Metsästä on moneksi SIVU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsästä on moneksi SIVU"

Transkriptio

1 Keitele Forest Oy:n asiakaslehti Nro 2/2013 Matti Kylävainio: Metsästä 4 on moneksi SIVU Keiteleen tiimi Kilpailukykyinen kumppani Puu kaatuu Pellikan koneilla SIVU 8 SIVU 10

2 Julkaisija: Keitele Group Päätoimittaja: Matti Kylävainio Toimituskunta: Olli Ljokkoi, Jarmo Seppälä, Heikki HIntikka (ulkoasu), Taitto: Mainostoimisto Crealab Oy Paino: Kopijyvä, 2013 Liimapuutehtaan laajennus otettiin tuotantokäyttöön pääkirjoitus tässä lehdessä: Puuala murroksessa... 2 Puuala murroksessa...2 Liimapuutehtaan laajennus otettiin tuotantokäyttöön... 3 Metsästä on moneksi Metsällä Jekun kanssa... 7 Talousmetsän hoitoa tuottavasti Keiteleen tiimi on kilpailukykyinen kumppani Puu kaatuu Pellikan koneilla Ammattilaisia arvostetaan Tarkkuustyötä puun vastaanotossa...12 Metsälaki uudistuu...13 Keitele Groupin tuotanto kasvoi...14 Tyytyväinen liimapuuasiakas Japanista...15 Pekka Väätäinen aloitti tuotepäällikkönä...15 Keitele Forest mukana beach volley -tapahtumassa...15 Puuala murroksessa Puun tuotannossa ja jalostuksessa eletään nyt useammalla tavalla murroskautta. Yhteinen nimittäjä on se, että metsäteollisuuden on muuntauduttava biotalouden toimijoiksi. Ekologisen puutuoteteollisuuden tuotteiden kysyntä kasvaa rakentamisessa ja puuta käytetään yhä enemmän myös energianlähteenä. Metsäsektorin murros näkyy jatkossa metsässä, kun uusi metsälaki tulee voimaan. Tarjolla on metsänomistajille entistä enemmän valtaa ja valinnanvapautta, mutta myös vastuuta. Metsäpolitiikan tärkeimmät päämäärät, eli metsien kestävän käytön varmistaminen ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen, säilyvät muuttamattomina. Tavoitteena on, että uudistettu metsälainsäädäntö asettaa metsänomistajien omaisuudenhoidolle entistä selvemmät sallitun toiminnan rajat, mutta ei ohjaa metsänkäsittelypäätöksiä. Näin myös motivoidaan metsänomistajia hoitamaan aktiivisesti metsiään ja siten lisäämään puuntarjontaa. Lisäksi muutoksilla pyritään selkeyttämään metsälainsäädäntöä ja tehostamaan viranomaisten valvontatyötä. Metsälain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alusta. Uusi laki ja sen valinnanvapaudet näyttäisivät olevan selkeää edistystä, mutta mielestäni ne vaativat uudistumista koko metsäorganisaatiolta. Haasteita siis riittää. Me Keiteleellä olemme tottuneet tekemään tehokkaasti huippulaatuista sahatavaraa ja liimapuuta sitä haluaville. Optimoimme valmistuksessa raaka-aineen käytön mahdollisimman tarkasti ja saamme näin käyttökelpoisen, ykkösluokan puutuotteen juuri oikeilla mitoilla oikeaan käyttötarpeeseen. Alan murros näkyy kuitenkin myös tuotannossa. Olemme huomanneet, että heikompilaatuisen tai vähemmän viimeistellyn perussahatavaran menekki kehittyvissä maissa kasvaa koko ajan, sikäläisen rakentamisen kasvuvauhdin tahdissa. Kehittyvien markkinoiden kasvun pohjan luo nopea väestönkasvu ja valtiolliset asuntotuotantoprojektit. Tätäkään tuotanto- ja vientimahdollisuutta ei pidä väheksyä. Kun teemme sitä, mitä asiakas haluaa, saamme hieman vähemmän jalostetustakin tuotteesta vientituloja koko puuntuotanto- ja valmistusketjulle. Optimointi toimii mallikkaasti myös suomalaisen puutuoteteollisuuden eri sektorien yhteistyönä, joten puu kulkee ja kauppa käy. Esimerkiksi Keitele Forestissa toimitamme hankinnastamme tulevan, omaan tuotantoomme sopimattoman kuitupuun massantuottajille ja saamme vastaavasti tukkeja Keiteleelle. Metsäklusterin tehokas toiminta ja yhteistyö takaavat näin myös metsänomistajille parhaan tuoton metsästä. Johtaja Matti Kylävainio Keitele Groupin liimapuutehtaan toinen puristinlinja otettiin virallisesti tuotantokäyttöön elokuun alussa. Kokonaisuutena noin kahdeksan miljoonan euron investointi kaksinkertaisti sekä yrityksen liimapuutuotannon että tuotantoon käytetyn sahatavaran jalostusarvon Tuo täyteen tuotantovauhtiin päästyään konserniin 50 uutta työpaikkaa lisää. Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Kari Virranta toi liimapuutehtaan avajaisiin valtiovallan tervehdyksen. Hän korosti erityisesti mekaanisen puunjalostuksen suurta merkitystä niin Keitele Groupin toimialueen kuin koko Suomen kannalta. Keitele Group on 30 vuoden ajan kehittänyt toimintaansa määrätietoisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti eikä esimerkiksi ole joutunut lomauttamaan tai irtisanomaan henkilöstöään. Perheyrittäjyydellä ja kasvollisella omistajuudella on näinä aikoina kysyntää, Virranta huomautti. Virranta korosti, että Suomi tarvitsee lisää puuhun perustuvaa liiketoimintaa, ja puuta voitaisiin hakata esimerkiksi Keitele Groupinkin hankinta-alueella noin kolmanneksen nykyistä enemmän. Metsiämme hoidetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan, ja myös valtiovalta on kehittämisessä mukana muun muassa Metso- metsäteollisuuden strategisen ohjelman avulla. Liimapuun kysyntä kasvaa Olemme valmistelleen liimapuutehtaan laajennusta jo pitkän ja olemme toteuttaneet ison investointiohjelman, jolla on lisätty sahatavaran tuotanto- ja kuivauskapasiteettia vas- Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio (vas.) ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Kari Virranta avasivat liimapuutehtaan laajennuksen. taamaan uuden puristinlinjan tarpeita. Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio mainitsi. Hän korosti investointien toteutumisessa Keitele Groupin rahoittajien, konevalmistajien, Pohjois-Savon ELY-keskuksen sekä osaavan henkilöstön ja vahvojen asiakassuhteiden merkitystä. Rakennusprosessien automaation ja laatutietoisuuden lisääntyessä liimattujen puutuotteiden maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa. Kylävainion mukaan Keiteleelle tehdyt isot investoinnit tukevat Keitele Groupin teknologiajohtajuutta ja turvaavat yrityksen kilpailukyvyn tulevaisuudessa. Samalla maakuntaan saadaan vuosittain 15 miljoonaa euroa lisää vientituloja. Keitele Engineered Wood Oy:n vuonna 2005 valmistunut liimapuutehdas tuottaa pieniä ja keskisuuria rakenteellisia insinööripuutuotteita pääasiassa Japanin markkinoille Aurorazai-tuotemerkillä. Liimapuutehtaan avajaisissa suurin osa vieraista kuuluikin japanilaisten talotehtaiden, maahantuontiyritysten ja kauppahuoneiden edustajien muodostamaan ryhmään, joka oli tutustumassa suomalaiseen metsänkasvatukseen, Keitele Groupin raaka-ainehankintaan sekä sahaus- ja liimapuutuotantoon. Juhlapäivän päätteeksi vieraat ja isännät vielä keskustelivat epävirallisemmassa yhteistilaisuudessa liimapuualan näkymistä, markkinoista sekä alan yhteisistä haasteista ja mahdollisuuksista. Liimapuun tulevaisuus nähdään erittäin positiivisena puun hyvien teknisten ominaisuuksien ja ympäristöystävällisyyden ansiosta. n Matti Kylävainion isännöimä japanilaisryhmä tutustui suomalaiseen puunkorjuuseen ja -jalostukseen. 2 3

3 Tuottoa ja virkistystä Metsästä on moneksi Metsä on sijoitus, joka vaatii työtä ja huolenpitoa. Se on myös mainio virkistäytymispaikka metsästäjille sekä marjojen ja sienien ystäville. Metsän moninaiskäyttö on nykyajan käsite sille toiminnalle, jota me metsäsuomalaiset olemme oikeastaan aina tehneet. Matti Kylävainio tarkastelee Vesannolla metsäpalstaansa, josta noin puolentoista hehtaarin alueelta on kaadettu lähes satavuotias kuusikko pois. Maaston pinta on muokattu ja palsta on valmis taimien istutukselle. Istutuksen yhteydessä on aina tärkeää valita maastotyyppiin ja maaperään sopiva puulaji. Tämäkin maasto on sen verran kuivaa ja karua, että alkuperäisen kuusimetsän tilalle istutamme mäntyä. Muokattuun ja hyvään, kivennäispitoiseen maahan taimen on hyvä juurtua, Kylävainio esittelee. Kylävainion metsänomistuksen pohjan luo Valion Eläkekassalta vuonna 2010 ostettu tilakokonaisuus Vesannolla. Riivikon kylällä sijaitsevan tilan lisäksi omistuksessa on pari pienempää metsätilaa Keiteleellä ja Kivijärvellä. Hän ei itse juuri ehdi tekemään metsänhoitotyötä, joten palstan maanmuokkauksesta ja taimien istutuksesta vastaavat alan ammattilaiset, kuten Vesannolla Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo. 4 5

4 - Tähän kuivaan ja karuun maastoon istutamme alkuperäisen kuusimetsän tilalle mäntyä. Muokattuun ja kivennäispitoiseen maahan taimen on hyvä juurtua, Matti Kylävainio suunnittelee. - Tähän nousevaa taimikkoa ensin varhaisperataan, sitten raivataan viimeistään kahdeksan vuoden kuluttua ja ensiharvennus tehdään puiden ollessa vuotiaita. Päätehakkuu voisi olla joskus 80 vuoden kuluttua eli kyllähän metsänkasvatus on kärsivällisen ihmisen työtä, Kylävainio tuumailee. 6 Metsänhoito uudistumassa Uusi metsälaki on valmistelussa ja se on tarkoitus saada voimaan vuoden 2014 alusta. Uusi laki antaa metsänomistajalle jatkossa nykyistä vapaammat kädet hoitaa ja uudistaa metsäänsä. Nykykäytännön eli tasaikäisen metsän avohakkuumenetelmän ohella on mahdollista toteuttaa myös jatkuvaa kasvatusta eli palstalta myydään kerrallaan vai osa puustosta. Kylävainion mukaan metsälain uudistus ja valinnanvapaudet ovat selkeää edistystä, mutta ne vaativat uudistumista koko metsäorganisaatiolta. Tällä hetkellä puukauppa käy hyvin. Jatkossa alalla on pohtimista esimerkiksi siinä, mistä löytyy uusia metsureita istutukseen ja taimikonraivaukseen, kun nykyiset ammattilaiset eläköityvät. Metsän pitää tuottaa - Metsä on sijoitus eli varallisuutta pitää aktiivisesti hoitaa ja tuoton pitää realisoitua. Se vaatii työtä ja huolenpitoa. Itselleni on tärkeää metsän kasvatus sekä tuotto ja kannattavuus, mutta toki myös metsän tarjoamat virkistysmahdollisuudet. Metsässä on aina myös jotain jatkuvuuden tuntua, Kylävainio sanoo. Kylävainio korostaa metsänhoidossa oikea-aikaisuutta. Kun taimet istutetaan mahdollisimman pian, taimikkoa hoidetaan ja sekä kasvatus- että päätehakkuut tehdään ajallaan, puuston kasvua ei hukata yhtään. - Kun asiat suunnitellaan oikein, saadaan puukauppaan tasaisuutta eli tasaista kassavirtaa metsänomistajalle. Tällä tavalla optimoidaan verotusta ja metsään voidaan myös investoida eli hoitaa taimikkoa, rakentaa tai peruskunnostaa tiestöä ja mahdollisesti vaikkapa lannoittaa metsää, jolloin metsän arvo kasvaa. n Metsänhoidon oikea-aikaisuus alkaa nopeasta taimien istutuksesta. Metsällä Jekun kanssa Yksi Matti Kylävainion harrastuksista on metsästys ja siihen liittyen seisovan kanakoiran koulutus. Toimistotyön ja pitkien työmatkojen vastapainona koiran kanssa touhuaminen metsässä rentouttaa ja irrottaa hyvin työasioista. Saksanseisoja Jekku on innokas, taitava ja monipuolinen metsästyskaveri. Aloitamme kauden kyyhkynmetsästyksellä, sitten tulevat vuorostaan sorsastus, kanalintujahti, fasaanit ja vielä rusakotkin. Kaikessa tässä Jekku on erinomaisena apuna. Kolme ja puolivuotias Jekku, Nortin Jérome Kauhavalta, on Suomen muotovalio ja menestynyt erinomaisesti sekä käyttöpuolella kanakoirien erikoiskokeissa että näyttelyissä. Huippukoira on saanut jo jälkeläisiäkin. Koira osaa työnsä Metsästysretkillä saalis ei ole pääasia, vaan se, että ollaan luonnossa ja koulutan koiraa tekemään asioita oikein. Saalista tulee, jos on tullakseen, mutta aina koiran oikean työskentelyn jälkeen. Kylävainio kertoo jättäneensä kiväärillä passista metsästämisen kokonaan pois. Koira ja haulikko ovat hänen mukaansa paljon kiehtovampi yhdistelmä. Kylävainio korostaa, että metsänhoidossa voidaan ottaa huomioon myös riistan elinolojen turvaaminen. Esimerkiksi matalia kuusipusikoita voidaan jättää kanalintujen suojaksi harvennusten yhteydessä. Metsäretkiä perheen kanssa Kylävainio liikkuu metsässä myös perheensä kanssa: Käymme marjastamassa ja sienestämässä ja samalla tulee tehdyksi pieniä metsäretkiä. Harrastan myös valokuvausta, ja luonnossa liikkuessa voi tallentaa ilmiöitä, hienoja maisemia eri valaistuksessa sekä pieniä yksityiskohtiakin. Kylävainion mukaan joskus riittää pelkkä kameralla metsästys eli teerien soitimen aamuinen kuvaaminen voi olla yhtä antoisaa kuin saalistaminen koiran ja aseen kanssa. n 7

5 Talousmetsän hoitoa tuottavasti Keiteleellä syntynyt Marjatta Pelkonen lähti nuorena maailmalle ja toimi pitkään Kuopiossa muun muassa Kuopion Sokoksessa markkinointitehtävissä. Vuonna 1994 hän palasi metsätalousyrittäjäksi takaisin kotitilalleen. Ajatuksenani oli palata takaisin juurilleni sekä hoitaa kotitilaa ja auttaa tilaa pitäviä, ikääntyviä vanhempiani, Marjatta Pelkonen kertoo. Tilalla on metsää 60 hehtaaria, joista osa on saaressa. Pelkonen päätti hoitaa metsää mahdollisimman hyvin ja tuottavasti, ja kävi tietojensa ja taitojensa kartuttamiseksi naisten metsäkurssin. Metsän kasvu on ollut hyvä. Olen tehnyt itse jonkin verran metsänhoitotöitä, se on kiinnostavaa työtä ja samalla myös hyvää kuntoilua. Seuraavaksi on vuorossa noin kymmenen hehtaarin kokoisen taimikon hoito palkatun työvoiman avulla, Marjatta suunnittelee. Marjatta on ohjaamassa metsänhoitotyöhön mukaan myös nuorta sukupolvea eli kaupungissa asuvia kahta poikaansa ja tytärtään. Pojat ovat esimerkiksi olleet vuonna 2005 mukana laatimassa metsäsuunnitelmaa ja ottaneet sen jälkeen tuntumaa metsänistutukseen. Seuraava suunnitelma tehdään tietokoneella, joten sekin voi osaltaan kiinnostaa nuorta väkeä. Tuottoa ja virkistystä Marjatta on metsätalousyrittäjä ja sen vuoksi metsän tärkein tehtävä hänelle on talousmetsän kasvattaminen. Toki hän myös mielellään marjastaa ja sienestää sekä talvisin hiihtelee metsässä tutuissa lapsuudenmaisemissaan. Marjatta on toiminut 20 vuotta oikeuden lautamiehenä, mutta on nyt luopumassa tästä tehtävästä. Samoin hän on ollut Osuuskauppa PeeÄssän edustajistossa. Myös toiminta Maanpuolustusnaisissa on jo useiden vuosien mittainen, kiinnostava harrastus. Minulla on yksi lapsenlapsi, ja kyllä Metsätalousyrittäjä Marjatta Pelkonen on tyytyväinen yhteistyöhön Ari Nuutisen (vas.) ja Eero Keräsen kanssa. mummon homma on ihan mukava tehtävä, Marjatta hymyilee. Puuta maailmalle Yhteistyömme Keitele Forestin kanssa alkoi vuonna Luotettavaa metsäkauppaa on helppo tehdä tuttujen henkilöiden kanssa, ja kyllä yhtiön työllistävyydellä ja paikallisuudella on tietysti oma, tärkeä merkityksensä kokonaisuuden kannalta. Marjatta on tyytyväinen Keitele Forestin tapaan pitää asiakkaistaan huolta. Esimerkiksi asiakkaiden virkistyspäivä on aina hyvä mahdollisuus tavata niin hankinta-asiamiehiä kuin muita metsänomistajia. Paikallinen toimija on myös kansainvälinen tekijä. Marjatan metsätilaan kävi tänä keväänä tutustumassa ryhmä Keitele Forestin japanilaisia asiakkaita. He halusivat nähdä, millaisesta metsästä heidän ostamiensa liimapuupalkkien raaka-aine tulee, miten puunkorjuu tapahtuu ja miten puuta Keiteleen tehtaalla jalostetaan. n Ari Nuutinen (vas.), Eero Keränen ja Ville Pulkkinen vastaavat puukaupoista Keiteleen tiimissä. Keiteleen tiimi: Kilpailukykyinen kumppani Keitele Forestin Keiteleen tiimin hankinta-alueena ovat Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto. Alueella on metsää noin hehtaaria, joista yksityismetsien osuus on yli hehtaaria. Tiimin alueella yksityismetsien hakkuusuunnite on noin kuutiota. Alueella on hyviä metsiä ja ne ovat lähellä tuotantolaitostamme. Puunhankinnan kilpailu tosin kovenee koko ajan, koska lähellä on muitakin isoja sahoja, hankintaesimies Eero Keränen kertoo. Keränen on toiminut 14 vuotta Keiteleen tiimissä ja jäämässä nyt eläkkeelle. Hyvin olen Keitele Forestin leivissä viihtynyt. Se on hyvin toimiva yhtiö, joka työllistää paikkakunnan väkeä ja tarjoaa puun myyjille kilpailukykyisen kumppanuuden, Keränen mainitsee. Eero Keränen vertailee, miten metsän tuotto on kehittynyt vuosien varrella: Nyt tukkipuita ovat parhaimmillaan jo 60-vuotiaat puut. Myös puumäärän saanti hehtaarilta on kasvanut takavuosien reilusta sadasta kuutiosta nykyiseen 300 kuutioon. Jatkuvuus ja luottamus Keräsen seuraaja on Ari Nuutinen, jolle Keitele on metsänhoitotehtävistä tuttu jo aiemmilta vuosilta. Hän on ollut Keitele Forestin leivissä 14 vuotta Suonenjoen tiimissä. Asiakaslähtöinen toimintatapa, jossa jatkuvuus ja luottamus ovat tärkeitä tekijöitä, jatkuu Keiteleen tiimin osalta edelleen. Voimme tarjota puukaupasta kokonaispaketin leimikon suunnittelusta korjuuseen, Nuutinen sanoo. Uuden lain suomasta jatkuvan metsänkasvatuksen ajatuksesta hankintaesimiehet tuumaavat, että erityisesti kaupunkilaismetsänomistajat saattavat innostua siitä, vaikka puusta saatava tuotto onkin päätehakkuumenetelmää huonompi. Metsänhoitotyöt on tehtävä ajoissa, jotta puut kasvavat. Jatkuva kasvatus onnistuu hyvin joillain metsätyypeillä, esimerkiksi viljellyssä kuusikossa, Keiteleen tiimin korjuuesimies Ville Pulkkinen huomauttaa. Miehet pohtivat myös sitä, miten metsänhoitomaksun poistuminen vaikuttaa: Jääkö osa tiloista aktiivisen neuvonnan ulkopuolelle? Miten kaikille metsänomistajille voidaan tarjota oikeat palvelut ja huolehtia metsänhoitotöiden oikea-aikaisuudesta? Miten turvataan tasainen puukauppa tulevina vuosina? n 8 9

6 Puu kaatuu Pellikan koneilla Veljekset Pellikka Oy:llä on tärkeä osa Keitele Forestin raaka-ainetoimitusten sujuvuuden varmistamisessa. Koneurakointiyritys kaataa ja toimittaa puut metsästä tien varteen sekä toimii linkkinä metsänomistajan suuntaan. Kuljettajalla on tarkat hakkuuohjeet suoraan Keiteleen sahan tietojärjestelmästä. 10 Maaningan Kurolanlahdessa koneenkuljettaja Marko Metso ohjastaa Veljekset Pellikan uudenkarheaa Ponsse-harvesteria. Keiteleellä sahataan jaksoissa, joten tällä keralla Metso valitsee ja kaataa vain kuusitukkeja sahalle toimitettaviksi. Mäntytukkien sinistymisvaaran vuoksi ne kaadetaan vasta silloin, kun niitä sahalla tarvitaan. Valikoitujen tukkien kaataminen on hieman työläämpi ja tavallista enemmän tarkkuutta vaativa työmaa. Metso on Pellikan kokeneimpia kuljettajia, ja 20 vuoden työkokemus alalla Pellikan leivissä näkyykin työn sujuvuutena. Metso pujottaa koneen kivien sekä pystyyn jätettävien puiden välistä, kaataa kuusitukit, karsii oksat kasoihin ja sahaa tukit määrämittaan yhtäjaksoisena työvaiheena. Lisäksi harvesteri tuikkaa automaattisesti jokaisen kannon sahauspintaan harmaaorvakkasientä eli tekee kantokäsittelyn, jonka pitäisi estää juurikäävän kasvu kannon pinnalle. Kone pörrää, puru lentää ja katkotut tukit kasaantuvat siistiin pinoon melkoista vauhtia. Harvesterin ohjaaja hakee itselleen tietoverkon kautta tarkat hakkuuohjeet suoraan Keiteleen sahan tietojärjestelmästä. Puut katkotaan +/- kahden sentin tarkkuudella. Kuljettajan tehtävänä on myös vastata siitä, että kierot puut jätetään pois kuormasta jo metsässä. Motossa on digitaalinen Hannu Pellikka vastaa koneiden huolloista. kartta ja GPS:n avulla nähdään oma sijainti ja ajojälki. Vastaavasti sahalle lähtee jokaisen työpäivän jälkeen sähköisesti koneelta tiedot kaadetuista puumääristä ja niiden laadusta, Veljekset Pellikka Oy:n toimitusjohtaja Juha Pellikka esittelee. Osaamista ja asennetta Pellikan veljesten yritys ajaa tukit myös tienvarteen odottamaan jatkokuljetusta sahalle. Hannu Pellikan ohjastama ajokone mönkii puiden keskellä raskaassa lastissaan hyvin kivien ja kantojen yli ja purkaa tukkikuorman pinoksi metsäautotien varteen. Kokeneita motokuljettajia on nykyään aika vähän. Hyviä nuoria on toki jonkin verran tulossa, kunhan he valmistuvat alan kouluista. Asenne, palveluosaaminen, tarkkuus ja halu Metsäkoneurakointi on kaikin puolin tarkkaa työtä, toimitusjohtaja Juha Pellikka (vas.) sanoo. Marko Metso on yksi yrityksen kokeneimmista kuljettajista. työntekoon on oltava kohdallaan, sillä kuljettaja vastaa niin koneen kuin metsänkin oikeasta ja asiallisesta käsittelystä, Hannu Pellikka sanoo. Metsäkoneurakointi on tarkkaa ja melko säädeltyä toimintaa, ja tarkkuutta vaaditaan vain lisää niin Suomen kuin EU-määräystenkin mukaan. Kustannuksia tulee helposti lisää, mutta niitä on vaikea siirtää suoraan työn hintaan. Toki esimerkiksi Keitele Forestin kanssa meillä on aina ollut asiallinen ja toimiva yhteistyö tässäkin mielessä, Juha Pellikka kertoo. Alueellista yhteistyötä Vuonna 1983 perustetun Veljekset Pellikka Oy:n omistajina ovat Ammattilaisia arvostetaan veljekset Juha, Hannu ja Matti Pellikka. Toimitusjohtajana Juha tekee pääasiassa toimistotöitä, Hannu hoitaa huollot ja Matti työskentelee metsässä koneella. Yritys urakoi viidellä koneketjulla Pohjois-Savon ja osin Keski-Suomen alueella. Keitele Forestin kanssa Veljekset Pellikka on tehnyt yhteistyötä lähes koko toimintansa ajan. Keitele Forestin Keiteleen tiimin alueella toimii nyt kaksi hakkuuketjua ja Suonenjoen tiimin alueella yksi. Asiakkaina ovat myös eri alueiden metsänhoitoyhdistykset. Veljekset Pellikka työllistää 18 henkilöä, joista osa on alan harjoittelijoita ja oppisopimusoppilaita. Toiminta on ympärivuotista, ja liikevaihto on 1,6 miljoonaa euroa. Paikallisen yhteistyön ja tuotantoketjun yhteensopivuuden vuoksi käytettävät harvesterit ja metsätraktorit ovat pääasiassa Ponssen valmistamia. n Kurolanlahdessa asuva metsänomistaja ja lihakarjan kasvattaja Raimo Airaksinen on tyytyväinen palstallaan tehtävän hakkuutyön jälkeen. Useamman puukaupan olen Keiteleen kanssa tehnyt, mutta ehtona olen aina pitänyt, että ammattilaiset eli Pellikan miehet ja koneet tulevat tukit kaatamaan, Airaksinen sanoo. Puukauppa on luottamuskauppaa. Työohje tulee koneenkuljettajalle sahalta, ja koko vaiheen ajan myös metsänomistajan toiveita kuunnellaan, Airaksinen kiittelee. Taitava puunkorjuu on metsänomistajalle iso asia eli tukkipuuta pitäisi tietysti saada mahdollisimman paljon. Tällainen yhteistyö Keitele Forestin kanssa on toiminut aina hyvin, Harvesterin eli moton kuljettaja onkin ensisijainen yhteyshenkilö metsänomistajan kanssa. Hän keskustelee hakattavasta alueesta omistajan kanssa ja tarvittaessa selventää yksityiskohtia metsässä. Metsänomistaja myös pääsee halutessaan harvesterin ohjaamoon seuraamaan kuljettajan työskentelyä. n 11

7 Tarkkuustyötä puun vastaanotossa Tukkirekat tuovat lähes taukoamatta kuormiaan Keitele Forestin tehtaalle. Tukit kuormataan autoista kuljettimelle, josta rungot jytisevät metallinpaljastimen läpi eteenpäin lajittelijan tarkkojen silmien alle. Lajittelijan apuna on nykytekniikka, jonka avulla puut lajitellaan kokojensa ja ominaisuuksiensa mukaan 84 erilaiseen lokeroon. Meille tulee noin 50 rekkaa vuorokaudessa eli puuta tulee jopa kuutiota. Työskentelemme kolmessa vuorossa kello 6:sta alkaen 24:ään asti yhteensä viiden työntekijän voimin, kuutisen vuotta puun vastaanoton esimiehenä toiminut Antti Juutinen kertoo. Yritämme saada tänne puuta mahdollisimman paljon. Keväiset kelirikot voivat joskus kyllä vaikeuttaa toimintaa. Lajittelija Jussi Savolainen istuu lajitteluohjaamon tukevassa tuolissa, mistä näkee jokaisen tulevan tukin. Hän ohjaa lajittelua ikään kuin pelaisi tietokonepeliä tai toimisi simulaattorissa. Valot vilkkuvat, näppäimet rapisevat ja tukit liikkuvat. Tarkkana on oltava, mutta ammattimieheltä työ sujuu varmaotteisesti. Lajittelija Jussi Savolainen varmistaa, että sahalle menee vain parasta raaka-ainetta. Noin kerran päivässä lajittelija menee ulos mittauslaitteen ääreen ja puhdistaa sen huolellisesti siihen kertyneestä pölystä ja roskista. Näin vältetään mahdolliset mittausvirheet jo ennakolta. Lisäksi ulkopuolinen virallinen valvoja tarkastaa mittauslaitteet vuosittain. Savolainen kertoo, että tulevan puun laatuoletusarvo lajittelussa on A-luokka. Jos lajittelun tuloksena tulee liikaa raakkitavaraa eli esimerkiksi liian pientä tai käyrää puuta, lähetämme siitä korjuupuolelle laatuhuomautuksen. Näin toimintaa voidaan tarvittaessa parantaa puuntoimituksen eri portaissa, Savolainen esittelee. Olen työskennellyt Keitele Forestilla vuodesta 2009 lähtien. Työnä lajittelu menettelee, mutta kyllä kuitenkin mieluummin siirtelen kuormia isoilla kuormaajilla tuolla kentällä, Savolainen osoittaa tukkikasojen suuntaan. n Meille tulee puuta noin 50 rekkakuormaa vuorokaudessa, puun vastaanoton esimies Antti Juutinen esittelee. Professori Matti Kärkkäinen: Uudistuvassa metsälaissa hyvää ja huonoa Emeritusprofessori ja puuntuottaja Matti Kärkkäisen mukaan metsälain uudistuksessa on sekä hyvää että huonoa. Kentällä ei ole ollut erityisiä paineita lain uudistamiseksi, sillä metsän jatkuva ja monipuolinen kasvatus on nytkin ollut mahdollista. Muutosajatus on lähtenyt enemmänkin juristeilta, joiden mukaan nykyiset, usein asetusten tasolla olevat ohjeet on pitänyt saada lakitekstin tasolle. Jos lakimuutokset tulevat esitetyn kaltaisena voimaan, ne eivät Kärkkäisen mukaan lyhyellä ajalla vaikuta paljonkaan nykyisiin käytäntöihin. Ehkä tukkipuuta tulisi pieniä määriä lisää, mutta pidemmällä aikavälillä myytävän tukkipuun määrä vähenisi. Voi olla, että metsän väljemmät kasvatusmenetelmät houkuttelevat joitain vihreästi ajattelevia metsän jatkuvaan kasvattamiseen. Kyseessä on joka tapauksessa suuri kokeilu, jonka lopputulos näkyy myöhemmin, Kärkkäinen arvelee. Uudistusvelvoite säilyy Tuleva metsälaki on nykyistä lakia väljempi, joten metsänomistaja voi käsitellä omaisuuttaan varsin vapaasti. Laki ei kuitenkaan poista velvoitetta metsän uudistamiseksi tavalla tai toisella. Uudistusvelvoite säilyy jatkossa metsänomistajilla esimerkiksi niin, että 40 cm:n taimikko pitää olla kasvamassa Etelä-Suomessa 10 vuoden ja Pohjois-Suomessa 25 vuoden kuluessa hakkuista. Nuo aikarajat ovat kyllä melko väljät ja niissä olisi vähän tiukentamistakin. Kärkkäinen muistuttaa, että lainsäädäntö vaatii vain sen, että metsän uudistuksesta pitää huolehtia, mutta se ei ota kantaa työn kannattavuuteen. Metsän jatkuva kasvatus vaatii paljon hakkuita, jotta uusia taimia nousee riittävästi kasvamaan. Kuitenkin luonnontilaisessa metsässä juuri pienimmät puut kuolevat ja katoavat ja suuret jäävät kasvamaan, mutta nykyisessä metsänhoidossa tilanne on juuri päinvastoin, ja tämä ei ole luonnonmukaista kehitystä. Pikavoitot vaarana Vaarana on lisäksi se, että ahneet toimijat ottavat jatkossa vapaan toiminnan merkeissä metsästä enemmän irti kuin metsänomistaja toivookaan. Myös metsänomistajille voi tulla harhakuvitelmia siitä, että metsästä voi vain kuitata kantorahatulot ja jättää metsämaa oman onnensa nojaan. Riskiä kasvattaa se, että metsänomistajiksi tulee ihmisiä, joilla ei ole enää yhteyttä maaseudun elinkeinoihin. n info Näin metsälaki uudistuu: Metsänomistajan päätöksentekovalta metsätalouden harjoittamisessa ja toimenpiteiden valinnassa kasvaa oleellisesti. Metsänomistajalla on täysi vapaus päättää milloin hänen metsikkökuvionsa on uudistuskypsä ja milloin hän uudistaa metsikkönsä. Metsänomistajalla on laaja vapaus päättää miten hän uudistaa metsikkönsä. Metsänomistaja voi harjoittaa jatkuvaa kasvatusta omalla tilallaan. Kasvatushakkuut voidaan toteuttaa oleellisesti vapaammin (jäävän puuston määrä, harvennustapa ja puuvalinta) kuin aiemmassa metsälaissa. Keitele pystyy hyödyntämään maksimaalisesti uuden metsä lain tuomat mahdollisuudet uudistusja harvennuskohteissa

8 14 Tilinpäätös 2012: Keitele Groupin tuotanto kasvoi Keitele Forest -konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli 114,5 miljoonaa euroa (2011: 113,8 Meur). Sahaus ja jalostustuotannot kasvoivat, mutta liikevaihto jäi edellisvuoden tasolle tuotehintojen laskiessa. Kansainvälisestä taantumasta huolimatta kaikki Keitele Groupin tuotantolaitokset pyörivät normaalisti ja tuotantoa voitiin nostaa kasvavan jalostuksen tarpeisiin. Hyvät strategiset päätökset ja oikein ajoitetut investoinnit ovat pitäneet Keitele Groupin kilpailukyvyn kunnossa myös taantumassa. Kiitos menestyksestä kuuluu myös osaavalle henkilökunnalle, puunkorjuun alihankintayrityksille ja asiakkaille. Vuoden 2012 tilikauden aikana toimitettiin sahatavaraa kuutiometriä (+ 4,2 %) ja jalostettuja puutuotteita kuutiometriä (+16,0 %). Sahatavaraa ja jalosteita toimitettiin 28 maahan. Konsernin päämarkkina-alueet ovat Aasia, Japani, Pohjois-Afrikka ja Eurooppa, laskutuksen tonnimääräinen hinta oli 718 euroa/tonni (v. 2011: 708 eur/tn). Erityisesti Euroopan talouskehitys on ollut muuta maailmaa heikompaa. Keitele Group suuntasikin yhä suuremman osan tuotannostaan Pohjois-Afrikkaan, Lähi-itään ja Kaukoitään, suurelta osin yhtiön päämarkkinaan Japaniin. Sahateollisuuden kannattavuus vuonna 2012 oli erittäin heikko ja monet metsäyhtiöt Pohjoismaissa tekivät tappiollisen tuloksen. Markkinaosuuden kasvattaminen ja lievä kannattavuuden lasku vuonna 2012 oli Keitele Forest -konsernilta hyvä suoritus. Tilivuoden tulos oli olosuhteisiin nähden tyydyttä- vä ja maksuvalmius oli hyvä. Vuoden 2012 aikana Keitele Forest korjasi kuutiometriä puuta. Puumarkkinat olivat hiljaiset vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Keitele Forest sai ostettua puut toisella vuosipuoliskolla. Lähiajan näkymät: Merkit globaalin sahatavaran kulutuksen varovaiselle kasvulle ovat toteutumassa Yhdysvaltojen asuntotuotanto on lähes kaksinkertaistunut kolmen vuoden takaisesta, ja Kiinan talouden ja sahatavaran kulutuksen ennustetaan kasvavan noin viiden prosentin vuosivauhtia. Myös Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän taloudet kasvavat. Suurimmat itsenäiset sahat Liikevaihto milj. Keitele Groupin päämarkkinalla Japanissa maanjäristyksen tuhoalueella Sendaissa rakennustyöt ovat pääsemässä käyntiin. Japanin asuntotuotannon uskotaan kasvavan vuonna 2013 noin viisi prosenttia. Alhainen korkotaso, maan saatavuus ja suhteellisen vahva Japanin jeni luovat edellytyksiä asuntoaloituksille. Kysyntä Japanissa vuonna 2013 on vakaa ja Keitele Engineered Wood Oy:n liimapuun valmistuskapasiteetin lisäys tulee oikeaan aikaan markkinoille vuoden 2013 toisella vuosipuoliskolla. Euroopan talouksien ongelmat jatkuvat. Rakentaminen Suomessa ja Euroopan markkinoilla on alle normaalin tason. Suomessa valtiovallan veron korotukset ja muut maksut vuosina ovat lisänneet Keitele Groupin kuluja lähes miljoona euroa vuodessa. Puukauppa on alkuvuonna 2013 ollut vilkkaampaa kuin edellisenä vuonna. Uu- Liiketulos milj. Liiketulosprosentti Nettotulos, milj. tunnuslukuja Liikevaihto: 114,5 milj. euroa (v. 2011: 113,8) Liikevoitto: 4,0 milj. euroa (5,7) Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja: 1,4 milj. euroa (4,0) Henkilöstö: keskim. 292 henkilöä (297) Omavaraisuusaste: 39,2 % (38,8 %) Investoinnit: euroa ( ) Maksetut palkat: 10,0 milj. euroa (9,8) siutuvana ja ympäristöystävällisenä rakennusmateriaalina puutuotteilla on loistavat edellytykset hyötyä vahvistuvasta kestävän kehityksen megatrendistä tulevina vuosina. Jalostettujen puutuotteiden kysynnän uskotaan kasvavan perussahatavaran kysyntää voimakkaammin niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. n Nettotulosprosentti Sijoitetun pääoman tuotto Omavaraisuusaste % Versowood Group 245,7 5,8 2,4 12,4 5,1 3,2 14,2 Keitele Forest 114,5 4,0 3,5 1,0 0,8 5,8 39,2 Pölkky 112,9 1,8 1,6 2,4 2,1 4,0 31,8 Vapo Timber 110,6 10,5 9,5 10,6 9,6 24,6 54,9 Kuhmo 76,3 0,1 0,2 0,5 0,7 0,6 36,2 Junnikkala 62,7 0,0 0,0 1,0 1,7 0,1 24,0 Luvian Saha -konserni 60,4 1,2 2,0 0,1 0,2 9,4 3,9 Raunion Saha 50,6 0,2 0,5 0,2 0,4 1,1 22,3 Iisalmen Sahat* 45,6 0,1 0,2 0,2 0,4 3,1 22,4 Haapajärven Ha-Sa 42,2 1,9 4,6 0,7 1,7 8,2 15,8 ER-Saha 36,4 1,0 2,8 0,6 1,8 9,8 24,8 Iivari Mononen 33,5 1,4 4,3 1,8 5,4 4,4 52,6 * Tilinpäätös 7/2012, muut 12/2012 Lähde: Kauppalehti / Balance Consulting Tyytyväinen liimapuuasiakas Japanista Shinohara Co. Ltd rakentaa toimii Tokion alueella ja valmistaa taloja myös Japanin taannoiselle maanjäristysalueelle. Yritys on ostanut kaiken käyttämänsä liimapuun noin viiden vuoden ajan suoraan ilman välikäsiä Keitele Groupilta. Johtaja Yuichi Shinohara sanoo, että yksi heidän yrityksensä tärkeimmistä kilpailutekijöistä on ensiluokkainen, suomalainen liimapuutavara. Keiteleen tuotteet ovat Shinoharan mukaan selkeä etu heille, sillä heidän asiakkaansa arvostavat laatua. Japanissa toimii noin 700 Shinoharan tyyppistä talonrakennusyritystä, joten kilpailu ja rakentamisen laatuvaatimukset ovat äärimmäisen kovat. Liimapuun käyttö kasvaa koko ajan, joten on hyvä, että Keiteleelläkin kasvatettiin kapasiteettia. Yrityksemme työllistää 200 henkilöä ja toimii pääasiassa Tokion alueella, jossa asuu yli 30 miljoonaa ihmistä. Jatkossa voisimme ehkä lisätä tuotantoamme, Shinohara pohtii. Shinohara Co. Ltd:n ja Keitele Groupin yhteistyö on sujunut erinomaisesti. Molemmat yhtiöt ovat perheyrityksiä, joissa myös yhtiön nuorempi omistajapolvi on jatkamassa ja kehittämässä yritystoimintaa. Yritystemme taustat ovat samantyyppiset. Minä sekä Matti ja Mikko Kylävainio ymmärrämme hyvin toisiamme ja toimimme yhteistyössä kummankin yrityksen parhaaksi strategisen kumppanuuden periaatteella, Shinohara hymyilee. n Johtaja Yuichi Shinohara. Pekka Väätäinen aloitti tuotepäällikkönä Keitele Forest mukana beach volley -tapahtumassa Keitele Forest oli näkyvästi esillä kesäkuun puolivälissä Kuopiossa järjestetyssä Trust Kapital Open beach volley -tapahtumassa. Keitele Forestin tapahtumaständi oli vastaanottamassa tapahtuman osallistujia ja vieraita Kuopion satamassa Ravintola Albatrossin vieressä olleella päänäyttämön portilla. Tämän kesän Suomen suurin, koko viikonlopun kestänyt rantalentopallotapahtuma kiinnosti mukavasti yleisöä, vaikka kesäsää olikin hieman oikullinen. Keitele Forestin ständillä yrityksen puukauppaa ja toimintaa esittelivät hankintaesimiehet Ari Jäntti ja Ari Nuutinen sekä korjuuesimies Pekka-Jussi Jääskeläinen. Puukaupoista ja metsänhoidosta kiinnostuneita ihmisiä kävi miesten juttusilla tasaiseen tahtiin. Maat.- ja metsätiet. maisteri, metsänhoitaja Pekka Väätäinen (28 v.) aloitti elokuun alussa Keitele Forestin tuotepäällikkönä. Hänen tehtäviinsä kuuluu jalostettujen puutuotteiden myynti ja vientimarkkinoiden seuraaminen. Olen aiemmin työskennellyt muun muassa Lunawood Oy:ssä ja Lunacomp Oy:ssä Iisalmessa. Keitele Groupissa minua kiinnostaa esimerkiksi se, että täällä näkee koko puunjalostusketjun ja miten siinä kaikki vaikuttaa kaikkeen, Väätäinen kertoo. Keitele Forestiin oli mukava tulla. Alku näyttää mielestäni oikein hyvältä, täällä on hyvä työporukka ja asiat sujuvat reippaaseen tahtiin. Nilsiäläislähtöinen Väätäinen asuu Kuopiossa. Perheeseen kuuluvat vaimo ja seitsemän kuukauden ikäinen poika. Kiireinen työ vaatii jatkossa paljon matkustamista, mutta siihen Väätäinen kertoo tottuneensa jo aiemmissa tehtävissään. Kun työltä ja perheeltä löytyy aikaa, Väätäinen harrastaa kestävyysliikuntaa, kuten suunnistusta, maastopyöräilyä, hiihtoa sekä jonkin verran myös metsästystä ja metsätöitä. Hankintaesimies Ari Jäntti (vas.) ja korjuuesimies Pekka-Jussi Jääskeläinen esittelivät Keitele Forestin toimintaa Kuopion beach volley -tapahtumassa. Kolmantena esittelijänä toimi hankintaesimies Ari Nuutinen. Tarkoituksemme on olla näkyvästi esillä isoissa, suuria ihmismääriä kiinnostavissa tapahtumissa, joissa liikunta on yksi tärkeä yhteinen nimittäjä. Keitele Forest näkyy vuoden mittaan myös esimerkiksi Reiska-MM-futiksessa sekä perinteisemmissä lentopallo- ja jääkiekko-otteluissa, Ari Jäntti kertoi. Kanta-asiakashankinta on pitkäjänteistä työtä, jonka yksi osa on näkyvyys ja aktiivinen ja vuorovaikutteinen osallistuminen erilaisiin tapahtumiin. Kuopion beach volley -tapahtuman ständillä Keiteleen miehet jutustelivat kävijöiden kanssa ja tarjosivat samalla mahdollisuutta osallistua arvontaan. Palkinnot eli retkireput ja -kirveet arvottiin kaikkien yhteystietolomakkeiden palauttaneiden kesken. 15

9 Katse talven hakkuisiin Tarvitsemme puuta ensi talven hakkuisiin, ja olemme kiinnostuneita päätehakkuukelpoisista talvileimikoista. Jos harkitset puun myyntiä, niin tarjouspyyntö kannattaa jättää Keiteleelle juuri nyt! Puukauppa Keiteleen kanssa: reilu palvelu niin hinnassa kuin hakkuissakin hyödyt Keiteleen katkonnasta: hyödynnämme pienemmätkin tukit vahvistat Keitele Forestin vaikutusalueen taloutta ja työllisyyttä puusi päätyvät kotien rakennusmateriaaliksi ympäri maailman huomioimme kestävän kehityksen periaatteet kaikilla puunhankinnan osa-alueilla Tee paras puukauppatili nyt! Soita maksuttomaan metsänomistajan palvelunumeroon tai ota yhteyttä sähköpostilla:

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Puuta maailman huipulta

Puuta maailman huipulta Puuta maailman huipulta Puunjalostusta luonnon ja asiakkaan ehdoilla Kuvassa perheyhtiön ylin johto: vasemmalta Mikko Kylävainio, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio ja Matti Kylävainio. Suomessa metsälaki

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Quality Northern Wood

Quality Northern Wood Quality Northern Wood PUUTA LIIKKEELLE KAINUUSTA-Seminaari 02.10.2012 Hannu Virranniemi Laatupuuta jo vuodesta 1968 - Pohjois-Suomen suurin yksityinen puunjalostaja. - Liikevaihto 103 Meur ja tase 40 Meur

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen

Lisätiedot

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä Metsän merkitys omaisuuseränä 6..04 Metsäpäivä Johtaja Panu Kallio OP-Pohjola Metsät merkittävä osa kotitalouksien kokonaisvarallisuutta Kotitalouksien varallisuus vuonna 0 Finanssivarallisuus Pelto Asunnot

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011 perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Sisällys: 1 Puutuoteteollisuus Euroopassa 2 Tuotantokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen 3 Jalostusarvon

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Metsäalalla on työvoimapula. Metsäalan ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on hyvä työllisyystilanne lähitulevaisuudessa.

Metsäalalla on työvoimapula. Metsäalan ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on hyvä työllisyystilanne lähitulevaisuudessa. METSURI Metsurin työhön kuuluu puiden kaato moottorisahalla ja niiden pinoaminen vesakon raivaus ja taimikon hoito raivaussahalla puiden istutus hakkuualoille ja uudistuskohteille muut metsätyöt kuten

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER Laadukkaita ja ympäristöystävällisiä PUUTUOTTEITA UPM Timber valmistaa korkealuokkaista mänty- ja kuusisahatavaraa rakennus- ja puusepänteollisuuteen sekä useisiin muihin

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Agenda 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Puurakentaminen Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi Kari Miettunen, CFO 16.4.2015 Lähde: Suomen biotalousstrategia 05/2014 Photosynthesis

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Metsä Group Vuositulos 2015

Metsä Group Vuositulos 2015 Metsä Group Vuositulos 2015 Kari Jordan Pääjohtaja 3.2.2016 Metsä Group Vuositulos 2015 Vahva tuloksentekovuosi Liikevaihto 5 016 milj. euroa (4 970 milj. euroa) Liiketulos* 537 milj. euroa (418 milj.

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

2 Peliopas. Sisällys

2 Peliopas. Sisällys PELIOPAS 2 Peliopas Sisällys 1. Pelivalikko...4 1.1 Uusi peli...4 1.2 Lataa...4 1.3 Pisteet...4 1.4 Tekijät...4 1.5 MetsäWiki...4 1.6 Alkuanimaatio...4 1.7 Lopeta...4 2. Käyttöliittymä...5 2.1 Kotitila...5

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 25.10.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvällä tasolla Vaneriteollisuuden markkinatilanne edelleen hyvä päämarkkinaalueilla lukuunottamatta

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa MMT Kii Korhonen Kokonaishyötyä valtion mailta monikäyttömetsätaloudella Metsähallituksen metsätalous hoitaa valtion monikäyttömetsiä

Lisätiedot

Laatu kertoo tekijän

Laatu kertoo tekijän Laatu kertoo tekijän Koskisen on vuonna 1931 perustettu suomalainen, kansainvälisesti toimiva perheyritys. Koskisen valmistaa ja markkinoi mekaanisen metsäteollisuuden tuotteita rakennus-, rakennuspuusepän-,

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN Sitoutumista jo 45 vuotta! (Tilastotietoa ajalta 1968 2012) - Liikevaihto yli 1,2 mrd - Puunhankinta 12,0 M k-m3 tukkia - Sahaustuotanto

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys OSTOT KASVATTIVAT VUOKRA-ASUNTO- INVESTOINTEJA. Liikevaihto 1.1. 30.6.2014 miljoonaa euroa +9,9% (Q2 2013)

Lisätiedot

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja VVO-yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009

Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009 Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-9/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-9/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 87,1 miljoonaa euroa,

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009. Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009. Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009 Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009 Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009 H1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 67,3 (136,8) miljoonaa euroa Tilauskanta 30.6.2009 oli 37,1 (100,3) miljoonaa

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 1 Metsälain muutoksen taustaa Vuoden alusta voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa metsänomistajien

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1-12/2010 4.2.2011

Tilinpäätöstiedote 1-12/2010 4.2.2011 Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 1-12/2010 4.2.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat 2 2011 Digia Plc Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua 8,7 prosenttia

Lisätiedot

Puuston hoito sekäpuiden ja vesakon poisto Esa Nykänen 13.4.2013

Puuston hoito sekäpuiden ja vesakon poisto Esa Nykänen 13.4.2013 Puuston hoito sekäpuiden ja vesakon poisto Esa Nykänen 13.4.2013 Uudenmaan Metsäurakointi Oy Perustettu 2005 Toimitusjohtaja Esa Nykänen Työntekijöitä 15 henkilöä Liikevaihto 1,1 milj. Alv 0% Palvelut

Lisätiedot