SIVI-TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIVI-TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 SIVI-TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Sisällysluettelo 1. Sivi-työryhmän loppuraportti Työryhmän organisointi ja työskentelytapa Työryhmän tarkastelun kohteena olevien palveluiden tai teeman määrittely Työryhmän EHDOTUS tarkastelun kohteena olevien palveluiden/teeman tuottamiseksi Keski-Uudenmaan kaupungissa Työryhmän ARVIO tarkastelun kohteena olevien palveluiden/teeman tuottamisesta Keski-Uudenmaan kaupungissa Johtopäätökset nykytila-analyysistä, tulevaisuudesta erillisinä kuntina sekä tulevaisuudesta uutena yhdistyneenä kaupunkina Liite: Kysely kuntaliitosalueen yhdistyksille, vastaukset Varhaiskasvatus Perusopetus Toinen aste Oppilas- ja opiskelijahuolto Nuoriso Liikunta Kirjasto Kulttuuri Opistot Muu koulutus

2 1. Sivi-työryhmän loppuraportti Työryhmä tekee valmistelutyötä koko selvityksen työsuunnitelmaan, kuntarakennelakiin sekä työryhmän tarkennettuun työsuunnitelmaan perustuen. 2. Työryhmän organisointi ja työskentelytapa Työryhmän kokoonpano: Kunnanjohtaja, sivistysjohtaja Markku Hyttinen, Pornaisten kunta (puheenjohtaja) Toimialajohtaja Tiina Larsson, Keravan kaupunki (varapuheenjohtaja) Sivistystoimenjohtaja Pentti Halonen, Hyvinkään kaupunki Sivistysjohtaja Suvi-Päivikki Hiipakka, Sipoon kunta Sivistysjohtaja Tiina Hirvonen, Nurmijärven kunta Sivistysjohtaja Pekka Lintonen, Mäntsälän kunta Palvelualuejohtaja Marju Taurula, Järvenpään kaupunki Kasvatus- ja opetusjohtaja Esa Ukkola, Tuusulan kunta Talous- ja hallintopäällikkö Janne Vainikainen (sihteeri väliraporttivaiheessa) Suunnittelija Maija Kuntsi (sihteeri loppuraporttivaiheessa) Lisätietoja selvitykseen liittyen antaa ryhmän puheenjohtaja Markku Hyttinen puhelin ). Syksyn 2013 työskentely Ryhmä työskenteli välisenä aikana. Kokouksia pidettiin yhteensä 10 kappaletta ja lisäksi toteutettiin pohjatiedoiksi tarvittavien indikaattoreiden tiedonkeruu sekä SWOT-analyysit nykytilasta sivistyspalveluiden eri toiminnoissa. Tiedonkeruuseen osallistuivat kaikki kunnat ryhmän edustajien tai heidän vastuuttamiensa yhteyshenkilöiden välityksellä. Tiedot kerättiin vuodelta Yhteenvedon tiedonkeruusta teki ryhmän sihteeri. Kevään 2014 työskentely: Ryhmä on työskennellyt välisenä aikana. Kokouksia on pidetty yhteensä 6 kappaletta sekä visioseminaari Hirvihaarassa, jossa oli vieraina Kouvolan sekä Hämeenlinnan seutujen sekä Tampereen yliopiston edustajat. Lisäksi ryhmä on ollut mukana selvitysalueen yhteisissä seminaareissa. Loppuraporttia varten pyydettiin lausunnot koulutuskuntayhtymiltä ja järjestettiin nettikysely kuntien alueella toimiville, sivistyksen osa-alueisiin liittyville yhdistyksille.

3 3. Työryhmän tarkastelun kohteena olevien palveluiden tai teeman määrittely Sivistystyöryhmä on tarkastellut seuraavia osa-alueita: varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, oppilasja opiskelijahuolto, lukiokoulutus, ammatillinen toisen asteen koulutus, muu koulutus (amk, yms.), kirjasto, kulttuuri (sis. museot), nuoriso, opistot (sis. vapaa sivistystyö), taiteen perusopetus (sis. musiikkiopistot) sekä liikunta. Ryhmä ei ole arvioinut erikseen ja laajasti palvelukokonaisuutensa vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon, kilpailukykyyn, sosiaaliseen eheyteen, segregaatioon ja maahanmuuttajiin, mutta esittää näkemyksensä, miten uusi kunta reagoi kyseisiin näkökulmiin/osa-alueisiin.

4 4. Työryhmän EHDOTUS tarkastelun kohteena olevien palveluiden/teeman tuottamiseksi Keski-Uudenmaan kaupungissa Uuden kunnan talouden sopeuttamisen potentiaali sivistyspalvelujen osalta syntyy pääasiassa ja merkittävästi vain palveluverkon uudelleenjärjestelyjen ja optimoinnin kautta (yht. noin 50 Me), jossa summassa on mukana sekä kiinteistöjen käyttökulut että toiminnasta saatavat säästöt. Lisäsäästöä yksittäisiin kuntiin verrattuna syntyy jossain määrin nykyisten kuntien raja-alueille tehtävistä palveluverkon optimoinneista. Työryhmä ei esitä koulu- ja päiväkotiverkon toimipisteiden tarkkoja sijainteja vuodelle 2030, koska uusi kunta kasvaa ja kehittyy 15 vuoden tarkastelujakson aikana runsaasti. Kasvun suuruuteen ja suuntaan vaikuttaa uuden kunnan kaavoitus ja yleinen alueen väestö- ja elinkeinokehitys. Kokonaisvolyymi on ilmoitettu vuoden 2013 tilinpäätöksen menojen mukaisesti. Työryhmä esittää tarkastelukohteina olevien osa-alueiden osalta seuraavaa tuottamistapaa: Varhaiskasvatus Järjestäminen Lähtötilanne: Palvelu on tuotettu pääosin kuntien omana toimintana taajamissa erikokoisissa, suurelta osin pienehköissä yksiköissä. Kunnallista palvelua on täydentänyt yksityinen palvelutuotanto. Uudessa kunnassa palvelu järjestetään cityalueen lähipalveluna, pääsääntöisesti päiväkotitoimintana kampuksissa, joissa on muutakin palvelutoimintaa ja järjestetään joko suomen tai ruotsin kielellä. Pienten, alle 3-vuotiaiden lasten perhepäivähoitoa pyritään vahvistamaan yhteisellä suunnittelulla, tuella ja ohjannalla. Kysyntä vaikuttaa palveluverkon muodostumiseen ja palveluja tarjotaan taajamien ulkopuolella vain perhepäivähoitona. Palvelun järjestämisessä huomioidaan vanhempien työmatkaliikenne ja vuoropäivähoidon tarve. Muodostetaan palvelukokonaisuuksia, joissa on nykyisestä verkosta osia mukana. Uudet päiväkodit rakennetaan 6-8 ryhmäisiksi, ja niiden yhteyteen sijoitetaan myös avoimia, monimuotoisia palveluja niin sanottuihin perhekeskuksiin. Vuonna 2030 päiväkoteja olisi väestökasvuennusteesta riippuen. Keskimääräinen päiväkotien koko on 150 lasta. Varhaiskasvatuksessa tuottajina on myös mahdollista käyttää yksityisiä toimijoita ja kolmatta sektoria. Niiden osuudeksi laskennallisista hoitopaikoista tavoitellaan n % ja yksityistä hoitoa tuetaan yksityisen hoidon tuella sekä kuntalisällä/palvelusetelillä. Esiopetus on osa varhaiskasvatusta ja sitä voidaan järjestää päiväkodeissa ja kouluilla. Varhaiskasvatus on osa lasten ja nuorten palvelukokonaisuutta, johon on koottu lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyvät palvelut. Organisaatio rakennetaan asiakaslähtöisten prosessien mukaisesti. Erikseen on otettava kantaa pienten lasten hoitojärjestelmiin liittyviin lasten kotihoidon kuntalisiin. Sähköinen päivähoitoon ilmoittautuminen ja hoitoajan sähköinen seuranta. Asiakas- ja tietojärjestelmät sekä sähköiset palvelut yhdenmukaistetaan.

5 Talous Kokonaisvolyymi on n. 210 milj. euroa. Kustannusten ja järjestelyn hajonta kaupungin sisällä eri päiväkodeissa on lähtötilanteessa suuri. Päivähoidossa lapsia on n , joista päiväkodeissa lapsia reilut Esiopetuksessa lapsia on n Tilastokeskuksen väestösuunnitteen mukaan vuonna 2030 alueella on 0-6 -vuotiaita (0-6 vuotiaiden lasten määrästä päiväkotihoidon laskennallisen paikkamäärän perusteena käytetään 60-65%) Keskimääräiset varhaiskasvatuksen laskennalliset asiakaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat n euroa. Päivähoidon asiakaskustannus on n euroa. Säästöpotentiaali kiinteistöistä on 2 miljoonaa euroa ja toiminnasta 10 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lapsimäärän ja palveluverkon mukaan). Perusopetus Järjestäminen Lähtötilanne: Palvelu on toteutettu lähipalveluna kuntakohtaisesti merkittävästi eroavissa palveluverkoissa ja osa erityispalveluista kuntien yhteisinä palveluina. Uudessa kunnassa perusopetus toimii osana palvelukokonaisuutta, jossa on kaikki lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyvät palvelut. Toimintaa ohjaavat asiakaslähtöiset prosessit. Perusopetus järjestetään cityalueen lähipalveluna kampuksissa, joissa on myös muita kuntalaisille suunnattuja palveluja. Erityispalveluja järjestetään citypalveluna, esimerkiksi maahanmuuttajien opetus sekä vaativin erityinen tuki. Joitain erityispalveluja järjestetään kaupunkipalveluina, esimerkiksi aikuisten perusopetus. Koulut ovat pääsääntöisesti vähintään viisisarjaisia yhtenäiskouluja ja opetusryhmien laskennallinen koko on 24 oppilasta. Vuonna 2030 kuntien kouluja olisi väestökasvuennusteesta riippuen. Keskimääräinen koulun koko on 800 lasta. Kouluista 2-3 on ruotsinkielisiä. Alueella toimii yksi kannatusyhdistyksen ylläpitämä yksityinen yhtenäiskoulu. Perusopetusta voidaan järjestää yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa ns. pienten lasten kouluissa. Koulut sijaitsevat joukkoliikenneyhteyksien varrella. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään pääsääntöisesti koulujen yhteydessä. Nyt jo käytössä olevan avoimen lähdekoodin Edison pilvipalvelukokonaisuuden kehittäminen (hallinta, materiaali). Asiakas- ja tietojärjestelmät sekä sähköiset palvelut yhdenmukaistetaan. Sähköinen kouluun ilmoittautuminen. Talous

6 Perusopetuksen kustannukset olivat vuonna miljoonaa euroa ja vuonna miljoonaa euroa Perusopetuksessa oli n oppilasta Tilastokeskuksen väestösuunnitteen mukaan vuonna 2030 alueella on vuotiaita ja lähes kaikki ovat järjestetyn perusopetuksen piirissä. Säästöpotentiaali kiinteistöistä on 10 miljoonaa euroa ja toiminnasta runsaat 20 miljoonaa euroa (vuoden 2013 oppilasmäärän ja palveluverkon mukaan). Toisen asteen koulutus Järjestäminen Lähtötilanne: Lukiokoulutus tuotetaan kunnissa omana tuotantona hyvin erikokoisissa yksiköissä ja ammatillinen koulutus koulutuskuntayhtymissä. Lisäksi alueella toimii yksi yksityinen lukiokoulutuksenjärjestäjä. Uuteen kuntaan perustetaan yksi oppilaitos, joka järjestää sekä lukio- että ammatillisen koulutuksen kaupunkipalveluna. Oppilaitoksella on toimipisteitä cityissä. Muodostamalla yksi vahva toimija voidaan turvata Keski-Uudellamaalla lukio- ja ammatillisen koulutuksen jatkuminen valtakunnallisen oppilaitosverkoston tiivistämisen jälkeenkin. Laaja-alainen oppilaitos mahdollistaa aiempaa joustavammin kurssivalinnat ja yhdistelmätutkintojen suorittamisen. Ruotsinkielinen lukiokoulutus pystytään järjestämään kustannustehokkaasti osana muodostettavaa oppilaitosta, mutta ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen osalta tarvitaan yhteistyötä toisten koulutuksen järjestäjien kanssa. Maahanmuuttajataustaisille suunnattu sekä lukio- että ammatillinen koulutus keskitetään suurimpiin yksiköihin. Oppilaitos tekee yhteistyötä alueella sijaitsevien muiden ammatillisten ja korkea-asteen oppilaitosten kanssa. Lukion verkkokurssit ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset sekä Edison pilvipalvelukokonaisuus. Asiakas- ja tietojärjestelmät sekä sähköiset palvelut yhdenmukaistetaan. Talous Kokonaisvolyymi vuonna 2013 oli n. 28,5 milj. euroa. Opiskelijoita alueella noin opiskelijaa, vuotiaiden ikäluokka alueella vuonna 2013 oli Tilastokeskuksen väestösuunnitteen mukaan vuonna 2030 on vuotiaita Kustannukset opiskelija/vuosi on ammatillisessa koulutuksessa keskimäärin n ja lukiokoulutuksessa vaihtelee n Säästöpotentiaali syntyy palveluverkkoa tiivistämällä ja yhteisestä kurssitarjonnasta sekä tuki- ja hallintopalveluista. Ison oppilaitoksen säästöpotentiaalilla kompensoidaan valtion tuen vähenemistä. Oppilas- ja opiskelijahuolto

7 Järjestäminen Lähtötilanne: Palveluja on toteutettu lähipalveluina hyvin eri tavoin organisoituneena osassa kuntia sivistystoimen omana palveluna ja osassa kuntia osana sosiaali- ja terveystoimen palveluja. Uudessa kunnassa kootaan oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut yhteen osaksi elinkaaren mukaan järjestettyjä kasvun tuen palveluja. Tämä on osa palvelukokonaisuutta, johon on koottu kaikki lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyvät palvelut. Toimintaa ohjaavat asiakaslähtöiset prosessit. Palvelut toteutetaan pääosin cityalueen lähipalveluna kampuksissa, joissa on myös muita kuntalaisille suunnattuja palveluja. Pääosa oppilashuollon henkilöstöstä on sijoitettuna kouluille. Erityispalvelut toteutetaan citypalveluna. Pääosa toteutetaan omana palvelutuotantona, ja sitä voidaan täydentää yksityisellä palvelutuotannolla. Isossa kunnassa tulisi selvittää mahdollisuus nimetä lasten ja perheiden palveluihin omat lääkärit. Opiskelijahuollon palveluja toteutetaan kunnan alueella mahdollisesti yhteistyössä toisen asteen oppilaitosten kanssa. Palvelu tuotetaan suomen ja ruotsin kielellä. Asiakas- ja tietojärjestelmät sekä sähköiset palvelut yhdenmukaistetaan. Talous Kustannusten vertailua vaikeuttaa se, että kustannukset jakaantuvat eri palvelu-/toimialueille ja erittely hankalaa. Tällä hetkellä kunnissa on perusopetuksessa keskimäärin 485 oppilasta / kouluterveydenhoitaja (hajonta , suositus 500 opp.), 3370 oppilasta / koululääkäri (hajonta , suositus 2100 opp.), 1129 oppilasta / psykologi (hajonta , suositus 1000 opp.), 1048 oppilasta / kuraattori (hajonta , suositus 780 opp. ). Toisen asteen opiskelijoiden opiskelijahuoltopalvelut laajenevat alkaen koskemaan myös kuraattori- ja psykologipalveluita, mikä lisää palvelujen tarvetta. Isona työnantajana ja yhdistyneillä palveluilla pystytään vastaamaan tähän palvelutarpeen kasvuun ja rekrytointihaasteisiin. Nuoriso Järjestäminen Lähtötilanne: Nuorisopalvelut on järjestetty lähipalveluna ja tarjonta vaihtelee merkittävästi kunnittain. Nuorisokeskus ja työpajatoiminta on järjestetty nykyisin 5 kunnassa omana toimintana, Hyvinkäällä ja Pornaisissa ostopalveluna ja Sipoossa vastaavaa toimintaa ei ole. Uudessa kunnassa järjestetään osin citypalveluina ja osin cityalueen lähipalveluina. Erityisesti alaikäisille kohdistettuja palveluja, mm. yhteisöllisyyttä vahvistava alueellinen nuorisotyö, kulttuurija kerhotoiminta, osallisuuden vahvistaminen sekä erityis- ja koulunuorisotyö, järjestetään cityalueen lähipalveluna kampuksissa kiinteässä yhteydessä muiden kasvun tuen palvelujen ja koulujen kanssa. Sähköiset, mobiili- ja verkkopalvelut sekä tapahtumatuotanto ovat kaupunkipalveluja. Nuorisokeskus- ja työpajatoiminta järjestetään kaupunkipalveluna, jolla on toimintapisteitä cityissä, osana nuorisotakuun toteuttamista ja kiinteässä yhteistyössä toisen asteen koulutuspalvelujen kanssa. Nuorisokeskuksia on suurimmissa cityjen keskuksissa ja niihin on koottu monialaisesti

8 nuoria tukevia palveluita. Työpajatoimintaa voi lisäksi olla cityalueen lähipalveluna ja oppilaitosten yhteydessä. Selvitysalueen kunnat ovat mukana nuorisotakuun kuntakokeilussa. Sekä perusnuorisotyön että nuorisokeskustoiminnan osalta tehdään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Ruotsinkielisillä alueilla järjestetään palvelua ruotsin kielellä. Sähköinen tarjonta, ilmoittautuminen ja maksaminen. Talous Tilastokeskuksen väestösuunnitteen mukaan vuonna 2030 alueella on alle 29 vuotiaita Nuorisopalvelujen kokonaismenot noin 6 M, mikä on keskimäärin 71 / alle 29-vuotias. Työpajatoiminnan kokonaiskustannukset noin 1M ja niitä katetaan merkittävästi valtion avustuksia. Isona kuntana on paremmin resursseja turvata toimintaa valtion avustusten vähentyessä. Liikunta Järjestäminen Lähtötilanne: Palvelutarjonta ja liikuntapaikat vaihtelevat merkittävästi kunnittain ja toiminta on organisoitunut eri tavalla eri kunnissa. Merkittävän osan palvelusta toteuttaa kolmas sektori. Uudessa kunnassa yksi järjestäjä, joka vastaa sekä liikuntapaikoista että toiminnasta. Palvelut järjestetään yhteistyössä kolmannen sektorin ja opistojen kanssa. Kaikissa taajamissa mahdollistetaan omaehtoinen liikunta mm. kehittämällä yhteisiä retkeily- ja latuverkostoja ja hyödyntämällä toiminnassa monipuolisesti tarjolla olevia tiloja ja kalustoa sekä vapaaehtoista toimintaa. Kustannuksiltaan kalleimmat liikuntatilat ovat keskitettyinä cityihin. Joukkoliikennettä kehittämällä parannetaan niiden saavutettavuutta. Erityisryhmien ja pienten harrastajaryhmien toimintaa pystytään aiempaa paremmin keskittämään. Uudessa kunnassa on yksittäisiä kuntia paremmat mahdollisuudet lisätä yksityisten toimijoiden sekä investointeja että palvelutuotantoa. Kolmannen sektorin yhteistoimintaa ja avustuksia on sekä kuntatasoisena sekä citytasoisena. Sähköiset palvelut sekä varaus- ja laskutusjärjestelmät yhdenmukaistetaan ja keskitetään. Uudessa isossa kunnassa on resursseja toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen sekä monipuolisempaan tarjontaan. Ison kunnan liikuntapalvelut on vetovoimainen työnantaja ja siellä on monipuolista osaamista. Sähköinen tarjonta, ilmoittautuminen ja maksaminen. Talous Kokonaisvolyymi vuonna 2013 oli 19,1 milj. euroa. Toimintamenot kaupungeissa /asukas ja maalaiskunnissa /asukas Avustukset 1,7 9,3 /asukas Henkilöstön ja kaluston yhteiskäytöllä ja toimintaa keskittämällä sekä seurojen toimintaedellytyksiä parantamalla lisätään kustannustehokkuutta. Uudet investoinnit toteutetaan monikäyttöisinä tiloina hyvien liikenneyhteyksien varrelle.

9 Lisätään itsepalvelua sekä sähköisiä ja mobiilipalveluita, 7/24. Kirjasto Järjestäminen Lähtötilanne: Kunnalliset kirjastot, jotka tekevät hankinta- ja lainausyhteistyötä eri kokoonpanoissa (Kirkes, Ratamo ja Porsse). Yksiköiden koot vaihtelevat ja käytössä erityisesti haja-asutusalueilla kirjastoautopalveluja. Nykyisten kuntien pääkirjastot ovat verrattain hyväkuntoisia. Puolella kunnista vain yksi toimipiste ja yhdellä kunnalla 4 toimipistettä. Uudessa kunnassa yksi kirjasto, jolla on laajoja monitoimipalvelupisteitä cityalueen lähipalveluna hyödyntäen nykyisiä pääkirjastoja, joiden kokoelmat osittain voivat erikoistuvat. Palveluja täydentävät erityisesti reuna-alueilla itsepalvelukirjastot sekä liikkuvat palvelut. Lisäksi koko kunnan alueella kehitetään sähköisiä, itse- ja mobiilipalveluja. Kehitetään itse- ja mobiilipalveluja ja uudistetaan kirjastojärjestelmä. Sähköinen materiaali, sen tilaaminen ja toimittaminen. Kirjaston toimipisteet ohjaavat tiedonhaussa ja toimivat myös kohtaamis- ja tapahtumapaikkoina sekä monipalvelupisteinä. Kirjastopalveluja ja aineistoa tarjotaan myös ruotsin kielellä. Talous Kokonaislainausmäärä vuonna ,3 milj. lainaa, joista verkkopalvelujen osuus on kasvanut viime vuosina. Kokonaisvolyymi vuonna 2013 oli 12,8 milj. euroa. Keskimäärin käyntejä n. 10/asukas. Lainauksen hinta pääosin 2,5 3,4 /laina Ison kirjaston aineistohankinnoissa ja käytössä sekä mobiili- ja itsepalveluja kehittämällä sekä optimoimalla palveluverkkoa saavutetaan taloudellista tehokkuutta. Kulttuuri Järjestäminen Lähtötilanne: Kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja rikas alue, jossa on useita kulttuurikoteja vetovoimaisina kulttuurikohteina. Kunnat järjestävät itse vain pienen osan tapahtumista ja tukevat muiden järjestämää tapahtumatoimintaa avustuksin ja tiloin. Merkittävimmät kulttuuritilat ovat Järvenpää-talo ja Hyvinkääsali, joissa on vilkasta kaupallista tapahtumatarjontaa. Kunnissa järjestetään lisäksi oppilaitosten saleissa tai muissa julkisissa tiloissa kulttuuritapahtumia. Omia kulttuurilaitoksia on viidessä kunnassa olevat museot. Kulttuuripalvelujen henkilöstön määrä vaihtelee merkittävästi kunnittain, mutta on keskimäärin vähäinen. Uudessa kunnassa kootaan olemassa olevat resurssit yhteiseksi kulttuuripalveluksi, mikä mahdollistaa erikoistumista kuntatason palveluissa. Myös kulttuurimatkailussa yhdistetään resurssit ja markkinointi sekä toiminnan koordinointi yhteistyössä yrittäjien kanssa. Cityalueen lähipalveluna järjestetään palvelupisteitä, joista kuntalaiset saavat tietoa palvelutarjonnasta ja joissa järjestetään tapahtumia.

10 Talous Yhteisellä tapahtumasuunnittelulla ja toteutuksella mahdollistetaan kustannustehokkaasti kulttuuritapahtumien järjestäminen useimmissa taajamissa. Olemassa olevia saleja ja kulttuurikampuksia hyödynnetään tehokkaammin. Tuetaan harrastelija- ja vapaaehtoistoiminnalla toteutettavia tapahtumia ja toimintaa, esimerkiksi teatterit ja festivaalit. Tavoitteena on, että uudessa kunnassa muodostuu eri toimijoiden yhteistyönä kulttuuriklustereita eri puolille kuntaa. Museopalvelut muodostavat yhden laajan museon, jonka eri toimintayksiköillä on eri tavoin painottuneet kokoelmat, jotka täydentävät toisiaan. Kokoelmien sijoittelussa huomioidaan niiden sijoittelua ohjaavat sopimuksen. Sähköinen tarjonta, ilmoittautuminen ja maksaminen. Kokonaisvolyymi vuonna 2013 oli 8,1 milj. euroa. Suurimmat kunnat käyttävät n /asukas ja pienimmät maalaiskunnat alle 10 /asukas. Avustuksiin käytetään pääosin 1-6 /asukas. Tapahtumien koordinoinnissa, erikoistumisessa, yhteisessä markkinoinnissa ja tilojen käytössä sekä kokoelmien yhteiskäytöllä saadaan tehostettua toimintaa. Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus Järjestäminen Lähtötilanne: Kansalaisopistotoimintaa on järjestetty yhtä kuntaa lukuun ottamatta omana tai kuntien yhteisenä toimintana. Taiteen perusopetusta on järjestetty kunnan omana, kuntien yhteisenä sekä kuntien tukemana toimintana (esim. yksityiset kannatusyhdistykset tai yleishyödyllinen yritys). Taiteen perusopetusta järjestetään sekä yleisen että laajan oppimäärän mukaisena. Uudessa kunnassa muodostetaan yksi oppilaitos, "Keski-Uudenmaan Opisto" joka vastaa sekä kansalaisopistotoiminnan että taiteen perusopetuksen järjestämisestä. Toimipisteet ovat citypalveluja ja opetustoimintaa järjestetään myös cityalueen lähipalveluna hyödyntäen eri toimijoiden tiloja. Lisäksi joillakin alueilla voi jatkua kunnan tukemaa toimintaa, joiden kanssa tehtävää yhteistyötä opisto koordinoi. Isossa oppilaitoksessa on resursseja toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen sekä monipuolisempaan kurssitarjontaan. Iso oppilaitos on vetovoimaisempi työnantaja. Ruotsinkielistä palvelua järjestetään osana opiston toimintaa ja ostopalveluna. Sähköiset ja mobiilipalvelut sekä verkkokurssit ja yhtenäiset opiskelijahallintojärjestelmät. Talous Kansalaisopistojen kokonaiskustannukset yhteensä 6,1M ja taiteen perusopetuksen yhteensä 2,7M Kansalaisopistojen kokonaistuntimäärä noin h ja taiteen perusopetuksen noin h Kansalaisopistojen asiakasvolyymi noin asiakasta ja taiteen perusopetuksen 2645 opiskelijaa.

11 Ison oppilaitoksen tehokkaammalla toiminnalla kompensoidaan valtion tuen vähenemistä. Toimintojen keskittäminen tehostaa kurssitarjontaa ja vähentää mm. henkilöstö-, markkinointi- ja hallintokustannuksia sekä myös tilojen käyttöön liittyviä kustannuksia. Muu koulutus Järjestäminen Lähtötilanne: Alueella on useita alueellisia toimijoita, joissa kukin kunta on erikseen osakkaana tai yhteistyössä. Toimipisteverkko on kunnista riippumaton ja yksittäisten kuntien painoarvo toiminnan ohjauksessa on vähäinen. Uusi iso kunta lisää painoarvoa ja mahdollisuuksia vaikuttaa muihin koulutuksen järjestäjiin. Tavoitteena on, että alueella säilyy muuta koulutusta. Muita osa-alueita Kansalaistoiminta Kansalaistoiminta on omaehtoista järjestöjen, yhteisöjen ja muiden ryhmittymien toimintaa, joka on kunnissa merkittävää, mutta hajanaista. Kolmannen sektorin roolia halutaan vahvistaa osana uuden kunnan palvelutuotantoa. Uusi kunta pyrkii koordinoimalla lisäämään niiden yhteistoimintaa ja vahvistamaan toimintaedellytyksiä. Maahanmuuttajat Tällä hetkellä kunnat tuottavat hyvin eritasoisesti maahanmuuttajien palveluja ja kotouttamista edistävää toimintaa. Uudessa kunnassa on yhteinen kotouttamistyön koordinointi ja hallinnointi sekä palvelujen suunnittelu ja järjestäminen. Isossa kunnassa on resursseja järjestää maahanmuuttajien yhteisiä palveluja ja eri maahanmuuttajaryhmien eriytyviä palveluja, esimerkiksi oman kielen opetus, suomenkielen opetus, tulkkipalvelut, maahanmuuttajataustaisten toisen asteen koulutus. Kilpailukyky Isolla kunnalla on yhteensä enemmän resursseja järjestää kunnan kilpailukykyyn olennaisesti vaikuttavia koulutus- ja sivistyspalveluita sekä vapaa-aika- ja muita perheiden palveluita sekä varmistaa alueen kehityksessä tarvittavaa osaamista. Uudessa kunnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei tueta negatiivista alueellista segregaatiota. Mahdollisia lisäkustannuksia Joukkoliikennettä, erityisesti poikittaisliikennettä, sekä mahdollisia yhteiskuljetuksia, tulee kehittää ja lisätä. Merkittävimpiä ovat koulukuljetukset. ICT-järjestelmien yhtenäistäminen koko kunnan tasolla, mihin liittyy jo käynnissä olevat pedagogiset Kuuma TVT -hankkeet.

12 YHTEENVETO Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta palvelut ovat cityalueiden lähipalvelua. Palveluverkko on optimoitu siten, että koulut ovat lähtökohtaisesti 5-sarjaisia yhtenäiskouluja ja päiväkodit 6-8-ryhmän päiväkoteja. Verkkoa täydennetään muutamilla pienillä alakouluilla sekä päiväkodeilla, joiden sijaintiin vaikuttaa mm. työssäkäyntisuunnat ja hoitotarve. Päivähoitopalvelua täydentävät yksityiset toimijat. Optimikokoisten koulujen keskimääräinen koko on 800 oppilasta ja opetusryhmäkoko 24 oppilasta, jolloin kouluja uudessa kunnassa Tilastokeskuksen ennusteeseen perustuen olisi 42. Päiväkotien keskimääräinen koko on 150 lasta ja niitä olisi 74. Palvelujen yhteiseksi säästöpotentiaaliksi toiminnan ja kiinteistökulujen osalta muodostuisi verkoston lopullisessa laajuudessa noin 50 M euroa vuodessa. Koulujen ja opetusryhmien optimikoko on perusteltua paitsi taloudellisilla seikoilla, niin myös pedagogisilla ja kasvatuksellisilla perusteilla. Pedagogisia ja kasvatuksellisia seikkoja ovat erityisesti opetuksen järjestämiseen ja oppimiseen liittyvät näkökulmat, jotka optimikokoa paljon pienemmissä yksiköissä ja/tai ryhmissä realisoituvat. Opetusvälineiden monipuolisuus, opetusteknologinen varustelutaso, ikäluokkien epätasapaino ja vuotuiset oppilasmäärät, sukupuolten epätasapaino ja tyttöjen ja poikien määrät, kaikki vaikuttavat erilaisiin opetusjärjestelyihin kuten joukkuepelien oppimiseen, ryhmätöiden tekemiseen, oppimiskeskustelun käymiseen omalla osaamistasolla, ystävien löytymiseen ja kouluviihtyvyyteen. Edellä esitetyn perusteella työryhmä katsoo, että opetuksen järjestäminen optimaalisissa oppimisympäristöissä tasapainoisissa ryhmissä on oppimisen, kouluviihtyvyyden sekä opetuksen onnistumisen kannalta keskeisen tärkeätä. Lisäksi cityjen eri keskuksiin muodostettaisiin kampuksia, joissa olisi keskuskohtainen palvelutarjonta ja yhteiskäytössä sivistyksen palvelualalle jääneet kiinteistöt. Toisen asteen koulutus järjestettäisiin kaupungissa yhdessä oppilaitoksessa sisältäen sekä lukion että ammatillisen koulutuksen. Toimipisteitä olisi cityissä. Uudelleenjärjestelyistä syntyvällä säästöllä pystytään mahdollisesti kompensoimaan valtiolta saatavaan rahoitukseen ennustetut leikkaukset. Nuorisotakuun toteuttaminen olisi olennainen osa toisen asteen koulutuksen järjestelyä. Nuorisotakuun toteuttaminen käynnistyy kuntakokeiluna. Vapaa-ajan- ja kulttuuripalveluja varten muodostettaisiin koko kunnan laajuisia toimijoita kuten esimerkiksi taiteen perusopetusta ja vapaata sivistystyötä järjestävä ja koordinoiva kunnallinen opisto; yksi kunnallinen kirjasto; liikunta- ja järjestöpalvelujen yksikkö, joka tuottaisi ja koordinoisi kolmannen sektorin kanssa kuntalaisille palveluja. Vapaa-ajan palvelut olisivat niin citytasoisia kuin cityalueen lähipalveluja. Koko kunnan yhteisiä toimijoita muodostamalla pystytään lähinnä turvaamaan nykyisiä palveluja ja niiden kehittämistä. Järjestelyistä syntyvät säästöt mahdollisesti kompensoivat valtion rahoitukseen suunnittelemat leikkaukset. Sivistyksen osa-alueista työryhmä ei esitä mitään valtiolle siirrettäväksi. Kaikki sivistyspalvelut ovat lakiin perustuvia. Osassa palveluita on järjestämisvelvollisuus, osassa mahdollisuus valita palvelujen järjestäminen ja osassa palveluja luoda edellytyksiä.

13 Yhdistämällä ja uudelleen kohdentamalla resursseja pyritään turvaamaan kuntalaisten sivistys- ja vapaaajan palveluja valtion tuen vähentyessä ja velvoitteiden laajentuessa. Palveluverkon optimointi on välttämätöntä kuntarakenteesta riippumatta.

14 5. Työryhmän ARVIO tarkastelun kohteena olevien palveluiden/teeman tuottamisesta Keski- Uudenmaan kaupungissa Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta SIVISTYSPALVELUT KRITEERI UUDEN KUNNAN EDUT UUDEN KUNNAN HAITAT UUDEN KUNNAN ARVOSANA (++, +, 0, -, --) VARHAISKASVATUS Palvelujen saatavuus ja tehokkuus ison työnantajan vetovoima osaavan henkilöstön rekrytoinnissa kehittäminen, kouluttaminen ja hankkeet helpompia isossa kunnassa kelpoisen henkilöstön saatavuus uuden kunnan laita-alueilla hallinnon ohjaus keskittyy ja on kaukana palvelun tuottamisesta, vaikuttamismahdollisuudet voivat heikentyä +/0 mahdollistaa laajemmat ja monipuolisemmat palvelut ja - rakenteet hyvien käytänteiden hyödyntäminen ja yhteiset linjaukset helpottaisivat palvelujen järjestämistä tasapuolisemmin lähipalvelujen saatavuus voi heikentyä, etäisyydet pidentyvät eritasoisia toimitiloja palveluverkossa, hajanaisen verkoston ylläpitämisen vaikeus tiedonkulun ja monialaisen yhteistyön haasteet riittävän kokoisten toimintayksiköiden sijoittaminen koko palveluverkon kannalta

15 merkittäviin kohtiin helpompaa yhteiset hankinnat ja hallinto, ison kunnan etu volyymeissä ja osaamisen keskittämisessä PERUSOPETUS Palvelujen saatavuus ja tehokkuus yhteiset hankinnat ja hallinto, ison kunnan etu volyymeissä ja osaamisen keskittämisessä kehittäminen, kouluttaminen ja hankkeet helpompia isossa kunnassa hallinnon ohjaus keskittyy ja on kaukana palvelun tuottamisesta, vaikuttamismahdollisuudet voivat heikentyä, tiedonkulun ja monialaisen yhteistyön haasteet sekä palvelujen eriytymisen vaara +/0 yhteiset linjaukset ja kustannusvertailut helpottavat osaoptimoinnista luopumista tilojen yhteiskäyttö ja huonoista tiloista luopuminen huomioiden tarkoituksenmukaisesti koko palveluverkko mahdollistaa resurssien kohdentamista yhteisesti erityisryhmiin ja pienten opetusryhmien opetukseen ison työnantajan vetovoima osassa osaavan henkilöstön rekrytointia laaja ja hajanainen verkko on kallis ylläpitää, osa kouluverkosta huonokuntoista ja välimatkat pitkiä uhkana voi olla alueiden osaoptimointi ja osalla alueita saatavuuden heikkeneminen sekä alueiden sosioekonominen eriytyminen toimintakulttuurien erilaisuus ja niiden yhteensovittamisen vaikeus ruotsinkielisen opetuksen ja koulutuksen järjestämisen ja kehittämisen haasteet isossa hajanaisessa kunnassa

16 OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTO Palvelujen saatavuus ja tehokkuus ison työnantajan vetovoima ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnissa kehittäminen, kouluttaminen, hankkeet helpompia isossa kunnassa maantieteellisesti hajanaisessa kunnassa palvelujen tasapuolisuus haasteellista, erityisesti reunaalueilla ja pienissä yksiköissä henkilöstön saatavuus voi olla joillain alueilla hankalaa + velvoittavan lainsäädännön toteuttamisen edellytykset laajemmilla harteilla mahdollisuus luoda yhtenäinen malli, joka on nykyistä kiinteämmässä yhteydessä kasvuyhteisöihin (varhaiskasvatus, koulut ja oppilaitokset), yhdenvertaisuus erilaiset toimintakulttuurit, toimialarajat ylittävä yhteistyö haasteellista, hallinnonalat ylittävien prosessien johtaminen/sote-alue ratkaisut hallinnon ohjaus keskittyy ja on kaukana palvelun tuottamisesta, vaikuttamismahdollisuudet voivat heikentyä, tiedonkulun ja monialaisen yhteistyön haasteet tuki- ja hoitoketjut helpompi järjestää yhteiset tietojärjestelmät ja hallinto LUKIOKOULUTUS Palvelujen saatavuus ja tehokkuus ison työnantajan vetovoima ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnissa kehittäminen, kouluttaminen, hankkeet helpompia isossa kunnassa julkisen liikenteen puutteet haittaavat osaa lukioita lukioverkko nykyisellään raskas ylläpitää toimintakulttuurien muutos suhde yksityisiin lukioihin + monipuolinen kurssitarjonta ja mahdollisuus profiloitua eri

17 yksiköissä yhteistyömallien luominen ja kehittämistyö koko toisen asteen kanssa lukiokoulutuksen turvaaminen tarkoituksenmukaisella ja kustannustehokkaalla palveluverkolla, mahdollisuus muodostaa riittävän suuret yksiköt tilat suurimmaksi osaksi hyväkuntoisia yhteiset hankinnat ja hallinto, ison kunnan etu volyymeissä ja osaamisen keskittämisessä AMMATILLINEN 2. ASTEEN KOULUTUS Palvelujen saatavuus ja tehokkuus iso kunta selkiyttää ylläpitämistä erityisesti itäosissa elinkeinoelämän tuki ja yhteistyö toisen asteen koulutuksen järjestäminen koko ikäluokan näkökulmasta eri toimijoiden toimintojen yhdistäminen ja yhteistyömallin luominen muiden ylläpitäjien kanssa erilaisten toimintakulttuurien yhdenmukaistaminen julkisen liikenteen puutteet haittaavat osaa yksiköitä + koko toisen asteen yhteistyö (mm. kaksoistutkinnot, nivelvaiheet) opiskelijahuollon

18 MUU KOULUTUS (amk:t jne.) KIRJASTOPALVELUT Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Palvelujen saatavuus ja tehokkuus järjestäminen koulutustakuun toteutuminen iso kunta voisi turvata paremmin koulutustarjonnan säilymisen painoarvo isona kuntana kasvaa iso kunta voisi saada paremmin laajoja yhteistyöhankkeita ison työnantajan vetovoima ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnissa aineisto- ja hankintayhteistyö, yhteiset järjestelmät, ison kunnan etu volyymeissä ja osaamisen keskittämisessä tekniset ratkaisut ja hankinnat, uusien toimintamallien kehittäminen erikoistuminen sekä yksiköissä että henkilöstöresursseissa resursseja kehittää innovatiivisia ja monipuolisia palveluja, ml. autot, itsepalvelut luotava uudet yhteistyörakenteet, nykyiset eivät ole riittävät toimitilat eritasoisia alueellisesti kattava verkosto ja vanhentuneet järjestelmät haasteellisia ylläpitää KULTTUURIPALVELUT Palvelujen saatavuus ja ison työnantajan vetovoima alueellista yhteistyötä verrattain + 0 +/0

19 (sis. museot) tehokkuus ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnissa erikoistuminen sekä yksiköissä että henkilöstöresursseissa kustannustehokkuus ja resurssien yhdistäminen eri alueiden rikas kulttuuriperintö ja sijainti, vahva imago, vetovoimaisuus vähän, toimintatapojen yhtenäistäminen voi olla haasteellista kolmannella sektorilla pelko avustusten ja tukien riittämättömyydestä alueellinen hajanaisuus, pelko palvelujen keskittymisestä tila- ym. edellytykset vaihtelevat alueittain uuden joustavan toimintakulttuurin ja monimuotoisen palvelujen tuottamistavan luomisen mahdollisuus (ml. yhteistyökumppanit) NUORISOPALVELUT Palvelujen saatavuus ja tehokkuus monipuoliset toimivat verkostot alueellisesti ja kansallisesti pitkät etäisyydet hajaasutusalueella erilaiset toimintakulttuurit +/0 paremmat kehittämisresurssit henkilöstön monipuolinen osaaminen ja ammattitaito, vetovoimaisuus rekrytoinnissa hyvien käytänteiden jakaminen ja uusien kehittäminen ison organisaation haasteet: hallinnon ohjaus keskittyy ja on kaukana palvelun tuottamisesta, vaikuttamismahdollisuudet voivat heikentyä, tiedonkulun ja monialaisen yhteistyön haasteet nuorisotakuun toimeenpano helpompaa isommalla

20 volyymillä paremmat mahdollisuudet hankerahoitukseen mahdollisuus isojen yhteisten tapahtumien järjestämiseen OPISTOT (sis. vapaa sivistystyö) Palvelujen saatavuus ja tehokkuus yksi toimija, joka koordinoi yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa helpompi vastata valtion tuen leikkauksiin, taataan palvelujen jatkuvuus laajempi ja monipuolisempi tarjonta toiminnan paikallisuus osalla alueita, pitkät välimatkat kannattamattomasta toiminnasta luopuminen toimintaresurssit vaihtelevat alueittain, opetustilat osin tarkoitukseen sopimattomia ruotsinkielisen opetuksen haasteet + yhteiset palvelut, kustannustehokkuus ison työnantajan vetovoima osaavan henkilöstön rekrytoinnissa enemmän päätoimista henkilöstöä kehittäminen, innovointi, kouluttaminen ja hankkeet helpompia isossa kunnassa TAITEEN PERUSOPETUS (sis. musiikkiopistot) Palvelujen saatavuus ja tehokkuus koottaisiin nykyiset toimijat yhteen ja uusi organisaatio huolehtisi myös yhteistyön koordinoinnista muiden toimijoiden kanssa tila- ym. edellytykset vaihtelevat alueittain hallinnon ohjaus keskittyy ja on kaukana palvelun tuottamisesta, vaikuttamismahdollisuudet voivat +

21 kehittämiseen, innovointiin, koulutuksiin ja hankkeisiin enemmän resurssia heikentyä lähipalvelujen saatavuus voi heikentyä, etäisyydet pidentyvät riittävän isot ryhmät kustannustehokasta toimintaa lisäisi taiteen perusopetuksen tunnettuutta LIIKUNTAPALVELUT Palvelujen saatavuus ja tehokkuus ison työnantajan vetovoima osaavan henkilöstön rekrytoinnissa kehittäminen, innovointi, kouluttaminen ja hankkeet helpompia isossa kunnassa palvelujen saavutettavuus reunaalueilla ja kaikilla osa-alueilla, iso ja hajanainen alue, tehtävät vaihtelevat sesongeittain, miten taataan palvelujen tasapuolisuus resurssit vaihtelevat alueittain +/0 mahdollistaa laajemmat ja monipuolisemmat palvelut ja -rakenteet kasvavat tila- ja henkilöstöresurssit mahdollistavat uusia toimintatapoja palveluverkon (ml. reitistön) kehittäminen kokonaisuutena yhteyksien ylläpito seuroihin ja muihin toimijoihin eri painotusten ja toimintakulttuurien yhteensovittaminen haasteena omaehtoisen ja lähiliikunnan edistäminen kaikilla alueilla kalliimpien investointien (tilat ja koneet) toteuttaminen isommilla harteilla

22 6. Johtopäätökset nykytila-analyysistä, tulevaisuudesta erillisinä kuntina sekä tulevaisuudesta uutena yhdistyneenä kaupunkina Jokainen kunta voi ja joutuu optimoimaan omaa palveluverkkoaan päiväkotien ja koulujen osalta. Uuden kunnan muodostaminen toisi joitakin lisämahdollisuuksia ja potentiaalia, mutta ei merkittävässä määrin. Lisäksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen erityiset palvelut olisi isompana toimijana helpompi järjestää. Osassa kuntaa palvelujen saatavuus saattaa heikentyä. Toisen asteen koulutus on hallituksen rakennepoliittisen ohjelman ja rahoitusleikkausten perusteella myös muutosten edessä. Järjestämisluvat tulevat hakuun, järjestäjäverkkoa karsitaan rajusti ja yksikköjen koot tulevat kasvamaan. Uusi kunta pystyy erillisiä kuntia paremmin vastaamaan tuohon toisen asteen koulutuksen rakennemuutokseen. Nuorisopalvelut jakautuvat sekä lähipalveluna toteutettavaan nuorten yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistavaan toimintaan että kuntatason virtuaali-, mobiili- ja tapahtumapalveluihin. Nuorisokeskustoiminta on kaupunkipalvelua. Nuorisotakuun osalta selvitysalueen kunnat ovat hakeutumassa kuntakokeiluun vuosiksi Kokeilussa keskeisenä toimintaperiaatteena on koota nuorisotakuun toimijat mahdollisimman kattavasti yhteisesti koordinoituun järjestelmään, jolla olisi nuoren ohjaamisen kannalta kaikki oleellinen tieto käytössä. Yleinen kuntatalouden niukkuus ja leikkaustarve näkyy todennäköisesti kuntien kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa. Uudessa kunnassa näiden palvelujen tuottaminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa onnistuu yksittäisiä kuntia paremmin. Nykyiset kirjastot yhdistetään uudeksi kirjastoksi, jolla on useampia toimipisteitä ja jonka toimintatavat uudistuvat. Sivistyksen osa-alueista opistot (vapaa sivistystyö, taiteen perusopetus) ovat valtionavustusleikkausten kohteena ja alueella toimivien opistojen taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset ovat vaakalaudalla. Yhdistämällä nämä palvelut uusi kunta voisi turvata palvelut itsenäisiä kuntia paremmin. Muun koulutuksen (mm. ammattikorkeakoulut ja yliopistot) osalta ei ole suoraa vaikutusta, mutta välillisesti suuren kunnan painoarvo kasvaa. Joukkoliikenteen järjestäminen, erityisesti poikittaisliikenteen osalta, tulee asettamaan uudelle kunnalle suuria haasteita. Mahdollisen uuden kunnan myötä syntyvillä menojen säästöillä katetaan valtion ja koko julkisen sektorin leikkauksia sekä vastataan uusiin lainsäädännön tuomiin haasteisiin. Edellä mainitut muutokset on kunnissa ratkaistava jotenkin, vaikka uutta kuntaa ei syntyisikään. Ratkaisu vaatii siten hyvää ja kattavaa yhteistyötä, joka uudessa kunnassa tehtäisiin osana oman organisaation toimintaa todennäköisesti helpommin kuin erillisinä kuntina ja toimijoina.

23 Liite: Kysely kuntaliitosalueen yhdistyksille, vastaukset Vastaajien määrä: Edustamasi yhdistys on pääasiassa: 2. Yhdistyksen koko: Liitoksen erityisiksi eduiksi koettiin alueellinen yhteistyö muiden yhdistysten ja toimijoiden kanssa, jäsenhankinta sekä laajempi toiminta-alue. Liitoksen erityisiksi haitoiksi koettiin kunnan kanssa tehtävän yhteistyön mahdollinen heikentyminen, yhdistysten talous (erityisesti avustusten mahdollinen pieneneminen/väheneminen) sekä vaikuttaminen mahdollisuuksien heikentyminen.

24 Avoimet kommentit: Vastauksissa n. 24% oli sitä mieltä, ettei kuntaliitoksella ole vaikutusta yhdistystoimintaan. N. 16% vastaajista huomautti, että tilojen ja avustusten koordinointi tulee järjestää keskitetysti ja tasa-puolisesti pieniä yhdistyksiä sivuuttamatta. N. 14% vastaajista totesi, että kyselyyn on vaikea vastata, kun ei ole tarpeeksi tietoa kuntaliitoksesta. Lisäksi toistuvia teemoja vastauksissa oli mm. huoli pienten yhdistysten katoamisesta, yhdistyksen vaikutusmahdollisuuksien heikkeneminen uudessa kunnassa ja julkisen liikenteen suuri merkitys harrastusmahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Työvaliokunnan kokous 17.1.2014 Kunta Päiväkodit Ryhmikset PPH kotona Kust. / lapsi / vuosi / PK Kust. / lapsi / vuosi / PPH Harjavalta 3 0 20 8 220 12 015 Kokemäki 3 1 18 10 243 5 898 Lavia 0 1 5 0 8

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut Ohjausryhmän seminaari 4.2.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päivähoidossa olevien lasten määrä / Päiväkodit

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Palvelukokonaisuudet KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN TOIMIALAN VUODEN 2016 BUDJETTIVOLYYMIT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄT Budjetti 2016 Henkilöstö Varhaiskasvatus 412 000 000 6 455

Lisätiedot

Vantaan sivistystoimi

Vantaan sivistystoimi Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE 1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain.

Lisätiedot

Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut. l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 10.1.

Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut. l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 10.1. Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, l t kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Työn organisointi Työryhmän kokoonpano Sivistystoimenjohtaja j Aulis

Lisätiedot

SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ

SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (4) Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue Hyväksytty: Liikuntalautakunta 13.12.2012 24 Opetus- ja kasvatuslautakunta 18.12.2012 42 Sivistyslautakunta 19.12.2012 31 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 25.9.2014

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Sivistystoimen työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Sivistystoimityöryhmän esitykset 1. Varhaiskasvatus:

Lisätiedot

Kajaanin varhaiskasvatus SK

Kajaanin varhaiskasvatus SK Kajaanin varhaiskasvatus 2014- SK 15.05.2014 Valtakunnalliset suuntaukset 2013- Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden tarpeiden arviointia vaikeuttaa: Valmistelussa laki varhaiskasvatuksesta. Lakiesitys tulee

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta lukujen valossa. Jarkko Lahtinen Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Varhaiskasvatusta lukujen valossa. Jarkko Lahtinen Erityisasiantuntija Kuntaliitto Varhaiskasvatusta lukujen valossa Erityisasiantuntija Kuntaliitto Varhaiskasvatuksen hallinto kunnissa 2016: 2014: 2012:» opetustoimi 228 kunnassa (89 %), sosiaalitoimi 10 (4 %) ja muu tapa 18 (7 %)» opetustoimi

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

SIVISTYSRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

SIVISTYSRYHMÄN VÄLIRAPORTTI SIVISTYSRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Sisällysluettelo 1. Sivistyspalvelut / väliraportti... 2 2. Sivistysryhmän organisointi ja työskentelytapa... 2 3. Tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman määrittely...

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. /

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. / SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2014-2018 Siikajoen kunnan sivistystoimen strategia on ohjeellinen, suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaava asiakokonaisuus, joka muodostuu yhdeksästä tulosalueesta. Toteuttaminen

Lisätiedot

Aluevaiheen materiaalit V. Koulutus-, kulttuuri-, vapaa-ajan ja liikuntatoimen palveluiden valmisteluryhmän tekemä vaihtoehtojen arviointi

Aluevaiheen materiaalit V. Koulutus-, kulttuuri-, vapaa-ajan ja liikuntatoimen palveluiden valmisteluryhmän tekemä vaihtoehtojen arviointi Aluevaiheen materiaalit V Koulutus-, kulttuuri-, vapaa-ajan ja liikuntatoimen palveluiden valmisteluryhmän tekemä vaihtoehtojen arviointi Opetusministeriön valmisteluryhmä 3.10.2005 KOULUTUS-, KULTTUURI-,

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Pöytäkirja 1/ 2013 Seinäjoki Jalasjärvi Kurikka

Kuntarakenneselvitys Pöytäkirja 1/ 2013 Seinäjoki Jalasjärvi Kurikka Kuntarakenneselvitys Pöytäkirja 1/ 2013 Seinäjoki Jalasjärvi Kurikka Sivistystoimen työryhmä Aika: Maanantai 27.5.2013 klo 13.00 14.40 Paikka: Alvarinpohja 2, Seinäjoen kaupungintalo Läsnä: Olli Kangas,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt Perheiden odotukset päivähoitopaikalle ja peruskoululle Helposti ja turvallisesti saavutettavissa Lapsella on hyvä olla aikuisten

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Koulutuslautakunta. Valtuustoseminaari

Koulutuslautakunta. Valtuustoseminaari Koulutuslautakunta Valtuustoseminaari 16.9.2013 VARHAISKASVATUS Kaupungin päiväkoteja 32 Ostopalvelupäiväkoteja 13 Perhepäivähoitajia 45 Kaupungin ryhmäperhepäiväkoteja 3 Avointa päiväkotitoimintaa 6 toimipisteessä

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen

Lisätiedot

Sivistyspalvelut. Tarkastuslautakunta / / 2013

Sivistyspalvelut. Tarkastuslautakunta / / 2013 Sivistyspalvelut Tarkastuslautakunta 17.12.2014 164 / 00.02.01 / 2013 Perustiedot Sivistyspalveluihin kuuluu: Varhaiskasvatus ( perhepäivähoito, päiväkotihoito ja esiopetus) Perusopetus Lukio Vapaa sivistystyö:

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen tilaus 2015

Sivistyspalvelujen tilaus 2015 Sivistyspalvelujen tilaus 2015 Keskeiset huomiot Kaupunginvaltuuston talousseminaari I.IX.MMXIV Tilaajajohtaja Janna Puumalain YLEISIÄ HUOMIOITA Realistinen, mutta tiukka talousarviosuunnittelu Laskennan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus

SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS 9.2.2010 Lahti Selvittäjän toiveet toimikunnalle: A. Tiivis informaatio: nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus B. Rajaus muihin toimikuntiin C. Aikataulu: Mitä

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

Sivistystoimen tuloskortti 2012

Sivistystoimen tuloskortti 2012 Sivistystoimi Sivistystoimen tuloskortti 2012 NÄKÖKULMA JA KESKEISET TAVOITTEET 2012 OPERATIIVISET TOIMET JA MITTARIT JA TAVOITETASO 2012 SEKÄ VASTUUTAHO ASIAKKAAT 1. Sivistystoimen palvelut tukevat jatkumoa

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriryhmän koontia

Opetus- ja kulttuuriryhmän koontia Opetus- ja kulttuuriryhmän koontia Selvitysryhmän kokoukseen 29.10.2013 Petäjävedellä Työryhmän puolesta kunnanjohtaja Matti Mäkinen Työryhmän toiminnasta Työryhmä on kokoontunut kahdesti 3.10 ja 23.10

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/ (6) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 18/ (6) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 18/2016 1 (6) 4 Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palvelukokonaisuuksia seuraavan tason organisaatio HEL 2016-011067 T 00 01 00 Päätösehdotus päättää kasvatuksen ja koulutuksen

Lisätiedot

Sivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta

Sivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta 16 02.03.2016 tuen kuntalisä 1.8.2016 alkaen Sivistyslautakunta 02.03.2016 16 Lakia lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta muutetaan 1.8.2016 alkaen. Muutokset koskevat pääosin

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

Lohjan kaupungin palveluverkkoselvitys

Lohjan kaupungin palveluverkkoselvitys Lohjan kaupungin palveluverkkoselvitys Tulokset Projektiryhmä KELPO Analytics: Jani Henriksson, Erika Huotari, Aino Junnila, Ilpo Kekäläinen ja Noora Montonen www.laurea.fi Selvityksen toteutus Vastaajaryhmät:

Lisätiedot

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja Osaava: Laatua Siikalatvalla Laatupaja 7.5.2013 Päivän ohjelma 13.00-13.15 Tervetuloa: päivän ohjelma ja esiin tulleet kysymykset 13.15-13.30 Pelisäännöt ja sovitut asiat - tiedon jakaminen - laatutyön

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI 12.5.2015 Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Varhaiskasvatus ja perusopetus Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päiväkodit Ryhmikset PPH kotona Kust. / lapsi / vuosi /

Lisätiedot

Koulutus Kansalaisopiston ja taidekoulun opetuksen, näyttelyjen, konserttien ym. tilaisuuksien järjestäminen ja kehittäminen

Koulutus Kansalaisopiston ja taidekoulun opetuksen, näyttelyjen, konserttien ym. tilaisuuksien järjestäminen ja kehittäminen Ii- instituutti liikelaitos Johtokunta 4.11.2014, liite 1. Ii-instituutti -liikelaitoksen johtokunnan toimintasuunnitelma: Koulutus Kansalaisopiston ja taidekoulun opetuksen, näyttelyjen, konserttien ym.

Lisätiedot

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on

Lisätiedot

Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset. Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät

Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset. Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.-3.10.2014 Muutama poiminta suuntaviivoista Lukio- ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Voimaantulo:

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Voimaantulo: KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 14.4.2014 Voimaantulo: 1.6.2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LAUTAKUNTA... 3 1 Toimiala... 3 2 Lautakunnan kokoonpano ja

Lisätiedot

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita 11.12.2014 Sisällysluettelo 1. Vapaaehtoinen kuntayhteistyö kehitystiensä päässä 2. Valtion paine kuntaliitoksiin tarpeen, jos liitoksia halutaan saada aikaan

Lisätiedot

SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 MERIKARVIAN KUNTA Hyväksytty: kv 9.11.2015 57 Voimaantulo: 11.11.2015 SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimi vastaa opetukseen, koulutukseen, päivähoitoon ja esiopetukseen, virkistykseen

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut -työryhmä (29.4.2014, päivitetty 12.6.2014) VAKANSSIEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIEN ARVIOINTI TOIMIALOITTAIN ARVIOITAVINA: JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen organisaatio

Sivistyspalvelujen organisaatio Sivistyspalvelujen organisaatio 1.1.2012 SIVISTYSLAUTAKUNTA pj. Katja Isomöttönen vpj. Markku Väätäinen KULTTUURI-, LIIKUNTA- ja NUORISOLAUTAKUNTA pj. Pauliina Holm vpj. Juha Hjelt Kulttuurijaosto Liikuntajaosto

Lisätiedot

Esitys sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmaksi Sipoon kunta

Esitys sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmaksi Sipoon kunta Esitys sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmaksi 2015-2025 Sipoon kunta 1. Johdanto 1. Palveluverkkoselvityksen tavoitteet Mitä Tuottaa palveluverkkosuunnitelmat ja ehdotukset tarvittavista investoinneista

Lisätiedot

SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne)

SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne) SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne) KOULUTUSLTK Esittelijä sivistystoimen johtaja KULTTUURILTK Esittelijä museonjohtaja VAPAA-AIKALTK Esittelijä vapaa-aikatoimen päällikkö SIVISTYSVIRASTO Sivistystoimenjohtaja

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA

AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA Johtaja Jorma Kauppinen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Helsinki 27.11.2014 Lain käsitteet Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki Opetussuunnitelman

Lisätiedot

HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston päätöksen mukaiset.

HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston päätöksen mukaiset. SVOL 4.2., Liite 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston 15.12. 133 päätöksen mukaiset. Poikkeuksena

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016 Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Kerava, Pieni suuri kaupunki

Kerava, Pieni suuri kaupunki Kerava, Pieni suuri kaupunki Kerava ihmisen mittainen viherkaupunki pinta-alaltaan n. 30 km 2, asukkaita 34 549 työpaikat ja palvelut ovat lähellä ja nopeasti saavutettavissa etäisyys Helsinkiin on 27

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (8) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (8) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (8) 75 Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palvelukokonaisuuksia seuraavan tason organisaatio HEL 2016-011067 T 00 01 00 Päätös päätti kasvatuksen ja koulutuksen

Lisätiedot

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Sivistystoimen peruspalvelut turvataan Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 21.9.2011 Espoon sivistystoimen strategiakartta 2012 Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola

Lisätiedot

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen organisaatio

Sivistyspalvelujen organisaatio Sivistyspalvelujen organisaatio 1.1.2012 SIVISTYSLAUTAKUNTA pj. Katja Isomöttönen vpj. Markku Väätäinen KULTTUURI-, LIIKUNTA- ja NUORISOLAUTAKUNTA pj. Pauliina Holm vpj. Juha Hjelt Kulttuurijaosto Liikuntajaosto

Lisätiedot

Ajankohtaista opetushallinnosta

Ajankohtaista opetushallinnosta Ajankohtaista opetushallinnosta Pääjohtaja Aulis Pitkälä Rovaniemi 13.9.2016 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 si-, perus- ja lisäpetuksen ops-perusteet

Lisätiedot

Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille

Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille Korkeakoulukirjastojen määrä, rakenne, rahoitus ja hallinto Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hankkeen työryhmä 7.10.2008 Vastausten

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Strategia Koululautakunta

Strategia Koululautakunta Strategia 2016 2020 Koululautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet SIVISTYSLAUTAKUNTA HALLINTO Strategiset painopistealueet / kriittiset menestystekijät ovat niitä asiakokonaisuuksia, joissa onnistuminen on välttämätöntä tavoitetilan saavuttamiseksi. Strategiset painopistealueet

Lisätiedot