Halpalentomatkustus Pirkanmaalle 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Halpalentomatkustus Pirkanmaalle 1"

Transkriptio

1 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle 1 HALPALENTOMATKUSTUS PIRKANMAALLE Ulkomaalaisten matkat Suomeen maalis-lokakuussa 00 MEK A:1 00

2 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Kiitokset! Esitän parhaimmat kiitokseni työn toteutuksen yhteydessä saamastani arvokkaasta avusta seuraaville henkilöille: matkailujohtaja Kari Saikkonen (Tampereen kaupunki) ja tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen (MEK) tutkimustyön ohjauksesta, projektipäällikkö Pirjo Puukka (Tampereen kaupunki) ja toimistopäällikkö Sanna Varis (GoTampere) lomakkeen työstämisestä ja hallinnollisesta avusta, asemapäällikkö Tomi Viitanen (Airpro) ja koko muu Tampere-Pirkkalan lentoaseman Terminaali :n avulias henkilökunta lomakejakelun ja keräilyn hoitamisesta. Vantaalla Kaj Lagerström Tutkimuspäällikkö Airpro Oy

3 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Sisällysluettelo 1. Tampereen lentoliikenteen kehitys.... Tutkimuksen kuvaus... Tutkimuksen tavoitteet... Kohderyhmä ja toteutus käytännössä... Ongelmat matkan varrella ja lopullinen näyte... Määritelmät ja rajoitukset.... Matkustajien taustatiedot... Asuinmaa ja alue... Sukupuoli ja ikä... Ammattiasema... 1 Ansiotaso Matkaan liittyvät kysymykset... 1 Matkan tarkoitus... 1 Matkan kohde/kohteet Suomessa... 1 Syy kohteen valintaan... 0 Tiedon saanti matkakohteesta... 1 Matkan kesto... Matkaseurueen koko ja koostumus... Suomessa käytetyt kulkuneuvot.... Majoitukseen liittyvät kysymykset... Majoitusmuoto... Tiedon saanti majoituksesta... Majoituksen varaaminen.... Matkailupalvelut... Kiinnostus ja todellinen käyttö... Matkailupalveluiden varaaminen.... Rahan käyttö matkan aikana... Majoituskustannukset... Matkailupalvelukustannukset... Koko matkan kustannukset... 0 Matkustajien rahan käyttö Suomessa yhteensä Arvio matkasta... Matkan onnistuminen... Halukkuus tulla uudelleen.... Tutkimustiivistelmä... Liitteet... Liite 1. Englanninkielinen tutkimuslomake... Liite. Tutkimuslomakkeen välissä jaettu karttalehti... 0

4 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle 1. Tampereen lentoliikenteen kehitys Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajaliikenne on viime vuosien aikana kehittynyt nopeimmin kaikista Suomen lentoasemista. Kaudella Tampere-Pirkkalan matkustajamäärä kehittyi keskimäärin noin %:n vuosivauhtia, mutta vuosien aikana tapahtui merkittävä hyppäys lentoasemalla avatun ns. halpalentoterminaalin (T) ansiosta. Kun vuonna 00 lentomatkustajia oli vuositasolla yhteensä noin.000, oli matkustajamäärä vuonna 00 enemmän kuin kaksinkertaistunut yli.000 vuosimatkustajaan. Kasvu oli lähes kokonaan halpalentomatkustuksen aiheuttamaa, kuten alla olevasta kuviosta 1 käy ilmi. Nyttemmin jo loppuneen Ryanairin Tukholma/Skavsta (/0-1/0) liikenteen jälkeen yhtiö on aloittanut uudet päivittäiset halpalentoyhteydet Lontoo/Stanstediin (/0), Frankfurt/Hahniin (1/0) ja Riikaan (/0). Kuvio 1. Lentoliikenteen matkustajamäärät Tampere-Pirkkalassa (ennakkotieto) Terminaali : ulkomaa Terminaali 1: tilauslennot Terminaali 1: kotimaa Terminaali 1: ulkomaa Lentoaseman kokonaismatkustajamäärän uskotaan edelleen jatkavan voimakasta kasvuaan. Syyskuun loppupuolelta lähtien halpalentoterminaalista kolme kertaa viikossa lennettävä Lontoon uusi aamupäivävuoro saanee aikaan sen, että vuoden 00 matkustajamäärä lähestyy matkustajan rajaa. Terminaali :n osuus tästä kokonaismäärästä nousee vielä entisestään ja ylittää nyt jo 0 % lentoaseman koko volyymista. Myös tulevien vuosien osalta kehitys näyttää valoisalta. Tampere on jo nyt Suomen toiseksi suurin kansainvälisen reittiliikenteen kenttä heti Helsinki-Vantaan jälkeen. Kokonaisliikenteen osalta sama sijoitus (eli Oulun ohitus) on arvioitu saavutettavan vuonna 00. Jokainen päivittäin operoitu lentokohde Ryanairin Boeing 00 kokoluokan kalustolla tuo noin matkustajaa lisää vuositasolla. Miljoonan matkustajan raja menisi tämän skenaarion mukaan Tampereella rikki jo vuonna 0. Tämän tutkimusraportin sivuilta käy myöhemmin ilmi, että Tampere-Pirkkalan halpalentoliikenteen maantieteellinen vaikutusalue (catchment area) on melko laaja, sekä Suomessa että ulkomailla. Tästä seuraa, ettei liikenteen tuloksellisuus ole yksinomaan Tampereen tai edes Pirkanmaan alueen paikallisen kysynnän tai matkailupalveluiden tarjonnan varassa. Myöskään lentoaseman kiitotie- ja terminaalikapasiteetti ei ole toimintaa rajoittava tekijä, vaan hyviä edellytyksiä liikenteen kasvattamiseen on jatkossakin. Kun vielä useat halpalentoyhtiöt ovat toistuvasti osoittaneet kiinnostusta liikenteen aloittamiseen/lisäämiseen, on syytä selvään optimismiin.

5 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle. Tutkimuksen kuvaus Tutkimuksen tavoitteet Tämä matkustajatutkimus liittyy omalta osaltaan vuoden 00 loppupuolella käynnistyneeseen Pirkanmaan lentomatkailun kehityshankkeeseen. Kehityshankkeessa on tarkoitus luoda yhteistoimintamallit, joilla Pirkanmaan matkailuelinkeinolle ja alueen kunnille turvataan keskitetty mahdollisuus hyötyä Tampere-Pirkkalan lentoaseman kasvavista matkustajavirroista. Tavoitteena on muodostaa Pirkanmaasta kokonaisuudessaan elämyksellinen vaihtoehto Lapille. Tällä tutkimuksella pyritään myös jatkamaan sitä perusteellista selvitystyötä, joka alkoi keväällä 00 Helsingissä ja Tampereella toteutetulla kaikkien silloisten halpalentoyhtiöiden matkustajatutkimuksella. Kyseisen tutkimuksen tilaajana oli Ilmailulaitos. Tilaajan omista intresseistä luonnollisesti aiheutui, että kysymysten asettelut olivat pääasiassa luonteeltaan sellaisia, että ne tukivat tilaajan omaa suunnittelu- ja kehitystyötä. Nyt valmistunut ja tässä raportoitava Pirkanmaan matkustajakysely paneutuu selvästi enemmän matkailullisiin ja Pirkanmaan lentomatkailun kehityshankkeen mukaisiin teemoihin. Pirkanmaan tutkimuksen rahoittajina toimivat Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunki sekä Matkailun edistämiskeskus. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi Airpro Oy. Kohderyhmä ja toteutus käytännössä Tutkimuksen kohderyhmäksi oli rajattu Tampere-Pirkkalan lentoaseman terminaali :sta eli ns. halpalentoterminaalista lähtevät, ulkomailla asuvat, ulkomaisella passilla liikkuvat matkustajat. Suomessa asuvia matkustajia ei siis tutkittu lainkaan. Koska terminaali :sta operoi vain yksi lentoyhtiö, eli irlantilainen Ryanair, muodostui näyte käytännössä Ryanairin Suomen ulkopuolella asuvista matkustajista, joiden paluumatkan kohteena oli joko Frankfurt/Hahn, Lontoo/Stansted tai Riika. Näihin kaikkiin kolmeen kohteeseen yhtiöllä on päivittäinen lento. Syyskuun. päivästä alkaen yhtiö avasi lisäksi tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin lennettävän lisävuoron Stanstediin. Myös tämän vuoron matkustajat sisällytettiin tutkimuksen piiriin. Tutkimuslomakkeesta käytettiin neljää eri kieliversiota: englanti, saksa, latvia ja venäjä. Englanninkielisestä lomakkeesta on esitetty kopio tämän raportin liitteessä 1. Lomakkeen välissä oli myös erillinen kaksipuolinen karttalehti, jolla autettiin vastaajia hahmottamaan toisaalta Pirkanmaan alueen ja toisaalta koko Suomen maantiedettä. Karttalehti on kopioitu raportin liitteeksi. Lomakkeen ja karttalehden jakelu matkustajille tapahtui lähtöselvityksen yhteydessä Airpron henkilökunnan toimesta välisenä aikana. Jakelu aloitettiin lähtöselvityksen avautuessa kaksi tuntia ennen kunkin lennon lähtöä ja lopetettiin noin puoli tuntia ennen lennon lähtöä. Tällä menetelmällä matkustajille tarjoutui riittävästi aikaa lomakkeen täyttämiseen. Vastattujen lomakkeiden pois kerääminen hoidettiin lähtöportilla ja odotushallin myymälässä erillisellä palautuskorilla. Ongelmat matkan varrella ja lopullinen näyte Tutkimuksen alusta lähtien oli suurimpana ongelmana täytettyjen lomakkeiden kovin hidas palautuminen. Edellisenä vuonna Helsingissä ja Tampereella toteutetun halpalentotutkimuksen hyviin kokemuksiin verrattuna tämä oli sitäkin yllättävämpää. Silloin nimittäin päästiin niinkin hyvään vastausprosenttiin kuin %. Syinä tämänkertaiseen melko vaatimattomaan menestykseen tässä suhteessa on nähty esimerkiksi seuraavanlaisia tekijöitä: Ulkomailla asuvien matkustajien osuus tutkittavien reittien koko matkustajakunnasta oli yllättävän pieni lopputalven ja kevään aikana. Lomake koettiin hieman liian intiimiksi: lomakkeen palauttaneista 0 % oli jättänyt vastaamatta rahan käyttöä matkan aikana koskevaan kysymykseen (nro 1) ja lisäksi 0 % oli jättänyt tyhjäksi talouden kuukausiansioita mittaavan kysymyksen (nro ). Lomaketta kommentoitiin myös melko hankalaksi ja raskaaksi täyttää. Asioiden vauhdittamiseksi alettiin toukokuussa panna lomakkeiden väliin erillinen kuponki, joka täytettyä tutkimuslomaketta vastaan lupasi %:n alennuksen lentoaseman myymälässä tehdyistä ostoksista. Kun tämäkään ei vielä tuntunut tuovan toivottua tulosta, lisättiin alennuksen määrää 0 %:iin heinäkuussa. Mutta vasta elokuussa aseeksi otettu matka-arvonta pani enemmän vauhtia vastaamiseen. Tämän myötä saatiin lopulta palautuneiden lomakkeiden määräksi 1.0 kpl ja vastausprosentiksi %.

6 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Määritelmät ja rajoitukset Raportointikaudet Koko tutkimusperiodi maaliskuu-lokakuu 00 käsittää aineksia kahdesta erityyppisestä matkustuskaudesta: toisaalta huippusesongin luonteisesta kesä-syyskuusta sekä toisaalta varsinaisen sesongin ulkopuolelle ajoittuvasta maalis-toukokuusta ja lokakuusta. Raportin analyysiosuudessa nämä ajanjaksot on katsottu tarpeelliseksi pitää erillään toisistaan. Edellistä kautta kutsutaan tällöin yksinkertaisesti nimellä kesä ja jälkimmäistä nimellä kevät/syksy. Vastaajien määrä Matkustajien paluulennon lähtökuukauden ja lennon kohdekaupungin mukaan tarkasteltuna kyselyyn vastaajia kertyi alla olevassa taulukossa 1 eritellyt määrät. Taulukko 1. Palautuneet tutkimuslomakkeet kuukausittain lentokohteen mukaan Lentokohde Frankfurt Lontoo Kuukausi Kaikki (Hahn) (Stansted) Riika Maaliskuu 0 Huhtikuu 1 Toukokuu 1 1 kuu 11 Heinäkuu 1 Elokuu 1 1 Syyskuu Lokakuu 1 Yhteensä Koko periodilta kertynyt totaalinäyte sekä Frankfurtin ja Lontoon osanäytteet ovat suuruudeltaan täysin tyydyttäviä, mutta Riikan 1 vastaajan määrä ei anna mahdollisuuksia tilastollisesti kovin luotettaviin ristiintaulukointeihin. Tuloksia on siis Riikan osalta pidettävä pikemminkin suuntaa antavina. Jos taas näytettä tarkastellaan aivan vastaavalla tavalla matkan tarkoituksen mukaan, havaitaan alla olevasta taulukosta, että ryhmät Kongressi-/seminaarimatka, Muu matka sekä Messu-/näyttely-/opintomatka ovat niin pieniä, että tulokset voisivat myös tältä osin olla parhaimmillaankin vain suuntaa antavia. Tämän johdosta on kaikessa jäljempänä seuraavassa raportoinnissa käytetty matkan tarkoituksen ryhmittelyä, jossa luokat Lomamatka, Ystävien/sukulaisten luona vierailu sekä Muu matka on yhdistetty ryhmäksi nimeltään Vapaa-ajan matka. Kaikki muut luokat, eli Messu-/näyttely-/opintomatka, Kongressi-/seminaarimatka sekä Työmatka on yhdistetty uudeksi ryhmäksi Työmatka. Uuden ryhmittelyn mukaiset jakaumat on esitetty seuraavalla sivulla taulukossa. Taulukko. Palautuneet tutkimuslomakkeet kuukausittain matkan tarkoituksen mukaan Matkan tarkoitus 1) Ystävien/ Messu-/ Kongressi-/ sukulaisten näyttely-/ seminaari- Kuukausi Kaikki Lomamatka luona vierailu opintomatka matka Työmatka Muu matka Maaliskuu 0 Huhtikuu 1 Toukokuu 0 1 kuu 10 Heinäkuu 1 Elokuu Syyskuu 1 1 Lokakuu 1 Yhteensä Rivi-%, %, %, %, %, % 1, %, % 1) Monivalintamahdollisuuden johdosta vastausten yhteismäärä ylittää vastaajien lukumäärän 1.

7 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Taulukko. Palautuneet tutkimuslomakkeet kuukausittain matkan tarkoituksen mukaan (uusi ryhmittely) Matkan tarkoitus 1) Vapaa-ajan Kuukausi Kaikki matka Työmatka Maaliskuu Huhtikuu 1 11 Toukokuu 0 kuu 10 Heinäkuu 1 Elokuu Syyskuu Lokakuu 0 Yhteensä Rivi-%, %, %, % 1) Monivalintamahdollisuuden johdosta vastausten yhteismäärä ylittää vastaajien lukumäärän 1. Monivalintakysymykset Valtaosa tutkimuslomakkeella olleista kysymyksistä olivat luonteeltaan ns. monivalintakysymyksiä. Vastaaja sai toisin sanoen rastittaa niin monta vastausvaihtoehtoa kuin hän näki tarpeelliseksi. Jäljempänä olevissa taulukoissa ja kuvioissa tämä näkyy siten, että jakaumien totaali päätyy usein yli 0 %:n. Jakaumia ei ole laskennallisesti täsmäytetty 0 %:iin, sillä näin menetellen kadotettaisiin usein hyödylliseksi osoittautuva tieto siitä miten monta vaihtoehtoehtoa vastaajat ovat keskimäärin valinneet.

8 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle. Matkustajien taustatiedot Asuinmaa ja alue Maailmankartalla tarkasteltuna Tampereelle suuntautuvan halpalentomatkustuksen vetovoima-alue on todella laaja. Alla olevassa kuviossa on esitetty millä maailman eri kolkilla Tampereen halpalentomatkustajat asuvat. Etelä- Amerikkaa, suurinta osaa Afrikkaa ja Lähi-itää lukuun ottamatta muut maanosat ovat hyvin edustettuina. Kuvio. Matkustajan asuinmaa (punaisella merkityt alueet) Varsinkin hieman eksoottisempien maiden osuus yllä olevassa kuviossa on kuitenkin kovin pieni, usein vain 1- matkustajaa. Tästä syystä ja tarkemman kuvan saamiseksi matkustajien maantieteellisestä jakaumasta, on alla olevassa taulukossa eritelty yksittäisten maiden % -osuudet taustamuuttujittain. Taulukko. Matkustajan asuinmaa matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Matkailukausi Lentokohde Matkan tarkoitus Frankfurt Lontoo Vapaa-ajan Kaikki (Hahn) (Stansted) Riika matka Työmatka Asuinmaa (N=1) (N=) (N=) (N=0) (N=) (N=1) (N=1) (N=1) Saksa,0 % 0, %, %, % 1, %, %, %, % Iso-Britannia,0 %,1 % 1, % 1,0 %,0 % 1, %, %, % Latvia,0 %, %,0 % 0,0 % 0,0 %, %, %, % Ranska, % 1, %, %,0 %, % 0, % 1, %, % Italia, % 1, %,1 %, %,1 % 1, %, %,1 % Venäjä, %, %, %, % 1, % 0,0 %, %, % Espanja 1, % 1, %, % 0, %, % 0,0 % 1, %, % USA 1, %, % 1,0 % 1, %, % 1, %, % 0, % Hollanti 1, % 0, %, %,1 % 0, % 0,0 % 0, %, % Irlanti 1, %,0 % 0, % 0, %,0 % 0, % 1, % 1, % Belgia 1,1 % 0, % 1, % 1, % 0,1 % 0, % 1, % 1, % Kanada 1,0 % 0, % 1,1 % 0,1 %, % 0, % 1,0 % 0, % Luxemburg 0, % 0, % 1,1 % 1, % 0,1 % 0,0 % 1,1 % 0, % Portugali 0, % 0, % 0, % 0,0 % 1, % 1, % 1,0 % 0, % Sveitsi 0, % 0, % 1, % 1,0 % 0, % 0, % 0, % 0, % Australia 0, % 0, % 0, % 0, % 0, % 1, % 1, % 0, % Muut yht., %, %, % 0, %, %,0 %, % 1, % Ei tietoa 1, %,1 % 1,0 % 1, % 1, % 1, % 1, % 1, % Yhteensä 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %

9 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Edellisen sivun taulukosta näkyy, että kokonaistasolla Saksassa asuvat muodostavat selvästi suurimman matkustajasegmentin ( %), Iso-Britanniassa asuvat toiseksi suurimman ( %) ja Latviassa asuvat kolmanneksi suurimman ( %). Latvian vaatimaton osuus on lähinnä heijastumaa pienestä Riikan reitin näytteestä (N=1). Lentokohteittain tarkasteltuna nimittäin huomataan, että maiden osuudet ovat likimain samaa suuruusluokkaa. Saksassa asuvien osuus Frankfurtin reitillä on %, Iso-Britanniassa asuvien Lontoon reitillä % ja Latviassa asuvien Riikan reitillä %. Jälkimmäisen reitin osalta kiinnittää myös huomiota, että lähes % reitin ulkomaalaisista matkustajista on Saksassa asuvia. Muiden maiden asukkaiden osuudet tällä reitillä ovat kovin pieniä. Tutkimuksen kokonaisnäytettä asuinmaittain tarkasteltuna vain Saksa ja Iso-Britannia ovat ryhminä niin suuria, että aineistoa voidaan pilkkoa edelleen alue- ja kaupunkitasolle. Kuviossa on esitetty kaikkien Saksassa asuvien matkustajien asuinpaikka osavaltioittain eli Bundesland-tasolla. Kuvio. Saksassa asuvat matkustajat alueittain (Bundesland) Asuinpaikka: Bundesland Osuus 1. Baden-Württemberg,0 %. Rheinland-Pfalz 1,0 %. Hessen 1, %. Nordrhein-Westfalen 1, %. Baijeri,0 %. Niedersachsen, %. Saarland,1 %. Sachsen 1, %. Thüringen 1, %. Berliini 0, %. Hampuri 0, %. Sachsen-Anhalt 0, % Muu Saksa 0, % Yhteensä 0,0 % Selvästi yleisin asuinpaikka saksalaisten osalta oli Frankfurtista etelään sijoittuva Baden-Württembergin osavaltio, josta hieman yli neljännes ( %) oli kotoisin. Tällä alueella olivat yleisimmät kotikaupungit Stuttgart, Freiburg, Karlsruhe, Heidelberg ja Mannheim. Toiselle sijalle tuli Frankfurtista länteen sijoittuva Rheinland-Pfalz (1 %), jonka alueelle varsinainen lentokohdekin (Hahn) sijoittuu kilometrin päähän Frankfurtin kaupungista. Tavallisimmat kotikaupungit Rheinland-Pfalzissa olivat järjestyksessä Mainz, Koblenz, Kaiserslautern ja Trier. Vasta kolmannelle sijalle tuli Hessenin osavaltio, jossa Frankfurtin kaupunki sijaitsee (1 %). Ylivoimaisesti yleisimpänä asuinpaikkana tällä alueella oli odotetusti Frankfurt, muita olivat Darmstadt, Wiesbaden, Fulda ja Marburg. Neljänneksi yleisin asuinpaikka oli Frankfurtista luoteeseen päin sijoittuva Nordrhein-Westfalen (1 %). Asuinkaupunkeina täällä erottuivat joukosta Aachen, Köln, Bonn ja Essen. Viidenneksi sijoittui Baijerin osavaltio ( %), josta muiden kaupunkien yläpuolelle nousivat Würzburg, München ja Nürnberg. Muiden osavaltioiden kohdalla etäisyys lentoasemasta alkaa olla jo sen verran suuri, että niiden painoarvo matkustajan asuinpaikkana on jo selvästi pienempi. Erikseen kannattaa kuitenkin yksittäisenä kaupunkina nostaa esille Saarlandin osavaltion alueelta Saarbrücken. Tämän yksittäisen kaupungin osuus matkustajien asuinpaikkana on runsaat %.

10 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Alempana olevassa kuviossa on vastaava esitys Iso-Britanniassa asuvien osalta. Maantieteellisenä jakokriteerinä on käytetty kreivikuntia (Counties), joita koko maasta löytyy peräti kappaletta. Walesin, Skotlannin ja Pohjois- Irlannin alueet ovat kuitenkin niin heikosti edustettuina matkustajien asuinpaikkoina, että näihin alueisiin kuuluvat kreivikunnat on voitu jättää kokonaan pois kuviosta. Matkustajien asuinpaikoista Lontoo muodostaa sikäli hankalan tilasto-ongelman, että kaupunki sijoittuu neljän eri kreivikunnan alueelle. Nämä ovat Middlesex, Kent, Essex ja Surrey. Koska kaupunki kuitenkin sijoittuu valtaosaltaan Middlesexin alueelle, on tämä asia ratkaistu koodaamalla kaikki saadut Lontoo -vastaukset Middlesex-kategoriaan kuuluviksi. Ryanairin Lontoon lentokohde eli Stanstedin lentoasema sijaitsee Essexin kreivikunnassa kilometrin päässä Lontoon keskustasta koilliseen. Kuvio. Iso-Britanniassa asuvat matkustajat alueittain (Counties) Asuinpaikka: County Osuus 1. Middlesex, %. Cambridgeshire, %. Hertfordshire, %. Hampshire, %. Sussex, %. Yorkshire, %. Kent, %. Warwickshire, %. Essex, %. Berkshire,1 %. Lancashire,1 %. Norfolk, % 1. Buckinghamshire, % 1. Suffolk, % 1. Oxfordshire, % 1. Devon,0 % 1. Leicestershire,0 % 1. Nottinghamshire 1, % 1. Shropshire 1, % 0. Surrey 1, % 1. Gloucestershire 1, %. Bedfordshire 1, %. Northamptonshire 1, % Muu Iso-Britannia,1 % Yhteensä 0,0 % Täysin odotusten mukaisesti oli matkustajien yleisin asuinpaikka Middlesex ( %). Lontoon kaupungin lisäksi tämän kreivikunnan alueelle ei juuri muita kaupunkeja sijoittunut. Toiseksi yleisin asuinpaikka oli Lontoosta pohjoiseen sijoittuva Cambridgeshiren kreivikunta ( %). Tämän alueen lähes ainoa tutkimuksessa erottuva asuinkaupunki oli Cambridge. Kolmanneksi kreivikuntien listalla sijoittui Lontoon ja Cambridgeshiren välimaastoon sijoittuva Hertfordshire ( %). Tällä alueella asuvat olivat hajaantuneet useampaan keskukseen, joista vain Bishop s Stortford ja Watford erottuivat joukosta. Neljänneksi suosituin kreivikunta oli Lontoosta lounaaseen sijoittuva rannikkoalue Hampshire ( %), jonka kaupungeista Bournemouth ja Southampton olivat yleisimmät asuinpaikat. Rannikolla Lontoosta etelään sijaitseva Sussex ( %) oli viidenneksi yleisin kreivikunta matkustajien asuinpaikkana. Suurimmat keskittymät tällä alueella olivat Eastbournen ja Brightonin kaupungit.

11 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Sukupuoli ja ikä Kuvio. Matkustajan sukupuoli matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Mies Nainen FRANKFURT 0 0 LONTOO 0 0 RIIKA 1 VAPAA-AJAN MATKA TYÖMATKA 1 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Yleisesti ottaen on ulkomaalaisten harjoittama Pirkanmaan halpalentomatkustus aavistuksen verran miesvaltaista ( %). Matkailukausi (kesä tai kevät/syksy) ei tässä kohtaa tee mitään tilastollisesti merkitsevää eroa jakaumien välille. Myös reiteittäin tarkastellessa voidaan havaita, että Frankfurt ja Lontoo muistuttavat toisiaan. Sen sijaan Riika poikkeaa kahdesta edellä mainitusta sikäli, että reitillä on lievä naispuolinen ylivoima ( %). Matkan tarkoituksen mukaan asiaa tutkittaessa huomataan, että vapaa-ajan matkustajien jakauma on vain lievästi miesvaltainen ( %), kun taas työmatkalla olevista peräti kaksi kolmesta ( %) on miehiä. Matkailukausi ei tässäkään kohtaa erottele tuloksia mitenkään.

12 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Kuvio. Matkustajan ikä matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Alle FRANKFURT LONTOO RIIKA VAPAA-AJAN MATKA TYÖMATKA % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Kaikkia matkustajia koskevista tuloksista näkyy, että suurimmat ikäluokat sijoittuvat jakauman nuorimpaan päähän. Suurin on ikäluokka vuotta ( %), toiseksi suurin 1 vuotta ( %) ja kolmanneksi suurin vuotta (0 %). Eläkeläisikäiset, eli + -vuotiaat, ovat melko vaatimattomalla osuudella edustettuina ( %). Näyttää siis siltä, ettei tämä ikäryhmä ole vielä löytänyt halpalentomatkustusta Suomeen siinä määrin kuin on oletettu. Korkeampien ikäluokkien pieni edustus saa aikaan sen, että matkustajien keski-ikä putoaa vuoden paikkeille. Lentoreitin mukaan tarkasteltaessa käy ilmi, että varsinkin Riikan matkustajat ovat keskimäärin verrattain nuoria. Heistä peräti noin kaksi kolmasosaa on alle -vuotiaita. Sekä Lontoon että Riikan kohdalla on myös nähtävissä, että ikäluokka 1 saa suuren painon nimenomaan varsinaisen sesongin ulkopuolella, eli kevät/syksymatkailukaudella. Selityksenä saattavat olla matkailuelinkeinon tarjoamat, budjettitietoiselle matkustajasegmentille selkeästi paremmin sopivat hinnat huippusesongin ulkopuolella. Työmatkalaisilla ikäryhmät ja ovat odotusten mukaan jonkin verran suuremmat kuin vapaa-ajan matkaa tekevillä.

13 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle 1 Ammattiasema Kuvio. Matkustajan ammattiasema matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Johtotaso Toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä Eläkeläinen Opiskelija Muu FRANKFURT LONTOO RIIKA VAPAA-AJAN MATKA TYÖMATKA % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Matkustajien ammattiaseman mukaan tarkasteltuna suurin ryhmä ovat toimihenkilöt ( %). Toiseksi tulevat opiskelijat ( %) ja kolmanneksi johtotaso (1 %). Opiskelijoiden osuus on keväällä/syksyllä tuntuvasti suurempi ( %) kuin kesällä ( %), kun taas eläkeläisillä asia on juuri päinvastoin, eli kesällä osuus on suurempi ( %) kuin keväällä/syksyllä ( %). Muiden ryhmien kohdalla ei näin selvää kausittaista eroa ole havaittavissa. Lontoon ja Riikan matkustajien tuloksista on nähtävissä, että kevät/syksy-matkailukauden matkustajista selvästi suurempi osuus on opiskelijoita kuin kesällä. Riikan matkustajista tämä osuus on keväällä/syksyllä lähimain puolet ( %). Riikaan liittyvä toinen erikoisuus on, että matkustajien joukosta puuttuvat eläkeläiset lähes kokonaan. Sen sijaan tämän reitin matkustajista hieman suurempi osuus (1 %) kuuluu ammattiasemaltaan johtotasoon kuin kahden muun reitin kohdalla. Suurin ryhmä (0 %) työmatkalla matkustavista edustaa toimihenkilöitä. Työmatkalla olevista myös iso osa ( %) kokee kuuluvansa johtotasoon. Huomion arvoista on kuitenkin myös se, että merkittävä osa ( %) työmatkalla olevista luokittelee itsensä opiskelijoiksi. Selitys tähän ilmiöön löytyy työmatkakategorian laajentamisesta kattamaan myös alkuperäiseen matkan tarkoituksen luokitukseen sisältyneet ryhmät kongressi-/seminaarimatka sekä messu- /näyttely-/opintomatka (ks. sivu -). Varsinkin jälkimmäisessä alasegmentissä oli runsaasti opiskelijoita.

14 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle 1 Ansiotaso Kuvio. Matkustajan oman talouden bruttoansiotaso ( /kk) matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Alle FRANKFURT LONTOO RIIKA VAPAA-AJAN MATKA TYÖMATKA % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Matkustajien oman talouden ansiotaso veroja vähentämättä (brutto) muodostaa kovin kirjavan kuvion. Löytyy runsaasti ( %) alle 00 kuukaudessa ansaitsevia kotitalouksia, mutta myös suhteellisen paljon ( %) toisen ääripään edustajia, eli vähintään.000 kuukaudessa ansaitsevia. Näiden väliin sijoittuvat luokat ovat kooltaan melko tasaisia. Kaikkien taustamuuttujien kohdalta pätee se, että kesällä matkustavat ovat jonkin verran paremmin ansaitsevia kuin kevät/syksy-matkustajat. Lontooseen lentävillä on ylimpien tuloluokkien osuus muita kohteita suurempi ja muutenkin keskimääräiset ansiot muita ryhmiä korkeammat. Eniten muista poikkeaa Riikan reitti, jossa kahteen alimpaan tuloluokkaan kuuluvat (alle ansaitsevat) muodostavat selvästi yli puolet ( %) reitin matkustajista. Tuloksista näkyy Latvian muihin maihin verrattuna alhainen bruttopalkkojen taso. Toki huomioon olisi tässä yhteydessä myös otettava kevyempi verotus ja alhaisempi hintataso, jotka jonkin verran ovat omiaan tasoittamaan eroja kuluttajien ostovoimassa. Olennaisin ero työmatkalla olevien ja vapaa-ajan matkaa tekevien bruttoansiotasossa on, että edellisillä kolme ylintä tuloluokkaa, eli vähintään.000 kuukaudessa ansaitsevat kotitaloudet, muodostavat yhteensä 1 %:n osuuden kun taas jälkimmäisillä vastaava osuus on %.

15 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle 1. Matkaan liittyvät kysymykset Matkan tarkoitus Kuvio. Matkan tarkoitus matkailukauden ja lentokohteen mukaan Vapaa-ajan matka Työmatka FRANKFURT LONTOO RIIKA % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % Kysymys matkan tarkoituksesta oli ns. monivalintakysymys, jonka kohdalla vastaajilla oli mahdollisuus valita useampia vaihtoehtoja. Vasta tulostusvaiheessa luokiteltiin uudelleen vapaa-ajan matkoiksi sellaiset valitut vaihtoehdot kuin ystävien/sukulaisten luona vierailu ( %), lomamatka ( %) ja muu matka ( %), kun taas työmatkaryhmään sijoitettiin kaikki sellaiset annetut vastaukset kuin työmatka (1 %), messu-/näyttely- /opintomatka ( %) sekä kongressi-/seminaarimatka ( %). Kun yllä olevassa kuviossa kokonaistasolla totaaliksi tulee %, tarkoittaa tämä sitä, että matkustajat valitsivat keskimäärin vain 1,1 vastausvaihtoehtoa. Vastaajat pystyivät toisin sanoen melko hyvin luokittelemaan itsensä joko vapaa-ajan matkustajaksi tai työmatkalaiseksi. Kokonaistasolla % kertoi olevansa vapaa-ajan matkalla ja % puolestaan työmatkalla. Kausittain tulokset poikkeavat toisistaan siten, että kesällä vapaa-ajan matkustuksen osuus ( %) on selkeästi suurempi kuin vastaavan matkustuksen osuus keväällä/syksyllä ( %). Samanlainen säännönmukaisuus osuuksissa vallitsee myös eri lentokohteiden osalta. Olennaisimmin muista reiteistä poikkeaa tässäkin yhteydessä Riika. Vaikka vapaa-ajan ja työmatkan välinen jakauma on kesällä selvä (1/ %), on se kevät/syksy-jaksolla tasoittunut merkittävästi (1/ %).

16 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle 1 Matkan kohde/kohteet Suomessa Maakunnittain prosenttijakaumina Matkustajan pääasiallista matkan kohdetta/kohteita Suomessa kysyttiin monivalintakysymyksellä. Keskimäärin vastaajilla oli 1, kohdetta, kun taas enimmillään eri kohteita mainittiin jopa kappaletta vastaajaa kohti. Taulukossa on eritelty matkan kohteet Suomen maakuntatasolla taustamuuttujittain. Maakunnat on siinä numeroitu kaikkien vastaajien mukaan suuruusjärjestyksessä. Sivun 1 taulukossa on selventävä karttaesitys, josta maakuntien maantieteelliset ulottuvuudet käyvät ilmi. Taulukko. Matkan kohdemaakunta Suomessa matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Matkailukausi Lentokohde Matkan tarkoitus Frankfurt Lontoo Vapaa-ajan Kohdemaakunta Kaikki (Hahn) (Stansted) Riika matka Työmatka Suomessa (N=1) (N=) (N=) (N=0) (N=) (N=1) (N=1) (N=1) 1. Pirkanmaa 1, %, %, % 0, % 1, % 1, %,0 % 0, %. Uusimaa, %, %, %, %,0 % 1, %, % 1, %. Keski-Suomi, %, %, %, %, %, %, %, %. Varsinais-Suomi, %, %, %, %, %, %, %, %. Lappi, %, %, %, %, %, %, %, %. Häme, %, %, %, %,0 %, %,1 %, %. Satakunta, %, %,1 %,1 %, %, %, %, %. Pohjois-Pohjanmaa, %, %, %, %, %, %, %,0 %. Päijät-Häme, %, %,0 %, %, %, %, %, %. Pohjois-Savo, %, %, %, %, % 0,0 %,1 %, %. Etelä-Savo, %, % 1, %, %, % 0,0 %, % 1, %. Etelä-Pohjanmaa, %, %, %, %, % 0,0 %, %,1 % 1. Pohjanmaa,1 % 1, %, % 1, %,1 %, %, % 1, % 1. Etelä-Karjala,0 %, % 1, %, % 0, %,0 %, % 0,0 % 1. Pohjois-Karjala 1, % 1, %, % 1, % 1, %, %, % 1, % 1. Keski-Pohjanmaa 1, % 1, %, %,0 % 1, % 1, %,1 % 0, % 1. Kainuu 1, % 1, % 1, % 1, % 1, % 0, % 1, % 0, % 1. Kymenlaakso 1,1 % 1, % 0, % 1,1 % 1,1 % 1, % 1, % 1,0 % 1. Itä-Uusimaa 0, % 0, % 0, % 0, % 0, % 0,0 % 0, % 0, % 0. Ahvenanmaa 0, % 0, % 0,0 % 0, % 0,0 % 0,0 % 0, % 0,0 % Ei tietoa, %,1 %, %,1 %, %, %, %,1 % Yhteensä 1,1 % 10,1 %, % 1, % 1, %,0 % 10, %, % Selvästi omaa luokkaansa ulkomaalaisten matkustajien kohteena oli Pirkanmaan maakunta, jonka osuus kokonaistasolla oli %. Pirkanmaan maakunnan kunnista ylivoimainen oli puolestaan Tampereen kaupunki. (Pirkanmaan alueesta on tarkempi kuntakohtainen erittely jäljempänä taulukossa sivulla 1). Matkailukauden mukaan tarkasteltuna Pirkanmaan vetovoima on jonkin verran suurempi kesällä ( %) kuin kevät/syksy-kaudella ( %). Lentokohteiden osalta vain Riika on poikkeava, sillä lievä enemmistö matkustajista ( %) on nimenomaan Pirkanmaan matkalla. Matkan tarkoituksessa kiinnittää huomiota, että myös työmatkalaiset ovat korostuneesti Pirkanmaan matkustajia (1 %), kun taas vapaa-ajan matkustajien kohteet sijaitsevat osittain Pirkanmaalla ( %), mutta suuremmassa määrin kauempana olevissa maakunnissa. Halpalentoliikenteen laajasta vetovoima-alueesta on hyvänä esimerkkinä Uudenmaan maakunnan sijoittuminen toiseksi tässä taulukossa huomattavan suurella osuudella ( %). Erityisesti Lontoon reitillä matkustavilla sekä vapaa-ajan matkaa tekevillä matkakohde sijaitsee usein Uudellamaalla ( %). Mutta myös työmatkalaisilla kohde on varsin yleisesti Uudenmaan alueella (1 %). Pirkanmaan ja Uudenmaan jälkeen selvästi pienemmillä osuuksilla tulevat Keski-Suomi ja Varsinais-Suomi kumpikin suurin piirtein samanlaisilla prosenteilla ( %). Taustamuuttujittain herättää huomiota, että Keski-Suomen kohdalla kevät/syksy näyttää olevan aavistuksen kesää suositumpi, kun taas Varsinais-Suomen kohdalla asia on päinvastoin, eli kesä on kevät/syksy-periodia suositumpi. Lapin maakunta nousee taulukossa viidennelle sijalle %:n osuudella. Osuus saattaisi olla hieman suurempikin, mikäli tutkimusperiodiin olisi sisältynyt myös Lapin varsinainen sesonki eli talvi. Matkan tarkoituksen mukaan tarkastellessa näkyy miten selvästi Lapin painopiste on vapaa-ajan matkustuksen puolella ( %), kun taas työmatkustus on alueelle harvinaisempaa ( %).

17 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle 1 Edellisen sivun taulukossa matkakohdetta tarkasteltiin taustamuuttujittain sarakeprosenttien avulla. Matkan tarkoituksen osalta on kuitenkin syytä käyttää myös riviprosentteja. Tällöin saadaan maakunnittain tietää mikä on vapaa-ajan matkustuksen ja toisaalta työmatkustuksen prosenttiosuus. Kuvio. Matkan tarkoitus kohdemaakunnittain Vapaa-ajan matka Työmatka Pirkanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Lappi Satakunta Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Itä-Uusimaa Ahvenanmaa Ei tietoa % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Vapaa-aikavoittoisinta on matkustus Etelä-Karjalaan ja Ahvenanmaalle, joihin kumpaankin 0 % matkustuksesta tapahtui tutkimuksen näytejaksolla vapaa-aikaan liittyvistä syistä. Korkealle sijoittuu myös Kainuu ( %), Lappi (0 %), Etelä-Savo (0 %) ja Keski-Pohjanmaa ( %). Työhön liittyvät syyt ovat puolestaan hallitsevia Hämeeseen suuntautuvassa matkustuksessa. Peräti % Hämeeseen matkansa kohdistavista matkustajista on työmatkalla. Muita vahvoja työmatkakohteita ovat Satakunta ( %), Päijät-Häme ( %) ja Pirkanmaa (1 %). Koko maan jakauma vapaa-ajan matkustuksen ja työmatkustuksen välillä on / %. Siihen nähden Uudenmaan jakauma /1 % sijoittaa maakunnan lähemmäksi vapaa-ajan matkustuksen matkakohteita kuin korostuneesti työmatkapainotteisten kohteiden joukkoon.

18 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle 1 Maakunnittain kävijämäärinä Sivun 1 taulukossa käsiteltiin matkakohteiden prosentuaalista jakaumaa. Taulukossa on puolestaan arvioitu mitä kyseiset jakaumat tarkoittavat kävijämäärissä ilmaistuna. Laskelmat perustuvat seuraaville arvioille ja olettamuksille: Ryanairin Tampereen kokonaismatkustajamäärä vuonna 00 on noin.0 Lähteviä matkustajia on puolet tästä, eli noin 1.0 Ulkomaalaisten osuus matkustajista on %, eli lähtevistä noin. (Osuutena käytetty % perustuu vuoden 00 halpalentotutkimukseen) Tutkimusperiodia maaliskuu-lokakuu voidaan riittävällä tarkkuudella käyttää edustamaan myös tutkimuksen ulkopuolelle jäänyttä marraskuu-helmikuu kautta ja sen kohdejakaumaa. Taulukko. Matkan kohdemaakunta Suomessa ja laskennalliset kävijämäärät vuonna 00 Kohdemaakunta Kävijä- Suomessa määrä 1. Pirkanmaa. Uusimaa 1. Keski-Suomi 1. Varsinais-Suomi. Lappi. Häme. Satakunta 0. Pohjois-Pohjanmaa 0. Päijät-Häme 11. Pohjois-Savo 0. Etelä-Savo 1. Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Kainuu 1 1. Kymenlaakso 1. Itä-Uusimaa 1 0. Ahvenanmaa Ei tietoa 1 Yhteensä Pirkanmaan maakunnan alueen vuositason kävijämäärä on näin laskettuna noin. henkilöä. Tämä tarkoittaa, että päivittäinen kävijämäärä on noin henkilöä. Toiseksi sijoittuneen Uudenmaan kävijämäärä on 1., mikä tarkoittaa päivätasolla noin henkilöä. Lapin vuotuiseksi kävijämääräksi laskettu. on todennäköisesti liian pieni luku. Lapin varsinainen sesonki on talvella ja tämä periodi puuttuu suurimmaksi osaksi tutkimuksen näytteestä. Aivan vastaavalla tavalla kovin vahvat kesäkohteet saavat yllä olevassa taulukossa liian suuret kävijämäärät. Erityisesti Ahvenanmaa on tällainen kohde, mutta jossain määrin myös esim. Varsinais-Suomi saanee hieman liian suuret luvut.

19 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle 1 Pirkanmaan maakunta prosenttijakaumana ja kävijämäärinä Tutkimuksen maakuntakohtaiset näytemäärät ovat sen verran pienet, etteivät ne Pirkanmaata lukuun ottamatta salli aineiston pilkkomista kuntatasolle. Alla olevassa taulukossa on siten vain Pirkanmaan maakunta otettu kuntakohtaiseen erityistarkasteluun. Taulukko. Matkan kohdekunta Pirkanmaalla ja laskennalliset kävijämäärät vuonna 00 Kohdekunta Kaikki Kävijä- Pirkanmaalla (N=) määrä Tampere, % 0 0 Nokia, % 1 Kangasala,0 % Valkeakoski 1, % Virrat 1,1 % 1 Mänttä 0, % Ruovesi 0, % Vilppula 0, % Kuru 0, % 1 Lempäälä 0, % 1 Längelmäki 0, % 1 Parkano 0, % 1 Vammala 0, % 1 Viiala 0, % 1 Mouhijärvi 0, % 10 Ikaalinen 0, % Luopioinen 0, % Orivesi 0, % Toijala 0, % Ylöjärvi 0, % Muu Pirkanmaa 1, % Yhteensä 0, % Taulukossa Tampereen kaupunki on musertavan ylivoimainen kohteena ( %). Laskennallisena kävijämääränä tämä tarkoittaa 0.0 kävijän liikennevirtaa vuositasolla. Seuraavaksi tulevalla Nokialla on vain %:n osuus ja kävijämääräksi muodostuu 1 henkilöä. Kangasala sijoittuu kolmanneksi %:n osuudella ja henkilön kävijämäärällä. Osittain Tampereen kovin vahva asema voi olla seurausta siitä, että ulkomaalaiset eivät täysin hahmota Pirkanmaan maantiedettä, vaan Tampere toimii yleisnimikkeenä vähän isommallekin alueelle. Näin siitäkin huolimatta, että vastaajille jaettiin lomakkeen välissä karttakopio, josta tarkempi kohde olisi ollut poimittavissa. Yhteissumman päätyminen vain hieman yli sadan (1 %) tarkoittaa, etteivät kävijät juurikaan harrasta useampaan kuntaan ulottuvia vierailuja Pirkanmaan maakunnan alueella.

20 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle 0 Syy kohteen valintaan Varsinaisen matkan tarkoitusta mittaavan kysymyksen lisäksi (ks. sivu 1) haluttiin myös tarkemmin selvittää mikä oli matkustajan liikkeelle paneva voima ja mikä sai hänet valitsemaan juuri tämän kohteen. Vastaajalle annettiin mahdollisuus valita useampia vaihtoehtoja, eli myös tämä oli monivalintakysymys. Taulukko. Syy matkan kohteen valintaan matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Matkailukausi Lentokohde Matkan tarkoitus Frankfurt Lontoo Vapaa-ajan Kaikki (Hahn) (Stansted) Riika matka Työmatka Syy kohteen valintaan (N=1) (N=) (N=) (N=0) (N=) (N=1) (N=11) (N=1) Aikaisemmat matkakokemukset, % 1, %, % 1, %, %,1 % 1, %, % Ystävien/sukulaisten suositukset 0,0 % 1, % 1, % 1, % 1, %, %, %,1 % Mainos/esite innosti 1,1 % 1, % 0, % 0, % 1, % 1, % 1, % 0, % Artikkeli, radio, TV 0, % 0, % 0, % 0, % 0, %,0 % 1,0 % 0,0 % Internet, %, %, %, %,1 %, %, %, % Matkamessut, Suomi-tapahtuma 1, % 0, %,0 % 1,0 % 1,1 %, % 1, % 1, % Tampereen halvat lentoyhteydet 1, % 1, % 0, % 1, % 1,0 % 0, % 1,0 %, % Työmatka (kohde määrätty) 1, % 1, %, % 0, % 1,0 % 0, %, %, % Muu syy 1,1 % 1, % 0, %, %, % 1,1 % 0, % 1,1 % Yhteensä 0, % 1, %, %, %,0 %, % 10,0 %, % Kohteen valinnan yksittäisistä syistä nousevat huipulle ystävien/sukulaisten suositukset (0 %). Ottaen huomioon, miten hallitseva asema sukulaisten/tuttavien luona vierailulla on matkan tarkoitusten joukossa ( %, ks. taulukko, sivu ), on luonnollista, että tämä vaikuttajaryhmä saa äänensä kuuluviin myös kohteen valinnassa. Toiseksi tärkeimmäksi syyksi nousee työmatka (0 %). Riikan matkustajilla työmatka saa enemmän painoa (0 %) kuin muiden lentokohteiden mukaan ryhmitellyillä matkustajilla. Kolmanneksi suurin vaikuttaja on Tampereen halvat lentoyhteydet (1 %). Keskimääräistä enemmän halvat lentoyhteydet toimivat matkapäätöksen vauhdittajina keväällä/syksyllä, Riikan matkustajien sekä vapaa-ajan matkustajien kohdalla. On silti myös syytä huomata, etteivät työmatkaa tekevätkään ole täysin välinpitämättömiä lentojen hintatasolle. Työmatkalaisista 1 % ilmoittaa halpojen lentoyhteyksien olevan syynä kohteen valintaan. Myös aikaisemmat matkakokemukset vaikuttivat kohteen valintaan (1 %). Taustamuuttujittain ei ollut suuria eroja. Ainoastaan vapaa-ajan matkustajilla kokemukset painoivat keskimääräistä enemmän (1 %), kun taas työmatkalla olevilla aikaisemmat matkakokemukset harvoin toimivat syynä kohteen valinnassa ( %). Internetin ilmoitti % matkustajista syyksi valinnalleen. Taustamuuttujien mukaan ei esiinny kovinkaan suuria poikkeamia tässä kohtaa, ainoastaan Riikan matkustajilla Internet on hieman pienempi vaikuttaja ( %). Matkamessut, Suomi-tapahtumat, mainokset, esitteet, artikkelit sekä radio- ja TV-ohjelmat ovat numeroiden valossa kovin vähäpätöisiä tekijöitä matkustajien kohdevalinnan kannalta. Muu syy saa taulukossa yllättävän suuren painon (1 %). Tavallisimmat avoimissa vastauksissa kerrotut kohteen valinnan syyt olivat seuraavat: Vierailu sukulaisten/ystävien/tuttavien luona Tytär/poika opiskelee ja asuu Suomessa Omiin opintoihin liittyvä matka Koululaismatka/luokkaretki Sukulaisen/ystävän häät Urheilukilpailujen seuraaminen tai niihin osallistuminen.

21 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle 1 Tiedon saanti matkakohteesta Kuvio. Tiedon saanti kohteesta matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Matkatoimisto Mainos, esite Lehtiartikkeli, kirja Radio, TV-ohjelma Internet Ystävät, sukulaiset Työpaikka, työtoverit Muu tietolähde FRANKFURT LONTOO RIIKA VAPAA-AJAN MATKA 0 1 TYÖMATKA % % 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 1% 0% 10% 10% 10% Tiedon saantia matkakohteesta selvittävässä monivalintakysymyksessä on kaksi selvää voittajaa. Kokonaistasolla Internet ja ystävät/sukulaiset ovat ylivoimaisia tiedonlähteitä, edellinen 0 %:n osuudella jälkimmäinen %:n osuudella. Näihin verrattuna työpaikka/työtoverit ( %) ja lehtiartikkeli/kirja ( %) ovat huomattavasti vaatimattomampia tiedon lähteitä, puhumattakaan mainoksista/esitteistä ( %), matkatoimistosta ( %) tai radio/tv-ohjelmista (<1 %). Eri lentokohteiden välillä olennaisin ero on, että Riikan kohdalla Internet saa vähemmän painoa ( %) kuin Frankfurtin tai Lontoon tapauksessa. Sen sijaan työpaikka/työtoverit ovat aavistuksen verran tärkeämpiä tietolähteitä Riikan matkustajille (1 %) kuin muiden lentokohteiden matkustajille. Asia selittynee sillä, että Riikan matkustajat ovat muita yleisemmin liikkeellä työasioissa. Vapaa-ajan matkustajat ja työmatkalaiset ovat tiedon hankinnassa samankaltaisia oikeastaan vain Internetin käytössä. Kummassakin ryhmässä Internetin osuus on 0 %:n paikkeilla. Sen sijaan vapaa-ajan tarkoituksissa matkustavilla on tärkeänä informaation lähteenä ystävät/sukulaiset ( %), kun taas työmatkalla olevilla vastaava osuus on vain 1 %. Edellisten kohdalla suuri osuus selittyy sillä, että yli puolet vapaa-ajan matkustuksesta on nimenomaan ystävien/sukulaisten luona vierailua. Työmatkalla matkustavien joukossa merkittävänä tiedonlähteenä toimii täysin odotetusti työpaikka/työtoverit ( %). Mitenkään yllättävä ei ole myöskään havainto, että vapaa-ajan matkustajille lehtiartikkelit/kirjat ovat selvästi tärkeämpiä ( %) kuin työmatkalla oleville ( %).

22 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Kuvio. Jäikö kaipaamaan jotakin tietoa kohteesta matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Ei Kyllä 1 FRANKFURT 1 LONTOO 0 RIIKA 1 1 VAPAA-AJAN MATKA 1 0 TYÖMATKA 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Yleisesti ottaen matkustajien tietotarpeet onnistuttiin täyttämään varsin hyvin. Peräti % ilmoitti, ettei jäänyt kaipaamaan mitään tietoa matkakohteestaan ja vain %:lla oli siis toivomuksia tässä suhteessa. Tulokset olivat taustamuuttujien osalta hyvin tasaisia. Ainoa pieni poikkeus löytyy Riikan matkustajien kohdalta, sillä heistä 1 % ilmoitti jääneensä kaipaamaan jotain tietoa. Avoimissa vastauksissa mainittiin lähinnä seuraavia tiedon tarpeita: Jatkoyhteydet ja aikataulut Pirkkalan lentoaseman ja Tampereen/Helsingin välillä Jatkoyhteydet muualle Suomeen Tampereen kaupungin ja lähiseudun kartta Tieto matkailukohteiden sesongeista, aukioloajoista ja niiden rajoituksista Hotelli-informaatio Ehdotuksia kohteista ja aktiviteeteista Ravintola- ja pub-informaatio Yllä olevista kaivatuista tiedoista nimenomaan ensimmäinen kohta, eli Pirkkalan ja Tampereen kaupungin sekä Pirkkalan ja Helsingin väliset jatkoyhteydet ja aikataulut, on selkeästi tärkein. Yli puolet annetuista 10 palautteesta koski tähän aihealueeseen liittyviä teemoja.

23 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Matkan kesto Kuvio 1. Matkan kesto matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan 1 vrk - vrk - vrk -1 vrk Yli 1 vrk FRANKFURT LONTOO RIIKA VAPAA-AJAN MATKA TYÖMATKA % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Yleisimmin Suomeen tehdyn matkan kesto sijoittui luokkaan - vrk (1 %). Myös luokat - vrk sekä -1 vrk olivat hyvin edustettuina, kumpikin % osuudella. Pitkiä matkoja tekevien eli yli 1 vrk Suomessa viettävien osuus oli %. Lomamatkustajien lisäksi tähän ryhmään kuului paljon opiskelijoita sekä esim. pidemmillä työkomennuksilla olevia matkustajia. Kaikkien matkustajien keskimääräiseksi matkan kestoksi muodostui vrk. Matkailukauden mukaan on nähtävissä, että kevät/syyskaudella tehdyt matkat ovat kestoltaan jonkin verran lyhyempiä kuin kesäsesongin matkat. Kuten niin monessa tämän tutkimuksen kysymyksessä, myös tässä kohtaa Riikan tulokset poikkeavat jonkin verran yleisestä linjasta. Riikan osalta kesän matkat ovat lyhyempiä kuin kevät/syksy-matkat. Matkan tarkoituksen mukaan kestot poikkeavat melko olennaisesti. Sekä vapaa-ajan matkustajilla että työmatkalaisilla on kummallakin ryhmällä suurin matkan kestoluokka - vrk, mutta seuraavaksi suurimmat luokat poikkeavat. Vapaa-ajan matkustajilla kyseinen luokka on -1 vrk ( %), kun taas työmatkustajilla vastaavasti - vrk ( %). Selkeä on myös ero todella lyhyiden matkojen kohdalla. Vapaa-ajan matkustajista % tekee 1 vrk matkoja, kun taas työmatkoista % on vuorokauden mittaisia.

24 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Matkaseurueen koko ja koostumus Kuvio 1. Matkaseurueen koko (vastaaja itse mukaan lukien) matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Yksin henkilöä - henkilöä - henkilöä Yli henkilöä FRANKFURT LONTOO RIIKA VAPAA-AJAN MATKA TYÖMATKA % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Vastaaja itse mukaan lukien oltiin yleisimmin liikkeellä kahden henkilön seurueessa ( %). Seuraavaksi yleisintä oli yksin matkustaminen ( %). Suurempia, yli henkilön ryhmiä oli matkustajakunnasta 1 %. Nämä ryhmät koostuivat esim. koululaisista ja erilaisista harrasteryhmistä, sekä työmatkustuksen puolella esim. komennusmiesten ja messukävijöiden ryhmistä. Matkakohteiden välillä ei ole kovin olennaisia eroja jakaumissa. Sen sijaan matkan tarkoitus tuo jo selviä eroja. Työmatkustajilla yksin matkustaminen on paljon yleisempää (1 %) kuin vapaa-ajan matkustajilla (1 %). Toisaalta myös isommissa ryhmissä matkustaminen on työmatkalaisilla varsin yleistä ( %) verrattuna vapaa-ajan matkustajien käyttäytymiseen tässä suhteessa ( %).

25 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Kuvio 1. Matkaseurueen koostumus matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Perhe, sukulaiset Ystävät Työtoverit Muu FRANKFURT LONTOO RIIKA 1 1 VAPAA-AJAN MATKA 0 TYÖMATKA % % 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 1% Niiltä matkustajilta jotka tekivät Suomen matkansa jossakin seurassa ( % kaikista matkustajista), kysyttiin myös tämän seuran tarkempaa luonnetta. Tavallisinta oli matkustaminen perheen tai sukulaisten kanssa (1 %). Myös ystävien seurassa matkustaminen oli yleistä ( %). Työtovereiden osuus matkaseurana oli 1 % ja jokin muu seura sai osuudekseen %. Ryhmään muu oli yleisimmin sisällytetty sellaisia matkaseuralaisia kuin koulutoverit ja urheiluseuran tai -joukkueen jäsenet. Eri matkakohteet eivät juuri poikkea totaalituloksista. Ainoan poikkeuksen tekee Riika, jonka kohdalla keväällä/syksyllä perheen ja sukulaisten osuus matkan seuralaisina on poikkeuksellisen pieni ( %). Sen sijaan työtovereiden osuus korostuu ( %). Tulos on johdonmukainen aikaisemmin esitettyjen matkan tarkoitusta erittelevien tulosten kanssa (kuvio, sivu 1). Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna matkaseura on täysin erilaista. Vapaa-ajan matkaa tekevillä seura koostuu joko perheestä ja sukulaisista ( %) tai ystävistä ( %). Muiden ryhmien osuudet ovat lähes olemattomat. Työmatkalaisilla voi jonkin verran olla seuranaan ystäviä (1 %) tai perheenjäseniä/sukulaisia ( %), mutta aivan ylivoimainen seura tässä yhteydessä ovat työtoverit ( %).

26 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Suomessa käytetyt kulkuneuvot Kuvio 1. Suomessa käytetty kulkuneuvo matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Vuokra-auto Taksi Linja-auto Juna Lentokone Muu FRANKFURT 0 1 LONTOO 1 RIIKA VAPAA-AJAN MATKA TYÖMATKA % 0% 0% 0% 0% 0% 0% 10% 10% 10% Monivalintakysymyksen vastausten totaali päätyy 1 %:iin, eli matkustajat käyttivät keskimäärin 1, eri kulkuneuvoa Suomessa olonsa aikana. Selvästi suosituimmaksi nousi linja-auto (1 %), toiseksi tuli juna ( %) ja kolmanneksi sijoittui vuokra-auto ( %). Taksin osuus oli % ja ryhmä muu saavutti %:n osuuden. Ryhmä muu koostui pääasiassa eri omistajaryhmien henkilöautoista: sukulaisten, ystävien, työtovereiden, asiakasyritysten, jne. Jonkin verran oli liikkumiseen myös käytetty laivaa/lauttaa. Lentokohteista Frankfurt ja Lontoo olivat jakaumiltaan hyvin samankaltaiset, mutta Riika poikkesi hieman joukosta. Riikan matkustajat olivat käyttäneet vuokra-autoa selvästi vähemmän ( %) kuin muut ja taksiakin jonkin verran vähemmän (1 %) kuin muiden kohteiden matkustajat. Linja-auto oli sen sijaan heillä selvästi suosituin kulkuneuvo %:n osuudellaan. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna kulkumuotojen osuudet eivät juuri poikkea toisistaan selvästi hallitsevan linja-auton kohdalla eivätkä myöskään vuokra-auton osalta. Sen sijaan junan käyttäjinä vapaa-ajan matkustajat ovat aivan eri tasoa ( %) kuin työmatkalla olevat ( %). Toinen kohta, jossa jakaumat eroavat huomattavasti on taksin käyttö. Vapaa-ajan matkustajilla taksin käyttäjien osuus on 1 %, kun taas työmatkalaisilla vastaava osuus nousee %:iin. Aikaisemmin kävi jo ilmi, että suuri osa työmatkustuksesta suuntautuu Pirkanmaan maakuntaan ja siellä vielä tarkemmin Tampereen kaupunkiin, joten tämä selittänee aika pitkälle junan pienehkön osuuden ja toisaalta taksin melko suuren osuuden.

27 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle. Majoitukseen liittyvät kysymykset Majoitusmuoto Kuvio 1. Majoitusmuoto matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Hotelli/motelli Lomamökki Retkeilymaja (hostelli) Ystävät/sukulaiset Muu FRANKFURT LONTOO RIIKA VAPAA-AJAN MATKA TYÖMATKA % % 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 1% 0% 10% Kaksi majoitusmuotoa hallitsee matkustajien yöpymistä Suomessa: ystävien/sukulaisten luona ( %) sekä hotelli/motelli ( %). Retkeilymaja ( %), lomamökki ( %) sekä muu ( %) ovat suosiossa selkeästi jäljessä. Ryhmään muu sisältyy matkustajien antamien avointen vastausten perusteella mm. sellaisia majoitusmuotoja kuin isäntäperheen luona asuminen (opiskelijoilla), opiskelija-asuntola, leirintäalue/teltta, vuokra-asunto ja laiva/vene. Lentokohteen mukaan tarkasteltuna näyttää siltä, että Frankfurtiin palaavat olivat muita innokkaampia lomamökkeihin majoittujia ( %). Riikaan palaavilla matkustajilla oli puolestaan hotelli/motelli keskimääräistä vähemmän käytetty majoitusmuoto ( %), kun taas ystävien/sukulaisten luona majoittuminen oli heillä kovin yleistä (1 %). Vapaa-ajan matkustuksesta peräti % majoittui ystävien/sukulaisten luokse. Toiseksi tärkein yöpymismuoto tällä segmentillä oli hotelli/motelli, jonka osuus oli %. Työmatkustuksen kohdalla jakauma oli suurin piirtein päinvastainen: hotelli/motellimajoituksen oli valinnut %, mutta sentään niinkin suuri osuus kuin 1 % oli saanut majoitettua itsensä ystävien/sukulaisten luokse.

28 Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Tiedon saanti majoituksesta Kuvio 1. Tiedon saanti majoituksesta matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Matkatoimisto Matkailuinfo Esite Internet Ystävä, sukulainen Muu FRANKFURT LONTOO 0 0 RIIKA VAPAA-AJAN MATKA TYÖMATKA 1 0 0% % 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 1% 0% 10% Majoitusta koskevan tiedon saannissa Internet on aivan omaa luokkaansa. Peräti % matkustajista ilmoittaa käyttäneensä tätä väylää tiedon hankinnassaan. Toiseksi tullut tiedon hankintatapa oli ystävän/sukulaisen käyttäminen apuna ( %). Lähes samaan osuuteen ( %) pääsi luokka muu, joka koostui mm. sellaisista avoimista vastauksista kuin työpaikka/työtoveri, liiketuttavat/asiakkaat Suomessa, koulu/korkeakoulu, tapahtuman järjestäjäorganisaatio sekä matkaopas/kirja (esim. Lonely Planet). Lentokohteiden väliset erot eivät olleet kovinkaan suuria. Sen sijaan matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna erot olivat huomattavat. Vapaa-ajan matkustajilla Internet on vielä hallitsevampi ( %) kuin kokonaistuloksissa oli tilanne. Sama pätee luokkaan ystävät/sukulaiset, joiden osuus oli %. Myös sellaiset pienemmät luokat kuin matkailuinfo ( %), esite ( %) ja matkatoimisto ( %) saavat eniten kannatusta juuri vapaa-ajan matkustajilta. Työmatkalla olevilla kategoria muu saa suurimman painon ( %). Tämän ryhmän avoimissa vastauksissa toistuvat jo yllä mainitut tiedon lähteet, jotka liittyvät työpaikkaan ja asiakkaisiin sekä erilaisiin kongressi- ja messutapahtumiin ja niiden järjestäjäorganisaatioihin. Internetin osuus on selvästi pienempi kuin vapaa-ajan matkustajilla, mutta sentään %. Ystävät/sukulaiset saavat puolestaan 1 % osuuden. Luku on linjassa edellisellä sivulla olleen kuvion 1 tiedon kanssa, jonka mukaan työmatkalaisista 1 % majoittui ystävien/sukulaisten luokse.

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014 Taloussanomat ipad profiilitutkimus Helmikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimus on toteutettu InterQuestin SPOT Internet-tutkimuksella, jossa vastaajat kutsutaan kyselyyn satunnaisotannalla suoraan tutkittavalta

Lisätiedot

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Tutkimuksen toteutus Iltasanomat.fi mobiilipalvelun profiilitutkimus on toteutettu 21.5 3.6.2013. Tutkimukseen vastasi 300 henkilöä, ja vastausprosentti

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Messututkimus. ASTA Rakentaja, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 13.-15.2.2015

Messututkimus. ASTA Rakentaja, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 13.-15.2.2015 Messututkimus ASTA Rakentaja, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 13.-15.2. ASTA Rakentaja, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 13.-15.2. Yhteenveto ASTA Rakentaja, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 13.-15.2.

Lisätiedot

Messututkimus. ASTA Rakentaja, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 14.-16.2.2014

Messututkimus. ASTA Rakentaja, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 14.-16.2.2014 Messututkimus ASTA Rakentaja, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 14.-16.2. ASTA Rakentaja, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 14.-16.2. Yhteenveto ASTA Rakentaja, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 14.-16.2.

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Messututkimus. ASTA Rakentaja, Tampereen messu- ja urheilukeskus 12.-14.2.2010. Suorakanava Oy

Messututkimus. ASTA Rakentaja, Tampereen messu- ja urheilukeskus 12.-14.2.2010. Suorakanava Oy Messututkimus ASTA Rakentaja, Tampereen messu- ja urheilukeskus 12.-14.2.2010 Suorakanava Oy Yhteenveto ASTA Rakentaja, Tampereen messu- ja urheilukeskus 12.-14.2.2010 Messututkimus sisältö Kokonaiskävijämäärä

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Tutkimuksen tulokset:

Tutkimuksen tulokset: Autoliiton kotimaan matkailututkimus 2012 Autoliitto tutki kesän 2012 aikana Suomessa lomailevien autoilijoiden ja motoristien matkailutottumuksia. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi TourNet. Autoliitto

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Markkinakatsaus 1 / 2012

Lisätiedot

Helsingin Sanomat mobiilipalvelun profiilitutkimus. Tammikuu 2014

Helsingin Sanomat mobiilipalvelun profiilitutkimus. Tammikuu 2014 Helsingin Sanomat mobiilipalvelun profiilitutkimus Tammikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Helsingin Sanomien mobiilipalvelussa 16.1.-30.1.2014 välisenä aikana. Tutkimukseen

Lisätiedot

HS ipad profiilitutkimus. Tammikuu 2014

HS ipad profiilitutkimus. Tammikuu 2014 HS ipad profiilitutkimus Tammikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tulokset InterQuestin SPOT -profiilitutkimuksesta. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin HS ipad-sovelluksessa 10.1.-22.1.2014 välisenä aikana.

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Messututkimus. ASTA Rakentaja, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 11.-13.2.2011. Suorakanava Oy

Messututkimus. ASTA Rakentaja, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 11.-13.2.2011. Suorakanava Oy Messututkimus Suorakanava Oy Yhteenveto Messututkimus sisältö Kokonaiskävijämäärä 15 382 1 Kansi Kävijäperheen koko 2,37 2 Sisällysluettelo Kävijäperheet 6 499 3 Hankkeet Messututkimukseen vastanneet 590

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

ULKOMAISET MATKAILIJAT SUOMESSA KESÄ 2007. Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset

ULKOMAISET MATKAILIJAT SUOMESSA KESÄ 2007. Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset ULKOMAISET MATKAILIJAT SUOMESSA KESÄ 2007 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:161 2008 Tilaukset Matkailun Edistämiskeskus Töölönkatu 11 A PL 625 00101 Helsinki puh. +358 10 6058 000

Lisätiedot

Rakenna & Remontoi -messut, Myyrmäki-halli Vantaa 24.-26.1.2014

Rakenna & Remontoi -messut, Myyrmäki-halli Vantaa 24.-26.1.2014 Messututkimus Yhteenveto Rakenna & Remontoi -messut, Myyrmäki-halli Vantaa 24.-26.1. Messututkimus sisältö Kokonaiskävijämäärä 14 8 1 Kansi Kävijäperheen koko 2,8 2 Sisällysluettelo Kävijäperheet 6 772

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Rakenna & Remontoi -messut, Myyrmäki-halli Vantaa 30.1.-1.2.2015

Rakenna & Remontoi -messut, Myyrmäki-halli Vantaa 30.1.-1.2.2015 Messututkimus Yhteenveto Rakenna & Remontoi -messut, Myyrmäki-halli Vantaa 30.1.-1.2. Messututkimus sisältö Kokonaiskävijämäärä 13 873 1 Kansi Kävijäperheen koko 2,06 2 Sisällysluettelo Kävijäperheet 6

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn ja Inlike Oy:n tilaaman Muurmanskin

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Messututkimus. RAKSA 2013, Lahden Messukeskus 15.-17.3.2013

Messututkimus. RAKSA 2013, Lahden Messukeskus 15.-17.3.2013 Messututkimus RAKSA, Lahden Messukeskus 15.-17.3. RAKSA, Lahden Messukeskus 15.-17.3. Yhteenveto RAKSA, Lahden Messukeskus 15.-17.3. Messututkimus sisältö Kokonaiskävijämäärä 20 000 1 Kansi Kävijäperheen

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Napsu.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Marraskuu 2012

Napsu.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Marraskuu 2012 Napsu.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti Marraskuu 2012 Tutkimuksen toteutus Napsu.fi-sivuston kävijäprofiilitutkimus on toteutettu läpi Napsu.fi-sivuston 25. lokakuuta - 7. marraskuuta 2012 välisenä

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

LENTOMATKUSTAJATUTKIMUS

LENTOMATKUSTAJATUTKIMUS LENTOMATKUSTAJATUTKIMUS Valtakatu 49 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi SISÄLLYSLUETTELO Lentomatkustajatutkimus Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Matkustajien

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,

Lisätiedot

Messututkimus. Rakenna & Remontoi -messut 2010, Myyrmäki-halli Vantaa 29.-31.1.2010. Suorakanava Oy

Messututkimus. Rakenna & Remontoi -messut 2010, Myyrmäki-halli Vantaa 29.-31.1.2010. Suorakanava Oy Messututkimus Rakenna & Remontoi -messut 2010, Myyrmäki-halli Vantaa 29.-31.1.2010 Suorakanava Oy Yhteenveto Rakenna & Remontoi -messut 2010, Myyrmäki-halli Vantaa 29.-31.1.2010 Messututkimus sisältö Kokonaiskävijämäärä

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY

Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY Taloustutkimus Oy Tammi-helmikuu 2009 Vesa Ryyppö, Jussi Pajunen 31.3.2009 Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön.

Lisätiedot

Messututkimus Rakenna & Remontoi -messut 2009, Myyrmäki-halli, Myyrmäki 30.1.-1.2.2009

Messututkimus Rakenna & Remontoi -messut 2009, Myyrmäki-halli, Myyrmäki 30.1.-1.2.2009 Messututkimus Rakenna & Remontoi -messut 2009, Myyrmäki-halli, Myyrmäki 30.1.-1.2.2009 Suorakanava Oy Rakenna & Remontoi -messut 2009, Myyrmäki-halli, Myyrmäki 30.1.-1.2.2009 Messututkimus sisältö Kokonaiskävijämäärä

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2014

Moottoriajoneuvokanta 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Moottoriajoneuvokanta 2014 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2014 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2014 päättyessä 6 014 610 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 043 523 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2013

Moottoriajoneuvokanta 2013 Liikenne ja matkailu 2014 Moottoriajoneuvokanta 2013 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2013 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2013 päättyessä 5 862 216 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 993 740 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 153 vastaajaa (tilanne 29.1.2016, ml. engl.kielinen kysely) Koko organisaation osalta 28 vastausta Oman matkustuksen osalta 125 vastausta Kaikista

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat (%), 2011 Ahvenanmaa 5,3 Etelä-Karjala 9,9 Etelä-Pohjanmaa 10,4 Etelä-Savo 11,9

Lisätiedot

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Maiju Lintusaari 8.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 1. Lähtökohdat 3 Nykytila, Tampereen kaupunkiseutu Kertaliput Vyöhyke

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Museoiden taloudellinen vaikuttavuus

Museoiden taloudellinen vaikuttavuus Museoiden taloudellinen vaikuttavuus 30.1.2014 Helsinki Taustatietoja Tutkimuksen tilaaja: Suomen museoliitto Tutkimuksen toteutusaika: Toukokuu 2013 - lokakuu 2013 Tutkimusmenetelmät: Lomakekysely museokävijöille,

Lisätiedot

Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia

Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Antti Mykkänen, asiamies, VTM KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö Tutkimus kuntapäättäjien some-käyttäytymisestä: Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Kolme

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot