Matkakertomus opintomatkasta Airi Kulmala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkakertomus opintomatkasta 3.- 5.10.2012. Airi Kulmala"

Transkriptio

1 Matkakertomus opintomatkasta Puolaan Airi Kulmala

2 Opintomatkan ohjelma Keskiviikko MINISTRY OF AGRICULTURE AND RURAL DEVELOPMENT, VARSOVA... 3 CAP JA MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA... 3 NEUVONTAJÄRJESTELMÄ... 6 Torstai INSTITUTE OF SOIL SCIENCE AND PLANT CULTIVATION, PUᴌAWY. 7 MAJEWSCYN PUUTARHATILA, WITOWICE... 9 GRYNIN TILA, ROGÓW, GRABOWIEC Perjantai CDR:N LUOMUDEMOTILA, CHWAᴌOWICE CDR:N TOIMITILAT, RADOM... 16

3 Keskiviikko Baltic Dealin organisoimalle opintomatkalle Puolaan startattiin neljältä paikkakunnalta tavoitteena Riikan lentokenttä ja sieltä yhteinen lento Varsovaan. Riikan kenttä oli kuitenkin sumun takia suljettu, mikä aiheutti pientä viivästystä. Polttoaineen osoittaessa vähenemistä jotkut pääsivät vielä lentokoneen lisätankkaukseenkin Tallinnaan. Erilaisten sattumusten kautta olimme kuitenkin lopulta yhdessä Riika-Varsova-lennolla pari tuntia aikataulusta jäljessä. Puolalaiset olivat kuitenkin joustavia ja ohjelma alkoi suunnitellusti. Matkalle osallistui Baltic Dealin edustajien lisäksi 8 suomen- ja ruotsinkielisten tuottajaliittojen edustajaa sekä kaksi henkilöä vesiensuojeluhankkeista. MINISTRY OF AGRICULTURE AND RURAL DEVELOPMENT, VARSOVA Ensimmäinen vierailukohteemme oli Puolan maatalous- ja maaseudun kehittämisen ministeriö. Paikan päällä oli useita ministeriön edustajia kertomassa puolalaisten ajatuksista CAP:n uudistukseen (alkuperäinen ehdotus) ja tulevaan maaseutuohjelmaan liittyen. Ministeriössä saimme myös lyhyen katsauksen Puolan neuvontajärjestelmään. Keskustelua johdatteli Zofia Krzyżanowska. CAP JA MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Beniamin Gawlik totesi esityksensä aluksi, että niin Puola kuin muutkin maat odottavat CAP:n uudistuksessa yksinkertaistusta ja selkeitä ratkaisuja. CAP:ssa tulee pystyä sovittamaan yhteen tavoitteet, tehtävät ja budjetti. On tärkeää myös varmistaa, että eri mailla on yhtäläinen kilpailukyky markkinoilla. Toiveena on lisäksi, että maiden välisiä eroja maatalouden ja maaseudun kehityksessä pystyttäisiin tasaamaan. Myös tähän mennessä saavutetut tulokset maataloudessa ja CAP:ssa tulee ottaa huomioon CAP:n uudistuksessa. 3

4 Suorien tukien taustalla olevat historialliset tuki- ja tuotantotasot eivät vastaa nykyisiä tavoitteita ja tehtäviä, joten näitä ei enää pitäisi käyttää maksuperusteina. Puolalaisten mielestä käytössä olevan maatalousmaan määrä on asianmukainen tukien jakoperuste. Lisäksi pitäisi olla erilaisia erillisiä määrärahoja, jotka on sidottu tavoitteisiin ja joihin varataan rahaa objektiivisin perustein. Aktiivisen viljelijän idea on hyvä, mutta komission ehdotus sen määritelmästä nähtiin lähinnä painajaisena. Suorien tukien ylärajaa pidetään mielenkiintoisena ratkaisuna. Puolalaisten mielestä SAPS (yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmä) tulisi säilyttää vaihtoehtona tukioikeuksiin perustuvalle järjestelmälle. Vuoden 2013 jälkeen sovellettavasta perustukijärjestelmästä puolalaiset totesivat, että jäsenvaltioilla tulisi olla enemmän omaa päätösvaltaa tukioikeuksien määräytymisvuoden valinnassa. Lisäksi Puola kaipaa nopeampaa sisäistä yhdentymistä ja pitävät vuotta 2019 liian myöhäisenä. Koko tukimäärä tulisi pystyä myös joka vuosi hyödyntämään täysimääräisesti. Tähän päästään, jos tukitasot määritetään vuosittain aktivoitujen tukioikeuksien perusteella. Viherryttäminen nähdään negatiivisena asiana, koska siinä ei oteta huomioon jo täydentävien ehtojen tai maaseudun kehittämisohjelman II-pilarin (ympäristötuen) kautta saavutettuja tuloksia. Lisäksi se lisää viljelijöiden taakkaa ja kustannuksia sekä vaikeuttaa mahdollisesti maailmanlaajuista kilpailukykyä. Puola ehdottaa muun muassa, että suoraan viherryttämisen täyttävien tilojen kriteereitä tulisi lisätä (esim. tilat, joiden pinta-alasta yli 50 % on ympäristötoimenpiteiden alaista, pysyviä laitumia tai Natura alueita, peltoala alle 15 ha). Lisäksi 7 %:n luonnonhoitoala tulisi vähentää 3 %:iin ja siihen kelpaavia aloja tulisi lisätä (esim. alat ilman N-lannoitusta tai kasvinsuojeluaineiden käyttöä). Viljelyn monipuolistamisen kriteereihin puolalaiset ehdottavat, että esim. kesannot olisi luettava yhdeksi viljelykasviksi. Lisäksi alan täyttymistä tulisi tarkastella kansallisella tai alueellisella tasolla ei tilakohtaisesti. Myös jäsenvaltioiden oma päätäntävalta nostettiin esiin tässä asiassa. Puolalaiset kiinnittivät huomiota myös vihertämiseen liittyvien tukirikkeiden aiheuttamiin seurauksiin, joiden tulisi kohdistua vain viherryttämisosaan eikä kaikkiin suoriin tukiin. Alueiden, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita, rajaaminen voisi puolalaisten mielestä säilyä nykyisellään tai sitten sen tulee perustua maatalousmaan luontaiseen tuottokykyyn. He näkivät myös, että lisätuen maksaminen näille alueille tulisi olla pakollista jäsenmaille ja se tulisi siirtää pysyvästi kehittämisohjelman I-pilariin. Vapaaehtoisiin tuotantosidonnaisiin tukiin suhtaudutaan epäileväisesti. 4

5 Pienviljelijäjärjestelmää puolalaiset pitivät ainoana asiana, joka yksinkertaistaa järjestelmää. Tuen maksusta nuorille viljelijöille puolalaiset totesivat, että IIpilarin kautta tulevan tuen tulisi olla entistä tehokkaampaa. Lisäksi tilojen hehtaareihin perustuviin rajoitteisiin kaivattiin yhtenäisyyttä. Täydentävistä ehdoista voidaan poistaa vapaaehtoiset hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset ja niiden tilalle kootaan yksi luettelo, joka sisältää standardit ja vaatimukset. Vesipuitedirektiivin sekä kosteikkoalueita ja orgaanisten maiden suojelua koskevien vaatimusten sisällyttämiseen täydentäviin ehtoihin suhtaudutaan sen sijaan kielteisesti. Ministeriössä kuulimme myös maaseudun kehittämisohjelmasta ja erityisesti sen II-pilarista. II-pilarin osuutta CAP:n budjetissa tulisi lisätä, koska CAP:n kautta tulee myös uusia tehtäviä. Myös tässä korostettiin maiden välistä yhtenäisyyttä. Budjetin jakaminen jäsenvaltioiden kesken vaatii selkeyttämistä. Luonnollisesti Puola haluaa omien määrärahojensa säilyvän vähintään nykyisellään. Yhteistä strategiakehystä ja kumppanuussopimuksia pidetään mielenkiintoisena ratkaisuna, mutta niiden pelätään lisäävän hallinnollista taakkaa. Myös painopisteitä tulisi tarkentaa. Maatilojen ja jalostussektorin kilpailukykyä sekä mikro- ja pienyritysten kehittymistä tulee tukea sekä elinolosuhteita parantaa. II-pilarin sisältö on sinänsä hyvä, mutta siihenkin tarvitaan joustavuutta ja alaohjelmien soveltamisalan laajentamista. II-pilarin menetelmissä on liian voimakas keskittyminen uusiin haasteisiin, erityisesti kun pidetään mielessä myös budjettikysymykset. Lisäksi Puola vastustaa määrärahojen vähimmäistason vahvistamista Leader-toiminnalle ja maatalouden ympäristö-ilmastotoimenpiteille. Toimenpiteiden niputtaminen nähtiin myös kyseenalaisena yksinkertaistamistoimena. Kun kyseessä on investoinnit aineelliseen omaisuuteen, niin Puola suhtautuu kielteisesti markkinaasemaltaan vahvimpien toimijoiden tukemiseen. He katsovat myös, että ei-maataloustuotteiden jalostukseen liittyvien investointien tukeminen on mahdollista vain biopolttoaineisiin ja bioenergiaan liittyen. Esityksissä otettiin kantaa myös tilojen ja liiketoiminnan kehittämiseen sekä markkinajärjestelmiin. Puolalaisten mielestä esim. maatilan siirtoon liittyvät kannustimet ovat liian heikkoja. Lisäksi puolalaiset kannattavat sokeri- ja maitokiintiöiden säilyttämistä ainakin vuoteen 2020 asti. Lopuksi he esittivät, miten eri ratkaisut vaikuttaisivat Puolassa. Suorien tukien määrä nousee Puolassa esityksen perusteella 3 % vuodessa vuoteen 2017 asti. Niissä jäsenvaltioissa, joissa suorien tukien määrä on alle 90 prosenttia EU-27:n keskiarvosta, kavennetaan nykytason ja keskiarvon välistä eroa yhdellä kolmanneksella. Puolassa 94 % tuensaajista sai vuonna 2010 tukia alle 5000 euroa, jolloin ei ole tarvetta aktiiviviljelijän määrittelemiseen. 802 tuensaajaa yhteensä 1,44 milj. tuensaajasta sai tukea yli euroa, mikä aiheuttaa tuen alentamisen. Kolmasosalla tiloista on vähemmän kuin 3 ha peltoa (7 % kokonaismaatalousalasta). Lisäksi niiden alueiden, joissa katsotaan olevan luonnonolosuhteiden aiheuttamia rajoitteita, ala voi vähentyä uusien määrittelykriteerien seurauksena. 5

6 NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Eugeniusz Chyłek esitteli meille neuvontajärjestelmää. Puolassa on kaikkiaan noin 1,6 miljoonaa maatilaa (pinta-ala yli 1 ha), joiden keskimääräinen peltoala on noin 9,6 ha. Vertailu Itämeren ympärysvaltioiden maatalouden tuotantorakenteesta löytyy mm. Baltic Dealin parhaita maatalouden vesiensuojelukäytäntöjä kuvaavasta oppaasta (http://www.mtk.fi/ymparisto/vesiasiat/baltic_deal/fi_fi/baltic_deal_materiaalia/). Brwinowin maatalouden neuvontakeskus ja sen kolme alahaaraa toimivat suoraan maatalousministeriön alaisuudessa. Eri voivodikunnissa (aluehallinnon laajin yksikkö) on 16 neuvontapalvelukeskusta alahaaroineen ja toimistoineen. Ne toimivat alueellisen hallinnon alaisuudessa. Lisäksi on joukko yksityisiä neuvojia lähinnä täydentävien ehtojen neuvontaan. Kaikkiaan neuvojia on lähes 4900, joista 1700 toimii maatalouden ympäristökysymysten parissa. Neuvonnan tehtävänä on välittää tietoa tutkimuksesta käytäntöön. Sen tavoitteena on ongelmien ratkaisu, mutta neuvonta on myös sosiaalista vuorovaikutteisuutta. Tehokas neuvonta tyydyttää asiakkaan neuvontatarpeen, on joustavaa ja mikä tärkeintä neuvonnan tulee olla hyvin ammattitaitosta. Viljelijöistä % hyödyntää neuvontaa. Neuvonnan rahoitus tulee pääosin valtiolta, mutta lisärahoitusta saadaan omasta liiketoiminnasta sekä muista lähteistä (lahjoitukset, perinnöt, ulkomaiset lähteet, pankkitalletusten korot). Esityksessä kysyttiin myös, onko neuvonnan julkinen tukeminen perusteltua. Vastaus oli selvä. Vahva maataloussektori luo pohjan erittäin kilpailukykyiselle elintarviketeollisuudelle. Tällä kaikella on merkitystä myös työpaikkojen määrään, tuotannon arvoon ja viennille. Alueelliset neuvontakeskukset järjestävät koulutuksia viljelijöille ja maaseudun asukkaille, tukevat maataloustuotannon kehittämistä, valmentavat viljelijöitä, avustavat tukien hakemisessa ja tekevät markkina-analyysejä ja keräävät tietoa. Lisäksi on kasvilajien ja -lajikkeiden kokeilua, ympäristöystävällisten menetelmien käyttöönoton edistämistä, maaseudun kulttuuriperinnön kehittämistä, maatilamatkailun ja maaseudun toimintojen edistämistä, typen käyttöön liittyviä toimintoja ja maataloustuotannon määrällisten ja laadullisten muutosten seurantaa. Illan jo hämärtyessä lähdimme ajelemaan Radomiin, jossa hotellimme sijaitsi. 6

7 Torstai INSTITUTE OF SOIL SCIENCE AND PLANT CULTIVATION, PUᴌAWY Toisen päivän aloitti vierailu juuri 150 vuotta täyttäneellä tutkimuslaitoksella. Sen tutkimusalueina ovat mm. maatalousmeteorologia, kasvintuotanto, kasvintuotannon talous, kasvinravitsemus, sadon laatu, kasvinjalostus, maatalouden mikrobiologia, muokkausjärjestelmät, eroosio ja maaperänsuojelu. Saimme kuulla yleistä Puolan maataloudesta, mutta myös jonkin verran tutkimustuloksia. Puolalaisen luokittelun mukaan Puolan maat ovat pääosin ns. keveitä maita. Kasvukauden pituus on kasvanut vähitellen vuosikymmenten saatossa. Nykyisin kasvukausi on jo laajalla alueella 240 päivää ja alle 200 sadan päivän jäädään enää hyvin pienellä alueella (vrt. E-Suomi 175 vrk). Pisimmän kasvukauden alueella vuoden keskilämpötila on yli 9 astetta. Vuotuinen sademäärä vaihtelee alueittain pääasiassa 500 ja 800 mm:n välillä. Vajaa 74 % Puolan maatalousalasta käytetään viljan tuotantoon, mutta ala on ollut vähenevä. Rukiin viljelyala on ollut koko ajan laskussa 1960-luvulta lähtien. Vehnää on toistaiseksi viljelty eniten 2000-luvun alussa. Ohra- ja kauraaloissa ei ole ollut suurta vaihtelua viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Jyvämaissin viljely on lähtenyt kasvuun 2000-luvulla ja viljelyn ennustetaan lisääntyvän. Myös ruisvehnän ala on ylittänyt ohra-alan. Rapsia on keskimäärin 8 %, mutta vaihtelu on suurta alueittain (1-18 %). Puolet rapsista menee energiakäyttöön. Sokerijuurikaan osuus on 2 %. Sen viljelyala on laskenut lähes 23 % 2000-luvun alusta. NPK-lannoitteita käytetään keskimäärin noin 125 kg/ha, mutta tämä ei kerro mitään ravinteiden käyttömääristä. Käyttö on lisääntynyt 33 kilolla vuosien tasosta. Koko maan P-tase on hieman plussan puolella. Kotieläintiheys jää keskimäärin alle 0,5 ey/ha, mutta määrässä on ollut viime vuosina hienoista nousua. Intensiivisimmällä alueella on noin 0,8 ey/ha. 7

8 Puolassa peltomaassa on keskimäärin 2 % orgaanista ainesta, mutta määrä on laskussa. Syynä on muun muassa lannan käytön väheneminen eläinmäärän laskiessa ja olkia korjataan mm. bioenergian lähteeksi. Kerääjäkasvit ovat puolestaan yksi mahdollisuus lisätä orgaanista ainesta maahan. Puolassa on otettu vuodesta 1998 lähtien 700 maatilalta keväisin ja syksyisin 2-3 vesinäytettä, joista määritetään nitraatti- ja fosfaattipitoisuus. Vuodesta 2008 lähtien näytteitä on kertynyt 1700 vuodessa. Myös maasta kerätään näytteitä mm. mineraalitypen määrittämiseksi. Koko maan tasolla oli syksyllä 2011 alle 20 %:ssa vesinäytteistä nitraattia yli 40 mg/l (EU:n asettama raja-arvo talousvedelle 50 mg/l). Keväällä 2011 vastaava %-osuus oli runsaat 30. Pohjavesissä oli vuosina yhdellä alueella keskimäärin 16 mg NO 3 -N/l, mutta useilla alueilla luku oli alle 5 mg. Mittauksissa on maassa todettu olevan mineraalityppeä keväisin vajaa 110 kg/ha (0-90 cm), kun tarkastellaan koko Puolaa. Tästä nitraattityppeä on noin 70 kg/ha. Syksyllä vastaavat luvut ovat noin 115 ja runsas 80 kg/ha. Pohjaveden fosfaattipitoisuudet ( ) olivat yleensä syksyisin hieman keväällä mitattuja korkeampia. Keskimäärin jäädään 0,1 mg PO 4 /l tuntumaan, mutta kahdella alueella ylittyi rehevöitymisen kannalta kriittisenä pidetty 0,7 mg:n raja-arvo. 8

9 MAJEWSCYN PUUTARHATILA, WITOWICE Seuraavaksi suuntasimme Puolan itäosissa Witowicen kylässä sijaitsevalle puutarhatilalle, jota Magdalena ja Marek Majewscy ovat pitäneet vuodesta 1992 lähtien. Tila on myös yksi Baltic Deal -hankkeen demotiloista. Puutarhatilalla kasvatetaan vuosittain noin 0,5 miljoonaa kasvia, lähinnä erilaisia kellokanervia, kanervia ja rhododendroneita. Tilalla on omia emokasveja, joista otetaan pistokkaita, jotka kasvatetaan myytäviksi kasveiksi. Tilalla on taimituotantoa useassa kasvihuoneessa, joissa on modernit kastelu- ja sumutusjärjestelmät. Osassa huoneista on myös lämmitys (kaasu). Kanervien kasvatus kestää vuoden, mutta atsalean neljä vuotta. Kasvit myydään sekä Puolan omilla markkinoilla että viedään itään. Tilalta on mahdollisuus käydä ostamassa myös suoraan kasveja (erityisesti pienkauppiaat). Tilan liikevaihto on noin euroa/v. Työntekijöille maksetaan puolalaisittain hyvää 700 /kk palkkaa. 9

10 Tila sijaitsee rinteessä, jossa on korkeuseroa yli 20 m. Jotta kasvien kasvatus purkeissa on mahdollista, on alue terassoitu. Valumavedet kerätään eräänlaiseen kosteikkoon, josta ne johdetaan eteenpäin Kurówka-jokeen. Kosteikon vettä on mahdollista käyttää myös kasteluun. Puutarhuri suunnitteli kosteikkoon myös hiekkasuodatinta. Lannoitus on tarkkaa, joten ravinnehuuhtoumat pysyvät pieninä. Lannoitteina käytetään hidasliukoista lannoitetta. Tilan pinta-ala 7,46 ha käytetään tehokkaasti hyödyksi. Tila oli hyvä esimerkki siitä, että myös pienellä tilalla voi toimia tehokkaasti ja kannattavasti. Aiemmin tila oli jaettu 75 erilliseen lohkoon. Tilalla ei ole pinta-alallista laajennusmahdollisuutta, sillä ympäröivä alue on kaavoitettu tonteiksi, ja maa on kallista. Lopuksi nautimme virvokkeita tilan omassa puutarhassa, jossa oli runsaasti kasveja. Esimerkiksi pienen altaan ympärillä oli yksistään 6000 kasvia. 10

11 GRYNIN TILA, ROGÓW, GRABOWIEC Lounaan jälkeen suuntasimme Rogówin kylään Wiesław Grynin 600 hehtaarin kasvintuotantotilalle. Siellä meitä oli vastassa sekä nykyinen että tuleva isäntä. Tila on ollut samalla suvulla 240 vuotta. Kommunismin aikaan tila oli valtion hallussa. Kun nykyinen isäntä aloitti 20 vuotta sitten, oli peltoa vain 8 hehtaaria. Tilalla on kolme työntekijää, ja perheen naiset hoitavat tilan paperitöitä. Tilalla on viljelyssä vehnää, rapsia ja maissia. Isännän tuotantofilosofiana oli viljely on yhteistyötä luonnon kanssa. Tilalla on panostettu kevennetyn muokkauksen kehittämiseen. Tosin suomalaisen mittapuun mukaan muokkaus oli aika intensiivistä. Kyntöä ei ole käytetty 12 vuoteen. Matoja vilisee maassa runsaasti, ja isäntä totesi niiden olevan viljelijän ystäviä ja tukijoita. Maaperä on alkalista eikä pelloilla tarvita ojitusta. Muokkaus- ja kylvökoneissa oli paljon omia kehitelmiä mukana. Esimerkiksi lannoitteita sijoitetaan useaan syvyyteen. Hivenlannoitus (mm. Mg, Zn, Cu) annetaan eri vantaiden kautta lähemmäs maan pintaa, kun taas 70 % NPKlannoitteista menee aina 30 cm syvyyteen asti, jonne juuret nopeasti kasvavat. Loput annetaan noin 17 cm syvyyteen. Kevennetty muokkaus jättää paljon orgaanista ainesta maan pintaan, jolloin niistä vapautuu maan pintaosiin ravinteita kasvien käyttöön. Maaperässä on luontaisesti paljon kaliumia, joten sitä annetaan lannoitteissa vain hyvin vähän. Lisäksi isäntä totesi, että kalium on pitkälti pellolle jäävissä kasvintähteissä, joista se vapautuu seuraavien kasvien käyttöön. Fosforia sen sijaan poistuu paljon sienensadon mukana, jolloin sitä täytyy lisätä peltoon. Fosforia annetaan 60 kg P 2 O 5 /ha (26 kg P/ha) ja typpeä kg/ha. Käyttämällään viljelytekniikalla isäntä kertoi vähentävänsä maan eroosiota ja säästävänsä 30 % NPK-lannoitteissa. Tekniikka varmistaa vahvan juuriston kehittymisen, mikä parantaa maan rakennetta ja johtaa lopulta parempiin satoihin. Tilalla saavutetaan seuraavia satoja: syysvehnä 8, maissi 10 ja syysrapsi 4-5 tn/ha. Syysrapsi - syysvehnä - maissi - syysvehnä on yksi esimerkki käytetyis- 11

12 tä viljelykierroista. Osalta pelloista korjataan oljet talteen ja myydään bioenergian tuotantoon ja sienimöille. Tilalla oli viljankuivaamon lisäksi myös olkikuivuri. Tilalla hyödynnetään aluskasveja tai seuralaiskasveja, kuten isäntä ko. kasveja nimitti. Vehnäkasvustoon kylvetään puna-apilaa kuukausi ennen vehnän puintia. Apila jatkaa kasvuaan aina seuraavaan kevääseen, jolloin maahan kylvetään maissia. Apila tuhotaan kemiallisesti juuri ennen maissin taimettumista. Tällä menetelmällä apila ehtii kasvattamaan aina metrin syvyyteen ulottuvan maan rakennetta parantavan ja ravinteita keräävän juuriston. 12

13 Sadonkorjuun jälkeen maa muokataan 5-8 cm syvyyteen, jonka jälkeen kylvetään kerääjäkasvi. Hunajakukka on pääasiallinen kerääjäkasvi, mutta jonkin verran käytetään sinappia. Sen käyttöä kuitenkin rajoittaa rapsin viljely. Tilalla on myös rapsin lajikekokeita. Lokakuun alussa elokuun 28. päivänä kylvetyt rapsit olivat hyvässä kasvussa. Rapsi kylvetään kylvövaon pohjalle, jossa se on suojassa talven kylmiltä tuulilta. Pohjalle kertyy myös varmemmin lunta suojaksi. 13

14 Isännältä kysyttiin myös kynnön ja kevennetyn muokkauksen eroista. Hän totesi, että yhden vuoden aikaskaalalla ei eroja ole paljoa, mutta pidemmällä jaksolla kevennetty muokkaus tuo viljelyyn vakautta. Kasvit eivät esimerkiksi kärsi niin helposti kuivuudesta. Viime vuonna monet perinteisiä menetelmiä käyttävistä naapureista menetti paljon syysrapsia talven aikana, mutta hänen kasvinsa säilyivät. Koneilla pystytään kylvämään noin 40 ha päivässä (3 ha/h), kun ajonopeus on 9-10 km/h. Tilan koneistus riittäisi 1000 hehtaarille, mutta tilan ympärillä ei ole myynnissä maata. Maan vuokraus on Puolassa vähäistä. Perjantai CDR:N LUOMUDEMOTILA, CHWAᴌOWICE Viimeinen matkapäivä aloitettiin neuvontajärjestön eli CDR:n luomudemotilalta, jota se on hoitanut vuodesta 2006 lähtien. Tilalla on kolme työntekijää. Tilalla on 39 ha peltoa viljelyksessä ja 4,7 ha pysyviä nurmia. Viljelyksessä on leipäviljaa (vehnä, ruis, syysspeltti), rehuviljaa (ohra, ruisvehnä), juurikasveja (punajuuri, porkkana), perunaa sekä palkokasveja. Tilalla saavutetaan keskimäärin seuraavia satoja: syysvehnä ja speltti 4,5, ohra (kevät) 3,5, juurikasvit ja peruna 22 tn/ha. Luomusadot ovat % perinteisellä tuotantotavalla saavutetuista sadoista. Osa pelloista kynnetään syksyllä ja osa (multavat) keväällä. Tilalla on lihanautoja jalostustarkoituksessa (20 emolehmää ja 1 sonni sekä hiehoja ja vasikoita). Eläimet saavat kulkea vapaana pihatossa, ja laidunnus kestää koko kasvukauden ajan. Eläinten lanta kompostoidaan tilalla. Kompostointia tehostetaan mm. sekoittamalla kompostia erityisellä kompostinkääntäjällä. Lopputuloksena on hyvätuoksuista ja muhevaa multaa. Nautojen lisäksi tilalla on mehiläisiä. 14

15 Tutkimus on tärkeä osa toimintaa. Vuosittain on käynnissä keskimäärin 17 kasvintuotannon koetta ja 2 nautapuolen koetta. Kokeissa selvitetään mm. yli 90 erilaisen viljan soveltuvuutta luomutuotantoon, ja käynnissä myös on neljä pitkäaikaista viljelykiertokoetta. Lisäksi on yksi koe, jossa selvitetään tuotteiden mykotoksiinipitoisuutta ja yksi koe välikasvien merkityksestä maan viljavuuteen ja satoihin. Kerääjäkasveja viljellään noin 40 % viljelyalasta. Nurmien ja syysviljojen kanssa tämä merkitsee sitä, että 80 % alasta on kasvipeitteistä talven yli. Sinappi voi olla haasteellinen kerääjäkasvi. Jos talvi on kovin leuto, sinappi ei kuole kunnolla, jolloin sen muokkaaminen maahan on keväällä työlästä Vuodesta 2006 harjoitettu monipuolinen viljelykierto on parantanut maan viljavuutta, vaikka ostolannoitteita ei ole käytetty lainkaan. Osansa lannoitustarpeeseen tekee kuitenkin varmasti myös se, että tilalla oli aiemmin intensiivistä sikataloutta. 15

16 Demotilalla näimme myös myllyn, jota hyödynnetään viljelijöiden koulutuksessa. Neuvontajärjestö tukee viljelijöitä tuotteiden jatkojalostamiseen, jolloin tilan kannattavuus voi kohentua. Neuvonnassa auttaa, kun pystyy käytännössä osoittamaan, miten eri laitteet toimivat. CDR:N TOIMITILAT, RADOM Demotilalta siirryimme neuvontajärjestön Radomin toimitiloihin. Täällä näimme lisää tuotteiden jalostukseen käytettäviä laitteita. Viljelijöitä neuvotaan tekemään esimerkiksi tuoremehuja omenoista, porkkanoista sekä muista hedelmistä ja vihanneksista. Puristimella pystytään käsittelemään 1000 kiloa omenoita päivässä. Tästä syntyy 700 litraa mehua. Toimintaa rajoittaa kuitenkin pastörointiyksikkö, jolla pystyy käsittelemään vain 500 l mehua päivässä. Järjestelmällä tuotettu mehu säilyy 2 vuotta avaamattomassa purkissa. Lisäksi meille esiteltiin lihan jalostukseen liittyviä laitteita aina kylmähuoneesta savustukseen, pakkaukseen ja säilytykseen asti. Käytettävillä laitteilla käsitellään lähinnä naudan ja sian lihaa, mutta ei siipikarjan lihaa. 16

17 17

18 Raaka-aineita jalostavat viljelijät markkinoivat tuotteitaan paikallisesti. Keskuksissa on omia myymälöitä, joissa pienjalostajat myyvät tuotteitaan. Kuvailun perusteella myymälät vastaavat rakenteeltaan meidän kauppahalleja. Tilamyynti on harvinaista. Kun kysyimme hygienia- ym. vaatimuksista, oli vastauksena, että kyllä EU:n lainsäädännön kanssa aina pärjää, mutta Puolan oma säädäntö on monimutkaista ja hankalaa. Ennen kotimatkaa nautimme vielä yhdessä lounaan, jossa tarjolla oli mm. meille esitetyllä laitteella puristettua omenamehua. Raportin kuvat: Airi Kulmala 18

19 Baltic Deal -hankkeessa on päämääränä parantaa neuvojien ja viljelijöiden maatalouden ympäristönsuojeluosaamista entisestään. Tavoitteena on auttaa viljelijöitä vähentämään tilan ravinnepäästöjä ilman, että tilan tuotanto tai kilpailukyky kärsii. Baltic Deal on EU:n Itämeristrategian lippulaivahanke, jota toteuttavat Itämeren maiden maatalouden tuottaja- ja neuvontajärjestöt. Suomessa toteutuksesta vastaa MTK. Hanke alkoi vuoden 2010 loppupuolella ja se päättyy vuoden 2013 lopulla. Hanketta rahoittavat Itämeren ohjelma ja NEFCO/NIB Baltic Sea Action Plan Trust Fund.

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta 1 Maatalouspolitiikan reformit MacSharry 1992 hallinnolliset hinnat vaihtuivat suoriin tulotukiin Agenda 2000 mm. teurastuspalkkio,

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015 Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

CAP2020 lyhyt versio LUONNOS ja MTK:n näkemykset

CAP2020 lyhyt versio LUONNOS ja MTK:n näkemykset CAP2020 lyhyt versio LUONNOS ja MTK:n näkemykset 1 Suorat tuet Nykyiset Suomessa sovellettavat EU:n kokonaan rahoittamien suorien tukien järjestelmät lakkaavat (tilatuki, uuhipalkkio ja 68 art. mukaiset

Lisätiedot

Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot

Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot Täydentävät ehdot Mavin tukihakukoulutukset Tampere 12.2.2014 ja Oulu 18.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Esityksen sisältö 1) Nuorten viljelijöiden

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

CAP 2020 uudistus loppusuoralla. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014

CAP 2020 uudistus loppusuoralla. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014 CAP 2020 uudistus loppusuoralla Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014 1 EU-valmistelu Tilanne Poliittinen sopimus kesäkuussa 2013 Neuvoston ja parlamentin asetukset hyväksytty joulukuussa

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Viherryttämistuki 22.3.2015. Yhteistyössä:

Viherryttämistuki 22.3.2015. Yhteistyössä: Viherryttämistuki Viherryttämistuki Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Maatilan sijainti ratkaistaan talouskeskuksen mukaan, tai jos talouskeskusta ei ole, sen mukaan kummalla alueella pääosa pelloista

Lisätiedot

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta?

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta? Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta? Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MTK Vaihtoehtoisia reittejä: 1. Mikään ei muutu 2. Jos jokin muuttuu niin vain hienosäätöä nykyiseen 3. Jos radikaali

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset

Lisätiedot

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä ANC eli luonnonhaittakorvaus 2015 ja ympäristökorvaus 2015 komission käsittelyyn lähetetyssä maaseutuohjelmassa sekä kansallisen tukilain muutosesitys sekä tilatuki ja viherrys Suomen tiedonannon perusteella

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Maataloustukien täydentävät ehdot. Viherryttämistuki. Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö

Maataloustukien täydentävät ehdot. Viherryttämistuki. Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Maataloustukien täydentävät ehdot Viherryttämistuki Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Maataloustukien täydentävät ehdot Mitä ovat täydentävät ehdot? (1/2) Täydentävien ehtojen

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

Ympäristösitoumus 2015

Ympäristösitoumus 2015 Ympäristösitoumus 2015 Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015 Tiedot ovat koulutuspäivän tilanteen mukaisia Esityksen sisältö Sitoumusala ja sen muutokset Sitoutuminen ja lohkokohtainen korvaus Toimenpiteiden

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013 Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden

Lisätiedot

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen SFS-ISO 2252 -sertifioitu TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA Satakunta Kiikoinen 21.3.212 Reijo Pirttijärvi Työ 221196-11 Maatilatalouden tietoa kunnittain, ELYkeskuksen ja tuottajaliiton alueella Aikasarjatietoa

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Tilatuki. 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti

Tilatuki. 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti Tilatuki 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti Tiedot perustuu valmistelun nykyiseen tilanteeseen. 3.10.2014 P Pethman Haikula

Lisätiedot

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Maatalousalan De minimis -tuki Maatalousalan De minimis tuesta annettiin uusi asetus 18.12.2013 Komission asetus (EU) N:o 1408/2013, Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Tyynelän tila, Joutseno Kevät 2013 www.tyynelantila.fi 2. PÄIVÄ I Investointien järkevyys II Heikon lenkin korjaaminen eloperäisen aineksen lisäämisen

Lisätiedot

TEHO:ssa tuumasta toimeen

TEHO:ssa tuumasta toimeen TEHO:ssa tuumasta toimeen Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Turku Projektikoordinaattori Airi Kulmala TEHO-hanke Perustietoa Toimintakausi: 2008-2010 Rahoitus: 2 milj., MMM ja YM Toteutus:

Lisätiedot

Suorat tuet: Viherryttämistuki, peltokasvipalkkio, EU:n nuoren viljelijän tuki. Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015

Suorat tuet: Viherryttämistuki, peltokasvipalkkio, EU:n nuoren viljelijän tuki. Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015 Suorat tuet: Viherryttämistuki, peltokasvipalkkio, EU:n nuoren viljelijän tuki Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015 Viherryttämistuki Viljelijätukihakukoulutus Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki maksetaan

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

Ympäristö ja viljelyn talous

Ympäristö ja viljelyn talous Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Sustainable intensification in agriculture

Sustainable intensification in agriculture Sustainable intensification in agriculture Yara Suomi ja Helsingin yliopisto MMTDK YHTEISTYÖTÄ TEHOKKAAN JA KESTÄVÄN MAATALOUDEN PUOLESTA Tavoitteena kestävästi tuottava maatalous Taustaa Uudet haasteet

Lisätiedot

Maan kasvukunnon korjaaminen

Maan kasvukunnon korjaaminen Maan kasvukunnon korjaaminen Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Syksy 2015 Juuso Joona, Syksy 2015 Satoa rajoittavat tekijät } Heikko vesi- ja ilmatalous, alhainen ph } Heikko rakenne = tiivistymät,

Lisätiedot

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen Kuva: Arttu Muukkonen Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno ILMASE työpaja, Kotkan merikeskus Vellamo Ilmastomuutokseen varautuminen Ei niin suotuisiin yhteiskunnallisiin

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Tilakohtaisia esimerkkejä

Tilakohtaisia esimerkkejä 02.04.2015 Tilakohtaisia esimerkkejä Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä muuttuu 2015 -hanke Ympäristökorvausjärjestelmä Täydentävät ehdot, maatalousmaan

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut ravinteet hyödykseen jos

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot