KAAVASELOSTUS. Pirkanmaan liiton julkaisu A 43 PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA

Transkriptio

1 A KAAVASELOSTUS Pirkanmaan liiton julkaisu A 43 PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA

2

3 pirkanmaan 1. MAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS Pirkanmaan liitto Julkaisu A 43

4 Pirkanmaan liitto Tampere 2008 Sarja A, julkaisu nro 43 ISSN ISBN PISA/001/2008 Kannen kuva: Lielahti, Tampere. Kuva Lentokuva Vallas Oy/Hannu Vallas Kuvat: Jutta Ahro, Juhani Latoniemi, Lentokuva Vallas Oy/Hannu Vallas, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Pirkanmaan liiton kuva-arkisto, Pirkanmaan kuvasto/p.luokkala, Suomen Ilmakuva Oy, Tampereen Vesi, Tiehallinto Painosmäärä: 200 kpl Painopaikka: Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, 2008

5 ESIPUHE Pirkanmaan 1. maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa käsitellään samanaikaisesti kaikki maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Siten maakuntakaavassa on osoitettu maakunnan kehittämistavoitteiden mukaiset fyysiset aluevaraukset seuraaviksi vuodeksi painottaen taloudellista ja toimivaa yhdyskuntarakennetta, maakunnan kilpailukykyä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa. Maakuntakaava vastaa valtakunnallisten, maakunnallisten ja useamman kuin yhden kunnan alueiden maankäytön suunnittelusta ja yhteensovittamisesta. Se on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa tai ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Pirkanmaan sisäinen aluerakenne ja sen sijainti Etelä-Suomen kasvuvyöhykkeellä luovat hyvät kehittämisen ja suunnittelun lähtökohdat. Maakuntakaavassa pyritään entisestään vahvistamaan näitä Pirkanmaan luontaisia vahvuuksia kuten maakunnan kansallisesti edullista sijaintia Etelä-Suomen kehitysvyöhykkeiden leikkauspisteessä, kehittynyttä päätie- ja -rataverkkoa sekä toimivaa aluerakennetta. Erityisesti maakuntakaavassa pyritään tukemaan maakunnan veturin Tampereen kaupunkiseudun kehitysdynamiikkaa alueen vetovoimaisuuden turvaamiseksi kiristyvässä kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolella kaavan aluerakenne- ja palveluverkkoratkaisuilla sekä näitä tukevilla kehittämisen kohdealueilla vahvistetaan kaupunkiseudun ja sitä ympäröivän maakunnan keskinäistä vuorovaikutusta. Samoin pyritään varmistamaan se, että tulevaisuudessakin maakunnan kilpailuvaltteina säilyvät alueen kansallispuistot, monipuoliset ja arvokkaat luontokohteet, hyvälaatuiset pohjavedet sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Näin maakuntakaava turvaa monimuotoisen ja hyvän elinympäristön säilymisen maakunnan asukkaille. Maakuntakaavan suunnitteluprosessi on alusta lähtien toteutettu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ns. avoimen ja vuorovaikutteisen suunnittelun periaatteita noudattaen. Kaavaprosessi käynnistyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman käsittelyllä ja kansalaiskuuleminen päättyi kattavaan ehdotusvaiheen nähtävilläpitoon ja lausuntokäsittelyyn. Kuntakierrosten ja erillisten kaavaesittelyjen lisäksi maakuntakaavan valmistelua on voinut seurata lähes reaaliaikaisena Pirkanmaan liiton nettisivuilta, joiden kautta kaikki halukkaat ovat voineet myös lähettää suoraan parannusehdotuksia ja kommentteja suunnittelijoille. Pirkanmaan maakuntakaavan valmistelu oli valtakunnallisena kokeilukohteena internetin hyödyntämisessä kansalaisosallistumisen välineenä. Maakuntakaavan valmistelu on aina laaja, maakunnan kuntien, alueviranomaisten ja elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kiinteän yhteistyön tulos. Pirkanmaan liitto kiittää kaikkia maakuntakaavan laadintatyöhön eri muodoissaan osallistuneita tahoja hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Valtioneuvoston yleisistunnossaan antamallaan päätöksellä YM2/5222/2005 vahvisti Pirkanmaan 1. maakuntakaavan. Samalla Pirkanmaan 3. seutukaava kumoutui. Päätöksessä vahvistamatta jääneet alueet/ merkinnät on eritelty maakuntakaavan suunnitteluprosessi kohdassa. Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen maakuntakaavan vahvistamista koskeviin valituksiin Kaikki valitukset hylättiin tai jätettiin tutkimatta. Tampereella PIRKANMAAN LIITTO Jussi V. Niemi maakuntajohtaja Petri Pikkuaho hallintojohtaja

6

7 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE JOHDANTO MAAKUNTAKAAVAN ASEMA JA SUHDE MUUHUN SUUNNITTELUUN MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT MAAKUNNAN KEHITTÄMISASIAKIRJAT PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVAN SUUNNITTELUPROSESSI SUUNNITTELUVAIHEET OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Valmisteluvaiheessa esitetyt mielipiteet ja lausunnot Ehdotusvaiheessa esitetyt mielipiteet ja lausunnot Lausuntojen ja mielipiteiden johdosta tehdyt muutokset PUNKALAITUMEN KUNTAA KOSKEVA MAAKUNTAKAAVAPROSESSI Suunnitteluvaiheet Valmisteluvaiheessa esitetyt mielipiteet ja lausunnot Edotusvaiheessa esitetyt mielipiteet ja lausunnot PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVAN VALTIONEUVOSTON VAHVISTUSPÄÄTÖKSESTÄ... JÄTETYT VALITUKSET SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT PIRKANMAAN NYKYTILANNE JA YLEISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET ALUE- JA PALVELUKESKUSRAKENNE Tavoitteet Lähtökohdat VÄESTÖ JA ELINKEINOT Väestö Työvoima ja työpaikat Ympäristö ja luonto Kaavoitus Maakuntakaavan mittakaava, karttajärjestelmä ja pohjakartta TAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakunnalliset tavoitteet ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA ALUE- JA PALVELUKESKUSRAKENNE Maakuntakaavan keskusluokat Maakunnan keskukset KEHITTÄMISEN KOHDEALUEET TAAJAMA-ALUEET Taajamatoimintojen Alueet Keskukset Palvelujen Ja Hallinnon Alueet Vähittäiskaupan Suuryksiköt Työpaikka-Alueet Teollisuus- Ja Varastoalueet Erityisalueet LIIKENNE Tieliikenne Raideliikenne Lentoliikenne Vesiliikenne Arvioidut vaikutukset ENERGIAHUOLTO VESIHUOLTO...84

8 5.7 JÄTEHUOLTO KULTTUURIPERINTÖ JA MAISEMA Arvokkaat maisema-alueet Arvokkaat kulttuuriympäristöt Muinaisjäännökset LUONNONSUOJELU JA LUONNON MONIMUOTOISUUS Luonnonsuojelu Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet Arvokkaat geologiset muodostumat VIRKISTYS JA MATKAILU Virkistys-, retkeily- ja ulkoilualueet Reitistöt Matkailupalvelujen alueet MAA- JA METSÄTALOUSALUEET Alueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja Alueet, joilla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta Tutkimusmetsät MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Kuntakaavoitus Viranomaistoiminta Maakuntakaavan rakentamisrajoitus Valkoiset alueet Maakuntakaavaan liittyvä lainsäädäntö MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTUS MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MAAKUNTAKAAVAN KOKONAISVAIKUTUKSET Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja natura verkostoon Vaikutukset maisemaan Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset talouteen Vaikutukset terveyteen Vaikutukset sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakunnalliset tavoitteet VERTAILU PIRKANMAAN 3. SEUTUKAAVAAN TAUSTASELVITYKSET PIRKANMAAN LIITON JULKAISUT JA SELVITYKSET...163

9 PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO 1. JOHDANTO Pirkanmaan maakuntakaava on kokonaismaakuntakaava, jossa käsitellään samanaikaisesti kaikki maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Siten maakuntakaavassa on osoitettu maakunnan kehittämistavoitteiden mukaiset fyysiset aluevaraukset seuraaviksi vuodeksi painottaen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, taloudellista yhdyskuntarakennetta sekä kestävän kehityksen periaatteita. 1.1 Maakuntakaavan asema ja suhde muuhun suunnitteluun Vuoden 2000 alussa voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on tuonut muutoksia kaavoitukseen ja rakentamiseen. Uudistukset heijastuvat myös maakuntakaavan laadintaan. Kaavajärjestelmä kokonaisuudessaan on muuttunut siten, että maakuntakaava on kuntien yhteisen yleiskaavan ohella ainoa vahvistettava kaavamuoto. Kunnat vastaavat yleis- ja asemakaavoista ja niiden hyväksymisestä. Maakuntakaava ja kuntien yhteinen yleiskaava vahvistetaan ympäristöministeriössä. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa. Maakuntakaava vastaa valtakunnallisten, maakunnallisten ja useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön suunnittelusta ja yhteensovittamisesta. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa tai ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET YM valmistelee, kuulee muita ministeriöitä ja maakunnan liittoja Maakuntakaava Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy YM vahvistaa Kaupunkiseudun yleiskaava Kuntien yhteistoimintaelin hyväksyy YM vahvistaa Yleiskaava Kunta laatii ja hyväksyy Asemakaava Kunta laatii ja hyväksyy Kuva:: Maankäytön suunnittelujärjestelmä. 7

10 JOHDANTO PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaavassa korostuvat valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten näkökulmien yhteensovittaminen ja huomioonottaminen. Kaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistettävä niiden toteutumista. Pirkanmaalla on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Pirkanmaan 3. seutukaava. Maakuntakaavan kehittämisen strategisena perustana on maakuntavaltuuston hyväksymä Pirkanmaan maakuntasuunnitelma "Pirkanmaa 2000+". Maakuntasuunnitelman pohjalta on laadittu Pirkanmaan maakuntaohjelma Edelleen kaikki Pirkanmaan seutukunnat ovat laatineet omat seutukuntaohjelmat. Uuden aluekehityslain mukainen maakuntaohjelman laatiminen (maakuntaohjelma ) on meneillään samanaikaisesti maakuntakaavatyön kanssa. Samanaikainen prosessi on mahdollistanut maakunnan kehittämisen kannalta tärkeiden hankkeiden yhteensovittamisen suunnittelun ohjelmatyössä ja kaavan valmistelussa. Kuva: Pirkanmaan kunnat ja seutukunnat Kuva: Suomen aluerakenne ja maankäyttö Lähde: Alueiden käyttö ja aluerakenne 2017, Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto

11 PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO 1.2 Maakuntakaavan tavoitteet ja lähtökohdat Maakunnan sisäinen aluerakenne ja sen sijainti Etelä-Suomen kasvuvyöhykkeellä luovat hyvät suunnittelun lähtökohdat. Maakuntakaavassa pyritään entisestään vahvistamaan Pirkanmaan luontaisia vahvuuksia kuten maakunnan kansallisesti edullista sijaintia Etelä-Suomen kehitysvyöhykkeiden leikkauspisteessä, kehittynyttä infraverkostoa sekä toimivaa aluerakennetta. Erityisesti maakuntakaavassa pyritään vahvistamaan maakunnan veturin Tampereen kaupunkiseudun rakenteita alueen vetovoimaisuuden turvaamiseksi kiristyvässä kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Kaupunkiseudun ulkopuolella kaavan aluevarauksilla ja laajoilla infraverkon yhteistyöratkaisuilla vahvistetaan kaupunkiseudun ja sitä ympäröivän maakunnan keskinäistä vuorovaikutusta. Samoin pyritään varmistamaan se, että tulevaisuudessakin maakunnan kilpailuvaltteina säilyvät alueen kansallispuistot, monipuoliset ja arvokkaat luontokohteet, hyvälaatuiset pohjavedet sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Näin maakuntakaava osaltaan turvaa monimuotoisen ja hyvän elinympäristön säilymisen maakunnan asukkaille. Pirkanmaan maakuntakaavasta muodostuu maankäytön perussuunnitelma, jolla vahvistetaan maakunnan alueidenkäytön pääperiaatteet seuraaviksi vuodeksi. Maakuntakaavassa osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tärkeiden hankkeiden aluevaraukset ja huolehditaan näiden varausten yhteensovittamisesta. Siten maakuntakaava toimii myös maakunnan kansallisten ja EU:n alueellisten kehittämisohjelmien infra- ja ympäristöhankkeiden perustana. Taajama-alueilla maakuntakaavan keskeisenä lähtökohtana on taloudellinen yhdyskuntarakenne. Kaikessa maankäytössä pyritään ensisijaisesti hyödyntämään olevia verkostoja ja rakenteita. Uudet rakentamisalueet pyritään sijoittamaan välittömästi nykyisen rakenteen yhteyteen ja välialueille. Maakuntakaavan tarkempi ja sisällöllinen laajuus muotoutuu kaavaprosessin kuluessa vuorovaikutteisen suunnittelun kautta. Vahvistettu Pirkanmaan 1. maakuntakaava korvaa ympäristöministeriön kesäkuussa 1997 vahvistaman Pirkanmaan 3. seutukaavan sekä Punkalaitumen kunnan alueella Satakunnan seutukaava 5:n. 1.3 Maakunnan kehittämisasiakirjat Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu perustuvat maankäyttö- ja rakennuslain 25 :n mukaisesti maakuntasuunnitelmaan, joka on strateginen kehittämissuunnitelma, sekä maakuntaohjelmaan. Maakuntasuunnitelman tavoitteet täsmentyvät Pirkanmaan maakuntaohjelmassa ja seutukuntakohtaisissa ohjelmissa sekä näiden asiakirjojen pohjalta laaditussa toteuttamissuunnitelmassa. Maankäytön puolella kehittämisen perusasiakirjana toimii maakuntakaava, joka ohjaa maankäyttöä ja sen toteuttamista. Voimassa oleva maakuntasuunnitelma on hyväksytty marraskuussa Se sisältää maakunnan keskeiset strategiset suuntaviivat. 9

12

13 PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA SUUNNITTELUPROSESSI 2. Pirkanmaan maakuntakaavan Suunnitteluprosessi Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maakuntakaavan laatimisesta on vastannut Pirkanmaan liitto. Maakuntahallitus on ohjannut ja valvonut maakuntakaavoitustyötä sekä päättänyt keskeisistä sisällöllisistä linjauksista ja kaavaehdotuksesta. Maakuntavaltuusto hyväksyi ehdotuksen maakuntahallituksen esityksestä. Valtuuston hyväksymä maakuntakaavaehdotus alistettiin ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Valtioneuvosto vahvisti kaavan Maakuntakaavan laadinnassa korostetaan maankäyttöja rakennuslain mukaisesti kansalaisten osallistumista, suunnittelun vuorovaikutteisuutta ja vaikutusten arviointia. Maakuntakaavan käytännön valmistelusta on vastannut Pirkanmaan liiton aluesuunnitteluyksikkö. 2.1 Suunnitteluvaiheet Aloitusvaihe maakuntavaltuuston aloituspäätös ensimmäinen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) maakuntahallitus lähetti maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman lausunnoille maakuntahallitus hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotettiin yleisölle ja järjestettiin tiedotustilaisuus tiedotusvälineille Tavoitevaihe maakuntahallitus käsitteli sektorikohtaiset tavoitteet ja valtakunnallisten tavoitteiden maakunnallistamisen syksyn 2002 ja kevään 2003 aikana lähtötietojen arviointi ja tehtävät lisäselvitykset, nykytilan kuvaus ja tietojen päivitys laadittiin vuoden 2002 aikana syksyn 2002 ja talven 2003 aikana käytiin seutukuntakohtaiset ja kuntakohtaiset neuvottelut ja informoitiin kunnallishallituksia viranomais- ja sidosryhmäneuvotteluja on käyty noin 70 kpl (osa teemakohtaisesti) maakuntavaltuustolle on tiedotettu valtuuston kokousten yhteydessä maakuntakaavan valmistelutilanteesta ja mm. kehittämisalueiden käyttömahdollisuuksista Valmisteluvaihe syksyn 2002 ja kevään 2003 aikana laadittiin maakuntakaavaluonnos, jota maakuntakuntahallitus käsitteli ensin sektoreittain ja lopuksi kokonaisuutena toukokuussa 2003 maakuntahallitus hyväksyi kesäkuussa 2003 maakuntakaavan valmisteluvaiheen aineiston ja päätti asettaa valmisteluvaiheen aineiston nähtäville väliseksi ajaksi valmisteluvaiheen aineistosta annettiin n. 210 huomautusta ja lausunnot saatiin maakunnan kaikilta kunnilta (33 kpl). Yhteisöiltä ja sidosryhmiltä saatiin n. 55 lausuntoa. hallitus käsitteli syksyn 2003 ja kevään 2004 aikana valmisteluvaiheen aineistosta annetut huomautukset ja lausunnot maakuntajohtaja asetti syksyllä 2003 maakuntahallituksen jäsenistä koostuvan maakuntakaavatyöryhmän maakuntakaavaehdotuksen valmistelua varten 11

14 SUUNNITTELUPROSESSI PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA Ehdotusvaihe maakuntahallitus käsitteli syksyn 2003 ja kevään 2004 aikana valmisteluvaiheen aineistosta saadun palautteen ja antoi vastineet huomautusten tekijöille ja lausunnon antajille maakuntakaavaluonnoksen täydentäminen maakuntakaavaehdotukseksi tehtiin keväällä 2004 maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavaehdotuksen ja päätti asettaa sen julkisesti nähtäville maakuntakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä välisen ajan ehdotusvaiheen aineistosta annettiin 168 muistutusta ja lausunnot saatiin maakunnan kaikilta kunnilta (33 kpl). Alueviranomaisilta, järjestöiltä ym. saatiin 50 lausuntoa Hyväksymisvaihe liiton virasto laati vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin syksyn 2004 aikana maakuntahallitus käsitteli maakuntakaavaehdotuksesta saadut muistutukset ja lausunnot kokouksissaan , ja toinen viranomaisneuvottelu pidettiin maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavaehdotuksen ja teki esityksen maakuntavaltuustolle maakuntakaavan hyväksymisestä maakuntavaltuusto päätti maakuntakaavan (myös Punkalaitumen osalta), hyväksymisestä ja alistamisesta ympäristöministeriön vahvistettavaksi Vahvistamisvaihe maakuntakaavan asiakirjat lähetettiin päivätyllä kirjeellä ympäristöministeriöön vahvistettavaksi maakuntavaltuuston päätöksestä jätettiin 52 valitusta ympäristöministeriöön vahvistusmenettelyä varten ympäristöministeri pyysi saapuneella kirjeellään Pirkanmaan liiton vastineita saamiinsa muiden ministeriöiden ja viranomaisten lausuntoihin sekä 52 valitukseen vastineet valituksiin lähetettiin maakuntahallituksen päätöksellä ministeriöön Pirkanmaan liiton maakuntahallitus peruutti Ruoveden Vinsanvuoren teknisen huollon kehittämisen kohdealueen (tk3) saattamisen vahvistettavaksi ja antoi asian maakuntavaltuustolle ympäristöministeriö käsitteli muiden ministeriöiden lausunnot ja maakuntakaavaa koskevat valitukset maa- ja metsätalousministeriön lausunnon seurauksena kaavan vahvistuminen siirtyi valtioneuvostoon, joka teki vahvistamispäätöksen ympäristöministeriön esityksen mukaisesti valtioneuvoston päätöksestä kuulutettiin liiton virallisissa ilmoituslehdissä ja liiton sekä kuntien ilmoitustauluilla kuulutus ja vahvistetut asiakirjat (maakuntakaavakartta ja vahvistuspäätös) olivat nähtävillä Pirkanmaan liiton virastossa ja jäsenkunnissa valtioneuvoston vahvistamispäätöksellä maakuntakaava astui voimaan ennen kuin se oli saanut lainvoiman MRL 201 :n perusteella vahvistamispäätös ja vahvistetut asiakirjat toimitettiin liiton jäsenkuntiin sekä tiedoksi muille maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyille viranomaisille korkeimpaan hallinto-oikeuteen jätettiin määräaikaan (30 pv päätöksen antopäivästä) 12 valituskirjelmää ja yksi valtitusajan päättymisen jälkeen Pirkanmaan liiton maakuntahallitus antoi vastineet maakuntakaavan vahvistamista koskeviin valituk - siin korkeimmalle hallinto-oikeudelle kokouksessaan korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen maakuntakaavan vahvistamista koskeviin valituksiin Kaikki 13 valitusta hylättiin tai jätettiin tutkimatta Valtioneuvosto jätti päätöksessään vahvistamatta Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta Nokian Kalkun ja Pirkkalan Linnakorven vähittäiskaupan suuryksiköt (km1, km1v ja km2v), merkittävästi parannettavan tien merkinnän vt 12:sta Kangasalan Kirkkojärven kohdalla, maanteiden 3260 ja 2310 toiminnallisen luokan muutokset, Kangasalan Kirkkojärven kaakkoispuolella ja Tampereen Hervantajärven ja Makkarajärven välisellä alueella selvitysalueille osoitetut taajamatoimintojen aluevaraukset, teknisen huollon kehittämisen kohdealueen (tk3) Virroilla sekä turpeenottoalueen EO 027 (Saukonsuo) ja turpeenottoalueen EO 030 (Sarkinkeidas) pohjoisosan Parkanossa. 12

15 PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA SUUNNITTELUPROSESSI 2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutus Maakuntakaavan kuulemismenettely perustuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen menettelyyn, jossa virallisilla kuulutuksilla, kuulemistilaisuuksilla ja tiedottamisella on keskeinen rooli. Maakuntakaavan laatiminen on käynyt läpi laajan kaavoitusprosessin aloitus-, tavoite- ja valmisteluvaiheista ehdotusvaiheeseen. Jokaiseen vaiheeseen on liittynyt tiedotus. Maakuntakaavasta on tiedotettu laajasti maankäyttö- ja rakennuslain mukaisin menettelyin. Valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävillä syyskuun 2003 jokaisessa Pirkanmaan kunnassa ja Pirkanmaan liiton virastossa. Ehdotusvaiheessa kaava oli nähtävillä jokaisessa Pirkanmaan kunnassa ja liiton virastossa syyskuun Ilmoitus nähtävilläolosta julkaistiin Pirkanmaan liiton ja kuntien virallisissa ilmoituslehdissä ja kuntien ilmoitustauluilla. Pirkanmaan liiton ilmoituslehdissä julkaistiin kuulutuksen tueksi maakuntakaavakarttaehdotuksen pienennös. Kaikki kaavan vaiheet ovat olleet myös kyselyineen ja palautekanavineen Pirkanmaan liiton kotisivuilla internetissä nähtävillä koko kaavaprosessin ajan. Tiedotusvälineille on kaavan kaikissa vaiheissa toimitettu laajasti tietoa. Valmisteluvaiheessa liiton henkilökunta osallistui 85 kunta- ja sidosryhmäneuvotteluun ja 70 esittelytilaisuuteen sekä kuuteen seutukuntatilaisuuteen. Ehdotusvaiheeseen liittyi 75 kunta/sidostyhmäneuvottelua, 64 esittelytilaisuutta ja seitsemän seutukuntatilaisuutta (ml. Punkalaidun) VALMISTELUVAIHEESSA ESITETYT MIELIPITEET JA LAUSUNNOT Maakuntakaavan valmisteluvaiheen huomautuksissa ja lausunnoissa kiinnitettiin huomiota mm. seuraaviin asioihin: maa- ja metsätalousalueisiin, joilla on erityistä ulkoilunohjaustarvetta, maa- ja metsätalousalueisiin, joilla on ympäristöarvoja, muinaisjäännösalueisiin, arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin, moottorikelkkailureittien yhteystarpeisiin, uusiin tielinjauksiin, palvelukyläkeskuksien määrään sekä teknisen huollon kehittämisen kohdealueisiin koskien tekopohjaveden muodostamista ja keskitettyä jätevedenpuhdistamoa. Kuntien ja viranomaisten lausunnoissa esitettiin muutoksia mm. taajamatoimintojen ja työpaikka-alueiden aluevarauksiin, viheryhteyksiin, teiden luokituksiin ja maakuntakaavan yleispiirteisyyteen EHDOTUSVAIHEESSA ESITETYT MIELIPITEET JA LAUSUNNOT Maakuntakaavan ehdotusvaiheen muistutuksissa ja lausunnoissa kiinnitettiin huomiota pääosin samoihin asioihin kuin valmisteluvaiheessa: maa- ja metsätalousalueiden, joilla on erityistä ulkoilunohjaustarvetta (MU) ja joilla on ympäristöarvoja (MY), määräyksiin, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden alueiden (luo) rajauksiin ja määräyksiin, geologisesti arvokkaiden kallioalueiden (ge2) rajauksiin ja määräyksiin, arvokkaiden kulttuuriympäristöjen rajauksiin (akv tai akm), moottorikelkkailureittien yhteystarpeisiin, ohjeellisiin ulkoilureitteihin, uusiin tielinjauksiin, teknisen huollon kehittämisen kohdealueisiin koskien tekopohjaveden muodostamista (tk1) ja keskitettyä jätevedenpuhdistamoa (tk2) sekä voimalinjojen yhteystarpeisiin. Kuntien ja viranomaisten lausunnoissa esitettiin muutoksia mm taajamatoimintojen ja työpaikka-alueiden aluevarauksiin, viheryhteystarpeisiin, kaupan suuryksiköiden määrään ja sijoitukseen, Natura-alueiden vaikutusten arviointiin, teiden luokituksiin ja maakuntakaavan yleispiirteisyyteen LAUSUNTOJEN JA MIELIPITEIDEN JOHDOSTA TEHDYT MUUTOKSET Lausuntojen ja muistutusten perusteella maakuntakaavaan on tehty vähäisiä muutoksia maakuntakaavakarttaan, määräyksiin, selostukseen ja liitekarttoihin. Keskeiset muutokset ovat koskeneet teknisen huollon kehittämisen kohdealuetta (tk2), koskien seudullista jätevedenpuhdistamoa, ja moottorikelkkareittien yhteystarvetta, jotka on poistettu kaavakartasta, sekä Natura-alueiden erityismääräyksiä, joita on lisätty Punkalaitumelle sekä Viljakkalaan ja joiden sisältöä on tarkistettu. 13

16 SUUNNITTELUPROSESSI PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA 2.3 Punkalaitumen kuntaa koskeva maakuntakaavaprosessi SUUNNITTELUVAIHEET Aloitusvaihe Satakuntaliiton maakuntahallituksen aloituspäätös ensimmäinen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) maakuntahallitus hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman Tavoitevaihe Satakuntaliiton maakuntahallitus on käsitellyt tavoitteita syksyllä lähtötietojen arviointi ja tehtävät lisäselvitykset, nykytilan kuvaus ja tietojen päivitys laadittiin vuonna 2003 ja 2004 Valmisteluvaihe maakuntahallitus hyväksyi tammikuussa 2004 maakuntakaavan valmisteluvaiheen aineiston ja päätti asettaa valmisteluvaiheen aineiston nähtäville väliseksi ajaksi valmisteluvaiheen aineistosta annettiin kolme huomautusta ja 16 lausuntoa maakuntahallitus käsitteli kesäkuussa 2004 valmisteluvaiheen aineistosta annetut huomautukset ja lausunnot Ehdotusvaihe maakuntakaavaluonnoksen täydentäminen maakuntakaavaehdotukseksi osallisilta saadun palautteen perusteella maakuntakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä välisen ajan ehdotusvaiheen aineistosta annettiin yksi muistutus ja 23 lausuntoa maakuntahallitus käsitteli kesäkuussa 2004 valmisteluvaiheen aineistosta annetut huomautukset ja lausunnot Hyväksymisvaihe Pirkanmaan liiton virasto laati vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin ja maakuntahallitus hyväksyi ne tammikuussa 2005 Pirkanmaan maakuntahallitus hyväksyi osaltaan yhdistetyn maakuntakaavaehdotuksen ja teki esityksen maakuntavaltuustolle maakuntakaavan hyväksymisestä maakuntavaltuusto päättää maakuntakaavan hyväksymisestä ja alistamisesta ympäristöministeriön vahvistettavaksi VALMISTELUVAIHEESSA ESITETYT MIELIPITEET JA LAUSUNNOT Maakuntakaavan valmisteluvaiheen huomautuksissa ja lausunnoissa kiinnitettiin huomiota mm. seuraaviin asioihin: virkistysalueisiin, retkeily- ja ulkoilualueiden rajauksiin, arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin, maisemateihin, teiden luokituksiin, parannettaviin teihin, työpaikka-alueiden aluevarauksiin, Natura-alueiden rajauksiin, turpeenottoalueiden merkintätapaan sekä melontareitteihin EDOTUSVAIHEESSA ESITETYT MIELIPITEET JA LAUSUNNOT Maakuntakaavan ehdotusvaiheen muistutuksissa ja lausunnoissa kiinnitettiin pääosin huomiota samoihin asioihin kuin valmisteluvaiheessa: virkistysalueiden määrään, arvokkaiden kulttuuriympäristöjen rajauksiin, maisemateiden merkitsemiseen kaavaan, teiden luokituksiin, parannettaviin teihin, työpaikka-alueiden aluevarauksiin, Natura-alueiden rajauksiin, turpeenottoalueiden merkintätapaan sekä melontareitteihin. 2.4 Pirkanmaan 1. maakuntakaavan valtioneuvoston vahvistuspäätöksestä jätetyt valitukset Valitukset koskivat teknisen huollon kehittämisen kohdealueen (tk1) poistamista Pälkäneellä, Kangasalla sijaitsevan maaseutuelinkeinojen kehittämisen kohdealueen (mk1) merkinnän poistamista ja Vehkosuon Komposti Oy:n läjitysalueen siirtämistä Sahalahdelta ja sen merkitsemistä jättämisen lainvastaisuutta sekä valtioneuvoston Pirkanmaan maakuntakaavan vahvistamispäätöksen kumoamista. Pirkanmaan liitto valitti valtioneuvoston päätöksestä poistaa Nokian Kalkun alueen vähittäiskaupan suuryksikköjen kohdemerkintöjen km1 ja km1v, Pirkkalan Linnakorven alueen vähittäiskaupan suuryksikön kohdemerkinnän km2 v, merkittävästi parannettavan tien merkinnän Kangasalan Kirkkojärven kohdalla sekä maantien 3260 Orivesi Kuhmalahti tieluokan muuttamisesta. Asianomaiset kunnat jättivät edellä mainituista asioista myös omat valituksensa. Kaikki valitukset hylättiin tai jätettiin tutkimatta. Vahvistamisvaihe ks. luku

17 PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Pirkanmaan nykytilanne ja yleiset kehittämismahdollisuudet Pirkanmaan kansainvälinen asema Suomen ja Pirkanmaan sijainti Euroopan pohjoisreunalla on varsin syrjäinen, kun tarkastellaan Keski-Euroopan ydinalueita ja taloudellisen toiminnan keskuksia. Myös Suomen saavutettavuus maa- ja vesiliikenteessä on keskieurooppalaisesta näkökulmasta katsoen huono. Pirkanmaalla vaikeutena on lisäksi sen sijainti sisämaassa. EU:n laajentumisen myötä paranevat kehittämismahdollisuudet myös Pirkanmaalla, kun ne yhdistetään sopivasti maakunnan muihin kansainvälisiin vahvuuksiin. Kansainvälisessä tarkastelussa Pirkanmaan maakunnan vahvuutena on sen sijainti Tampereen, Helsingin ja Turun kasvuvyöhykkeellä. Tällä vaikutusalueella asuu yli 2,5 miljoonaa asukasta. Alueella on hyvin toimivat liikenne-, energia- ja kuljetusverkostot sekä jatkuvasti lisääntyvää kansainvälistä ja valtakunnallista yhteistoimintaa. Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuu maan tärkeimpien liikenneväylien suuntainen kasvuvyöhyke, joka on Suomen kaupungistunein alue ja väestötiheydeltään eurooppalaista tasoa vastaava vyöhyke. Tähän liittyy poikittainen Turusta Tampereen kautta Jyväskylään ja edelleen Kuopioon ulottuva yliopistokaupunkien muodostama vyöhyke Helsinki - Tampere -vyöhykkeen asemaa vahvistavat parantuva moottoritie-, valtatie- ja rataverkko sekä kansainväliset lentokentät. Asutus muodostaa helminauhamaisen taajamaketjun, joka on Etelä-Suomen yhdyskuntaverkoston liikenteellisesti parhaiten toimiva osa. Tampereen valtakunnallisesti vahva asema sekä yhteysverkosto Etelä-Suomessa muodostavat Manner-Euroopan olosuhteita vastaavat markkinat, jotka antavat elinkeinoelämälle hyvät toiminta- ja kehittämismahdollisuudet. Maakunnan alueellinen yhtenäisyys, vientisuuntautunut teollisuus, Tampereen, maakunnan pääkeskuksen korkea palvelutaso sekä valtakunnankeskuksen laaja vaikutusalue kohottavat osaltaan maakunnan kansainvälistä painoarvoa. Myös maakunnan suuri väestöpohja (yli asukasta) mahdollistaa omavoimaisen kehittämisen ja monille palveluille riittävän kysynnän. 15

18 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan asema Suomessa Valtakunnallisesti Pirkanmaan liikenteellinen sijainti on erinomainen: Suomen pääliikenneväylät risteävät Pirkanmaalla. Tämä koskee sekä tieverkkoa että rautateitä. Pirkanmaa osana Helsinki - Hämeenlinna - Tampere kasvuvyöhykettä kuuluu Suomen ainoaan mannereurooppalaisen tason väestön, työpaikkojen ja infran keskittymään. Ennusteiden mukaan Pirkanmaan suhteellinen asema Suomessa vahvistuu edelleen. Hyvät yhteydet vetävät myös muista maakunnista etelään suuntautuvaa liikennettä kulkemaan Pirkanmaan kautta. Moottoritieyhteyden valmistuminen Helsinkiin on vahvistanut tätä. Pirkanmaan yhdyskuntarakenne on monessa suhteessa ihanteellinen. Pääkeskus on keskellä maakuntaa ja maakunnan eri osissa on suhteellisen tasaisesti työtilaisuuksia ja palveluita tarjoavia keskuksia. On syntynyt vakiintuneita kuntaryhmiä, joissa kunnat yhteistoimin ovat järjestäneet yhteisiä asioitaan. Usein myös työssäkäyntiliikenne kuntaryhmien sisällä on vilkasta. Kuntaryhmät keskuksineen, kuntien väliset liikenneyhteydet ja luonnonvarat muodostavat maakunnan yhdyskuntarakenteen rungon. Positiivista tulevaisuuden kuvaa korostaa Tampereen asema valtakunnan toiseksi vahvimpana keskuksena. Tampereen valtakunnallinen vaikutus ulottuu lännessä rannikolle, pohjoisessa Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen sekä etelässä Kanta-Hämeeseen. Vaikutusalueen laajeneminen ei ole todennäköistä, sen sijaan vaikutusalue tulee voimistumaan liikeyritysten ketjuuntuessa ja nykyisen vyöhykkeittäisen kehittämisajattelun vahvistuessa. Pirkanmaan teollinen perinne, korkeatasoiset yksityiset ja julkiset palvelut, koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan infrastruktuuri, suurteollisuuslaitokset, hyvät kotimaan ja paranevat kansainväliset liikenneyhteydet, tasokas rakennettu infrastruktuuri ja puhdas luonto luovat perustan, jolle maakunta voi luottavaisesti rakentaa tulevaisuuttaan. 16

19 PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.2 Alue- ja palvelukeskusrakenne TAVOITTEET Pirkanmaan pääkeskus Tampere on valtakunnanosakeskus, jonka vaikutuspiiri ulottuu omaa maakuntaa laajemmalle. Valtakunnalliselta arvoltaan Tampereen seutu on merkittävin Helsingin jälkeen. Muita merkittäviä valtakunnallisia keskuksia ovat mm. Turku, Oulu ja Kuopio. Valtakunnalliset tavoitteet Yleistavoitteet Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään pääkaupunkiseutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon hajaasutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Erityistavoitteet Maakunnan suunnittelussa on selvitettävä maaseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä kyläverkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilymistä. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Elinympäristön toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Maakunnalliset tavoitteet Aluerakenteen kehittämisen tavoitteena on maakunnan tasapainoinen ja toimiva aluerakenne: Tampereen valtakunnanosakeskuksen aseman säilyttäminen voimakkaiden seutukuntakeskusten kehittäminen tarkoituksenmukaisen maaseudun palvelukeskusverkoston säilyttäminen. Pirkanmaan pääkeskuksen sijainnista ja työtilaisuuksia ja palveluja tarjoavista keskuksista huolimatta on katsottu, että eri puolille maakuntaa tulisi kehittää nykyistä voimakkaammat alueelliset keskukset. Keskukset olisivat tasoltaan joko kaupunki- tai kuntatasoisia. Pirkanmaan niillä alueilla, joissa etäisyys kaupunkikeskukseen on pitkä, on paikallis- ja kyläkeskuksilla erityisen suuri merkitys välttämättömien palvelujen saatavuuden kannalta. Maaseudun perinteinen työ tulee olemaan yhä harvempien ainoa toimeentulolähde, töissä käydään isommissa keskuksissa ja osa nuorista muuttaa kokonaan pois. Tästä syystä maaseudun keskusten palveluja tuleekin kehittää joustaviksi vastaamaan asukkaiden työn ja elinkaaren tarpeita niin, että ainakin seudullisesti tärkeät paikallis- ja kyläkeskukset säilyvät. Näiden säilytettävien keskusten kriteerinä käytetään asutustihentymän lisäksi kauppaa, peruskoulua, liikenteellistä sijaintia, kunnallistekniikkaa ja mahdollista merkittävää kulttuuriympäristöä. Palvelut ovat kuitenkin painavin osatekijä keskusta luokitellessa. Aluerakenteellisilla perusteilla valituissa maaseudun keskuksissa paikallistasoisessa keskuksessa, joka usein on asutusrakenteeltaan taajama, on vähintään kauppa, koulu ja neuvola. Kyläkeskuksissa on edellytyksenä riittävä väestömäärä ja kaksi päivittäispalvelua. Väestömäärään lasketaan myös vapaa-ajan asukkaiden osuus. Poikkeuksen muodostavat ne kyläkeskukset, jotka sijaitsevat kaupunki- ja kuntakeskusverkon välialueilla. Näissä keskusluokituksen edellytyksenä on koulu, kauppa tai postipalvelu tai pankki, lasten päivähoito ja kirkollinen palveluyksikkö. 17

20 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA LÄHTÖKOHDAT Suomen ja Euroopan viimeaikainen aluekehitys on suosinut muutamia voimakkaita keskuksia väestön ja toimintojen sijaintipaikkoina. Vaikka kaupunkien aseman vahvistamisen taloudelliselle toiminnalle tuottamia hyötyjä pidetään positiivisina, on keskittymisen hallitsemattomalla nopeudella nähty olevan erilaisia haittatekijöitä sekä kasvavilla keskusseuduilla että tyhjentyvillä harvaan asutuilla ja syrjäisillä alueilla. Tästä syystä on varsin laajasti nostettu esiin tarve nykyisen keskittymiskehityksen hallitsemiseen ja tasapainoisempaan aluekehitykseen. Kaupunkien merkitys useimpien toimintojen sijaintipaikkana on korostunut nyky-yhteiskunnassa. Kaupungistumisessa on etuja, mutta myös kasautumisen seurauksena inhimillisiä haittoja. Tasapainon etsintä kaupungistumisen hyötyjen ja haittojen välillä nostaa vuorovaikutuksessa olevien pienempien keskusten merkitystä tulevan aluerakenteen keskeisinä elementteinä. Keskuksien pienempi koko mahdollistaa inhimillisemmän elinympäristön ja hyvät yhteydet ympäröivään maaseutuun. Monikeskuksinen aluerakenne asettaa kuitenkin suuret vaatimukset keskusten väliselle liikenne- ja kommunikaatioinfrastruktuurille. Suunnittelun tehtävänä on pyrkiä ohjaamaan asuminen ja palvelut siten, että kokonaisuus on toimiva, taloudellinen ja tehokas. Kartassa Pirkanmaan aluerakenne on esitetty niin asumisen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittuminen kuin suuret kaupunkiseudut ja hyvin harvaan asutut alueet (liiteosan kartta 18). Kartassa Asutusrakenne 2002 on esitetty vuoden 2002 asutustihentymät (liiteosan kartta 19). Keskusten kehitystä on seurattu vuonna 1982 vahvistetun seutukaavan jälkeen määrittämällä niiden palvelukeskusluokka vuosina 1983, 1986, 1990 ja 1992, sekä väestösuunnitteen mukainen tulevaisuutta kuvastava väestökeskusluokka. Palvelukeskusten kehityksen katkeamatonta seurantaa on perusteltua jatkaa ja sitä varten on myös tällä 2002 kierroksella käytetty samanperusteisia palveluindikaattoreita kuin Pirkanmaan maakuntaan on liittynyt Punkalaitumen kunta, mikä on lisännyt kuntakeskusten määrää yhdellä ja palvelukyläkeskusten määrää yhdellä. Asutusrakenne ja asuminen Keskimääräinen väentiheys Pirkanmaalla on 32,0 henkilöä neliökilometriä kohden. Vastaava luku koko maassa on 15,4 ja EU:n alueella 116,5. Valtaosa Pirkanmaan väestöstä eli n. ¾ asuu alueen eteläosassa. Taajamaväestön osuus on 86,2 %, koko maassa vastaavasti 83,7 %. Tampere ympäristöineen on tiheimmin asuttua, muut väestön tihentymät ovat tasaisesti eri puolilla maakuntaa ja osittain sijoittuneina liikenteellisten pääväylien suuntiin ja solmukohtiin. Pirkanmaalla on myös hyvin harvaan asuttuja ja joitakin lähes asumattomia seutuja. Maaseudun väestön väheneminen vie kehitystä edelleen tähän suuntaan. Toisensuuntainen kehitys käy puolestaan ns. paluumuuton lisääntyessä ja kakkosasumisen yleistyessä, jolloin loma-asunnoista tulee pysyviä asuntoja. Pirkanmaan nykyinen asuntokanta on asuntoa, mikä edustaa 8,8 % koko maan asuntokannasta. Vuosittaisen asuntotuotannon arvioidaan olevan 3200 uutta asuntoa. Vuonna 2002 asuntotuotanto oli Tavoitteista ja asukkaiden muita asumismuotoja suosivista toiveista huolimatta kerrostalojen osuus asuntokannasta on pysynyt melko korkealla 47 %:n tasolla kun maan keskiarvo on 44 %. Varsinkin Tampereen asuntotuotanto on painottunut kerrostaloasuntoihin, joiden osuus tuotannosta vuonna 2002 oli jopa 85 %. Tampereen ulkopuolisella alueella kerrostaloasuntojen osuus sekä asuntokannasta että tuotannosta on selvästi pienempi. Pientalojen osuus asuntotuotannosta on keskimäärin 67 %. Asuntojen koon kasvu sekä asuntokuntien keskikoon pieneneminen ovat luonnollisesti lisänneet asumisväljyyttä. Vuodesta 1980 asumisväljyys on kasvanut 27 m 2 :stä/asukas 36,2 m 2 :iin/asukas vuonna Asumisväljyyden arvioidaan edelleen kasvavan ja ylittävän vuoteen 2010 mennessä 40 m 2 /asukas. 18

21 PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT PIRKANMAAN PALVELUKESKUSLUOKKAVERTAILU VUODEN 2002 MAAKUNTARAJAN MUKAAN Palvelukeskusluokka luokka Valtakunnanosakeskus B Ylin maakuntakeskus C Keskitason keskus C Alin keskus C Maakuntakeskus C Ylin kaupunkikeskus D Keskitason keskus D Alin keskus D Kaupunkikeskus D Ylin kuntakeskus E Keskitason keskus E Alin keskus E Kuntakeskus E Ylin paikalliskeskus F Keskitason keskus F Alin keskus F Paikalliskeskus F Kyläkeskus G Yhteensä VUODEN 2005 MAAKUNTARAJAN MUKAAN Maakuntakeskus 1 Kaupunkikeskus 14 Kuntakeskus 18 Paikalliskeskus 46 Kyläkeskus 52 Yhteensä 131 Asuntokannan suurimman ikäryhmän muodostavat ja 1970-luvulla valmistuneet asunnot, joiden osuus koko asuntokannasta on n. 38 %. Tämän ikäryhmän rakennusten korjaustarve lisääntyy nopeasti. Samalla asumistason vaatimusten kasvu näkyy tarpeena kohottaa asuntojen varustetasoa. Pirkanmaan asuntotuotanto on noudattanut suunnilleen valtakunnallista kehitystä. Vuonna 2002 Pirkanmaan asuntotuotanto oli 13,4 % koko maan tuotannosta. Se on reilusti yli väestöosuuden, mutta on suhteessa alueen väestönkasvuun ja muuttovoittoon. Maakuntakaavan asutusrakennetta koskeva teemakartta on kaavaselostuksen liiteosan kartta

22 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA 3.3 Väestö ja elinkeinot Maakunnan alueiden käytön tavoitteet perustuvat maakuntasuunnitelman linjauksille, jotka suuntautuvat alueen kokonaiskilpailukyvyn varmistamiseen, so. vetovoiman säilyttämiseen ja alueellisesti tasapainottuvan kasvun ylläpitämiseen sekä perusrakenteen turvaamiseen maakunnan kaikissa osissa. Kehittämispainotteisuus maakuntakaavan laadinnan perusideana kiinnittää sen Pirkanmaan pitkän aikavälin strategisiin tavoitteisiin ja niiden toteutumisen edistämiseen. Maakuntasuunnitelmassa esitetyt, sen lähtökohtia ja kehitystrendejä koskevat arviot perustuvat näkemykseen alueiden roolin kasvamisesta ja keskinäisen kilpailun voimistumisesta. Analyysin lähtökohdat on määritelty seuraavasti: kilpailukykytavoitetta hallitsee vaatimus korkeasta osaamisesta, ammattitaidosta ja erikoistumisesta, joissa alueellisuus ja yritysten kilpailukyky korostuvat taloudessa trendinä on palvelutuotannon jatkuva kasvu ja erityisasiantuntijuuden korostuminen paine rakenteiden uudistamiseen kasvutoiminnoissa säilyy yhteisölliset, kulttuuriset ja sivistykselliset ominaisuudet vahvistuvat taloudellisen ja toimivan, ympäristöarvot huomioon ottavan yhdyskuntarakenteen kehittyminen Maakuntasuunnitelmassa kehittämisen strategia ja painopistealueet on analyysiin ja tavoitteisiin perustuen asetettu seuraavasti: Pirkanmaalla vahvistetaan tietoyhteiskunnan teknologista osaamispohjaa ja muita alueellisen erikoisosaamisen voimavaroja sekä uudistetaan tuotantorakennetta ja edistetään sen monipuolisuuden säilymistä. Panostetaan palvelutuotannon kasvuun, joka parantaa työllisyyttä kaikilla toiminta-alueilla. Parannetaan yritysten hengissä pysymisen edellytyksiä. Ylläpidetään taloudellinen, viihtyisä ja luonnon moninaisuuden säästävä taajamarakenne. Toiminnassa korostetaan omaleimaista kulttuuria, yhteisvastuuta ja kansainvälisyyttä. Painopistealueet: osaamisen vahvistaminen ja innovaatiorakenteiden parantaminen yritystoiminnan kehittäminen ja tuotantorakenteen uudistaminen perusrakenteiden kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytyksistä huolehtiminen. Strategian toteuttamisessa läpäiseviä periaatteina ovat: tietoyhteiskunta, tasa-arvo, kestävä kehitys sekä rakenteiden ja toimintakulttuurin uudistaminen. Maakuntasuunnitelma korostaa työllisyyden ja tulonmuodostuksen taustalla olevia tekijöitä, jotka liittyvät yritystoimintaan ja sen edellytyksiin sekä uuden ja tehokkaan teknologian käyttöönottoa niin tuotantoelämässä kuin yhteiskunnan toiminnoissa laajasti muutoinkin (ns. tietoyhteiskuntakehitys). Keskeiset kilpailu- ja vetovoimatekijät ovat osaaminen ja niihin liittyvät tekijät sekä mm. innovaatioille otollisen toimintaympäristön ja niitä tuottavien rakenteiden synnyttäminen. Kokonaiskilpailukykyyn kuuluu korkeatasoinen fyysinen ympäristö ja toimivat yhdyskunnat palveluineen. Lisääntyvä merkitys on monilla paikallisuuteen liittyvillä ominaisuuksilla kuten kulttuurilla ja sosiaalisilla verkostoilla. Väestökehityksessä tavoitteena on alueellisen tasapainon edistäminen, väestötappioseuduilla nykyisen trendin lieventäminen ja muuttaminen kasvuksi, ja kasvualueilla - pääasiassa Tampereen seutukunnassa riittävä varautuminen kasvun vastaanottamiseen ja sen seudullisesti tarkoituksenmukaiseen sijoittumiseen. Väestö- ja työpaikkaennusteen ja siihen liittyvän työllisyyden kehitysarvion toteutuminen edellyttää hyviä asuntoalueita, laadukkaita työpaikka-alueita, niiden sijoittumista tehokkaille alueille ja tasokkaan infrastruktuurin olemassaoloa. 20

23 PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Valtakunnallinen aluekehityksen tavoite on tasapainottaa väestökehitystä tukemalla pääkaupunkiseudulle ja etelärannikolle vaihtoehtoisia kasvualueita. Pirkanmaan, ja Tampereen seutukunnan maakunnan veturina, tulee tavoitella niin voimakasta kasvua, että se muodostaa reaalisesti vaihtoehtoisen kasvualueen ja on samalla kansainvälisesti kilpailukykyinen. Sillä on vahvistuva asema myös läntisen Suomen valtakunnanosan palvelukeskuksena. Luonnollinen väestökehitys hidastuu, muuttovoitto jatkuu Pirkanmaan vuosikymmeniä jatkunut vakaan kasvun kehityslinja jatkuu. Luonnollisen väestönkehityksen hidastuminen ja 2010-luvun alkupuolelle jatkuvan omavaraiskasvun taittuminen korvautuvat muualta Suomesta tulevalla muuttoliikkeellä, lisääntyvästi myös ulkomailta tulevilla muuttajilla. Viime vuosikymmenellä Pirkanmaan muuttovoitto oli keskimäärin 2000 henkeä vuodessa. Suurin muuttajien joukko on opiskeluikäisiä, mikä nuorentaa väestön ikärakennetta. Tämän ansiosta luonnollinen väestönkasvu jatkuu vuoden 2012 tienoille. Tämä koskee pääasiassa Tampereen seutukuntaa. Väestöä menettävissä seutukunnissa tilanne on toinen. Niissä muuttoliike nopeuttaa väestön ikärakenteen vinoumaa. Joissakin kunnissa ikääntymisen trendi alkaa tasapainottua väestömäärältään alemmalle tasolle. Pirkanmaan vetovoimaisuus on toistaiseksi ollut niin hyvä, että se on varmistanut positiivisen muuttotaseen ja väestön kasvun. Kehitys ei kuitenkaan ole itsestään selvä, vaan siihen vaikuttavat useat tekijät. Globaalisti taloudessa tapahtuvat muutokset, EU:n laajeneminen ja sisämarkkinoiden uusi tilanne, kilpailu työvoimasta, muiden tuotannontekijöiden suhteellisten kustannusten kehitys, teknologiakehitys, jne. ovat tekijöitä, joiden vaikutuksiin on jatkuvasti pyrittävä varautumaan. Pirkanmaan väestöosuus on nyt 8,7 % koko maan väestöstä. Vetovoimaisuus ja positiivinen muuttotase kasvattavat väestöosuutta lievästi koko ennustekauden vuoteen Vetovoiman ja kasvun ylläpitämiseksi tarvitaan Pirkanmaalla, sen seutukunnissa ja kunnissa omaehtoista ja kansainväliseen kilpailuun virittyvää elinkeinopolitiikkaa. Tämä edellyttää kasvavien toimialojen entistä kohdennetumpaa tukemista kaikissa maakunnan keskuksissa. Avainasemassa ovat sijainniltaan edulliset ja nykyaikaisen elinkeinotoiminnan kannalta tehokkaat alueet, joissa muuttuvan tuotantotoiminnan tarpeet ja ekologisen tehokkuuden vaatimukset voivat toteutua. Kasvun lähteenä painotetaan ympäristötehokkaan teknologian käyttöä sekä kestävää sosiaali-, koulutus- ja kehittämispolitiikkaa. TAULUKKO: Väestö, työpaikat ja työvoima v.2010 ja 2020 v v Väestö Väestö, vuotiaat Työllisyysaste -% Työvoima, vuotiaat Työttömyys, %- yks.(1/2003) Työttömät (1/2003) Työlliset Työpaikat Punkalaitumen lisäävä vaikutus vuosien 2010 ja 2020 lukuihin on noin 0,5 %. 21

24 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA Voimakas kasvu, joka lähti liikkeelle syvän laman jälkeen edellisen vuosikymmenen puolivälissä, aiheuttaa luonnollisesti riskitekijöitä. Pirkanmaan kasvu merkitsee kuitenkin kokonaisuutena maan aluekehitykselle tasapainoisempaa tulevaisuutta. Erityisesti pääkaupunkiseudun kasvu tarvitsee vastapainoa. Läntisessä Suomessa tähän voidaan edetä Tampereen seudun vahvistuviin veturitekijöihin tukeutumalla. Pirkanmaan kilpailuasemalle ratkaisevaa on Tampereen seudun vetovoiman säilyminen ja kyvykkyys nousta kilpailemaan Euroopan ja globaalilla tasolla. Kokonaiskilpailukykyä täydentävät maakunnan eri seutukuntiin sijoittuvat ja monipuolisuutta varmistavat keskittymät ja kohteet. Liikenteellisesti ja yhteiskuntatalouden kannalta tehokkaita ovat kehityskäytäviin sijoittuvat tai niihin kytkeytyvät alueet ja toiminnot. Maakunnan osa-alueet kehityskäytäviin yhdistävällä verkostolla koko maakunta saa suhteellista etua maantieteellisesti edullisesta sijainnista ja sisäisestä rakenteesta. Tavoiteltu väestö- ja työpaikkakehitys perustuu kehitysvaihtoehtoon, joka on johdettu koko maan väestön muutosten ja kansantalouden pitkän aikavälin kehitysarvioista. Sen perusta on 1990-luvun lopun voimakkaassa kasvussa, siihen liittyvässä tuotantorakenteen uudistumisessa ja erityisesti Tampereen seudun hyvässä vetovoimassa. Perinteisten tuotannonalojen sijaan on noussut uusia, tehokkaiden teknologioiden tuottajia ja niitä soveltavia tuotannonaloja sekä kokonaan uutta tuotantoa. Seuraavan sukupolven tuotantotavat ja verkostotalouden eteneminen mahdollistavat tuotantoelämän ekspansion ja työllistävyyden huolimatta samaan aikaan jatkuvasta tuottavuuden kasvusta ja talouden rakenteellisesta muutoksesta. Panostukset kärkialoille ja pyrkimys jatkuvaan erikoistumiseen ovat osoittautuneet onnistuneiksi mm. osaamiskeskusaloilla. Digitaaliteknologia sovelluksineen, viestintäala, terveysteknologia ja biotekniikka ovat esimerkkejä kasvua luovista uusista aloista. Myös muilla tuotannonaloilla kilpailukykyä tehostetaan Talouden rakenteissa tapahtuvan muutoksen yksi trendi on palvelutuotannon kasvu yleisesti. Erityisen nopeaa kasvua ennakoidaan niille aloille, jotka tuottavat palveluja yrityksille. Kehitystä vauhdittaa lisääntyvä vaatimus erikoistumisesta ja toimintojen ulkoistamisesta, mikä on kasvava trendi. Tämä tarjoaa mahdollisuuden strategisiin avauksiin niille alueille, jotka pystyvät tuottamaan ja ylläpitämään erikoistuvia palveluja ja luomaan tämän edellyttämän osaamispohjan VÄESTÖ Vuoden 2003 alussa pirkanmaalaisia oli Maakunnan osuus koko maan väestöstä on 8,7 %. Valtakunnallisen ennusteen mukaan Pirkanmaan väkiluku kasvaa lähivuosina suhteellisen nopeasti puolen prosentin vuosivauhdilla. Muuttoliikkeen voimistama vuosittainen väestönkasvu on viime vuosina ollut n henkeä vuodessa. Vilkkaimmin Pirkanmaalle muuttavat vähintään keskiasteen koulutuksen saaneet, alle 24-vuotiaat nuoret. Muuttovoiton myötä väestön omavaraiskasvu voi jatkua vielä noin kymmenen vuoden ajan. Kasvu ja muuttovoitto monipuolistavat Pirkanmaan elinkeinorakennetta. Väestölaskelma on tehty valtakunnallista trendiä hieman voimakkaamman kasvun oletukselle. Tähän antavat perusteen pitkään tasaisena jatkunut kasvu, viime vuosikymmenellä voimistunut tulomuutto ja hyväksi todettu yleinen vetovoima sekä määrätietoinen kehittämispanostus teknologiseen kehitykseen (tutkimus, yritykset) ja muihin kasvutoimintoihin. Pirkanmaalla ennakoidaan olevan yli asukasta vuonna 2010 ja vuonna Ikäryhmään vuotiaat kuuluvia arvioidaan vuonna 2010 olevan ja vuonna 2020 vastaavasti Työvoimaan laskettavia eli vuotiaita vastaavasti ja Työttömyysaste on nyt 13,1 % eli Pirkanmaalla on joka kahdeksas työvoimaan kuuluva työttömänä. Laskelmien mukaan työttömyys laskee 8 %:iin v ja 5 %:iin v