksi voi pinta hiukan nousta, mutta se laskee heti kun kraanoja suljetaan. Muutoinkin hän korosti, että jos maa on tuntematon, sen tunnettuisuus ei lisäänny informaatiota lisäämällä. Ihmisiä ei ylipäätään kiinnosta tutustua informaatioon. Sitä on aivan liikaa eikä se ole ihmiselle merkityksellistä. Voit viedä hevoselle ämpärillisen vettä mutta et voi pakottaa sitä juomaan. Havainnollista! Anholt puhui paljon myös tarinan merkityksestä. Suorastaan järkyttävänä markkinoinnillisena virheenä hän piti tosiasioiden listaamista markkinointitarkoituksessa. Maan markkinointi on Anholtin mukaan kuin täpötäysi yökerho. Siellä on pimeää, valot vilkkuvat, musiikki pauhaa. Nuori mies tulee yökerhoon ja näkee aivan vastakkaisella puolella kiinnostavan neitokaisen. Kaikki muut miehet kerhossa ovat komeampia ja fiksumpia kuin hän. Silti hän puskee pimeässä läpi joukon ja pääsee lopulta neidon huutoetäisyydelle. Mitä hän sanoo herättääkseen myönteistä huomiota: Hei, olen suorittanut sellaisen ja sellaisen tutkinnon ja painoni on x kiloa. Totta mutta Lyhyt, hyvä tarina olisi voinut tehotakin. Tosiasiat eivät. Oikean joulukertomuksen tuntevat kaikki suomalaiset. Siihen on hyvä tutustua taas tänäkin jouluna. Se on ilosanoma. Kiitän kaikkia mekkiläisiä, yhteistyökumppaneitamme ja muita toimijoita kuluneesta vuodesta ja toivotan Oikein Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Teille kaikille. MEK on kovassa turbulenssissa nyt, mutta toiminta jatkuu ensi vuonna ja sen jälkeenkin tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Jaakko Lehtonen Matkailusilmä 3

4 Teksti: Jaakko Lehtonen Kuva: Antti Saraja Elokuu ohittaa h 4 Matkailusilmä

5 Rekisteröidyt ja rekisteröimättömät ulkomaiset yöpymiset Suomessa kesäkautena Vuosi Rekisteröidyt Rekisteröimättömät Yöpymiset Rekisteröimättömien Rekisteröityjen yöpymiset yöpymiset yhteensä yöpymisten suhde yöpymisten osuus (1 000 yöpymistä) (1 000 yöpymistä) (1 000 yöpymistä) rekisteröityihin yöpymisiin kaikista yöpymisistä ,6 21,6 % ,9 20,4 % ,7 21,1 % ,2 19,3 % ,5 18,0 % ,5 18,2 % Muutos 2001 > 2006, % 7,8 % 32,9 % 27,5 % Lähde: Tilastokeskus ja MEK/Tilastokeskus: Rajahaastattelututkimus einäkuun Viime kesä oli varsin hyvää matkailun kasvukautta. Tässä jutussa kuten MEKin raporteissa yleensä muutoinkin tarkastellaan ainoastaan ulkomailta Suomeen suuntautuvaa matkailua. Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 3,1 prosenttia, rekisteröimättömiä emme vielä tiedä. Rajahaastattelun numeroita ynnätään Tilastokeskuksessa edelleen. Rekisteröityjä oli kesäkaudella 2007 kaikkiaan Kesän matkailussa on ollut kaksi mielenkiintoista ilmiötä 2000-luvulla: rekisteröimättömien yöpymisten osuus kasvaa suhteellisesti ja absoluuttisesti rekisteröityihin verrattuna. Ja elokuu kirii kiinni heinäkuuta niin, että ohittaa sen kohta, ellei ole jo kokonaisuutena ohittanutkin tänä vuonna. Jaksolla rekisteröityjen öiden suhde rekisteröimättömiin kasvoi luvusta 3,6 lukuun 4,5. Kasvuksi kyseisellä jaksolla rekisteröidyt kirjasivat 7,8 prosenttia, kun rekisteröimättömät kasvoivat 32,9 prosenttia. Rekisteröityjen osuus kaikista yöpymisistä oli kesällä 2006 enää 18,2 prosenttia.rekisteröintivelvoitteen hiljakkoinen laajeneminen tosin muuttaa voimasuhteita jonkin verran. Siis mökit, sukulaiset, tuttavat, leirintäalueet ja muut vastaavat houkuttelevat kesäisin ulkomaisia asiakkaita paljon enemmän kuin hotellit. Yöpymisinä vuoden 2006 kesällä noteerattiin rekisteröityjä öitä ja rekisteröimättömiä peräti Elokuu koetaan Suomessa matkailullisesti ongelmalliseksi. Koulujen kesälomia haluttaisiin siirtää pari viikkoa eteenpäin, jotta Suomessa olisi elokuussakin täysimittainen tarjonta. Ajatus on, että koulujen alkaessa elokuun puolivälissä yritysten kesäavut siirtyvät pulpettiin ja samalla suomalainen perhematkailu hiljenee. Luukut loksuvat toimipaikkojen ikkunoihin. Eurooppalaisille taas koko elokuu ja vielä osin syyskuukin on tärkeää loma-aikaa, joten lomia siirtämällä Suomen palvelut jatkuisivat oikea-aikaisesti. Kesäkuussa taas on järvet kylmät ja vanhemmat töissä, joten lapset voisivat olla vielä koulussakin, kun Suomikaan ei matkusta. Asiassa on monta puolta, joihin ei tässä kannata mennä. Tarjonnan hiljeneminen lienee kuitenkin enemmän pienempien paikkakuntien ongelma. Suurissa kaupungeissa ongelmaa > Matkailusilmä 5

6 > tuskin elokuussa on, ja useimmat matkailukeskukset taas ovat talvipainotteisia, joten elokuu ei ole niiden liiketoiminnan painopiste Olipa se nyt miten tahansa, niin elokuu nousee kesämatkakuukautena. Kun vuonna 1993 ulkomaisia rekisteröityjä yöpymisiä oli , niin vuonna 2006 niitä oli Vastaavat luvut heinäkuulta olivat ja Helsingin kesässä elokuu on jo heinäkuuta suurempi matkailukuukausi ulkomaalaisten osalta, rekisteröityjen öidenkin osalta. Vuonna 2007 elokuun osuus kesämatkailusta oli 34,9 ja heinäkuun 37,8 prosenttia. Absoluuttisina yöpymisinä ero oli enää Vuonna 1993 se oli vielä yötä. Näyttää siis siltä, että etelä- ja keskieurooppalainen tapa lomailla elokuussa tuo lisää liikennettä meillekin, olipa elotarjontamme keskikesän iskussa taikka ei. En millään muotoa halua vähätellä matkailun edunvalvojien ponnisteluja koulujen kesälomien siirtämiseksi parilla viikolla. Mutta nykytilanteessakin elokuu kukoistaa kuin kypsä vilja. Kesäkuukausien osuus kesän (kesä - elokuu) ulkomaisista yöpymisistä vuonna 1993 ja 2007 Yöpymiset Yöpymiset Osuus kesän Yöpymiset Osuus kesän yöpymisistä yöpymisistä Kesäkuu ,1 % ,3 % Heinäkuu ,0 % ,8 % Elokuu ,9 % ,9 % 100,0 % 100,0 % Ulkomaiset yöpymiset kesällä yhteensä Heinäkuun ja elokuun välinen absoluuttinen ero yöpymisissä Lähde: Tilastokeskus Kansainvälisen kasvu jatkuu vo Entistä kattavammat majoitustilastot matkailukeskuksista Tilastokeskus on vuoden alusta alkaen kerännyt tietoja matkailukeskusten yöpymisistä siten, että tilastossa on mukana myös keskusvaraamojen kautta vuokrattavat mökit. Ensimmäiset tiedot matkailukeskuskohtaisista yöpymisistä julkaistiin syyskuun yöpymistilaston yhteydessä. Toistaiseksi seitsemän suurta matkailukeskusta on mukana tilastoissa: Levi, Pyhä- Luosto, Ruka, Saariselkä, Tahko, Vuokatti ja Ylläs. Matkailukeskukset on muodostettu postinumeroluokituksen mukaan. Laajennettu tilasto kertoo, että yllämainituissa keskuksissa yövyttiin tammi-syyskuussa tänä vuonna yhteensä 2,7 miljoonaa kertaa, joista mökkien osuus oli 46 prosenttia. Ulkomaisia yöpymisvuorokausia oli yhteensä , eniten Leville, jolle niitä kertyi yhteensä Kaiken kaikkiaan eniten yöpymisvuorokausia kertyi Rukalle, yhteensä Matkailukeskustilastoa ei liitetä tavalliseen yöpymistilastoon, vaan se säilyy omana tilastona, jotta vertailtavuus ei katoaisi. Kansainvälinen matkailu on jatkanut kasvuaan myös vuonna Maailman matkailujärjestön UNWTO:n arvion mukaan kansainvälinen matkailu kasvaa saapumisilla mitattuna 5,7 prosenttia. Kansainvälisen matkailun kasvu on jo jatkunut neljättä vuotta nopeammin kuin pitkän ajan keskiarvo, 4,1 prosenttia. Nopeinta kasvu on ollut Aasiassa, jossa kansainvälisten saapumisten määrä on lisääntynyt yli kymmenellä prosentilla. Prosentuaalisesti hyvin ovat kasvaneet myös Afrikka ja Lähi-Itä, mutta absoluuttiset luvut näissä maanosissa ovat vielä alhaisia. Euroopassa kansainvälisen matkailun kasvu on ollut tammielokuussa 4,2 prosenttia. Eniten kasvoivat sekä saapumisilla että yöpymisillä mitattuna itäisen Etelä-Euroopan maat ja Balkanin alue sekä Latvia ja Liettua. Kaiken kaikkiaan matkailun kehitys on ollut nopeinta eteläisen Välimeren alueella, missä UNWTO:n tietojen mukaan kasvu on ollut 6,7 prosenttia. Läntisessä Euroopassa, eli Benelux-maissa; Ranskassa, Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa matkailu kasvoi 3,2 prosenttia. Pohjois-Euroopassa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa lisäys on ollut 2,2 prosenttia. 6 Matkailusilmä

7 Yöpymiset majoitusliikkeissä tammi-syyskuussa 2006 ja 2007 Tammi-syyskuu Tammi-syyskuu Muutos Muutos, % Asuinmaa Teksti: Tom Ylkänen Kuva: VisitFinland Ulkomaisten matkailijoiden hotelliyöpymisten määrällä mitattuna Suomi on edellisvuoden tapaan kasvanut Pohjoismaista eniten. Tammi-syyskuussa lisäys oli Suomessa 7,6 prosenttia, Ruotsissa 4,4 prosenttia ja Norjassa 3,1 prosenttia. Tanskassa hotelliyöpymisten määrä väheni noin prosentin verran. Merkillepantavaa on se, että Suomessa myös hotelliyöpymisten absoluuttinen kasvu oli suurinta kaikista Pohjoismaista. Suomessa hotelliyöpymiset kasvoivat noin neljännesmiljoonalmatkailun imakkaana Euroopassa kasvuun on vaikuttanut muun muassa venäläisten ulkomaan matkailun voimakas lisääntyminen. Hyvin monessa maaissa venäläisten matkailijoiden yöpymisten ja saapumisten määrä on noussut yli 20 prosenttia. Täysin päinvastaisia piirteitä osoittaa Japani, jonka kansalaisten matkailu on vähentynyt lähes kaikissa Euroopan maissa. Suomen yöpymisten 7,1 prosentin kasvu tammi-syyskuussa on Euroopan kärkeä. Ainoastaan Montenegrossa, Serbiassa, Romaniassa, Latviassa ja Liettuassa on lisäys ollut nopeampaa kuin Suomessa. Suomi ,5 % Venäjä ,1 % Ruotsi ,3 % Saksa ,3 % Iso-Britannia ,6 % Ranska ,8 % Norja ,7 % Alankomaat ,7 % Yhdysvallat ,8 % Viro ,5 % Japani ,8 % Sveitsi ,0 % Italia ,7 % Espanja ,4 % Tanska ,3 % Kiina+Hongkong ,2 % Kiina ,0 % Puola ,1 % Belgia ,4 % Itävalta ,6 % Intia ,1 % Australia ,2 % Latvia ,9 % Kanada ,3 % Tsekki ,6 % Unkari ,7 % Kreikka ,6 % Liettua ,3 % Etelä-Korea ,9 % Israel ,5 % Irlanti ,5 % Portugali ,5 % Taiwan ,7 % Ukraina ,6 % Brasilia ,6 % Ulkomaat yhteensä ,1 % Kaikki yhteensä ,5 % *Tilastossa verrataan vuosien 2006 ja 2007 alustavia lukuja edellisten vuosien vastaaviin lukuihin Lähde: Tilastokeskus la, Ruotsissa :lla. Muun muassa Saksan, Iso-Britannian, Kanadan, Japanin ja Venäjän suhteen Suomella oli Pohjoismaiden parhaimmat kasvuluvut. Venäläisten yöpymisten 28,1 prosentin kasvu vaikutti ratkaisevasti Suomen hyvään tuloksen, mutta myös saksalaiset, britit, virolaiset ja espanjalaiset ovat yöpyneet Suomessa huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Muista voidaan mainita vielä intialaiset, joiden yöpymiset Suomessa ovat kasvaneet yli kymmenellä tuhannella, eli 38 prosentilla. Koko vuoden yöpymisvuorokausien kasvuksi voidaan arvioida noin 6-7 prosenttia. Viime vuoden loppupuolella Suomi toimi EU:n puheenjohtajamaana, joka oli omiaan kasvattamaan kokousmatkailua Suomeen. Näin ollen voi odottaa, että tämän vuoden lokakuun ja marraskuun ulkomaiset yöpymiset eivät yllä edellisvuoden tasolle. Joulumatkailun näkymät ovat sitä vastoin hyvät. Sen ansiosta koko vuoden kasvuksi voidaan arvioida noin 6-7 prosenttia, joka on muuhun Eurooppaan verrattuna erittäin hyvä kasvuluku. Matkailusilmä 7

8 Teksti: Jaakko Lehtonen Piirrokset: Leena Itkonen Naismatkaajat valtaavat maailmaa Matkailu on perinteisesti ollut aika lailla miesvoittoista puuhaa. Kivikauden metsästysretket olivat ukkoväen hommia, viikingitkin olivat aika karuja kavereita eikä tämän päivän liikematkustajakaan vielä enemmälti ole naishenkilö. Pyhiinvaellusmatkoilla vaikkapa Santiago de Compostelaan naisten osuus on varmaan ollut keskimääräistä korkeampi jo historiassa. Maailman matkailupäivän tämän vuoden teemana oli Tourism opens doors for women. Tähän on poimittu muutama ajatuksenpoikanen Suomen seminaarin annista. Kolmessatoista Aasian maassa tehdyssä tutkimuksessa todettiin kiistatta, että aasialaisten naisten matkustus kasvaa huikeaa vauhtia. Vielä 1970-luvulla naisten osuus matkailijavirrasta oli noin 10 prosenttia, tänä päivänä se on 40 prosenttia. Kasvu on erityisen huomattava kun muistetaan, että kokonaismatkustus on samaan aikaan kasvanut merkittävästi. Myös kasvuodotukset ovat suuria. Lähivuosina joka toinen aasialaismatkustaja on naishenkilö. 8 Matkailusilmä

9 Informaatiolähteenä sukulaisten, ystävien ja tuttavien kertomukset ovat selkeä ykkönen. Osasyynä tähän on naisten miehiä korostetumpi kiinnostus turvallisuusnäkökohtiin matkakohdetta ja -reittiä valittaessa. Naisten matkailu kasvaa huimaa vauhtia kautta maailman! Naismatkustajat ovat hyvin tärkeä ryhmä. Amerikkalaisnaista kiinnostavat luontomatkat, hieman yllättäen seikkailumatkat sekä kulttuurimatkat. Ostosten tekeminen on aika lailla sivuasia. Amerikkalaisnainen ostaa lähinnä matkamuistotason tuliaisia tai paikallisia pikku kuriositeetteja. Amerikkalaisnaisilta liikematkaajana tuli napakka lista kolmesta tärkeimmästä asiasta, mitä perillä on pakko olla. Ne ovat minibaari hotellihuoneessa (71 prosenttia vastauksista), merkkituotteet hotellin kylpyhuoneessa (56 prosenttia) ja kylpylä (vastaava) mieluiten hotellissa (47 prosenttia). Tämä kenties hiukan hymyilyttäväkin lista kertoo toisaalta turvallisuushakuisuudesta. Naismatkustaja viettää työmatkalla mieluiten iltaa huoneessaan poistumatta sieltä ensinkään, jolloin huoneen varustelu tietysti nousee tärkeäksi. Eurooppa on niin laaja kokoelma eri maita, että on hiukan vaarallista mennä väittämään, että eurooppalainen nainen haluaa nimenomaan määrätynlaisia matkoja. Italialaisen, britin ja saksalaisen toiveet voivat olla aika lailla erilaisia. Mutta tutkitusti kuitenkin voidaan yleistää ja sanoa, että hemmottelulomat, kulttuuri ja historia kiinnostavat naismatkustajia. Pahasta eivät ole ostosmahdollisuudetkaan, mutta ne eivät ole niin kärjessä kuin aasialaisilla. Risteily on mukavaa ja matkaan liittyvä opiskelu tai kurssi on houkutteleva vaihtoehto. Design mahtuu listalle myös. Lyhyetkin matkat ovat mieluisia, eurooppalaisilla naisilla ei ole korostettua kaukokaipuuta. Kaikista Euroopassa tehtävistä matkoista naiset tekevät niukasti yli puolet. Suomi on Eurooppaa ja suomalainen nainen siten eurooppalainen nainen. Edellä eurooppalaisia kanssasisaria kiinnostavien asioiden listaan voidaan lisätä suomalaisina erityispiirteinä marjan- ja sienenpoimintamatkat, retriitit, kulttuuritapahtumat ja ladies only -matkat. Suomessa on matkatarjontaa, jonka keskeisin vetonaula on, ettei miehiä huolita mukaan rahallakaan. Tutkittua tietoa suomalaisten naisten matkustuksesta on aika vähän. Vuonna 1982 tehdyn selvityksen mukaan 73 prosenttia naisista matkusti lomallaan kotipaikkakunnan ulkopuolelle. Kokonaismatkustuksestakin naisten osuus on eurooppalaiseen tapaan hieman yli puolet, kertoi Tilastokeskus vuodelta Tässä luvussa ovat mukana kaikki matkat, siis myös ulkomaanmatkat. Aasialaisnaisten ykkösharrastus ulkomaanmatkoilla on merkkituote-shoppailu. Aasialaiset naiset matkustavat koska voivat, eli naisen aseman vahvistuminen on mahdollistanut myös lisääntyvää matkustusta. Matkoista noin 65 prosenttia tehdään pelkällä naisseurueella. Mummi-äiti-tytär -ryhmät yleistyvät nopeasti. Aasialaiset naismatkustajat ovat erityisen ahkeria ostosten tekijöitä. He hakevat etenkin kalliita merkkituotteita ja kuluttavat ostoksiinsa aika tarkasti kaksi kertaa niin paljon rahaa kuin miesmatkustajat. Shoppailu, kylpylät ja rantalomat ovat loman keskeisimpiä motivaatiotekijöitä. Naiset dominoivat joitakin tuoteryhmiä, kuten spa (kasvuvauhti 200 prosenttia vuodessa), hyvinvointimatkat ja kauneudenhoitomatkat. Kauneudenhoitoa voi tietysti pitää hyvinvointimatkan alalajina. Naismatkustaja muutkin kuin aasialaiset kiinnittävät huomiota turvallisuuskysymyksiin miehiä enemmän. Heitä huolettaa muun muassa, miten he sopeutuvat määränpään uskontoon, riskeihin ja ympäristöön. Siksi ystävättären kokemukset ohjaavat matkapäätöstä varsin yksityiskohtaisestikin. Maailmalla alkaa olla korkeatasoisia hotelleja, joissa on ainakin yksi kerros, joka on varattu yksinomaan naisasiakkaille. Kyseisessä kerroksessa toimii vain naispuolista henkilökuntaa ja siellä on tehostettu turvallisuusvalvonta. Suomeen saapuvista matkustajista naisia oli kymmenisen vuotta sitten noin 41 prosenttia ( ) ja vuonna 2006 noin 43 prosenttia eli naiset kirivät hiljaksiin kiinni miesten etumatkaa. Naiset matkustavat enemmän vapaa-aikana, miehet työn takia. Vähintään 75 vuotta vanhojen matkustajien joukossa naisten osuus Suomeen tulijoista on jo 56 prosenttia. Syitä voi jokainen arvailla. Naiset tulivat Suomeen miehiä useammin perheen ja sukulaisten kanssa. Rahaa he sen sijaan käyttivät miehiä vähemmän. Tätä voi osaltaan selittää miesten suurempi osuus työmatkalaisista. Naisilla on kaunis katse ja sopuisa asenne. He pitivät paljon miehiä enemmän suomalaisista maisemista ja suomalaisista ihmisistä. Matkailusilmä 9

10 Kammarin kivat kummat Tallustan Napapiirillä bussijonon kolmannesta bussista narisevaa pakkaslumea ja kynttiläkujaa pitkin kohti Joulupukin Kammaria. On marraskuun loppu, uusitun Joulupukin Kammarin avajaiset. Hiukan kylmää sisältäkin. Toisinaan meidän suomalaisten viritelmät kun ovat aika vaatimattomia. Mitähän nyt on tapahtunut? Millainen henkinen kuntoliikunta odottaa? 10 Matkailusilmä

11 Teksti: Jaakko Lehtonen Kuvat: Harri Tarvainen, Fotoplan/Timo Lindholm > Matkailusilmä 11

12 > Joulupukin Kammarissa on sadunomainen tunnelma. Näky kynttiläkujalla on kaunis. Kammarin seutu on koskettava, kaikki lumen, valon ja rauhan elementit tarjoutuvat herkästi katseltaviksi, on viehättävyyttä, tunnelmaa. Kammarikartanon edessä ainakin porsas on saanut selkänsä rautaisen suoraan. Varraskinkkumaistiainen on erinomaista. Possun grillinahka oli rapsittu suomalaiseen tapaan pois. Se olisi voinut olla kuin kuumaa hapankorppua. Paljon väkeä liukuilee juhlatunnelmissa lumessa ja saleissa. Odotellaan pääsyä uusittuun Kammariin. Sitten Sesam aukeni. Paksujen puuovien salpa jyskähti auki raskaasti kuin keskiaikaisen linnan portti. Marssittiin sisälle. Pääsuunnittelija Juhani Parviainen opasti hauskasti ja asiantuntevasti. Tumma luolasto nielaisi sokkeloihinsa. Siellä oli monenlaista taitavasti, hienosti tehtyä. Ja ennen muuta ideakkaasti sommiteltua. Satu ympäröi tulijat kaikilla aisteilla. Kiemurteleva reitti vei meidät katsomaan aikasäädintä, jolla koko maapallon ajan kulkua ohjataan Napapiiriltä. Näin Pukki ehtii jokaiseen kotiin, kun jouluaattoa pidennetään. Todella edustavat tekohiilet valaisivat vaellusta. Ne muistuttivat savupiippumallisesta joulu-ukosta. Apuvälineinä hänellä on pitkät pihdit, joiden päässä on lahja. Siis varalta, jos pukki ei piipusta mahdukaan. Oli Joulupukin laboratorio, jossa porisi ja höyrysi monenlaista. Ei tiennyt kuulemma suunnittelijakaan, mitä. Oli katosta roikkuvia tankoja, joita vetämällä sai aikaan yllätyksiä. Oli valtava kellonheiluri, kahden kerroksen korkuinen. Oli punahehkuvat portaat yläkertaan, jossa seinienkin läpi näkevä pukin kaukoputki odotteli ihailijaansa. Lopuksi tietysti löytyi pukki itse, mehevänä ja muhevana, suuressa tuolissaan vartoilemassa vieraita. Ryhmässämme oli pari pikkutyttöäkin. Heidän ilonsa, positiivinen säpsähtelynsä, silmiensä kimallus kertoivat paremmin kuin mitkään sanat, että onnistuttu on. Matkaelämyksen selkeä mittari on paluukertomus. Jos matkailija kotonaan kertoo muille, että oppi reissullaan uutta, tai on kokenut aivan erityistä, niin silloin on onnistuttu. Olen varma, että uusittu Kammari saa aikaiseksi jouluisia, suomalaisia kertomuksia kaikkialle maailmaan. Tätä rataa kun saadaan Joulupukkitarjonnan ja koko matkailullisen joulutarjonnan tasoa edelleen nousemaan, niin yhä paremmalta näyttää joulumatkailumme jatko. Vierailu valkoparran luona ei ole vain kiva juttu, vaan jättää pysyvän muistijäljen. Joulupukki kasvaa matkailumme symboliksi, ikoniksi. 12 Matkailusilmä

13 prinssi Joulupukki ja Teksti: Sinikka Salokorpi Minä uskon Joulupukkiin niin kuin kaikki muutkin joulu- ja lapsenmieliset aikuiset. Nykyisin uskon myös voimakkaasti Joulupukin markkinavoimaan ja taitoon kertoa meidän kauniista Suomi-nimisestä jouluvaltakunnastamme. Meillä on tapana Joulupukin kanssa vaihtaa eja ennen joulua. Joskus myös soittelemme toinen toisillemme. Nyt marraskuun loppupuolella olen useaan kertaan yrittänyt häntä tavoittaa, mutta turhaan. Kunnes eräänä päivänä hän sitten vastasi puhelimeen hyvin kaukaa maapallon toiselta laidalta. Kuule minä annan sinulle toisen numeron, sillä kännykkään puhuminen tulee niin hirmuisen kalliiksi. Ota numero ja soita uudelleen. Otin kynän ja kirjoitin numeron ja soitin. Mutta ennen numeron valintaa ihmettelin, mihin oikein olen soittamassa. Aloitin numeroilla 66-2-ja sitten monta numeroa peräkanaa, ja huomasin hämmästyksekseni että puhelu meni Bangkokiin. Haloo haloo, anteeksi, että puhun vähän hiljaisella äänellä, sillä olen vielä täällä yli kilometrin pituisen muurin ympäröimällä kuninkaallisella palatsialueella. Täällä on niin monta palatsia, etten oikein muista, minkä nimisessä palatsissa olen nyt ollut jo toista tuntia, Joulupukki kuiskasi. Mutta mitä ihmettä sinä siellä teet, oletko tehnyt jotakin pahaa ja sinut on lähetetty kuningas Bhumibolin puhutteluun, kysyin. Puhelimesta kuului onnellista naurua. Ei ei, vaan minä seurustelin hurmaavan pikku prinssin kanssa, Joulupukki vastasi. Hänen Kuninkaallinen Korkeutensa, kolmivuotias prinssi Tipangkorn Rasmijoti oli ollut aivan haltioissaan tavatessaan Suomen Pikkuprinssin ja Joulupukin tapaaminen alkoi bangkokilaisessa tavaratalossa. suurlähettilään, joka ei suinkaan työskentele missään Amarin Towerissa vaan Suomen Lapissa Korvatunturilla. Joulupukki antoi prinssille lahjaksi isokokoisen Muumimamman. Lahjanantotilaisuudesta oli annettu tarkat diplomaattiset ohjeet. Thaimaan kuninkaallisia kukaan ulkopuolinen ei saa koskea, joten Muumimamma oli pantu isolle hopealautaselle. Sitten tapahtui jotakin aivan kauheaa: Pikku prinssi tarttui hopealautaseen, heitti sen lattialle, otti Muumimamman syliinsä ja Pukin kädestä kiinni. Sitten he lähtivät yhdessä kävelemään käsi kädessä kymmenien valkoasuisten turvamiesten katsellessa tilannetta äimistyneinä. Lappilainen ProSanta, Joulupukki-säätiön virallinen yhteistyökumppani, toimii pukin auttajana ja lähettää hänet tänä jouluna yli kymmeneen maahan. Joulupukin Pääpostissa kerrottiin, että tomeran prinssin tapaaminen tietää nyt varmaan enemmän viestejä Thaimaasta kuin viime vuoden tuhatkunta kirjettä. Ja varmasti Bangkokista tulijoitakin tulee nyt Lappiin enemmän kuin tähänastiset muutama sata. Prinsseillä on yleensä valtava markkinointivoima. Hyviä joulunalusjuhlia sinne Helsinkiin, sanoi pukki ja sulki 66-2-jne puhelimen. Teksti: Vappu Virkkunen Kuva: Harri Nurminen Lappiin tulossa joulunaikaan yli 600 charteria Lapin joulu on säilyttänyt lumonsa brittituristien keskuudessa. Tänäkin vuonna Lappiin odotetaan yli 600 charteria, jotka tuovat arviolta matkalaista. Niistä suurin osa on brittejä. Rovaniemelle on tulossa 195 konetta, Kittilään 183, Enontekiölle 100, Ivaloon 60 ja Kuusamoon 30 konetta. Tämän vuoden uutuus on Canterbury Matkatoimiston Adrian Collinsin höyryjunamatka Rovaniemeltä Kemijärvelle. Collins on ostanut ja kunnostanut Rovaniemen vanhan veturitallin. Veturin hän osti suomalaiselta yksityishenkilöltä. Ensimmäinen höyryveturimatka lähtee Rovaniemeltä 15. joulukuuta. Brittien ohella Lappiin on tulossa myös ranskalaisia ja venäläisiä. Venäläisten matkat keskittyvät uuden vuoden tienoolle. Venäläisten suosiossa ovat edelleen Tahko ja Vuokatti. Venäläiset matkanjärjestäjät tuovat matkailijoita 14 tilausjunalla, joista kahdekesan menee Kuopioon, kolme Kajaaniin, kaksi Rovaniemelle ja yksi Helsinkiin. Vuodenvaihteessa Suomeen odotetaan noin venäläismatkailijaa. Matkailusilmä 13

14 Teksti: Hanna Heikurainen Matkailumuseoverkosto Suomen matkailuhistorian estradiksi Matkailumuseoverkosto on uusi ja nykyaikainen tapa tarkastella Suomen matkailua kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävänä ilmiönä. Hanketta koordinoiva Hotelli- ja ravintolamuseo on rakentamassa koko maan kattavaa verkostoa museoiden ja matkailualan toimijoiden välille. Tavoitteena on tuoda matkailun kulttuuriperintö valtakunnallisesti esille. Suomen matkailun historia on mitä mielenkiintoisin luvulla eksoottinen Suomi tunnettiin vilja-aitoista ja vaatimattomista kestikievareista. Tuttuja matkakohteita olivat Imatrankoski ja Itäinen Lappi. Julkaistut matkakertomukset olivat matkailupropagandaa parhaimmillaan. Matkailuyhdistyksen perustaminen 1887 loi täysin uudenlaisen kipinän matkailuun ja Suomen matkailuoloja alettiin kehittää määrätietoisesti. Vuosien varrella on ponnisteltu monin tavoin, jotta Suomi-neito houkuttelisi vierailijoita. Matkailu-Suomen markkinointi ulkomaille aloitettiin vuodesta Tyytyväisinä voimme todeta, että tämän päivän Suomi-kuva maailmalla on melko myönteinen. Pieni maamme pohjoisen taivaan alla on löydetty. Niin ikään matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle on tärkeä. Matkailua harrastetaan, opiskellaan, edistetään ja nyt myös brändätään. Menneet ja tulevat matkailuvuodet kätkevät sisäänsä paljon tarkastelemisen arvoista. Matkailulla on ollut merkittävä rooli kansallisen itsetuntomme kohottajana. Matkailuelinkeinon jatkaessa hurjaa kasvuaan matkailun merkitys Suomelle vahvistuu entisestään. On mielenkiintoista ja tärkeää kertoa Suomen kansalle, miten matkailuelinkeino on kehittynyt, minkälaisia vaiheita se on kohdannut ja miten se on vaikuttanut yhteiskuntaamme. Matkailumuseoverkosto tallentaa, tutkii ja asettaa näytteille matkailun historiasta kertovaa alueellista tietoa ja esineistöä. Verkosto muodostuu museoiden ja matkailualan organisaatioiden, yritysten, yhdistysten, järjestöjen ja oppilaitosten välille. Tavoitteena on luoda alueellisesti kattava verkosto ja mukaan yhteistyöhön halutaan toimijoita ympäri Suomen. Myös kirjastojen ja arkistojen rooli yhteistyössä on merkittävä. Matkailuesitteitä Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista. Hotelli- ja ravintolamuseo kartoittaa parhaillaan museoiden kokoelmissa ja matkailualan toimijoiden hallussa olevaa matkailuaineistoa. Eri toimijoita rohkaistaan säilyttämään matkailun kulttuuriperintöä koskevaa tietoa. Koska matkailu on monipuolinen elinkeino, toinen toistaan mielenkiintoisempia tarkasteltavia teemoja on valtavasti. Suurennuslasin alla voivat olla esimerkiksi matkailumarkkinointi, matkailualan koulutus sekä matkailu- ja majoitusmuodot. Matkailumuseoverkosto tarkastelee Suomea matkailumaana 1800-luvulta eteenpäin. Hankkeen myötä rakennettava tietokanta on keskeinen osa Matkailumuseoverkoston toimintaa. Se tulee toimimaan matkailuhistoriaa ammentavana tiedonlähteenä Internetissä ja palvelee kaikkia matkailukulttuurista kiinnostuneita; matkailualalla toimivia, tutkijoita, opettajia, opiskelijoita, matkailutoimittajia. Ajatuksena matkailumuseolla on pitkä historia. Museosta on puhuttu jo vuonna 1903 Imatralla. Idea verkostomuotoisesta matkailumuseosta lähti liikkeelle Suomen Matkailun Senioreiden toimesta vuonna Helsingissä sijaitseva Hotelli- ja ravintolamuseo on majoitus- matkailu- ja ravitsemisalan sekä suomalaisen juoma- ja ruokaperinteen erikoismuseo. Matkailusta on tullut osa museon toimintaa vuonna Matkailumuseoverkosto on tärkeä askel eteenpäin edistettäessä matkailuun liittyvää museotoimintaa. Nyt matkailu saa elinkeinopoliittisesti merkittävänä alana ja tärkeänä kulttuurisena ilmiönä ansaitsemansa paikan museomaailmassa. Matkailuelinkeino saa Matkailumuseoverkoston myötä lisää näkyvyyttä ja samalla edistetään yhteistyötä matkailualan toimijoiden välillä. Lisätietoja hankkeesta: Hanna Heikurainen, projektisihteeri, puh. (09) , 14 Matkailusilmä

15 Teksti: Vappu Virkkunen Kuvat: FCB:n kuva-arkisto Suomi menestyy kansainvälisillä kongressimarkkinoilla Onneksi suomalaiset toimivat niin aktiivisesti kansainvälisissä järjestöissä. Siinä on muun muassa yksi selitys, miksi saamme myös tänne Suomeen niin paljon kansainvälisiä kokouksia ja kongresseja, toteaa Finland Convention Bureau toimitusjohtaja Tuula Lindberg. FCB pyrkiikin löytämään kansainvälisissä järjestöissä olevia suomalaisia ja vaikuttaa heidän kauttaan siihen, että heidän edustamansa järjestö pitäisi kongressinsa Suomessa. Tuula on vetänyt toimistoaan vuodesta Samaan aikaan ryhdyttiin mittaamaan kongressien osallistujamääriä vuosittain. Vuoden 1985 noin osallistujasta päästään tänä vuonna yli osallistujan. Helsinki ja Suomi sijoittuvatkin hienosti rankinglistalla, Helsinki on kuudenneksi suosituin kaupunki ja Suomi yhdeksänneksi suosituin maa. Ei ollenkaan huono suoritus. Pohjoismaitten pääkaupungeista Helsinki sijoittuu ainoana kymmenen parhaan joukkoon. Kööpenhamina ja Tukholma jäävät sijalle 16 ja 17. Helsingin edelle sijoittuvat Pariisi, Wien, Singapore, Bryssel ja Geneve. Wienissä ja Genevessä on runsaasti kansainvälisiä järjestöjä ja Brysselissä EU, joten on aivan upeaa että Helsinki pärjää tällaisten kaupunkien joukossa, iloitsee Tuula. Eurooppa on pitänyt pintansa kongressien pitopaikkana, liki 60 prosenttia kansainvälisistä kongresseista järjestetään täällä. Amerikan osuus on 18 ja Aasian 15 prosenttia. Tuula Lindberg uskoo kongressien tulevaisuuteen vaikka markkinoille on jo tuotu virtuaalinen kokouspöytä ja kaikkialla lasketaan kuluja entistä tarkemmin. Onneksi kuitenkin muun muassa tieteellisissä yhteyksissä henkilökohtaiset kontakti ovat edelleen tärkeitä. Mutta aivan selkeästi kongressien luonne muuttuu ammattimaisempaan suuntaan. Ohjelman suunnittelu ja lopullinen sisältö ovat ensiarvoisen tärkeitä, huonolla sisällöllä ja heikoilla luennoitsijoilla ei joukkoja houkutella. Osallistujien on saatava vastine ajalleen ja rahalleen. Kongressien pituus on myös lyhentynyt ja post tour -matkakin saatetaan jättää väliin. Mutta kun kongressi on lopulta esimerkiksi Suomeen saatu, siitä saatava hyöty on todella merkittävä. Kongressivierailija kun jättää maahan enemmän rahaa kuin lomamatkailija. Matkailusilmä 15

16 Teksti: Pirkko Soininen Kuvat: Mikael Soininen, VisitFinland kuvapankki Räätälöityjä matkoja arkkitehdeille Archtours matkatoimisto on löytänyt markkinaraon, jossa kauppa käy hyvin. Keskitymme siihen, minkä osaamme parhaiten eli arkkitehtuuriin keskittyvien matkojen järjestämiseen alan ammattilaisille, toteaa toimiston johtaja Marianna Heikinheimo. Archtours perustettiin yhdeksän vuotta sitten kolmen arkkitehdin toimesta. Istuskelin eräällä opintomatkalla eteläsaksalaisen kaupungin torilla, nautin valkoviiniä ja parsaa ja katselin toria ympäröiviä barokkirakennuksia. Silloin idea jotenkin jysähti päähäni. Ajattelin, että miksei matkailusta voisi nauttia näinkin, toteaa Archtoursin toimitusjohtaja arkkitehti Marianna Heikinheimo. Arkkitehtuurin takia on matkustettava: rakennukset ovat aina jotenkin sidoksissa kulttuuriin, niitä ei voi siirtää paikasta toiseen, vaan niistä on nautittava paikan päällä. Päätimme siis toiminta-ajatuksemme mukaisesti tuotteistaa suomalaista arkkitehtuuria ohjelmallisiksi kokonaisuuksiksi. Aluksi jouduimme opiskelemaan matkailualaa kantapään kautta, sillä olimme kaikki arkkitehtejä ja matkailu oli toimialana ihan uusi kokemus, Heikinheimo muistelee. Toiminta käynnistyi erilaisilla yksittäisille matkailijoille avoimilla kiertokäynneillä, mutta aika pian huomasimme, että on taloudellisesti kannattavampaa järjestää räätälöityjä matkoja tarkoin rajatuille kohderyhmille, Heikinheimo toteaa. Tällä hetkellä suuri osa Archtoursin asiakaskunnasta on arkkitehtejä tai rakennusalan ammattilaisia, jotka matkustavat Suomeen yritysten maksamilla matkoilla. Archtours saattaa esimerkiksi järjestää matkan espanjalaisen rakennusliikkeen päättäjille, jotka haluavat tutustua suomalaiseen teräsrakentamiseen. Archtours tuo Suomeen tuhansia vieraita vuosittain. Viime aikoina olemme tehneet hedelmällistä yhteistyötä rakennusteollisuuden kanssa. Tätä kautta olemme solmineet uusia kontakteja ulkomaille. Tehokkaimmat markkinakanavat ovatkin alan ihmisten omat verkostot. Toinen tärkeä näkymisen paikka on internet. Archtours järjestää edelleenkin toisinaan myös kaikille avoimia kiertokävelyjä ja tutustumiskäyntejä arkkitehtuurikohteisiin, mutta kassavirta tulee ammattilaisille räätälöidyistä matkoista. Yleensä Suomeen suuntautuvat matkat kestävät neljä päivää ja ammattilaisohjelma on varsin tiivis. Eniten ryhmiä on saapunut Pohjoismaista, Saksasta, Ranskasta, Hollannista ja Englannista. Suomalaista rakennustaitoa arvostetaan varsin paljon ulkomailla, vaikka me itse toisinaan vähättelemmekin osaamistamme. Ulkomailla ajatellaan, että rakentamisen laatu on täällä korkealuokkainen ja prosessi hallinnassa, Heikinheimo muistuttaa. Konseptimme toimii. Tarpeet ovat olemassa ja me vastaamme niihin kohdistetulla palvelulla. Olemme löytäneet hyvän markkinaraon, jossa pystymme toimimaan tarjoamalla korkealuokkaisia palveluja tiukasti rajatulle kohderyhmälle. Marianna Heikinheimo tähdentää, että oppaiden ammattitaito on heidän konseptissaan ratkaisevan tärkeässä asemassa. Archtours kouluttaa itse omat oppaansa, sillä oppaiden ammattitaidosta halutaan mennä takuuseen. Kaikki oppaat ovat arkkitehtejä tai alan muita ammattilaisia, joilla on laaja kielitaito. Palvelemme kymmenellä eri kielellä ja se onkin ehdoton valttimme. Lisäksi oppaamme ovat arkkitehtuurin asiantuntijoita, jotka pystyvät kommunikoimaan alan vieraiden kanssa samalla aaltopituudella. ArchTours järjesti viime kesänä Lontoosta käsin yhteistyössä ME- Kin kanssa englantilaisille arkkitehdeille Suomen matkan teemalla Alvar Aallon jalanjäljissä. Viikon kestänyt teemamatka oli erittäin suosittu ja suunnitelmissa on uuden matkan järjestäminen. 16 Matkailusilmä

17 - Suomalaista rakennustaitoa arvostetaan varsin paljon ulkomailla, vaikka me itse toisinaan vähättelemmekin osaamistamme. Monet räätälöimämme matkat liittyvät tämän päivän rakentamiseen, vaikka Alvar Aalto tunnetaankin edelleen parhaiten maailmalla, muistuttaa Archtoursin johtaja Marianna Heikinheimo. Ihmisillä on siis tietynlaisia odotuksia, kun he saapuvat Suomeen. Ja me vastaamme niihin. Emme kuitenkaan voi puhua pelkästään menneisyydestä, vaan meidän on puhuttava pikemminkin nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Heikinheimo toteaa, että Suomea on vuosikausien ajan markkinoitu ulkomaille Alvar Aalto -kuvastolla. Markkinointimateriaalissa on käytetty voimakkaasti myös muotoilun kulta-ajan suunnittelijoiden töitä Kaj Franckista Timo Sarpanevaan. Vaikka Alvar Aalto vetääkin edelleen Suomeen ihmisiä, se ei kuitenkaan yksin riitä. Joku sanoi minulle joskus, että Archtoursia ei olisi olemassa ilman Alvar Aaltoa. Voi olla en osaa sanoa. Monet räätälöimämme matkat liittyvät kuitenkin pikemminkin tämän päivän rakentamiseen. On varmasti totta, että ilman Alvar Aaltoa suomalaista arkkitehtuuria ei olisi samalla tapaa löydetty. Suomi tunnetaan maailmalla maana, jossa on tehty ja tehdään edelleenkin laadukasta arkkitehtuuria. Matkailusilmä 17

18 Teksti: Kaisa Riikilä Kuvat: Royal Ravintolat, VisitFinland kuvapankki Gourmet-maailman haastaja Nuoren sukupolven kyky hakea vaikutteita maailmalta, koulutuksen huomattava kehittyminen ja vähitellen myös laadukkaiden raaka-aineiden tuleminen markkinoille on nostanut suomalaisen ravintolaosaamisen perinteisten gourmet-maiden tuntumaan. Suomeen kannattaa ammattilaisten mielestä matkustaa myös ruokakulttuurin vuoksi. Suomalainen ravintolakulttuuri on harpannut 2000-luvun aikana huomattavan loikan kohti kansainvälistä huippua. Tällä hetkellä meidän keittiömestarimme pystyvät haastamaan yllättävän tasaväkisesti kansainväliset huippukollegansa. Helsinkiläisravintoloilla on tällä hetkellä Michelin-tähtiä ja haarukoita enemmän kuin koskaan aikaisemmin, vaikka Suomen Gastronomien Seuran puheenjohtaja Raili Koroma huomauttaa, etteivät arvosteluraatilaiset vieläkään ota Suomea niin vakavissaan kuin pitäisi: Eivät he minusta ole täällä niin tosissaan liikkeellä kuin perinteisissä ravintolakulttuurin suurmaissa. Ravintola Savoyn keittiöpäällikkö Kai Kallio ja Raili Koroma miettivät yhdessä syitä harppauksenomaiseen kehitykseen. Raili Koroma nostaa esille koulutuksen kehittymisen ja nuoren polven keittiömestarien hyvän kielitaidon. Noin kymmenen vuotta sitten ravintola-alan koulutus nousi kokonaan uudelle tasolle. Alan koulutusta kehitettiin merkittävästi. Tärkeä askel oli myös se, että peruskoulutuksen ja akateemisen koulutuksen välille luotiin suora yhteys. Hyvän kielitaidon myötä meidän ammattilaisemme ovat pystyneet vaivattomasti hankkimaan vaikutteita maailmalta. Alan kansainvälisten julkaisujen seuraaminen ja kansainvälisiin kilpailuihin osallistuminen on mahdollistunut. Varsin monet ovat hakeneet myös oppia ja työkokemusta maailmalta. Skandinaavinen keittiö on kokonaisuudessaan nostanut arvostustaan viimeisten vuosien aikana. Kai Kallion mukaan nuoret suomalaiskeittiömestaritkin ovat selvästi vähän etääntyneet itäisestä ruokaperinteestä ja liittyneet ehkä tiiviimmin osaksi skandinaavista keittiötä. Sille leimallisia piirteitä ovat Kai Kallion ja Raili Koroman mukaan luonto, puhtaus, villikala ja riista. Kallion mukaan myös täkäläiset keittiömestarit ovat löytäneet toisensa ja lähteneet yksissä tuumin korostamaan niin kutsutun lähiruuan merkitystä. Keskeinen menestystekijä on koko raaka-aineketjun parantuminen. Suomalaiset ruuantuottajat alkavat hiljalleen oppia, että tärkeintä ei ole määrä vaan laatu. Laatutekijöitä pitäisi kuitenkin tarkastella Kallion mielestä vieläkin huolellisemmin ja niiden jatkuvaan parantamiseen olisi ruuantuottajien syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota. Raaka-aineiden hankinta on keittiömestarien työssä korostunut. Entistä suurempi osa työtä on etsiä parhaita mahdollisia raaka-aineita ja kiinnostavia erikoistuotteita. Meidän asiakkaillemme on aina ollut merkitystä sillä, onko raaka-aine peräisin villistä luonnosta vai onko se kasvatettua, Kai Kallio toteaa. 18 Matkailusilmä

19 Meillä on ollut kapeampi linja raaka-aineiden saannissa, mutta liittyminen EU:hun avasi markkinat, synnytti kilpailun ja taito hyödyntää raaka-aineita monipuolisesti on kehittynyt valtavasti, toteaa Raili Koroma. Kai Kallio muistuttaa kuitenkin, että korkeatasoinen suomalaisen raaka-aineen tarjontakin on kovasti monipuolistunut. Meillä on ihmisiä, jotka toimittavat huolellisesti käsiteltyjä marjoja, sieniä ja vaikka rapuja suoraan ravintoloihin. Meillä on kiinnostavia pieniä juustoloita, joiden tuotteet täyttävät tiukatkin maku- ja laatuvaatimukset ja myös pienet lihajalosteiden tuottajat tekevät ansiokasta työtä omalla sarallaan, Kallio luettelee. Huiput vetävät muut perässään. Kai Kallio uskoo, että tähtiravintoloiden, etunenässä Chez Dominiquen ja Hans Välimäen menestys on ollut omiaan kehittämään koko alaa. Se, että Suomessa on maailman 39. parhaaksi rankattu ravintola, on tärkeä saavutus. Ensiksikin se luo uskoa mahdollisuuksiimme pärjätä kansainvälisessä kilpailussa ja toisaalta se varmasti kannustaa meitä muita haastamaan tätä kirkkainta kärkeä. Ainakin itse myönnän, että toisen menestyksestä syntyy halu tehdä omassa ravintolassa asioita, jos mahdollista, vielä paremmin, Kallio hymyilee. Myös kysynnän kasvu on osaltaan vaikuttanut ravintolakulttuurin arvostukseen ja tason nousuun. Suomalainenkin kuluttaja osaa jo vaatia hyvää palvelua ja laadukasta ruokaa. Suomalaiset ovat tottuneet käyttämään ravintolapalveluita. Vuonna 2000 Helsingissä oli viidensadan metrin päässä rautatieasemasta ravintolatuolia. Määrä kaksinkertaistui kolmessa vuodessa ja sen jälkeen kasvu on jatkunut huikeaa vauhtia. Huippupaikkoihin on syytä varata pöytä hyvissä ajoin, jos aikoo päästä sisälle, ja jokapäiväisemmissäkin ravintoloissa väkeä riittää jatkuvasti. Raili Koroma ja Kai Kallio uskovat, että Suomi on jo nykyisellään varteenotettava ruokamatkailun kohdemaa. Meiltä löytyy riittävästi huippuravintoloita, joissa vaativakin gourmet-matkailija voi saada unohtumattomia kokemuksia. Yhä paremmin myös Helsingin ulkopuolelta löytyy laadukkaita ravintoloita. Raili Koroma korostaa maakuntien mielenkiintoisia kartanokohteita ja suomalaisen ruuan tuotannon alkulähteisiinkin voidaan mainiosti tutustuttaa ulkomaisia vieraita. Pienjuustolat ja vastaavat sopivat erinomaisesti myös matkailukohteiksi. Sieni- tai marjaretki suomalaiseen metsään on sekin elämys hyvän ruuan ystävälle. Jos joku vaan ottaa asiakseen tuotteistaa Suomeen suuntautuvan ruokamatkailun, hankkeella on Koroman ja Kallion mukaan erinomaiset edellytykset onnistua. Kirjoittaja työskentelee Suomen suurlähettiläänä Berliinissä. Saksa ja Berliini Suhtautumien suomalaisiin on Saksassa poikkeuksetta myönteistä, jopa ihailevaa. Suomella on aina ollut hyvä nimi Saksassa, mutta tunnettu Suomi ei ole ollut. Tilanne on kuitenkin muuttunut ja kiinnostus Suomea kohtaan on suuri. Mistä moinen muutos? Kolme tekijää käyköön selityksestä, miksi Suomi on kivunnut saksalaisten arvoasteikolla korkealle. 1) EU-jäsenyys ja sen tuoma taloudellinen menestys. 2) Nokia on saksalaisille lähes kotimainen yhtiö. Tätä korostaa Nokia-Siemens -verkkolaiteyhteistyö sekä Siemensin kännyköiden katoaminen markkinoilta. 3) Monet suomalaisetkin yllättäneet Pisa-tutkimukset, joissa Suomi sijoittuu toistuvasti Euroopan kärkeen. Kaikki tämä yhdessä luo Suomesta myönteisen vaikutelman. Tietämys ei silti ole aina kovin syvällistä. Se on usein jopa hyvinkin tuoretta, nykyhetkeen ja viimeisiin vuosikymeniin perustuvaa. Suomalaiset muistelevat mielellään Mikael Agricolaa ja uskonpuhdistuksen alkukotia Wittenbergissä. Moni saksalainen kuitenkin yllättyy, kun suomalainen korostaa luterilaista identiteettiään ja sen Saksaan ulottuvia juuria. Myöskään sotahistoria ei herätä myönteistä vastakaikua. Kustaa Aadolfia Lützenissä ei monikaan enää muista. Nuorin tyttäreni huolestui turhaan, kun esittelin suomalaisille vieraille 1990-luvun alussa Bonnin ulkopuolella sijaitsevia Drachenfelsin linnaraunioita 30-vuotisesta sodasta. Suomalaiset ja ruotsalaiset sotilaat olivat tehneet pahaa jälkeä. Huolestunut kahdeksanvuotias halusi varmistua Isä, tietävätkö nämä ihmiset? Rauhoitin häntä, että aikaa on kulunut paljon. Myös aseveljeys on asia, joka ei innosta saksalaisia. Päinvastoin aihe on historiaa tuntemattomille jopa kiusallinen. Erinomaiselle Lotta Svärd -näyttelylle ei löytynyt Berliinistä paikkaa. Suomi sen sijaan sytyttää. Suomalaista kirjallisuutta, sekä suomen- että ruotsinkielistä, käännetään enemmän saksaksi kun saksalaista kirjallisuutta suomeksi. Saksa on suomalaisen kirjallisuuden ykköskäännöskieli. Tapaan jatkuvasti saksalaisia, jotka ovat lukeneet suomalaisia kirjoja, joita en omaksi häpeäkseni ole edes ehtinyt vielä hankkia. Pisa-kiinnostus tuntuu päättymättömältä. Kun kerron saksalaisille, että Suomen peruskoulu-uudistus tehtiin yli 40 vuotta sitten, hämmästyksellä ei ole rajoja. Epäily siitä, että Suomen peruskoulu-uudistus olisi saanut vaikutteita DDR:n koulujärjestelmästä, on urbaani legenda. Siihen törmää silloin tällöin Berliinissä ja itäisissä osavaltioissa. Ei auta muuta kuin kertoa totuus: Suomi seurasi Ruotsin esimerkkiä. Onko taivas todella näin pilvetön? Ei aivan, suomalaisten kiinnostus Saksaa ja saksalaista kirjallisuutta kohtaan on huolestuttavasti vähentynyt. Saksaa ei koeta myöskään houkuttelevana opiskelumaana. Jopa tarjolla olevia stipendejä jää käyttämättä. Mitä lääkkeeksi? Oma vastaukseni on Berliini. Uusi, vanha Berliini, tuhottu, jaettu ja jälleen yhdistetty, köyhä ja fantastinen, karhea ja sympaattinen. Suomalaiset nuoret ovat myytyjä. Lasteni serkut ja ystävät palaavat yhä uudestaan kaupunkiin. Hintataso on kohtuullinen ja pohjoismaita tuntuvasti halvempi. Berliini on aidosti cool. Kaupunki on täynnä jännää taidetta ja kulttuuria. Berliini on myös Euroopan kuvaamataiteen tuotantokeskuksia. Rahaa ja keräilijöitä kaupungissa ei ole, sen sijaan taiteilijoita, joilla on täällä erinomaiset työskentelyedellytykset. Vuokrat ovat halpoja ja suuria ateljeetiloja on saatavilla, vieläpä keskustan tuntumasta. Berliinistä on täyttä vauhtia kehittymässä uusi kulttuuriin keskus. Tänne kannattaa tulla ja tänne voi myös muuttaa. Törmäsin kuukausi sitten Eero Aarnion näyttelyn avajaisissa kahteen nuoreen suomalaiseen taiteilijaan, jotka asuivat Lapin läänin taiteilijaresidenssissä kahden kuukauden stipendillä. Lapin läänin taiteilijaresidenssi Berliinissä? Aivan oikein, tämä on Berliini. René Nyberg kolumni Matkailusilmä 19

20 Teksti: PirkkoSoininen Kuva: Turku Touring Turku Touring ja Aker Yards pyrkivät yhdessä rakentamaan Turun telakasta todellista matkailutuotetta. Telakka ja matkailutoimisto ovat kehittäneet yhteistyössä matkailijoille telakkaristeilyjä, joilla tutustutaan telakan toimintaan ja laivanrakennuksen historiaan. Kummatkin uskovat, että teollisuusturismilla on Suomessa kasvavat markkinat. 20 Matkailusilmä

21 Teollisuudesta uusia matkailukohteita Aker Yardsin Turun telakka ja siellä rakennettavat maailman suurimmat risteilijät herättävät niin kovaa kiinnostusta, että telakkayhtiö ei pysty omin voimin ottamaan vastaan kaikkia telakalle tutustumaan haluavia ryhmiä. Telakallamme käy tuhansia vierailijoita vuodessa. Hoidimme aikaisemmin vierailuja oman toimemme ohella, joten ne kuormittivat omaa organisaatiotamme kohtuuttomasti, toteaa Aker Yardsin markkinointiviestintäpäällikkö Marjo Keiramo. Telakkaristeily-tuote syntyi TurkuTouringin, Aker Yardsin ja meritiedon keskus Forum Marinumin yhteistyönä. Ensimmäiset risteilyt tehtiin viime huhtikuussa, kun Liberty of the Seas oli vielä telakalla. Syksyllä varustelaituriin siirtyi Independence of the Seas ja vierailut jatkuivat. Viime kesän aikana ehdittiin järjestää parikymmentä kaikille matkailijoille avointa kierrosta ja lisäksi ryhmille järjestettiin tilauksesta omia kierroksia. Me kerromme loistoristeilijöiden tarinan. Näytämme matkailijoille, että tämä on se kaupunki ja telakka, jossa valmistetaan maailman suurimmat loistoristeilijät, toteaa matkailujohtaja Anne-Marget Niemi. Turku Touringissa ja Aker Yardsilla ollaan vakuuttuneita siitä, että teollisuusturismilla on Suomessa kasvavat markkinat. Teollisuuslaitoksia ei ole osattu vielä hyödyntää matkailullisesti. Teollisuusturismi on Suomessa vielä lapsenkengissä, mutta uskomme, että sillä on valtavasti kasvupotentiaalia, Anne-Marget Niemi ja Marjo Keiramo sanovat. Kolmen tunnin kierroksen aikana risteillään Aurajokea pitkin Aker Yardsin telakalle. Matkan aikana oppaat kertovat merellisen Turun historiasta, telakkateollisuudesta ja laivanrakennuksesta sekä niiden lisäksi myös Aurajoen ja meren rannalle rakentuneesta kulttuurista: Turun linnasta, Ruissalon pitsihuviloista ja Ruissalon kansanpuistosta. Aker Yards on kouluttanut Turku Touringin oppaat. Risteily huipentuu hetkeen, jolloin matkailijoita kuljettava alus kelluu loistoristeilijän vierellä ja vierailijat saattavat konkreettisesti havainnoida, kuinka valtavia risteilijät ovat. Suomalainen insinööritaito on mykistävän hienoa. Sen havainnoi aivan eri tavalla, kun seisoo pienen aluksen kannella valtavan loistoristeilijän vierellä, toteaa Anne-Marget Niemi. Hylätyt tehdasalueet kiinnostavat Myös Lapin yliopiston matkailun kulttuuritutkimuksen professori Soile Veijola uskoo, että teollisuusturismilla on kasvavat markkinat. Paitsi käytössä olevista teollisuuskohteista myös hylätyistä tehdasalueista on tulevaisuudessa tulossa entistä merkittävämpiä matkailukohteita. Ihmisiä kiinnostaa käydä tutustumassa hylättyihin, jopa makaabereihin tehdasalueisiin, jotka edustavat eräänlaista rumuuden estetiikkaa. Hylätyt rakennukset kertovat omalla muotokielellään nostalgisesta menneisyydestä, ajasta, jolloin isoisät ja isät vielä valmistivat tässäkin tehtaassa karkkeja, televisioita tai paperia. Tutustutaan paikkoihin, joissa ennen tehtiin työtä. Työstähän on tulossa kovin eksoottista, kun työpaikat karkaavat Aasiaan, Soile Veijola toteaa. Ihmisiä kiinnostaa nähdä porttien takana toimivaa teollisuutta. Moni lähialueenkaan asukas ei tiedä, mitä telakalla tapahtuu. Myös tuotepuoli konkretisoituu paikan päällä aivan eri tavalla. Kierroksilla ovat yllättäen käyneet turistien lisäksi myös paljasjalkaiset turkulaiset. Paikallisille ihmisillekin kierros on ollut ainutlaatuinen tapa tutustua meriteollisuuden historiaan ja nykypäivään, kertoo asiakaspalvelupäällikkö Teemu Vappula Turku Touringista. Hyviä toimintamalleja on haettu telakkapaikkakunnilta Saksasta ja Ranskasta. Anne-Marget Niemi on vieraillut muun muassa Saksassa Meyer-Werftin telakalla, missä vierailee vuosittain turistia. Telakka on itse investoinut noin pari miljoonaa euroa korkealaatuiseen vierailukeskukseen, jota paikallinen turistiorganisaatio hoitaa. Telakan yhteyteen on rakennettu suuri lasiseinäinen tila, josta voi seurata laivanrakennusta. Haluaisin, että Turun telakankin yhteyteen rakennettaisiin vierailukeskus. Vanhat työntekijät voisivat kertoa tarinoita telakan historiasta, kuten Meyer-Werftin telakallakin, Anne-Marget Niemi toivoo. Vierailukeskuksen rakentaminen olisi suuri taloudellinen investointi, mutta mikäli telakkaturismi kovasti kasvaa, saattaa olla, että joudumme harkitsemaan vierailukeskuksen rakentamista tänne Turkuun, Marjo Keiramo sanoo. Ihmiset ovat tavattoman kiinnostuneita teollisuuskohteista. Esimerkiksi Paraisten kalkkikivilouhokselle ja Paraisten sikaritehtaalle tehtävät kiertokäynnit ovat aina täynnä, kertoo Anne-Marget Niemi. Tiivis yhteistyö maailman johtavan risteilyalusrakentajan kanssa on meille ensi arvoisen tärkeää. Uskon, että voimme kehittää telakasta todellisen matkailutuotteen, toteaa Anne-Marget Niemi Telakkaristeilyillä on Aker Yardsille myös valtava imagollinen merkitys. Mitä houkuttelevampia ja tunnetumpia yhdessä olemme, sitä helpompi on muun muassa saada ihmisiä töihin Turkuun ja telakalle, Marjo Keiramo muistuttaa. Forum Marinumin tiloissa on toiminut vuoden ajan myös Aker Yardsin Turun telakan opastuskeskus, joka huolehtii laivanrakennuksesta kiinnostuneista vierailuryhmistä ja järjestää opastettuja kiertoajeluita Turun telakalle. Toisaalta tehdasalueita on jo melkein joka kaupungissa kunnostettu myös boheemeiksi asuinalueiksi, joissa turistit saavat shoppailla ja hankkia kulttuurielämyksiä. Matkailusilmä 21

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 2 16 14 12 10 12,2 9,7 11,1 8,4 13,5 11,2 8 6,4 6 4,6 4 2 0 Koko vuosi Talvi (Q1 ja Q4) 1,7 0,4 Kesä (Q2- Q3) 1,6 1,8 0,8 0,2 Q1 Q2 Q3

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Matkailutilasto Heinäkuu 2016

Matkailutilasto Heinäkuu 2016 Matkailutilasto Heinäkuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset vähenivät 4,9 prosenttia Oulussa Heinäkuussa 2016 Oulussa yövyttiin 80 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 61 000 yötä ja ulkomaalaiset 19 000 yötä

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA OULUN MATKAILUTILASTOT VUOSI 2018 REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA Vuonna 2018 Oulussa kirjattiin 655 tuhatta yöpymistä, joista suomalaisille 548 tuhatta ja

Lisätiedot

Matkailutilasto Kesäkuu 2016

Matkailutilasto Kesäkuu 2016 Matkailutilasto Kesäkuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset vähenivät 7,5 prosenttia Oulussa Kesäkuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 37 000 yötä ja ulkomaalaiset 12 000 yötä

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

Matkailutilasto Elokuu 2016

Matkailutilasto Elokuu 2016 Matkailutilasto Elokuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset laskivat 4,7 prosenttia Oulussa Elokuussa 2016 Oulussa yövyttiin 57 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 44 000 yötä ja ulkomaalaiset 13 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Matkailutilasto Maaliskuu 2016

Matkailutilasto Maaliskuu 2016 Matkailutilasto Maaliskuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Matkailutilasto Huhtikuu 2016

Matkailutilasto Huhtikuu 2016 Matkailutilasto Huhtikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Matkailun suuralueet sekä maakunnat

Matkailun suuralueet sekä maakunnat Matkailuvuosi 2017 Matkailun suuralueet sekä maakunnat Lähde: Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelu, Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Huomioitavaa vuositulosten vertailussa: Majoitustilaston

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

YHTEENVETO. 1 Matkailutilasto, marraskuu 2016 Rovaniemi. Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 38,7 prosenttia Rovaniemellä

YHTEENVETO. 1 Matkailutilasto, marraskuu 2016 Rovaniemi. Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 38,7 prosenttia Rovaniemellä 1 Matkailutilasto, marraskuu YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 38,7 prosenttia Rovaniemellä ssa Rovaniemellä yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 21 000 ja ulkomaalaiset 22 000 yötä.

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA YHDEKSÄN PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA YHDEKSÄN PROSENTTIA EDELLISVUODESTA OULUN MATKAILUTILASTOT VUOSI 217 REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA YHDEKSÄN PROSENTTIA EDELLISVUODESTA Vuonna 217 Oulussa kirjattiin 635 tuhatta yöpymistä, joista suomalaisille 533 tuhatta ja

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA OULUN MATKAILUTILASTOT VUOSI 217 REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA Vuonna 217 Oulussa kirjattiin 64 tuhatta yöpymistä, joista suomalaisille 58 tuhatta ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Lokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun

Lokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun Pekka Mustonen Lokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun Helsingin matkailutilastojen kuukausittaista kehitystä kuvaava artikkelisarja keskittyy tällä kertaa lokakuun matkailulukuihin

Lisätiedot

Matkailun kehitys 2016

Matkailun kehitys 2016 Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

1 Matkailutilasto joulukuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset 20 prosentin kasvussa Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto joulukuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset 20 prosentin kasvussa Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset 20 prosentin kasvussa n seudulla Joulukuussa 2016 n seudulla yövyttiin 6 600 yötä, joista suomalaiset 5 000 ja ulkomaalaiset 1 600 yötä (venäläiset 749 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELSINGIN MATKAILUTILASTOT ELOKUU 2016 Yöpymiset vähenivät vajaan prosentin Elokuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 404 000 yöpymistä, joista suomalaisille 157 000 ja ulkomaalaisille 247 000 yötä. Suomalaisten

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

Majoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %).

Majoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %). HELSINGIN MATKAILUTILASTOT KESÄKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Kesäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 353 000 yöpymistä, joista suomalaisille 138 000 ja ulkomaalaisille 215 000 yötä. Eniten

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Ruplan heikkeneminen kesän alussa jarrutti positiivista kehitystä

Ruplan heikkeneminen kesän alussa jarrutti positiivista kehitystä Venäläisten matkailu Suomeen kesä-heinäkuu 6.8. Ruplan heikkeneminen kesän alussa jarrutti positiivista kehitystä Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapui kesäkuussa noin 233 000 ja heinäkuussa

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Toukokuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 299 000 yöpymistä, joista suomalaisille 135 000 ja ulkomaalaisille 164 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA AMERIKKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN AMERIKKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkailun kehitys 2018

Matkailun kehitys 2018 20/03/2019 Matkailun kehitys 2018 Lähde: Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelu, Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Huomioitavaa vuositulosten vertailussa: Majoitustilaston kohdejoukkoa on

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA BELGIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN BELGIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia n seudulla Kesäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 16 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 13 000 yötä ja ulkomaalaiset 3 200 yötä (venäläiset 1 200 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus

Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Visitor Survey VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2014 2 3 Tuo$aa perustunnusluvut (mm. kävijämäärät) Täydentää 9lasto9etoa VAKIOKYSYMYKSET Asuinpaikka Liikennemuoto

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 2 TAK Rajatutkimus

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy SATAKUNNAN MATKAILUN TUOREIMMAT KEHITYSTRENDIT 22.9.21 21 Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy lähdeaineistona Tilastokeskuksen majoitustilastot

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2014 7.4.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäläismatkailijoiden katokäänsi ulkomaiset yöpymiset laskuun Suomessa kirjattiin 5 697 300 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 131 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet italialaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Venäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia

Venäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia Venäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia Elokuussa 2017 Suomessa kirjattiin venäläisille 89 700 yöpymistä, eli yöpymiset lisääntyivät 11

Lisätiedot

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia n seudulla Heinäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 27 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 23 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 3 400 yötä (venäläiset 1 700 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Jaakko Roponen Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy jaakko@tak.fi 1 750 MATKAT SUOMEEN KESÄKAUDELLA 2015 (TOUKO-LOKAKUU)

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Maaliskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 5 500 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 4 300 yötä ja ulkomaalaiset 1 200 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 27.5.2013 , 534 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet saksalaisten yöpymisistä

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot