Biouhkaa vastaan! Monipuolinen juhlapäivä 4.6. MHC Katanpää. Kenraalikunta. Tarjolla. Aurinkoinen 200-vuotias Helsinki oli paraatin pitopaikkana

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Monipuolinen juhlapäivä 4.6. Aurinkoinen 200-vuotias Helsinki oli paraatin pitopaikkana uutiset, sivu vuosikerta n:o 12 (1101) verkossa > Biouhkaa vastaan! Maailmaa koetteleviin tautiepidemioihin ja terroritarkoituksessa levitettäviin viruksiin on entistä tärkeämpää pystyä varautumaan. Suomen valttikortti biouhkiin varautumisen saralla on Biologisten uhkien osaamiskeskus, joka tekee laajaa yhteistyötä kansallisen terveydenhuollon ja puolustusvoimien Suojelun erikoisosaston kanssa. Millaiset eväät puolustusvoimilla on biologisten aseiden torjuntaan? Kuinka leviäviin tauteihin reagoidaan? Miten toimitaan kentällä? uutiset, sivu 3 MHC Katanpää saapui viimein kotisatamaansa Pansioon uutiset, sivu 5 Kenraalikunta 1. heinäkuuta ja lippujuhlan päivän ylennykset sivut 6, 10 ja 11 Kuva: Apirat Nomnavi Tarjolla varusmiehen rahakukkarolle sopivaa herkkua vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 12/2012 pääkirjoitus Kansallinen hätätila Sodan syttyessä tarvittaisiin kahden kuukauden kuntokuuri. Puolustusvoimilla on tietoa suomalaisista miehistä pitkissä aikasarjoissa. Arkistoista löytyy jopa 1800-luvulla syntyneiden röntgenkuvia. Vuosikymmenten tilastot fyysisen kunnon mittauksesta osoittavat, että suomalainen yhteiskunta on vähintäänkin orastavassa kansallisessa hätätilassa. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, 20 vuoden kuluttua silloin 35-vuotiaat miehet eivät kykene puolustamaan Suomea, ainakaan nykyisten mittareiden mukaan. Jo ensi vuosikymmenen vaihteessa puolet varusmiesikäluokas- ta ei tule täyttämään sotilaan fyysisiä vaatimuksia. Tällä hetkellä olemme jo tilanteessa, jossa fyysisen kunnon alamäki on jatkunut jo useamman sukupolven ajan. 30 vuotta sitten vain joka kymmenes varusmies oli ylipainoinen, nyt määrä on kaksinkertaistunut. tornitouhua *** Tällä vuosikymmenellä puolustusvoimien koulutuksessa on käynnistetty monia korjaavia liikkeitä trendin kääntämiseksi: Alokkaat jaetaan fyysisen suorituskyvyn mukaan tasoryhmiin, palauttavaa lihashuoltoa on lisätty, peruskoulutuskaudella ei ole juoksukoulutusta, yli viiden vuorokauden kertausharjoituksiin sisältyy kuntotesti. Lisäksi esimerkiksi Marsmars.fi on mielenkiintoinen uudenlainen hanke, jonka turvin on tarkoitus innostaa inttikuntoon kolmessa kuukaudessa sosiaalisen median tuella. Pelkästään puolustusvoimien keinoin ei nuorison kuntoa saada kehitettyä. Koti ja koulu ovat keskeisiä. Opetushallituksen Liikkuva koulu hanke on hyvä esimerkki toimenpiteistä nuorten kuntoilun edistämiseksi. Sen tavoitteena on parantaa kouluikäisten fyysistä aktiivisuutta, vakiinnuttaa kaikkiin peruskouluihin kouluikäisten liikuntasuositukset sekä saada hankkeen aikana tutkittua tietoa lasten ja nuorten toimintakyvystä. Hankkeen 21 pilottipaikkakunnilla on muutettu koulujen toimintakulttuuria liikunnallisemmaksi välituntipeleillä, teknologialla, osallistumisella ja lukuisilla muilla keinoin. *** Ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus eli fysiikka vaikuttaa mielialaan ja päinvastoin. Kun liikkuu säännöllisesti, ei alkoholikaan houkuttele samalla tapaa ja nukkuukin paremmin. Liikunnallisella ja säännöllisellä elämäntyylillä estetään siten myös syrjäytymistä. Varusmiespalveluksessa saadaan merkittäviä tuloksia aikaan. Karkeasti voisi sanoa, että mitä huonomassa kunnossa palvelukseen astuu, sitä enemmän siitä hyötyy.tuloksia on nähtävissä jo kahden ensimmäisen kuukauden jälkeen. Liikunnan ohella monen elämää saattavat parantaa säännöllinen unirytmi, neljä ateriaa päivässä ja jopa puhtaat lakanat. Pilke silmäkulmassa voidaankin sanoa, että sodan syttyessä tarvittaisiin peruskoulutuskautta vastaava kahden kuukauden kuntokuuri, jonka aikana elintavat ohjattaisiin oikeille raiteille. > nurkka Muutoskritiikissä soi mahdollisuus Puolustusvoimien ammattisoittokunnista seitsemän lakkautetaan, viittä kasvatetaan ja kehitetään. Uudistus on odotetusti kirvoittanut lukuisia aluepoliittisia ja maanpuolustushenkisiä kannanottoja. Kirjoituksista heijastuu myös vahvoja arvolatauksia ja rakenteita, joita on hedelmällistä peilata kulttuuripoliittiseen nykykeskusteluun. Uuden sotilasmusiikkiorganisaation suunnittelua linjaavat puolustusvoimien tarpeet. Niistä yksi on, että sotilasmusiikki kuuluu edelleen koko kansalle. Kirjoittelusta nousevat toiveet, huolet, harmit ja kiitokset analysoidaan tulevaisuuden toiminnan rakennuspalikoiksi. Sotilasmusiikkiuudistus viiltää, mutta se myös tulee kehittämään alaa. Taiteelta odotetaan nykypäivänä paljon: turismia, työpaikkoja, yleisökasvatusta, kansainvälistymistä ja maabrändin kiillotusta. Peräänkuulutetaan elävää kaupunkikulttuuria: kansalaisten olohuoneita ja katutansseja. Kunnioitetaan perinteitä, vaaditaan uusiutumista. Halutaan korkean ja matalan sekoittuvan. Ladataan taiteelle sosiaalipoliittisia vastuita.taiteen tulisi ammentaa yltiöindividualismin aatteista, kannustaa yhteisöllisyyteen. Soittokuntauudistuksesta kimmonnut kirjoittelu kertoo, että sotilasmusiikilla on sijansa nykykulttuurikentän moninaisessa mosaiikissa. Soittokuntien torikonsertteja verrataan kansalaisten olohuoneisiin.sotilasmusiikin sanotaan kantavan osansa kansalaisten todellisesta hyvinvoinnista ja kulttuuriperinteen vaalimisesta muun muassa erityisryhmille esiintymisen, päiväkoti- ja koulukonserttien sekä ilmaistapahtumien avulla. Musiikin ammattilaisten argumenteissa vilisevät MILjazzien, klassisten tilausteosten sekä kansainvälisen PR-työn kautta ilmenevä uusiutumiskyky ja verkostoituneisuus. Kulttuuriyhteisöjen edustajat tuovat esille soittokuntien merkityksen innostavina musiikkikasvattajina ja innovatiivisina yhteistyökumppaneina. Kulttuuridebattien täsmäaseita ovat rahankäyttöä ohjaavat arvovalinnat, numeraaliset faktat ja äärimmilleen kärjistetyt vertailut. Sotilasmusiikkikeskustelussa puolustusmäärärahat joutuvat kovien ja pehmeiden arvojen ristituleen. Musiikinystävä laskee sotilasmusiikin vuosibudjetin riittävän puolikkaaseen ilmatorjuntalavettiin. Vastapuolella hornetien ujelluksen uhotaan peittoavan öykkäröivän militaarijäänteen. Kulttuurin ja taiteen kohtalona on usein jäädä yhteiskunnallisessa keskustelussa puolustuskannalle. Sotilasmusiikin oikeutusta joutuu usein hakemaan niin kulttuuripuolustus- kuin yhteiskuntapolitiikankin kentiltä. Palstatila on tänään kulttuurin, huomenna kotimaan uutisissa. Sotilasmuusikoiden soitto, genreen katsomatta, viestii ja vaalii puolustusvoimien arvoja. Soittokuntauudistuskeskustelussa henkii maanpuolustustahto, mutta se on myös vahvaa puhetta taiteesta ja kulttuurista. Taiteen tuottojen mittaaminen, niin palvelukseen astuvien määrässä kuin rahassakin, on hankalaa. Sotilasmusiikkikirjoittelu kuitenkin kumpuaa kirjoittajien omista kokemuksista. Taide on onnistunut aina, kun sen äärellä joku saa elämyksiä ja oivalluksia, innostuu itse tekemään ja puolesta puhumaan. Kaisa Rönkkö M.A., MuM Sotilasmusiikkialan intendentti Pääesikunta kysymys mielipide Pohjoismainen ilmatilavalvonta avaa mahdollisuuksia Edellisessä lehdessä kysyimme: Oletko huolissasi varusmiespalveluksen jälkeisestä työllistymisestä? Kyllä 52% Ei Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu Suomen mahdollisesta osallistumisesta Islannin ilmatilanvalvontaan. Osallistumista on kritisoitu kalliiksi ja turhaksi, ovatpahan eräät hieman nationalistiset, kylmän sodan maailmassa elävät tahot nostaneet esille Venäjä-peikkoakin. Mielestäni pohjoismainen yhteistyö tämäntyyppisisä tehtävissä luo kuitenkin enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö arvioi operaation hintalapun olevan noin miljoonan euron luokkaa. Tämän tyyppisistä yhteistoiminnassa suoritettavista operaatioista saatavaa kokemusta on kuitenkin hyvin vaikea hinnoitella. Suomen länsimaisena valtiona on hyvä osoittaa kuuluvansa länteen. Kyseinen operaatio antaa hyvän mahdollisuuden tuoda kansallisia värejämme esille maailmalla. Vaikka Islanti Natomaa onkin, se tuskin luo itäiselle naapurillemme turvattomuuden tunnetta, sillä suurvalloilla tuskin on kovin suuria turvallisuusintressejä Islannin suhteen. Santahaminalainen varusmies Seuraava kysymys: Pelkäätkö biologisia uhkia? 48% Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax mikko.ilkko@mil.fi UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax juha.heikkinen@mil.fi TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh Fax kaarina.honkalammi@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Sakari Muurinen Puh ruotuvaki@mil.fi TOIMITTAJAT Alikersantti Valtteri Taimela Puh Kaartinjääkäri Henri Havusela Puh Kaartinjääkäri Ronni Läpinen Puh Kaartinjääkäri Tuukka Määttänen Puh Kaartinjääkäri Tuukka Riihinen Puh Kaartinjääkäri Perttu Räisänen Puh toimittajat.ruotuvaki@mil.fi GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Christian Anttonen Puh graafikko.ruotuvaki@mil.fi VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Henri Juvonen Kaartinjääkäri Apirat Nomnavi Puh kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi arkisin kello ruotuvaki@mil.fi Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2012 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, Puhelinvaihde: Internet-osoite: >

3 ruotuväki 12/2012 uutiset 3 Biouhkiin varaudutaan teorialla ja käytännössä Biologiset uhkat ovat yhä enemmän arkipäivää. Puolustusvoimat varautuu biouhkiin analyyseillä ja kenttätoiminnalla. Tuukka Määttänen Puolustusvoimat tiedostaa biologisten uhkien ja aseiden vaarat ja on valmistautunut mahdolliseen tautiepidemiaan tai terroritarkoituksissa käytettäviin bioaseisiin. Analyyseillä ja käytännön valmiuksilla pyritään tehokkaaseen bioturvallisuuteen. Bioturvallisuus luokitellaan oikeastaan kahteen luokkaan: biosafety eli pehmeä bioturvallisuus, joka perustuu välineisiin kuten hengityssuojaimiin ja käytäntöihin laboratoriotyöntekijöiden suojaamiseksi taudinaiheuttajilta, havainnollistaa Biologisten uhkien osaamiskeskuksen varajohtaja, professori Simo Nikkari. Laajempi bioturvallisuuden määritelmä on biosecurity, jossa estetään terroristeja pääsemästä käsiksi vakavia tauteja aiheuttaviin pöpöihin. Biologisten uhkien osaamiskeskus on vuonna 2005 perustettu laitos, jonka henkilökunta koostuu puolustusvoimien ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoista. Keskuksen tehtäviin kuuluu muun muassa tukea kansallista biologisiin uhkiin varautumista sekä tuottaa ajankohtaista uhkakuva-analyysia kansallisista biouhkista. Tällä hetkellä tapahtuu paljon asioita monella rintamalla. Keskuksella on jo vakiintunut asema ja yhteistyö siviilien ja sotilashenkilöiden välillä on saumatonta, Nikkari kertoo. Uhka varjoissa Kuva: Apirat Nomnavi Biologisen uhan alla erilaiset taudinaiheuttajat leviävät kulovalkean lailla. Puolustusvoimien Suojelun erikoisosaston koulutuksen tavoitteena on pyrkiä kurinalaiseen puhdistustoimintaan oikeanlaisilla aineilla. Biouhka määritellään mikrobin tai muiden biologisten tekijöiden aiheuttamaksi joukkosairastumiseksi tai sen uhaksi, kun tauti ei ole hoidettavissa normaalitoiminnan puitteissa. Määritelmään sisältyvät myös tahalliset levittämisyritykset. Vuonna 1972 allekirjoitettiin 163 maan toimesta biologisten aseiden kieltosopimus, joka kieltää bioaseiden kehittämisen ja käytön. Biologisten uhkien osaamiskeskuksen tutkijat ovat asiantuntijoina osallistuneet kieltosopimuksen vuosikokouksiin, viimeksi sopimuksen seitsemänteen tarkastelukonferenssiin joulukuussa Sopimuskohtiin ei ole tullut suuria muutoksia, mutta uhkakuvat ovat muuttuneet. Viime vuosikymmeninä tapahtunut bioteknologian nopea kehitys on alentanut kynnystä bioaseiden valmistukselle, joten uutena uhkana on, että yksittäiset ihmiset, kuten terroristit, saattaisivat levittää niitä tahallisesti, Nikkari kertoo. Analyysin kautta käytäntöön Ennakointia ja reagointia Tuukka Määttänen Puolustusvoimilla on biologisiin uhkiin varautumiselle valmiit toimintamallit, joita päästiin hyödyntämään käytännössä syksyllä 2009 sikainfluenssapandemian alkaessa. Pandemia oli jo ennustettu osaamiskeskuksen uhkakuva-analyysissa, minkä lisäksi jokatalviset influenssaepidemiat antoivat hyvän valmiuden toimia. Taudin leviämistä varuskunnissa seurattiin yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa toteutetun anturikeskustoiminnan kautta. Sikainfluenssatapaus on hyvä esimerkki biouhkiin varautumisesta, sillä varautuminen luonnollisiin tartuntatauteihin on samanlaista kuin mahdolliseen tarttuvien tautien tahalliseen levitykseen, toteaa Biologisten uhkien osaamiskeskuksen varajohtaja, professori Simo Nikkari. Puolustusvoimien Suojelun erikoisosaston tehtävä on selvittää ja varmentaa mahdollisen biologisen aseen käyttö. Kentällä tapahtuva toiminta täydentää osaamiskeskuksen analyysejä biouhkista. Keskeinen osa toimintaa on suojelutiedustelu, jonka suorittavat koulutetut sotilaat yhteistyössä kenttälaboratorion asiantuntijoiden kanssa: kun epäilty saasteinen alue on tiedossa, suojelujoukkue nappaa alueelta näytteitä, joita analysoidaan kenttälaboratoriossa. Näyte voidaan ottaa maa-, neste-, ilmanäytteenä tai tarpeen tullessa myös esineistä. Kenttälaboratorion hyöty on se, että sitä voidaan käyttää siellä missä tarve on suurin. Tämä nopeuttaa näyt- Me olemme asiantuntijaelin. Kun epidemia iskee, niin Terveyden ja hyvinvoinninlaitos Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa ottaa vastuun kansallisesta toimeenpanosta, kuten rokotuksista. Meidän tehtävämme on tehdä uhkakuva-analyysi ja selvittää onko tauti tahallisesti levitetty, hän linjaa. Biouhkiin varautumisessa on tärkeää reagoida siihen mitä maailmalla tapahtuu. Esimerkiksi viime vuonna yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset tutkijat onnistuivat laboratorio-olosuhteissa muuntamaan lintuinfluenssaviruksen helpommin tarttuvaksi. Osaamiskeskus seuraa alati tämäntyyppisiä tapahtumia Nikkarilla on myös oma kantansa parempaan bioturvallisuuteen: Kehitysmaat ovat tärkeässä asemassa. Jos siellä olot saadaan paremmiksi, niin länsimaissakin on turvallisempaa, hän tuumii. teen tunnistamista, kertoo kapteeni Kimmo Frilander Keuruun Pioneerirykmentin Pioneeri- ja Suojelukoulusta. Suojelun erikoisosaston käyttämät varusteet suojaavat monilta tunnetuilta taudinaiheuttajilta, mutta herkästi tarttuviin taudinaiheuttajiin tarvitaan erityinen varustus, johon kuuluu muun muassa paineilmahengityslaitteita ja eristäviä suojapukuja. Oleellinen tehtävä suojelutiedustelun lisäksi on puhdistaminen, jolla biologinen saastuminen poistetaan varusteista. Frilanderin mukaan esimerkiksi saastuneen suojapuvun biologinen puhdistaminen on monivaiheinen ja vaativa operaatio. Puhdistukseen kuuluu noin eri vaihetta. Suojapuku täytyy riisua osa kerrallaan taistelijan päältä, mikä on erittäin tarkkaa ja aikaa vievää puuhaa, hän täsmentää. Rovajärvellä esiteltiin uudistettu taistelutapa Kenraali Ari Puheloinen oli tyytyväinen Rovajärven harjoitukseen. Ronni Läpinen Kuva: Henri Juvonen Rovajärvellä kesäkuun alussa järjestetyn Maavoimien vaikuttamisharjoituksen yhteydessä esiteltiin myös maavoimien uudistettu taistelutapa. Maavoimien operaatiopäällikön, prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatin esityksessä käytiin läpi vuoteen 2015 mennessä suoritettavien uudistusten pääkohtia. Maavoimien tehtävät säilyvät pääosin ennallaan. Maanpuolustus, virka-apu sekä kansainväliset kriisinhallintaoperaatiot ovat edelleen maavoimien tärkeimmät tehtävät. Isoimmiksi haasteiksi on listattu vahvuuden pieneneminen ja materiaalin vanheneminen. Syitä uudistettuun taistelutapaan ovat muiden muassa taktiikan muutos ja teknologian kehittyminen. Talvisodan johtamisjärjestelmätekniikasta päästään lähemmäs nykyaikaa teknologian avulla, Parkatti selostaa. Maavoimien ensisijaiseksi taktiikaksi Parkatti linjaa torjumisen. Hyökkääjälle tuotetaan sellaiset tappiot, ettei se voi saavuttaa tavoitteitaan. Komentaja tarkasti harjoituksen Rovajärven harjoitusta tarkastamassa ollut puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen kommentoi myös uudistettua taistelutapaa. Vaikka joukkojen määrä pienenee tulevaisuudessa, harjoittelun tarve ei vähene, kenraali toteaa. Iso kysymysmerkki on mikä tulee olemaan materiaalin taso vuonna Rovajärven harjoitukseen kenraali oli tyytyväinen ja totesi varusmiesten olevan sekä taitavia että motivoituneita. Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä on noussut kysymys Rovajärven tarpeellisuudesta. Puheloisen mukaan sen tulevaisuus jää nähtäväksi, mutta nyt käyttö jatkuu. Tarvitsemme kaikkia harjoitusalueitamme. Ne ovat välttämättömiä puolustuskyvyn kannalta. Puolustusvoimiemme vahvuus on aina ollut se, että isot joukot pystyvät harjoittelemaan yhdessä.

4 4 uutiset ruotuväki 12/2012 lyhyesti Puolustusministeri vaihtuu RKP:n eduskuntaryhmä on hyväksynyt ehdotuksen Stefan Wallinin vaihtamisesta uuteen puheenjohtajaan Carl Haglundiin. Ryhmä esittää, että tasavallan presidentti määräisi Haglundin valtioneuvoston jäseneksi 29. kesäkuuta. Haglund olisi alunperin toivonut vaihdoksen tapahtuvan syksyllä, mutta Wallin suunnitteli kuitenkin, että ministeri vaihtuisi niin pian kuin mahdollista. Samalla Wallin päättää kuusi vuotta kestäneen puheenjohtajuutensa RKP:ssä. Haglundin on tarkoitus vannoa virkavalansa 5. heinäkuuta. TRi Uusia kenkiä kaupunkijääkäreille Ensi vuoden alusta lähtien puolustusvoimien kaupunkijääkärit tulevat marssimaan suomalaisilla maihinnousukengillä. Orivetinen Laitosjalkine on ilmoittanut saaneensa puolustusvoimilta tuhansien maihariparien tilauksen. Lisäksi yhtiö tulee toimittamaan hellesandaaleja ja sisäjalkineita. Kaikkien toimitettujen jalkineiden yhteismääräksi tulee noin Kaupunkitaistelijan maiharit on kehitetty erityisesti puolustusvoimien kaupunkikäyttöön. Kengässä on naulaanastumissuoja, vahvennettu kärkiosa ja erikoisvuori, kertoo toimitusjohtaja Sakari Anttila. RLä Vuoden rauhanturvaaja on ensimmäistä kertaa nainen Suomen Rauhanturvaajaliitto on nimennyt Vuoden rauhanturvaajaksi äskettäin Kosovosta kotiutuneen reservin yliluutnantti Liisa Tolosen. Hän palveli vuoden verran toimistoupseerina vastaten suomalaisiin rauhanturvaajiin liittyvistä hallinto- ja huoltotehtävistä. Porin Prikaatista tuli kolme esitystä valinnasta. Hallitus äänesti sähköpostitse. Esimiehet kehuivat Tolosta valmiudesta tehtäviin, joihin sairaanhoitajalla ei varsinaisesti olisi valmiutta, sanoo Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen. Tolonen on palvellut myös Bosniassa, Afganistanissa ja Libanonissa. PRä USA:n erikoisjoukkoja koulutusvierailulla Yhdysvaltojen asevoimien erikoisjoukkojen lähes kolme viikkoa kestänyt koulutusvierailu Utin jääkärirykmentissä päättyy 21. kesäkuuta. Joukot osallistuivat omassa varustuksessaan rykmentin vuosisuunnitelman mukaiseen harjoitteluun. Everstiluutnantti Jukka-Pekka Kiukas Maavoimien esikunnasta kertoo, että vastaavia yhteistä toimintakykyä edistäviä harjoituksia on järjestetty aiemminkin, mutta ei Suomessa. Harjoituksen tarkoitus on tukea suomalaisten joukkojen jatkokoulutusta kansainvälisen sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin, Kiukas taustoittaa. VTa Helpotusta kehitystyöhön Suorituskykyvaatimusten hallinta selkiytyy uudistetun DOORS-työkalun myötä. Parannettu tietokanta on vastaus jatkuvasti lisääntyviin vaatimuksiin. Valtteri Taimela Suorituskykyperusteinen suunnittelu ja samalla koko puolustusvoimien kehittäminen helpottuu tulevaisuudessa, kun ylätason suorituskykyvaatimukset saadaan uudistetun tietokannan avulla kootusti yhteiseen käyttöön. Tavoitteena on luoda kokonaiskuvan antava looginen tapa käsitellä puolustusvoimilta vaadittavia asioita yhteisessä tietokannassa, joka pohjautuu jo käytössä olevaan vastaavaan järjestelmään. Tarkoituksena on saada vanha tietokanta sovitettua nykyiseen tarpeeseen vuoden loppuun mennessä. Tarve havaittu vuosia sitten Everstiluutnantti Mikko Kauppala Pääesikunnan suunnitteluosastolta toteaa, että tarve uudistukselle havaittiin jo käynnissä olevan strategisen suunnittelukierroksen alkuaikoina vuonna Vastaava järjestelmä on ollut olemassa jo 2000-luvun alusta asti, mutta kaikilla tasoilla sitä ei käytetä ja sen käyttö on ollut varsin kirjavaa. Lisäksi vaatimusten määrän kasvaessa pelkät asiakirjat ja taulukot eivät enää riitä, mikäli halutaan, että suunnittelu onnistuu, Kauppala taustoittaa. Kauppalan mielestä uuden järjestelmän suuri etu on sen avulla hahmottuva kokonaiskuva. Hankkeiden suunnittelijat näkevät, miten oma projekti kytkeytyy suurempiin, esimerkiksi puolustushaaraa ja koko puolustusvoimia koskeviin suorituskykyvaatimuksiin. Kaikki toimijat mukaan Kauppalan mukaan suorituskykyperusteisen suunnittelun parissa työskentelee useita kymmeniä henkilöitä ja suunnitteluun liittyvistä hankkeista puhuttaessa luku nousee jo satoihin. Käyttäjäryhmät ovat päässeet vaikuttamaan hankkeeseen jo kehittämisvaiheessa. Pääesikunnan suunnitteluosastolla työskentelevän everstiluutnantti Mikko Kauppalan mukaan tietokannan on tarkoitus luoda vaatimuksista looginen kokonaisuus suunnittelutyön tueksi. Projektin työryhmässä ovat edustettuina kaikki puolustushaarat sekä Pääesikunta ja sen alaisuudessa toimivat laitokset, sillä suorituskykyperusteinen suunnittelu koskettaa kaikkia tasoja. Kauppala kertoo, että uudistetulle tietojärjestelmälle on asetettu kaksi päätavoitetta. Suorituskykyvaatimusten hallinnan tulee muodostaa kokonaisuus siten, että eri toimijat puhuvat keskenään samaa kieltä. Lisäksi järjestelmä on tuotava lähelle käyttäjiä ja käyttökynnystä tulee saada madallettua. Uuden tietokannan käytettävyyteen onkin panostettu aiempaa enemmän, mutta Kauppala korostaa vaatimusten kokonaiskuvan Terveys on tärkein asia Ronni Läpinen Sisäilmanlaatu ja sen ongelmat ovat asioita, jotka ovat vähän väliä tapetilla. Populaari aihe, joka herättää tunteita, kuvailee Pääesikunnan logistiikkapäällikkö, prikaatikenraali Timo Rotonen. Logistiikkaosasto onkin nyt ottanut härkää sarvista ja ryhtynyt tekemään henkilökuntaa ja varusmiehiä tietoisiksi siitä miten toimia sisäilmaongelmia havaittaessa tai epäiltäessä ja minne raportoida niistä. Jatkossa on tarkoitus julkaista ohjeet alokasliitteessä, jolloin tieto menee myös varusmiesten koteihin, Rotonen selostaa. Koska sisäilmaongelmat ovat viime aikoina nousseet intensiivisen keskustelun aiheeksi, logistiikkapäällikön mielestä on hyvä tehdä selväksi mikä on puolustusvoimien lähestymistapa asiaan. Sisäilmaongelmat liitetään melko yleisesti homeeseen. Home on vain yksi sisäilmaongelmien aiheuttajista, jotka voivat johtua puutteellisesta ilmanvaihdosta, rakenteiden kosteusongelmista, tilojen epäpuhtaudesta tai väärästä lämpötilasta. Ongelmia pyritään ehkäisemään kiinteistöjen säännöllisillä tarkastuksilla sekä sisäilmatyöryhmillä, jotka ovat puolustusvoimien, Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen yhteinen toimintatapamalli sisäilmaongelmien hoitamiseksi. Jos epäily sisäilmaongelmista tulee, on asiasta ilmoitettava eteenpäin. Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen asiantuntija tutustuu tilanteeseen ja tarvittavien selvitysten jälkeen ongelma korjataan joko kunnossapitotoimin tai vakavimmissa tapauksissa tehdään lisätutkimuksia. Puolustusvoimilla on velvollisuus huolehtia henkilökunnan ja varusmiesten terveydestä ja ryhtyä toimenpiteisiin, prikaatikenraali Rotonen linjaa. Valtteri Taimela Puolustusvoimien kehittämisessä keskeisessä asemassa ovat puolustusvoimien kehittämisohjelmat, joiden suunnittelu kulkee neljän vuoden sykleissä. Everstiluutnantti Mikko Kauppala Pääesikunnan suunnitteluosastolta kertoo, että suorituskykyperusteinen suunnittelu liittyy niihin tiiviisti. Suorituskykyperusteisen olevan tärkein tekijä järjestelmän lähestyttävyydessä. Kun työntekijä ymmärtää oman roolinsa kokonaisuudessa, tekee hän työnsäkin parhaansa mukaan. Onnistuessaan DOORS ja sen tukema vaatimustenhallinta tulee olemaan keskeisiä sotilasjohdon työvälineitä, Kauppala summaa. Suorituskyky kehittyy suunnittelulla Puolustusvoimat on ryhtynyt selkiyttämään toimintatapaansa sisäilmaongelma-asioissa prikaatikenraali Timo Rotosen johdolla. Kuva: Apirat Nomnavi suunnittelun lähtökohta on se, että ensin pohditaan, mikä on suorituskyvylle asetettu vaatimus, kuten esimerkiksi vihollisen panssariajoneuvojen torjunta. Tämän jälkeen asiaa tarkastellaan kokonaisuutena ja vasta sen jälkeen tehdään päätökset suorituskyvyn ratkaisusta eli miten ja millä asetettu vaatimus täytetään. Suorituskykyvaatimukset lähtevät ylätason strategisista vaatimuksista ja ne jatkuvat alaspäin aina yksittäisen joukon tasalle. Vaatimuksiin perustuvalla suunnittelulla haetaan aktiivisesti toimivia ratkaisuja huomioiden uhkatekijät, toimintaympäristö ja muut olosuhteet. Panssarivaunun vanhentuminen ei siis tarkoita automaattisesti sitä, että se korvataan uudella panssarivaunulla. Korvaajaksi etsitään paras mahdollinen, kustannustehokas ratkaisu, Kauppala havainnollistaa. Hän myöntää, että prosessi voi viedä aikaa, mutta painottaa, että asiaan suhtaudutaan vakavasti. Niin komentoketjun ylimmällä kuin alimmalla tasolla täytyy olla mahdollisuus reagoida sisäilmaongelmiin. Terveysperäiset rakennusten kunnostustoimet ja investoinnit ovat puolustusvoimissa korkealla prioriteetilla, Rotonen tähdentää. Toimi näin Toimi näin, kun epäilet sisäilmanlaatua: Ota yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun (henkilökunta)/varusmiestoimikunnan palvelusturvallisuusasiamieheen (varusmiehet) Kerro havaintosi/oireesi mahdollisimman tarkasti Kerro ne tilat, joissa epäilet ongelmia olevan Mikäli oireilet, ota lisäksi yhteyttä työterveyshuoltoon (henkilökunta)/terveysasemaan (varusmiehet) Kuva: Apirat Nomnavi

5 ruotuväki 12/2012 uutiset 5 Lippujuhlan päivä kruunasi Helsingin juhlavuoden tähtäimessä Miten ampuma-alueet pidetään turvallisina? Perttu Räisänen Puolustusvoimain lippujuhlan päivä 4. kesäkuuta huipensi Kaartin ja Helsinki pääkaupunkina 200 vuotta -juhlavuoden. Useita juhlallisuuksia tarjonnut päivä huipentui Senaatintorilla järjestettyyn valtakunnalliseen paraatiin.tilaisuudessa nähtiin paraatikatselmus, ohimarssi, kuviomarssi ja ylilentoja. Niinistö ja Puheloinen ottivat paraatijoukot vastaan Lippujuhlassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen ottivat vastaan paraatijoukot. Paraatikatselmuksen jälkeisessä puheessaan Niinistö puhui ajankohtaisista teemoista puolustusvoimia laajemmassa yhteydessä. Tällaisena juhlapäivänä on hyvä pohtia maanpuolustuksen tulevaisuutta, Niinistö sanoi. Niinistö sivusi puheessaan myös puolustusvoimauudistusta. Kouluttajien määrän lisääminen mahdollistaa Niinistön mukaan järjestelmän kehittämisen. Rahan niukkuus ei saa johtaa kaluston vanhenemiseen tai muihin vaikeuksiin. Joukko-osastojen siirtoihin ja yhdistämiseen tulee Niinistön mielestä kiinnittää huomiota, sillä ne voivat aiheuttaa haasteita. Puolustusvoimien uudistukseen on monia syitä. Uudenlaisiin, ulkopuolelta tuleviin uhkiin on keskitytty viime aikoina tarkasti, Sakari Muurinen Miinantorjunta-alus MHC Katanpää luovutettiin Saaristomeren Meripuolustusalueelle maanantaina Italialaisvalmisteinen alus luovutettiin kaksi vuotta aikataulusta jäljessä ja SMMEPAn komentaja, kommodori Timo Ståhlhammar olikin huojentuneen oloinen. Tätä päivää on odotettu. Niin kuin näette sotasatamamme on tällä hetkellä poikkeuksellisen tyhjä, sillä moni alus on joko peruskorjauksessa tai rakenteilla, Ståhlhammar sanoo viittelöidessään kohti Pansion tyhjää satama-allasta. Ensimmäiseksi Katanpäällä alkaa henkilöstön koulutus. Uutta alusluokkaa varten on hankittu laaja koulutuspaketti, ja kouluttajia saapuu muun muassa Saksasta ja Italiasta. Merille on tarkoitus lähteä Ronni Läpinen Mannerheim-ristin ritari numero 95, Tuomas Gerdt juhlisti 90-vuotispäiviään kesäkuun aikana näyttävästi. Alunperin sovimme vaimon ja lasten kanssa, että juhlitaan vain perhepiirissä, Gerdt kertoo. Ensin he juhlivat neljän sukupolven voimin historiallisessa Lauritsalan kartanossa Lappeenrannassa. kun taas ensisijaiseen tavoitteeseen on nyt kiinnitetty vähemmän huomiota, Niinistö pyöritteli. Hän korosti myös kaikkien vastuuta nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Aurinkoiselle Senaatintorille oli kokoontunut useampi tuhat katsojaa. Arviot paikallaolijoista vaihtelivat ja välillä. Aiemmin päivällä ohjelmassa oli Midnight Hawks -taitolentoryhmän lentoesitys sekä seppeleiden Katanpää luovutettiin Lippujuhlan päivä käynnistyi seppeleiden laskulla Mannerheimin patsaalla ja Hietaniemen hautausmaalla. Mannerheim-patsaalle oli kokoontunut kansalaisjärjestöjen edustajia sekä joukko muita kutsuvieraita. laskut Mannerheimin patsaalla ja Hietaniemen hautausmaalla. Päivällä muistettiin Mannerheimia Mannerheim-patsaalla vieraili aiemmin päivällä useiden reserviläisjärjestöjen edustajia. Tilaisuudessa laskettiin seppeleitä neljän sodan ylipäälliköä kunnioittaen. "Historian tärkein sotilas" sai patsaallaan osakseen huomiota useammalta Miinantorjunta-alus MHC Katanpää valmistui kaksi vuotta aikataulustaan jäljessä. Katanpään sisaralukset lienevät luovutuskunnossa vuoden kuluttua. Tuomas Gerdt kiittää onnitteluista Niille perheenjäsenille, jotka eivät päässeet paikalle Lauritsalaan, Gerdt järjesti juhlat Haikon kartanossa Porvoossa. Siellä tapahtui myös juhlallisuuksien loppuhuipentuma, Mannerheim-ristin ritareiden säätiön kesätapahtuma. Tuomas Gerdt haluaa kiittää kaikkia, jotka ovat muistaneet häntä merkkipäivän johdosta. Juhlien kohokohta on ollut se, kuinka paljon ystävät, yhteisöt ja seurat ovat minua muistaneet. Postipoikakin sanoi, että nyt on taas Tuomas tapetilla, Gerdt naureskelee. Erityiskiitoksen hän haluaa osoittaa puolustusvoimain komentajalle, kenttäpiispalle ja muille puolustusvoimien henkilökunnan jäsenille. Viimeinen ritari Tuomas Gerdt on viimeinen elossa Kuva: Henri Juvonen sukupolvelta. Lauri Jurvonen Suomen ylioppilaskuntaliitosta ja Tapani Tulkki Suomen Partiolaisista tiesivät miksi Mannerheimia muistetaan ja arvostetaan järjestöissä. Mannerheim oli aktiivinen kansalaisjärjestöjen, kuten Punaisen Ristin asioissa. Hän perusti muun muassa Pelastusarmeijan, Tulkki kertoo. Tilaisuus päättyi Kaartin Soittokunnan esittämään Maamme-lauluun. heinäkuun lopulla, jolloin alkaa aluksen sisäänajo- ja testausvaihe. Aluksella on meripäiviä Välimerellä takanaan yli 70, mutta kaikkia testejä ei vielä ole suoritettu. Esimerkiksi myrskytestit täytyy suorittaa Suomessa. Lukuisia testejä ja kokeita on vielä edessä. Suuria yllätyksiä ei pitäisi olla luvassa, kyse on enemmän hienosäädöistä, Ståhlhammar kertoo. Alukseen vahvuus on vajaat 40 henkeä, joista varusmiehiä Varusmiesten on vielä kuitenkin turhaa haaveilla palveluksesta Katanpäällä. Ensin koulutetaan kantahenkilökunta myös sisaraluksille ja kun heillä on homma niin sanotusti hanskassa, niin voimme ruveta kouluttamaan varusmiehiä alukselle, puhumme luultavasti jostain 1/14 saapumiserästä, Ståhlhammar pohtii. Katanpään sisaralusten Purunpään ja Vahterpään oletetaan olevan luovutuskunnossa noin vuoden kuluttua. - Purunpäätä testataan nyt Italiassa ja se luovutetaan luultavasti tämän vuoden puolella ja jos hyvin käy, niin Vahterpää ensi kesänä, Ståhlhammar sanoo. oleva Mannerheim-ristin ritari ja säätiön puheenjohtaja. Ylipäällikkö C.G.E. Mannerheim nimitti Gerdtin Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi 8. syyskuuta 1942 kiitoksena reippaasta ja rohkeasta toiminnasta. Jatkosodan aikana Gerdt yleni alikersantista vänrikiksi. Viimeisen ylennyksensä hän sai kapteeniksi reservissä vuonna Siviiliuransa Gerdt teki konttorialalla. Kuva: Apirat Nomnavi Henri Havusela Puolustusvoimat järjestää ampumaharjoituksia ympäri Suomea läpi vuoden. Kovapanosammuntoja järjestetään vain niille varatuilla alueilla, jotka on rajattu puomeilla ja tiukalla vartioinnilla. Joitain harjoituksia järjestetään kuitenkin lähellä asuinalueita. uutisia muualta Amiraali Kaskeala tietoturvayhtiön hallitukseen Uudenmaan Jääkäripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Tuomo Repo, miten siviilihenkilöitä informoidaan, jotta alueelle ei eksy sinne kuulumattomia henkilöitä? Ampumaharjoituksista ja ammunnoista ilmoitetaan muille viranomaisille kuten ilmailuviranomaisille ja tiedotetaan kansalaisille vaarallisista alueista. Ampumatiedotteet luetaan Yleisradiossa ja ne julkaistaan tarvittaessa myös paikallisessa mediassa. Puolustusvoimien nettisivuilla on ajantasaiset ampumatiedotteet vaara-alueineen ja yhteystietoineen. Ampumatiedotteet toteuttavista ammunnoista tai ampumaharjoituksista on nähtävillä ampuma-alueiden johtosääntöjen mukaisilla ilmoitustauluilla ja ne julkaistaan varuskunnallisissa tiedotteissa. Ammunnoista tiedotetaan tarvittaessa myös toimijoille, joiden henkilöstö liikkuu ampuma-alueilla tai niiden läheisyydessä; esimerkiksi muille viranomaisille, kunnille, metsästys- ja kalastusseuroille sekä palokunnille. Kuinka usein on tapauksia, joissa siviilihenkilö päätyy ampuma-alueelle? Onneksemme todella harvoin ammuntojen käynnissä ollessa. Joillekin ampumaharjoitusalueille on mahdollista päästä ammuntojen ulkopuolella vaikkapa marjastamaan. Alueelle mentäessä on aina muistettava varmistua siitä, ettei ammunnat ole käynnissä, ja että maastosta löytyviin ampumatarvikkeisiin ei tule koskea. "Kysyvä ei tieltä eksy"-periaate on erityisen toimiva silloin, kun liikutaan ampumaharjoitusalueiden läheisyydessä. Entinen puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala on nimitetty tietoturvayhtiö Nixun hallitukseen. Yhtiön mukaan Kaskeala tuo kyberpuolustuksen ja turva-alan osaamista sekä auttaa yritystä kartuttamaan yhteiskunnallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Voimakkaasti kasvava Nixu hakee uusia markkinoita Pohjois- Euroopasta. Juhani Kaskeala on johtanut maamme suurinta turva-alan organisaatiota, Suomen puolustusvoimia. Hänen avullaan saamme aivan uudenlaista näkökulmaa ja osaamista Nixun hallitukseen kansainvälistymispyrkimyksissämme, Nixun hallituksen puheenjohtaja Kimmo Rasila sanoo yhtiön tiedotteessa. Talouselämä Wallin: puolustusvoimien palvelukeskus Joensuuhun Sanomalehti Karjalaisen mukaan puolustusministeri Stefan Wallin (r.) vahvisti myöhään torstai-iltana Karjalaiselle, että Puolustusvoimien palvelukeskus sijoitetaan pääosin Joensuuhun. Puolustusvoimien palvelukeskuksen sijoittamisesta on käyty kevään aikana tiivis vääntö. Palvelukeskus aloittaa Joensuussa vuoden 2015 alusta. Wallin kertoo nostaneensa aluenäkökohdilla Joensuun esille jo alkumetreillä ja käyttäneensä ratkaisuun poliittista ohjausta jonka käyttämisestä häntä viime vuonna moitittiin, kun puhe oli varuskuntien lakkauttamisesta. Karjalainen Armeijauudistus vähentää myös siviilityöntekijöitä Puolustusvoimien uudistus uhkaa hävittää ilmoitettua enemmän työpaikkoja. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Aliupseeriliitto muistuttavat, ettei puolustusvoimat ole huomioinut laskelmissaan niitä työntekijöitä, jotka ovat ulkoistamisen kautta joutuneet uusien yritysten palkkalistoille. Asiasta kertoo Aamulehti. Aliupseeriliiton puheenjohtajan Petteri Leinon mukaan siviilityöntekijöitä, jotka jäävät ilman työtä tai joutuvat siirtymään muualle, on muutamia satoja. Näitä puolustusvoimien ulkoistetun huollon yrityksiä ovat muun muassa huoltoon ja korjaukseen keskittynyt Millog sekä ruokahuollosta vastaava Leijona Catering. Puolustusvoimista vähennetään noin tehtävää uudistuksen yhteydessä. Erilaisten järjestelyjen jälkeen irtisanottavia on AL Toimittanut Sakari Muurinen

6 6 ylennykset 4.6. ruotuväki 12/2012 lyhyesti Reservin alikersantti Sture Fjäder Lippujuhlan päivänä puolustusvoimilla on myös ollut tapana ylentää reservissä olevia henkilöitä. Korkeasti koulutettujen työmarkkinajärjestön Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ylennettiin reservin alikersantiksi. Fjäder suoritti varusmiespalveluksena Uudenmaan Prikaatissa. Ylennys korpraalista alikersantiksi on hieno asia, mutta Fjäderin mukaan se oli odotettavissa Ylennys johtunee siitä, että suoritin maanpuolustuskurssin numero 201, joten se ei tullut yllätyksenä, reservin alikersantti Fjäder sanoo. Reservin ylennykset vaativat tiettyjä edellytyksiä, kuten kertausharjoituksissa aktiivista käyntiä, tai maanpuolustukseen liittyvää toimintaa. Fjäder toimi myös varusmiespalveluksensa aikana merkittävässä tehtävässä. Olin aikanaan kokopäiväinen varusmiestoimikunnan puheenjohtaja kun suoritin varusmieskoulutustani, Fjäder kertoo. Kenties kipinä luottamustehtäviin on jäänyt kytemään Fjäderillä juuri varusmiespalveluksen ajoilta. TRi Ansioituneet sotilaat ylenivät Lippujuhlan päivänä lukuisia ylennyksiä. Kenraalikuntaan yksi uusi kenraali. Komentaja Marko Karppinen Komentajakapteeni Marko Karppinen, Saaristomeren Meripuolustusalueelta, ylennettiin komentajaksi lippujuhlan päivän ainoana uutena komentajana. Karppinen siirtyy ylennyksen johdosta huoltopäällikön tehtäviin. Tunnelmat ovat todella hyvät! En osaa sanoa mistä ylennys johtuu, mutta tämä on aina hieno osoitus, hän iloitsee. Karppinen tähyää jo tulevaisuuteen ja mainitsee uransa tavoitteeksi Pääesikunnan logistiikkaosastolle siirtymisen. TMä Insinöörikommodori Jaarle Wilska Jaarle Juhani Wilska ylennettiin insinöörikommodoriksi. Minulla oli suoritettuna teknikkotutkinto, kun aloitin työt puolustusvoimissa vuonna 1982 sittemmin jo lakkautetussa Helsingin Ilmatorjuntarykmentissä. Koulutukseltani olen diplomi-insinööri. Wilska on palvellut myös Uudenmaan sotilasläänin esikunnassa, Läntisen maanpuolustusalueen esikunnassa, Uudenmaan Prikaatissa, Suomenlahden meripuolustusalueen esikunnassa ja Merivoimien esikunnassa. Hänen nykyinen palveluspaikkansa on Merivoimien materiaalilaitos. Koin alusta lähtien erikoisupseerin tehtävät mielekkäinä ja sitä kautta puolustusvoimat kiinnosti työpaikkana.nykyisessä tehtävässäni haasteet ovat tähän mennessä vaativimpia. Tässä on ollut vuosi kehittämistyötä. Wilska on kolmas insinöörikommodori merivoimissa. PRä Insinöörimajuri Aki Pöyry Länsi-Suomen Huoltorykmentissä työskentelevä Aki Pöyry on ylennetty reservissä insinöörimajuriksi. Pöyry on toiminut vastuullisissa tehtävissä Huoltorykmentin järjestelmäkeskuksessa. Tällä hetkellä töitä riittää kahden miehen edestä. Nyt työskentelen suunnittelusektorin johtajana sekä kehittämispäällikkönä, Pöyry kertoo. Tehtävät eivät muutu ylennyksen yhteydessä. Pöyryllä tulee tänä vuonna täyteen 24 palvelusvuotta puolustusvoimissa, minkä hän näkee myös yhdeksi syyksi kunnianosoitukselle. Lisäksi olen aina ollut valmis uusiin tehtäviin ja haasteisiin. Olen hyvin otettu ja tyytyväinen, kun arvostusta tulee ylennyksen muodossa. Arvostan tätä korkealle varsinkin, kun insinöörimajureita on puolustusvoimissa vähän. HHa Eversti Pertti Lahtinen Tykistöprikaatin komentaja, everstiluutnantti Pertti Lahtinen on ylennetty everstiksi. Tuore eversti kommentoi ylennystään Rovajärveltä, jossa hän on johtanut yli miehen vahvuista maavoimien vaikuttamisharjoitusta. Ylennys on varmasti liitoksissa helmikuun alussa vastaanottamaani Tykistöprikaatin komentajuuteen. Tapana on, että prikaatien komentajat ovat everstin arvoisia upseereita, Lahtinen kertoo. Koin joukko-osaston komentajaksi määräämisen suurena luottamuksenosoituksena ja otin vastuullisen tehtävän vastaan mielissäni, mutta nöyränä. Tottahan toki kesäkuun alussa tullut ylennys tuntui henkilökohtaisesti hyvältä, eivätkä arvomerkkien neulomiset siten olleet ikävää puuhaa. RLä Sakari Honkamaan mukaan ylennys tuo mukanaan aina lisää vastuuta, haasteita ja uusia tehtäviä. Honkamaa siirtyy henkilöstöpäällikön tehtäviin heinäkuun alussa. Tuukka Riihinen Puolustusvoimien alkukesän perinteistä lippujuhlan päivää vietettiin jälleen tutuissa merkeissä. Paraatien ja juhlallisuuksien lisäksi perinteisiin kuului ansioituneiden upseerien ylentäminen.tasavallan presidentti Sauli Niinistö ylensi joukon upseereita ja palkitsi ansiomerkein maanpuolustustyössä ansioituneita kansalaisia. Kenraalikuntaan nousi yksi uusi jäsen, kun Timo Rotonen ylennettiin everstistä prikaatikenraaliksi. Kenraalikunnan sisällä Sakari Honkamaa puolestaan ylennettiin prikaatikenraalista kenraalimajuriksi. Honkamaata odottavat heinäkuun alussa uudet tehtävät henkilöstöpäällikkönä. Ylennys on merkittävä. Ylennys merkitsee minulle tietenkin uusia haasteita sekä sen mukana lisää tehtäviä. On mielenkiintoista päästää uusiin vaativiin tehtäviin, Honkamaa sanoo. Henkilöstöasiat ovat keskeisiä puolustusvoimauudistuksessa ja se tuo Honkamaan mukaan erityistä haastetta tulevaan työhön. Tuoreen kenraalimajurin mukaan ihmistuntemus on tärkeää. Haaste oikean ihmisen löytämiseen oikealle paikalle ja osaamistaidon riittämisen takaaminen ovat tärkeitä tehtäviä, Honkamaa toteaa. Ylennykset puolustusvoimissa lukien: Everstiksi: everstiluutnantit Juha Olavi Pekkola (PE), Jari Petteri Rokka (MPKK), Ahti Olavi Kurvinen (KARPR), Asko Kustaa Olavi Muhonen (KAIPR), Jukka Antero Orava (MAAVE), Mats Mikael Feldt (PORPR), Pertti Juhani Lahtinen (TYKPR), Pasi Pellervo Jokinen (ILMAVE) Insinöörieverstiksi: insinöörieverstiluutnantti Kari Juhani Renko (ILMAVML) Kommodoriksi: komentajat Raimo Juhani Pyysalo (MERI- VE), Mikko Usko Juhani Santavuori (ESLE) Insinöörikommodoriksi: insinöörikomentaja Jaarle Juhani Wilska (MERIVML) Everstiluutnantiksi: majurit Timo Juhani Koukkari (PE), Jouko Ilmari Seitakari (PE), Roi Mauri Kalvervo Helminen (ESLE), Harri Antero Heinonen (MAAVML), Ari Kalervo Aho (MERIVML), Aki Juhani Heikkinen (ILMA- VE), Jussi-Pekka Paavali Virtanen (LNTSTK) Insinöörieverstiluutnantiksi: insinöörimajurit Jaakko Tuomas Jurvelin (PVTTL), Jouko Petri Leskinen (MAAVE), Juha-Matti Ylitalo (ILMAVML) Komentajaksi: komentajakapteeni Marko Juhani Karppinen (SMMEPA) Majuriksi: kapteenit Tommi Antero Ikonen (PE), Olli Juhani Hyyppä (HÄMR), Ariko Kristian Miettinen (JÄÄKPR), Pekka Jussi Äikäs (KAIPR), Lasse Juhani Väyrynen (KAIPR), Timo Riku Edvard Hesso (LSSLE), Jarno Tapio Rinne (MAAVE), Raino Harri Kristian Kukonlehto (PORPR), Timo Tapio Saarnio (PORPR), Miikka Olli Ilmari Sävelkoski (PORPR), Niko Johannes Korhonen (PSPR), Markus Keijo Tapani Kaartinen (MERISTK), Ville Kalevi Tolkki (ILMASTK), Jukka Ilmari Kangasniemi (ILMAVE), Aki Kalervo Komulainen (ILMA- VE), Jari Johannes Koski, (ILMA- VE), Jari Matti Oinonen (ILMA- VE), Tero Petteri Parikka (ILMA- VE), Marko Tapio Puisto (ILMA- VE), Markus Tapio Nojonen (IL- MASTK), Raine Samuli Roivas (LAPLSTO), Jani Tapio Viitala (LAPLSTO), komentajakapteeni Mikko Olavi Rundelin (UMPR) Insinöörimajuriksi: insinöörikapteenit Markku Juhani Rautio (PE), Tero Ilmari Borenius (PVJOHTJK), Sami Petteri Järmälä (PVJOHTJK), Kari Juhani Kilkki (KARLSTO), Jyrki Pekka Leppänen (STKLSTO) Insinöörikomentajakapteeniksi: insinöörikapteeniluutnantti Jyri Juhana Jänne (MERIVTL) Kapteeniksi: yliluutnantit Antti Matti Eemeli Juurakko (PE), Markus Juha Antero Lahti (ESSLE), Jesse Jonathan Ehtamo (HÄMR), Mikko Kalevi Laitsaari (HÄMR), Raine Mikael Pölönen (HÄMR), Mikko Tapani Koskimaa (JÄÄKPR), Jyrki Kalervo Kalliola (KAARTJR), Antti Kalervo Nissinen (KAARTJR), Tero Matias Hannonen (KAIPR), Ilkka Tapio Hietala (KAIPR), Timo Johannes Koistinen (KAIPR), Mikko Eemeli Lehmusvuori (KAIPR), Valtteri Matti Tapani Kuusisto (KARJPR), Antti Juhani Laaksonen (KARJPR), Marko Juhani Pakarinen (KARJPR), Riku Juhani Rosti (KARJPR), Ilja Antero Varha (KARJPR), Jari Juhani Kananen (LAPITR), Tomi Herttuainen (LSHR), Martti Petteri Iivonen (MAASTK), Ilkka Vesa Ossian Viisteensaari (MAA- STK), Jaakko Matias Lyytikäinen (PIONR), Juha Einari Soutolahti (PIONR), Thomas Michael Valtonen (PIONR), Henrik Seponpoika Ahvenainen (PORPR), Kalle Juhani Nieminen (PORPR), Joni Juhani Ylöstalo (PORPR), Anssi Henrikki Kaunonen (PSPR), Anne Maaria Lamminen (PSPR), Olof Oscar Lassenius (PSPR), Mikko Olavi Seppänen (PSPR), Riikka Katariina Tyrkkö (TSPR), Riitta Helena Viitala (TSPR), Mikko Samuli Penttinen (UTJR), Noora Karoliina Repo (UTJR), Veikko Joonas Siukonen (VIES- TIR), Olli Juhani Kiuttu (IL- MASTK), Teemu Tapani Elonen (KARLSTO), Tero Olavi Lyytikäinen, (KARLSTO), Jaakko Johannes Lippo (LAPLSTO), Matti Petrus Nykyri (LAPLSTO), Arto Matias Mikael Ukskoski (LAPLS- TO), Heikki Ilmari Kankkio (LENTOSTK), Juha Mikael Järvinen (SKLSTO), Timo Tapio Korpela (SKLSTO), Lauri Kalevi Mäkinen (SKLSTO), Mikko Kalle Seppänen (SLÄÄKTK), Tommi Juhani Tenhu (HÄMR), Mika Petteri Kauppinen (ITÄSHR), Markku Kalervo Pulju (JÄÄKPR), Hannu Aarre Simonen (KAART- JR), Jari Kalervo Keränen (LSHR), Eero Martti Uolevi Lempinen (PKARJPR), Jari Juhani Ruski (PORPR), Timo Matti Tapio Lesonen (PSSLE), Ilkka Matti Rantasalo (UTJR), Rami Tapio Koskelainen (MERIVML), Veli- Pekka Niemelä (LAPLSTO), Petri Juhani Kyntäjä (ILMASTK), Esa Tapani Hokkanen (SKLSTO), Janne Markus Kellari (SKLSTO), kapteeniluutnantti Christoffer Philip Alexander Blomqvist (UMPR) Insinöörikapteeniksi: Insinööriyliluutnantit Reijo Kalevi Ahtola (PE), Jarkko Matti Juhana Myllykoski (PVTSTLUK), Santtu Johannes Kukkonen (MAAVME), Jussi Sakari Koski (ILMAVML), John Mikael Öström (IL- MAVML), Mika Reino Kristian Nieminen (ILMAVTK) Teknikkokapteeniksi: teknikkoyliluutnantiksi Jukka Matti Tapani Into (ILMAVML), Lauri Jarkko Tapani Lujala (ILMAVML), Pekka Juhani Kiuru (LAPLSTO), Timo Terho Mattanen (LAPLSTO), Ilkka Pentti Juhani Sipilä (SKLSTO) Kapteeniluutnantiksi: yliluutnantit Henri Juho Matias Koski (MERISTK), Antti Johannes Heinänen (SLMPA), Antti-Pekka Juhana Kiiski (SLMPA), Jari Juhani Maskonen (SLMPA), Klaus Valter Juhana Nummela (SLMPA), Jaakko Elmeri Jussila (SMMPA), Jenni Katariina Kerkelä (SMMPA), Simon Johannes Källman (UUDPR), Tomi Tapani Bergman (MERIVE), Jari Matti Antero Tepsa (SMMPA), Ari Tapani Mäkinen (SLMPA) Insinöörikapteeniluutnantiksi: insinööriyliluutnantit Harri Juhani Kulju (MERIVML), Jouni Kristian Mustalahti (MERIVML), Jussi Sakari Penttilä (SMMPA) Teknikkokapteeniluutnantiksi: teknikkoyliluutnantti Jari Tapani Tuominen (SMMPA) Kuva: Tuukka Riihinen

7 ruotuväki 12/2012 reportaasi 7 Kuvat: Apirat Nomnavi Rantautukaa! Rannikkojääkärit olivat harjoitelleet rantautumista hyvissä ajoin ennen Gyltöön hyökkäystä. Oppi näytti menneen perille. Maihinnousu rannikkojääkärityyliin Merivoimat järjesti vuoden pääharjoituksensa kesäkuun alussa. Ruotuväki kävi tutustumassa rannikkojääkäreiden maihinnousuhyökkäykseen Saaristomerellä. Henri Havusela Aamu alkaa sarastaa, kun saavumme kuvaajan kanssa hyökkäyksen lähtöalueelle Skinnarvikiin. Lähdimme liikenteeseen Helsingistä jo keskellä yötä, jotta ehtisimme ajoissa seuraamaan Uudenmaan Prikaatin perustaman Rannikkojääkäripataljoonan maihinnousuhyökkäystä Gyltöön saareen, joka kuuluu osaltaan Korppoon saaristoalueseen. Harjoitus on osa merivoimien vuoden 2012 Jamina-nimistä pääsotaharjoitusta, ja se toimii heinäkuussa kotiutuville varumiehille loppusotana. Rannikkojääkäripataljoonan maihinnousuhyökkäys Gyltöhön suoritetaan merivoimien joukkojen yhteisoperaationa, jonka merellistä siirtymisvaihetta ja rantautumista suojataan ja tuetaan taistelualusten ja rannikko-ohjusten tulenkäytöllä. Muilta osin maihinnousuhyökkäys on samankaltainen kuin maavoimien jalkaväkihyökkäys. Erona kuitenkin se, että rantautumisen jälkeen hyökkäystä ei voi keskeyttää ja aloittaa vetäytymistä. Alusten poistuttua rantautumisalueelta selustassa ei ole muuta kuin hyinen meri, kertoo pataljoonan pääkouluttajana toimiva komentajakapteeni Kim Söderholm. deksän Jurmo-luokan maihinnousuveneen voimin vajaan kahden tunnin merimarssille kohti Gyltöössä sijaitsevaa rantautumisaluetta ja vihollista. Ranta kuhisee varusteita kantavia varusmiehiä, jotka valmistautuvat lähtöön. Veneiden valmistelu on ripeää toimintaa, vaikka nopeampiakin suorituksia on viikon aikana harjoituksissa nähty. 17 minuutissa siitä, kun miehet on herätetty on veneestä poistettu naamiointi ja päästy liikkeelle. Nyt kun kaikki lähtevät liikkeelle samanaikaisesti, tässä tulee kestämään pidempään, kertoo Rannikkojääkäripataljoonan pääkouluttaja, kapteeniluutnantti Juha Laukka. Veneiden luota alkaa kuulua huutoja, joiden mukaan lähtöön on aikaa viisi minuuttia, joten päätämme siirtyä omaan maihinnousuveneeseemme. Pian veneeseen astuu kymmenen rannikkojääkäriä sotamaalaukset kasvoja peittäen. Ylimääräistä tilaa ei ole, ja varusmiehet ahtautuivat varusteidensa kanssa omille paikoilleen kannen alle. Metsässä vietetyt päivät ovat vieneet mehuja miehistä, joten omalle paikalleen päästyään rannikkojääkärit ummistavat silmänsä ja ottavat torkut merimarssin aikana ennen koko päivän kestävää hyökkäystä. kuitenkin selkeät syyt olemassa. Veneiden kanssa on tiettyjä säännöksiä. Periaatteessa niillä voi liikkua missä vain väylien ulkopuolella, mutta asia ei ole näin yksiselitteinen. Me ei voida paahtaa 25 solmua, vaan joudumme menemään väyliä pitkin. Tämä on sovitelma siitä, miten voitaisiin sodan aikana suorittaa sama marssi, Laukka tarkentaa. Meillä on kyllä muitakin rankempaa. Sää on pilvinen, mutta kirkas, mikä on maisemia seuraavaan toimittajan mieleen, mutta Laukan mielestä sää olisi saanut olla kurjempi. Nyt ei ole enää sumua, joka olisi ollut meidän etu tämän tyyppisessä harjoituksessa. Mitä huonompi keli, sen parempi. Poislukien rantautumista haittaava voimakas aallokko. Noheva, nopea rantautuminen Rantautukaa! kuuluu veneessä olevan varusmiesjohtajan käsky. Olemme saapuneet Gyltöön kallioiselle rannalle. Varusmiehet heräilivät hyvissä ajoin ennen rantautumista, ja nyt veneessä on odotetunlainen säpinä päällä. Rannikkojääkärit juoksevat mahdollisemman nopeasti metsän suojaan pois avonaiselta rannalta. Muutama varusmies jää suojaamaan rantautumista polviasentoon rynnäkkökivääri metsään päin osoittaen. Rantautuminen täytyy suorittaa nopeasti, jotta veneet pääsevät lähtemään rannasta. Seuraavat veneet tulevat muutaman minuutin päästä, joten alta täytyy päästä pois, Laukka kertoo. Tiedustelijat ylitöissä Metsän reunassa törmäämme tiedustelujoukkueeseen, jonka urakka Gyltössä on alkanut muita aikaisemmin. Noin kello 12 yöllä meidät tiputettiin mereen saaren lähialueella, minkä jälkeen uimme saareen ja aloitimme tiedustelun, joka kesti neljään asti. Ei olla syöty eikä nukuttu. Nyt meidät on siirretty rannikkojääkäripataljoonan alaisuuteen, jonka mukana myös hyökkäämme. Eli meillä on kyllä muitakin rankempaa, kertoo kokelas Riccardo Nykopp. Muutamassa minuutissa rannikköjääkärit katoavat metsään, josta hyökkäys on tarkoitus aloittaa. Rantautuminen on saatu onnistuneesti päätökseen, ja varsinainen taistelu vihollisen lyömiseksi voi alkaa. Edellytyksenä nopea toiminta Kurjempaa säätä, kiitos! Saavumme lastausalueelle rantaan, josta on tarkoitus lähteä Rannikkojääkäripataljoonan yh- Toimittajalle tulee yllätyksenä veneiden verkkainen vauhti, vaikka kovempaakin pääsisi. Tähän on Toiset torkkuvat kannen alla, yksi pitää vahtia. Yhdestä Jurmosta ajettiin ulos mönkijä, joka liikkui ketterästi haastavasta maastosta huolimatta.