Yrittäjätiedote

Transkriptio

1 Yrittäjätiedote JOHTAMISJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISESTA JÄRVENPÄÄSSÄ UUDENMAAN YRITTÄJÄT ARVIOIVAT KUNTIENSA ELINKEINOPOLITIIKKAA TAIKURI LAURILA HALUAA OTTAA KONTAKTIN YLEISÖÖN TULOSSA JÄSENMATKA EGYPTIIN YHTEISTYÖJOHTAMINEN HENKILÖSTÖN HYVINVOINNIN TUKIPILARI NUORI KESÄTYÖNTEKIJÄ YRITYKSESSÄMME YRITYSTEN MESSUTAPAHTUMA FIRMAJAMIT HEINÄKUUSSA LOPPUVUODEN TAPAHTUMAKALENTERI 1

2 Nordea Pankki Suomi Oyj Oletko tyytyväinen pankkiisi? Jos harkitset pankin vaihtoa, ota yhteyttä meihin. Kerromme mielellämme, mitä kaikkea Nordea voi tarjota sinulle. Se saattaa olla merkittävästi enemmän kuin mitä nykyinen pankkisi tarjoaa. Teemme sen mahdolliseksi Sibeliuksenkatu 15 Järvenpää nordea.fi A 2

3 KEVÄT KEIKKUEN... MENI JO! Tänä vuonna kylläkin olemme saaneet nauttia jo pitkään keväästä. Allekirjoittanutkin on päässyt jo pihatöihin, jotka eivät todellakaan ole mielipuuhiani. Onneksi yhtiökumppanini Viherpeukalo-Birgit konsultoi ja patistaa minua hommiin. Kunnallisvaikuttaminen on Yrittäjäjärjestön yksi keskeisimmistä teemoista. Nyt kunnallisvaalivuonna varsinkin siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja yrittäjäehdokkaiden metsästys on jo täydessä käynnissä. Tarvitsemme yrittäjäehdokkaita mukaan vaikuttamaan. Kaikki asiasta kiinnostuneet nyt rohkeasti kisaan mukaan. Me Järvenpäässä olemme tiiviisti yhteistyössä kaupungin kanssa. Viime vuonna käynnistimme yhteistyön yrittäjien hallituksen ja kaupungin johtavien virkamiesten ja päättäjien kanssa oli vuorossa hallitusten tapaaminen Honkarakenteen tiloissa. Keskustelun aiheiksi valittiin hankintalaki ja sen koukerot, sekä aina vain meitä kaikkia puhuttava kaavoitus. Mistä tontteja ja millä aikataululla, on kysymys mitä joudutaan kysymään niin yrityskuin asuntotonttien suhteen. Hankintalain koukeroiden setviminen jäi syksyyn. Koska kaavoitus puhutti meitä taas kerran. Saimme erittäin perusteellisen ja tyhjentävän esityksen kaavoituksen nykytilasta. Näyttäisi siltä, että valoa näkyy jo tunnelin päässä. Kaupungilla on meneillään monia hankkeita tontti- ja toimitilapulan helpottamiseksi. Kaupungilla on kuitenkin järkkymätön linja kaavoituksessa. Kaavoitetaan vain kaupungin omaa maata, eikä kaavoitussopimuksia tehdä. Varsinkin yritystonttien osalta toivoisimme käytettävän tarvittaessa harkintaa ja joustoa periaatteisiin. tasa-arvo miesten ja naisten välillä. Illan päätteeksi miehet lähtivät kotiin heti kokouksen jälkeen ja me naiset jäimme parantamaan Järvenpään asioita saunan lauteille. Kiitos rouville mukavasta saunaseurasta. Kesälomat kolkuttavat jo ovelle, maltattehan pitää hieman huilia! Kuitenkin ennen kesää meillä on kuitenkin vielä aamukahveja ja lounaita, joissa varmasti tavataan. Puistobluesin perinteinen yrittäjäilta on taas torstaina Liput loppuivat viime vuonna kesken, joten ne kannattaa jo nyt varata minulta tai hakea SinunVaate Salinasta. Touhu jatkuu vielä heinäkuussakin. Jannen Jamien aikaan järjestämme kävelykadulle Yrittäjämessut. Hautamäen Jukalta voit varata esittelypaikan omalle yrityksellesi. Paikan maksaa yrittäjäyhdistys. Illalla jatkamme Jamiteltassa FirmaJamien merkeissä Virve Rostin ja Menneisyyden vankien tahdissa. Asiasta enemmän sivulla 20. Lukekaapa taas tapahtumakalenteri niin tiedätte missä mennään. Erja Saarelainen Järvenpään yrittäjät, puheenjohtaja Perhelän korttelin rakentaminen muuttaa kokonaisuudessaan kaupunkikuvaamme. Toimitilapulakin hellittää hetkeksi uuden korttelin myötä. Huoli nyt korttelissa toimivien toiminnan jatkumisesta rakennusaikana on suuri. Pitkään odotettu parkkitalo pitää ehdottomasti rakentaa ensin auttamaan heidän tilannettaan. Takaisin hallitusten yhteiseen iltaan. Honkarakenteella meille oli lämmitetty myös savusauna. Onkohan nyt saavutettu todellinen Julkaisija: Järvenpään Yrittäjät ry Toimitus: Hallituksen jäsenet Suunnittelu ja taitto: Merja Altén, Graafinen Konerivi Oy Paino: Savion Kirjapaino Oy, Kerava 2008 Ilmoitustilavaraukset: puh Merja Altén, Yrittäjätiedote nro 3: juttuaineistot viimeistään 15.9., ilmestyy viikolla 40 nro 4: juttuaineistot viimeistään , ilmestyy viikolla 50. 3

4 JOHTAMISJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISESTA JÄRVENPÄÄSSÄ min päätös asiassaan suoraan häntä palvelleelta virkamieheltä odottamatta asian kierrättämistä ylemmissä byrokratian rattaissa. Toivottavasti tämä tavoite toteutuu ja päätösvaltaa todella myös käytännössä siirretään asiakaspalvelun parantamiseksi ja nopeuttamiseksi. Hiusstudio Leila & Pia Wärtsilänkatu 70, Järvenpää Puh. Leila Puh. Pia Parturi-Kampaamo S.Harjuvaara Tmi gsm , Leikkuulaudat ja kuksat Johtamisjärjestelmän uudistamista pohtinut työryhmä lähetti työnsä tulokset lausuntokierrokselle kaupungin eri lautakuntiin, samalla saimme eteemme ensimmäiset tekstiversiot asiasta. Suurena muutosehdotuksena on siirtyminen yhden kaupunginjohtajan järjestelmään, joka käytännössä tarkoittaa, että kaupunginjohtaja on kaikkien muiden kaupungin henkilökuntaan kuuluvien ylin esimies ja kaupunginhallituksen ainoa esittelijä. Nykyisessä järjestelmässä nämä tehtävät on jaettu kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan kesken. Lisätty valta tuo yhdelle kaupunginjohtajalle luonnollisesti myös jakamattoman vastuun kaikista kaupungin toiminnoista ja niiden sujumisesta! Ehdotuksessa esitetään luovuttavaksi yksityiskohtaisen tarkoista tehtävä- ja valtuusluetteloista. Jatkossa toimialalla on yleinen toimivalta ja velvollisuus hoitaa käytännössä kaikki toimialansa asiat. Johtosäännössä nimetyllä viranhaltijalla olisi myös oikeus siirtää hänelle uskottua päätösvaltaa alaiselleen toiselle virkamiehelle. Tällä tavoitellaan nopeutta ja joustavuutta asiakaspalvelussa ja päätöksenteossa. Jatkossa asiakkaalla olisi mahdollisuus saada entistä useam- Elinkeinoelämän ja yrittäjien peräänkuuluttama kaupungin kehittämiseen ja elinkeino-, kaavoitus- ja tonttiasioihin erikoistuneen kehitysjohtajan ja häntä tukevan esikunnan muodostaminen oli vähällä kokea takaiskun. Ensimmäisessä esityksessä kehitysjohtajasta oltiin tekemässä jonkinlaista palveluprosesseihin erikoistunutta muutosjohtajaa, joka olisi antanut päätyöpanoksensa hallintobyrokratialle eli aivan muuta, kuin odotimme ja toivoimme. Esitin kaupunginhallituksen seminaarissa asiasta jyrkän eriävän mielipiteeni, jota kaupunginhallituksen laaja enemmistö kannatti. Kaikki asiasta käytetyt puheenvuorot kannattivat kehitysjohtajan toimenkuvan painottumista kaupungin kehittämiseen nimenomaan elinkeinojen ja yrittäjyyden näkökulmasta. Asia on siis raiteillaan etenemässä kohti toivottua lopputulosta ja koska asialla näyttää olevan laaja poliittinen kannatus, sopii uskoa, että se myös toteutuu. Johtosääntö tulee valtuuston käsittelyyn syksyn aikana ja se on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2009 alusta. Säännöt eivät vielä tee yksinään mitään. Erittäin tärkeää tulee olemaan myös sopivan ja pätevän henkilön löytäminen kaupunkimme kehitysjohtajaksi. Pitäkääpä asia mielessä, kun eri yhteyksissä tapaatte mahdollisia tehtävään sopivia henkilöitä, hyviä hakijoita tarvitaan. Ismo Nöjd Järvenpään Yrittäjät ry vpj. Järvenpään kaupunginhallitus vpj. Yrittäjätiedot nro 3/2008 ilmestyy viikolla 40 KUNNALLIS- VAALI- EHDOKKAIDEN kannattaakin nyt varata ilmoitustilaa tiedotteestamme, joka tavoittaa tehokkaasti yritysten päättäjät. Tiedote julkaistaan mustavalkoisena. Ilmoitustilavaraukset ja aineistot viimeistään osoitteella: Ilmoitushinnat ovat nähtävissä kohdasta Vuoden 2008 mediakortti. Tiedusteluihinne vastaa Merja Altén, puh POHOJALAASTA POSITIIVISUUTTA PÄIVÄN EVÄÄKSI HYMYYLE VAA, VAIKKA TUNTUUS ÄKKIPÄÄTÄ OUROLTA NAAMA- LIHAKSIS. SOON SUOSITELTAVAA IHMISSUHTEEREN KANNALTA, JA ILMASTA PEEÄRRÄÄ. SUN PITÄÄ USKUA ITTEHES. SÄ ET PYSTY TORELLISIHIN VOIMANNÄYTTÖÖHIN, JONSET SÄ ITTE TIÄRÄ JA USKO, JOTTA SOOT HYVÄ. 4

5 Kutsu Arvoisa järvenpääläinen yrittäjä. Tervetuloa tutustumaan yritykseemme, tuotteisiimme ja palveluihimme yrittäjille klo Esittelemme uutuusmallistomme sekä kerromme suunnittelu- ja rakentamispalveluistamme Tee omaa työtäsi, me toteutamme sillä aikaa unelmasi hirsikodin tai -huvilan Mikäli et löydä laajasta mallistostamme juuri Sinulle sopivaa vaihtoehtoa, tarjoamme yrittäjille suunnittelusopimuksen puoleen hintaan saakka. Klo jälkeen mahdollisuus saunomiseen, oma pyyhe mukaan! Honkarakenne Oyj Lahdentie 870, Tuusula p Today s homes. Naturally. Uudenmaan Yrittäjät arvioivat kuntiensa elinkeinopolitiikkaa Uudellamaalla tulos lievästi heikompi kuin koko maassa keskimäärin Suomen Yrittäjien teettämän elinkeinopoliittisen mittaristokyselyn mukaan yrittäjät antavat kunnille heikon arvosanan elinkeinopolitiikan hoitamisesta. Uudenmaan tulokset olivat muuta maata heikommat. Tulokset ovat jopa heikentyneet vuonna 2006 tehdystä kyselystä. Arviot elinkeinopolitiikan tavoitteiden määrätietoisesta toteuttamisesta ja tulosten järjestelmällisestä seurannasta ovat selvästi negatiiviset ja laskeneet edellisestä tutkimuksesta. Kunnan päätöksenteko koetaan vastauksissa hitaaksi. Myös kuntien elinkeinotoiminnan resursseja ja organisointia kritisoitiin. Yrittäjät kokevat saavansa riittämättömästi tietoa kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteista ja suunnitelmista. Myös hankintaosaamisen, sen tehokkuuden ja laadun, koettiin olevan on riittämättömällä tasolla. Tämänkertainen kysely osoitti selkeästi kuntien elinkeinopolitiikan tärkeimmät kehittämiskohteet. Kriittisimmät vastaukset koskevat kuntien hankintapolitiikkaa ja päätösten yritysvaikutusten arviointia. Kehittämistarvetta korostaa se, että yrittäjien mielestä nämä ovat yleisen elinkeinopolitiikan ohella yhteistyön tärkeimmät osa-alueet. Kuntien olisikin hyvä ottaa yrittäjät mukaan elinkeinopolitiikan suunnitteluun ja toteutukseen. Tässä on vielä paljon tehtävää, toteaa Uudenmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Petri Graeffe. Tuloksissa oli myös myönteistä palautetta. Kuntien ja yritysten välinen yhteistyö on koettu enimmäkseen hyväksi. Tästä voidaan päätellä, että ainakin jonkinlainen yhteys on olemassa. Ongelmat alkavat siirryttäessä konkreettiseen päätöksentekoon. Mittariston voi toimia hyvänä työkaluna, kun kunnissa rakennetaan yhteistä, yrittäjälähtöistä tulevaisuutta. Kuntien haasteet ovat erityisen ajankohtaisia kunta- ja palvelurakenneuudistuksen sekä ensi syksyn kuntavaalien johdosta, Graeffe muotoilee. Kyselyn perusteella parhaaksi kunnaksi Uudellamaalla nousi Mäntsälä. Sen jälkeen tulivat Lapinjärvi ja Lohja. Uudenmaan Yrittäjien kyselyn kohdejoukkona olivat kaikki Uudenmaan Yrittäjien kuntatasolla toimivien paikallisyhdistysten hallitusten jäsenet. Kyselyyn vastasi Uudellamaalla kaikkiaan 125 paikallisyhdistysten hallituksen jäsentä. 5

6 JÄSENMATKA EGYPTIIN Järvenpää Yrittäjät järjestää yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa Hyvän Olon jäsenmatkan Egyptin Hurghadaan pääsiäisenä Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi on työhyvinvoinnin perusta. Kuka huolehtii Yrittäjän hyvinvoinnista? Juuri niin Yrittäjä itse! Patistat itsesi liikkeelle sauvakävelylenkille lähimaastoon, vesijuoksuradalle uimahalliin, pyörälenkille Tuusulanjärven ympäri, teatteriin läheisesi tai työyhteisösi kanssa tai kevään tullen kuopsuttamaan omaan puutarhaasi. Löydät itsestäsi ja ympäristöstäsi uuden elämän alun. Sinun ei kuitenkaan tarvitse olla hyvinvointisi kanssa yksin. Yrittäjäyhteisö pystyy tukemaan jäsenistönsä monipuolista virkistäytymistä ja kollegoiden kohtaamisia järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia: aamukahveja, lounaita, luentoja, salakapakoita ja Hyvän Olon matkoja kotimaassa ja ulkomaille. Nyt olemme lähdössä merta edemmäs kalaan! Kevään 2009 Hyvän Olon matka suuntautuu Hurghadaan viiden tunnin lentomatkan päähän. Matkan kesto on yksi viikko tiistaista tiistaihin. Matkaan voit lähteä yksin, kumppanin, perheen tai kaverin kanssa. Viikon ajan keskityt itseesi ja läheisiisi lillutellen kehoasi Punaisenmeren virkistävissä suolahoidoissa. Silmänruokaa saat ensisijaisesti värikkäistä koralleista ja kaloista joko snorklaten tai sukellusveneretkellä. Golfia pääset pelaamaan El Gounaan. Samalla ihastelet Egyptin Venetsian turkooseja kanaaleja. Tämän elämyksen saat myös sauvakävellen El Gounan kauniita katukivetyksiä pitkin. Kahville pysähdyt rantakahvilaan ja annat lämpimän tuulen virkistää kehoasi. Hurghadassa omasta toimipisteestämme saat vuokrattua sauvakävelysauvat, vesijuoksuvyöt ja vesijuoksukengät käyttöösi tarpeidesi mukaan. Kehon ja mielen hyvinvoinnista, vesijumpista, shindosta ja ohjatuista sauvakävelylenkeistä vastaavat jäsenistömme omat Hyvinvointiyrittäjät Tuire Autio, Katja Tynjälä ja Hannariikka Ihantola-Parikka. Basaarikierroksesta, hajuvesihuumasta ja tinkimisen aakkosista vastaa ostosexpertti Mallu Eskelinen. Vauhdin hurmasta nauttiville on tarjolla mönkijäsafaria ja päivällistä beduiinikylässä. Hieman hitaammasta vauhdista nauttiva pääsee keikuttelemaan kamelin selässä aavikon reunalla aitoon arafattiin kietoutuneena. Historiannälkäisille Luxorin luolat, aarteet ja Kuninkaidenlaakso on vain 250 km etäisyydellä. Ja aurinkohan paistaa Hurgadassa aina! Huhtikuussa lämpötila on astetta Viimeksi siellä satoi kolme vuotta sitten ja silloinkin vain 20 minuuttia. Tartu ojentavaan käteemme. Varaa aika kalenteristasi tee investointi itseesi ja läheisiisi. Lähde kanssamme hyvinvointimatkalle, josta voi alkaa uusi ILO Innostu, Liiku, Onnistu! Ennakkovaraukset ja harrastetoivomukset pyydetään mennessä osoitteeseen MATKAN HINTA- JA MAJOITUSTIEDOT JULKAISTAAN HETI KUN NE OVAT VARMISTUNEET. SEURAA SIIS SIVUSTOAMME! 6

7 TAIKURI LAURILA haluaa ottaa kontaktin yleisöön Miten nuoresta miehestä tulee taikuri? Kiinnostuin taikuudesta ja taikatempuista ala-asteella. Meillä oli säännöllisesti iltapäiviä, jolloin saimme esittää luokalle jotain kaverini kanssa teimme taikatemppuja, kertoo Juha Laurila, järvenpääläinen ammattitaikuri. Lavalle menimme alle viikon harjoittelulla! Hauskaa oli ja on edelleen, tosin nykyään harjoittelu vie paljon enemmän aikaa. Temppujen teko kiinnosti ja Juha hakeutui Keravan Vekarateatterin taikurikurssille, Riku Issakaisen oppilaaksi. Kokenut ammattitaikuri osasi kannustaa nuorta oppilastaan ja esiintymisiä alkoi kertyä, ensin lastenjuhlista ja syntymäpäiviltä. Juha huomasi viihtyvänsä yleisön edessä. Taikuus oli ensin vakavasti otettava harrastus, josta on tullut ammatti. Taikuri luo tunnelmaa Taikuri Laurila esiintyy hyvin erilaisissa tilaisuuksissa yritystilaisuuksista perhejuhliin ja messuille. Ohjelmistossa on sekä lavaesiintymisiä että close-up -taikuutta, joilla viihdytetään esimerkiksi ravintolapöydissä. Tilauksen yhteydessä käydään yhdessä taikurin kanssa läpi perusasiat tilaisuudesta, sen luonteesta ja käytettävissä olevasta esiintymistilasta. Asiakas voi esittää omia toivomuksiaan. Taikurin osuus voi olla vakavamman ohjelmakokonaisuuden kevennys, hengähdystauko ajatuksille tai juhlan kohokohta. Onnistunut esitys kertoo katsojalle tarinan. Taikuuden avulla on mahdollista puhua hyvin erilaisista asioista, vaikeistakin aiheista. Tärkeintä on luoda kontakti katsojan ja esiintyjän välille. Taikuri on viihdyttäjä, joka saa yleisönsä rentoutumaan ja nauttimaan ja kokemaan jotain kokonaan uutta. Ammattitaikurin työstä esiintyminen on vain osa. Ohjelmakokonaisuuksien suunnittelu ja valmisteleminen, harjoittelu ja markkinointi vie myös aikaa. Taikuri opiskelee jatkuvasti Vekarateatterin taikurikurssit olivat Juha Laurilan ensimmäinen taikurikoulu. Lisää oppia ja esiintymiskoulutusta hän on saanut Turun Ammattikorkeakoulun järjestämästä taikurien erikoiskoulutusjaksosta. Vuoden mittainen koulutus järjestettiin Turussa lukuvuoden aikana. Taikureiden tapaamisiin, kokouksiin ja kongresseihin liittyy aina myös asiantuntijoiden luentoja ja työpajoja. Ne kuuluvat ammattitaidon ylläpitämiseen. Kokouksissa keskustellaan työhön liittyvistä asioista. Tekniikoita ja rutiineja on jatkuvasti harjoiteltava. Taikuri Laurila on Suomen Taikurit ry:n, Esiintyvät taiteilijat ry:n sekä Suomen Yrittäjien Järvenpään paikallisyhdistyksen jäsen. Kilpailut vievät uralla eteenpäin Taikuri Laurilan suunnittelema ja koostama esitys, jonka ytimessä on kertomus kaipauksesta ja ikävästä voitti kolmannen palkinnon Taikureiden Pohjoismaiden Mestaruuskisoissa Kouvolassa kesällä Esityksen harmonisuus sai tuomaristolta erityiskiitokset. Hyvää palautetta tuli sekä maailman huipuilta mm. Gaetan Bloom ja Juliana Chen sekä suomalaisilta taikureilta. Reilun vuoden päästä järjestetään taikuuden MM-kisat, joihin osallistumista Juha vakavasti harkitsee. Kilpailuohjelman rakentaminen ja harjoitteleminen vie useita kuukausia. Kilpailut ovat tärkeitä myös ammattitaidon kannalta. Tuomaristolta saa palautetta ja ohjeita kokonaisuuden kehittämiseksi. 7

8 Tuhannet yritykset vaihtoivat nimeään ja osoitettaan Suomessa perustetaan noin tuhat uutta yritystä ja yhteisöä viikossa ja noin 500 lopettaa toimintansa. Yritysten kanssa asioivien kannalta on kuitenkin tärkeätä pysyä selvillä myös muista muutoksista, kuten nimen, osoitteen tai päätoimialan vaihdoksista. Esimerkiksi nimeään vaihtoi viime vuonna yli kuusi tuhatta luokiteltua yritystä. Yritysten perustiedoissa tapahtuu vuosittain tuhansia muutoksia. Suomen Asiakastieto Oy:n luokittelemista lähes yrityksestä esimerkiksi noin (1,6 prosenttia) vaihtoi vuonna 2007 virallista nimeään ja peräti (13,3 prosenttia) muutti uuteen osoitteeseen. Ajan tasalla olevat nimi- ja yhteystiedot ovat erittäin tärkeitä mm. yritysten asiakkaille, tavarantoimittajille ja velkojille. Luokitelluista yrityksistä lopetti viime vuonna toimintansa ja noin vaihtoi yhtiömuotoaan. Lisäksi uuden päätoimialan valitsi reilut Asiakastiedon luokittelemaa yritystä. Vastuuhenkilövaihdoksista eli esimerkiksi uusista toimitusjohtajista, hallituksen jäsenistä tai tilintarkastajista teki kaupparekisteri-ilmoituksia noin luokiteltua yritystä. Luokiteltujen yritysten määrä kasvaa Asiakastiedon yritystietokannan tietoja on viime vuoden lopulla täydennetty erityisesti pienempien yritysten osalta, jolloin Asiakastieto on lisännyt noin aiemmin luokittelematonta yritystä palveluihinsa. Uudet luokitellut yritykset ovat mm. kiinteistöyhtiöitä ja pienehköjä toiminimiyrityksiä. Näiden lähes yrityksen luokitukset löytyvät Asiakastiedon sopimusasiakkaiden palvelusta ja satunnaiskäyttäjille tarkoitetusta YTJ-tasoa monipuolisemmasta Aarre.fi-palvelusta. Asiakastieto luokittelee yritykset arvioimalla yrityksistä kerättyjä taustatietoja ja laskemalla niille painokertoimia. Luokitukseen vaikuttavat mm. tilinpäätöksistä lasketut tunnusluvut, maksutapatiedot, yrityksen ikä ja toimiala sekä vastuuhenkilöiden tiedot. Luottokelpoisuusluokituksia käytetään osana Riskimittari ja Rating Alfa -palveluita. Asiakastiedon seitsenportainen Rating Alfa -luottokelpoisuusluokitus on luotettava ennuste siitä, kuinka suurella todennäköisyydellä yritys saa uuden maksuhäiriön seuraavien 1 3 vuoden aikana. Parhaassa AAA-luottokelpoisuusluokassa maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on ainoastaan 0,1 prosenttia, kun taas heikoimmassa C-luokassa peräti 57 prosenttia. Rating Alfa -raportti esittelee laajasti yrityksen taloudellista tilannetta, analysoi tilinpäätöksen ja kertoo luottosuosituksen. Lähde: i Luottotietojen sisältö monipuolistuu ja hankkiminen helpottuu Luottotietorekisterin tietosisältö laajenee ja varsinkin kuluttajille tietojen hankinta helpottuu. Kuluttajat voivat pian hankkia paitsi omat myös toista kuluttajaa koskevat luottotiedot Suomen Asiakastieto Oy:n ylläpitämästä omatieto.fi-verkkopalvelusta. Yritysten luottotietojen käsittelyä voimaan astuva luottotietolaki sääntelee pitkälti luottotietoalan aiempien käytäntöjen mukaisesti. Uusi luottotietolaki kokoaa yhteen aiemmin henkilötietolaissa olleet säädökset henkilöluottotietojen käytöstä sekä tähän saakka ilman lain sääntelyä olleet käytännöt yritysluottotietojen rekisteröinnistä ja käytöstä. Laki koskee niin yksityishenkilöitä, yrityksiä kuin ns. yrityshenkilöitäkin. Sitä sovelletaan luottotietojen tuottamiseen, tallettamiseen, luovuttamiseen ja käyttöön. Lain voimaantuloon liittyy vuoden siirtymäaika. Laki laajentaa luottotietorekisterin tietosisältöä niin, että jatkossa maksuhäiriömerkinnän yhteyteen voidaan velallisen pyynnöstä tallentaa lisätietoa häiriön taustoista. Lisätieto voi olla esimerkiksi merkinnän 8 aiheutuminen takausvastuusta tai selvitys konkurssin pääasiallisesta syystä. Uuden luottotietolain myötä velallinen voi myös omalla toiminnallaan vaikuttaa maksuhäiriömerkinnän tallennusaikaan. Yleisimpien maksuhäiriömerkintöjen tallennusajat lyhenevät neljästä kolmeen vuoteen. Jos häiriön saanut henkilö kuitenkin maksaa velan, poistetaan sitä koskeva merkintä rekisteristä jo kahden vuoden kuluttua. Toisaalta uusi merkintä pidentää myös aiemman maksuhäiriön tallennusaikaa. Luottotietolailla halutaan varmistaa luottotietojen saatavuus. Suomen Asiakastieto Oy avaa lähiaikoina kuluttajille uuden verkkopalvelun, jonka kautta omien luottotietojen tarkistaminen on helppoa, nopeaa ja edullista. Samasta palvelusta voi myös hankkia toisen henkilön luottotiedot esimerkiksi asunnonvuokrausta tai takausta varten. Palvelu löytyy osoitteesta omatieto.fi ja siinä käyttäjän henkilöllisyys varmennetaan pankkien verkkotunnuksia käyttäen. Yritysten luottotietojen rekisteröintiä ja käyttöä sekä yritysten luokittelua uusi luottotietolaki sääntelee pitkälti luottotietoalalla vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti. Vastuuhenkilötietoja voidaan jatkossakin käyttää varsinkin pienten yritysten luokittelussa, mutta entistä suuremman painoarvon laki asettaa ajantasaisille tilinpäätöstiedoille. Tilintarkastusvelvollisen yhtiön luokittelussa vastuuhenkilöiden luottotietoja ei saa jatkossa käyttää, jos yhtiö on julkistanut kahden tuoreen ja peräkkäisen tilikauden tilinpäätöstiedot. Luottotietolakiin on myös yrityksille säädetty oikeus omien luottotietojen tarkistamiseen, joka tosin on ollut mahdollista tähänkin saakka. Jos yritys ei vielä kuulu Suomen Asiakastieto Oy:n kymmenentuhannen sopimusasiakkaan joukkoon, helpoin tapa tarkistaa luottotietonsa on hankkia ne verkkopalvelu josta löytyvät myös muun yrityksen tiedot. Luottotietolaista ja sen vaikutuksista löytyy runsaasti lisätietoa internetistä osoitteesta johon on avattu aiheeseen liittyvä kysymyksiä/vastauksia -osio. Lähde: i

9 ALUEKEHITYSSEMINAARI Hausjärvi Hyvinkää Järvenpää Kerava Loppi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Riihimäki Tuusula Keuda-talo, Kerava Laurea-ammattikorkeakoulun, KUUMA-kaupunkiohjelman, Hyvinkään Riihimäen talousalueen aluekeskusohjelman, EKES Yrityspalveluiden ja Kehittämiskeskus Oy Forumin yhteinen aluekehitysseminaari oli kerännyt Keuda-taloon Keravalle useita kymmeniä alueensa kehittämisestä kiinnostuneita henkilöitä yrittäjäjärjestöistä, kunnista ja ja oppilaitoksista. Puhujakaarti oli varsin nimekäs. Päivän pettymyksistä vastasivat elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo. Molemmat ehtivät paikalle tiukan ohjelmansa puitteissa, mutta kumpikaan ei ollut kunnolla valmistautunut. Pekkarisen puhe oli moneen kertaan kuultu, eikä tarjonnut seminaarin osallistujille mitään uutta. Vahasalo yritti luetella mahdollisimman suuren määrän hankkeita lyhyessä ajassa. Seminaarin parasta antia olivat Teknisen Korkeakoulun professorin Mauri Airilan alustus Innovaatioyliopistosta ja Järvenpään kaupunginjohtajan Erkki Kukkosen johtama paneeli. Professori Airila on TKK:n projektipäällikkö ryhmässä, joka valmistelee Innovaatioyliopistoa. Innovaatioyliopiston muodostavat Helsingin Kauppakorkeakoulu, Taideteollinen Korkeakoulu ja Teknillinen Korkeakoulu. Se aloittaa toimintansa syksyllä Airila kuvaili yliopiston nykyistä tilaa vertaamalla sitä hautausmaahan. Koko ajan sinne tuodaan uutta tavaraa, mutta mitään vanhaa ei saa viedä pois. Hänen mielestään yliopiston pitää keskittyä alkuperäiseen tehtäväänsä, vapaaseen opiskeluun ja tutkimukseen. Uusi Innovaatiokorkeakoulu on pilotti. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua yli tieteenalojen meneviin työpajoihin. Näiden työpajojen uskotaan synnyttävän samanlaista uutta innovaatiota, kuin on jo nähty eri tieteenalojen yhteistyönä syntyneen. Esimerkiksi robotit ovat yhdistelmä konetekniikkaa, elektroniikkaa ja ohjelmistoja. Innovaatioyliopistosta valmistuvat ovat pääsääntöisesti ekonomeja, taiteilijoita ja insinöörejä niin kuin tähänkin asti, mutta osalla heistä on aiempaa laajempi koulutus. Erkki Kukkosen johtamaan paneeliin osallistuivat: Antti Neimala, johtaja Suomen Yrittäjät Mikko Simolinna, pj. Uudenmaan Yrittäjät Pasi Mäkinen, toimitusjohtaja Culminatum Ltd Oy Markku Nihti, pj. Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Pentti Puhakka, toimitusjohtaja KONE Industrial Oy Paneelin jäsenet esittivät näkemyksiään Uudenmaan vahvuuksista ja ideoitaan sen kehittämiseksi. Vahvuuksina kansainvälisessä kilpailussa nähtiin mm. hyvä koulutusjärjestelmä ja yritysten joustavat organisaatiot, jotka pystyvät reagoimaan nopeisiin muutoksiin markkinoilla. Tärkeinä kehityskohteina tulevaisuudessa menestymiseen mainittiin mm. kansainvälisten koulujen lisääminen, teknikkokoulutuksen uudelleen käynnistäminen, venäjän kielen opiskelun lisääminen, nuorten kannustaminen yrittämiseen ja työmarkkinajärjestelmän saaminen joustavammaksi. Seminaari taltioitiin ja se tulee nähtäväksi Laurean nettisivuille Olavi Ruohomaa TÄHÄNKÖ NYT ON TULTU? Viime aikoina on kovasti kohistu siitä, miten Danske Bank haukkasi liian ison palan ja asiakkaat ovat suivaantuneet. Pientä suivaantumista on aiheuttanut myös oman pankkini nettipalvelu. Kuukauden viimeisenä päivänä päätin hoitaa raha-asiat, jotka muiden kiireiden vuoksi olivat sen päivän "must"-tehtävä. Aamulla menin nettipankkiin ensimmäisen kerran noin klo 9:n maissa. Eipä pelittänyt. Kokeilin pitkin päivää. Käynnistin selaimen uudelleen. Käynnistin koneen uudelleen. Viidennellä yrittämällä tuli ilmoitus, että nettipankki ei nyt ole käytettävissä, yritä myöhemmin uudelleen. Milloin on myöhemmin? Ensi viikollako? Ei se käy, jos asiat pitää hoitaa juuri sen päivän aikana. Eikä tämä edes ollut ensimmäinen kerta. Pääsin pälkähästä pelkästään sillä onnella, että olen säilyttänyt myös vanhan palvelun, jonka pankki aikoo ennenpitkää lakkauttaa. Kela sulkee konttoreitaan ja perustaa enenevässä määrin sähköisen palvelun varaan. Verottajan kanssa asioidaan jo lähes pelkästään sähköisesti. Moni yritys on laskenut nettimyynnin varaan. Mutta entäpä jos toteutuu se "tuomiopäivän ennuste", että koko netti kaatuu? Siinä sitä on naurussa pitelemistä, jos mikään palvelu ei enää toimi. Kannattaisi oikeasti vähän painaa jarrua? Miten pankit ja muut em. laitokset ja yritykset yhtäkkiä hoitaisivat konttoreihin suuntautuvan asiakasvyöryn, eihän niillä ole enää edes työntekijöitä riittävästi. Kaikki on laitettu kilometritehtaalle tai pakotettu palveluyrittäjiksi. Kovasti ihmetyttää se, etteivät bittinikkarit ole kehittäneet rinnakkaista varajärjestelmää vaikkapa Internet 2:ta! Ja jokaisen palveluntarjoajan kannattaisi mielestäni kehittää rinnakkaispalvelu, josko se varsinainen ei tänään toimisikaan! Merja Altén 9

10 HAUSKAA OLI MAHTAVA JA -HYVÄNTEKEVÄISYYSPOTTI! Järvenpään Yrittäjät ry järjesti viihteellisen Salakapakka - tapahtuman jäsenistölleen Honkarakenteella 5.4. Paikalle kokoontui n. 70 järvenpääläistä yrittäjää ja illan aikana pidettiin huutokauppa, jonka tuotto 2.900, euroa lahjoitettiin kokonaisuudessaan Keski- Uudenmaan Mielenterveysseuralle (KUMS). Hyvällä huumorilla ja yllätysesiintyjillä maustetut iltamat onnistuivat erinomaisesti. Hallituksen "juhlatoimikunta" oli saanut koostettua hyvän kokonaisuuden; esiintyjinä nähtiin "Anita Hirvonen", Taikuri Laurila ja bändinä nelihenkinen Autoradio. Illan isäntänä ja juontajana toimi tietenkin Jukka Original Hautamäki. Hyväntekeväisyyshuutokauppa on muutamana viime vuotena järjestetty keväisin pidettävissä juhlissamme. Tänä vuonna kaikki lahjoitukset olivat huomattavan arvokkaita ja innokkaita huutajia riitti. Hyväntekeväisyyden nimissä esiintynyt taikuri Juha Laurila pisti vielä itsensä likoon toistamiseen ja huudatti oman esiintymisensä huutajan järjestämässä tilaisuudessa. Kuvat vasemmalla: Taikuri Laurila laittoi parhaansa mukaan yrittäjien päät pyörälle upeilla tempuillaan. Nykyään puheenhoitajaksi itseään tituleeraava Erja Saarelainen oli illan hengen mukaisesti pukeutunut röyhelöihin ja hoiteli tervetulotoivotukset ja välispiikkaukset. Aivan uskomaton "Anita". Vennyjen presidentti Riitta-Liisa Joutsen kuin ilmetty Hirvoska esitti yleisöä naurattaneen räväkän shown. Oikealla: Jukka Original Hautamäki laittoi vauhtia huutokauppaan ja hauskuutti porukkaa illan mittaan kuulisilla vitseillään. Olavi Ruohomaa, alias don Grappa, kertoi illan teemana olleen salakapakkakulttuurin ja kieltolain historiasta. Kujagangsteriksi valittiin keskustan yrittäjä Andiamon Antti, joka ruusulla kukitettiin ja kunniakirjalla palkittiin. 10

11 Lähes kaikki juhlijat olivat laittautuneet teeman mukaisiin asuihin. Naisten nurkkauksessa ilmeisesti jotain salaista... KESKI-UUDENMAAN MIELENTERVEYSSEURA Ruoka maistui, kiitos Honkarakenteen emännän, palanpainikkeeksi olikin sitten kieltolain jälkeen vapautuneita virvokkeita. Hyväntekeväisyyshuutokaupan shekki luovutettiin perjantaina Yrittäjien aamukahvitilaisuudessa. Erja Saarelainen ojentaa 2.900, euron shekin Keski-Uudenmaan Mielenterveysseuran puheenjohtaja Anni Ukskoskelle. Kiva tavata yrittäjätuttuja ja tuntemattomiinkin pääsi tutustumaan helposti! Autoradio soitti monipuolista tanssittavaa musaa. Mielenterveysseura toimii Järvenpään, Keravan ja Tuusulan alueella, kotipaikkana on Järvenpää. Yhdistyksellä oli jäseniä vuoden 2007 lopussa 46. Yhdistyksen toiminta-ajatuksena on edistää mielenterveyttä tukemalla ja kehittämällä rakentavaa ja ehkäisevää mielenterveystyötä, psyykkistä hoitoa ja kuntoutusta, muita mielenterveyspalveluja sekä vapaaehtoista kansalaistoimintaa mielenterveyden alalla. Pääasiallinen toimintamuoto on tukihenkilötoiminta, eli yksilötuki ja ryhmätoiminta. Yhdistyksellä on yhteistyösopimukset Järvenpään kaupungin, Keravan kaupungin ja Tuusulan kunnan kanssa sekä erillissopimus Nuorisosäätiön kanssa. Yhdistys kouluttaa vapaaehtoisia tukihenkilöiksi. Yhdistys on Suomen Mielenterveysseuran jäsen ja se toimii osoitteessa Sibeliuksenkatu 19 B 42. Vuoden 2007 aikana yhdistyksellä jatkui nuorille suunnattu "Keinot käyttöön arjen areenoilla" -ryhmät Keravalla ja Tuusulassa, Järvenpäässä kokoontui vuoden aikana 2 ryhmää. Kaikki ryhmät kokoontuivat kymmenen kertaa syksyn aikana, ryhmätoiminnan pääasiana oli itsenäisen asumisen tukeminen. Tanssilattialla alkoi jo tulla ahdasta... Vasemmalla pyörähtelee yhdistyksemme monivuotinen sihteeri Pasurin Arto, joka oli saapunut seuralaisensa kera tuttuja tapaamaan. Järvenpään Yrittäjät ry:ltä saadulla lahjoituksella järjestetään Keinot käyttöön arjen areenalla -projektissa toimineille ryhmille eli vuotiaille nuorille jatko- ja seurantaleiri. Järvenpäässä on toiminut kolme ryhmää. Lisätietoja saa KUMSin puhelimesta tai yhdistyksen sihteeriltä Anni Ukskoskelta, puh

12 YHTEISTYÖJOHTAMINEN HENKILÖSTÖN HYVINVOINNIN TUKIPILARI Kun tulin aikanaan töihin isäni perustamaan yritykseen, minulle oli selvää, että ryhdyn jossakin vaiheessa jatkamaan hänen vuosikymmenien mittaista taivaltaan. Hän joutui kuitenkin sairaseläkkeelle ennen aikojaan. En ollut valmistautunut ottamaan hänen tehtäviään vastaan, mutta minulla ei ollut siinä tilanteessa kuitenkaan muita vaihtoehtoja. Olen ollut 21 vuotta yrittäjänä ja urani varhaisista vaiheista alkaen mielessäni on pyörinyt kysymys: MITEN TÄMÄ HOMMA PITÄISI OIKEIN HOITAA? Tämä kysymys on ollut minulle tärkeä kannustin ja olenkin tämän kysymyksen siivittämänä löytänyt lukemattomia hyviä vastauksia eri tilanteissa vuosien varrella. Otin alusta alkaen uudet tehtäväni tosissani ja minulla oli suuri halu oppia uusia asioita. Havaitsin heti, että mitä enemmän opin, sitä enemmän minulla riitti haastetta. Kokemattomana nuorena yrittäjänä vastaani tuli luonnollisesti yrittäjyyden kompastuskivien koko kirjo alkaen tuloslaskelmien ja taseiden tulkitsemisen opiskelusta jne. Suurimmaksi haasteekseni totesin kuitenkin esimies-työskentelyn. Minun oli vaikea ymmärtää, miksi henkilökunta piti niin verisellä tavalla puoliaan. Törmäsin siis heti alussa hyvin konkreettisesti työnantaja/ työntekijä -asetelmaan. Nuorena esimiehenä vastasin tähän olemalla liian tiukka, jolloin asiat lähes poikkeuksetta kääntyivät minua vastaan. Käänteen tekevä tilanne syntyi, kun jouduin vastakkain meidän tälläkin hetkellä vanhimman työntekijämme kanssa. Vetäessäni palaverissamme omaa tiukkaa linjaani, hän totesi katsoen minua hitaasti: Voisitko Jommi puhua mulle niin kuin ihmiselle puhutaan? Kiukustuin tästä aivan hillittömästi, mutta tajusin samalla, että en suinkaan suuttunut tälle työtoverilleni, vaan itselleni, kun en osannut hoitaa tilannetta paremmin. Oivalsin, että olen toiminut aivan väärin ja tällä tiukalla linjallani en pääse puusta pitkään. Huusin lähes apua, kun kysyin itseltäni taas: MITEN TÄMÄ HOMMA PITÄISI OIKEIN HOITAA? Ymmärsin, että tiukan linjan vetäminen oli minulle rooli. Kokemattomana esimiehenä 12 uskoin sen oikeaksi tavaksi toimia. Vaikka kävin useita johtamistaidon kursseja, en löytänyt niiden avulla vastauksia, enkä omaa linjaani. Kuitenkin minulla oli vahva usko, että on muitakin tapoja toimia, kuin perinteinen työnantaja/työntekijä -asetelma ja päätin kaikin keinoin tutkia niitä muita vaihtoehtoja. Vähitellen alkoi kokemukseni karttua ja sen myötä myös usko omiin tekemisiini. Kaikkien näiden yrittäjävuosien aikana olen tehnyt havaintoja, jotka ovat vaikuttaneet käyttäytymiseeni esimiehenä. Olen oppinut myös, että esimieheksi ei synnytä, vaan kasvetaan. Pitää olla tarpeeksi halua ja nöyryyttä oppia asioita erehdystenkin kautta, pystyä nielemään myös lukematon määrä pettymyksiä ja luomaan nahkansa niiden jäljiltä uudelleen. Parasta, mitä saatoin itsestäni antaa, oli olla oma itseni. Kysyin itseltäni myös, minkälaisessa firmassa haluaisin itse olla töissä. Mitkä ovat tärkeitä arvoja, jotta porukka pysyisi palveluksessamme ja pääsisimme pois perinteisestä työntekijä/työnantaja -asetelmasta? Tällä tavalla minulle alkoi kasvaa visio siitä, mikä olisi juuri minun näköiseni tapa toimia esimiehenä. Koen tärkeimmäksi tehtäväkseni auttaa ihmisiä onnistumaan omassa työssään. Avainsana on välittäminen. En välttämättä tunne henkilöstöni kotioloja, mutta voin vaikuttaa siihen, että heillä on parhaat mahdolliset edellytykset työnsä tekemiseen ja heillä on täällä hyvä olla. Työssään heillä on mahdollisuus onnistua ja viihtyä niin hyvin kuin se voi työpaikalla vain olla mahdollista. Välittämisellä tarkoitan kykyä osata kiinnittää huomiota asioihin ja ihmisten hyvinvointiin. Työelämä on paikka paikoin tosi kovaa hektisyydessään ja määräaikaisia työsuhteita solmitaan työpaikoissa entistä enemmän. Minulle tärkeä arvo on luoda porukalle uskoa tulevaan. Henkilökuntani tietää, että heidän työllistämisekseen teemme täällä kaikkemme, joten he pystyvät keskittymään oleelliseen, eli oman työnsä tekemiseen. Olen aikojen saatossa oppinut, että en ole tässä johtamistyössäni yksin, vaan työni on yhteistyötä henkilöstön kanssa. Jokainen on oman työnsä paras osaaja ja arvioitsija. Keskustelemme paljon asioista ja moniin asioihin päätökset syntyvät keskustelujen lomassa kuin itsestään. Yhtiössämme on suoraan puhumisen kulttuuri, jolla tarkoitan sitä, että sana on vapaa ja kaikki mahdolliset kehityspiirteet ja epäkohdat pitää nostaa esille ja sanoa ääneen. Hyvän työyhteisön luomiseen tarvitaan koko porukka. Tästä on ollut seurauksena se, että kehitystyössä perinteistä muutosvastarintaa ei enää ole, vaan kaikki kehitystyö koetaan hyväksi. Hyvän esimiehen pitää osata ottaa vastaan myös palautetta. Vähintään yhtä tärkeätä on, että henkilöstö huomaa antamansa palautteen menneen myös perille. Tällä hetkellä koen, että porukka tekee työtään varsin motivoituneena ja että yhteisössämme on hyvä henki. Arvostamme toinen toistemme tekemisiä ja olemme ylpeitä ammattitaidostamme. Perinteistä työnantaja/työntekijä -asetelmaakaan meillä ei käytännössä enää ole. Perinteinen vastakkain asettelu on tällä tavalla muuttunut yhteistyöksi. Noudatamme toki työehtosopimuksia, mutta nekin ovat saaneet aivan uuden merkityksen yhteistyön myötä. Tärkeäksi koetaan myös firman yhteiset tilaisuudet; mm. loppukesän illallisristeily ja pikkujoulut, joissa kasvatetaan yhteishenkeä. Tärkeätä on myös oppia iloitsemaan yhdessä onnistumisista ja osata pitää hauskaa. Pidän tärkeänä, että yrityksellämme on kulttuurimme, historiamme ja arvomme. Ilman pitkää historiaamme ei olisi syntynyt valtavaa määrää kokemusta. Pitkät työsuhteet takaavat tekemisiimme sen ammattitaidon, jota arvostetaan ja johon haluamme mukaan myös nuoria. Olen tarvinnut kaikki nämä vuodet, jotta olen löytänyt suunnan, miten tämä homma pitää hoitaa ja iloitsen siitä. Tästäkin huolimatta, joka päivä tuo tulleessaan aina jotakin uutta ja uusia haasteita. Jorma Raejärvi Yrittäjä Sähkötalo-Asennus Oy

13 Kirjanpitotoimistojen Liitto Ry:n auktorisoitu jäsentoimisto Kirjanpitotoimisto Rekola-Nieminen Oy Postikatu 10 A Järvenpää puh. (09) HUOM. UUSI OSOITE VUOKRALLE TARJOTAAN Toimistotyöpisteitä 1 15 henkilölle alkaen à 150,-/kk + alv Vuokraan sisältyy sähkö, vesi ja laajakaistayhteys Tiedustelut mieluiten sähköpostitse ismo.nojd@elisanet.fi Kalliotie JÄRVENPÄÄ puh tai PAINOTUOTTEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS. MYÖS VENÄJÄN JA BALTIAN KIELILLÄ. KÄYNTIKORTEISTA KIRJOIHIN, ILMOITUKSISTA ITSEJÄLJENTÄVIIN, KAUPALLISESTA KALEVALAAN JA KAIKKEA SILTÄ VÄLILTÄ... Elimäenkuja 1, Järvenpää puh , tuotanto@graafi nen-konerivi.fi nen-konerivi.fi UUDENMAAN YRITTÄJIEN SIVUILTA POIMITTUA Verohallinnon neuvontanumero yhdistyksille Verohallinto on avannut yhdistyksille ja säätiöille oman neuvontanumeron Numerosta saa yhdistysten ja säätiöiden verotusta koskevaa neuvontaa. Puhelun hinta määräytyy soittajan oman liittymän mukaan: lankapuhelimella soitettaessa paikallisverkkomaksu ja matkapuhelimesta soitettaessa matkapuhelinmaksu. Lisäksi verohallinnon Internet-palvelun palautelomakkeelle on lisätty oma kohta yhdistyksiä ja säätiöitä koskevia kysymyksiä varten. Verohallinnon internetsivut löytyvät osoitteesta Verkkolaskutuspalvelu jäsenille Suomen Yrittäjät edistää verkkolaskutukseen siirtymistä tarjoamalla jäsenyrityksille 3 kk:n maksuttoman tutustumisen yrittajalaskut.fi -palveluun. Sen jälkeen etu jäsenille on 20 % palvelun hinnasta. Palvelu toimii osoitteessa Julkiset hankinnat -opas yrityksille päivitetty nettiin Julkiset hankinnat -opas yrityksille on päivitetty nettiin. Uusi laki julkisista hankinnoista tuli voimaan kesäkuun 2007 alussa, jolloin Suomen Yrittäjät julkaisi oppaan yrittäjille. Oppaan sisältöä on syksyn 2007 aikana päivitetty. Oppaan 2. painokseen on päivitetty mm. markkinaoikeuden hakemusosoitus ja kunnallinen oikaisuvaatimus. Myös hyödyllisiä tietolinkkejä on lisätty. Huom! 2. painoksesta ei tehdä painotuotetta, vaan se julkaistaan ainoastaan netissä fi sivujen synet.plus -palvelussa, johon palveluun jäsenyrittäjä pääsee jäsennumerolla. 13

14 NUORI KESÄTYÖNTEKIJÄ yrityksessämme Mulle kävi viime kesänä silleen, että työnantaja ei tehnyt mitään kirjallista työsopimusta. Palkaksi oli sovittu 6,50 euroa tunnilta ja kun palkanmaksu tuli, niin selitti vain, että siitä oli vähennetty jotain kuluja kun lopulta sain palkaksi 4,00 euroa tunnilta. Eikä työnantaja koskaan kirjoittanut mitään työtodistusta vaikka pyysin. "Mä olin kesätöissä yhdessä paikassa missä tunnit merkattiin vihkoon ja kun kesätyö oli ohi, niin se työnantaja laski sieltä tunnit ja sanoi, että ei ole rahaa nyt maksaa, ota tuosta hyllystä tämän summan verran tavaraa. Tässä pari tarinaa, jotka olen kuuluut nuorten palvelukorttikoulutuksissa. Todella kurjia tapauksia, mutta joka koulutuksessa kuulee muutaman huonon esimerkin nuorten kokemuksista. Onneksi näitä on kuitenkin vähän, mutta ne ovat aika lannistavia kokemuksia tulevaisuuden työntekijöille! Nuorten palvelukorttikoulutuksissa, työelämän pelisäännöissä käsitellään myös asiakirjoja, työsopimuksia ja työtodistuksia. Kerromme nuorille, että työsopimus on hyvä tehdä aina kirjallisena ja työsuhteen päätyttyä on hyvä pyytää matkaan työtodistus. Kesätyö on monelle nuorelle tärkein keino hankkia käytännön tietoa ja kokemusta työelämästä. Nuoren omat kokemukset vaikuttavat merkittävästi hänen tuleviin koulutus- ja uravalintoihinsa. Nuoret olivat heti alkutalvesta liikkeellä kesätöiden toivossa. Monet yritykset joutuvat antamaan kieltävää vastausta kyllästymiseen saakka. Mutta älkää menettäkö hermojanne. Vaikka teillä ei paikkaa nuorelle olekaan tarjota, niin kieltäytykää kohteliaasti. Kiittäkää mielenkiinnosta ja toivottakaa tsemppiä työnhakuun. Koulutuksissa usein kuultua on myös se, että sitä helposti lannistuu, kun työnantajat vain tuhahtavat, että ei ole paikkaa. Ei sitten uskalla kysyä muualtakaan. Tuhahtamisen sijaan voi siis toivottaa myös tsemppiä työnhakuun, vaikka ei itseltä sitä paikkaa löydykään. Mitä yrityksen tulee huomioida nuorta kesätyöntekijää palkatessaan? Nuorella työntekijällä tarkoitetaan alle 18-vuotiasta nuorta. Työhön saadaan ottaa henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta ja joka on suorittanut oppivelvollisuutensa. Lisäksi saadaan 14 vuotta täyttänyt tai saman kalenterivuoden aikana sanotun iän täyttävä henkilö ottaa sellaiseen kevyeen työhön, joka ei vahingoita hänen terveyttään tai kehitystään, eikä aiheuta haittaa hänen koulunkäynnilleen. Viisitoista vuotta täyttänyt saa työntekijänä itse tehdä sekä irtisanoa ja purkaa työsopimuksensa. Alle 15-vuotiaan puolesta työsopimuksen voi tehdä huoltaja tai huoltajan antamalla luvalla nuori henkilö itse. Säännöllinen työaika yli 15 v. on 8 h/vrk, 40 h/vko ja alle 15 v. koulujen loma-aikana 7 h/vrk 35 h/vko. Työsopimuksen tekeminen Kesätöitäkin koskevat työsopimukset on viisainta tehdä kirjallisina, vaikka suullinenkin sopimus on osapuolia sitova. Netistä löytyy monia selkeitä työsopimuspohjia, joita voitte käyttää nuorten kohdalla. Ellei työsopimusta tehdä kirjallisena, on työnantaja yli kuukauden kestävissä työsuhteissa velvollinen pyytämättä antamaan kirjallisen selvityksen työsuhteen ehdoista. Selvityksestä pitää käydä ilmi mm. palkka, työaika, työtehtävät ja työsuhteen kesto. Palkkaus Koululaisille maksettava palkka ilmenee yleensä ko. alan työehtosopimuksesta. Palkat ovat keskimäärin % alimmasta taulukkopalkasta. Aina on syytä varmistua siitä, että palkka lisineen on oikein maksettu. Joka kesä tulee ilmi tapauksia, joissa joko peruspalkkaa tai ainakin yli- tai sunnuntaityökorvauksia, taikka ilta- ym. lisiä on jätetty nuorille maksamatta. Mainittuja eriä ei saa sisällyttää peruspalkkaan, vaan ne maksetaan sen päälle. Mitä työtä nuori saa tehdä? Työhön opastus työpaikalla! Työtehtävät on suhteutettava nuoren fyysiseen ja henkiseen suorituskykyyn. Nuorten työnopastuksesta ja työn valvonnasta tulee kantaa erityistä huolta. Kun nuori tulee ensimmäisenä päivänä työpaikalle, niin varaa aikaa työn ohjaamiseen ja työympäristöön tutustumiseen sekä esittele nuori kaikille muille työntekijöille. Kerro selkeästi miten teidän työyhteisössänne toimitaan. Yksinkertaisetkin asiat on hyvä tuoda esille. Pukeutuminen, työajat, tauot, asiakkaiden tervehtiminen, vaitiolovelvollisuus, oman kännykän käyttö, mahdolliset hygienia / työturvallisuusasiat, kenelle ilmoitta jos työsuhteen aikana sairastuu ja tietenkin opasta itse työtehtävät. Kannusta nuorta oma-aloitteisuuteen keneltä voi kysyä kun hommat tulee tehtyä, että nuoren ei tarvitse jäädä toimettomaksi. Nuoret ovat innokkaita ottamaan oppia ja kannustusta vastaan. Hyvällä opastuksella annatte myös yrityksestänne reilun ja hyvän työpaikan kuvan. Työsuhteen päättyminen Kesätyöt ovat yleensä määräaikaisia. Sopimus päättyy ilman irtisanomista sopimuskauden päättyessä. Työsuhteen päättyessä maksettavaan lopputiliin pitää yleensä liittyä lomakorvaus, koska kesätyöntekijällekin kertyy normaalisti oikeus vuosilomaan, mutta nuori ei voi pitää lomapäiviä varsinaisena vuosilomana. Lomakorvaus on maksettava eriteltynä palkan päälle, sitäkään ei saa sisällyttää peruspalkkaan. Työntekijällä on halutessaan oikeus saada myös työtodistus. Työtodistuksella, varsinkin nuorelle, on suuri merkitys, se on osoitus seuraavaan työpaikkaan siitä, että hän on oikeasti ollut töissä ja tätä me kaikki työnantajat arvostamme. Lopputili on maksettava viimeisenä työpäivänä, ellei muuta ole sovittu. Jos lopputili viivästyy sovitusta, on työnantaja velvollinen maksamaan täyden palkan odotusajalta, kuitenkin enintään kuudelta päivältä. Paljon tietoa nuorten kesätyöllistämisestä löytyy myös mm. Työvoimatoimiston sivujen kautta. Järvenpään kaupungin sivuilta kohdasta 'yrittäjät' löydät tietoa nuorten kesätyöllistämistuesta. Tukihan on 250,00 eur / työllistetty nuori. Tukea nuorten kesätyöllistämiseen voivat saada yritykset ja yhdistykset, joilla on toimintaa Järvenpäässä. Aurinkoista ja pirteätä kesää kaikille sekä onnistumisia nuorten kesätyöntekijöiden kanssa. Sari Hämäläinen 14

15 Pienten yritysten työntekijöille kuuluu hyvää Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan palkansaajat pitävät pienten ja keskisuurten yritysten työoloja hyvinä. Työnantajan ja työntekijän väliset suhteet muuttuvat sitä avoimemmiksi ja luottamuksellisemmiksi mitä pienemmästä yrityksestä on kyse. Myös työpaikkakiusaaminen on vähäisempää pienissä yrityksissä. Palkkaus pienissä yrityksissä on samalla tasolla muiden yritysten kanssa. Pienten yritysten työntekijät kokevat palkkauksen oikeudenmukaiseksi, kilpailukykyiseksi ja kannustavaksi. Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien selvityksestä, joka perustuu työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin haastattelutietoihin. Työntekijöiltä kysyttiin arvioita mm. suomalaisen työelämän laadun ja palkansaajien työolojen kehittymisestä. Suomen Yrittäjien selvitys tehtiin tänä keväänä kuudennen kerran. Suomen Yrittäjien lainopillisen asiamiehen Outi Tähtisen mukaan työelämä on murroksessa. Suomen työikäinen väestö vanhenee, työvoimapula uhkaa ja kiire töissä lisääntyy. Tämän vuoksi töissä olevien työntekijöiden hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen turvaaminen on entistä tärkeämpää. Kilpailu osaavasta työvoimasta tiivistyy. Työntekijöiden hyvät työolot ovat kilpailuetu muuttuvilla työmarkkinoilla, Outi Tähtinen arvioi. Selvityksen mukaan pienten yritysten työntekijät luottavat työsuhteidensa pysyvyyteen muita työntekijöitä enemmän ja luottamus omaan ammattitaitoon on korkealla. Alle 10 hengen yritysten työntekijät nauttivat tavallisista päivittäisistä toimista muita työntekijöitä enemmän. Pienissä yrityksissä työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti, ristiriitoja on vähän ja työntekijöillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työtehtäviin, työtahtiin ja töiden jakoon. Yhteistoiminta pienissä yrityksissä toimii selvityksen mukaan hyvin. Työtahdin ja kiireen koetaan kasvaneen erityisesti suuremmissa yrityksissä. Vaikka suuremmissa yrityksissä on enemmän resursseja työn organisointiin ja hallinnointiin, pienemmillä työpaikoilla työntekijät kokevat töiden olevan hyvin organisoituja. Pienten yritysten työntekijöiden sairauspoissaolojen määrä on kasvanut viime vuoden aikana, mutta niiden määrä on edelleen vähäisempi kuin keskisuurissa ja suurissa yrityksissä. Selvityksen mukaan pienillä yrityksillä on parannettavaa työturvallisuudessa ja palkallisten koulutuspäivien määrissä. Lähde: Suomen Yrittäjät 15

16 JÄRVENPÄÄN YRITTÄJÄT RY:N HALLITUS VUONNA 2008 Erja Saarelainen puheenjohtaja Narikka Oy Yrittäjänkatu 39, Nummenkylä Puh Ari Jurvainen Aristeel Oy Kiteentie 17, Järvenpää Puh , faksi Ismo Nöjd varapuheenjohtaja Tili- ja Lakiasiaintoimisto Nöjd Oy Kalliotie 1, Järvenpää Puh , faksi Johanna Blom Järvenpään Lukko Oy Alhotie 14, Järvenpää Puh , faksi Sari Hämäläinen varapuheenjohtaja Järvenpään kaupunkikeskusta Sykettä ja Sinfoniaa ry Sibeliuksenk. 19 A 33, Järvenpää Puh , faksi sari.hamalainen@jarvenpaa.fi Olavi Ruohomaa Veranda Interio Yrittäjänkatu 31, Nummenkylä Puh olavi.ruohomaa@verandainterio.fi Jarkko Åström www-sivujen ylläpito Foral Design Oy Alhotie 14, Järvenpää Puh , faksi jarkko@foral.fi TOIMIHENKILÖT Leena Rekola-Nieminen rahastonhoitaja Kirjanpitotoimisto Rekola-Nieminen Oy Sibeliuksenkatu 18, Järvenpää Puh , faksi leena@rekola-nieminen.fi Jukka Hautamäki Hirsimaailma Oy Oritmurrontie 22, Järvenpää Puh jukka.hautamaki@honka.com Merja Altén tiedottaja Yrittäjätiedotteen julkaisu ja ilmoitusvaraukset Graafinen Konerivi Oy puh merja.alten@graafinen-konerivi.fi Päivi Koponen Sihteeri ja hyvinvointivastaava Koposka Ky Puh paivi.koponen@onnistuja.fi 16

17 Jäsenille aukeaa täysin uusia palveluita toukokuun aikana yhdistyksen kotisivuilla: Järjestääkö yrityksesi tapahtuman tai toimintaa, jonka haluat ilmoittaa muille jäsenille tiedoksi ja kutsua heitä mukaan? Näitä varten avataan jäsenille oma TOIMINTAKALENTERI. Haluatko tarjota oman yrityksesi palveluita tai tuotteita yhdistyksen jäsenille edullisemmin? Nämä edut voit kertoa ETUPANKISSA. Muistutus: Kelan ASLAK -kurssit jäsenyrittäjille 2008 ASLAK ma la (6 vrk), ma to (11 vrk) ja ti 9.6. la (5 vrk) Hakuaika päättyy Katso lisätietoa www-uudenmaanyrittajat.fi Yrittäjien SM-tennis Hangossa Yrittäjien SM-tenniskilpailut on tarkoitettu kaikille tenniksen harrastajille. Olet sitten entinen ammattilainen tai kesäisin pelaileva harrastaja, tule mukaan kisaamaan ja voittamaan vähintään itsesi! LUOKAT Miehet 2-peli avoin luokka Miehet 2-peli harrastajaluokka Naiset 2-peli avoin luokka Naiset 2-peli harrastajaluokka Nelinpeli avoin luokka ILMOITTAUTUMISET mennessä maksamalla kilpailumaksut Hangon yrittäjien tilille Viestinä pelaajan nimi, puhelinnumero, yrittäjäyhdistys ja mahdollinen STL:n tasoitus sekä sarjat, joihin osallistuu. Katso lisätiedot: Tapahtumakalenterista! Seuraava Yrittäjätiedote ilmestyy viikolla 40. Jos haluat kirjoittaa yrittäjäasiaa, toimita aineistosi mennessä. Pk-barometriaineisto verkossa Uudenmaan Yrittäjien ja Finnveran Uudenmaan aluekonttorin kevään 2008 pk-yritysbarometri (julkistettiin ) kertoo, että Uudenmaan pk-yritysten odotukset ovat heikentyneet, mutta ovat silti edelleen varovasti optimistiset. Barometriseminaarin aineisto löytyy osoitteesta Motoristikirkko Karkkilassa Lisätietoja Karkkilan Yrittäjät/ Vesa Ryyppö GSM Sitovat ilmoittautumiset Tervetuloa mukaan! Elotanssit Kiparkatin tanssilavalla Myrskylässä klo (Porvoontie 109). Liput 27 eur. Lippuja voi ostaa saakka: Myrskylän Yrittäjät / Hannu Salminen: GSM tai hannu.salminen@talla.fi Uudenmaan Yrittäjien 70 v. golf-mestaruuskisat Vihdissä, Vihti Golf Center, Pyölintie 260, Ojakkala Kisa pelataan kaksipäiväisenä kilpailuna Yllätyspalkintoja. Osallistumismaksu 50 eur/henkilö kahdelta päivältä, sisältää kilpailumaksut, ruokailut ja rangepoletit. Ilmoittautuminen mennessä: kalevi.suominen@ pks-toimistot.fi. Mukaan mahtuu 72 ensiksi ilmoittautunutta ja maksanutta golffaria. 17