1(3) Teknillinen korkeakoulu Innovatiivinen kaupunki ohjelma HANKE ESITYS: TULEVAISUUDEN JOUKKOLIIKENNE
|
|
- Anneli Kahma
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1(3) Teknillinen korkeakoulu Innovatiivinen kaupunki ohjelma HANKE ESITYS: TULEVAISUUDEN JOUKKOLIIKENNE Hankkeeseen osallistuvat TKK:n yksiköt: Liikennelaboratorio Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus YTK Hankkeeseen osallistuvat Helsingin kaupungin yksiköt: Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL Kaupunkisuunnitteluvirasto Tietokeskus 1. Hankkeen tausta Helsinki ympäristöineen on kehittymässä kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ja viihtyisäksi metropolialueeksi. Tässä pyrkimyksessä tehokkaan liikennejärjestelmän ja erityisesti joukkoliikenteen rooli on keskeinen, jotta liikenneväylien ruuhkautuminen ja liikenteen ympäristövaikutukset voidaan pitää hallinnassa. Liikennepolitiikassa ja liikennejärjestelmäsuunnitelmissa painopiste on hiljalleen siirtymässä uusien liikenneväylien rakentamisesta liikenteen kysynnän hallintaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että insinöörimäisistä suunnittelutraditioista siirrytään yhä enemmän asiakaslähtöiseen joukkoliikenteen suunnitteluun. Kaikilla suunnittelun ja päätöksenteon tasoilla on myös olennaista hahmottaa liikennejärjestelmän ja toimintojen sijoittumisen sekä toisaalta maankäytön ja liikenteen määrän väliset yhteydet. Monet liikenteen ongelmista näkyvät alueen keskuksessa Helsingissä, vaikka liikenteen määrään vaikuttavat syyt koskettavat paljon laajempaa aluetta. Helsingin kaupunginvaltuusto on asettanut tavoitteeksi kasvattaa joukkoliikenteen kulkutapaosuutta vuoteen 2012 mennessä Helsingin niemen rajalla 70 prosentista 73 prosenttiin ruuhka aikoina ja poikittaisliikenteessä vuorokausitasolla 13 prosentista 17 prosenttiin. Jotta joukkoliikenteen osuutta voitaisiin lisätä, on joukkoliikennettä nopeutettava ja joukkoliikenteen luotettavuutta parannettava. Joukkoliikenteen palvelutasoa on parannettava siten, että henkilöauton sijasta yhä useampi seudulla matkustava valitsisi kulkutavakseen joukkoliikenteen. Joukkoliikenteen kasvutavoite on haastava, sillä autonomistuksen on ennakoitu tulevina vuosikymmeninä kasvavan ja yhä useammassa kotitaloudessa on yhden auton sijasta useampia autoja. Poliittisten päättäjien keskuudessa on laaja yksimielisyys siitä, että raskaaseen raideliikenteeseen on investoitava. Suurten joukkoliikenneinvestointien lisäksi joukkoliikenteen kilpailukykyä voidaan parantaa monilla muillakin toimenpiteillä, jotka parantavat joukkoliikenteen palvelutasoa ja houkuttelevuutta. Eniten joukkoliikenteen käyttöön voidaan vaikuttaa maankäytön ja liikennejärjestelmän vuorovaikutteisella suunnittelulla, jossa joukkoliikenteen edellytykset on otettu huomioon jo maankäytön suunnitteluvaiheessa. Ennakoiva joukkoliikenteen tarpeet huomioon ottava
2 2(3) suunnittelu edellyttää kuitenkin monipuolista tietoa asukkaiden liikkumistarpeista sekä mahdollisuuksista vaikuttaa liikkumistottumuksiin yhdyskuntasuunnittelun ja joukkoliikennetarjonnan keinoin. 2. Hankkeen tavoitteet Tulevaisuuden joukkoliikenteen hankkeessa on valmisteltu neljää projektia, joissa selvitetään mm. liikenteen ja maankäytön vuorovaikutuksen ja yhdyskuntarakenteen merkitystä liikkumisen valintoihin, etsitään keinoja joukkoliikennepalvelujen laadun parantamiseksi sekä tutkitaan raideliikenteen investointien vaikutuksia alueiden elinvoimaisuuden kehittymiseen. Joukkoliikenneteemaan tarjotut hankkeet ovat jatkoa Helsingin kaupungin ja YTV alueen aiemmille maankäytön ja liikennejärjestelmän vuorovaikutusta selvittäneille tutkimushankkeille, Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen vyöhyketarkasteluille sekä liikenne ja viestintäministeriön päättymässä olevalle joukkoliikenteen tutkimusohjelmalle (JOTU). Hankekokonaisuus luo uusia mahdollisuuksia, työvälineitä, menetelmiä ja yhteistyömuotoja joukkoliikenteen suunnittelun ja tutkimuksen käytännön yhteistyöhön Helsingin kaupungin ja TKK:n välillä. UrbanZone projekti on jatkoa useille parhaillaan käynnissä oleville maankäytön ja suunnittelujärjestelmän kehittämistä koskeville tutkimus ja kehittämishankkeille. Projekti kytkeytyy yhdyskuntarakenteen vyöhyketutkimuksen kautta mm. KARA hankkeeseen, jossa selvitetään suurten suomalaisten kaupunkiseutujen kaupunkirakenteen kehittymistä eri näkökulmista. Tavoitteena on yhdistää nykyisin erillään olevaa liikenteen ja maankäytön suunnittelussa käytettävää tietoa ja jalostaa sitä muotoon, joka helpottaa yhdyskuntarakenteen liikenteellisten vaikutusten tutkimusta ja tuo arvokasta lisätietoa joukkoliikenteen edistämismahdollisuuksista käytännön yhdyskunta ja liikennesuunnittelussa. AIJO projekti koskee joukkoliikenteen matkustajien koettua palvelutasoa. HKL on mukana kansainvälisessä BEST tutkimuksessa (Benchmarking in European Service of public Transport), jossa on useana vuonna selvitetty eräiden Euroopan kaupunkialueiden asukkaiden tyytyväisyyttä joukkoliikenteen eri osa alueisiin. Pääkaupunkiseudulla tehdään lisäksi joukkoliikenteen asiakaskastyytyväisyystutkimuksia. Tutkimuksessa pyritään näiden tutkimusten aineistoja vertailemalla ja yhdessä analysoimalla saamaan uutta tietoa alueen joukkoliikennepalveluiden heikkouksista ja vahvuuksista sekä tyytyväisyyden kehittymisestä 2000 luvulla. Tutkimuksella pyritään myös selvittämään miten toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet asiakastyytyväisyyteen. Tietoja voidaan hyödyntää markkinoinnissa ja palvelutasoa parantavien toimien suuntaamisessa. Konkreettiset ehdotukset liittyvät osaprojekteihin, joissa keskitytään liityntäpysäköinnin ja kohdennettujen joukkoliikennepalvelujen kehittämiseen. Ubikyyti projektin tavoitteena on tutkia, minkälaisella kalustolla nykyistä joukkoliikennejärjestelmää voitaisiin täydentää siten, että se tarpeesta ja tilanteesta riippuen huolehtii kustannustehokkaasti olemassa olevien linjojen syöttö ja purkuliikenteestä sekä kysyntäohjatusti ovelta ovelle liikenteestä. RavaLi projektissa selvitetään, miten raideliikenteen investoinnit vaikuttavat vaikutusalueiden yritystoiminnan ja työllisyyden kehittymiseen ja mitkä tekijät vaikuttavat kehitykseen. Tutkimuksen perusteella voidaan mm. arvioida millä tavoin raideinvestointien vaikutuksia pääkaupunkiseudun elinvoimaisuuden kasvuun voidaan parantaa. Työssä muodostetaan mallit, joiden avulla arvioidaan tulevien raideliikenneinvestointien länsimetron ja kehäradan vaikutuksia pääkaupunkiseudun elinvoimaisuuden kehittymiseen.
3 3(3) 3. Hankkeen aikataulu ja resurssit Tulevaisuuden joukkoliikenne hanke käynnistyy syksyllä 2007 neljällä projektilla, jotka ovat kestoltaan noin kolmevuotisia. Hankekokonaisuuden koordinaattorina toimii TkT, dosentti Nina Karasmaa TKK:n liikennelaboratoriosta. UrbanZone projektin sekä AIJO projektin vastuullisena johtajana toimii TkT, dosentti Nina Karasmaa TKK:n liikennelaboratoriosta. Ubikyyti projektin vastuullisena johtajana toimii professori Reijo Sulonen TKK:n ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratoriosta. RavaLi projektin vastuullisena johtajana toimii professori Tapio Luttinen TKK:n liikennelaboratoriosta. Tulevaisuuden joukkoliikenne hankkeen kokonaiskustannukset vuosina ovat euroa. Innovaatiorahastosta haettava rahoitus on yhteensä euroa (14 %), josta vuoden 2007 osuus on euroa. Projektikohtaiset aikataulu ja resurssisuunnitelmat on esitetty liitteissä 1 ja Hankkeen tulokset UrbanZone projektin tuloksena syntyy tietojärjestelmäsovellus, jossa on mahdollisuus tarkastella kaupunkivyöhykkeittäin ja liikkujaryhmittäin liikkumisen ja maankäytön tunnuslukuja. Sovellus helpottaa joukkoliikennepalvelujen kohdentamista kullekin kaupungin osa alueelle optimaalisella tavalla riippuen siitä, miten joukkoliikenteen käyttö erityyppisten tunnuslukujen valossa toteutuu erityyppisillä alueilla. Tuloksena syntyy myös analyyseja yhdyskuntarakenteen vaikutuksista joukkoliikenteen käyttöön, jalankulkuun ja pyöräilyyn AIJO projektin pohjalta saadaan entistä luotettavampi käsitys siitä, kuinka tyytyväisiä pääkaupunkiseudun asukkaat ja erityisesti helsinkiläiset ovat joukkoliikennepalveluiden eri osatekijöihin. Tietoja voidaan hyödyntää markkinoinnissa ja palvelutasoa parantavien toimien suuntaamisessa. Joukkoliikenteen täsmällisyyttä ja ennustettavuutta lisäävien kehittämishankkeiden kannattavuuden arviointia varten tuotetaan uutta informaatiota matkustajien arvostuksista. Tutkimuksessa selvitetään myös, miten linja auto ja metroasemien sekä niiden lähiympäristöjen turvallisuuden tunnetta ja viihtyisyyttä voitaisiin kehittää. Tutkimushankkeen konkreettiset ehdotukset liittyvät liityntäpysäköinnin ja kohdennettujen joukkoliikennepalvelujen kehittämiseen. Ubikyyti projekti tuottaa joukkoliikenteen kustannusrakennemallit sekä näihin liittyviä skenaarioita ja visioita, joukkoliikennejärjestelmän suunnittelua ja kysyntäohjautuvan palvelun mitoitusta tukevien työkalujen prototyypit ja simulaatiot sekä kysyntäohjauksisen ohjelmointijärjestelmän ja mobiilipalvelujen prototyypit käytettäväksi palvelun pilotoinnissa. RavaLi projektissa muodostetaan Suomen olosuhteisiin soveltuvat arviointimallit raideliikenteen investointien vaikutusmekanismeista. Työn tuloksena syntyy myös arvio siitä, millä tavoin raideinvestointien vaikutuksia pääkaupunkiseudun elinvoimaisuuden kasvuun voidaan parantaa. Liitteet 1 Tulevaisuuden joukkoliikenne hankkeen projektikuvaukset Tulevaisuuden joukkoliikenne hankkeen rahoitussuunnitelma
4 Projektin nimi Yhteyshenkilö Tavoite Tausta UrbanZone: Liikkumistottumukset auto, joukkoliikenne, kävely ja pyöräilykaupungeissa (1/4) TkT, Dos. Nina Karasmaa, TKK, liikennelaboratorio, puh Työn tavoitteena on yhdistää nykyisin erillään olevaa liikenteen ja maankäytön suunnittelussa käytettävää tietoa ja jalostaa sitä muotoon, joka helpottaa yhdyskuntarakenteen liikenteellisten vaikutusten arviointia. Projekti mahdollistaa monipuolisten liikenteen ja maankäytön kehittymiseen ja vuorovaikutukseen liittyvien analyysien teon sekä tuo uutta tietoa ihmisten liikkumisen valintojen taustalla olevista syistä. Tietoa voidaan soveltaa jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämisessä. Projekti liittyy seuraaviin meneillään oleviin hankkeisiin: Ympäristöklusterin hanke Matkatuotokset maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa. Matkatuotosoppaan tavoitteena on laatia maankäytön ja liikenteen suunnittelua palveleva toimintoluokitus ja koota yhteen saatavilla olevat toimintokohtaiset matkatuotostiedot. Työ ajoittuu vuosille Ympäristöklusterin Autoriippuvainen yhdyskunta ja sen vaihtoehdot hanke, joka on jatkoa YTK:n koordinoimalle Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen toimivuus ja elinympäristön laatu klusterihankkeelle. Hankkeessa luodaan suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin jalankulun ja pyöräilyn, joukkoliikenteen ja autoliikenteen vyöhykkeet ja niiden kriteeristö. Lisäksi Suomen ympäristökeskus täydentää luokittelua omana työnään siten, että tavoitteena on, että vuoden 2008 loppuun mennessä luokittelu olisi tehty noin 30 kaupungissa. Aineistoa täydennetään suurten kaupunkien osalta nk. KARA hankkeessa (Kaupunkirakenne suurilla kaupunkiseuduilla), jossa tavoitteena on muodostaa vastaavantyyppinen ryhmittely Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle, Turkuun, Tampereelle ja Ouluun. Tulokset Yhteistyötahot Työn ensimmäisessä vaiheessa tehdään aikasarjavertailu maankäytön, autonomistuksen ja muiden tunnuslukujen muutoksista vuosina Työn toisessa vaiheessa Suomen ympäristökeskuksessa muodostettuja auto, joukkoliikenne kävely ja pyöräilykaupunkien vyöhykkeiden luokituskriteerejä tarkennetaan ja täydennetään, ja ne yhdistetään pääkaupunkiseudulla kerättyihin liikennetutkimusaineistoihin. Tämän jälkeen aineistoja analysoidaan vyöhykkeittäin ja kullekin vyöhykkeelle muodostetaan profiili erilaisten liikkumiseen liittyvien tunnuslukujen avulla. Työssä tarkastellaan mm. matkojen kulkutapajakaumia ja matkatuotoksia sekä autonomistusta eri kaupunginosaalueilla. Työn viimeisessä vaiheessa (johon haetaan rahaa TEKES:ltä), tarkastelu voidaan HLT aineistojen avulla laajentaa valtakunnalliseksi. Helsingin kaupunki: Tietokeskus Muut yhteistyötahot: Hankkeen rahoittajien lisäksi Tampereen teknillinen yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Radboud University Nijmegen, TKK/YTK Rahoitus Projektin kokonaiskustannukset ( *) Kustannusten jakauma: Liikenne ja viestintäministeriö YTV Tiehallinto Uudenmaan liitto Kaupunkisuunnitteluvirasto HKL Vantaan kaupunki Innovaatiorahasto (25 %) (*TEKESin osuus haetaan jälkikäteen tutkimuksen hyödyntämiseksi valtakunnallisella tasolla. Tämä osio ei sisälly Innovaatiorahaston rahoituksella tehtävään tutkimukseen.) Kustannusten erittely: palkkakustannukset sivu ja yleiskustannuksineen (32 htkk), matkakustannukset ja muut kustannukset Aikataulu Projektin kesto 3,5 vuotta ajalle
5 Projektin nimi AIJO: Asiakaslähtöisen integroidun joukkoliikenteen kehittäminen (2/4) Yhteyshenkilö Tavoite TkT, Dos. Nina Karasmaa, TKK. liikennelaboratorio, puh Asiakaslähtöisen integroidun joukkoliikenteen kehittämisprojekti koostuu viidestä osaprojektista, joissa etsitään keinoja joukkoliikennepalvelujen laadun parantamiseksi ilman suuria investointeja. Osaprojektit ovat: Asiakastyytyväisyys ja laatututkimuksien vertaileva analyysi Joukkoliikenteen täsmällisyyden ja ennustettavuuden arvo matkustajille Terminaalit ja niiden lähiympäristön parantaminen tila analyysin avulla Kohdennetun ja brändätyn kutsujoukkoliikennepalvelun toteuttamisvaihtoehdot pääkaupunkiseudulla Liityntäpysäköinnin kehittäminen osana kaupunkiseudun liikkumisen ohjausta Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa analysoidaan kahden joukkoliikenteen koettua laatua koskevan tutkimuksen tulosten välisiä eroja ja syitä niihin. Tutkimusaineistoista (BEST ja asiakastyytyväisyystutkimukset) on tavoitteena saada uutta informaatiota joukkoliikenteen nykyisten ja potentiaalisten käyttäjien arvostuksista. Toisessa osaprojektissa tehdään kaksivaiheinen kenttätutkimus, jonka tavoitteena on selvittää erilaisten aikataulutietojen käyttöön liittyviä tottumuksia erityyppisillä matkoilla ja toisaalta arvioida kvantitatiivisesti odottamiseen liittyviä arvostuksia. Lisäksi selvitetään mm. mikä yksittäinen tietolähde on matkustajille tärkeä heidän hakiessaan informaatiota joukkoliikenneyhteyksistä. Kolmannessa osaprojektissa pyritään kehittämään joukkoliikenteen asemien sosiaalista turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Neljännessä osaprojektissa arvioidaan kutsujoukkoliikenteen mahdollisuuksia kohdennettujen liikennepalvelujen tarjoamisessa sekä määritellään eri kohderyhmien tarpeisiin mahdollisimman hyvin soveltuva joukkoliikennekonsepti. Liityntäpysäköintiprojektissa tavoitteena on vähentää ruuhkia Helsingin keskustan alueella. Työssä selvitetään pilottitutkimuksien avulla liityntäpysäköintiä käyttävien matkustajien profiilit sekä kerätään tietoa heidän motiiveistaan, valintakriteereistään ja liityntäpysäköinnin palvelutaso odotuksista. Projekti sisältää myös konkreettisia ehdotuksia siitä, miten liityntäpysäköintiä voidaan kehittää kohdealueilla. Tausta Aikaisempia projekteja: LVM:n Joukkoliikenteen tutkimusohjelmassa (JOTU) mm. Asiakastyytyväisyystutkimusten kehittäminen, Brändin kehittämistyökalu kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen ja Kulkutapojen rinnakkaiskäyttö ja siirtymäpotentiaali, Sosiaalisen turvallisuuden merkitys suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoliikenteessä. HKL:n julkaisuja mm. Helsingin joukkoliikenne kansainvälisessä vertailussa sekä YTV:n julkaisu JYLP Julkisen ja yksityisen toimijan yhteistyö, kustannukset ja hyödyt liityntäpysäköinnissä. Tulokset Projektikokonaisuuden tuloksena saadaan entistä luotettavampi käsitys siitä, kuinka tyytyväisiä pääkaupunkiseudun asukkaat ja erityisesti helsinkiläiset ovat joukkoliikennepalveluiden eri osatekijöihin. Tietoja voidaan hyödyntää markkinoinnissa ja palvelutasoa parantavien toimien suuntaamisessa. Lisäksi tuotetaan uutta informaatiota matkustajien arvostuksista liittyen joukkoliikenteen täsmällisyyteen. Konkreettiset ehdotukset liittyvät liityntäpysäköinnin ja kohdennettujen joukkoliikennepalvelujen kehittämiseen. Projektikokonaisuuden lopputuloksena syntyy joukkoliikenteen kehittämisen konsepti, joka pitää sisällään linjastojen suunnittelun palvelutasotekijät, joukkoliikenteen terminaalit, eri kulkutapojen yhdistämisen sekä joukkoliikenteen räätälöidyt palvelut. Yhteistyötahot Hankkeen rahoittajien lisäksi WSP
6 Rahoitus Projektin kokonaiskustannukset Kustannusten jakauma: Liikenne ja viestintäministeriö Tiehallinto YTV HKL Espoo Vantaa Kerava Järvenpää Kirkkonummi SRV Ruokakesko Clear Channel Tiedekeskus Heureka Finavia Nokia Neste Oil Posti Innovaatiorahasto Aikataulu Kustannusten erittely: palkkakustannukset sivu ja yleiskustannuksineen (33 htkk), matkakustannukset ja muut kustannukset
7 Projektin nimi Ubikyyti: Kysyntäohjautuva joukkoliikenne (3/4) Yhteyshenkilö Tavoite Tausta Tulokset Yhteistyötahot Professori Reijo Sulonen, TKK, ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio, puh , Projektin tavoitteena on selvittää uuden sukupolven kysyntäohjautuvan joukkoliikennejärjestelmän perusteet lähtien tieto ja viestintätekniikan innovatiivisesta soveltamisesta tiedonkeruussa, järjestelmän mitoituksessa ja kustannustehokkuuden varmistavassa optimoinnissa, kaluston hallinnassa ja ohjauksessa, tilausten välityksessä, matkustajainformaation ja palvelujen tuottamisessa sekä maksujärjestelmissä. Hypoteesina on tutkia, minkälaisella kalustolla nykyistä joukkoliikennejärjestelmää voitaisiin täydentää siten, että se tarpeesta ja tilanteesta riippuen huolehtii (1) kustannustehokkaasti olemassa olevien linjojen syöttö ja purkuliikenteestä sekä (2) kysyntäohjatusti ovelta ovelle liikenteestä. Metropolialueet kärsivät jatkuvasti kasvavasta henkilöautoliikenteestä, joka ruuhkauttaa tieliikenteen väylät, lisää kasvihuonepäästöjä, heikentää ilmanlaatua sekä aiheuttaa tehottomuutta ja korkeita kustannuksia. Perinteinen joukkoliikennejärjestelmä ei ole palveluillaan pystynyt kilpailemaan yksityisautoilun kanssa ja lisäksi väestön ikääntyminen synnyttää tarpeen palvelutarjonnon parantamiseen. Tieto ja viestintätekniikan kehitys tarjoaa mahdollisuuden tehostaa joukkoliikennettä reaaliaikaisen liikenneinformaation avulla ja parantaa palvelutasoa tarjoamalla kustannustehokkaasti kysyntäohjautuvaa joukkoliikennepalvelua. Projekti tuottaa: Joukkoliikenteen kustannusrakennemallit sekä näihin liittyvät skenaariot ja visio. Joukkoliikennejärjestelmän suunnittelua ja kysyntäohjautuvan palvelun mitoitusta tukevien työkalujen prototyypit ja simulaatiot. Kysyntäohjautuvan joukkoliikenteen tietojärjestelmäarkkitehtuuri ja osajärjestelmien rajapintakuvaukset. Kysyntäohjauksen optimointijärjestelmän ja mobiilipalvelujen prototyypit käytettäväksi palvelun pilotoinnissa. Pilotoinnin määrittelyt ja tulosten arviointi sekä hankkeen raportointi ja esittelymateriaali. Helsingin kaupunki: HKL Muut joukkoliikenteen julkiset avainorganisaatiot: Paikallisliikenneliitto ry, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV, Liikenne ja viestintäministeriö, TKK:n infomaatioteknologian laboratorio Alan johtavat yritykset Suomessa: WM data Oy, Mobisoft Oy, Semel Oy Rahoitus Projektin kokonaiskustannukset Kustannusten jakauma: Tekes (75%) Konsortio (25%): Helsingin kaupungin innovaatiorahasto Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Liikenne ja viestintäministeriö WM data Oy Mobisoft Oy Semel Oy Kustannuserittely: palkkakustannukset sivu ja yleiskustannuksineen (168 htkk), matka ym. kulut Aikataulu Projektin kesto on 3 vuotta ajalla
8 Projektin nimi Yhteyshenkilö Tavoite RavaLi: Raideliikenteen investointien vaikutukset alueiden elinvoimaisuuden lisääntymiseen (4/4) Professori Tapio Luttinen, TKK, liikennelaboratorio, puh Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavoin raideliikenteen investoinnit vaikuttavat vaikutusalueiden elinvoimaisuuden kehittymiseen ja mitkä tekijät vaikuttavat kehitykseen. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa selvitetään vaikutusmekanismien teoreettinen tausta sekä määritetään Suomen olosuhteisiin soveltuvat arviointimallit. Tarkasteltavia vaikutuksia ovat työpaikoissa ja työmatkoissa tapahtuvat muutokset sekä maankäytölliset vaikutukset erityisesti elinkeinoelämän sijoittumiseen. Työssä hyödynnetään ulkomaisista tutkimuksista saatavilla olevaa tietoa. Toisessa vaiheessa tutkitaan sekä ensimmäisessä vaiheessa määritettyjen mallien että empiirisen aineiston avulla raideliikenteen investointien vaikutuksia sekä pääkaupunkiseudulla että oikoradan vaikutusalueella. Tässä vaiheessa kalibroidaan käytettävät mallit, varmistetaan niiden validius sekä kerätään kvalitatiivista, malleja täydentävää tietoa. Oikorataa käytetään tarkastelussa, koska se on viimeinen suuri raideliikenneinvestointi. Sen osalta huomiota on kiinnitetty erityisesti vaikutuksiin Mäntsälässä ja Lahden seudulla. Kansainväliset tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että elinvoimaisuuden kasvusta saattaa hyötyä eniten vaikutusalueen suurin keskus. Kolmannessa vaiheessa edellä kehitettyjen ja kalibroitujen mallien avulla arvioidaan tulevien raideliikenneinvestointien länsimetron ja kehäradan (Marjaradan) vaikutuksia pääkaupunkiseudun elinvoimaisuuden kehittymiseen. Tutkimustulosten perusteella arvioidaan myös sitä, millä tavoin raideinvestointien vaikutuksia pääkaupunkiseudun elinvoimaisuuden kasvuun voidaan parantaa. Tutkimuksen pääasialliseksi tekijäksi on tarkoitus löytää jatko opiskelija, joka tekee tutkimuksen väitöskirjatyönään. Tausta Joukkoliikenne tarjoaa mahdollisuuden sekä päivittäisten että poikkeuksellisten matkatarpeiden tyydyttämiseen silloin, kun se ei ole yksilöllisillä liikennevälineillä mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Joukkoliikenteellä on keskeinen rooli erityisesti suurten kaupunkien liikennejärjestelmän kestävän toimivuuden turvaamisessa myös maankäytön ja ympäristön näkökulmasta. Enenevässä määrin liikennejärjestelmän kehittämisinvestointeja on alettu arvioida myös alueiden elinvoimaisuuden kehittymisen ja työllisyyden näkökulmasta. Joukkoliikenteen osalta raideliikenneinvestointien vaikutukset ovat erityisen kiinnostavia, mutta tieteellistä tutkimustietoa päätöksenteon pohjaksi ei Suomesta juurikaan ole. Tulokset Yhteistyötahot Tuloksena saadaan Suomen olosuhteisiin soveltuvat arviointimallit vaikutusmekanismeista Arvio siitä, millä tavoin raideinvestointien vaikutuksia pääkaupunkiseudun elinvoimaisuuden kasvuun voidaan parantaa Muut yhteistyötahot: Hankkeen rahoittajien lisäksi VATT Rahoitus Projektin kokonaiskustannukset Kustannusten jakauma: Liikenne ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus (RHK) Helsingin kaupunki (KSV) Lahden kaupunki Espoon kaupunki Mäntsälän kunta TEKES Innovaatiorahasto Kustannusten erittely: palkkakustannukset sivu ja yleiskustannuksineen (43 htkk), matkakustannukset ja muut kulut Aikataulu Projektin kesto on 3 vuotta ajalla (kukin osavaihe noin vuoden)
9 Hankkeen rahoitus Liite 2 Tulevaisuuden joukkoliikenne hankkeen rahoitus kolmelle vuodelle ( ) Helsingin virastot ja Projekti Kustannukset liikelaitokset Innovaatiorahasto Tekes Yritykset, muut % % % % 1 UrbanZone AIJO Ubikyyti RavaLi Yhteensä Helsingin kaupungin vuosittainen osuus Tulevaisuuden joukkoliikenne hankkeen projekteissa ( ) Projekti Helsingin kaupungin kokonaisrahoitus 1 UrbanZone Innovaatiorahasto Kaupunkisuunnitteluvirasto HKL AIJO Innovaatiorahasto HKL Ubikyyti Innovaatiorahasto HKL RavaLi Innovaatiorahasto Kaupunkisuunnitteluvirasto Innovaatiorahaston osuus yhteensä Helsingin kaupungin osuus yhteensä
Aiesopimus Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) toteutuksesta
Aiesopimus Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) toteutuksesta Lisätietoja: Pääkaupunkiseudun liikenneneuvottelukunta Sihteeristö Petri Jalasto, puhelin (09) 160 28509, petri.jalasto@mintc.fi
LisätiedotTulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla. TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma
Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma Hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena on pääkaupunkiseudun vireillä olevien hankkeiden,
LisätiedotHENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN
HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Jenni Eskola 15.1.2015 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmiä henkilöliikenteen asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja muuntaa ne vaateiksi
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennetutkimus LITU 2008 Tutkimusalue ja haastattelumäärät Matkaluku asuinalueittain koko tutkimusalueella Matkaa/ hlö/ vrk 3,60 3,00 2,40 1,80 1,20 0,60
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin
Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 19.11.2013 LVM:n ilmastopoliittinen ohjelma ILPO (2009) Liikenne-
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot
LisätiedotLiikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys
Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko
LisätiedotJoukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot
Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
LisätiedotJuhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne
Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun
LisätiedotLIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS
LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS 13.10.2010 Esillä tiedotustilaisuudessa Liikennepolitiikan toimintaympäristö 2010-luvulla: Kiristyvä julkinen talous Talous- ja elinkeinorakenteen muutos
LisätiedotMiten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?
Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista
LisätiedotLiikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä
Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1
LisätiedotCASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010
CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet Pariisin
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotLausuntopyyntö Keski-Uudenmaan kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen henkilöliikenneselvityksestä ja joukkoliikenteen palvelutasomäärittelystä
Lausuntopyyntö Keski-Uudenmaan kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen henkilöliikenneselvityksestä ja joukkoliikenteen palvelutasomäärittelystä KUUMA-johtokunta 5.10.2016 / Jukka-Matti Laakso Joukkoliikenteen
LisätiedotMitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013
Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys
LisätiedotKohti uudenlaista joukkoliikennettä
Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Joukkoliikenne on osa liikennejärjestelmää Liikenteellä ja liikennejärjestelmällä on yhteiskunnassa merkittävä rooli elinkeino elämän kilpailukyvylle ja kansalaisten
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat
seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön kosketuspinta liikuntaan
Tuloskortti Liikenne- ja viestintäministeriön kosketuspinta liikuntaan TAVOITTEET Liikenteen päästöjen vähentäminen Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus Parempi ilmanlaatu Kansanterveyden edistäminen TOIMENPITEET
LisätiedotLiikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa
Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella
LisätiedotViisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja
LisätiedotLiikkumistutkimus 2018: tutkimussuunnitelma
TUTKIMUSSUUNNITELMA 1 (6) Liikkumistutkimus 2018: tutkimussuunnitelma 1 Tutkimuksen tausta... 2 2 Tutkimusalue ja kohdeväestö... 2 3 Otanta-asetelma... 3 4 Tiedonkeruumenetelmät... 3 5 Mitä Liikkumistutkimuksessa
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012
Tampereen kaupunkiseudun ja Liikennetutkimuksen tarve ja käyttökohteet alueellisen liikenteen kysynnän perustietoaineisto merkitys kasvanut kaupunkiseutujenjaniidenja niiden kehysalueiden kasvun myötä
LisätiedotTavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma
Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden taustalla Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman (2012), visio ja strategiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotMiten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?
1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2012 1 (5) 412 V Kaj / Vt Kati Peltolan aloite kevyen- ja joukkoliikenteen lisäämisestä Pöydälle HEL 2011-007005 T 08 02 00 Päätös päätti panna asian pöydälle. kaupunginjohtaja
LisätiedotIlmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä
Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyön sidosryhmätyöpaja 13.2.2018 Anna Saarlo GLOBAALI VELVOITE VÄHENNYKSIIN PARIISIN ILMASTOSOPIMUKSELLA 2015 PYRITÄÄN
LisätiedotUrban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely
Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Mika Ristimäki erikoistutkija SYKE / rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot
LisätiedotSyöksy -tutkimushanke. Ryhmähanke, Metropolia AMK, Aalto-yliopisto - YTK, TTY
Syöksy -tutkimushanke Ryhmähanke, Metropolia AMK, Aalto-yliopisto - YTK, TTY Syöksy Sähköiset ajoneuvot kehäradan liityntä- ja asiointiliikenteessä Kyseessä on Metropolia Ammattikorkeakoulun, Aalto-yliopiston
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön
Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen
LisätiedotUrban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen
LisätiedotVuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet
Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet Valtiovarainvaliokunta, liikennejaosto Jenni Eskola 19.10.2017 Esityksen sisältö 1. Joukkoliikennerahoituksen tilanne
LisätiedotLiikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys
Liikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys Case Turun kehätien kehittämisselvitys Kaisa Mäkinen Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Tausta Liikkumisen ohjaus tarkoittaa viisaan liikkumisen edistämistä
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) Suoma Sihto
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) Suoma Sihto 5.11.2009 HLJ 2011 -suunnitelma Laadintaprosessi ja aikataulu Syyskuu 2009 HLJ 2011:n puiteohjelma, YTV:n hallitus 13.6.2008 Liikennejärjestelmäsuunnitelmat
LisätiedotRakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari
- Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 EU:n päästövähennystavoitteet EU:n komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotuksensa eri EU-maiden
LisätiedotEspoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo
Espoon liikenneverkkovisio Petri Suominen Soukan palvelutalo 16.4.2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA 16.4.2015 2 Tavoitteet Ohjaa liikenneverkon strategista suunnittelua ja palvelee maankäytön kehityskuvaa
LisätiedotAutojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta
Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita
LisätiedotSaavutettavuustarkastelut
HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,
LisätiedotHankeidea: Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen ja testaus
Hankeidea: Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen ja testaus Tulevaisuuden kaupunkiseudut, tulostyöpaja 14.6.2017 Hankeidean tausta ja tavoitteet Käynnissä tai valmistumassa projekteja,
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää
LisätiedotM A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S
M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S A j a t u k s i a s t r a t e g i s e s t a s u u n n i t t e l u s t a - L i i k e n t e e n, p a l v e l u j e n j a
LisätiedotSyöksy tutkimushanke Metropolia Ammattikorkeakoulu, Projektipäällikkö Markku Haikonen
Syöksy tutkimushanke Metropolia Ammattikorkeakoulu, Projektipäällikkö Markku Haikonen Ryhmähanke: Metropolia Ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto - YTK, TTY Syöksy Sähköiset ajoneuvot kehäradan liityntä-
LisätiedotKestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi
Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia
LisätiedotMiten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?
Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Jyväskylän Liikenne ja ilmasto seminaari 22.9.2009 Kuinka liikenteen kysyntään / kulkumuotojakaumiin
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden
LisätiedotLänsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä
Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,
LisätiedotMiten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki
Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat
LisätiedotAssistant Professor Heikki Liimatainen LIIKENNEMELUN SEURAAVAT 100 VUOTTA MIKÄ MUUTTUU, MIKÄ EI?
Assistant Professor Heikki Liimatainen LIIKENNEMELUN SEURAAVAT 100 VUOTTA MIKÄ MUUTTUU, MIKÄ EI? Meluntorjuntapäivät 23.3.2017 Kestävä liikennejärjestelmä: kohti triplanollavisiota 2050 (2100 viimeistään)!
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. osallistuminen. Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja kuntien osallistuminen Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.2019 1 Uusi strateginen suunnittelutaso pitkäjänteiseen kehittämiseen
LisätiedotHelsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen
Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus
LisätiedotSujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja
Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Tulevaisuuden sähköinen kaupunkiliikenne seminaari 3.5.2012 Kerkko Vanhanen kehittämisryhmän päällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa
LisätiedotKulkutapajakauma suunnittelun lähtökohtana. Tytti Viinikainen, Liikennevirasto Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy
Kulkutapajakauma suunnittelun lähtökohtana Tytti Viinikainen, Liikennevirasto Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Tavoitelähtöinen suunnittelu kulkutavan muutos lähtökohdaksi? Liikennejärjestelmää suunnitellaan
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 7063/08.00.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2017 1 (1) 3 Asianro 7063/08.00.00/2015 joukkoliikennestrategia 2025 Päätöshistoria 15.12.2016 52 Suunnittelupäällikkö Tanja Leppänen KT-suunnittelu Heinäkuun alussa 2014
LisätiedotHSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin
LisätiedotJoukkoliikenne liikennejärjestelmän runkona: HLJ 2015 ja MAL-sopimusmenettely
Joukkoliikenne liikennejärjestelmän runkona: HLJ 2015 ja MAL-sopimusmenettely Paikallisliikennepäivät 17.-18.9.2015 Jyväskylä Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen
LisätiedotCitylogistiikka. Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki
Citylogistiikka Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki Turun seudun liikennejärjestelmätyö Suunnittelua ohjaavat linjaukset Suunnittelua ohjaava linjaus: Tie ja katuverkon Priorisoidaan
LisätiedotJoukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto
Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen
LisätiedotHelsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011-luonnos HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011-luonnos 26.10.2010 HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa
LisätiedotMAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat
MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat HSYK 11.10.2016 Ennakkoaineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lähtökohdat puiteohjelman laatimiseen Edellisen MAL-suunnittelukierroksen jälkiarviointi,
LisätiedotTURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA
TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat
LisätiedotMAL Tieliikenneseminaari Sini Puntanen
MAL 2019 Tieliikenneseminaari 20.3.2019 Sini Puntanen Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu on kehittynyt vaiheittain Joukkoliikenteen merkitys suunnittelussa kasvanut 35% 30% 23% 35% Ratahankkeet
LisätiedotPyöräliikenteen edistäminen Helsingin seudulla. paikkatietotarkastelu pyöräliikenteen potentiaalin tunnistamiseksi
Pyöräliikenteen edistäminen Helsingin seudulla paikkatietotarkastelu pyöräliikenteen potentiaalin tunnistamiseksi Niklas Aalto-Setälä Velo Finland 2018 Sisältö Tarkastelussa käytetty metodi Tuloksien läpikäyntiä
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotValtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. valmistelu. Sabina Lindström
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu Sabina Lindström 21.8.2019 1 Hallitusohjelman sisältöä liikennejärjestelmän näkökulmasta (1/3) Väyläverkoston kokonaiskehittäminen linjataan
LisätiedotTuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet
Tuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet 22.12.2016 1 Ennusteiden taustat ja analyysit 2 Yleistä Tuusulan liikennemallilla on tuotettu yleiskaavaehdotuksen mukainen ennuste vuodelle 2040 Yleiskaavaehdotuksen
LisätiedotLIIKENTEEN CO 2 -PÄÄSTÖJEN KOKONAISKUVA
Assistant Professor Heikki Liimatainen LIIKENTEEN CO 2 -PÄÄSTÖJEN KOKONAISKUVA Päästötön liikenne 2045? Eduskunta, 21.9.2018 Liikenteen CO 2 -päästöt 12,5 Mt (+ ulkomaan liikenne 8,6 Mt) Ulkomaan tiekuljetukset:
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet 2.6.2005 1 Päijät-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämisen visio ja tavoitteet VISIO 2025 Päijät-Hämeen valtakunnallinen
LisätiedotHelppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari
Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA Liikenneviraston linjaukset
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 1 b 3 LAUSUNTO LIIKENNEVIRASTON RAPORTTILUONNOKSESTA LIIKENNEOLOSUHTEET 2035 Kslk 2010-1622 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle
LisätiedotLiikenne ja autonomistajuus
Liikenne ja autonomistajuus Matleena Lindeqvist/ HSL matleena.lindeqvist[at]hsl.fi Päivitetty 1.3.2017 Liikenne ja autonomistajuus Liikennemäärät Henkilöauto heys Helsingin seudun kunnissa 1969 2015 Henkilöautotiheyden
LisätiedotHyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä
Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotHSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010
HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010 HSL:n toimialue Kuusi perustajakuntaa: Helsinki,Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava ja Kirkkonummi Laajenemisvaraus
LisätiedotJalankulun reunavyöhyke
LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotMiten liikennejärjestelmätyöllä voi edistää kestävää työmatkaliikkumista. Viisaan liikkumisen verkosto
Miten liikennejärjestelmätyöllä voi edistää kestävää työmatkaliikkumista Viisaan liikkumisen verkosto 11.5.2017 8.5.2017 Esityksessä luvassa Liikennejärjestelmätyö Itä-Suomessa Kestävän työmatkaliikkumisen
LisätiedotHELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN SUUNNITELMA MAL 2019, LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET JATKOSUUNNITTELULLE
Hallitus 12 13.02.2018 HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN SUUNNITELMA MAL 2019, LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET JATKOSUUNNITTELULLE 59/08.00.00.00/2017 Hallitus 12 Esittelijä Toimitusjohtaja
LisätiedotHelsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset
Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun
LisätiedotHelsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013
Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat
LisätiedotMAL Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö
MAL 2019 Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö 9.10.2019 Esityksen sisältö Miltä näyttää vuonna 2019? Mitä MAL-suunnitelman toimenpiteillä
LisätiedotLiityntäpysäköinti Pirkanmaalla
Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena
LisätiedotKansallinen älyliikenteen strategia
Kansallinen älyliikenteen strategia Ehdotus 18.11.2009 Harri Pursiainen Työn kulku Professori Kulmalan raportti 2008 LVM:n toimeksianto 19.3.2009 I asiantuntijaseminaari huhtikuussa Liikenteen ja viestinnän
Lisätiedotkaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto
Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta
LisätiedotTulevaisuuden asemanseudut tehdään yhteistyöllä
Tulevaisuuden asemanseudut tehdään yhteistyöllä Rata 2018 -seminaari, Anna Saarlo 23.1.2018 Tulevaisuuden asemanseudut tehdään yhteistyöllä 1. Mitä tavoittelemme? Tulevaisuuden asemanseutu 2. Miksi? Yhteinen
LisätiedotHyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki
Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle
LisätiedotLiikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio
Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä Petteri Katajisto Kuopio 4.4.2019 Tavoitteena elinvoima, kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö Nykyisen lain tavoite luodaan edellytykset hyvälle
LisätiedotPYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa
Projektin työsuunnitelma PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa Kohti konkretiaa kaupunkiverkoston voimalla 1. Lähtökohta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus
LisätiedotLiikennealan lainsäädäntö muutoksessa
Liikennealan lainsäädäntö muutoksessa KEHTO-foorumi 10.11.2017 Johanna Vilkuna Missio Kuntien mahdollisuudet luoda edellytyksiä viisaille liikkumisratkaisuille ja kehittää yhdyskuntarakennettaan kestäväksi.
LisätiedotTransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi
Palvelevan joukkoliikennejärjestelmän tarpeet digitaalisille palveluille ja reaaliaikaiselle informaatiolle TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi HSL TransSmart yhteistyö Älykäs
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä?
Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä? Erikoistutkija Kari Oinonen Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Esityksen sisältö Yhdyskuntarakenteen vyöhykemallin
LisätiedotRAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA
RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla
LisätiedotTampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma
Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön
LisätiedotNäkökulmia pysäköinnin tulevaisuuteen. Sini Puntanen, HSL
Näkökulmia pysäköinnin tulevaisuuteen Sini Puntanen, HSL 1.11.2018 Nuoret: hyvä joukkoliikenne vähentää auton omistamisen tarvetta 15-29-vuotiaat: Jos asuinalueellani on tulevaisuudessa hyvät joukkoliikennepalvelut,
Lisätiedot