SIVI-TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIVI-TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 SIVI-TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Sisällysluettelo 1. Sivi-työryhmän loppuraportti Työryhmän organisointi ja työskentelytapa Työryhmän tarkastelun kohteena olevien palveluiden tai teeman määrittely Työryhmän EHDOTUS tarkastelun kohteena olevien palveluiden/teeman tuottamiseksi Keski-Uudenmaan kaupungissa Työryhmän ARVIO tarkastelun kohteena olevien palveluiden/teeman tuottamisesta Keski-Uudenmaan kaupungissa Johtopäätökset nykytila-analyysistä, tulevaisuudesta erillisinä kuntina sekä tulevaisuudesta uutena yhdistyneenä kaupunkina Liite: Kysely kuntaliitosalueen yhdistyksille, vastaukset Varhaiskasvatus Perusopetus Toinen aste Oppilas- ja opiskelijahuolto Nuoriso Liikunta Kirjasto Kulttuuri Opistot Muu koulutus

2 1. Sivi-työryhmän loppuraportti Työryhmä tekee valmistelutyötä koko selvityksen työsuunnitelmaan, kuntarakennelakiin sekä työryhmän tarkennettuun työsuunnitelmaan perustuen. 2. Työryhmän organisointi ja työskentelytapa Työryhmän kokoonpano: Kunnanjohtaja, sivistysjohtaja Markku Hyttinen, Pornaisten kunta (puheenjohtaja) Toimialajohtaja Tiina Larsson, Keravan kaupunki (varapuheenjohtaja) Sivistystoimenjohtaja Pentti Halonen, Hyvinkään kaupunki Sivistysjohtaja Suvi-Päivikki Hiipakka, Sipoon kunta Sivistysjohtaja Tiina Hirvonen, Nurmijärven kunta Sivistysjohtaja Pekka Lintonen, Mäntsälän kunta Palvelualuejohtaja Marju Taurula, Järvenpään kaupunki Kasvatus- ja opetusjohtaja Esa Ukkola, Tuusulan kunta Talous- ja hallintopäällikkö Janne Vainikainen (sihteeri väliraporttivaiheessa) Suunnittelija Maija Kuntsi (sihteeri loppuraporttivaiheessa) Lisätietoja selvitykseen liittyen antaa ryhmän puheenjohtaja Markku Hyttinen puhelin ). Syksyn 2013 työskentely Ryhmä työskenteli välisenä aikana. Kokouksia pidettiin yhteensä 10 kappaletta ja lisäksi toteutettiin pohjatiedoiksi tarvittavien indikaattoreiden tiedonkeruu sekä SWOT-analyysit nykytilasta sivistyspalveluiden eri toiminnoissa. Tiedonkeruuseen osallistuivat kaikki kunnat ryhmän edustajien tai heidän vastuuttamiensa yhteyshenkilöiden välityksellä. Tiedot kerättiin vuodelta Yhteenvedon tiedonkeruusta teki ryhmän sihteeri. Kevään 2014 työskentely: Ryhmä on työskennellyt välisenä aikana. Kokouksia on pidetty yhteensä 6 kappaletta sekä visioseminaari Hirvihaarassa, jossa oli vieraina Kouvolan sekä Hämeenlinnan seutujen sekä Tampereen yliopiston edustajat. Lisäksi ryhmä on ollut mukana selvitysalueen yhteisissä seminaareissa. Loppuraporttia varten pyydettiin lausunnot koulutuskuntayhtymiltä ja järjestettiin nettikysely kuntien alueella toimiville, sivistyksen osa-alueisiin liittyville yhdistyksille.

3 3. Työryhmän tarkastelun kohteena olevien palveluiden tai teeman määrittely Sivistystyöryhmä on tarkastellut seuraavia osa-alueita: varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, oppilasja opiskelijahuolto, lukiokoulutus, ammatillinen toisen asteen koulutus, muu koulutus (amk, yms.), kirjasto, kulttuuri (sis. museot), nuoriso, opistot (sis. vapaa sivistystyö), taiteen perusopetus (sis. musiikkiopistot) sekä liikunta. Ryhmä ei ole arvioinut erikseen ja laajasti palvelukokonaisuutensa vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon, kilpailukykyyn, sosiaaliseen eheyteen, segregaatioon ja maahanmuuttajiin, mutta esittää näkemyksensä, miten uusi kunta reagoi kyseisiin näkökulmiin/osa-alueisiin.

4 4. Työryhmän EHDOTUS tarkastelun kohteena olevien palveluiden/teeman tuottamiseksi Keski-Uudenmaan kaupungissa Uuden kunnan talouden sopeuttamisen potentiaali sivistyspalvelujen osalta syntyy pääasiassa ja merkittävästi vain palveluverkon uudelleenjärjestelyjen ja optimoinnin kautta (yht. noin 50 Me), jossa summassa on mukana sekä kiinteistöjen käyttökulut että toiminnasta saatavat säästöt. Lisäsäästöä yksittäisiin kuntiin verrattuna syntyy jossain määrin nykyisten kuntien raja-alueille tehtävistä palveluverkon optimoinneista. Työryhmä ei esitä koulu- ja päiväkotiverkon toimipisteiden tarkkoja sijainteja vuodelle 2030, koska uusi kunta kasvaa ja kehittyy 15 vuoden tarkastelujakson aikana runsaasti. Kasvun suuruuteen ja suuntaan vaikuttaa uuden kunnan kaavoitus ja yleinen alueen väestö- ja elinkeinokehitys. Kokonaisvolyymi on ilmoitettu vuoden 2013 tilinpäätöksen menojen mukaisesti. Työryhmä esittää tarkastelukohteina olevien osa-alueiden osalta seuraavaa tuottamistapaa: Varhaiskasvatus Järjestäminen Lähtötilanne: Palvelu on tuotettu pääosin kuntien omana toimintana taajamissa erikokoisissa, suurelta osin pienehköissä yksiköissä. Kunnallista palvelua on täydentänyt yksityinen palvelutuotanto. Uudessa kunnassa palvelu järjestetään cityalueen lähipalveluna, pääsääntöisesti päiväkotitoimintana kampuksissa, joissa on muutakin palvelutoimintaa ja järjestetään joko suomen tai ruotsin kielellä. Pienten, alle 3-vuotiaiden lasten perhepäivähoitoa pyritään vahvistamaan yhteisellä suunnittelulla, tuella ja ohjannalla. Kysyntä vaikuttaa palveluverkon muodostumiseen ja palveluja tarjotaan taajamien ulkopuolella vain perhepäivähoitona. Palvelun järjestämisessä huomioidaan vanhempien työmatkaliikenne ja vuoropäivähoidon tarve. Muodostetaan palvelukokonaisuuksia, joissa on nykyisestä verkosta osia mukana. Uudet päiväkodit rakennetaan 6-8 ryhmäisiksi, ja niiden yhteyteen sijoitetaan myös avoimia, monimuotoisia palveluja niin sanottuihin perhekeskuksiin. Vuonna 2030 päiväkoteja olisi väestökasvuennusteesta riippuen. Keskimääräinen päiväkotien koko on 150 lasta. Varhaiskasvatuksessa tuottajina on myös mahdollista käyttää yksityisiä toimijoita ja kolmatta sektoria. Niiden osuudeksi laskennallisista hoitopaikoista tavoitellaan n % ja yksityistä hoitoa tuetaan yksityisen hoidon tuella sekä kuntalisällä/palvelusetelillä. Esiopetus on osa varhaiskasvatusta ja sitä voidaan järjestää päiväkodeissa ja kouluilla. Varhaiskasvatus on osa lasten ja nuorten palvelukokonaisuutta, johon on koottu lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyvät palvelut. Organisaatio rakennetaan asiakaslähtöisten prosessien mukaisesti. Erikseen on otettava kantaa pienten lasten hoitojärjestelmiin liittyviin lasten kotihoidon kuntalisiin. Sähköinen päivähoitoon ilmoittautuminen ja hoitoajan sähköinen seuranta. Asiakas- ja tietojärjestelmät sekä sähköiset palvelut yhdenmukaistetaan.

5 Talous Kokonaisvolyymi on n. 210 milj. euroa. Kustannusten ja järjestelyn hajonta kaupungin sisällä eri päiväkodeissa on lähtötilanteessa suuri. Päivähoidossa lapsia on n , joista päiväkodeissa lapsia reilut Esiopetuksessa lapsia on n Tilastokeskuksen väestösuunnitteen mukaan vuonna 2030 alueella on 0-6 -vuotiaita (0-6 vuotiaiden lasten määrästä päiväkotihoidon laskennallisen paikkamäärän perusteena käytetään 60-65%) Keskimääräiset varhaiskasvatuksen laskennalliset asiakaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat n euroa. Päivähoidon asiakaskustannus on n euroa. Säästöpotentiaali kiinteistöistä on 2 miljoonaa euroa ja toiminnasta 10 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lapsimäärän ja palveluverkon mukaan). Perusopetus Järjestäminen Lähtötilanne: Palvelu on toteutettu lähipalveluna kuntakohtaisesti merkittävästi eroavissa palveluverkoissa ja osa erityispalveluista kuntien yhteisinä palveluina. Uudessa kunnassa perusopetus toimii osana palvelukokonaisuutta, jossa on kaikki lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyvät palvelut. Toimintaa ohjaavat asiakaslähtöiset prosessit. Perusopetus järjestetään cityalueen lähipalveluna kampuksissa, joissa on myös muita kuntalaisille suunnattuja palveluja. Erityispalveluja järjestetään citypalveluna, esimerkiksi maahanmuuttajien opetus sekä vaativin erityinen tuki. Joitain erityispalveluja järjestetään kaupunkipalveluina, esimerkiksi aikuisten perusopetus. Koulut ovat pääsääntöisesti vähintään viisisarjaisia yhtenäiskouluja ja opetusryhmien laskennallinen koko on 24 oppilasta. Vuonna 2030 kuntien kouluja olisi väestökasvuennusteesta riippuen. Keskimääräinen koulun koko on 800 lasta. Kouluista 2-3 on ruotsinkielisiä. Alueella toimii yksi kannatusyhdistyksen ylläpitämä yksityinen yhtenäiskoulu. Perusopetusta voidaan järjestää yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa ns. pienten lasten kouluissa. Koulut sijaitsevat joukkoliikenneyhteyksien varrella. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään pääsääntöisesti koulujen yhteydessä. Nyt jo käytössä olevan avoimen lähdekoodin Edison pilvipalvelukokonaisuuden kehittäminen (hallinta, materiaali). Asiakas- ja tietojärjestelmät sekä sähköiset palvelut yhdenmukaistetaan. Sähköinen kouluun ilmoittautuminen. Talous

6 Perusopetuksen kustannukset olivat vuonna miljoonaa euroa ja vuonna miljoonaa euroa Perusopetuksessa oli n oppilasta Tilastokeskuksen väestösuunnitteen mukaan vuonna 2030 alueella on vuotiaita ja lähes kaikki ovat järjestetyn perusopetuksen piirissä. Säästöpotentiaali kiinteistöistä on 10 miljoonaa euroa ja toiminnasta runsaat 20 miljoonaa euroa (vuoden 2013 oppilasmäärän ja palveluverkon mukaan). Toisen asteen koulutus Järjestäminen Lähtötilanne: Lukiokoulutus tuotetaan kunnissa omana tuotantona hyvin erikokoisissa yksiköissä ja ammatillinen koulutus koulutuskuntayhtymissä. Lisäksi alueella toimii yksi yksityinen lukiokoulutuksenjärjestäjä. Uuteen kuntaan perustetaan yksi oppilaitos, joka järjestää sekä lukio- että ammatillisen koulutuksen kaupunkipalveluna. Oppilaitoksella on toimipisteitä cityissä. Muodostamalla yksi vahva toimija voidaan turvata Keski-Uudellamaalla lukio- ja ammatillisen koulutuksen jatkuminen valtakunnallisen oppilaitosverkoston tiivistämisen jälkeenkin. Laaja-alainen oppilaitos mahdollistaa aiempaa joustavammin kurssivalinnat ja yhdistelmätutkintojen suorittamisen. Ruotsinkielinen lukiokoulutus pystytään järjestämään kustannustehokkaasti osana muodostettavaa oppilaitosta, mutta ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta tarvitaan yhteistyötä toisten koulutuksen järjestäjien kanssa. Maahanmuuttajataustaisille suunnattu sekä lukio- että ammatillinen koulutus keskitetään suurimpiin yksiköihin. Oppilaitos tekee yhteistyötä alueella sijaitsevien muiden ammatillisten ja korkea-asteen oppilaitosten kanssa. Lukion verkkokurssit ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset sekä Edison pilvipalvelukokonaisuus. Asiakas- ja tietojärjestelmät sekä sähköiset palvelut yhdenmukaistetaan. Talous Kokonaisvolyymi vuonna 2013 oli n. 28,5 milj. euroa. Opiskelijoita alueella noin opiskelijaa, vuotiaiden ikäluokka alueella vuonna 2013 oli Tilastokeskuksen väestösuunnitteen mukaan vuonna 2030 on vuotiaita Kustannukset opiskelija/vuosi on ammatillisessa koulutuksessa keskimäärin n ja lukiokoulutuksessa vaihtelee n Säästöpotentiaali syntyy palveluverkkoa tiivistämällä ja yhteisestä kurssitarjonnasta sekä tuki- ja hallintopalveluista. Ison oppilaitoksen säästöpotentiaalilla kompensoidaan valtion tuen vähenemistä. Oppilas- ja opiskelijahuolto

7 Järjestäminen Lähtötilanne: Palveluja on toteutettu lähipalveluina hyvin eri tavoin organisoituneena osassa kuntia sivistystoimen omana palveluna ja osassa kuntia osana sosiaali- ja terveystoimen palveluja. Uudessa kunnassa kootaan oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut yhteen osaksi elinkaaren mukaan järjestettyjä kasvun tuen palveluja. Tämä on osa palvelukokonaisuutta, johon on koottu kaikki lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyvät palvelut. Toimintaa ohjaavat asiakaslähtöiset prosessit. Palvelut toteutetaan pääosin cityalueen lähipalveluna kampuksissa, joissa on myös muita kuntalaisille suunnattuja palveluja. Pääosa oppilashuollon henkilöstöstä on sijoitettuna kouluille. Erityispalvelut toteutetaan citypalveluna. Pääosa toteutetaan omana palvelutuotantona, ja sitä voidaan täydentää yksityisellä palvelutuotannolla. Isossa kunnassa tulisi selvittää mahdollisuus nimetä lasten ja perheiden palveluihin omat lääkärit. Opiskelijahuollon palveluja toteutetaan kunnan alueella mahdollisesti yhteistyössä toisen asteen oppilaitosten kanssa. Palvelu tuotetaan suomen ja ruotsin kielellä. Asiakas- ja tietojärjestelmät sekä sähköiset palvelut yhdenmukaistetaan. Talous Kustannusten vertailua vaikeuttaa se, että kustannukset jakaantuvat eri palvelu-/toimialueille ja erittely hankalaa. Tällä hetkellä kunnissa on perusopetuksessa keskimäärin 485 oppilasta / kouluterveydenhoitaja (hajonta , suositus 500 opp.), 3370 oppilasta / koululääkäri (hajonta , suositus 2100 opp.), 1129 oppilasta / psykologi (hajonta , suositus 1000 opp.), 1048 oppilasta / kuraattori (hajonta , suositus 780 opp. ). Toisen asteen opiskelijoiden opiskelijahuoltopalvelut laajenevat alkaen koskemaan myös kuraattori- ja psykologipalveluita, mikä lisää palvelujen tarvetta. Isona työnantajana ja yhdistyneillä palveluilla pystytään vastaamaan tähän palvelutarpeen kasvuun ja rekrytointihaasteisiin. Nuoriso Järjestäminen Lähtötilanne: Nuorisopalvelut on järjestetty lähipalveluna ja tarjonta vaihtelee merkittävästi kunnittain. Nuorisokeskus ja työpajatoiminta on järjestetty nykyisin 5 kunnassa omana toimintana, Hyvinkäällä ja Pornaisissa ostopalveluna ja Sipoossa vastaavaa toimintaa ei ole. Uudessa kunnassa järjestetään osin citypalveluina ja osin cityalueen lähipalveluina. Erityisesti alaikäisille kohdistettuja palveluja, mm. yhteisöllisyyttä vahvistava alueellinen nuorisotyö, kulttuurija kerhotoiminta, osallisuuden vahvistaminen sekä erityis- ja koulunuorisotyö, järjestetään cityalueen lähipalveluna kampuksissa kiinteässä yhteydessä muiden kasvun tuen palvelujen ja koulujen kanssa. Sähköiset, mobiili- ja verkkopalvelut sekä tapahtumatuotanto ovat kaupunkipalveluja. Nuorisokeskus- ja työpajatoiminta järjestetään kaupunkipalveluna, jolla on toimintapisteitä cityissä, osana nuorisotakuun toteuttamista ja kiinteässä yhteistyössä toisen asteen koulutuspalvelujen kanssa. Nuorisokeskuksia on suurimmissa cityjen keskuksissa ja niihin on koottu monialaisesti

8 nuoria tukevia palveluita. Työpajatoimintaa voi lisäksi olla cityalueen lähipalveluna ja oppilaitosten yhteydessä. Selvitysalueen kunnat ovat mukana nuorisotakuun kuntakokeilussa. Sekä perusnuorisotyön että nuorisokeskustoiminnan osalta tehdään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Ruotsinkielisillä alueilla järjestetään palvelua ruotsin kielellä. Sähköinen tarjonta, ilmoittautuminen ja maksaminen. Talous Tilastokeskuksen väestösuunnitteen mukaan vuonna 2030 alueella on alle 29 vuotiaita Nuorisopalvelujen kokonaismenot noin 6 M, mikä on keskimäärin 71 / alle 29-vuotias. Työpajatoiminnan kokonaiskustannukset noin 1M ja niitä katetaan merkittävästi valtion avustuksia. Isona kuntana on paremmin resursseja turvata toimintaa valtion avustusten vähentyessä. Liikunta Järjestäminen Lähtötilanne: Palvelutarjonta ja liikuntapaikat vaihtelevat merkittävästi kunnittain ja toiminta on organisoitunut eri tavalla eri kunnissa. Merkittävän osan palvelusta toteuttaa kolmas sektori. Uudessa kunnassa yksi järjestäjä, joka vastaa sekä liikuntapaikoista että toiminnasta. Palvelut järjestetään yhteistyössä kolmannen sektorin ja opistojen kanssa. Kaikissa taajamissa mahdollistetaan omaehtoinen liikunta mm. kehittämällä yhteisiä retkeily- ja latuverkostoja ja hyödyntämällä toiminnassa monipuolisesti tarjolla olevia tiloja ja kalustoa sekä vapaaehtoista toimintaa. Kustannuksiltaan kalleimmat liikuntatilat ovat keskitettyinä cityihin. Joukkoliikennettä kehittämällä parannetaan niiden saavutettavuutta. Erityisryhmien ja pienten harrastajaryhmien toimintaa pystytään aiempaa paremmin keskittämään. Uudessa kunnassa on yksittäisiä kuntia paremmat mahdollisuudet lisätä yksityisten toimijoiden sekä investointeja että palvelutuotantoa. Kolmannen sektorin yhteistoimintaa ja avustuksia on sekä kuntatasoisena sekä citytasoisena. Sähköiset palvelut sekä varaus- ja laskutusjärjestelmät yhdenmukaistetaan ja keskitetään. Uudessa isossa kunnassa on resursseja toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen sekä monipuolisempaan tarjontaan. Ison kunnan liikuntapalvelut on vetovoimainen työnantaja ja siellä on monipuolista osaamista. Sähköinen tarjonta, ilmoittautuminen ja maksaminen. Talous Kokonaisvolyymi vuonna 2013 oli 19,1 milj. euroa. Toimintamenot kaupungeissa /asukas ja maalaiskunnissa /asukas Avustukset 1,7 9,3 /asukas Henkilöstön ja kaluston yhteiskäytöllä ja toimintaa keskittämällä sekä seurojen toimintaedellytyksiä parantamalla lisätään kustannustehokkuutta. Uudet investoinnit toteutetaan monikäyttöisinä tiloina hyvien liikenneyhteyksien varrelle.

9 Lisätään itsepalvelua sekä sähköisiä ja mobiilipalveluita, 7/24. Kirjasto Järjestäminen Lähtötilanne: Kunnalliset kirjastot, jotka tekevät hankinta- ja lainausyhteistyötä eri kokoonpanoissa (Kirkes, Ratamo ja Porsse). Yksiköiden koot vaihtelevat ja käytössä erityisesti haja-asutusalueilla kirjastoautopalveluja. Nykyisten kuntien pääkirjastot ovat verrattain hyväkuntoisia. Puolella kunnista vain yksi toimipiste ja yhdellä kunnalla 4 toimipistettä. Uudessa kunnassa yksi kirjasto, jolla on laajoja monitoimipalvelupisteitä cityalueen lähipalveluna hyödyntäen nykyisiä pääkirjastoja, joiden kokoelmat osittain voivat erikoistuvat. Palveluja täydentävät erityisesti reuna-alueilla itsepalvelukirjastot sekä liikkuvat palvelut. Lisäksi koko kunnan alueella kehitetään sähköisiä, itse- ja mobiilipalveluja. Kehitetään itse- ja mobiilipalveluja ja uudistetaan kirjastojärjestelmä. Sähköinen materiaali, sen tilaaminen ja toimittaminen. Kirjaston toimipisteet ohjaavat tiedonhaussa ja toimivat myös kohtaamis- ja tapahtumapaikkoina sekä monipalvelupisteinä. Kirjastopalveluja ja aineistoa tarjotaan myös ruotsin kielellä. Talous Kokonaislainausmäärä vuonna ,3 milj. lainaa, joista verkkopalvelujen osuus on kasvanut viime vuosina. Kokonaisvolyymi vuonna 2013 oli 12,8 milj. euroa. Keskimäärin käyntejä n. 10/asukas. Lainauksen hinta pääosin 2,5 3,4 /laina Ison kirjaston aineistohankinnoissa ja käytössä sekä mobiili- ja itsepalveluja kehittämällä sekä optimoimalla palveluverkkoa saavutetaan taloudellista tehokkuutta. Kulttuuri Järjestäminen Lähtötilanne: Kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja rikas alue, jossa on useita kulttuurikoteja vetovoimaisina kulttuurikohteina. Kunnat järjestävät itse vain pienen osan tapahtumista ja tukevat muiden järjestämää tapahtumatoimintaa avustuksin ja tiloin. Merkittävimmät kulttuuritilat ovat Järvenpää-talo ja Hyvinkääsali, joissa on vilkasta kaupallista tapahtumatarjontaa. Kunnissa järjestetään lisäksi oppilaitosten saleissa tai muissa julkisissa tiloissa kulttuuritapahtumia. Omia kulttuurilaitoksia on viidessä kunnassa olevat museot. Kulttuuripalvelujen henkilöstön määrä vaihtelee merkittävästi kunnittain, mutta on keskimäärin vähäinen. Uudessa kunnassa kootaan olemassa olevat resurssit yhteiseksi kulttuuripalveluksi, mikä mahdollistaa erikoistumista kuntatason palveluissa. Myös kulttuurimatkailussa yhdistetään resurssit ja markkinointi sekä toiminnan koordinointi yhteistyössä yrittäjien kanssa. Cityalueen lähipalveluna järjestetään palvelupisteitä, joista kuntalaiset saavat tietoa palvelutarjonnasta ja joissa järjestetään tapahtumia.

10 Talous Yhteisellä tapahtumasuunnittelulla ja toteutuksella mahdollistetaan kustannustehokkaasti kulttuuritapahtumien järjestäminen useimmissa taajamissa. Olemassa olevia saleja ja kulttuurikampuksia hyödynnetään tehokkaammin. Tuetaan harrastelija- ja vapaaehtoistoiminnalla toteutettavia tapahtumia ja toimintaa, esimerkiksi teatterit ja festivaalit. Tavoitteena on, että uudessa kunnassa muodostuu eri toimijoiden yhteistyönä kulttuuriklustereita eri puolille kuntaa. Museopalvelut muodostavat yhden laajan museon, jonka eri toimintayksiköillä on eri tavoin painottuneet kokoelmat, jotka täydentävät toisiaan. Kokoelmien sijoittelussa huomioidaan niiden sijoittelua ohjaavat sopimuksen. Sähköinen tarjonta, ilmoittautuminen ja maksaminen. Kokonaisvolyymi vuonna 2013 oli 8,1 milj. euroa. Suurimmat kunnat käyttävät n /asukas ja pienimmät maalaiskunnat alle 10 /asukas. Avustuksiin käytetään pääosin 1-6 /asukas. Tapahtumien koordinoinnissa, erikoistumisessa, yhteisessä markkinoinnissa ja tilojen käytössä sekä kokoelmien yhteiskäytöllä saadaan tehostettua toimintaa. Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus Järjestäminen Lähtötilanne: Kansalaisopistotoimintaa on järjestetty yhtä kuntaa lukuun ottamatta omana tai kuntien yhteisenä toimintana. Taiteen perusopetusta on järjestetty kunnan omana, kuntien yhteisenä sekä kuntien tukemana toimintana (esim. yksityiset kannatusyhdistykset tai yleishyödyllinen yritys). Taiteen perusopetusta järjestetään sekä yleisen että laajan oppimäärän mukaisena. Uudessa kunnassa muodostetaan yksi oppilaitos, "Keski-Uudenmaan Opisto" joka vastaa sekä kansalaisopistotoiminnan että taiteen perusopetuksen järjestämisestä. Toimipisteet ovat citypalveluja ja opetustoimintaa järjestetään myös cityalueen lähipalveluna hyödyntäen eri toimijoiden tiloja. Lisäksi joillakin alueilla voi jatkua kunnan tukemaa toimintaa, joiden kanssa tehtävää yhteistyötä opisto koordinoi. Isossa oppilaitoksessa on resursseja toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen sekä monipuolisempaan kurssitarjontaan. Iso oppilaitos on vetovoimaisempi työnantaja. Ruotsinkielistä palvelua järjestetään osana opiston toimintaa ja ostopalveluna. Sähköiset ja mobiilipalvelut sekä verkkokurssit ja yhtenäiset opiskelijahallintojärjestelmät. Talous Kansalaisopistojen kokonaiskustannukset yhteensä 6,1M ja taiteen perusopetuksen yhteensä 2,7M Kansalaisopistojen kokonaistuntimäärä noin h ja taiteen perusopetuksen noin h Kansalaisopistojen asiakasvolyymi noin asiakasta ja taiteen perusopetuksen 2645 opiskelijaa.

11 Ison oppilaitoksen tehokkaammalla toiminnalla kompensoidaan valtion tuen vähenemistä. Toimintojen keskittäminen tehostaa kurssitarjontaa ja vähentää mm. henkilöstö-, markkinointi- ja hallintokustannuksia sekä myös tilojen käyttöön liittyviä kustannuksia. Muu koulutus Järjestäminen Lähtötilanne: Alueella on useita alueellisia toimijoita, joissa kukin kunta on erikseen osakkaana tai yhteistyössä. Toimipisteverkko on kunnista riippumaton ja yksittäisten kuntien painoarvo toiminnan ohjauksessa on vähäinen. Uusi iso kunta lisää painoarvoa ja mahdollisuuksia vaikuttaa muihin koulutuksen järjestäjiin. Tavoitteena on, että alueella säilyy muuta koulutusta. Muita osa-alueita Kansalaistoiminta Kansalaistoiminta on omaehtoista järjestöjen, yhteisöjen ja muiden ryhmittymien toimintaa, joka on kunnissa merkittävää, mutta hajanaista. Kolmannen sektorin roolia halutaan vahvistaa osana uuden kunnan palvelutuotantoa. Uusi kunta pyrkii koordinoimalla lisäämään niiden yhteistoimintaa ja vahvistamaan toimintaedellytyksiä. Maahanmuuttajat Tällä hetkellä kunnat tuottavat hyvin eritasoisesti maahanmuuttajien palveluja ja kotouttamista edistävää toimintaa. Uudessa kunnassa on yhteinen kotouttamistyön koordinointi ja hallinnointi sekä palvelujen suunnittelu ja järjestäminen. Isossa kunnassa on resursseja järjestää maahanmuuttajien yhteisiä palveluja ja eri maahanmuuttajaryhmien eriytyviä palveluja, esimerkiksi oman kielen opetus, suomenkielen opetus, tulkkipalvelut, maahanmuuttajataustaisten toisen asteen koulutus. Kilpailukyky Isolla kunnalla on yhteensä enemmän resursseja järjestää kunnan kilpailukykyyn olennaisesti vaikuttavia koulutus- ja sivistyspalveluita sekä vapaa-aika- ja muita perheiden palveluita sekä varmistaa alueen kehityksessä tarvittavaa osaamista. Uudessa kunnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei tueta negatiivista alueellista segregaatiota. Mahdollisia lisäkustannuksia Joukkoliikennettä, erityisesti poikittaisliikennettä, sekä mahdollisia yhteiskuljetuksia, tulee kehittää ja lisätä. Merkittävimpiä ovat koulukuljetukset. ICT-järjestelmien yhtenäistäminen koko kunnan tasolla, mihin liittyy jo käynnissä olevat pedagogiset Kuuma TVT -hankkeet.

12 YHTEENVETO Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta palvelut ovat cityalueiden lähipalvelua. Palveluverkko on optimoitu siten, että koulut ovat lähtökohtaisesti 5-sarjaisia yhtenäiskouluja ja päiväkodit 6-8-ryhmän päiväkoteja. Verkkoa täydennetään muutamilla pienillä alakouluilla sekä päiväkodeilla, joiden sijaintiin vaikuttaa mm. työssäkäyntisuunnat ja hoitotarve. Päivähoitopalvelua täydentävät yksityiset toimijat. Optimikokoisten koulujen keskimääräinen koko on 800 oppilasta ja opetusryhmäkoko 24 oppilasta, jolloin kouluja uudessa kunnassa Tilastokeskuksen ennusteeseen perustuen olisi 42. Päiväkotien keskimääräinen koko on 150 lasta ja niitä olisi 74. Palvelujen yhteiseksi säästöpotentiaaliksi toiminnan ja kiinteistökulujen osalta muodostuisi verkoston lopullisessa laajuudessa noin 50 M euroa vuodessa. Koulujen ja opetusryhmien optimikoko on perusteltua paitsi taloudellisilla seikoilla, niin myös pedagogisilla ja kasvatuksellisilla perusteilla. Pedagogisia ja kasvatuksellisia seikkoja ovat erityisesti opetuksen järjestämiseen ja oppimiseen liittyvät näkökulmat, jotka optimikokoa paljon pienemmissä yksiköissä ja/tai ryhmissä realisoituvat. Opetusvälineiden monipuolisuus, opetusteknologinen varustelutaso, ikäluokkien epätasapaino ja vuotuiset oppilasmäärät, sukupuolten epätasapaino ja tyttöjen ja poikien määrät, kaikki vaikuttavat erilaisiin opetusjärjestelyihin kuten joukkuepelien oppimiseen, ryhmätöiden tekemiseen, oppimiskeskustelun käymiseen omalla osaamistasolla, ystävien löytymiseen ja kouluviihtyvyyteen. Edellä esitetyn perusteella työryhmä katsoo, että opetuksen järjestäminen optimaalisissa oppimisympäristöissä tasapainoisissa ryhmissä on oppimisen, kouluviihtyvyyden sekä opetuksen onnistumisen kannalta keskeisen tärkeätä. Lisäksi cityjen eri keskuksiin muodostettaisiin kampuksia, joissa olisi keskuskohtainen palvelutarjonta ja yhteiskäytössä sivistyksen palvelualalle jääneet kiinteistöt. Toisen asteen koulutus järjestettäisiin kaupungissa yhdessä oppilaitoksessa sisältäen sekä lukion että ammatillisen koulutuksen. Toimipisteitä olisi cityissä. Uudelleenjärjestelyistä syntyvällä säästöllä pystytään mahdollisesti kompensoimaan valtiolta saatavaan rahoitukseen ennustetut leikkaukset. Nuorisotakuun toteuttaminen olisi olennainen osa toisen asteen koulutuksen järjestelyä. Nuorisotakuun toteuttaminen käynnistyy kuntakokeiluna. Vapaa-ajan- ja kulttuuripalveluja varten muodostettaisiin koko kunnan laajuisia toimijoita kuten esimerkiksi taiteen perusopetusta ja vapaata sivistystyötä järjestävä ja koordinoiva kunnallinen opisto; yksi kunnallinen kirjasto; liikunta- ja järjestöpalvelujen yksikkö, joka tuottaisi ja koordinoisi kolmannen sektorin kanssa kuntalaisille palveluja. Vapaa-ajan palvelut olisivat niin citytasoisia kuin cityalueen lähipalveluja. Koko kunnan yhteisiä toimijoita muodostamalla pystytään lähinnä turvaamaan nykyisiä palveluja ja niiden kehittämistä. Järjestelyistä syntyvät säästöt mahdollisesti kompensoivat valtion rahoitukseen suunnittelemat leikkaukset. Sivistyksen osa-alueista työryhmä ei esitä mitään valtiolle siirrettäväksi. Kaikki sivistyspalvelut ovat lakiin perustuvia. Osassa palveluita on järjestämisvelvollisuus, osassa mahdollisuus valita palvelujen järjestäminen ja osassa palveluja luoda edellytyksiä.

13 Yhdistämällä ja uudelleen kohdentamalla resursseja pyritään turvaamaan kuntalaisten sivistys- ja vapaaajan palveluja valtion tuen vähentyessä ja velvoitteiden laajentuessa. Palveluverkon optimointi on välttämätöntä kuntarakenteesta riippumatta.

14 5. Työryhmän ARVIO tarkastelun kohteena olevien palveluiden/teeman tuottamisesta Keski- Uudenmaan kaupungissa Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta SIVISTYSPALVELUT KRITEERI UUDEN KUNNAN EDUT UUDEN KUNNAN HAITAT UUDEN KUNNAN ARVOSANA (++, +, 0, -, --) VARHAISKASVATUS Palvelujen saatavuus ja tehokkuus ison työnantajan vetovoima osaavan henkilöstön rekrytoinnissa kehittäminen, kouluttaminen ja hankkeet helpompia isossa kunnassa kelpoisen henkilöstön saatavuus uuden kunnan laita-alueilla hallinnon ohjaus keskittyy ja on kaukana palvelun tuottamisesta, vaikuttamismahdollisuudet voivat heikentyä +/0 mahdollistaa laajemmat ja monipuolisemmat palvelut ja - rakenteet hyvien käytänteiden hyödyntäminen ja yhteiset linjaukset helpottaisivat palvelujen järjestämistä tasapuolisemmin lähipalvelujen saatavuus voi heikentyä, etäisyydet pidentyvät eritasoisia toimitiloja palveluverkossa, hajanaisen verkoston ylläpitämisen vaikeus tiedonkulun ja monialaisen yhteistyön haasteet riittävän kokoisten toimintayksiköiden sijoittaminen koko palveluverkon kannalta

15 merkittäviin kohtiin helpompaa yhteiset hankinnat ja hallinto, ison kunnan etu volyymeissä ja osaamisen keskittämisessä PERUSOPETUS Palvelujen saatavuus ja tehokkuus yhteiset hankinnat ja hallinto, ison kunnan etu volyymeissä ja osaamisen keskittämisessä kehittäminen, kouluttaminen ja hankkeet helpompia isossa kunnassa hallinnon ohjaus keskittyy ja on kaukana palvelun tuottamisesta, vaikuttamismahdollisuudet voivat heikentyä, tiedonkulun ja monialaisen yhteistyön haasteet sekä palvelujen eriytymisen vaara +/0 yhteiset linjaukset ja kustannusvertailut helpottavat osaoptimoinnista luopumista tilojen yhteiskäyttö ja huonoista tiloista luopuminen huomioiden tarkoituksenmukaisesti koko palveluverkko mahdollistaa resurssien kohdentamista yhteisesti erityisryhmiin ja pienten opetusryhmien opetukseen ison työnantajan vetovoima osassa osaavan henkilöstön rekrytointia laaja ja hajanainen verkko on kallis ylläpitää, osa kouluverkosta huonokuntoista ja välimatkat pitkiä uhkana voi olla alueiden osaoptimointi ja osalla alueita saatavuuden heikkeneminen sekä alueiden sosioekonominen eriytyminen toimintakulttuurien erilaisuus ja niiden yhteensovittamisen vaikeus ruotsinkielisen opetuksen ja koulutuksen järjestämisen ja kehittämisen haasteet isossa hajanaisessa kunnassa

16 OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTO Palvelujen saatavuus ja tehokkuus ison työnantajan vetovoima ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnissa kehittäminen, kouluttaminen, hankkeet helpompia isossa kunnassa maantieteellisesti hajanaisessa kunnassa palvelujen tasapuolisuus haasteellista, erityisesti reunaalueilla ja pienissä yksiköissä henkilöstön saatavuus voi olla joillain alueilla hankalaa + velvoittavan lainsäädännön toteuttamisen edellytykset laajemmilla harteilla mahdollisuus luoda yhtenäinen malli, joka on nykyistä kiinteämmässä yhteydessä kasvuyhteisöihin (varhaiskasvatus, koulut ja oppilaitokset), yhdenvertaisuus erilaiset toimintakulttuurit, toimialarajat ylittävä yhteistyö haasteellista, hallinnonalat ylittävien prosessien johtaminen/sote-alue ratkaisut hallinnon ohjaus keskittyy ja on kaukana palvelun tuottamisesta, vaikuttamismahdollisuudet voivat heikentyä, tiedonkulun ja monialaisen yhteistyön haasteet tuki- ja hoitoketjut helpompi järjestää yhteiset tietojärjestelmät ja hallinto LUKIOKOULUTUS Palvelujen saatavuus ja tehokkuus ison työnantajan vetovoima ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnissa kehittäminen, kouluttaminen, hankkeet helpompia isossa kunnassa julkisen liikenteen puutteet haittaavat osaa lukioita lukioverkko nykyisellään raskas ylläpitää toimintakulttuurien muutos suhde yksityisiin lukioihin + monipuolinen kurssitarjonta ja mahdollisuus profiloitua eri

17 yksiköissä yhteistyömallien luominen ja kehittämistyö koko toisen asteen kanssa lukiokoulutuksen turvaaminen tarkoituksenmukaisella ja kustannustehokkaalla palveluverkolla, mahdollisuus muodostaa riittävän suuret yksiköt tilat suurimmaksi osaksi hyväkuntoisia yhteiset hankinnat ja hallinto, ison kunnan etu volyymeissä ja osaamisen keskittämisessä AMMATILLINEN 2. ASTEEN KOULUTUS Palvelujen saatavuus ja tehokkuus iso kunta selkiyttää ylläpitämistä erityisesti itäosissa elinkeinoelämän tuki ja yhteistyö toisen asteen koulutuksen järjestäminen koko ikäluokan näkökulmasta eri toimijoiden toimintojen yhdistäminen ja yhteistyömallin luominen muiden ylläpitäjien kanssa erilaisten toimintakulttuurien yhdenmukaistaminen julkisen liikenteen puutteet haittaavat osaa yksiköitä + koko toisen asteen yhteistyö (mm. kaksoistutkinnot, nivelvaiheet) opiskelijahuollon

18 MUU KOULUTUS (amk:t jne.) KIRJASTOPALVELUT Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Palvelujen saatavuus ja tehokkuus järjestäminen koulutustakuun toteutuminen iso kunta voisi turvata paremmin koulutustarjonnan säilymisen painoarvo isona kuntana kasvaa iso kunta voisi saada paremmin laajoja yhteistyöhankkeita ison työnantajan vetovoima ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnissa aineisto- ja hankintayhteistyö, yhteiset järjestelmät, ison kunnan etu volyymeissä ja osaamisen keskittämisessä tekniset ratkaisut ja hankinnat, uusien toimintamallien kehittäminen erikoistuminen sekä yksiköissä että henkilöstöresursseissa resursseja kehittää innovatiivisia ja monipuolisia palveluja, ml. autot, itsepalvelut luotava uudet yhteistyörakenteet, nykyiset eivät ole riittävät toimitilat eritasoisia alueellisesti kattava verkosto ja vanhentuneet järjestelmät haasteellisia ylläpitää KULTTUURIPALVELUT Palvelujen saatavuus ja ison työnantajan vetovoima alueellista yhteistyötä verrattain + 0 +/0

19 (sis. museot) tehokkuus ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnissa erikoistuminen sekä yksiköissä että henkilöstöresursseissa kustannustehokkuus ja resurssien yhdistäminen eri alueiden rikas kulttuuriperintö ja sijainti, vahva imago, vetovoimaisuus vähän, toimintatapojen yhtenäistäminen voi olla haasteellista kolmannella sektorilla pelko avustusten ja tukien riittämättömyydestä alueellinen hajanaisuus, pelko palvelujen keskittymisestä tila- ym. edellytykset vaihtelevat alueittain uuden joustavan toimintakulttuurin ja monimuotoisen palvelujen tuottamistavan luomisen mahdollisuus (ml. yhteistyökumppanit) NUORISOPALVELUT Palvelujen saatavuus ja tehokkuus monipuoliset toimivat verkostot alueellisesti ja kansallisesti pitkät etäisyydet hajaasutusalueella erilaiset toimintakulttuurit +/0 paremmat kehittämisresurssit henkilöstön monipuolinen osaaminen ja ammattitaito, vetovoimaisuus rekrytoinnissa hyvien käytänteiden jakaminen ja uusien kehittäminen ison organisaation haasteet: hallinnon ohjaus keskittyy ja on kaukana palvelun tuottamisesta, vaikuttamismahdollisuudet voivat heikentyä, tiedonkulun ja monialaisen yhteistyön haasteet nuorisotakuun toimeenpano helpompaa isommalla

20 volyymillä paremmat mahdollisuudet hankerahoitukseen mahdollisuus isojen yhteisten tapahtumien järjestämiseen OPISTOT (sis. vapaa sivistystyö) Palvelujen saatavuus ja tehokkuus yksi toimija, joka koordinoi yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa helpompi vastata valtion tuen leikkauksiin, taataan palvelujen jatkuvuus laajempi ja monipuolisempi tarjonta toiminnan paikallisuus osalla alueita, pitkät välimatkat kannattamattomasta toiminnasta luopuminen toimintaresurssit vaihtelevat alueittain, opetustilat osin tarkoitukseen sopimattomia ruotsinkielisen opetuksen haasteet + yhteiset palvelut, kustannustehokkuus ison työnantajan vetovoima osaavan henkilöstön rekrytoinnissa enemmän päätoimista henkilöstöä kehittäminen, innovointi, kouluttaminen ja hankkeet helpompia isossa kunnassa TAITEEN PERUSOPETUS (sis. musiikkiopistot) Palvelujen saatavuus ja tehokkuus koottaisiin nykyiset toimijat yhteen ja uusi organisaatio huolehtisi myös yhteistyön koordinoinnista muiden toimijoiden kanssa tila- ym. edellytykset vaihtelevat alueittain hallinnon ohjaus keskittyy ja on kaukana palvelun tuottamisesta, vaikuttamismahdollisuudet voivat +

21 kehittämiseen, innovointiin, koulutuksiin ja hankkeisiin enemmän resurssia heikentyä lähipalvelujen saatavuus voi heikentyä, etäisyydet pidentyvät riittävän isot ryhmät kustannustehokasta toimintaa lisäisi taiteen perusopetuksen tunnettuutta LIIKUNTAPALVELUT Palvelujen saatavuus ja tehokkuus ison työnantajan vetovoima osaavan henkilöstön rekrytoinnissa kehittäminen, innovointi, kouluttaminen ja hankkeet helpompia isossa kunnassa palvelujen saavutettavuus reunaalueilla ja kaikilla osa-alueilla, iso ja hajanainen alue, tehtävät vaihtelevat sesongeittain, miten taataan palvelujen tasapuolisuus resurssit vaihtelevat alueittain +/0 mahdollistaa laajemmat ja monipuolisemmat palvelut ja -rakenteet kasvavat tila- ja henkilöstöresurssit mahdollistavat uusia toimintatapoja palveluverkon (ml. reitistön) kehittäminen kokonaisuutena yhteyksien ylläpito seuroihin ja muihin toimijoihin eri painotusten ja toimintakulttuurien yhteensovittaminen haasteena omaehtoisen ja lähiliikunnan edistäminen kaikilla alueilla kalliimpien investointien (tilat ja koneet) toteuttaminen isommilla harteilla

22 6. Johtopäätökset nykytila-analyysistä, tulevaisuudesta erillisinä kuntina sekä tulevaisuudesta uutena yhdistyneenä kaupunkina Jokainen kunta voi ja joutuu optimoimaan omaa palveluverkkoaan päiväkotien ja koulujen osalta. Uuden kunnan muodostaminen toisi joitakin lisämahdollisuuksia ja potentiaalia, mutta ei merkittävässä määrin. Lisäksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen erityiset palvelut olisi isompana toimijana helpompi järjestää. Osassa kuntaa palvelujen saatavuus saattaa heikentyä. Toisen asteen koulutus on hallituksen rakennepoliittisen ohjelman ja rahoitusleikkausten perusteella myös muutosten edessä. Järjestämisluvat tulevat hakuun, järjestäjäverkkoa karsitaan rajusti ja yksikköjen koot tulevat kasvamaan. Uusi kunta pystyy erillisiä kuntia paremmin vastaamaan tuohon toisen asteen koulutuksen rakennemuutokseen. Nuorisopalvelut jakautuvat sekä lähipalveluna toteutettavaan nuorten yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistavaan toimintaan että kuntatason virtuaali-, mobiili- ja tapahtumapalveluihin. Nuorisokeskustoiminta on kaupunkipalvelua. Nuorisotakuun osalta selvitysalueen kunnat ovat hakeutumassa kuntakokeiluun vuosiksi Kokeilussa keskeisenä toimintaperiaatteena on koota nuorisotakuun toimijat mahdollisimman kattavasti yhteisesti koordinoituun järjestelmään, jolla olisi nuoren ohjaamisen kannalta kaikki oleellinen tieto käytössä. Yleinen kuntatalouden niukkuus ja leikkaustarve näkyy todennäköisesti kuntien kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa. Uudessa kunnassa näiden palvelujen tuottaminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa onnistuu yksittäisiä kuntia paremmin. Nykyiset kirjastot yhdistetään uudeksi kirjastoksi, jolla on useampia toimipisteitä ja jonka toimintatavat uudistuvat. Sivistyksen osa-alueista opistot (vapaa sivistystyö, taiteen perusopetus) ovat valtionavustusleikkausten kohteena ja alueella toimivien opistojen taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset ovat vaakalaudalla. Yhdistämällä nämä palvelut uusi kunta voisi turvata palvelut itsenäisiä kuntia paremmin. Muun koulutuksen (mm. ammattikorkeakoulut ja yliopistot) osalta ei ole suoraa vaikutusta, mutta välillisesti suuren kunnan painoarvo kasvaa. Joukkoliikenteen järjestäminen, erityisesti poikittaisliikenteen osalta, tulee asettamaan uudelle kunnalle suuria haasteita. Mahdollisen uuden kunnan myötä syntyvillä menojen säästöillä katetaan valtion ja koko julkisen sektorin leikkauksia sekä vastataan uusiin lainsäädännön tuomiin haasteisiin. Edellä mainitut muutokset on kunnissa ratkaistava jotenkin, vaikka uutta kuntaa ei syntyisikään. Ratkaisu vaatii siten hyvää ja kattavaa yhteistyötä, joka uudessa kunnassa tehtäisiin osana oman organisaation toimintaa todennäköisesti helpommin kuin erillisinä kuntina ja toimijoina.

23 Liite: Kysely kuntaliitosalueen yhdistyksille, vastaukset Vastaajien määrä: Edustamasi yhdistys on pääasiassa: 2. Yhdistyksen koko: Liitoksen erityisiksi eduiksi koettiin alueellinen yhteistyö muiden yhdistysten ja toimijoiden kanssa, jäsenhankinta sekä laajempi toiminta-alue. Liitoksen erityisiksi haitoiksi koettiin kunnan kanssa tehtävän yhteistyön mahdollinen heikentyminen, yhdistysten talous (erityisesti avustusten mahdollinen pieneneminen/väheneminen) sekä vaikuttaminen mahdollisuuksien heikentyminen.

24 Avoimet kommentit: Vastauksissa n. 24% oli sitä mieltä, ettei kuntaliitoksella ole vaikutusta yhdistystoimintaan. N. 16% vastaajista huomautti, että tilojen ja avustusten koordinointi tulee järjestää keskitetysti ja tasa-puolisesti pieniä yhdistyksiä sivuuttamatta. N. 14% vastaajista totesi, että kyselyyn on vaikea vastata, kun ei ole tarpeeksi tietoa kuntaliitoksesta. Lisäksi toistuvia teemoja vastauksissa oli mm. huoli pienten yhdistysten katoamisesta, yhdistyksen vaikutusmahdollisuuksien heikkeneminen uudessa kunnassa ja julkisen liikenteen suuri merkitys harrastusmahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Vantaan sivistystoimi

Vantaan sivistystoimi Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten

Lisätiedot

Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut. l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 10.1.

Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut. l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 10.1. Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, l t kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Työn organisointi Työryhmän kokoonpano Sivistystoimenjohtaja j Aulis

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE 1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain.

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Sivistystoimen työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Sivistystoimityöryhmän esitykset 1. Varhaiskasvatus:

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ

SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (4) Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue Hyväksytty: Liikuntalautakunta 13.12.2012 24 Opetus- ja kasvatuslautakunta 18.12.2012 42 Sivistyslautakunta 19.12.2012 31 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 25.9.2014

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. /

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. / SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2014-2018 Siikajoen kunnan sivistystoimen strategia on ohjeellinen, suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaava asiakokonaisuus, joka muodostuu yhdeksästä tulosalueesta. Toteuttaminen

Lisätiedot

SIVISTYSRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

SIVISTYSRYHMÄN VÄLIRAPORTTI SIVISTYSRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Sisällysluettelo 1. Sivistyspalvelut / väliraportti... 2 2. Sivistysryhmän organisointi ja työskentelytapa... 2 3. Tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman määrittely...

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus

SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS 9.2.2010 Lahti Selvittäjän toiveet toimikunnalle: A. Tiivis informaatio: nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus B. Rajaus muihin toimikuntiin C. Aikataulu: Mitä

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI 12.5.2015 Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on

Lisätiedot

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Varhaiskasvatus ja perusopetus Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päiväkodit Ryhmikset PPH kotona Kust. / lapsi / vuosi /

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Kerava, Pieni suuri kaupunki

Kerava, Pieni suuri kaupunki Kerava, Pieni suuri kaupunki Kerava ihmisen mittainen viherkaupunki pinta-alaltaan n. 30 km 2, asukkaita 34 549 työpaikat ja palvelut ovat lähellä ja nopeasti saavutettavissa etäisyys Helsinkiin on 27

Lisätiedot

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet SIVISTYSLAUTAKUNTA HALLINTO Strategiset painopistealueet / kriittiset menestystekijät ovat niitä asiakokonaisuuksia, joissa onnistuminen on välttämätöntä tavoitetilan saavuttamiseksi. Strategiset painopistealueet

Lisätiedot

Lohjan kaupungin palveluverkkoselvitys

Lohjan kaupungin palveluverkkoselvitys Lohjan kaupungin palveluverkkoselvitys Tulokset Projektiryhmä KELPO Analytics: Jani Henriksson, Erika Huotari, Aino Junnila, Ilpo Kekäläinen ja Noora Montonen www.laurea.fi Selvityksen toteutus Vastaajaryhmät:

Lisätiedot

SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne)

SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne) SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne) KOULUTUSLTK Esittelijä sivistystoimen johtaja KULTTUURILTK Esittelijä museonjohtaja VAPAA-AIKALTK Esittelijä vapaa-aikatoimen päällikkö SIVISTYSVIRASTO Sivistystoimenjohtaja

Lisätiedot

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016 Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.

Lisätiedot

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut -työryhmä (29.4.2014, päivitetty 12.6.2014) VAKANSSIEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIEN ARVIOINTI TOIMIALOITTAIN ARVIOITAVINA: JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Seudullinen sivistystoimityöryhmä Marraskuu 2014 28.11.2014 Page 1 3.Varhaiskasvatus : Palveluseteli yli kuntarajojen kokopäivähoitoon sekä avoimeen

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille

Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille Korkeakoulukirjastojen määrä, rakenne, rahoitus ja hallinto Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hankkeen työryhmä 7.10.2008 Vastausten

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Sivistysjohtaja Erkki Seitajärvi. Toiminnalliset tavoitteet

Sivistysjohtaja Erkki Seitajärvi. Toiminnalliset tavoitteet Peruskoulutus Sivistysjohtaja Erkki Seitajärvi Uudistetut opetussuunnitelmat on otettu käyttöön perusopetuksessa. Niihin sisältyvät erityisen tuen osalta valtakunnallisesti uudet toimintamallit ja ohjeet.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10. Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.2013 28.10.2013 Tietoja pähkinänkuoressa 0-6 - vuo(aita n. 11 300

Lisätiedot

Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa

Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa Jussi Ronkainen Juvenia nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Mikkelin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen nuorisopuntari Verkkokysely 15-25 vuotiaille nuorille

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus LUONNOS Strategia ja opetussuunnitelma

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla

Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla Visio ruotsinkieliselle palvelulle pääkaupunkiseudulla Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit toimivat aktiivisesti, niin

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT. Toteutunut

SIVISTYSPALVELUT. Toteutunut SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalvelujen vastuualueet ovat esi- ja perusopetus kansalaisopisto musiikkiopisto kirjastopalvelut nuorisotyö museo muu kulttuuritoiminta liikuntapalvelut raittiustyö Sivistyslautakunta

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan linjauksia

Talouden ja toiminnan linjauksia Talouden ja toiminnan linjauksia Talouden tasapainottamisohjelma 2010 2012 toteutetut toimenpiteet ja 2013 2016 toimenpiteet, vaikutus n. 1,9 M /v. Kiirastorstain lista 2009, vaikutus n. 1 M /v. Palvelujen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 ja tulee voimaan 1.1.2013. Muutoksia KV 25.2.2013, 49 6, 7 Muutoksia

Lisätiedot

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO I LUKU... 3 TOIMIALA... 3 1 Toiminnan järjestäminen... 3 2 Toiminnan tarkoitus... 3 3 Oppilaitoksessa annettava opetus... 4 4 Oppilaat...

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Tulosalue: **HALLINTO ja sen toteutuminen Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Avoimuus, julkisuus Todentaminen Pöytäkirjat julkaistaan verkossa Resurssien hallinta Kustannusten

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5) Tulosalue: **HALLINTO Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Toteuma Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä (kouluarvosanalla > 8.5) Toteuma 8,3. Tavoite ei Avoimuus, julkisuus Todentaminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT

- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT - 48-8. SIVISTYSTOIMI 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT 2008-200 200-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 Kouluja Peruskoulut 5 5 5 6 6 6 Lyseon lukio 1

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN 1 Toiminta alue Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta. Toimintaperiaatteina

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA YLEISHALLINTO Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Palveluinnovaatiot ja tuottavuus -seminaari 21.11.2011 Pirjo Tuosa pirjo.tuosa@jkl.fi Esityksen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa Kasvatus- ja opetuslautakunta 39 18.06.2014 Kunnanhallitus 134 11.08.2014 Valtuusto 29 29.09.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa 1305/12.01.03/2014 Kasvope

Lisätiedot

PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA

PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA Linjanjohtaja Kansakoulujärjestelmä Ensimmäistä suomenkielistä opetusta annettiin Helsingissä Kasarminkatu 21:n vuoro-opetuskoulussa (1839). Kansakouluasetuksen mukaiset

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja: Case Pudasjärvi Talousmodulin havaintoja Pudasjärveltä 1. Väestö- ja työpaikkakehitys

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella

Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella PAKETTI / Johtoryhmä 16.3.2010 Rehtori Mari Ylä-Sankola-Peltola Hankerahoitus ajalle 1.8.2009 30.9.2010 / 17 000 euroa Tausta:

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot