Päähenkilö POHJANMAA-HANKKEEN TIEDOTUSLEHTI 1 / Teemanumero: T YÖELÄMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päähenkilö POHJANMAA-HANKKEEN TIEDOTUSLEHTI 1 / 2009. Teemanumero: T YÖELÄMÄ"

Transkriptio

1 Päähenkilö POHJANMAA-HANKKEEN TIEDOTUSLEHTI 1 / 2009 Teemanumero: T YÖELÄMÄ

2 Sisällys 1/ Pääkirjoitus: Miksi teet työtä? 4 Hyvä vuorovaikutus opettajan hyvinvoinnin lähteenä 6 Auttaisiko ammatillinen kuntoutus? 7 Yrittäjien asialla Pohjanmaa-hankkeen avulla 8 Henkilöstön hyvinvointi on kunnia-asia 10 Kokkotyö-säätiössä on ilo tehdä töitä 12 Hankekuulumisia 15 Miksi laatia toimintamalli työhyvinvointiin? 18 Kartoituskyselystä valmiiseen toimintamalliin Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys- ja päihdetyön mallia Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan maakunnat Kolme sairaanhoitopiiriä, Sosiaalialan osaamis- ja kehittämiskeskus SONetBOTNIA Noin asukasta, 45 kuntaa, monikulttuurinen väestö POHJANMAA-HANKE Tukee kuntien mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä Edistää ennaltaehkäisyä ja varhaista auttamista päihde- ja mielenterveystyössä Tarjoaa työvälineitä hoito- ja palveluketjujen sekä kuntoutuksen kehittämiseen Edistää työhyvinvointia ja työelämässä pysymistä Edistää verkostojen syntymistä koulutusja tutkimusyhteistyötä sekä välittää päihdeja mielenterveystyön uusinta tietoa PÄÄHENKILÖ on Pohjanmaa-hankkeen tiedotuslehti, joka ilmestyy noin kaksi kertaa vuodessa. Tämän kuudennen lehden teemana on työhyvinvointi. Päähenkilö postitetaan Pohjanmaa-hankkeen sidosryhmille ja sitä jaetaan eri tapahtumien ja tilaisuuksien yhteydessä. Toimitus: Tuula Löf, Agneta Honkala, Tuire Hautala Taitto: Mainostoimisto Henrix, Kokkola Ruotsinkielisen lehden käännökset: Agneta Honkala Painosmäärä: 2500 kpl Paino: Forsbergin Kirjapaino 2 Päähenkilö 1/2009

3 PÄÄKIRJOITUS: Miksi teet työtä? Tavallisia vastauksia ovat sosiaalisten kontaktien ja uuden oppimisen vuoksi, toimeentulon hankkimiseksi ja niin edelleen. Suomalaisessa yhteiskunnassa työn merkitys ihmiselle on usein korostunut, sillä kaikille ei aina ole löytynyt työtä. Mistä suomalainen ajattelu työn tärkeydestä tulee? Löydettävissä on ainakin kolme vaikuttajaa historiassamme. Ensinnäkin luterilaisen perinteen ajattelu rukoile ja tee työtä tuli siitä, että jo keskiajalla sosiaaliset ongelmat olivat suuria ja ajateltiin, että kun ihminen on työssä, hän on poissa pahasta. Toiseksi talonpoikaiskulttuuri on painottanut ahkeruutta ja toimeliaisuutta. Kolmas näkökulma on runsaan sadan vuoden takaa: työväenliike alkoi puhua ihmisen oikeudesta työhön. Suuri osa suomalaisista on kasvatettu näistä lähtökohdista. Pohjanmaa-hankkeen työhyvinvoinnin visio on: Pohjalaisilla on työnsä kautta ja työssään mahdollisimman suuri sosiaalisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen oikeus. Pohjalaisilla on nykyistä pidempi ja terveempi työura. Tämän vision toteuttamiseksi on paljon tehtävää. Jotta työelämässä voitaisiin hyvin, terveyttä on seurattava ja edistettävä. Meillä on paljon tietoa ja osaamista siitä, miten työhön liittyviä sairauksia ja ammattitauteja ehkäistään. Osaamme parantaa työympäristöjä niin, että muun muassa työturvallisuus, ja erilaiset kuormitustekijät on huomioitu hyvinvointia edistäväksi. Osaamme myös kehittää organisaatiokulttuuria, johtamisjärjestelmää, henkilöstöpolitiikkaa ja yhteistoimintaa. Moni asia on hyvin, mutta jotkut työntekijät voivat huonosti. Jos ei voida hyvin, olipa syy mikä tahansa, sen havaitseminen on tärkeää. Mitä varhaisemmassa vaiheessa pystytään auttamaan, sitä edullisempaa se on sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Työelämän kehittämisessä pitää päästä pidemmälle kuin mitä niin sanotussa reagoivassa organisaatiossa tapahtuu. Siellä toimitaan vasta sitten, kun jotain on mennyt vikaan tai rikki, vamma tai sairaus on hoidettava tai tapahtunut konflikti selvitettävä. Pelkkä ennaltaehkäisykään ei riitä, vaikka riskejä ja ongelmia voidaan näin välttää. Työelämässä on tunnistettava ja nostettava terveyttä edistävät asiat tärkeimmäksi. Silloin rakennetaan fyysistä ja psyykkistä jaksamista, dynaamista yhteistyötä, oppimista, osallisuutta ja sitoutumista. Meistä jokainen on myös toistensa työympäristö millainen? Aina voi omalta osaltaan parantaa työympäristöä, siitä hyötyvät kaikki. Tämän työelämän teemanumeron kautta Pohjanmaa-hanke toivottaa työniloa ja työhyvinvoinnin edistämistä jokaiseen työyhteisöön. Tuula Löf Päähenkilö 1/2009 3

4 Hyvä vuorovaikutus opettajan hyvinvoinnin lähteenä Opetustyö on antoisaa ja kiinnostavaa, mutta myös kuormittavaa. Opetus- ja hoitoaloilla työskentelevillä on muihin aloihin verrattuna kohonnut riski kuormittua ja uupua työssään. Opettajat myös kokevat työssään entistä enemmän häirintää ja väkivallan uhkaa. Erityisesti Tuusulan sekä Kauhajoen järkyttävät tapahtumat ja niitä seuranneet lukuisat kouluuhkaukset ovat horjuttaneet uskoa koulujen arjen turvallisuuteen sekä lisänneet opettajien huolta työssä jaksamiseensa liittyen. 4 Suomen Harjoittelukoulujen opettajat kokoontuivat äskettäin Kokkolaan talvipäivilleen oppimaan uutta, kohtaamaan toisiaan sekä keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Päivien yhtenä aiheena tarkasteltiin hyvinvointia työssä. Tämän jutun kirjoittajalla oli tilaisuus alustaa päivillä hyvän vuorovaikutuksen merkityksestä opettajan hyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle. Pohjasin alustukseni positiiviseksi psykologiaksi nimettyyn tutkimussuuntaukseen, joka on vahvistunut psykologiatieteessä viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Ongelmien sijaan halutaan selvittää, mikä tekee elämästä elämisen arvoista. Keskeisiä tutkimuskohteita ovat onnellisuus, luovuus ja hyvinvointi sekä niihin vaikuttavat tekijät. Positiivinen psykologia tuottaa tärkeää tietoa, jonka varassa jokainen voi pyrkiä parantamaan omaa elämäänsä. Tieto ihmissuhteiden ja vuorovaikutuksen keskeisestä roolista hyvinvoinnin synnyttämisessä on vahvistunut positiivisen psykologian havaintojen kautta. Kaikilla meillä on vahva perustarve liittyä: kuulua johonkin ja kokea tasapainoisia, harmonisia ihmissuhteita. Ihminen kasvaa ihmiseksi suhteessa toisiin, ja läheiset ihmissuhteet antavat tukea sekä tekevät elämästä nautittavampaa. Vaikka tilapäinen yksinolo voi olla miellyttävää, eivät yksinäisyys ja syrjäytyminen vuorovaikutussuhteista ole pitkäaikaisena ilmiönä kenellekään hyväksi. Sairastavuustutkimuksen pohjalta voidaan perustellusti väittää, että huonosti toimivat ihmissuhteet sairastuttavat ja yksinäisyys tappaa. Ristiriitaisissa ihmissuhteissa ja konflikteissa

5 eläminen on stressaavaa ja vaikuttaa elimistön immuunijärjestelmään haitallisesti. Koettu yksinäisyys lisää puolestaan ennenaikaisen kuoleman vaaraa. Huonosta vuorovaikutuksesta on sanottu, että se on jyräävää, yksiäänistä ja saa ihmisen tuntemaan itsensä vähemmän ihmiseksi. Hyvä vuorovaikutus vaikuttaa täsmälleen päinvastoin: se tekee ihmiselle hyvää. Siitä hyvän vuorovaikutuksen tunnistaakin: se tuntuu vaivattomalta, sujuvalta ja hyvää tekevältä. Hyvä vuorovaikutus on avointa muutokselle, ja sen vuoksi aina hieman keskeneräistä. Se on vähintään kaksisuuntaista, ja siihen mahtuu useita ääniä yhtäaikaisesti. Erilaisia näkökulmia, ideoita ja totuuksia paitsi sallitaan, myös osataan käyttää hyödyksi. Työterveyslaitoksen tutkimuksen (2007) mukaan opettajat mainitsevat työnsä voimavaroiksi kollegoilta saadun sosiaalisen tuen, työn hyvän hallinnan sekä työtyytyväisyyden. Opetustyön kuormitustekijöitä taas ovat henkinen väkivalta ja kiusaaminen, työn uuvuttavuus, henkinen ja fyysinen väkivalta oppilaiden ja vanhempien taholta sekä koettu puutteellinen esimiestuki. Havainnot viittaavat siihen, että opetustyössä koettu hyvinvointi liittyy selkeästi hyvään vuorovaikutukseen tai sen puuttumiseen. Olemme havahtumassa siihen, että osa koulujen oppilaista voi huolestuttavan huonosti. Kyse on oppilaista, jotka eniten hyötyisivät mahdollisuudesta osallistua ja tulla kuulluksi koulun arjessa, mutta joilla näyttää vaikeuksiensa vuoksi olevan erityinen riski jäädä syrjään. Hyvää tekevää, oppilaan kehitystä tukevaa ja myös opettajalle antoisaa vuorovaikutusta ei silloin pääse syntymään. Oppilaiden pahoinvointi heijastuu kuitenkin monin ikävin tavoin koko kouluyhteisöön ja opettajan työhön. Kohtaaminen, kuuleminen ja hyvä vuorovaikutus ovat onneksi asioita, joihin voidaan vaikuttaa ja joita voidaan edistää. Jokainen voi kehittyä keskinäisen kanssakäymisen taidoissaan, ja kömpelösti asiaansa esittävää lasta tai nuorta voidaan auttaa viestimään rakentavammin. Jos auttaa toista avaamaan nuppunsa, on melkein kuin kukkisi itse. Lauseessa tiivistyvät hienosti hyvän kohtaamisen merkitys sekä opetustyön antoisin ja voimaa antavin puoli. Alustukseni päätteeksi pyysin osallistujia pohtimaan, vaikuttaisiko opettajan työssä jaksamiseen, jos opettaja pyrkisi kehittämään taitojaan kohdata ja kuunnella myös haastavia oppilaitaan entistä paremmin. Kysymys aiheutti välitöntä vastakaikua: oppilaiden ja opettajien vuorovaikutuksen kehittämistä pidettiin paitsi mahdollisena, myös tarpeellisena. Jos toimit opetustyössä, kutsunkin Sinut pohtimaan samaa kysymystä: Vaikuttaisiko jaksamiseeni, jos kehittäisin taitojani kuulla ja kohdata oppilaitani paremmin? Kaikki lukijani haastan pohtimaan, mitä juuri Sinä opettajana tai oppilaana, äitinä tai isänä, naapurina, luottamushenkilönä, kansalaisena - voit lähiyhteisöissäsi tehdä, jotta hyvä vuorovaikutus kouluissa lisääntyisi. Kirjoittaja: Virpi-Liisa Kykyri Johtava psykologi, PsT Kahden koululaisen äiti ja opettajaopiskelija Työn kun näkee, niin tekijän tuntee Työ tekijäänsä kiittää Päähenkilö 1/2009 5

6 Auttaisiko ammatillinen kuntoutus? Toimintakyvyssä ja työkyvyssä tapahtuvat vaihtelut kuuluvat normaaliin elämään. Mahdollisuuksien mukaan ihmiset pyrkivät säätelemään omaa arkeaan sellaiseksi, että ne työt ja tehtävät, jotka haluamme tehdä saadaan myös hoidetuksi. Aina voimavarat eivät riitä kaikkeen. Selviytyminen jokapäiväisistä haasteista voi käydä ylivoimaiseksi monestakin syystä. Vaikka ei olisi tarvetta vielä tehdä diagnoosia tai muuten tarkastella tilannetta sairauden näkökulmasta, voi lähteä miettimään jaksamisen esteitä ja jouston tarvetta elämässä silloin, kun kaikki ei suju niin kuin aiemmin on sujunut ja tilanne tuntuu jatkuvan normaalia pidempään. Työelämässä tämä tarkoittaa työkyvyn kannalta merkittävien tekijöiden tutkimista työpaikalla sekä niiden tarpeellisten muutosten tekemistä, mitkä edistävät työkyvyn säilymistä. Varhainen ammatillisen kuntoutuksen tarpeen arviointi voi ennaltaehkäistä vakavamman häiriön tai sairauden kehittymistä. Kuntoutuksen näkökulmasta ihmisellä on aina voimavaroja ja terveyttä, jonka varaan arjen toimintaa voidaan rakentaa. Haastavinta kaikessa kuntoutuksessa on häiriöistä, sairaudesta, viasta tai vammasta huolimatta pitää mielessä toimintakyvyssä olevat terveet alueet. Onnistuneen kuntoutuksen myötä kuntoutunut, ammattitaidoltaan uusiutunut työntekijä, on motivoituneempi jatkamaan työelämässä sairaudestaan huolimatta. Kuntoutuksen myötä työntekijän osaaminen laajenee, ansiomahdollisuudet ja elämänlaatu paranevat. Ammatillinen kuntoutus tarkoittaa työolosuhteiden järjestelyä, työhön tai opiskeluun liittyvien apuvälineiden 6 Päähenkilö 1/2009 hankintaa ja käyttöä, elinkeinotukea, koulutusta, työvoimaneuvontaa ja työhönsijoitusta, työhönvalmennusta, työja koulutuskokeiluja, kuntoutustutkimusta ja ammatinvalinnanohjausta. Erityisesti ammatillisen kuntoutuksen tarvetta tulee selvittää ja kuntoutusta järjestää silloin, kun työntekijällä on sairautensa vuoksi uhka joutua työkyvyttömyyseläkkeelle ilman tarkoituksenmukaisia kuntoutustoimenpiteitä. Ammatillista kuntoutusta järjestävät työvoimaviranomaiset, Kansaneläkelaitos, tapaturma- ja liikennevakuutus, työeläkevakuutus sekä ammatilliset oppilaitokset. Kuntoutuksen aikaisen toimeentuloturvan suuruus ja ehdot vaihtelevat. Etuna ammatillisesta kuntoutuksesta työnantaja hyötyy taloudellisesti eläkekustannuksissa, vähentyneissä sairauspoissaoloissa ja mahdollisesti uusien työntekijöiden rekrytoinnissa. Kuntoutus ja kuntoutuminen ovat kaksi eri asiaa. Kuntoutuksella tarkoitetaan erilaisia kuntouttavia toimenpiteitä, joita edellä on lueteltu ammatillisen kuntoutuksen näkökulmasta. Kuntoutus viittaa niihin asioihin, joita kuntoutustyöntekijät voivat tehdä ja järjestää kuntoutumisen edistämiseksi. Kuntoutuminen on sitä, mitä kuntoutuja tekee itse oman elämänsä hyväksi. Kuntoutuminen on yksilöllinen muutosprosessi, joka etenee itse asetettujen tavoitteiden ja omien voimavarojen mukaan. Tuloksellinen kuntoutuminen perustuu henkilön omiin tavoitteisiin ja päämääriin. Mielenterveys- ja päihdekuntoutuminen, kuten mistä tahansa muusta sairaudesta kuntoutuminen, on syvällinen henkilökohtainen muutosprosessi. Kuntoutumisen aikana tapahtuu muutoksia ajatuksissa, tunteissa, asenteissa ja tavassa toimia. Kuntoutuminen ei ole välttämättä sama asia kuin parantuminen. Kuntoutumista voi tapahtua, vaikka sairauden oireita olisikin. Kuntoutumisen edetessä nousee esiin kysymys, kun muutun millainen minusta tulee, hyväksytäänkö minut? Muut läheiset ja työtoverit joutuvat miettimään samoin omaa suhtautumistaan. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien elämään liittyy yksi asia, joka poikkeaa muiden kuntoutujien tilanteesta. Tämä asia on leimaaminen. Jotta meillä kaikilla olisi hyvä olla myös työpaikoilla, on tärkeää miettiä omaa suhtautumistaan ja erityisesti ennakkoluulojaan. Kun nämä asiat on selvitetty ja työpaikalla suhtaudutaan tasa-arvoisesti kaikkiin työntekijöihin, ollaan jo pitkällä ja ammatillisella kuntoutuksella sekä kuntoutumisella on hyvät mahdollisuudet onnistua. Marjut Malviniemi Projektikoordinaattori

7 Keski-Pohjanmaan yrittäjät ry toimii alueen yrittäjien edunvalvojana. Jäsenyritysten määrä on noin 2400, joista suurin osa on niin sanottuja mikroyrityksiä pieniä yrityksiä, joissa on muutama työntekijä. Pienet yritykset voivat olla erittäin haavoittuvia, mikäli yrittäjän psyykkinen jaksaminen horjuu. Viime vuonna aloitimme onnistuneen yhteistyön Pohjanmaa-hankkeen kanssa. Pääpaino oli juuri jaksamisen teemalla, kertoo Keski-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä. Yhteistyö alkoi siitä, että Pohjanmaahankkeen projektipsykologi Virpi- Liisa Kykyri, joka on itsekin yrittäjä, kertoi hankkeen toiminnasta ja suuntalinjoista Järkkälälle. Keskustelu johti siihen, että Pohjanmaa-hankkeesta Kykyri ja projektikoordinaattori, psykologi Marjut Malviniemi järjestivät muun muassa kolme koulutustilaisuutta alueen yrittäjille. Tilaisuuksissa oli runsaasti osanottajia. Esille otettiin erilaisia yrittäjien psyykkiseen jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyviä näkökohtia. Aiheet koetaan erityisen tärkeäksi silloin, kun eletään taloudellisesti epävarmoja aikoja, kuten nyt. Siitä huolimatta, että perinteisesti teemme työtä kovien arvojen parissa yritys- ja liike-elämässä, emme voi kokonaan ummistaa silmiämme siltä, että myös pehmeät arvot ovat merkityksellisiä. Ne vaikuttavat lopulta alueen talouteen ja yritysten tulokseen, pohtii toimitusjohtaja. Iloisen jaksamisen puolesta Jaksamista käsitelleet tilaisuudet olivat yrittäjille maksuttomia, ja mikäli joku osallistujista oli kiinnostunut jatkamaan keskustelua syvemmin ammattihenkilön Yrittäjien asialla Pohjanmaa-hankkeen avulla kanssa, tarjosimme siihen mahdollisuuden, Järkkälä kertoo. Tilaisuudet auttoivat Järkkälän mukaan viemään dramaattisuuden aiheesta ja madalsivat kynnystä sekä avuhakemiseen, kun oma jaksaminen on koetuksella että puuttumaan asiaan silloin, kun joku henkilökunnasta voi huonosti. Saimme paljon positiivista ja suoraa palautetta jäseniltämme. Aloite oli arvostettu ja odotettu, kertoo Järkkälä. Näiden kolmen tilaisuuden jälkeen 60 yrittäjää lähti Pariisin-matkalle toukokuussa Matkalla Virpi- Liisa Kykyri piti muutaman luennon, jossa keskityttiin parisuhteeseen ja stressin hallintaan. Luentojen aiheisiin oltiin erittäin tyytyväisiä, Järkkälä jatkaa. Sivutuotteena tästä yhteistyöstä on julkaistu artikkelisarja Keski- Pohjanmaan Yrittäjä-lehdessä. Järkkälän mukaan pehmeitä arvoja on huomioitu liian vähän yritysmaailmassa. Tähän olemme halunneet saada parannusta, koska pehmeät arvot kuitenkin muodostavat yhden menestyksellisen yrittäjyyden tukipilareista, toimitusjohtaja toteaa. Keski-Pohjanmaan yrittäjät ry on satsannut samanaikaisesti sekä yrittäjien psyykkiseen että fyysiseen jaksamiseen, koska ne kulkevat käsi kädessä. Olemme esimerkiksi aloittaneet yhteistyön paikallisen lääkäriaseman kanssa. Siellä on räätälöity meidän tarpeisiimme sopiva terveyskartoitus, joka voidaan täyttää elektronisesti verkossa. Palvelu on lisäksi interaktiivinen, jolloin terveyskartoituksen täytettyään saa vastauksen analyysin muodossa, toteaa Järkkälä ja kertoo, että vastaaja saa terveydentilaansa liittyen ohjeita jatkoa varten. Yhdessä olemme vahvempia Kun yrittäjät kootaan yhteen ja tilaisuuksiin, joissa he saavat tavata toisia, jotka kamppailevat samojen huolien ja ongelmien kanssa, heidän ei tarvitse jäädä yksin. Sen lisäksi, että nämä tilaisuudet ja matkat lisäävät yhteenkuuluvuutta ja edistävät yrittäjien jaksamista, ne antavat mahdollisuuden luoda uusia kontakteja ja liikeyhteyksiä. Juuri nyt, kun mediassa on esillä lähes päivittäin negatiivisia talous- ja työllisyysuutisia, on tärkeää pitää huolta itsestämme ja keskittää vahvuutemme ja resurssimme, niin ettemme piilota kynttilää vakan alle, vaan uskallamme kertoa positiivisia uutisia yritysmaailmasta, kiteyttää Mervi Järkkälä. Agneta Honkala Päähenkilö 1/2009 7

8 Henkilöstön hyvinvointi on kunnia-asia Monella työikäisellä normaali arkipäivän liikunta on vähentynyt. Työmatkat kuljetaan autolla ja fyysiset askareet ovat keventyneet. Yksi suurista tulevaisuuden huolenaiheista on työikäisten jaksaminen. Yritykset ovat alkaneet kiinnittää työntekijöiden hyvinvointiin ja kuntoon enemmän huomiota ja panostus näkyy muun muassa liikunta- ja työkykytoiminnan lisäämisenä. Wärtsilä Finland Oy:n Runsorin toimipaikan vastaanotossa vierailija otetaan vastaan lämpimästi ja näin hän saa jo ensivaikutelman yrityksen henkilöstö- politiikasta, sillä vastaanottovirkailija on yksi yrityksen kasvoista ulospäin. Henkilöstöpäällikkö Markku Rautonen on luvannut kertoa Wärtsilän panostuksista henkilöstön hyvinvointiin. Hän noutaa minut vastaanotosta. Wärtsilässä otettiin ensimmäiset askeleet järjestelmällisempien työhyvinvoinnin mallien ja rutiinien suuntaan ja 1980-lukujen välillä. Tosin samantyyppistä toimintaa oli toteutettu aikaisemminkin, vaikka sitä ei silloin suoranaisesti mielletty tykytoiminnaksi. Henkilöstölle järjestettiin tapahtumia ja juhlia, joskus niihin kutsuttiin koko perhe. Wärtsilän henkilöstön urheilu- ja liikuntakerhoilla on pitkät perinteet. Nykyisin kerhojen tarjonta on lisääntynyt kulttuurin sekä käsityöaktiviteettien suuntaan, esittelee Rautonen. Kunto haasteena Todellinen haaste henkilöstöpäällikön mukaan on saada fyysisesti passiiviset työntekijät liikkumaan enemmän. Henkilöstön kuntokartoituksessa löytyi kolme pääryhmää. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ovat fyysisesti huippukunnossa ja harrastavat liikuntaa ahkerasti. Selkeä väliryhmä muodostuu työntekijöistä, jotka ylläpitävät kuntoaan jotenkuten. Viimeisenä on liian suuri ryhmä, joka ei harrasta liikuntaa ollenkaan ja joiden kuntotestitulos on alle normaalitason. Heihin kiinnitetään enemmän huomiota. Markku Rautosen mielestä työhyvinvointiin kannattaa panostaa. Yksinkertainen ja konkreettinen tapa kannustaa lisäämään fyysistä aktiviteettia ovat pienet mittarit joita työterveyshuolto jakaa työntekijöille, joiden kuntotestitulos on alle normaalin. Mittari on mukana koko ajan ja se laskee liikuntapisteitä joka päivä. Tämän olemme todenneet lisäävän liikuntaaktiivisuutta, kertoo Rautonen tyytyväisenä. Tämän lisäksi Wärtsilässä huomioidaan henkilöstöltä tulleet ehdotukset ja aloitteet tyky-päivistä sekä niiden sisällöstä. Nykyisin meillä on lähes jatkuva tilaus säännöllisistä tyky-päivistä Vöyrin Norvallan Kuntoutuskeskuksessa ja Botnia-hallissa, Rautonen esittelee. Henkilöstön hyvinvoinnin eteen tehtävät toimet perustuvat yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa. Yhteistyö on jatkuva prosessi, joka kehittyy ja elää yrityksen tarpeiden mukaan. Esi- 8 Päähenkilö 1/2009

9 merkkinä Rautonen mainitsee säännölliset työterveyshuollon terveystarkastukset ja kuntotestit. Vuonna 1996 tehtiin perusteellinen tarkastus 40 vuotta täyttäneille. Sen jälkeen tarkastus tehtiin joka viides vuosi sekä joka kolmas vuosi 50 vuotta täyttäneille työntekijöille. Huomasimme kuitenkin, että tämä ei palvellut tarpeitamme riittävän hyvin ja nykyisin teemme henkilöstön terveystarkastuksen joka toinen vuosi ilman, että henkilön on tarvinnut saavuttaa tiettyä ikää, toteaa Rautonen. Yhteisistä pelisäännöistä tukea Wärtsilässä on useita työhyvinvoinnin malleja aktiivisessa käytössä ja pyrkimyksemme on, että kaikki esimiehet on koulutettu näiden mallien käyttämiseen. Yrityksessä on laadittu mallit ja käytännöt itse, mutta niiden toteuttamiseen ostetaan palvelut alan ulkopuolisilta toimijoilta. Kun uusi esimies aloittaa työnsä, mallit esitellään jo alkuvaiheessa niin, että jokainen tuntee yhteisesti sovitut käytännöt ja säännöt, jotka koskevat eri tilanteita työpaikalla. Esimerkkinä voidaan mainita henkilön uudelleen sijoittamisen silloin, kun hänen työkykynsä on muuttunut tai alentunut. Meillä on selvät pelisäännöt siitä, miten esimies ottaa asian puheeksi, jotta prosessi helpottuu molempien osalta, lisää henkilöstöpäällikkö. Jotta kehitetyt mallit ja käytännöt eivät unohdu, Wärtsilä järjestää esimiehille säännöllisesti muutaman tunnin "täsmätietoiskuja", joiden sisältö vaihtelee. Riippuu paljon esimiehen persoonasta, miten asioita viedään eteenpäin. Joistakin esimiehistä voi tuntua vaikealta ottaa puheeksi hankalia ja herkkiä asioita työntekijän kanssa. Asian käsittely helpottuu, kun on valmis malli, jonka pohjalta toimitaan, Rautonen jatkaa. Vaikeuksien havaitseminen ja niihin puuttuminen ajoissa on tavoiteltavaa, koska mikäli esimerkiksi psyykkisen jaksamisen ongelmia ei havaita ajoissa, saattaa se johtaa pitkään sairauspoissaoloon, ja tulla kalliiksi sekä yritykselle että työntekijälle itselleen. Valitettavasti vaikuttaa siltä, että monelle on korkea kynnys myöntää omien voimien loppuminen. Jos ongelmat ovat ehtineet kasautua siksi, ettei apua ole haettu, voi palautuminen viedä pitkän ajan. Tämän vuoksi jokainen euro, joka satsataan tykytoimintaan ja henkilöstön hyvinvointiin on hyvin käytettyä rahaa, toteaa Rautonen. Agneta Honkala Työntekijän tukeminen parantaa imagoa (Kyseinen henkilö ei liity aiheeseen) Imago on työnantajalle tärkeä asia. Se kertoo, kuinka muut näkevät työnantajan ja mitä työnantajasta puhutaan. Imagoa ei rakenneta vain ulospäin, vaan myös sisäisesti, henkilöstöä varten. Onko henkilökunta ylpeä saadessaan olla töissä tässä työpaikassa? Arvostetaanko työntekijää myös silloin, kun hän sairastuu? Imagoon positiivisesti vaikuttava asia on, miten hyvin työnantaja kantaa vastuuta silloin, kun työkyky muuttuu. Terveydellisistä syistä tapahtuvan irtisanomisen yhteydessä on tärkeää saatella työntekijä seuraavan tukiverkon luo. Usein työntekijä kokee joutuneensa tyhjän päälle, ulos työpaikasta, työterveyshuollosta ja niin edelleen. Pohjanmaa-hankkeen järjestämässä moniammatillisen yhteistyön Työkyvyn kehittämisfoorumin kokoontumisissa Kokkolassa on pohdittu saattaen vaihdon tärkeyttä ja siinä yhteydessä työnantajien ja eri tahojen toiminnan kehittämistä. Myös työpaikoilla tapahtuvaan täsmäkoulutukseen on olemassa resursseja rekrytointituen kautta, mutta tätä mahdollisuutta ei ole käytetty samassa mittakaavassa kuin resursseja on. Hyvin hoidettuna työntekijän tukeminen työkyvyn muuttuessa rakentaa työpaikan imagoa positiivisesti ja edistää tulevaa rekrytointia. Sari Järvenpää Työ- ja elinkeinotoimisto Päähenkilö 1/2009 9

10 Kokkotyö-säätiössä on ilo tehdä töitä Vuonna 2002 Kokkolassa aloittaneen Kokkotyö-säätiö toiminta muodostuu vajaakuntoisille pitkäaikaistyöttömille tai muista syistä vaikeuksissa oleville henkilöille suunnatuista asiantuntijapalveluista. Toinen toiminnan osa-alueista on eri alojen työpajatoiminta ja niiden tuotteet. Säätiö saa tukea TEkeskukselta, lääninhallitukselta ja valtiolta. Vuoden 2008 lopulla aloitettiin uusi Retronimeä kantava toiminta Pietarsaaressa. Kokkotyö-säätiön vt. toimitusjohtaja Sari Innanen on todellinen tulisielu, joka antaa positiivisen leiman säätiön toiminnalle. Kun vierailija avaa oven tuotantohalleihin, hän huomaa työvalmennuksessa olevien henkilöiden valtavan työilon. Vaihtoehto useimmille valmentautujillemme olisi istua yksin kotona vailla päivittäistä työtä. Toimettomuus puolestaan johtaa helposti muihin ongelmiin. Keskimäärin työvalmentautujat ovat noin puolisen vuotta meillä, jotkut tekevät osapäivätyötä tai ovat vain tiettyinä päivinä viikosta töissä. Toiset ovat kokopäivätyössä. On tärkeää, että jokaiselle voidaan räätälöidä yksilöllinen ratkaisu hänen omista edellytyksistään riippuen. Tavoitteemme on löytää ratkaisu, joka tukee jokaisen elämänhallintaa ja tämän saavutamme prosentissa tapauksista, Innanen laskeskelee. Jos työkyvyn arvioinnin aikana todetaan, että henkilö ei enää pysty selviämään työelämässä, säätiöstä autetaan eläkkeen hakemisessa ja muissa asioissa. Usein meille tulee nuoria henkilöitä työvalmennukseen, jotka eivät koskaan ole olleet töissä. He tarvitsevat erilaisten taitojen harjoittelua selviytyäkseen työelämän vaatimuksista ja siellä vallitsevista pelisäännöistä, jatkaa Innanen.Vuoden 2008 lopussa työvalmennuksessa olevien lukumäärä oli 314 henkilöä. Eväät työelämään yksilövalmentajat tekevät tiivistä yhteistyötä valmentautuvan parhaaksi. Voidaan sanoa, että taloudellinen pääomamme ei ole suuri, mutta meillä on valtava sosiaalinen pääoma ja sen haluamme tuoda esiin, painottaa Innanen. Kokkotyö-säätiöllä on eläviä esimerkkejä onnistumistarinoista. Henkilöt, Kokkotyö-säätiön keskeiset arvot ovat yhteisöllisyys, yksilöllisyys, tavoitteellisuus ja vastuullisuus 10 Päähenkilö 1/2009 Itse työvalmennusta johtaa työvalmentaja, joka vastaa omasta yksiköstään. Sen lisäksi jokaisella valmentautujalla on oma yksilöllinen valmentaja, joka auttaa henkilöä saamaan oman elämänsä hallintaa ja löytämään suuntaa tulevaisuudelle. Työ- ja Sari Innanen valittiin vuodenvaihteessa yleisöäänestyksellä Vuoden 2008 kokkolalaiseksi.

11 jotka ovat olleet enemmän tai vähemmän syrjäytyneitä yhteiskunnasta, ovat säätiössä vietetyn jakson jälkeen onnistuneet saamaan työtä ja joissakin tapauksissa ovat perustaneet perheen. Kun valmentautuja löytää pitkäaikaisen ratkaisun elämälleen, sillä on positiivisia vaikutuksia laajemmallekin, myös henkilön omaisiin ja läheisiin. Uskon, että monilla meistä niin sanotusti "normaaleilla" työmarkkinoilla työskentelevistä olisi paljon oppimista valmentautujiltamme. Sen sijaan, että kokisimme työhönmenon ikäväksi ja hankalaksi, meidän pitäisi osata arvostaa työtämme, johon myös sosiaalinen ulottuvuus kuuluu keskeisenä osana. Usein käydessäni asioilla jossakin työpajassa, valmentautujat tulevat luokseni ja kertovat kuinka iloisia he ovat, että on joku paikka minne mennä aamuisin, sen sijaan, että jäisi toimettomana kotiin, Innanen toteaa. Tutustumiskierroksella Kokkotyö-säätiöön Yksilövalmennuspäällikkö Anita Hevosmaa vie minut opastetulle kierrokselle eri työpajoille antaakseen konkreettisen kuvan säätiön toimintamuodoista. Aloitamme pesulasta, joka tarjoaa pyykinpesu- ja tekstiilihuoltoja kuljetuspalveluja yrityksille ja laitoksille joita, muun muassa vanhainkodit ja päiväkodit hyödyntävät. Palveluun sisältyy myös uusien työ- ja urheiluvaatteiden tuotantoa tilaajan toivomusten mukaisesti. Pesulasta menemme tuoksuvaan puuverstaaseen, jossa valmistetaan tilaustöinä esimerkiksi leikkimökkejä ja huvimajoja. Parhaillaan tehdään Villa Elban kerrossänkyjä. Puutyöpaja hoitaa myös Kokkotyö-säätiön kiinteistöhuollon. Autokorjaamossa huolletaan säätiön ja yksityisautoilijoiden autot. Metallipajalla on tällä hetkellä rauhallista, sillä valmentautujissa ei juuri nyt ole metallialan väkeä. Nurkassa on pari isoa tekstiilinkeräysastiaa, Anita Hevosmaa esittelee Kokkotyö-säätiön toimintaa. jotka on valmistettu Pietarsaaren toimipisteeseen, Hevosmaa kertoo. Metallipajalta menemme Ekocenteriin, joka ottaa vastaan vanhoja kotitalouskoneita ja metalliromua. Tietokoneet ja muut tänne tuotavat koneet tarkastetaan, jotta löydettäisiin toimivat ja ne, jotka voidaan korjata sekä myydä edelleen. Loput puretaan osiin, lajitellaan ja lähetetään Kuusakoski Oy:lle kierrätykseen. Toimivat koneet ja käytetyt huonekalut, uuden tuotannon käsityöt ja puuesineet myydään kaupassamme, Ekocenterissä, Hevosmaa jatkaa. Nuoret ja opiskelijat etsivät usein Ekocenteristä edullisia huonekaluja ja sisustusratkaisuja. Kaupan takaa löytyy kaiverrus- ja mainostyön tila, päättää Hevosmaa monipuolisen toiminnan esittelyn. Esittely on jättänyt lähtemättömän vaikutuksen artikkelinkirjoittajaan. Tämä johtuu suurelta osin kouriintuntuvasta työnilosta, joka on ilmassa Kokkotyö-säätiön kaikilla toimintaalueilla. FAKTOJA Aloitti toimintansa Kokkolan alueelta Tammikuun lopussa 2009, valmentautujia yhteensä 310 henkilöä, alle 29- vuotiaita 143 henkilöä. Valmentautujia on seuraavissa toimenpiteissä: - työsuhteessa - palkkatuetussa työsuhteessa - terapeuttisessa työsuhteessa - työharjoittelussa /työelämävalmennuksessa - työkokeilussa - kuntouttavassa työtoiminnassa - yhdyskuntapalvelussa - työssäoppimassa - pajakouluvalmennuksessa - työkyvyn arvioinnissa - työhönvalmennuksessa - nuorten etsivässä työssä Päähenkilö 1/

12 Hankekuulumiset... Kevät on lähtenyt vilkkaasti käyntiin ja hanketiimiimme on liittynyt monta uutta työntekijää. Vaasassa aloittivat projektikoordinaattori Gunnevi Vesimäki ja suunnittelija Nora Vuori. Seinäjoen uusia kasvoja ovat projektityöntekijä Marja Koivumäki, projektiavustaja Diana Hakasaari sekä tiedottaja Tuire Hautala. Merja Tikkala on aloittanut hankesihteerinä Kokkolassa. Vuosi 2009 Maaliskuun loppupuolella Pohjanmaa-hanke järjestää esimiehille suunnattuja koulutuksia yhteistyössä terveyskeskusten ja työterveyshuollon kanssa sekä on mukana Kokkolassa Masto-kiertueella. Yhteistyö Järjestötalon Tukihenkilövälityksen kanssa laajenee Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta. Pilotoitu toiminta viedään vuoden 2009 aikana myös Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueelle hyvien tulosten innoittamana. Kevään koulutuksia Koulutus ikäihmisten masennuksen tavoittamiseen, tunnistamiseen, hoitoon ja psykososiaaliseen tukemiseen käynnistyi maaliskuussa ja jatkuu huhtikuulle. Pilottivaiheen luentosarjan viimeinen osa on Seinäjoella. Masennustalkoot jatkuvat Keski-Pohjanmaalla. Perusterveydenhuollolle suunnattu Masennuksen tunnistaminen ja hoito -koulutuskokonaisuudet jatkuivat alueen terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa kevään ja syksyn 2009 aikana. Huhtikuussa Kokkolassa, Vaasassa ja Seinäjoella käynnistyvät koulutusprosessit aiheesta Äidin raskauden aikainen/synnytyksen jälkeinen masennus. Koulutukset jatkuvat vuoden 2009 loppupuoliskolle. Mytty-koulutusta on Kokkolassa toukokuussa Syksyllä alkavat koulutukset Syksyn koulutukset käynnistyvät elokuussa jatkuvilla Masu-koulutuksilla. Syyskuussa paneudutaan alkoholin tunnistamiseen oireiden takaa. Vuosina tehtiin kyselytutkimus mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluista kolmen maakunnan alueella ostajille, tuottajille ja käyttäjille. 30. syyskuuta pidetään aiheesta työkokous Seinäjoella. Hall-koulutukset aloittavat marraskuun tapahtumat ja Pienet pohjalaiset päihdepäivät saavat jatkoa tällä kertaa Vaasassa, marraskuuta. Pohjanmaa-hanke järjestää syksyllä Vaasassa yhdessä A-klinikan kanssa Huuko3-koulutusta ruotsiksi otsikolla Parempaa terveyttä ja palveluja huumeiden käyttäjille PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Lisätietoja koulutuksista ja muista tapahtumista Pohjanmaa-hankkeen verkkosivuilta osoitteesta 12 Päähenkilö 1/2009

13 BARO-menetelmän käyttöönotto Pohjanmaa-hankkeen alueella BARO (Basis Raads Onderzoek/ Basic Council Examination) on hollantilaisen lastenpsykiatrian professorin Theo Doreleijersin ja hänen työryhmänsä Hollannissa sosiaalityöntekijöille kehittämä puolistrukturoitu haastattelumenetelmä. Alun perin menetelmä on kehitetty yli 12-vuotiaiden rikoskäyttäytymisellä kehityksensä vaarantavien nuorten elämäntilanteen arviointiin. Aineisto on käännetty suomeksi vuonna 2001 ja sitä on pilotoitu Helsingin Sosiaalipäivystyksen Nuorisoyksikössä vuodesta 2002 alkaen. Menetelmästä on kehitetty myös sähköinen ebaro versio. BARO-menetelmän sovellusaluetta on laajennettu nuorten rikoksentekijöiden psyykkisen tuen tarpeen arvioinnista erilaisten muutos- ja nivelvaiheiden tuen tarpeen arviointiin ja palveluohjaukseen koulun sosiaalityössä (esim. pidemmät koulusta poissaolot). Lapsen/nuoren laajempi BARO-haastattelu kestää noin 1-1,5 tuntia; vanhemman/ huoltajien haastattelu n. 1,5 tuntia ja kolmannen informantin (esim. opettaja) haastattelu ½ tuntia. Niin sanotulla minibaro:lla nuoren/ huoltajan haastattelu kestää noin 45 minuuttia. Pohjanmaa-hanke on kouluttanut alueellaan yli 40 BARO-haastattelijaa menetelmän käyttöön. Koulutus koostuu kahdesta koulutuspäivästä ja kolmannesta ns. vertaistapaamisesta, jonka aikana on mahdollista vaihtaa ja reflektoida kokemuksia menetelmän käytöstä. Muutoinkin työnohjauksellinen vertaistuki on koettu tarpeelliseksi ja se tukee BARO-menetelmän käyttöä. Vertaistapaamisia on järjestetty noin kaksi kertaa vuodessa. BARO-haastattelijoiden tueksi on järjestetty myös monialaisen työryhmän konsultaatiotapaamisia, joissa mukana on ollut muun muassa psykiatrian, sosiaali- ja päihdetyön sekä perheterapian asiantuntemusta. Näihin konsultaatiotiimeihin on haastattelijoilla ollut mahdollisuus tuoda sellaisia asiakastapauksia, joissa on herännyt suuri tai erittäin suuri huoli. Tiimissä asiakastapaukset on käsitelty nimettöminä, ja asiakkaat ovat saaneet muun palautteen mukana tiedon myös tiimikäsittelystä. BARO-menetelmästä tehdään parhaillaan ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä. Lisätietoja: Projektikoordinaattori Minna Laitila Päähenkilö 1/

14 Väkivallan vastainen työ Veli-Matti Saarinen aloitti Pohjanmaahankkeessa väkivallan vastaisen työn kehittämissunnittelijana elokuussa Hankkeen väkivallan vastaisen työn on tarkoitus nivoutua alueellisiin ja paikallisiin toimintamalleihin niin, ettei eri toiminnoissa tehdä päällekkäistä työtä. Alueelliset erot toimintamalleissa ja puuttumisen tai avunsaannin mahdollisuuksissa ovat suuret. Tavoitteet vuodelle 2009: a) Väestötasolla tavoitteena on parisuhde-, perheja katuväkivallan ilmiöiden esilletuonti julkiseen keskusteluun. Parisuhde- ja perheväkivallasta tehdään flaijeri, jossa kuvataan normaalia ja väkivaltaista parisuhdetta sekä kerrotaan avunhakupaikoista alueellisesti. b) Ammattilaisille Pohjanmaa-hanke tarjoaa monipuolista koulutusta väkivallasta sekä isompana kohdennettuna prosessikoulutuksena että yksittäisinä päivän koulutuksina laajemmalle yleisölle. Auttamistyön ammattilaisille suunnataan pilottikokeiluna seitsemän päivän prosessikoulutus ajalla Koulutus suunnataan Etelä-Pohjanmaan alueelle, mutta myös Vaasasta ja Kokkolasta tullee osallistujia. Koulutuskokonaisuuden nimi on: Perheja lähisuhdeväkivallan kohtaaminen auttamistyössä tunnistanko, puutunko ja osaanko auttaa? Koulutus on täynnä. Yleisluennot päivän koulutuksina Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan ja lasten kaltoinkohteluun liittyvät lainsäädäntö ja juridiset kysymykset Monimuotoinen perhe- ja lähisuhdeväkivalta tunnistaminen, puuttuminen ja auttaminen Vastuunotto ja selontekovelvollisuus väkivallan terapeuttisen hoidon haasteina. Koulutuspäivä terapeuttista työtä tekeville. Kouluttajana Pst. Aarno Laitila. Myöhemmin syksyllä vielä yhdessä Länsi-Suomen Lääninhallituksen kanssa aiheesta: Mielenterveysongelma, päihteet ja väkivalta. Kaikki koulutuspäivät ovat Seinäjoella mutta koulutuspäivä terapeuteille pyritään toteuttamaan samankaltaisena myös Vaasassa ja Kokkolassa. c) Päättäjät. Työntekijä osallistuu alueittain kokoontuvien väkivalta- ja tai turvallisuustyöryhmien toimintaan ja synnyttää keskustelua palveluista päättävien tahojen kanssa. Lisätietoja: Veli-Matti Saarinen Kehittämissuunnittelija Päähenkilö 1/2009

15 Miksi laatia toimintamalli työhyvinvointiin? Kirjatut toimintakäytännöt työpaikalla tuovat selkeyttä, pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta toimintaan. Ne vähentävät eriarvoista kohtelua, lisäävät oikeudenmukaisuutta ja helpottavat asioiden esille ottamista sekä työntekijöiden että esimiesten kannalta. Mallien kautta kokemus samanlaisista tilanneratkaisuista karttuu, eikä jokainen tilanne ole uusi yksittäistapaus. Lisäksi malleja voi seurata ja arvioida. Näin ennaltaehkäisy sekä työpaikan kehittäminen turvalliseksi, viihtyisäksi ja tuottavaksi helpottuu. Suurin yksittäinen vaikuttava tekijä toimintamallien käytössä on niihin sitoutuminen. Työpaikoilla erityisesti ylimmän johdon sitoutuminen toimintatapaan ja sen taustalla oleviin arvoihin on lähtökohta mallien kehittämiselle ja niiden toimivuudelle. Malli ei voi olla irrallinen muusta toiminnasta ja kulttuurista työpaikalla. Toiminnan kanssa ristiriitainen malli herättää kielteisiä reaktioita ja lisää ongelmia niiden ratkaisemisen sijaan. Malleilla on myös taipumus unohtua ja ne kaivetaan esiin vasta, jos ongelmatilanteet kärjistyvät. Toimintamallia tuleekin pitää esillä ja sen tulee näkyä konkreettisessa toiminnassa. Hyvä malli on integroitu osaksi päivittäistä toimintaa ja esimiestyötä, jolloin se toimii ongelmien ennaltaehkäisyn tukena. Hyvin integroitu ja suunniteltu malli ei lisää byrokratiaa, vaan vähentää sitä. Usein työntekijöillä ja esimiehillä on kuitenkin huoli siitä, että Kuvassa Työterveyslaitoksen työterveyspsykologi Eila Kallio ja psykologi Matti Joensuu. Päähenkilö 1/

16 kehitytään vähitellen. Kehittäminen alkaa keskusteluista ja tilanteen jäsentämisestä työoloja, työkyvyttömyyden kustannuksia, sekä olemassa olevia virallisia ja epävirallisia käytäntöjä tarkastelemalla. Pohditaan eri toimintatapojen hyötyjä ja haittoja sekä mietitään, mitä osaamista niiden soveltaminen vaatii esimiehiltä ja työntekijöiltä. Seuraavaksi erilaisia toimintatapoja voi kokeilla ja arvioida, mikä sopii meille parhaiten. Kun toiminnasta on saatu kokemuksia, on siihen helpompi sitoutua. "Mallit ovat tarpeen siinä, ettei toimita näppituntumalla ja pärstäkertoimen mukaan" työntekijä, mies, 44 v. kehittäminen ja mallien luominen palvelisi ainoastaan hallintoa ja haittaisi käytännön työhön keskittymistä. Näin voi käydä, jos lähdetään liian nopeasti ja valmistelematta liikkeelle mallien luomisessa. Keskustellen liikkeelle - mallit muotoutuvat vaiheittain Työhyvinvointia tukevaksi työpaikaksi Esimerkkinä työkyvyn varhaisen tukemisen ja työhönpaluun malli Työterveyslaitoksen "Pitkä sairausloma ja työhönpaluu" -tutkimuksessa monet mielenterveysongelmien takia pitkällä sairauslomalla olleet kertoivat, että työpaikalla olisi voitu tehdä asioita sairausloman ehkäisemiseksi. Toimia olisivat voineet olla esimerkiksi erilaiset Hyödyllistä taustatietoa Sairauspoissaolokäytäntö työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:7. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Pitkittyvä sairausloma ja työhönpaluu. Opas työntekijälle. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:21. Pitkittyvä sairausloma ja työhönpaluu. Opas työnantajalle. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:19. Työ, henkinen hyvinvointi ja mielenterveys. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2008:33. Lupaavia käytäntöjä pk-työpaikoille työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallintaan ja seurantaan. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2008:34. Joensuu M, Kivistö S, Malmelin J, Lindström K Pitkä sairausloma ja työhönpaluu. Työ ja ihminen: Tutkimusraportti 34. Tiedonvalitys/Tyo+ja+ihminen/ tyo_ja_ihminen_tutkimusraportti_34.htm Erilaisia työhyvinvoinnin tukemisen malleja Varhainen tuki, opas esimiehille. Työterveyskeskuksen toimintamalli työkyvyn heiketessä. Helsingin kaupunki. Paluun tuki -toimintamalli sairauspoissaolon pitkittyessä. Kuntien hyvät käytännöt. Kuntatyö kunnossa. Aktiivinen välittäminen -opas. Vantaan kaupunki. Varhainen puuttuminen. Kaiku-palvelut. Valtiokonttori. 16 Päähenkilö 1/2009

17 työjärjestelyt. Monet kokivat myös, etteivät esimiehet kuuntele alaisiaan. Toisaalta mielenterveysongelmien takia sairauslomalla olevista moni sanoi, että he eivät olleet ottaneet asioita esille työpaikalla. Monet pitkällä sairauslomalla olleet pitivät yhteyden säilymistä työpaikkaan tärkeänä. Erityisesti esimiesten kannustavaa yhteydenpitoa arvostettiin. Toimiva työkyvyn varhaisen tukemisen ja työhönpaluun malli laskee kynnystä asioiden käsittelyyn ja tarjoaa työkaluja rakentavaan työskentelyyn ja yhteydenpitoon. Onnistuneelle työhönpaluulle on luotu hyvät edellytykset, kun yhteydenpidosta välittyy tieto, että työtä voidaan mahdollisuuksien mukaan muokata työhön palatessa. Mallit myös selkiyttävät vastuita asioissa, joissa on useita eri toimijoita. Kokonaismalli? Työhyvinvointiin ja toimivaan työyhteisöön kytkeytyy monia eri asioita, joita hallinnoidaan ja johdetaan osin eri mallien ja käytäntöjen kautta. Erilaisia ohjeita ja käytäntöjä voi olla esimerkiksi TYKY-toiminnasta, työkyvyn varhaisesta tukemisesta ja työhönpaluusta, hoitoonohjauksesta päihdeongelmissa, kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun ehkäisemisestä sekä tasa-arvosuunnittelusta. Toiset käytännöistä ovat lakien edellyttämiä (esimerkiksi tasa-arvosuunnitelma yli 30 työntekijän työpaikoilla), toiset työpaikoille vapaaehtoisia. Koska näiden mallien perimmäinen tarkoitus on sama eli edistää työntekijöiden hyvinvointia sekä tasa-arvoista ja oikeudenmukaista kohtelua, voisi ajatella että niiden eritteleminen eri malleihin ja ohjeisiin ei ole kovin järkevää ja tehokasta. Monet asiat limittyvät myös eri alueisiin ja niitä olisi hyvä käsitellä kokonaisuutena. Lisäksi varsinkin pienemmillä työpaikoilla esimerkiksi pitkiä sairauslomia voi esiintyä hyvin harvoin, jolloin yhteen asiaan keskittyvän mallin tekeminen ei ole mielekästä. Kun lähdetään kehittämään kirjattuja toimintamalleja, voisi olla hyödyllistä miettiä, mistä aloitetaan ja mitä osia täydennetään myöhemmin. Asteittainen eteneminen auttaa paitsi kehittämisen hallinnassa, myös siinä, ettei toimintatapa unohdu ja että jo luotuja käytäntöjä tulee herkemmin arvioitua myöhemmissä vaiheissa ja muutoksia tulee tehtyä kokemusten mukaan. Matti Joensuu, psykologi Eila Kallio, työterveyspsykologi TYÖTERVEYSLAITOS Työterveyspsykologi Mervi Seppälä ja työterveyshoitaja Leena Haakana kommentoivat Helsingin kaupungin työhönpaluun tukimallin, Patun luomista. 1. Ole selvillä, mihin toimintamallilla pyritään vaikuttamaan. 2. Tutustu muiden laatimiin malleihin. 3. Painota eri toimijoiden välistä yhteistyötä. 4. Huolehdi, että toimintamallin vaatimat rakenteelliset seikat otetaan huomioon. 5. Pyri laajaan ja selkeään tiedottamiseen mallista. 6. Kouluta toimintamallin soveltamiseen. Esimiesten kommentteja varhaisen tuen ja työhönpaluun mallista 1. Helpottaa, selkiyttää omaa toimintaa, antaa luvan nostaa asioita esille. 2. Valmiit raamit, jonka sisällä toimia, antoi "oikeuden" soittaa sairauslomalla olevalle, Kun kerron sovitusta toimintatavasta, yhteydenotto ei ole urkkimista. 3. Suhteet työntekijöihin lähenivät kontaktin ylläpitämisen avulla, työntekijä sai kasvot. 4. On ajattelutavan omaksumista, on työkalu. 5. Tämä on normaalia esimiestyötä. 6. Miten saadaan työyhteisö jaksamaan ja jatkamaan palaajan tukemista? 7. Mallin avulla on helpompaa perustella muille työjärjestelyjä. Päähenkilö 1/

18 Kartoituskyselystä valmiiseen toimintamalliin Yrityksille suunnattu työelämän ja työpaikkojen kehittämistoiminta alkoi vuoden 2008 alussa tehdyllä kartoituskyselyllä. Kysely koski työhyvinvoinnin edistämiseen liittyviä seikkoja. Vastausten pohjalta saatiin kuva senhetkisestä tilanteesta työpaikoilla, ja samalla selvitettiin, millaista apua yritykset toivoivat työhyvinvoinnin edistämiskäytäntöjen luomiseen. Kysely lähetettiin vähintään kymmenen henkilöä työllistäville yrityksille hankealueella. Suunnittelutyö tehtiin Työterveyslaitoksen kanssa. Keskeisin tieto, jota kartoituksella lähdettiin hakemaan, oli erilaisten työhyvinvointiin liittyvien käytäntöjen kehittämisen tilanne. Näitä käytäntöjä olivat yhteisesti sovitun työkyvyn varhaisen tuen, sairauspoissaolon jälkeen työhön paluun, epäasiallisen käyttäytymisen tai häirinnän (työpaikkakiusaamisen) ennaltaehkäisyn ja päihdeongelmaisen hoitoon ohjauksen mallit, käytännöt tai ohjelmat. Mallien puuttuminen oli varsin tavallista. Yleisimmät vastaukset kaikkien vaihtoehtojen kohdalla olivat ei ole erityisesti alle 100 työntekijän yrityksissä. Eniten aktiivisesti käytössä olevia valmiita malleja oli päihdeongelmaisen hoitoonohjauskäytännöissä. Kyselyn tarkempi analyysi tuotti nykytilan lisäksi tietoa yritysten tarpeista ja toiveista. Nämä keskittyivät seuraaviin asioihin: tietoa muualla toteutetuista malleista, käytännön suunnitteluapua (konsultointia) esimieskoulutusta tai -valmennusta, luottamushenkilöiden valmennusta ja mallien toimivuuden arviointia. Pohjanmaa-hankkeessa päätettiin vastata näihin tarpeisiin tarjoamalla ohjausapua pilottityönä kuudelle yritykselle päihdekysymysten toimintaohjelman kirjoittamiseen sekä laatimalla muualla toteutetuista malleista tietopaketti ja raportoimalla yrityskyselyyn liittyviä asioita Päähenkilölehden työelämän teemanumerossa vuoden 2009 alussa. Näin saataisiin hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa välitetyksi yrityksiin laajemmin. Yritysten valinnasta suunnitelmien toteutukseen Pilottiyritykset valittiin vastanneista yrityksistä, jotka toivoivat käytännön suunnitteluapua. Pilottityö kuudessa yrityksessä aloitettiin yhteydenotoilla elokuussa Sen jälkeen sovittiin aloituspalaverit ja jatkotyöskentelyn aikataulu kussakin yrityksessä niin, että toimintaohjelmat ja niiden raportointi valmistuisivat joulukuun 2008 aikana. Tässä aikataulussa pysyttiin. Ohjaustyö sujui jokaisessa yrityksessä hyvässä hengessä. Alussa korostettiin yrityksen omaa roolia toimintaohjelman sisällön laatimisessa. Yritykset näkivät tehdyn työn tärkeänä hyvinvoinnin edistäjänä. Mukaan tulivat metalli-, vene-, kuljetus, energia- ja tekstiilialan yritys sekä yksityinen päiväkoti. Ohjaustyöhön palkattiin henkilö, jolla on päihdeterapeutin ja päihdetoimintastrategian koulutus. Hänellä oli myös käytössään materiaalipaketti, mikäli yritykset halusivat siitä tukea toimintaohjelman kirjoittamiselle. Ohjaustyössä on käytetty samaa toimintamallia kaikissa yrityksissä. Ensimmäisen yhteydenoton jälkeen sovittiin, että yrityksen johto kutsuu koolle työryhmän (tavallisimmin työsuojelutoimikunta), jonka kokoontumisiin ohjaaja osallistuu kolme kertaa 18 Päähenkilö 1/2009

19 (alkuinfo, toinen ohjaus ja kirjoitetun tekstin viimeistely). Varsinainen päihdekysymysten toimintamallin kirjoittaminen on yrityksen tehtävä ohjaavan henkilön rooli on konsultoiva. Mikäli yritys halusi, hankkeen työntekijä avusti lopullisessa puhtaaksikirjoittamisessa. Yritykset ovat näin luoneet oman toimintasuunnitelmansa, joka on valmis työväline käytettäväksi. Tämän jälkeen asia esitetään koko työyhteisölle ja sitä päivitetään säännöllisin väliajoin. Tärkeää tietoa Kokemukset pilottityön osalta ovat antaneet arvokasta tietoa yrityksen halusta ja tavasta toimia prosessin etenemisen aikana. Tarjottu ohjausapu on otettu myönteisesti vastaan ja yrityksistä on todettu, että ohjauksen tuella on keskitytty paremmin toimintaohjelman kirjoittamiseen ja saatu dokumentti valmiiksi. On myös havaittu, että tehty malli on antanut valmiuksia kirjoittaa muita työhyvinvoinnin edistämisen käytäntöjä. Eräs pilottiyrityksistä valmistelee parhaillaan työpaikkakiusaamisen ennaltaehkäisyn käytäntöä. Työn aikana on korostettu päihteetöntä työyhteisöä. Paljon keskustelua on käyty siitä, miten yrityksessä suhtaudutaan alkoholin käyttöön edustustehtävissä. Keskustelun jälkeen yritys on kirjannut oman näkemyksensä toimintasuunnitelmaan. Päihdekysymysten toimintaohjelma on samalla osa päihteidenkäytön ennaltaehkäisevää työtä yrityksen sisällä. Toisaalta siihen on kirjattu esimiehen, työntekijän ja työsuojeluvaltuutetun rooli ja tehtävät päihdeongelmien esille ottamisessa ja käsittelyssä. Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen ja niihin puuttuminen helpottuvat, kun on yhdessä laadittu suunnitelma, joka on kaikkien, myös uusien työntekijöiden tiedossa. Ohjaukseen osallistuneissa yrityksissä on korostunut halu yhteisesti vaikuttaa työpaikan viihtyvyyteen ja ilmapiiriin. Työkyvyn ylläpito (tyky) on vakiinnuttanut viime vuosina asemansa suomalaisessa työelämässä. Työpaikat ovat luoneet itse omat toimintamuotonsa tykytoiminnassa. Tavallisimpia tämän toiminnan muotoja tekemämme kyselyn mukaan olivat yhteiset virkistyspäivät, vapaa-ajan liikunnan ja kulttuurin tukeminen, jumppatuokiot, työterveyshuollon antama tuki ja retket. Tärkeimmäksi yhteistyökumppaniksi työhyvinvointiasioissa mainittiin yksiselitteisesti työterveyshuolto. Kyselyn antama monipuolinen tieto on välitetty työterveyshuollon työntekijöille, ja se on otettu siellä mielenkiinnolla vastaan. Työterveyshuollon toiminnan kehittämisen tukeminen on näin saanut konkreettisia asioita eteenpäin vietäväksi. Yksi laaja alue on päihdeja mielenterveysongelmien vähentäminen työelämässä niin, että sairauspäivärahalle ja eläkkeelle jääneiden määrä vähenisi. Huoli on yhteinen sekä työpaikoilla että työterveyshuollossa. Tuula Löf Päähenkilö 1/

20 Pohjanmaa-hankkeen työryhmän yhteystiedot Antero Lassila projektijohtaja Matti Kaivosoja ylilääkäri Maiju Seppälä suunnittelija Tuire Hautala tiedottaja Agneta Honkala kielen kääntäjä Gunnevi Vesimäki projektikoordinaattori Nora Vuori suunnittelija Toni Mäkynen IT-suunnittelija Marika Uusitalo suunnittelija Tiia Järvinen projektityöntekijä Tuula Löf projektikoordinaattori Marjut Malviniemi projektikoordinaattori Virpi-Liisa Kykyri projektipsykologi Merja Tikkala toimistosihteeri Minna Laitila projektikoordinaattori Liisa Rauhala kehittämissuunnittelija Mervi Ropponen kehittämissuunnittelija Veli-Matti Saarinen kehittämissuunnittelija Marja Koivumäki projektityöntekijä Diana Hakasaari projektiavustaja Virkavapaalla: Esa Aromaa, projektikoordinaattori, , (virkavapaalla saakka) Jarkko Pirttiperä, projektikoordinaattori, (virkavapaalla saakka) Hannele Koivisto, suunnittelija (virkavapaalla saakka) Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori (virkavapaalla saakka) Vaasa: Pohjanmaa-hanke Sarjakatu 2/C Vaasa Seinäjoki: Pohjanmaa-hanke Kauppakatu 1, Järjestötalo Seinäjoki Kokkola: Pohjanmaa-hanke Maria-Katariinan talo Mariankatu Kokkola Layout: Mainostoimisto Henrix, Kokkola

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Pohjanmaa hankkeen työelämäosiotehtyä ja tulevaa Eija Alatalo Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Työkykyyn kohdistuvat toimenpiteet Työterveyshuolto konteksti pitkä yhteistyösuhde, työnantaja, työntekijä

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN TAUSTA Perustettu 2002; Kokkolan kaupunki, K-P:n koulutusyhtymä, K-P:n sos. psyk. yhdistys, Ventuskartano ry, Villa Elba ja Kokkolan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille Työsuojelurahaston rahoittama, Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoima tiedotus- ja koulutushanke Jengoilleen 30.9.2013 30.11.2014 Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot