Paula Lappi VELVOLLISUUS AUTTAA Selvitys kotihoidon työntekijöiden suorittamista turvapuhelinpalvelun auttajakäynneistä Mikkelissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paula Lappi VELVOLLISUUS AUTTAA Selvitys kotihoidon työntekijöiden suorittamista turvapuhelinpalvelun auttajakäynneistä Mikkelissä"

Transkriptio

1 Paula Lappi VELVOLLISUUS AUTTAA Selvitys kotihoidon työntekijöiden suorittamista turvapuhelinpalvelun auttajakäynneistä Mikkelissä Opinnäytetyö Kulttuuri -, nuoriso ja sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi Huhtikuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Koulutusohjelma ja suuntautuminen Paula Lappi Kulttuuri -, nuoriso ja sosiaalialan koulutusohjelma / Sosionomi AMK Nimeke VELVOLLISUUS AUTTAA Selvitys kotihoidon työntekijöiden suorittamista turvapuhelinpalvelun auttajakäynneistä Mikkelissä Tiivistelmä Turvapuhelinpalvelut kuuluvat kotipalveluina järjestettäviin kotihoidon tukipalveluihin ja niiden järjestämisestä säädetään sosiaalihuoltolaissa. Tukipalveluiden järjestämisestä säädetään yksityiskohtaisemmin sosiaalihuoltoasetuksessa. Turvapuhelinpalveluiden järjestäminen perustuu kuntien yleiseen velvollisuuteen järjestää kotona asumista tukevia palveluita niille kuntalaisille, joiden toimintakyky on alentunut siten, että kyky suoriutua päivittäisistä toimista on vaikeutunut. Kunnat järjestävät turvapuhelinpalveluita parhaaksi katsomallaan tavalla, joko omana toimintana, ostopalveluina tai molemmin järjestämistavoin. Opinnäytetyöni pääasiallisena tarkoituksena on Mikkelin turvapuhelinpalveluiden auttajatoimintaa suorittavien kotihoidon työntekijöiden ja kotona asuvien ikääntyneiden turvapuhelinasiakkaiden, turvapuhelinpalvelun auttajatoimintaan liittyvien kokemusten esiin tuominen. Auttajatoimintaa suorittavien kotihoidon työntekijöiden kokemusten ja asiakkaiden kokemusten tarkastelun kautta pyrin löytämään kehittämisnäkökulmaa Mikkelin kaupungin turvapuhelinpalvelun auttajatoiminnan tuottamismalliin. Lisäksi pyrin tuomaan tietoa auttajatoimelle kohdistuvista osaamisvaatimuksista. Opinnäytetyöni tarkoituksena on myös tuoda tietoa siitä, miten turvapuhelinpalvelun auttajatoiminta on järjestetty muissa noin asukkaan kunnissa. Haastattelin Mikkelin turvapuhelinpalveluiden auttajatoimintaa suorittavia kotihoidon työntekijöitä sekä turvapuhelinpalvelun piirissä olevia asiakkaita. Keräsin auttajatoimintaa koskevia tietoja Mikkelin kaupungin kotihoidossa käytössä olevasta asiakastietojärjestelmästä sekä hälytysten vastaanottotoimintaa tuottavan Medivire Hoiva Oy:n kuukausiraporteista. Laadin turvapuhelinpalveluiden tuottamista ja järjestämistapaa koskevan kyselyn asukkaan väestöpohjan omaaviin kuntiin. Haastattelin turvapuhelinpalvelun auttajatoiminnasta sekä auttajatoiminnalle kohdistuvista osaamisen haasteista sairaankuljetusalan ammattilaisen kanssa. Opinnäytetyö on menetelmiltään sekä laadullinen että määrällinen. Keskeisinä tuloksina esiin nousivat auttamistoimintaa suorittavien työntekijöiden kokemat koulutus tarpeet tämänkaltaisten auttamistehtävien suorittamiseen liittyen, asiakkaiden terveydentilatietojen liittyvään tiedonkulkuun liittyvän toiminnan kehittäminen sekä auttajakäyntien kirjaamiseen liittyvät kehittämistarpeet. Turvapuhelinpalvelun asiakkaiden auttajatoiminnan kokemuksista saatiin tietoa ja kuntakysely toi tietoa eri kuntien tavoista järjestää auttajatoimintaa. Kvantitatiivinen aineisto toi tietoa turvapuhelinhälytysten kokonaismäärästä ja auttamistehtävien määrästä Mikkelissä. Kuntakyselyn avulla saatiin tietoa eri kuntien turvapuhelinpalvelun auttajatoiminnan järjestämistavoista. Opinnäytetyö tuo tietoa turvapuhelinpalvelun auttajatoiminnasta, auttajatoiminnalle kohdistuvista osaamisen haasteista. Opinnäytetyö on merkityksellinen Mikkelin kotihoidon auttajatoiminnan järjestelymalleja suunniteltaessa ja toimintaa kehitettäessä. Asiasanat (avainsanat) Turvapuhelimet, turvapalvelut, hälytyskeskus, tukipalvelut, auttaminen, turvallisuus, turvattomuus Sivumäärä Kieli URN 41 Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Liitteitä 6 kpl. Liitesivuja 22 kpl. Liite 1. Pyyntö opinnäytetyön aineiston kokoamiseksi, Mikkelin kaupunki/ Sosiaali- ja terveystoimi Liite 2. Pyyntö opinnäytetyön aineiston kokoamiseksi, Medivire Hoiva Oy / Turvapalvelut Liite 3: Lupapyyntö asiakkailta ja lupapyynnön saatekirje Liite 4: Turvapuhelinpalveluiden asiakashaastatteluja ohjaavat kysymykset

3 Liite 5: Turvapuhelinpalveluiden auttajatoimintaa suorittavien työntekijöiden haastatteluja ohjaavat kysymykset Liite 6: Kuntakysely ja kuntakyselyn saatekirje Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Johanna Hirvonen

4 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Degree programme and option Paula Lappi Degree Programme in Social Services Name of the bachelor's thesis DUTY TO HELP A study on helping visits of safety telephone services paid by home care employees in Mikkeli. Abstract Safety telephone services are part of municipal home care support services in Finland regulated by the Social Welfare Act. Municipalities are obliged to organize services for those whose daily functions are restricted. Municipalities can organize safety telephone services as a part of their own services or by buying services from other public or private producers. The purpose of this study was to describe the helping visits of safety telephone services and the experiences of clients and home care employees who paid helping visits to their clients homes. Further, the aim was to find an approach to support the development of safety telephone services in Mikkeli and to obtain information on the requirements for home care employees skills. The study also aimed at giving information on the arrangement of safety telephone services in municipalities with about inhabitants. Home care employees and clients of safety telephone services were interviewed in Mikkeli. Information was collected on clients safety telephone alarms from the monthly reports of Medivire Hoiva Oy and on home care employees visits from the register of Mikkeli homecare services. A questionnaire was sent to municipalities with about inhabitants in order to study the arrangement of safety telephone services. A worker of ambulance services was also interviewed in order to study the requirements for home care employees professional skills. Both qualitative and quantitative methods were used in this study. It appeared from the results that home care employees needed further education on helping tasks. In addition, the flow of information related to clients health status and the documentation practices had to be developed. This study provided information on the helping visits of safety telephone services and on challenges for developing home care employees skills. The results can be utilised when planning and developing the helping visit system of safety telephone services within the Mikkeli home care. Subject headings, (keywords) Safety telephone, safety services, call centre, support services, helping, safety, insecurity Pages Language URN 41 p. + app 22 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Appendix 1.Request for data collection from the City of Mikkeli/ Social and Health Care Appendix 2.Request for data collection from Medivire Hoiva Oy / Safety Services Appendix 3. Research permission for clients and covering letter Appendix 4. Interview form for safety telephone services clients Appendix 5.Interview form for home care employees Appendix 6.Questionnaire for municipalities and covering letter Tutor Bachelor s thesis assigned by Johanna Hirvonen

5 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TAUSTA..2 3 OPINNÄYTETYÖN TAVOITE 3 4 OPINNÄYTETYÖN MENETELMÄT JA AINEISTO..4 5 OPINNÄYTETYÖSSÄ KÄYTETYT KÄSITTEET..7 6 TURVAPUHELINPALVELUN MERKITYKSESTÄ Turvapuhelinpalvelun merkitys asiakkaalle Turvapuhelinpalvelun merkitys palvelujärjestelmälle AUTTAJATOIMEN JÄRJESTÄMISMALLEJA ASUKKAAN KUNNISSA Asiakkuuden muodostuminen ja hälytysten vastaanotto Avainrekisteri ja avainten säilyttäminen Asiakastietojen päivittäminen Auttajakäyntien kirjaaminen, tilastointi ja hinnoittelu.14 8 MIKKELIN TURVAPUHELINPALVELUIDEN AUTTAJATOIMINTA Turvapuhelinhälytysten ohjautuminen Turvapuhelinhälytysten kokonaismäärä Auttajatoimelle ilmoitettujen auttamistehtävien määrä Auttajakäynnit eri vuorokauden aikoina Auttajakäyntien kirjaaminen Asiakkaiden avutarpeiden syyt ja auttajakäynteihin kulunut aika... 21

6 9 AUTTAJATOIMINTAA SUORITTAVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN JA TURVAPUHELINPALVELUN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA AUTTAJA- KÄYNNEISTÄ Ammatillisen osaamisen määrittelyä Turvapuhelinpalveluiden auttajatoiminnassa tarvittava osaaminen Mikkelin kotihoidon työntekijöiden kokemuksia auttajakäynneistä Mikkelin turvapuhelinpalvelun asiakkaiden kokemuksia auttajakäynneistä POHDINTA LÄHTEET 42 LIITTEET

7 1 1. JOHDANTO Turvapuhelinpalvelut ovat osa kuntien kotihoidon palveluita. Kotihoito sisältää kunnan järjestämän kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelun. Turvapuhelinpalvelu kuuluu kotipalveluina järjestettäviin tukipalveluihin. Kotipalveluiden järjestämisestä säädetään sosiaalihuoltolain ( /710) 17 :ssä ja :ssä ja tukipalveluiden järjestämisestä säädetään yksityiskohtaisemmin sosiaalihuoltoasetuksen ( /607) 9 :ssä. Sosiaalihuoltolaki ja sosiaalihuoltoasetus eivät ohjaa yksityiskohtaisemmin turvapuhelinpalvelun järjestämistavasta. Turvapuhelinpalveluiden järjestäminen perustuu kuntien yleiseen velvollisuuteen järjestää kotona asumista tukevia palveluita niille kuntalaisille, joiden toimintakyky on alentunut siten, että kyky suoriutua päivittäisistä toimista on vaikeutunut. Kunnat järjestävät turvapuhelinpalveluita parhaaksi katsomallaan tavalla, sekä ostopalveluina että kunnan omana toimintana. Turvapuhelinpalvelun kokonaisuus muodostuu turvapuhelinasiakkaasta, turvapuhelinpalvelun tuottajasta, turvapuhelimesta ja turvapuhelinteknologiasta, hälytysten vastaanottotoiminnasta ja auttajatoiminnasta. Opinnäytetyössäni keskityn tarkastelemaan auttajatoiminnan tuottamistapoja n asukkaan kunnissa sekä Mikkelin turvapuhelinpalvelun auttajatoimintaa suorittavien työntekijöiden ja turvapuhelinasiakkaiden auttajakäynteihin liittyviä kokemuksia. Mikkelin kotihoidossa työskentelevät kodin- ja lähihoitajat suorittavat turvapuhelinpalveluiden auttajakäyntejä oman perustyönsä ohella. Auttajatoimintaa suorittavat työntekijät ovat tuoneet esiin kokemuksen auttajakäyntien kuormittavuudesta, joka oli vaikuttamassa opinnäytetyön aiheen valintaan. Väestön ikääntyminen ja samalla työikäisten osuuden pieneneminen luovat monia haasteita kunnallisille palvelujärjestelmille. Ikääntyvän väestön määrä kasvaa ja samalla työikäisten osuus pienenee. Ikääntyvien määrän kasvaminen lisää väistämättömästi myös terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tarpeita. Vanhusten huollon valtakunnallisten tavoitteiden mukaan kuntien tulee vähentää laitoshoitoa ja lisätä kotihoidon palveluita. Turvapuhelinpalvelut ovat osaltaan mahdollistamassa niiden ikääntyneiden sekä vammautuneiden henkilöiden kotona asumista, joiden kyky suoriutua päivittäisistä toiminnoista on alentunut.

8 2 Opinnäytetyön luvuissa 2-4 kuvaan opinnäytetyön taustaa, sen tavoitetta ja käytettyjä tutkimusmenetelmiä. Luvussa viisi avaan opinnäytetyössä käytetyt käsitteet. Kuudennessa luvussa käsittelen turvapuhelinpalvelun merkitystä asiakkaan ja palvelujärjestelmän näkökulmasta. Luvussa seitsemän tuon tietoa eri kuntien turvapuhelinpalveluiden auttajatoimien järjestämismalleista ja luku kahdeksan sisältää kuvauksen Mikkelin turvapuhelinpalvelun auttajatoimen järjestämisestä. Luvussa yhdeksän tuon esille auttajakäyntejä suorittavien kotihoidon työntekijöiden ja turvapuhelinpalvelun asiakkaiden auttajakäynteihin liittyviä kokemuksia. Pohdinta osuudessa tarkastelen opinnäytetyön keskeisiä tuloksia ja tuon esille opinnäytetyön prosessin aikana esiin tulleita kehittämisajatuksia. 2. OPINNÄYTETYÖN TAUSTA Opinnäyteyön aihe on työelämälähtöinen. Työskentelen Mikkelin kaupungin kotihoidon tukipalveluissa. Turvapuhelinpalvelut kuuluvat toimenkuvaani laitteiston asennuksen, ohjelmoinnin, asiakkaan opastuksen ja laitteiston pienten huoltotoimien, eri palveluntuottajatahojen kanssa tehtävän yhteistyön sekä kehittämistyön osalta. Auttajatoiminnan kokemukseni rajoittuvat muutamiin auttajakäynteihin. Ajatus opinnäytetyön laatimiseen syntyi kotihoidon työntekijöiden käytäväkeskusteluissa esille tuomista auttajatoiminnan kuormittavuuden kokemuksista. Kiinnostusta aiheen tutkimiseen lisäsi lehtiartikkeli Kuluttajavirasto varoittaa luottamasta liikaa turvapuhelimiin, jonka löysin aineistoa kerätessä. Kuluttajaviraston apulaisjohtaja Tomi Lounema toteaa artikkelissa muun muassa seuraavasti: Palvelujen tuottajilta voidaan edellyttää nopeaa palvelua turvallisuuden vuoksi. Hidas apu turvapuhelimen kautta saattaa joskus jopa pahentaa avun tarvitsijan asemaa. Turvapuhelimien välittämien apujoukkojen osaamiselle ei ole mitään laatuvaatimuksia eikä niitä edes ole tutkittu. Turvapuhelinpalveluiden tutkimus Suomessa on keskittynyt pääsääntöisesti turvapuhelinpalveluihin liittyvän tekniikan, tiedonsiirron ja hälytysten vastaanottotoiminnan laadun sekä palveluiden sisältöjen, laadun ja järjestämistapojen tarkasteluun. Melkas (2004) on tutkinut turvapuhelinverkostoissa tapahtuvaa tiedonsiirtoa, sen hallintaa ja laatua väitöskirjassa: Towards holistic management of information within

9 3 service networks: Safety telephone services for ageing people. Serkkolan ym. (2003) tutkimuksessa Turvapuhelinpalvelut ikääntyvän ihmisen elinympäristössä on keskitytty tarkastelemaan turvapuhelinpalveluita ja turvapuhelimen käyttöä erilaisissa ympäristöissä, ikääntyneiden turvallisuuden tarpeita ja kokemuksia turvapuhelinten käytöstä sekä kotia käyttöympäristönä. Tutkimuksessa tarkastellaan myös hälytysten vastaanottotoimintaa sekä informaation siirtoa ja hallintaa turvapuhelinverkostoissa. Serkkolan ym. (2005) laatimien turvapuhelinpalvelujen laatukriteereiden tarkoituksena on tukea sekä kunnallisten että yksityisten palveluntuottajien turvapuhelinpalveluiden suunnittelua, toteuttamista ja laadun arviointia, olla tukena turvapuhelinpalveluiden sopimusneuvotteluissa sekä parantaa turvapuhelinpalveluiden laatua asiakas- ja palveluiden tarjoajien näkökulmista. Laatukriteereitä on mahdollista käyttää palveluiden arviointityökaluna käyttäjän (asiakkaan), palvelun tarjoajan (hälytysten vastaanottajan) ja tilaajan (esim. kunnan) näkökulmista (Serkkola ym. 2005, 2). Rauma (2004) on julkaissut tutkimuksensa Turvapuhelinpalvelut vanhustyössä. Osaamisen haasteet palvelutalossa, jossa tarkastellaan teknologiaa osana vanhustyötä, vanhustyöntekijän osaamisvaatimuksia sekä turvapuhelinpalveluiden haasteita henkilökunnalle. Eduskunnan kanslian julkaisu 4/2001 käsittelee ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista tukevia turvahälytysjärjestelmiä ja niiden arviointia käyttäjänäkökulmasta. Kotihoidon henkilöstön suorittamaa, ainoastaan kotona asuvien ikääntyneiden asiakkaiden auttajatoimintaa koskevia aiempia tutkimuksia, yksittäisen kunnan tuottamien palveluiden osalta, ei ole tiedossa. 3. OPINNÄYTETYÖN TAVOITE Opinnäytetyössäni keskityn ensisijaisesti auttajatoimintaa suorittavien kotihoidontyöntekijöiden ja kotona asuvien ikääntyneiden turvapuhelinasiakkaiden kokemusten esiintuomiseen, joiden kautta pyrin löytämään kehittämisnäkökulmaa Mikkelin kaupungin turvapuhelinpalvelun auttajatoiminnan tuottamismalliin. Opinnäytetyön ulkopuolelle jäävät Mikkelin kaupungin asumispalveluyksiköissä (palvelutaloissa) sekä sellaisissa avopalveluyksiköissä suoritettu auttajatoiminta, joissa auttajina toimivat vanhainkodin/ palvelukeskuksen henkilökunta ja/ tai osittain kotihoidon henkilöstö (Suonsaaren avopalveluasunnot ja Anttolan palvelukeskuksen pihapiirissä olevat avopalveluasunnot). Sen sijaan Lehmuskodin asumispalveluyksikössä iltatyön- ja yöpartion toimesta suoritetut auttajakäynnit sisältyvät tutkimukseen.

10 4 Lisäksi eri kuntien toimintamallien tarkastelun avulla tuon tietoa erilaisista palvelun järjestämistavoista. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten auttajakäyntejä suorittavat Mikkelin kotihoidon työntekijät kokevat turvapuhelinpalvelun auttajakäyntien suorittamisen? 2. Millaista osaamista auttajakäyntien suorittaminen vaatii? 3. Miten turvapuhelinpalvelun asiakkaat ovat kokeneet auttajatoiminnan? 4. Kuinka paljon turvapuhelinpalvelun auttajakäyntejä on ollut Mikkelissä välisenä aikana? 5. Millä tavoin auttajatoiminta on järjestetty muissa n asukkaan kunnissa? Opinnäytetyön sivutarkoituksena on tuoda esiin mahdollisia turvapuhelinpalveluiden jatkotutkimustarpeita - ja aiheita. 4. TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO Keskeisen osan opinnäytetyön aineistosta muodostavat: 1) Mikkelin kotihoidossa työskentelevien ja turvapuhelinpalvelun auttajatoimintaa suorittavien työntekijöiden ryhmähaastattelu. 2) Mikkelin turvapuhelinpalvelun asiakkaiden yksilöhaastattelut. 3) 13 kunnalle lähetetty turvapuhelinpalveluiden tuottamismallia käsittelevä kysely. 4) Turvapuhelinhälytysten vastaanottajan Medivire Hoiva Oy:n, Mikkelin turvapuhelinhälytysraportit ja asiakastiedostot. 5) Mikkelin kotihoidon Effica asiakastietojärjestelmän tilastot. Haastattelin kuutta Mikkelin kaupungin kotihoidossa työskentelevää turvapuhelinpalvelun auttajatoimintaa suorittavaa työntekijää. Haastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna ja se nauhoitettiin. Haastattelu oli luonteeltaan avoin teemahaastattelu, jonka kulkua ohjailin ennalta suunniteltujen kysymysten avulla (liite 5). Haastatteluun osallistui neljä työntekijää vanhusten palveluiden alueelta, yksi työntekijä vammaispalveluista ja yksi työntekijä yöpartiosta. Yöpartion työntekijän haastattelin yksilöhaastatteluna, saman teemahaastattelurungon mukaisesti. Haastateltavat työntekijät valitsin heidän työskentely alueidensa ja suoritettujen auttajakäyntien perustella kiinnittäen huomioita siihen, että haastateltavat työntekijät työskentelevät kaikissa työvuo-

11 5 roissa ja jokaiselta kotihoidon alueelta oli edustettuja yksi työntekijä. Avoimeen teemahaastatteluun päädyin, koska haastateltavia henkilöitä oli useita. Ryhmän jäsenten välinen keskustelu avaa näkökulmia ja tuo samalla tietoa, jonka esiintulo ei mahdollistu tarkasti jäsenneltyä haastattelurunkoa noudatettaessa. Haastattelin myös Mikkelissä asuvia, turvapuhelinpalvelun asiakkaina olevia, yli 65- vuotiaita henkilöitä. Haastattelu käsitteli asiakkaiden kokemuksia turvapuhelinpalvelun auttajatoiminnasta. Haastattelin kuutta henkilöä, joista miehiä oli yksi. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina asiakkaiden kotona ja ne nauhoitettiin. Haastattelu oli luonteeltaan teema haastattelu, jonka kulkua ohjailin ennalta suunniteltujen kysymysten avulla (liite 4). Asiakkaat valitsin asiakkaan asuinalueen, palvelun piiriin kuulumisen ajan, sukupuolen, yli 65 vuoden iän ja suoritettujen hälytysmäärien perusteella. Haastatelluista asiakkaista kaksi asui haja-asutusalueella ja kolme asui kaupunkialueella. Osa asiakkaista oli ollut jo pidempään turvapuhelinpalveluiden piirissä ja yksi asiakkaista oli ollut turvapuhelinpalveluiden asiakkaana vajaan vuoden ajan. Turvapuhelinpalvelun asiakkaista suurin osa on yli 65 vuotiaita henkilöitä. Lisäksi turvapuhelinpalveluiden asiakkaista suurin osa on naisia, joten oli luonnollista, että myös haastateltavien asiakkaiden sukupuolijakauma noudattaa suunnilleen samaa linjaa. Teemahaastattelu on tiettyä aihepiiriä, tässä tapauksessa turvapuhelinpalvelun auttajatoimintaa, käsittelevä haastattelu, jossa ei noudateta ennalta laadittuja kysymyksiä tai tarkkaa kysymysjärjestystä. Avoin haastattelu muistuttaa keskustelua, jossa haastateltavan on mahdollisuus tuoda käsityksiään, tunteitaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään esille ja haastateltavat on yleensä helppo saada mukaan haastatteluun. Ryhmähaastattelussa on mahdollista saada tietoja useammalta henkilöltä yhtä aikaa. Haastattelun etuna pidetään mahdollista säädellä haastatteluaiheiden järjestystä sekä sitä, että vastauksia voidaan tarkentaa paremmin kuin esimerkiksi kyselyssä. Haastattelu vie aikaa ja siihen voi sisältyä haastattelijasta ja haastateltavista sekä tilanteesta aiheutuvia virhelähteitä. Haastattelussa saatetaan antaa sosiaalisesti suotavia vastauksia, joka voi heikentää tutkimuksen luotettavuutta. (Hirsijärvi ym. 1997, ) Laadin turvapuhelinpalveluiden järjestämistä ja tuottamistapaa käsittelevän kyselyn asukkaan väestöpohjan omaaviin kuntiin, joita Väestörekisterikeskuksen mukaan on 13. Opinnäytetyössä käytetyt, turvapuhelinpalvelun auttajatoimen tuottamista ja järjestämistä koskevat kysymykset on esitetty opinnäytetyön liitteenä

12 6 (liite 6). Kysymykset koostuivat sekä monivalintakysymyksistä että avoimista kysymyksistä. Kysely laadittiin Internet- kyselynä Webropol ohjelman avulla. Kyselyt lähetettiin sähköpostilla ja ne osoitettiin kuntien turvapuhelinpalveluista vastaaville henkilöille. Vastausaikaa oli yksi viikko. Vastauksia saatiin 6 kunnasta. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 46,15 %. Kyselyyn vastanneet kunnat ovat: Hyvinkää ( ), Hämeenlinna ( ), Järvenpää ( ), Kokkola ( ), Mikkeli ( ) ja Seinäjoki ( ). Suluissa esitetty luku kertoo kunnan turvapuhelinpalveluiden piirissä olevan kokonaisasiakasmäärän. Tähän opinnäytetyöhön otettiin mukaan auttajatoimintaa koskevat vastaukset. Kunnille lähetetty kysely oli luonteeltaan strukturoitu haastattelu eli lomakehaastattelu, jossa kysymysten järjestys oli määrätty. Kysely sisälsi avoimia kysymyksiä, monivalintakysymyksiä ja avoimen sekä strukturoidun kysymyksen välimuotoja. Avoimessa kysymyksessä esitetään kysymys ja jätetään tilaa vastausta varten. Monivalintakysymyksissä on laadittuna valmiit vaihtoehdot, joista vastaaja valitsee joko yhden tai useamman vaihtoehdon. Strukturoidun ja avoimen kysymystyypin välimuodossa valmiiden vaihtoehtojen jälkeen esitetään avoin kysymys. Avoimen vaihtoehdon avulla on mahdollista saada esiin sellaista tietoa, jota kysymyksiä laadittaessa ei ole osattu ajatella. Kyselyn on yleisimmin ns. postikysely, jossa lomakkeet lähetetään vastaajille ja jossa vastaukset palautuvat tietyn ajan kuluttua. (Hirsijärvi ym. 1997, ) Tässä opinnäytetyössä kysely suoritettiin Internet- kyselynä Webropol ohjelmaa käyttäen. Kyselymenetelmää voidaan pitää tehokkaana, koska se säästää tutkijan aikaa. Lomakkeen huolellinen suunnittelu helpottaa aineiston käsittelyä ja analysointia, tosin lomakkeen laatiminen vie aikaa ja vaatii lomakkeen laatijalta tietoa ja taitoa. Kyselytutkimuksessa ei voida varmistua siitä, kuinka tärkeänä vastaajat kokevat kyselyyn vastaamisen, miten rehellisesti he vastaavat ja ovatko he ymmärtäneet kysymykset tutkijan tarkoittamalla tavalla. Kyselytutkimuksen haittoina voidaan nähdä myös, ettei tiedetä millainen tietopohja vastaajalla on ko. alueesta tai miten he ovat perehtyneet asiaan. Myös vastaamattomuus voi nousta suureksi. (Hirsijärvi ym. 1997, 191.) Keräsin Mikkelin kotihoidolle ilmoitettujen auttamistehtävien määrää koskevia tietoja Medivire Hoiva Oy:n Mikkelin kotihoidolle toimittamista turvapuhelinhälytysten

13 7 kuukausiraporteista, väliseltä ajalta. Mikkelin kotihoidon Effica- asiakastietojärjestelmän tilastoista keräsin tietoja niistä kotihoidon työntekijöiden kirjaamista auttajakäynneistä, auttamistehtäviin kuluneesta ajasta ja suoritetuista auttamistoimista, jotka koskivat haastattelemieni asiakkaiden turvapuhelinpalvelun auttajakäyntejä ja auttamistehtävän sisältöä. Effica- asiakastietojärjestelmän tilastotiedot ja Medivire Hoiva Oy:n kuukausiraportit ovat muiden keräämää aineistoa, jota kutsutaan sekundaariaineistoksi (Hirsijärvi ym.) 1007, 188). Lisäksi haastattelin ( ) Etelä-Savon pelastuslaitoksella työskentelevää sairaankuljetusmestari Jari Kalinia turvapuhelinpalvelun auttajatoiminnan suorittamisesta ja auttajatehtäviä suorittaville henkilöille kohdistuvista osaamisen haasteista. Mikkelin sosiaali- ja terveystoimen johtaja Antti Hyvärinen on myöntänyt luvan Effica- asiakastietojärjestelmästä suoritettavaa asiakastietojen keräämistä ja opinnäytetyön laatimista varten (liite 1). Medivire Hoiva Oy:n Mika Kyllönen on myöntänyt luvan Medivire Hoiva Oy:n tiedostoissa olevien, hälytys- ja hälytysten vastaanottotietojen opinnäytetyön aineistoksi kokoamista varten (liite 2). Asiakkailta olen pyytänyt kirjallisen luvan Effica- asiakastietojärjestelmässä sekä Medivire Hoiva Oy:n asiakasrekisterissä olevien, asiakkaan turvapuhelinhälytyksiä ja suoritettuja auttajakäyntejä koskevien tietojen tarkasteluun (liite 3). Asiakkaille selvitin sekä suullisesti että kirjallisesti tutkimuksen tarkoituksen ja tavoitteet (liite 3, sivu 3). Asiakkaiden allekirjoittamat luvat säilytetään Mikkelin kotihoidon tukipalveluissa asiakkaan turvapuhelinhakemusten liitteenä. Opinnäytetyö on menetelmiltään sekä kvantitatiivinen (määrällinen) että kvalitatiivinen (laadullinen). 5. OPINNÄYTETYÖSSÄ KÄYTETYT KÄSITTEET Turvapuhelinpalvelun kokonaisuus muodostuu turvapuhelinasiakkaasta, turvapuhelinpalvelun tuottajasta, turvapuhelimesta ja turvapuhelinteknologiasta, hälytysten vastaanottotoiminnasta ja auttajatoiminnasta sisältäen hoidollisen, moniammatillisen ja teknologisen osaamisen. Turvapuhelimella tarkoitan laitteistoa, jonka välityksellä asiakkaan avuntarve välittyy. Turvapuhelin käsittää tavalliseen lanka puhelinlinjaan ja sähköverkkoon yhdistettävän

14 keskusyksikön sekä hälytysrannekkeen, jonka avulla asiakas, rannekkeen painiketta painamalla, suorittaa hälytyksen. 8 Tässä tutkimuksessa turvapuhelinasiakkaalla tarkoitan kotona asuvaa turvapuhelinpalvelun käyttäjää. Turvapuhelinpalveluntuottajalla ja / - järjestäjällä tarkoitan Mikkelin Kaupungin kotihoidon tukipalveluita palvelun tuottajana ja turvapuhelinteknologialla turvapuhelinlaitteistoa sekä tiedon siirtoa asiakkaan, hälytysten vastaanottajatahon ja auttajien välillä. Kotihoito sisältää sekä kotipalvelun että kotisairaanhoidon palvelut. Hälytysten vastaanottotoiminnalla tarkoitan sitä tahoa, johon asiakkaalta lähtevä turvapuhelinhälytys ohjautuu ja josta avuntarve ilmoitetaan eteenpäin tarkoituksenmukaiselle auttajatoimelle. Hälytysten vastaanottotoiminta on auttajatoiminnan ensimmäinen ja tärkeä osa. Auttajatoiminnalla tarkoitan kunnan järjestämää joko ostopalveluina tai omana toimintana tuotettavaa turvapuhelinpalvelun auttajatoimintaa. Auttajakäynti tarkoittaa turvapuhelinhälytykseen perustuvaa, kotihoidon henkilöstön suorittamaa käyntiä asiakkaan kotona. Auttamistehtävällä tarkoitan hälytysten vastaanottotahon henkilöstön määrittelemää, asiakkaan avuntarvetta, jonka he ovat välittäneet auttajatoimintaa tuottavan yksikön tehtäväksi. Tutkimuksessa tarkasteltaviin auttajatoimintoihin katson sisältyvän hälytysten vastaanottotoiminnan, suoritettavat auttajakäynnit, auttajakäyntien kirjaamisen ja tilastoinnin. Auttajatoiminnan suorittamiseen vaikuttavina tekijöinä ovat asiakkaan tausta- ja terveystietojen kartoittaminen, tietojen päivittäminen ja asiakkaan asunnon avaimen säilyttäminen. Hoidollisella osaamisella tarkoitan niitä taitoja, joita asiakkaan avuntarpeen määritteleminen ja jatkotoimien järjestely vaativat auttajalta. Moniammatillisella osaamisella tarkoitan yhteistyötaitoja, joita tarvitaan auttajatoimintaa sekä hälytysten vastaanottotoimintaa suoritettaessa ja teknologisella osaamisella turvapuhelin laitteistoon ja siihen liittyvään puhelinliikenteeseen liittyvää osaamista ja taitoja. Niin sanotulla hiljaisella tiedolla tarkoitan niitä työntekijän omaamia tietoja ja taitoja, jotka ovat osa hänen toimintatapaansa ja jotka ovat tietoa, jota on vaikea jakaa tai pukea sanoiksi.

15 9 6. TURVAPUHELINPALVELUN MERKITYKSESTÄ Turvapuhelinpalvelunpiirissä olevista asiakkaista suurin osa on yksinasuvia, turvattomuutta ja yksinäisyyttä kokevia ikääntyneitä ihmisiä. Palvelun piirissä on lisäksi eriikäisiä ja eri tavoin vammautuneita ihmisiä. Turvapuhelin on erittäin tärkeä avun tarpeen ilmaisemisen väline henkilöille, joilla on tasapainovaikeuksia, sydänsairauksia ja kohtausalttiutta (astma, epilepsia, sydänkohtaukset, diabetes, erilaiset vammat). Asiakkaina on myös henkilöitä, joiden psyykkinen terveydentilanne on alentunut. Turvapuhelimen käyttö vaatii psyykkisiä valmiuksia, esimerkiksi ymmärrystä siitä, millaisesta palvelusta on kyse ja miten turvapuhelinta käytetään. Turvapuhelinpalvelua haetaan ikääntyneelle usein lähiomaisten tai sukulaisten toimesta usein siinä tilanteessa, jolloin puoliso on kuollut, itselle tai tuttavalle on sattunut jotakin, jossa turvapuhelimesta on ollut tai siitä olisi voinut olla apua. Palvelun piiriin hakeudutaan myös sairaalasta kotiutumisen yhteydessä tai kotihoidon henkilöstö on ollut ohjaamassa asiakasta palvelun piiriin. (Pekkarinen 2003, ) Turvapuhelin on vain yksi osa kotona asumisen tukemista ja kokonaisuutta eivätkä turvallisuusongelmat ole ratkaistavissa vain turvapuhelinpalveluiden avulla. Turvapuhelimen tarkoitus ei ole korvata asuinympäristössä olevia puutteita, vaan sen tulee täydentää asiakkaalle sopivaa ympäristöä. (Pekkarinen 2003, ) Turvapuhelimen ja muiden turvalaitteiden olemassa olo viestii aina turvattomuuden läsnä olosta. Turvallisuutta ja turvattomuutta voidaan tarkastella sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden ja turvattomuuden näkökulmista. Erilaisina turvallisuuskäsityksinä voidaan erotella turvallisuuspoliittisen -, sosiaaliturvan-, kulttuurisen-, ekologisen-, sosiaalisen- ja terveydellisen turvallisuuskäsitykset. Suurimpana turvattomuutta aiheuttavana syynä on nähty yksinäisyys ja huoli omasta terveydentilasta tai sen nopeasta huononemisesta. Terveydellisen turvallisuuskäsityksen mukaan keskeiset turvattomuutta aiheuttavat tekijät ovat pelko sairastumisesta ja sairauksista. Sairastuminen ja terveysongelma voivat vaikuttaa siten, että tulevaisuus nähdään epävarmana, jolloin mennyt aika saa vahvemman merkityksen ihmisen elämässä ja sosiaalinen tila kapenee. Terveysongelmat ja sairastuminen vaikuttavat ihmisen käsitykseen omasta kehostaan vaikuttaen minäkuvaan. Sairastunut voi kokea menettävänsä vapauden, kontrollin ja varmuuden omassa elämässään. (Pekkarinen 2003, )

16 10 Sosiaalinen, ihmissuhteisiin liittyvä turvallisuuskäsitys liittyy ihmisen sosiaalisiin verkostoihin ja lähipiiriin, jolloin turvattomuus sosiaalisella alueella tarkoittaa yksinäisyyttä, syrjäytymistä, henkistä ja / tai fyysistä väkivaltaa tai niiden pelkoa. (Pekkarinen 2003, 40.) 6.1 Turvapuhelinpalvelun merkitys asiakkaalle Tuttu ympäristö ja oma koti ovat ihmiselle keskeinen turvallisuutta tuova tekijä. Turvapuhelin on muodostunut monille ikääntyneille niin kiinteäksi osaksi arkielämää, ettei sen merkitystä osata arvioida. Turvapuhelin mahdollistaa ihmisen selviytymistä omassa kodissaan, jossa hän voi määrätä omasta elämästään, mutta saa turvapuhelimen avulla apua sitä tarvitessaan. Kyse on siten elämänhallinnan kokemuksesta. Turvapuhelin merkitsee suurimmalle osalle asiakkaista ennen kaikkea mahdollisuutta asua kotona, jonka he kokevat vapaudeksi. Vapauden katsotaan merkitsevän itsenäisyyttä, riippumattomuutta, tahtomista, päättämistä ja toimimista omalla tavalla. Turvapuhelimen myötä herännyt turvattomuuden kokemus voi saada ihmisen jättäytymään esimerkiksi päivittäisestä ulkoilusta, koska laitteen toimintasäde on rajallinen ja pelko jäädä ilman apua esimerkiksi tapaturman sattuessa tai väkivallan kohdatessa kasvaa liian suureksi. Matkapuhelinta käytetäänkin turvavälineenä kodin ulkopuolella liikkuessa.(pekkarinen 2003, 34). Turvapuhelinhälytysten vastaanottokeskuksiin tulee runsaasti niin sanotuksi sosiaalisiksi luokiteltavia hälytyksiä, jolloin asiakas on keskustelukumppanin tarpeessa ja joka tulisi nähdä yhtä suurena avuntarpeena kuin fyysinenkin ongelma. Turvapuhelimella hälyttäminen, toisin sanoen avun pyytämisen kynnys on joillekin asiakkaille kovinkin korkea ja toiset soittavat kysyäkseen kellonaikaa. (Pekkarinen 2003, ) Pekkarisen (2003) haastattelemat turvapuhelinta käyttävät asiakkaat pitivät turvapuhelinta yksinkertaisena laitteena käyttää, mutta toivoivat, että hälytysranneke olisi riittävän suurikokoinen. Huolta aiheutti lähinnä se, tuleeko apu paikalle riittävän nopeasti. Palveluun oltiin suurilta osin tyytyväisiä, auttajia pidettiin ystävällisinä, ammattitaitoisina ja heihin luotettiin. Asiakkaat kokivat, että erityisesti luottamusta herättää samojen auttajien tapaaminen kerrasta toiseen.

17 11 Asiakkaat häpeilevät vahingossa suoritettuja hälytyksiään, eivätkä uskalla sanoa mitään, josta johtuen hälytyskeskus lähettää paikalle auttajan. (Pekkarinen 2003, 47.) Asiakkaat toivat esiin, että joskus yöllä nukkuessaan tulee painaneeksi hälytysranneketta ja turvapuhelimen kautta kuuluva hälytyksen vastaanottokeskuksen henkilön ääni saattaa säikäyttää. Joskus voi käydä niin, ettei asiakas kuule hälytyksen vastaanottokeskuksen vastausta ja auttajat tulevat paikalle, joka sekin voi säikäyttää. Myös auttajien sidetarpeiden puutetta ja kuljetusajoneuvo sekä kuljetus asentoa kritisoitiin. Lisäksi haastatteluissa tuli esiin Suomen eri osien välinen kulttuurien erilaisuus, mikä vaikeutti avuntarpeen määrittelyä murteeseen liittyvän ymmärtämisongelman takia. (Pekkarinen 2003, 48.) 6.2 Turvapuhelinpalvelun merkitys palvelujärjestelmälle Turvapuhelinpalvelun avulla pystytään korvaamaan kotihoidon henkilöstön käyntejä osittain tai joissakin tapauksissa kokonaan niissä tilanteissa, joissa asiakkaan tilanne vaatisi kotihoidon henkilöstön säännöllisen käynnin, jonka tarkoituksena olisi asiakkaan tilanteen pikainen tarkastus - yleissilmäys. Toisaalta hoitajan kotikäynti olisi joillekin ihmisille tärkeä sosiaalinen kontakti. Turvapuhelin ei saisi korvata sosiaalisia kontakteja vaan sen pitäisi olla täydentämässä niitä. (Pekkarinen 2003, ) Turvapuhelinpalvelun avulla voidaan ratkaista tilanteita, joissa ikääntynyt voi vielä asua kotonaan kotihoidon avun turvin ja joissa yövalvonnan puuttumisen vuoksi asiakas sijoitettaisiin ympärivuorokautiseen hoitoon. Pelkästään kaatumisen riski voi olla laitoshoidon tarpeen laukaiseva tekijä. Turvapuhelinpalvelulla on todettu olevan laitosjaksoja lyhentävä ja siten kotiuttamista nopeuttava ja kodin ulkopuolisia hoitojaksoja vähentävä merkitys. Turvapuhelin on erittäin hyvä lisäturva asiakkaan kotiutuessa. (Törmä ym.2001, 84.) Kotona asumista tukevan turvapuhelinpalvelulla on merkitystä lisäksi kuntatalouden kannalta. Turvapuhelinpalvelu ei korvaa hoitohenkilöstöä, mutta sen avulla voidaan pitkittää kotona asumista ja nopeuttaa sairaalasta kotiutumista. Lyhytaikaisenkin laitoshoidon välttäminen on edullista julkiselle palvelujärjestelmälle. (Törmä ym. 2001, 84.)

18 7. AUTTAJATOIMEN JÄRJESTÄMISMALLEJA ASUKKAAN KUNNISSA 12 Turvapuhelinpalvelut kuuluvat kotihoidon palveluina järjestettäviin tukipalveluihin. Kunnat voivat järjestää turvapuhelinpalvelun sekä siihen sisältyvän auttajatoimen parhaaksi katsomallaan tavalla. Auttajatoimien järjestämismalleja käsittelevän aineiston olen kerännyt kunnille suunnatun kyselyn auttajatoimintaa koskevista osista. 7.1 Asiakkuuden muodostuminen, hälytysten vastaanotto ja auttajatoimen tuottaminen Kaikissa kyselyyn vastanneissa kunnissa turvapuhelinpalvelua tuotetaan osin ostopalveluina ja osin kunnan perusturvan / kotihoidon palveluna. Turvapuhelinpalveluiden asiakkuus muodostuu aina kunnan perusturvan / kotihoidon vastuualueelle. Hälytysten vastaanottotoimintaa ja auttajatoimintaa tuotetaan ympärivuorokautisesti sekä omana toimintana että ostopalveluina. Kyselyyn vastanneissa kuudessa kunnassa hälytysten vastaanottotoimintaa ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Palveluntuottajina toimivat Esperi Oy, Medivire Hoiva Oy ja Linnan Vartijat Oy. Hälytysten ensimmäisenä vastaanottajana toimivat viidessä kunnassa yksityinen hälytysten vastaanottotoimintaa tuottava palveluntuottaja ja yhdessä kunnassa aluehälytyskeskus. Kyselyyn vastanneista kaksi kuntaa tuottaa auttajatoimintaa kunnan omana, kotihoidon henkilöstön suorittamana toimintana. Kolmessa kunnassa auttajatoiminta tuotetaan alueen pelastuslaitoksen toimesta ja yhdessä kunnassa auttajatoiminta ostetaan vartiointiliikkeeltä. Mikkelissä haja-asutusalueilla asuvien asiakkaiden auttajatoiminta tuotetaan ostopalveluina turvapuhelinpalvelun asiakkaan asuinalueen taksiyrittäjiltä. Auttajatoimintaa tuotetaan kotihoidon henkilöstön suorittamana toimintana Mikkelissä ja Seinäjoella. Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Kokkolassa auttajatoimintaa suorittaa aina pelastuslaitoksen henkilöstö. Hämeenlinnassa auttajatoiminta tuotetaan kokonaan ostopalveluina. 7.2 Avainrekisteri ja avainten säilyttäminen Auttajatoimella on oltava hätätilanteessa mahdollisuus päästä sisään asiakkaan asuntoon. Yleinen käytäntö on, että asiakas toimittaa asuntonsa avaimen / avaimet turvapuhelinpalveluun säilytettäväksi.

19 13 Kyselyyn vastanneiden kuntien avainjärjestelyjen käytännöt vaihtelivat. Viidessä kunnassa avaimet ovat rekisteröity ja numeroitu. Yhdessä kunnassa ei avainten rekisteröintiasiasta tiedetty. Avainrekisteriä ylläpitäviä tahoina mainitaan paikallinen puhelinyhdistys, kunnan oma turvapuhelinpalveluihin perehtynyt yksikkö, kotihoidon palveluohjaaja sekä ostopalveluina tuotettavien palveluiden osalta muu yksityinen palveluntuottaja. Vastanneista kunnista kolme mainitsee avainrekisteriä ylläpitävänä toimijana kotihoidon palveluohjaajat. Avaimia säilytetään hälytysten vastaanottajataholla, pelastuslaitoksella, asiakkaan pihapiirissä (maaseutu- ja haja-asutusalueet) sekä auttajatoimen yksikössä. Kolme kuntaa, joissa auttajatoimi tuotetaan kotihoidon henkilöstön, pelastustoimen ensihoidon ja yksityisen palveluntuottajan toimesta, ilmoittaa säilyttävänsä avaimia ainoastaan auttajatoimen yksikössä. Kokkolassa, jossa hälytysten vastaanottajana toimii alueella toimiva yksityinen palveluntuottaja, asiakkaan avaimia säilytetään hälytyksen vastaanottajalla ja pelastuslaitoksella. Hyvinkäällä asiakkaan avaimia säilytetään ainoastaan pelastuslaitoksella. Mikkelissä asiakkaan avainten säilytys on keskitetty pelastuslaitokselle, jonka lisäksi maaseudulla / haja-asutusalueella asuvan asiakkaan avaimia säilytetään asiakkaan kanssa sovitussa, luotettavassa ja tarkoituksenmukaisessa paikassa, asiakkaan pihapiirissä. Rantakylän alueen turvapuhelinpalvelun asiakkaiden avaimia säilytetään alueen vanhusten palvelutalolla. Vanhusten palvelutalon yleisavainta säilytetään pelastuslaitoksella mahdollisia ensihoito- ja pelastustoimen tehtäviä varten. Mikkelin kotihoidon henkilöstöllä on hallussaan asiakkaiden avaimia suunniteltuja, säännöllisiä kotikäyntejä varten. Kotihoidon henkilöstöllä hallussa olevia avaimia on mahdollista hyödyntää kotihoidon palveluiden piirissä olevien asiakkaiden turvapalvelun auttajatoimintaa suoritettaessa varsinkin päivä- ja iltavuorojen aikana. Asiakkaan avainten säilytyksessä ja käsittelyssä on huomioitava, että asiakkaan henkilöllisyys- ja osoitetiedot ovat salassa pidettäviä tietoja. Asiakkaan osoitetiedot eivät saa olla selvitettävissä muiden, kuin tietoa tarvitsevan auttajatoimen tai palveluntuottajana toimivan henkilöstön toimesta.

20 7.3 Asiakastietojen päivittäminen 14 Asiakkaan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvät taustatiedot ovat oleellisia tietoja hälytysten vastaanottajataholle avuntarpeen kiireellisyyttä sekä tarkoituksenmukaisia auttajatoimia arvioitaessa. Hälytystilanteessa asiakas ei ehkä itse pysty kertomaan tilanteestaan tai asiakkaan esiin tuomat oireet voivat, terveydentilan taustatietojen tuoman tiedon kautta tarkasteltuna, vaatia välittömiä hoitotoimia tai hoitoon toimittamista. Asiakkaan terveydentilassa tapahtuvien merkittävien muutosten päivittäminen turvapuhelinpalvelun asiakastietoihin on tärkeää lisätietoa auttajatahoille avuntarvetta määriteltäessä ja tarkoituksenmukaista apua järjestettäessä. Asiakkaan terveydentilaa koskevia tietoja päivitettiin viidessä kunnassa. Tietoa asiakkaan terveydentilan muutoksista tuovat asiakas itse, omaiset, kotihoidon yhteistyötahot, palveluohjaajat, hoitoja palvelusuunnitelmista vastaavat henkilöt ja kotihoidon henkilöstö. Tietojen päivittämisestä asiakkaan turvapuhelinpalvelutietoihin huolehtivat kotihoidon turvapuhelinpalveluissa työskentelevä henkilöstö. 7.4 Auttajakäyntien kirjaaminen, tilastointi ja hinnoittelu Auttajakäynnit kirjataan asiakkaan käyntitietoihin, kunnassa käytössä olevaan tietojärjestelmään, kahdessa kunnassa. Kolmessa kunnassa ostopalveluina tuotettavan auttajakäyntien kirjaamisesta huolehtii auttajatoiminnan palveluntuottaja, esimerkiksi auttajana toimivan vartiointiliikkeen henkilöstö. Yhdessä kunnassa auttajakäynneistä laaditaan käsinkirjoitettu seloste. Kaksi kuntaa kertoo auttajatoimintaa ostopalveluina tuottavan toimijan raportoivan auttajakäynneistä kerran kuukaudessa. Kaksi kuntaa mainitsee kotihoidon henkilöstön kirjaavan auttajakäynnit yhteiseen asiakas- / potilastietojärjestelmään. Auttajakäyntitietoihin kirjataan auttamistoimenpiteet, mahdolliset jatkotoimenpiteet, kuten jatkohoitoon toimittaminen sekä auttamistyöhön kulunut aika. Auttajakäynnit tilastoitiin neljässä kunnassa. Auttajakäynnit ovat asiakkaalle maksuttomia neljässä kunnassa ja kahdessa kunnassa ne ovat maksullisia, joista toisessa hinta on vakio käytetystä ajasta, auttajien määrästä tai auttamistoimista riippumatta. Auttajakäynnistä erillistä maksua perivän kunnan maksunmääräytymisperuste ei tutkimuksessa selvinnyt.

21 8. MIKKELIN TURVAPUHELINPALVELUN AUTTAJATOIMINTA 15 Mikkelin kaupungin kotihoito tuottaa turvapuhelinpalveluiden auttajatoimintaa sekä omana, kotihoidon henkilöstön suorittamana toimintana että ostopalveluina. Kotihoidon henkilöstöstä auttajatoimintaa suorittavat vanhusten palvelualueen, yöpartion sekä aikuisten palvelualueen vammaispalveluiden henkilöstö. Kotihoidon ja vammaispalvelun henkilöstö suorittaa auttajatoimintaa päivä -, ilta- ja yöaikaan Mikkelin keskustan alueella ja kaupungin lähialueilla, rajoittuen noin 10 kilometrin säteelle Mikkelin keskustasta. Kotihoidon ja vammaispalveluiden auttajatoiminnan toimialuetta ei ole tarkemmin rajattu. Auttajatoimen järjestelyt suunnitellaan asiakkaan hakeutuessa turvapuhelinpalvelun piiriin. Asiakkaan asuinalue, palvelutalon tai vanhainkodin läheinen sijainti voivat vaikuttaa auttajatoimen järjestelyyn. Ostopalveluina tuotetaan hälytysten vastaanottotoiminta ja haja-asutusalueilla suoritettavat auttajapalvelut, joissa auttajina toimivat kaikkina vuorokauden aikoina pääsääntöisesti asiakkaan asuinalueen taksiyrittäjät. Mikkelin kotihoidon turvapuhelinpalvelun piirissä olevien asiakkaiden määrä voidaan arvioida olevan henkilöä/ kk, sisältäen asiakkaat kaikista ikäryhmistä ja asumismuodoista. Turvapuhelinpalvelun suurin asiakasryhmä koostuu ikääntyneistä, yli 65- vuotiaista asiakkaista. Yli 65 vuotiaista turvapuhelinasiakkaiden määrästä ei ole yksityiskohtaista tilastotietoa saatavissa. 8.1 Turvapuhelinhälytysten ohjautuminen Kotona asuvien asiakkaiden turvapuhelinhälytyksen ensimmäisenä vastaanottajana kaikkina vuorokauden aikoina toimii pääsääntöisesti Medivire Hoiva Oy:n turvapuhelinhälytysten vastaanottokeskus. Vastaanottokeskuksen henkilöstö määrittelee hälytyksen suorittaneen asiakaan avuntarpeen sekä välittää tiedon tarkoituksenmukaiselle auttajatoimelle. Turvapuhelinhälytys voi ohjautua joko asiakkaalta suoraan tai hälytysten vastaanottokeskuksen kautta asiakkaan omaiselle, jolloin omainen toimii läheisensä avuntarpeen määrittelijänä ja auttajana (kuvio 1).

22 16 MEDIVIRE HOIVA OY/ Hälytyksen vastaanottokeskus, avuntarpeen määrittely TURVAPUHELIN PALVELUN ASIAKAS KOTIHOIDON HENKILÖSTÖ Kotihoidonohjaajat, kodin- ja lähihoitajat, yöpartion henkilöstö OMAINEN Hälytyksen vastaan - ottajana, auttajana sekä avuntarpeen määrittelijänä PALO JA PE- LASTUSTOIMI TAKSIT Haja-asutusalueilla POLIISI Kuvio 1. Turvapuhelinhälytyksen ohjautuminen Mikkelissä. Mikkelin turvapuhelinpalvelun asiakkaiden hälytykset ohjautuvat hälytysten vastaanottokeskuksen kautta kotihoidon eri yksiköihin (kuvio 2). Vuorokauden aika vaikuttaa hälytyksen ohjautumiseen. Tavanomaisin auttajatoimen järjestelytapa on, että arkisin klo hälytysten vastaanottokeskus ohjaa tiedon asiakkaan avuntarpeesta kotihoidonohjaajalle, turvapuhelinpalvelua varten tarkoitettuun puhelimeen. Kotihoidonohjaaja välittää tiedon asiakkaan asuinalueella työskentelevälle, kotihoidon henkilölle tai mahdollisuuksien mukaan asiakkaan omalle hoitajalle. Iltaisin klo hälytysten vastaanottokeskus ohjaa tiedon asiakkaan avuntarpeesta eteläisen kotihoitoalueen iltatyön henkilöstölle. Yöaikaan klo välisenä aikana hälytysten vastaanottokeskus ohjaa tiedon yöpartion henkilöstölle. Viikonvaihteissa ja arkipyhinä hälytysten vastaanottokeskus ohjaa tiedon klo itäisen alueen kotihoidon henkilöstölle ja viikonloppuisin sekä arkipyhinä edellä kuvatun ilta-ajan mukaisesti (kuva 2). Kotihoidon iltatyön henkilöstö suorittaa tarpeen vaatiessa klo ja yöpartio klo välisenä aikana auttajakäyntejä Lehmuskodin asumispalveluyksiköissä, jossa ei ole yövalvontaa. Asiakkaan asuinalueena ollessa Rantakylän alue, läntisellä kotihoidon alueella, auttajina toimivat Rantakylän vanhustentalojen kotihoidon henkilökunta kaikkina päivinä klo Edellä kuvatusta tavanomaisesta auttajatoiminnasta poikkeavista järjestelyistä, on kirjattu tiedot hälytyksen vastaanottokeskukseen toimitettuihin asiakkaan tietoihin.

23 17 MEDIVIRE HOIVA OY/ Hälytyksen vastaanottokeskus, avuntarpeen määrittely Arkisin klo Kotihoidonohjaajat Yöaikaan klo Yöpartion henkilöstö Iltaisin klo Eteläisen alueen iltatyön henkilöstö Viikonvaihteissa ja arkipyhinä klo itäisen alueen kotihoidon henkilöstö Asiakkaan asuinalueella työskentelevä kotihoidon henkilöstö/ mahdollisesti asiakkaan oma hoitaja. Suorittavat auttamistoimen henkilökohtaisesti / välittävät tehtävän työtilanteen vuoksi Etelä- Savon hätäkeskuksen kautta ensihoitoyksikön tehtäväksi. Suorittavat auttamistoimen henkilökohtaisesti tai välittävät tiedon asiakkaan asuinalueella työskentelevälle henkilölle / työtilanteen vuoksi Etelä- Savon hätäkeskuksen kautta ensihoitoyksikön tehtäväksi. Kuvio 2. Turvapuhelinpalvelun auttajatoimen toiminnan kuvaus Mikkelin kaupungin kotihoidossa. 8.2 Mikkelin turvapuhelinhälytysten kokonaismäärä Asiakkaan suorittama hälytys ei välttämättä johda kotihoidon henkilöstön tai muun tahon suorittamiin auttamistoimiin. Asiakas voi hälyttää huomaamattaan, vahingossa, olematta tietoinen tekemästään hälytyksestä. Asiakkaalla voi olla sosiaalisen tai muun sellaisen tuen tarve, jolloin hän tulee autetuksi keskustelussa hälytysten vastaanottokeskuksen henkilöstön kanssa tai heidän ohjauksensa perusteella muun hoitohenkilöstön kanssa. Lisäksi laitteiston toimivuutta testataan, laitteisto ilmoittaa automaattisesti rannekeparistojen tai laitteiston toimintahäiriöistä ja huoltotarpeista, joista hälytys ohjautuu hälytysten vastaanottokeskukseen. Kaikkien asiakkaiden turvapuhelinhälytykset, jotka ovat ohjelmoitu hälytysten vastaanottokeskukseen sekä laitteiston häiriötila ilmoitukset kirjautuvat hälytysten vastaanottokeskukseen kyseisen asiakkaan tietoihin ja kuukausiraporttiin. Hälytysten vastaanottajakeskus raportoi hälytyksistä kuukausittain Mikkelin kaupungin kotihoidon tukipalveluihin. Raportissa selvitetään turvapuhelinpalvelun kannalta

24 18 oleelliset asiakastiedot, asiakkaiden suorittamat auttajatoimintaan johtaneet hälytykset, hälytysten syyt, hälytysten saapumisajat ja jatkotoimenpiteet, sekä hälytyksen vastaanottaneen henkilön nimikirjaimet. Raporttiin kirjautuvat myös laitteiston ilmoittamat turvapuhelinrannekkeen paristojen vähäisen varauksen tieto, laitteiston toimintahäiriöt ja huoltotarpeet, laitteiston ohjelmoinnit ja poistot sekä asiakkaiden suorittamat vahinkosoitot. Asiakkaiden suorittamien turvapuhelinhälytysten kokonaismäärä Mikkelissä ajalla oli 1809 kpl. Luku sisältää kaikki auttamistoimia vaatineet hälytykset, sosiaaliset avuntarpeet sekä vahinko- ja testihälytykset. Luku ei sisällä laitteiston toimintahäiriö -, poisto - tai asennus ilmoituksia. Hälytyksien jakaantuminen kuukausittain on selvitetty sivulla 18 esitetyssä kuviossa 3. Hälytysmäärät ja auttajakäyntimäärät Ajanjakso Hälytysmäärä/ kpl Tammiku Helmikuu Maalisku Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Hälytyksiä /kk Auttajakäyntejä/ kk Kuvio 3. Asiakkaiden suorittama turvapuhelinhälytysten kokonaismäärä sekä kotihoidon henkilöstön suorittamien auttajakäyntien kokonaismäärä ajalla Auttajatoimelle ilmoitettujen auttamistehtävien määrä Opinnäyteyössä keskityn kotihoidon avopalveluissa sekä vammaispalveluissa työskentelevien työntekijöiden (kotihoidon ja vammaispalveluiden aamu ja iltatyö sekä yöpartio) suorittamien, eri kaupunginosissa asuvien asiakkaiden, auttajakäyntien tarkasteluun. Auttajakäyntien määrään eivät sisälly asumispalveluyksiköissä ja avopalveluasunnoilla suoritetut auttajakäynnit, lukuun ottamatta Lehmuskodin asumispalveluyksikössä suoritettuja auttajakäyntejä klo välillä. Lehmuskodissa ei ole yöval-

25 vontaa. Auttajatoimille ilmoitettujen hälytysten kokonaismäärä sisältää kaikkiin ikäryhmiin kuuluvien turvapuhelinasiakkaiden suorittamat hälytykset. 19 Hälytyksen vastaanottajatahon toimittamista kuukausiraporteista kerättyjen tietojen mukaan Mikkelin kotihoidon avopalveluiden henkilöstölle on välitetty yhteensä 385 auttamistehtävää (kuvio 3). Auttamistehtävien kuukausittaiseksi keskiarvoksi, puolen vuoden ajanjaksolla tarkasteltuna, saadaan noin 65 tehtävää / kuukausi ja auttamiskäyntien keskiarvoksi saadaan noin 2,16 käyntiä / vuorokausi. Lehmuskodin asumispalveluyksikössä suoritettiin puolen vuoden aikana kotihoidon iltatyön henkilöstön suorittamana (klo 20 22) yhteensä 18 auttajakäyntiä. Yöpartion henkilöstö suoritti puolen vuoden aikana Lehmuskodilla (klo 22-07) yhteensä 42 käyntiä. Nämä auttajakäynnit sisältyvät edellä mainittuun auttamistehtävien kokonaislukuun. Auttajakäyntien määrä on jäsennelty auttajatoiminnan henkilöstön työvuorojen aikataulun mukaisesti. Näin ollen työvuorojen vaihtumisajankohdan läheisyydessä vastaanotetun hälytyksen auttajatoiminnan on voinut todellisuudessa suorittaa joko päättyvän työvuoron tai alkavan työvuoron henkilöstö. Opinnäytetyönaineistossa auttajakäynti on merkitty työvuorossa olleen henkilöstön suorittamaksi. Tiedot on kerätty Medivire Hoiva Oy:n toimittamista kuukausiraporteista. 8.4 Auttajakäynnit eri vuorokauden aikoina Mikkelin kaupungin kotihoidossa auttajakäyntejä suoritetaan kaikkina vuorokauden aikoina. Päivä- ja ilta-aikana auttajatoimista vastaavat eri aluilla työskentelevät kotihoidon ja vammaispalvelun työntekijät; kodin- ja lähihoitajat ja yöaikaan yöpartio, jossa työpareina työskentelee kodinhoitaja ja lähihoitaja. Medivire Hoiva Oy:n kuukausiraporteista kerättyjen tietojen mukaan auttamiskäynnit painottuivat selkeästi ilta- ja yövuorojen henkilöstön tehtäviksi, jolloin työvuorossa olevaa henkilökuntaa oli vähemmän (kuvio 4).

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 2015, Jyväskylä

Lisätiedot

Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009

Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009 Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009 30.9.2010 Hankkeen tarkoitus On ollut selvittää, miten Vivago- hyvinvointikello soveltuu ikääntyneille Lisääkö kello ikääntyneiden

Lisätiedot

Turvallisuutta kotiin. Turvapuhelin

Turvallisuutta kotiin. Turvapuhelin Turvallisuutta kotiin Turvapuhelin Turvapuhelin toimii näin Turvapuhelin on kaiutinpuhelin, joka koostuu kahdesta osasta: pääyksiköstä ja hälytysrannekkeesta, jonka voi kiinnittää ranteeseen tai ripustaa

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kuusamon kaupunki. KOTIHOITO Apajatie 6-8-E 93600 Kuusamo

Kuusamon kaupunki. KOTIHOITO Apajatie 6-8-E 93600 Kuusamo Kuusamon kaupunki KOTIHOITO Apajatie 6-8-E 93600 Kuusamo KOTIHOIDON ARVOT * TURVALLISUUS * IHMISEN ARVOSTAMINEN * LUOVA OSAAMINEN *kunnioitamme asiakkaan vakaumusta, kotia ja yksityisyyttä *työtämme tekevät

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus Maarit Laaksonen Projektipäällikkö, Tikesos-hanke TEKSTIVIESTIÄÄNESTYS Minkä asiakas- tai potilastietojärjestelmän käytöstä sinulla

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT Sosiaali- ja terveyslautakunta 19.8.2013 11 Liite 1.4.4. VANTAAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT 1.9.2013 ALKAEN

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi

Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi ArctiCaren tavoitteet Vanhusten hyvinvointi ja parempi elämänlaatu tutussa ympäristössä Turvallisuuden

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia

Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia k ä y t t ä j ä l l e k ä t e v ä t e k n o l o g i a Marika Nordlund Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia 2 Sisältö 1. Johdanto: Tavoitteet ja toteutus...

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi vaiheeksi on osoittautunut

Lisätiedot

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut LAIHIAN KUNTA Sivu 1 / 6 ASIAKASMAKSUT 1.6.2015 LUKIEN Sisällys AVOPALVELUMAKSUT 1. Kotona annettava säännöllinen palvelu 2. Kotona annettava tilapäinen palvelu 3. Vanhusten asumispalvelut a. vuokra b.

Lisätiedot

Kuopion kaupungin kotihoito. Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena. Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle

Kuopion kaupungin kotihoito. Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena. Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle Kuopion kaupungin kotihoito Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle Sisältö 1. Teknologia kotona asumisen tukena...................... 3 2. Hyvinvointiteknologisten

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Kotihoidon asiakasmaksut

Kotihoidon asiakasmaksut 4/2012 Helsingin kotihoidon palvelupaletti Liite Kotihoidon asiakasmaksut Hinnasto sivut 2 3 Asiakasmaksuesimerkkejä sivut 4 10 Kotihoidon tukipalvelujen maksut 1.4.2012 alkaen Terveyslautakunta päättää

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta Liite Peruspalvelulautakunta 11.12.2014 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos Jyta SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 2015 1. Säännöllinen kotihoito Henkilömäärä

Lisätiedot

SÄTKY SÄHKÖINEN KOTIHOITO ensikokemuksia ja ajatuksia käyttöönotosta

SÄTKY SÄHKÖINEN KOTIHOITO ensikokemuksia ja ajatuksia käyttöönotosta SÄTKY SÄHKÖINEN KOTIHOITO ensikokemuksia ja ajatuksia käyttöönotosta Hyvinvointiteknologiaohjaaja Mika Mitikka 28.11.2012 Me olemme Eksote Hoitajan näkökulma? Pertti Jarla SÄTKY sähköinen kotihoito SÄTKY

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset 1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5)

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5) 1(5) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Puoliso Tytär/Poika

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

- Kotipalvelusta saat vastuutyöntekijän viimeistään viikon kuluttua palvelutoimintojen alettua. Halutessasi sinulla on oikeus vaihtaa tämä henkilö.

- Kotipalvelusta saat vastuutyöntekijän viimeistään viikon kuluttua palvelutoimintojen alettua. Halutessasi sinulla on oikeus vaihtaa tämä henkilö. Kotipalvelu Motalan kotipalvelun perusajatuksena on kaikkien ihmisten samanarvoisuus. Työn lähtökohtana on asiallinen suhtautuminen ja kunnioitus jokaisen yksilön tarpeisiin ja toivomuksiin sekä mahdollisuus

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KEMI - KOTI KAUPUNGISSA V. 2012 asukkaita 22 257; 75 vuotta täyttäneitä 10,3 %. Koko maassa 8,3 %. Maapinta-ala 95 m²; rajalta rajalle 20 km. Kotona ja kodinomaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2014 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen Jaana Aitta 8.12.2014 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Vanhusten palvelutalot

Vanhusten palvelutalot Vanhusten palvelutalot Vanhusten palvelutalot Asunnot tarkoitettu päivittäin kotihoitoa tarvitseville Vantaan kaupungin palvelutalot on tarkoitettu ikäihmisille, jotka eivät pärjää kotonaan runsaankaan

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Tunnit / kk ja maksuprosentti tulorajan ylittävistä tuloista 1.1.2016 alkaen 1 563 573 6 % 10 % 15 % 15 % 23 % 27 % 32 % 35 %

Tunnit / kk ja maksuprosentti tulorajan ylittävistä tuloista 1.1.2016 alkaen 1 563 573 6 % 10 % 15 % 15 % 23 % 27 % 32 % 35 % LIITE VANHUSPALVELUJEN ASIAKASMAKSUT VUONNA 2016 (VUONNA 2015 PERITTY MAKSU YLIVIIVATTU) VANHUSPALVELUT Kotihoito, jatkuva ja säännöllinen Jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotihoidosta peritään maksuasetuksen

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Peruspalveluliikelaitos Jytan terveyden- ja sosiaalihuollon asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Peruspalveluliikelaitos Jytan terveyden- ja sosiaalihuollon asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Peruspalveluliikelaitos Jytan terveyden- ja sosiaalihuollon asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Peruspalvelulautakunta on hyväksynyt asiakasmaksut kokouksessaan 10.12.15 91. TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 2016

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely 1(7) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä on mahdollista edetä vastaamatta kaikkiin kysymyksiin,

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

jotka sairautensa tai toimintakykynsä alentumisen vuoksi eivät voi käyttää muita avoterveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluja

jotka sairautensa tai toimintakykynsä alentumisen vuoksi eivät voi käyttää muita avoterveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluja KOTIHOIDON MYÖNTÄMISKRITEERIT 1. Kriteerien tarkoitus Kotihoidon kriteerien tarkoitus on selkiyttää palvelujen kohdentamista kotihoitoa tarvitseville asiakkaille. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Palvelutarpeenarviointitilanteiden havainnointi

Palvelutarpeenarviointitilanteiden havainnointi Palvelutarpeenarviointitilanteiden havainnointi Havainnointikäyntien tausta 1. Havainnointikäyntejä tehtiin marras- joulukuussa 2013 yhteensä 22, näistä puolet Jyväskylässä 2. Havainnoinnit teki Oma tupa,

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Käyttäjäkokemus voimavaraksi

Käyttäjäkokemus voimavaraksi Käyttäjäkokemus voimavaraksi Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Invalidiliiton aluepäivät, 8 aluetta syksyllä 2013 Tiina Lappalainen,

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski

Lisätiedot

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Paula Lappi 25.9.2012 Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Elektroninen lääkeannostelija - lääkekello Lääkekello: Lääkelokerikot 14 tai 28 ottokertaa: = ohjelmoitava dosetti, jonka kansialuetta

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

TURVAPUHELIMEN KÄYTTÖÖN TARVITAAN

TURVAPUHELIMEN KÄYTTÖÖN TARVITAAN Turvapuhelintietoa HAKEMINEN Turvapuhelinta haetaan käyttöön hakemuksella. Hakemuksia saa Keskustan palvelutalolta os. Sauvosaarenkatu 25, p. 016-259 585 ja Kotihoidon avopalvelunohjaajilta p. 016-259

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta A. Kotihoitopalvelut 1. Toimintaympäristö 1.1 Kotihoidon palvelut 1/7 Kotihoito kuuluu perusturvan toimialan, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen kotona selviytymistä tukevien palveluiden tulosyksikköön.

Lisätiedot