Liiketoimintasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liiketoimintasuunnitelma"

Transkriptio

1 Kokkolan Iltasairaala Oy:n Liiketoimintasuunnitelma Kokkola Pro Lex Oy/ VT Tapani Turpeinen, HTM Pekka Kälkäjä Päivitys

2 1 1 TAUSTATIETOA RAKENTEELLISET MUUTOKSET TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄSSÄ OLEMASSA OLEVIA YHTIÖMUOTOISIA TOIMIJOITA Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Tekonivelsairaala Coxa Oy Ja Sydänkeskus Oy HYKS- instituutti Oy Ruotsin vårdval Moorfields Eye Hospital, Lontoo HYKSin Oy YHTIÖN PERUSTIEDOT YHTEISYRITYS LIIKEIDEA MISSIO VISIO ARVOT ILTASAIRAALAN JOHTO JA ORGANISAATIO OMISTUS ORGANISAATIO HENKILÖSTÖ STRATEGISET KUMPPANIT TUOTE- JA PALVELUKUVAUS PALVELUKONSEPTI YHTIÖN TARJOAMAT PALVELUT Radiologia Laboratoriopalvelut Päiväkirurgia Ortopedia Kliiniset tutkimukset TOIMIALA JA MARKKINAT TERVEYSMARKKINOIDEN KEHITYS TILANNE KESKI- POHJANMAALLA MARKKINAN KOKO KILPAILIJA- ANALYYSI... 24

3 Keski- Pohjanmaa AVAINASIAKKAAT JA NIIDEN PROFIILIT Itse maksavat potilaat Vakuutusyhtiöiden korvaamat hoidot ja palveluseteliasiakkaat Kuntayhtymien tilaamat hoidot Ulkomaalaiset asiakkaat YHTIÖN STRATEGIAT KILPAILUSTRATEGIA (DIFFEROINTI ELI KILPAILUEDUT) Ihmisläheisyys Kuntoutusosaaminen Imago Yhteistyöverkostot Palvelujen saatavuus ja nopeus Henkilöstö TOTEUTTAMISSUUNNITELMA LUVAT VAKUUTUKSET TILAT Tilojen käytön edellytykset Tilojen ja laitteiden vuokraaminen Palveluiden hinnoittelu KILPAILUNEUTRALITEETTI TIETOTEKNISET RATKAISUT Tausta Tietojärjestelmät Potilastietojärjestelmä Laskutus Henkilöstöhallinnon sovellukset Tietokoneet ja tietoliikenne Tietoturva Ylläpito Viestintäratkaisut TALOUS JA RAHOITUS Liikevaihdon kasvu ja kannattavuuden kehitys Tuloslaskelmaennuste... 41

4 3 8.3 Yritysjärjestelyissä tarvittava rahoitus LAATUSUOSITUKSET RISKIEN HALLINTA HENKILÖSTÖRISKIT ASIAKASRISKIT TOIMINNALLISET RISKIT MUITA HUOMIOITAVIA RISKEJÄ... 46

5 4 Tiivistelmä Suomen keski- ja pohjoisosissa asuvat joutuvat hakemaan useiden lääketieteen eri- koisalojen palveluja alueidensa ulkopuolelta. Alueilla on riittämättömästi yksityistä palvelutuotantoa, ja monien terveyspalvelujen osalta puuttuu aito kilpailu. Investointi- päätökset julkisiin ja yksityisiin terveydenhuollon tiloihin ja laitteisiin ruuhka- Suomen ulkopuolella johtavat alhaiseen käyttöasteeseen ja taloudelliseen tehottomuuteen. Lääkäreiden ja hoitajien rekrytointivaikeudet pakottavat etsimään uusia rakenteita ja toimintatapoja terveydenhuollon palvelujen tuottamiseen. Iltasairaala kytketään tiiviis- ti sosiaali- ja terveysalaa edustavien oppilaitosten toimintaan siten, että sairaala toimii sekä suomalaisten että ulkomaisten opiskelijoiden harjoittelupaikkana. Iltasairaalatoi- minnan avulla voidaan myös parantaa oppilaitosten henkilöstön osaamistasoa. Iltasai- raala voi toimia myös sosiaali- ja terveysalan yrityshautomona. Iltasairaala tarjoaa alueen asukkaille monipuolisia terveyspalveluita kustannuste- hokkaasti. Palveluita tarjotaan jo olemassa olevassa toimintaympäristössä vuokraamal- la tilat, laitteet ja tarvikkeet käypään hintaan julkiselta palveluntuottajalta. Alueellinen tasa- arvo yksityisten palveluiden saatavuuden suhteen lisääntyy ja alalle syntyy aitoa kilpailua. Samalla helpotetaan myös uusien osaajien rekrytointia. Iltasairaalan palve- lukseen tullaan rekrytoimaan erikoislääkäreitä, sairaanhoitajia ja muuta hoitohenkilö- kuntaa pääosin alueilla nykyisin toimivista terveydenhuoltoalan organisaatioista, esim. keskussairaaloista. Yrityksen omistajuutta tarjotaan yksityisille henkilöille, yrityksille, Iltasairaalan työntekijöille ja alueen kunnille sekä kuntayhtymille. Iltasairaala Oy luo uuden toimintamallin julkisen terveydenhuollon tarpeisiin ra- kennettujen tilojen ja laitteiden hyödyntämiseksi palvelutuotannossa. Tavoitteena on perustaa yritys, jonka toiminta- ajatuksena on tarjota lääkärin vastaanottotoimintaa, polikliinisia tutkimuksia ja toimenpiteitä, laboratorio- ja röntgen- tutkimuksia, päiväki- rurgisia toimenpiteitä sekä työterveyspalveluita. Toiminta tapahtuisi olemassa olevissa terveydenhuoltoa tarjoavissa tiloissa julkisen sektorin aukioloaikojen ulkopuolella. Uu- den yrityksen perustaminen luo luotettavan yhteistyökumppanin tilojen ja laitteiden

6 5 omistajalle. Toimiminen vuokralla terveydenhuollon tarpeisiin rakennetuissa julkisissa tiloissa helpottaa terveydenhuollon ammattihenkilöstön asiantuntemuksen tehokasta käyttöä. Palvelujen tuotannossa käytetään valtakunnallisesti hyväksyttyjä hoitosuosi- tuksia ja käytäntöjä. Palvelut tuotetaan markkinaehtoisesti ja läpinäkyvästi.

7 6 1 Taustatietoa 1.1 Rakenteelliset muutokset terveydenhuoltojärjestelmässä Erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain osin korvaava terveydenhuoltolaki on tullut voimaa alkaen. Terveydenhuollon rakenteita koskevat säännökset ovat jääneet ennalleen kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin. Tämän lisäksi val- mistellaan julkisen terveydenhuollon organisaatioiden uudistamista. Valmistelussa on myös lainsäädäntömuutoksia, joiden tarkoituksena on turvata kilpailuneutraliteetin toteutuminen kuntien ja kuntayhtymien toimiessa markkinoilla. Lainsäädäntöuudistus- ten perimmäisenä tarkoituksena on lisätä potilaan valinnanvapautta ja parantaa palve- lujen saatavuutta sekä mahdollistaa terveyspalveluiden erilaisia järjestämistapoja. Sairausvakuutuslain muutos astui voimaan määräaikaisena. Lakimuutok- sen tarkoituksena on laajentaa sairausvakuutuksen sairaanhoitokulujen korvaaminen koskemaan myös yksityisen julkisissa tiloissa tuottamaan terveydenhuoltoon. Lakimuu- toksen perusteella korvausta ei kuitenkaan suoriteta julkisyhteisön kokonaan omista- malle yhtiölle, vaan julkisen terveydenhuollon tiloissa toimivalla yhtiöllä pitää olla yksi- tyistä omistusta vähintään 25 %. Yksityinen sektori on varsin näkyvästi ottanut osaa terveydenhuollon järjestämistä ja sen rahoittamista koskevaan keskusteluun. Niin ikään se on selvästi aiempaa aktiivi- semmin pyrkinyt lisäämään osuuttaan kuntarahoituksella tuotettavista palveluista. Tuleva terveydenhuoltolaki painottaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnan ohentamista ennen kaikkea siten, että erikoislääkäripalvelut saataisiin pe- rusterveydenhuoltoon.

8 7 1.2 Olemassa olevia yhtiömuotoisia toimijoita Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Tekonivelsairaala Coxa Oy Ja Sydänkes- kus Oy Tekonivelsairaala Coxa on vuonna 2002 perustettu terveydenhuoltoalan pilottiyri- tys. Yrityksen perustamisen taustalla on ollut tavoite keskittää tekonivel leikkaukset yhteen paikkaan. Aikaisemmin Pirkanmaalla leikkaukset tehtiin viidessä eri sairaalassa. Coxan myötä Pirkanmaalla ei leikkausjonoja ole ja potilaan pääsy lähetteestä leikkauk- seen kestää 3 4 kuukautta. Coxan suurin omistaja on Pirkanmaan sairaanhoitopiiri.. Coxa keskittyy fokus- sairaala mallillaan yhteen kapeaan erikoisalaan tuottaen laadu- kasta ja kustannustehokasta hoitoa. Coxan liikevaihto vuonna 2009 oli 27,4 miljoonaa euroa. Toimenpiteiden lukumäärä vuonna 2010 oli yli Henkilökuntaa yrityksen palveluksessa oli vuonna TAYS Sydänkeskus Oy:ssä diagnostisoidaan ja hoidetaan potilaita, jotka ovat sairas- tuneet äkillisesti tai jotka tarvitsevat vaativaa kardiologista tai sydän- ja rintaelinkirur- gista selvittelyä ja hoitoa. Yhtiön omistaa kokonaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Yhtiö markkinoi palvelujaan paitsi Suomessa, myös Venäjällä ja Ukrainassa HYKS- instituutti Oy Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ulkopuolisella rahoituksella tehtäviä kliinisiä tutkimuksia hallinnoi HYKS- instituutti Oy, jonka kanssa HUS on tehnyt sopi- muksen palvelujen tuottamisesta HUS:n tiloissa. Yrityksen omistaa Biomedicum Hel- sinki - säätiö, jossa osakkaina ovat HUS, Helsingin yliopisto ja Kiinteistö Oy Biomedicum. Kliinisten tutkimusten toimeksiantaja tekee tutkimuksen suorittamisesta HUS:n tiloissa sopimuksen HYKS- instituutti Oy:n kanssa. Tutkimukseen liittyvän toiminnan osalta tut- kimushenkilökunta on tutkimuksen suorittamisen osalta palvelussuhteessa HYKS-

9 8 instituutti Oy:öön, joka maksaa erillissopimuksen perusteella tutkimuskustannuksista suoriteperusteisen korvauksen HUS:lle. Tutkimushenkilöstön palkat maksetaan suo- raan HYKS- instituutti Oy:stä. HYKS- instituutti Oy huolehtii myös tutkimuksen talous- seurannasta Ruotsin vårdval Ruotsissa vastuu terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta jakaantuu valtion, maakä- räjien ja kuntien kesken. Maakäräjät ja kunnat voivat päättää melko itsenäisesti miten terveydenhuolto ja sairaanhoito alueella järjestetään. Maakäräjillä on oikeus verottaa asukkaitaan terveydenhuolto- ja sairaanhoitopalvelujen rahoittamiseksi. Verotulojen lisäksi maakäräjät saavat valtionavustusta terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon. Ruot- sissa tuli vuoden 2008 alussa voimaan laki valinnanvapaudesta terveyspalveluissa. Maakäräjät maksavat hoidosta saman verran riippumatta, saako potilas hoidon yksityi- seltä tai julkiselta. Vårdval järjestelmässä potilaalle annetaan oikeus valita palvelun tuottaja niiden palvelun tuottajien joukosta, jotka viranomainen on hyväksynyt. Asuk- kaan valintaa ei saa rajoittaa maakunnan sisällä. Keskeinen osa mallia on korvausjärjes- telmä, jossa raha seuraa potilasta, ts. maksu palvelun tuottajalle perustuu potilaan valintaan ja on yhtä suuri kaikille tuottajille Moorfields Eye Hospital, Lontoo Englannin National Health Service (NHS) on yksi maailman tunnetuista julkisia ter- veydenhuoltopalveluja tuottavista järjestelmistä. Sen sisällä toimii yritysmuotoisia yk- siköitä. Esimerkiksi Moorfields Eye Hospital NHS Foundation Trust on yksi maailman johtavista silmäsairaaloista sekä kliinisen hoidon että tutkimuksen saralla. Sairaalan päätehtävä on hoitaa julkisesti rahoitettuja NHSpotilaita. Tämän lisäksi sairaalalla on kolme kaupallista yksikköä: Moorfields Private, Moorfields Pharmaceuticals ja Moor- fields Eye Hospital Dubai. Moorfields Eye Hospitalin kokonaistuotot olivat vuonna 2009

10 9 126 miljoonaa, josta Moorfields Privaten osuus oli 10 miljoonaa. Moorfields Private tarjoaa kaikkia silmäsairaanhoidon palveluja. Potilas maksaa itse tai hänellä on yksityi- nen sairauskuluvakuutus. Merkittävä osa potilaista on ulkomailta. Palveluihin kuuluu sekä erittäin vaativat erikoissairaanhoidon tutkimukset ja hoidot, että kosmeettinen ja refraktiivinen silmä- ja plastiakirurgia. Yksityispotilailla on erilliset tilat ja parempi perushotellipalvelu. Ainakin varsinaisen silmäkirurgian osalta leikkaussalit ovat talon normaalit salit, ja leikkaukset suoritetaan pääosin iltaisin työajan jälkeen talon henkilökunnalla. Hoitava lääkäri tuo potilaan taloon eli asiakas varaa ajan haluamalleen hoitavalle erikoislääkärille. Tyypillisesti sil- mäkirurgi tekee yhden illan viikossa töitä Moorfields Private yksikössä HYKSin Oy Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiiri on perustanut erillisiä kliinisiä palveluja tuottavan osakeyhtiön. Yhtiön tarkoitus on tuottaa sairaanhoidollisia palveluja sellaisil- le asiakasryhmille, joiden palvelutarvetta on vaikea tyydyttää nykyisellä tuotantojärjes- telmällä. HYKSin parantaa sairaanhoitopiirin tilojen ja laitteiden käyttöastetta sekä sitouttaa terveydenhuollon ammattilaisia sairaanhoitopiirin kautta tapahtuvaan palve- luntuotantoon. HYKSin on Iltasairaalan kanssa hyvin samantyyppinen toimija.

11 10 2 Yhtiön perustiedot 2.1 Yhteisyritys Iltasairaala tulee olemaan osakeyhtiömuotoinen yksityinen yritys, jonka omista- juutta tarjotaan yksityisille, yrityksille, Iltasairaalan työntekijöille sekä alueen kunnille, kuntayhtymille ja vakuutusyhtiöille. Omistajuuden pääpaino tulee kuitenkin olemaan yksityisellä puolella. Lainsäädännön asettama minimi yksityisomistukselle on 25 %, jotta yritys katsotaan yksityiseksi sairaanhoitokorvauksia varten. 2.2 Liikeidea Iltasairaalan liikeideana on tarjota alueen asukkaille monipuolisia terveyden- huoltopalveluja. Toiminta tapahtuu jo olemassa olevissa julkisissa tiloissa vuokraa- malla tilat ja laitteet yksityiseen käyttöön pääasiassa julkisen sektorin aukioloaiko- jen ulkopuolella, eli iltaisin ja viikonloppuisin. Keski- Pohjanmaan alueen riittämättömät julkiset palvelut ja yksityisten palvelun- tuottajien vähäisyys luovat hyvät edellytykset Iltasairaalan toiminnalle. Samalla voi- daan hyödyntää olemassa olevia tiloja ja laitteita, jotka muuten olisivat käyttämättö- minä suuren osan ajasta. 2.3 Missio Iltasairaala on uuden ajan vaihtoehto tehokas palveluntuottaja, jonka korkea- tasoinen osaamisprofiili tukee koko alueen kehitystä ja hyvinvointia. Toiminnalla

12 11 turvataan hoitoon pääsyä jatkuvasti kasvaviin tarpeisiin ja turvataan tarvittava osaaminen. Toiminta- ajatuksena on tehostaa julkisten tilojen käyttöä ja parantaa palvelujen saatavuutta alueilla, joissa sille on aitoa tarvetta. 2.4 Visio Iltasairaala on olla palveluillaan kansallisen osaamisen kärkitoimija valituilla asiakassegmenteillä ja sen tavoite on kehittyä osaamiseltaan ylivertaiseksi julkisen ja yksityisen palveluntuottamisen toimintamalliksi 2016 mennessä. 2.5 Arvot Iltasairaalan toimiessa Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelu- kuntayhtymä Kiurun tiloissa, noudatetaan samoja arvoja kuin Kiurun omassa toi- minnassa. Kiurun perusarvoiksi on määritelty: - ihmisarvon kunnioittaminen, - oikeudenmukaisuus sekä - hyvinvointi ja terveys. Toiminnallisina arvoina ovat: - innovatiivisuus, - yrittäjyys, - omatoimisuus ja vastuullisuus sekä - vaikuttavuus.

13 12 3 Iltasairaalan johto ja organi- saatio 3.1 Omistus Iltasairaalan omistus tulee jakaantumaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteisomis- tukseen. Yrityksen omistajuutta tarjotaan yksityisille henkilöille, yrityksille, Iltasairaalan työntekijöille, alueen kunnille sekä kuntayhtymille ja vakuutusyhtiöille. Omistuksessa on otettava huomioon lain asettamat vaatimukset. Jotta yritystä pidetään yksityisenä palveluntuottajana, on omistuksesta vähintään 25 % oltava kunnan tai kuntayhtymän ulkopuolella. Tämä tulee varmuudella toteutumaan ja alkuvaiheessa omistajuus on selkeästi yksityispainotteinen. Omistajuus tulee selvittää tarkemmin heti seuraavassa vaiheessa. Omistuspohjan tulee säilyä selkeänä ja mahdollisimman yksinkertaisena. 3.2 Organisaatio Alkuvaiheessa Iltasairaalan johtoon palkataan osa- aikainen toiminnan vetäjä, vas- taanottosihteeri, osa- aikainen sairaanhoitaja sekä pääosin osa- aikaisia lääkäreitä. 3.3 Henkilöstö

14 13 Iltasairaalan palvelukseen tullaan rekrytoimaan erikoislääkäreitä, sairaanhoitajia ja muuta hoitohenkilökuntaa pääosin alueilla nykyisin toimivista terveydenhuoltoalan organisaatioista, erityisesti keskussairaalasta. Strategiset kumppanit Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Jokilaakson yhteistoiminta- alue Pietarsaaren kaupungin yhteistoiminta- alue Kuntayhtymä Selänne Iltasairaalan kumppanien joukko muodostuu valmistelutyössä mukana olleista ta- hoista, sekä mahdollisista yhteistyötahoista jatkovalmistelun aikana. Merkittävin kumppani on Keski- Pohjanmaan sairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru, jon- ka tiloissa Iltasairaalan on tarkoitus tuottaa palvelujaan. Kiurun alla toimii peruspalve- luliikelaitos Jyta, jonka yhteistoiminta alue muodostuu Halsuan, Kannuksen, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammen ja Vetelin kunnista. Pietarsaaren kaupunki on toiminut vuoden 2010 alusta Pietarsaaren, Luodon, Uu- denkaarlepyyn ja Pedersören kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon isäntäkuntana. Pe- rusterveydenhuollon avohoito ja yleislääketieteen osasto, suun terveydenhuollon eri vastaanotot, mielenterveyshuollon vastaanotto ja päiväosasto, lähierikoissairaanhoi- don osastot ja poliklinikat sekä hoidon tukitoiminnot, kuten röntgen, laboratorio ja terapeutit, muodostavat yhdessä kokonaisuuden joka tarjoaa laajan terveydenhuolto- palvelujen kirjon seudun asukkaille. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on toimintansa aloittanut puitelain vaa- timukset täyttävä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio. Kallio tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Alavieskan ja Sievin kunnille sekä Nivalan ja Ylivieskan kau- pungeille Pohjois- Pohjanmaalla. Väestöpohja Kallion alueella on n asukas-

15 14 ta. Kuntayhtymän toimialaan ja tehtäviin kuuluvat valtion kunnille lailla säätämät sosi- aali- ja terveydenhuollon palvelut mukaan luettuna ympäristöterveydenhuolto. Lisäksi kuntayhtymän tehtävänä on huolehtia jäsenkuntien väestön erityistason sairaan- hoidosta sekä hoitaa muut mahdolliset jäsenkuntien antamat tehtävät. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on Haapajärven ja Pyhäjärven kaupunkien sekä Kärsämäen ja Reisjärven kuntien perustama kuntayhtymä, joka on aloittanut toimin- tansa vuoden 2010 alusta. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tehtävänä on tuottaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ratkaisuja alueensa asukkaiden hyvinvoinnin ja elinympäristön turvallisuuden tukemiseksi

16 15 4 Tuote- ja palvelukuvaus 4.1 Palvelukonsepti Asiakas - näkökulma Yhtiö kehittää asiakkaiden tarpeita vastaavan, sopivan uuden toimintamallin. Toi- minnan lähtökohtana on tuottaa asiakkaille palveluja kustannustehokkaasti, markki- naehtoisesti ja läpinäkyvästi. Prosessit - näkökulma Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on prosessien tehokas toiminta niin, että sairaalahoitoon jäävien osuuden tulee olla mahdollisimman pieni. Iltasairaalan palve- lukonsepti kohdennetaan sellaisiin toimenpiteisiin, jotka voidaan suorittaa mahdolli- simman pitkälle yhden päivän aikana. Tarjonta kattaa kaikki erikoissairaanhoidon pal- velut liiketoimintastrategiassa päätetyllä tavalla. Henkilöstö - näkökulma Laaja palvelutuotanto toimii samalla houkuttimena uusia rekrytointeja ajatellen. Palvelujen valintaan vaikuttaa henkilöstön kiinnostus, palveluiden kysyntä ja tarve. Alustavien tietojen mukaan monen erikoisalan henkilöstöllä on kiinnostusta Iltasairaa- lan toimintaan. Talous näkökulma Iltasairaala Oy:n tulot muodostuvat asiakkaille myytävien suoritteiden myyntitu- loista. Palveluiden hinnoittelun perusteista päättävät yhtiön hallitus ja operatiivinen

17 16 johto. Yhtiö toimii taloudellisesti kannattavasti ja kulloisetkin tulostavoitteet asetetaan omistajaintressi huomioiden markkinalähtöisesti. Iltasairaalan toiminnan järjestäminen tukeutuu Keski- Pohjanmaan sairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurun toimintaan ja henkilöstöön. Yhtiön liiketoiminta ei vaikeuta Kiurun omien potilaiden hoitoa, eikä vaikuta muutenkaan sairaanhoitopiirin omaan toimintaan. Palvelut mitoitetaan todennäköisen tai toteutuvan kysynnän mu- kaan. Palvelutoiminnan käynnistäminen toteutetaan siten, että alkuvaiheessa pilotoi- daan valituilla palveluilla. Palvelujen tarjonta järjestetään niin, että palvelut on helposti lähestyttävissä, ne ovat ostajan ja työntekijän kannalta houkuttelevia. 4.2 Yhtiön tarjoamat palvelut Palvelukonsepti jakautuu seuraavasti: Radiologia Laboratorio palvelut Päiväkirurgia Ortopedia Kliiniset tutkimukset Kardiologit: suoritteiden laatu, määrä ja hinta selvitetään, vastaanotot: klo jälkeen arkipäivinä ja lauantaisin Korvalääkärit: suoritteiden laatu, määrä ja hinta selvitetään, asiakkuudet: Kallio peruspalvelukuntayhtymä: (esim. kaihileikkaukset), vastaanotot klo jälkeen arkipäivinä ja lauantaisin

18 17 Yleislääketiede: suoritteiden laatu, määrä ja hinta selvitetään, vastaanotot klo jälkeen arkipäivinä ja lauantaisin Potilashotelli: Asiakkuudet voidaan toteuttaa Iltasairaala Oy:n kautta. Si- sällytetään suunnitelmaan optiona, jonka toimeenpanosta päätetään myöhemmin. Potilashotelli tukeutuu sairaalan ruokahuoltoon, siivouk- seen. Tukipalvelut: tukipalveluista vastaava operatiivinen henkilö etsitään läh- tökohtaisesti Kiuru kuntayhtymän sisältä. Sisäinen ja ulkoi- nen viestintä: web-, sähköpostit ym. tukeudutaan Kiurun palveluntuottajiin Radiologia Osa sairaanhoitopiirin radiologeista on osakkaana jo alueella toimivissa yksityisissä yrityksissä. Tämä ei kuitenkaan selvitysten pohjalta ole este ja kiinnostusta lähteä mu- kaan Iltasairaalan toimintaan on olemassa Laboratoriopalvelut Iltasairaalan hankkimat laboratoriopalvelut tulee selvitettäväksi NordLab liikelai- toskuntayhtymältä Päiväkirurgia Päiväkirurgian palveluja Iltasairaala tarjoaa valituille asiakasryhmille. Oman osan toiminnasta luo sairaanhoitopiirin jäsenkuntien ulkopuolella olevien tahojen ostamat

19 18 palvelut. Tällainen potentiaalinen taho on esimerkiksi selvityksessä mukana oleva Pe- ruspalvelukuntayhtymä Kallio. Suunnitelmissa on tuottaa Kallion palveluseteliasiakkail- le kaihileikkauksia ja muut mahdolliset palvelut selvitetään jatkossa Kallion kanssa. Iltasairaalan päiväkirurgiseen leikkaustoimintaan tulevat potilaat ovat läpikäyneet normaalin erikoissairaanhoidon toimenpiteiden aiheen arvioinnin, jossa noudatetaan valtakunnallisia leikkausindikaatioita ja/tai hoito on lääketieteellisesti vaikuttavaa. Po- tilaat on asianmukaisesti tutkittu ja arvioitu päiväkirurgiaan sopiviksi joko normaalina kuntayhtymän toimintana tai sitten Iltasairaala Oy:n palveluihin alun perin lähetettyinä potilaina. Iltasairaala Oy:n päiväkirurgiseksi potilaaksi tuleva käy läpi samat rutiinit kuin tavanomainen kuntayhtymän päiväkirurginen potilas. Päiväkirurginen hoitotapahtuma on lääketieteelliseltä sisällöltään ja laatukriteereiltään yhtäläinen Kiurun vastaavien hoitotapahtumien kanssa. Päiväkirurgiseksi tarkoitetuista potilaista pieni osa yöpyy ennalta suunnittelematta sairaalassa. Leikkauksen jälkeisen komplikaation vuoksi tutkittavaksi tai hoidettavaksi jää myös pieni osa potilaista. Näiden potilaiden hoito tapahtuu samoilla kriteereillä kuin kuntayhtymän potilaiden kohdalla. Hoitava Iltasairaala Oy:n lääkäri sopii sillä het- kellä päivystys- tai virkavastuussa olevan Kiurun lääkärin kanssa miten toimitaan. Kai- kissa tapauksissa (yön yli sairaalaan otettavat, komplikaatioiden vuoksi uudelleen tut- kittavat tai hoidettavat potilaat) kustannusvastuu on Iltasairaala Oy:n, ja tämä huomi- oidaan Iltasairaala Oy:n ja Kiurun välisissä sopimuksissa Ortopedia Ortopedia ja siihen liittyvät kuvantamiset ovat herättäneet kiinnostusta sairaanhoi- topiirin henkilöstössä. Tämän pohjalta ortopedia on varteenotettava palvelumuoto toiminnan käynnistyttyä.

20 Kliiniset tutkimukset Iltasairaalan toiminnan kannalta merkittävän osan voivat muodostaa tavanomaiset polikliiniset vastaanotot. Palvelut kohdentuvat kaikille asiakasryhmille maksajatahosta riippumatta.

21 20 5 Toimiala ja markkinat 5.1 Terveysmarkkinoiden kehitys Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamien tilastojen mukaan julkisen tervey- denhuollon erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä vuonna 2008 oli 7,4 miljoonaa. So- maattisilla erikoisaloilla oli käyntejä yhteensä noin 5,9 miljoonaa ja psykiatrian erikois- aloilla noin 1,5 miljoonaa. Käynnit ovat lisääntyneet 20 prosentilla vuodesta Kuva 1. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit Erikoissairaanhoidon ja mielenterveystyön avohoito 2008 Öppenvård inom specialiserad sjukvård och mentalvårdsarbete 2008 Tilastoraportti Statistikrapport 24/2009, Suomen virallinen tilasto, Terveys Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

22 21 Eniten erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä oli sisätautien, aikuispsykiatrian ja ki- rurgian erikoisaloilla. Kuten yllä olevasta kuvasta ilmenee, käyntimäärät ovat kasvaneet jatkuvasti. Vuodesta 2000 käynnit kasvoivat suhteellisesti eniten nuorisopsykiatrian ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla. Yksityisiä erikoislääkäripalveluja käytettiin Kelan sairaanhoitokorvaustilaston mu- kaan 2,9 miljoonaa kertaa vuonna Yksityissektorilla erikoislääkärikäyntejä oli eniten silmätautien ja naistentautien ja synnytysten erikoisaloilla. Sairausvakuutuskor- vaukseen oikeuttavat yksityislääkäripalvelujen menot, toimistomaksut mukaan lukien, olivat vuonna 2008 yhteensä 305 miljoonaa euroa. Tästä erikoislääkäripalvelujen me- nojen osuus oli 86 prosenttia ja yleislääkäripalvelujen 14 prosenttia. Kokonaisuudes- saan menot kasvoivat reaalisesti 2,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoista ilmenee, että vuonna 2008 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 15,5 miljardia euroa, joka on 700 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Asukasta kohden jaettuna menot olivat euroa, mikä oli 4,3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Bruttokansantuotteeseen suhteutettu- na menot olivat 8,4 prosenttia. Inflaatio huomioon ottaen terveydenhuollon koko- naismenot pysyivät ennallaan. Rahamääräisesti suurimmat menoerät koostuivat eri- koissairaanhoidon (5,1 mrd. ) ja perusterveydenhuollon (2,8 mrd. ) palveluista sekä avohoidon lääkkeiden ja muiden lääkinnällisten kulutustavaroiden (2,2 mrd. ) käytös- tä. Näiden kolmen pääryhmän menot muodostivat kaksi kolmasosaa kaikista tervey- denhuoltomenoista. Saman tilaston mukaan, vuonna 2008 terveydenhuoltomenojen julkisen rahoituk- sen osuus oli 74,2 prosenttia (11,5 mrd. ) ja yksityisen rahoituksen osuus 25,8 pro- senttia (3,98 mrd. ). Kuntien rahoitusosuus terveydenhuoltomenoista oli suurin eli 35 prosenttia. Tämä oli 2,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna Valtion rahoi- tusosuus oli vuonna 2008 yhteensä 24,2 prosenttia. Tämä oli 1,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Valtion rahoitusosuuden kasvu on jatkunut yhtäjaksoi-

23 22 sesti vuodesta 2003 alkaen. Kansaneläkelaitoksen rahoitusosuus oli vuonna 2008 yh- teensä 15 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yksityisen rahoituksen osuus terveydenhuoltomenoista on laskenut lähes yhtäjak- soisesti vuodesta 2000 kääntyen kuitenkin kahtena viime vuonna hienoiseen nousuun. Vuonna 2008 kotitaloudet rahoittivat terveydenhuoltoa noin 3 miljardilla eurolla eli niiden rahoitusosuus menoista oli 19,4 prosenttia. Kotitalouksien rahoitusosuudesta 53,6 prosenttia oli asiakasmaksuja, 32,6 prosenttia lääkkeiden ja muiden lääkinnällis- ten laitteiden menoja sekä loput 13,8 prosenttia erilaisten hoitolaitteiden ja lääkinnäl- listen tuotteiden hankintakuluja sekä matkakuluja. Työnantajien terveydenhuoltome- nojen rahoitusosuus on ollut koko luvun vajaa 3 prosenttia. Avustuskassojen, yksityisen vakuutuksen ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhtei- söjen yhteenlaskettu rahoitusosuus terveydenhuoltomenoista oli 3,5 prosenttia vuon- na Julkisen vallan tavoitteena on paitsi kohdentaa verovaroja terveydenhuoltoon myös säädellä sairaanhoidon sisältöä ja tasapuolista ja tarveperusteista kohdentumista väestölle. Yksityisten palvelutuottajien lisääntyvä markkinaehtoinen toiminta muodos- taa uhan tasa- arvoista palvelujen saantia ylläpitävälle julkiselle terveydenhuollolle. Jos terveydenhoitoon päätyvän verovaroista riippumattoman rahan määrä kasvaa ja kana- voituu pääosin yksityiseen terveydenhoitoon, vaikeuttaa yksityisen sektorin saama rakenteellinen palkkaetu julkisen erikoissairaanhoidon toimintaedellytyksiä. 5.2 Tilanne Keski- Pohjanmaalla Yksityisten palvelujen käyttö on Keski- Pohjanmaan alueella maan vähäisintä. Ilta- sairaalan tavoitteena on täydentää olemassa olevia julkisia palveluja. Toiminta sopii hyvin tilanteisiin, joissa sairaanhoitopiirin kapasiteetti ei riitä ja tarvitaan lisäkapasi- teettia näiden ylivuototapausten hoitoon.

24 23 Kuva 1 Kuva 2. Käynnit yksityisissä terveyspalveluissa ja niistä lääkärikäynnit maakunnit- tain asukasta kohti vuonna 2007 Vuonna 2007 Keski- Pohjanmaalla oli yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajia kokonaisuudessaan 43 kappaletta. Nämä jakaantuivat siten, että laboratoriotoimintaa oli 2 yksikössä, lääkärin vastaanottoa 11 yksikössä, röntgentoiminta 1 yksikössä, lää- kinnällistä kuntoutusta 21 yksikössä, työterveyshuoltoon erikoistuneita 8 kappaletta sekä hammashuoltoa 3 kappaletta. Viereisissä maakunnissa tilanne oli täysin toinen. Esimerkiksi Pohjanmaalla toimi- paikkoja oli 164 joista lääkärin vastaanottoja 38. Pohjois- Pohjanmaalla kokonaismäärä oli 888 toimipaikkaa ja lääkärin vastaanottoja oli 188 toimipaikassa. Etelä- Pohjanmaan

25 24 osalta kokonaismäärä oli 225 ja lääkärin vastaanottoja 75 kappaletta. Vaikka maakun- tien väestöpohjassa on suuria eroja, kuvaa tilasto hyvin Keskipohjanmaan tilannetta. 5.3 Markkinan koko Markkinat kattavat koko Keski- Pohjanmaan alueen, jossa yksityisten palvelujen käyttöaste on maan alhaisimpia. Alueella on asukkaita yhteensä noin , joiden palvelujen saatavuuden parantamiseksi Iltasairaala perustetaan. Keski- Pohjanmaan väestön ennustetaan kasvavan suhteellisen tasaisesti, vuonna 2020 alueen väestö ar- vio on noin ja vuonna 2035 ylittyy asukkaan raja. Iltasairaalan markkina- alue ulottuu myös Keski- Pohjanmaan ulkopuolelle ja jopa maan rajojen ulkopuolelle. Potentiaalisia asiakkaita on alueen ulkopuolisilla yhteistoiminta- alueilla sekä ulkomaa- laisissa asiakkaissa. 5.4 Kilpailija- analyysi Keski- Pohjanmaa Keski- Pohjanmaalla yksityistä palveluntuotantoa käytetään varsin vähän. Alueella toimivia yksityisiä asemia ei paljon ole. Näistä merkittävin Iltasairaalan kannalta on Kokkolassa toimiva Terveystalo Oyj, muita pieniä yksityisiä asemia ovat MedWind Ala- vetelissä sekä Kokkolan lääkärikeskus. Alueella on muutamia työterveyshuoltopalveluja tuottavia yrityksiä sekä yksityinen röntgen. Terveystalo Kokkola Terveystalon Kokkolan toimipiste tarjoaa asiakkailleen seuraavia palveluja: yleislääkärin vastaanotto ja usean eri alan erikoislääkäripalvelut pienkirurgiset toimenpiteet

26 25 mahalaukun ja suolistonalueen tähystykset kuorsauksen kuumennushoito UUTUUS ihon esteettiset hoidot o ihon kemiallinen kuorinta UUTUUS o juonteiden täyttö(restylane) o Botox- hoidot työterveys laboratoriotutkimukset kuvantamispalvelut o röntgen-, ultraääni-, magneetti- ja mammografiatutkimukset fysioterapia o OMT- terapia MedWInd MedWin on pieni yksityinen asema, joka tuottaa miltei kaikkia yleislääkärin toi- menkuvaan kuuluvia palveluja. Kokkolan lääkärikeskus Kokkolan lääkärikeskus tuottaa erikois- ja yleislääkäripalveluja, laboratoriopalveluja sekä pientoimenpiteitä. Kokkolan Lääkärikeskuksessa tehdään myös polikliinisia toi- menpiteitä ja leikkauksia, joiden jälkeen potilaat pääsevät heti kotiin. Lääkärikeskuk- sessa tehdään myös ryppyjenhoitoa ja liikahikoilun hoitoa botuliinitoksiinilla (Botox) ja ryppyjenhoitoa hyaluronihapolla (Restylane). Lääkärikeskuksessa voidaan poistaa iho- luomia, kasvaimia, arpia sekä ihonalaisia rasvakasvaimia. 5.5 Avainasiakkaat ja niiden profiilit Itse maksavat potilaat Selkein asiakasryhmä Iltasairaalalle on itse maksavat potilaat. Tämän ryhmän suu- ruuteen vaikuttaa pitkälti palvelun laatu ja hinta. Iltasairaalan palvelut tulevat olemaan

27 26 laadukkaita ja hinnaltaan kilpailukykyisiä, toimintaympäristössä, jossa muuten yksityis- ten palvelujen käyttöaste on matala. Potentiaalisia asiakkaita alueella on, joiden tavoit- tamiseksi Iltasairaala painottaa toiminnassaan hyvää laatua ja kilpailukykyistä hinnoit- telua. Kohderyhmän tavoittamiseksi vaaditaan aktiivista markkinointia ja mainontaa kaikin olemassa olevin keinoin Vakuutusyhtiöiden korvaamat hoidot ja palveluseteliasiakkaat Oman osan asiakkaista luo vakuutusyhtiöiden korvausten perusteella hoitoon ha- keutuvat yksityiset henkilöt sekä palveluseteliä käyttävät. Näissä tapauksissa asiakkaan valintaa ohjaa maksavana tahona toimivan tekijän perusvalinnat. Vakuutusyhtiöiden ja palveluseteliasiakkaiden tapauksissa pääpaino on yleensä hinnassa. Hoitaakseen palve- luseteliasiakkaita tulee Iltasairaalan olla kaupungin tai kunnan hyväksymä palvelun- tuottaja. Oman lisän tuo työterveyshuollon kautta jatkotoimenpiteisiin tulevat asiak- kaat, joiden maksajana voi toimia työnantaja. Alueen suuret yritykset voivat olla val- miita maksamaan avainhenkilöiden nopeasta hoitoon pääsystä, sen sijaan että työnte- kijät jonottaisivat pitkään julkisten palvelujen piiriin, jolloin myös sairaslomat pitenisi- vät Kuntayhtymien tilaamat hoidot Selvitysten perusteella Iltasairaalan toiminta- alueella on olemassa kuntayhtymiä tai yhteistoiminta- alueita, jotka suhtautuvat hankkeeseen myönteisesti. Näiden kautta on odotettavissa ostettavia hoitoja, joista neuvoteltaisiin myöhemmässä vaiheessa tar- kemmin ja määriteltäisiin palvelujen tarve sekä tilaukset. Selvitysvaiheessa mukana ollut Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on osoittanut kiinnostusta palvelujen ostoon. Kallion kautta tulevat asiakkaat ovat palveluseteliasiakkaita jotka hakeutuvat Iltasairaa- laan esimerkiksi kaihileikkaukseen. Myös Pietarsaaren kaupungin yhteistoiminta- alueella on ollut positiivista suhtautumista Iltasairaalan toiminnalle. Samoin kuntayh-

28 27 tymä Selänne, joka on aikaisemmin ilmaissut Kiurulle kiinnostuksen radiologian suora- ostoihin. Näihin tarpeisiin ei sairaanhoitopiiri ole kuitenkaan kyennyt vastamaan. Ilta- sairaalan toiminnan käynnistämisvaiheessa otetaan yhteyttä kyseisiin tahoihin ja käy- dään neuvotteluja mahdollisista ostoista Ulkomaalaiset asiakkaat Iltasairaalan toiminnan kannalta ulkomaalaisten asiakkaiden osuus ei ole merkittä- vä. Sen sijaan selvityksessä mukana olevien tahojen, erityisesti Etelä- Karjalan sairaan- hoitopiirin alueella ulkomaalaiset (pääasiassa Venäläiset) asiakkaat voivat muodostaa yhden, jopa merkittävän asiakasryhmän. Potentiaalia alueelta löytyy ja niin sanotulle terveysturismille riittäisi todennäköisesti kysyntää. Myös Iltasairaalalle ulkomaalaiset asiakkaat voivat muodostaa oman asiakasryhmän, mikäli pystytään jollain tietyllä eri- koisalalla luomaan huipputason hoitoa. Nykypäivänä hyvästä hoidosta ollaan valmiita maksamaan ja laadukkaan hoidon saamiseksi hoidon hakeminen kaukaa kotoa ei ole mitenkään tavatonta.

29 28 6 Yhtiön strategiat 6.1 Kilpailustrategia (Differointi eli kilpailuedut) Ihmisläheisyys Iltasairaala tuottaa ihmisläheistä erikoissairaanhoitoa. Toiminnassa kiinnitetään huomiota erityisesti potilaiden hoidon laatuun, hoidon sisältöön, vaikuttavuuteen sekä määrään. Ihmisläheisen hoidon viisi avainaluetta ovat: potilaan ja hänen yksityisyyten- sä ja yhteisöllisyytensä arvostaminen; potilaalle tiedon antaminen ja hänen ottamisen- sa mukaan hoitonsa suunnitteluun; potilaan tunne- elämän huomioon ottaminen; poti- laan fyysisen terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ihmisläheisen hoidon edelly- tysten järjestäminen Kuntoutusosaaminen Iltasairaalan kuntoutus voisi toimia yhteistyössä Pietarsaaren Malminsairaalan kanssa, jossa kuntoutus on ollut vahvaa. Malminsairaalassa palvelu on kaksikielistä ja työkielenä on ruotsi. Yhteistyöllä kuntoutusosaamisesta voidaan muodostaa vahva osaamisalue Imago Iltasairaalan imago on toimia hyvän palvelun terveydenhuollon edelläkävijänä, jos- ta saa palvelua suurten kaupunkikeskusten lääkäriasemien tapaan. Iltasairaala on alu-

30 29 eellaan terveyspalveluita täydentävä, kumppanuushengessä toimiva yksikkö, jota il- man saatavilla olevat terveydenhuollon palvelut olisivat merkittävästi suppeammat Yhteistyöverkostot Iltasairaalan vahva etu on hyvä yhteistyöverkosto. Toiminnan kannalta yhteistyöta- hoja on käsitelty ja tämän suunnitelman alkuvaiheessa. Verkostoitumalla ja solmimalla hyviä yhteistyöverkkoja Iltasairaala nousee vahvaksi ja tasokkaaksi kansallisen tason osaajaksi Palvelujen saatavuus ja nopeus Iltasairaalan palvelujen hyvä saatavuus ja nopea hoitoon pääsy luovat toiminnan kannalta erinomaisen kilpailuedun. Mahdollisimman laajalla tarjottavien palvelujen joukolla on tässä yhteydessä merkittävä vaikutus. Iltasairaalan toiminta järjestetään siten, että voidaan varmistaa palvelujen nopea ja hyvä saatavuus Henkilöstö Iltasairaalan palvelukseen tuleva henkilöstä on pääosin keskussairaalasta palkattua henkilöstöä. Tätä kautta muodostuu selkeää etua. Voidaan varmistaa ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön saanti. Huomioitava seikka on, että sama henkilöstö pysyy sa- man talon sisällä, siirtyessään päivätyöstä Iltasairaalan palvelukseen. Tämä lisää omal- ta osaltaan sujuvuutta ja henkilöstön motivoituneisuutta.

31 30 7 Toteuttamissuunnitelma 7.1 Luvat Iltasairaala on yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1190) mukainen palveluntuottaja, jonka toimintaa varten on haettava lupa Aluehallintovirastolta. Laissa on määritelty tarkemmin toimintaedellytykset. 7.2 Vakuutukset Iltasairaala Oy on erillinen terveyspalvelujen tuottaja, jolla tulee olla oma potilas- vakuutus. Yksityisenä terveydenhuollon tuottajana se voi ottaa potilasvakuutuksen haluamastaan vakuutusta tarjoavasta vakuutusyhtiöstä. 7.3 Tilat Palveluja tuotetaan jo olemassa olevissa julkisissa tiloissa ja niiden omistuksissa olevilla laitteilla. Toiminta tapahtuu pääasiassa julkisten tilojen aukioloaikojen ulkopuo- lelle, eli käytännössä iltaisin ja viikonloppuisin. Iltasairaala vuokraisi Keski- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä käyttöönsä tilat ja laitteet käypään hintaan Tilojen käytön edellytykset Sairausvakuutuslain 2 luvun 3 on rajoittanut sairausvakuutuskorvausten maksa- mista julkisissa tiloissa toteutetusta yksityisestä sairaanhoidosta. Hallituksen esityksen

32 31 183/2010 pohjalta lakia muuttiin siten, että kyseinen lain kohta poistetaan. Laki astui voimaan 1. maaliskuuta Näin ollen julkisissa tiloissa toteutetusta yksityisestä sairaanhoidosta voidaan saada sairausvakuutuskorvaus. Tämä mahdollistaa julkisten tilojen käytön tehostamisen. Ai- kaisemminkaan ei ole ollut olemassa lainsäädännöllisiä esteitä, jotka rajoittaisivat yksi- tyistä toimintaa julkisissa tiloissa (kts. he 183/2010 ja StVM 43/2010), mutta käytän- nössä sairausvakuutuslain asettama rajoitus on aiheuttanut sen, ettei tällaista toimin- taa ole syntynyt. Tiloja vuokratessa tulisi kuitenkin ottaa huomioon, ettei kunnallisen lakisääteisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa vaaranneta. Korvauksen maksamisen edellytyk- senä on, että tilojen vuokraaja ilmoittaa Kansaneläkelaitokselle tiedot vuokralaisesta. Näistä tiedoista muodostetaan rekisteri, jossa käy ilmi ne palveluntarjoajat joiden pal- veluista korvausta voidaan maksaa Tilojen ja laitteiden vuokraaminen Tilojen ja laitteiden vuokraamisessa tulee ottaa huomioon kilpailuoikeudelliset nä- kökohdat ja erityisesti kilpailuneutraliteetin varmistaminen. Tiloista ja vuokrattavista laitteista perittävä hinta on määriteltävä siten, ettei Iltasairaalalle kanavoidu käypää vuokraa alhaisemman vuokran perimisen kautta vastikkeetonta valtiontukea, joka saattaisi yrityksen kilpailijoihin nähden parempaan asemaan ja vääristäisi kilpailua. Tilojen ja laitteiden vuokraajana toimivan viranomaisen vastuulla on määritellä vuokrataso siten, ettei vuokrataso jää liian alhaiseksi. Vuokraus tulee toteuttaa avoi- mesti ja syrjimättä. Tämä on mahdollista toteuttaa eri tavoin. Vuokraamisessa ei ole kyse julkisesta hankinnasta, joten menettelyyn ei sovelleta hankintalakia. Sinänsä han- kintalaki takaisi avoimen ja syrjimättömän menettelyn. Iltasairaalan kohdalla kysee- seen ei tule hankintalain soveltaminen. Joka tapauksessa valinta tulee kuitenkin tehdä avoimesti ja syrjimättömästi. Laeissa tai lakien esitöissä ei ole olemassa tarkkoja määri-

33 32 telmiä, miten valinta tulee tehdä. Tiloja vuokraava viranomainen voi esimerkiksi tehdä ilmoituksen, jossa se pyytää kaikkia halukkaita tilojen vuokraamisesta kiinnostuneita osallistumaan neuvottelumenettelyyn, jossa käydään kaikkien osapuolien kanssa läpi vuokraamisen ehdot, kuten vuokran suuruus, vuokra- aika sekä muuta tarvittavat edel- lytykset. Jos halukkaita olisi useampia, tulisi vuokralaisen valinnassa käyttää erityisiä ennalta määriteltyjä kriteerejä, kuten alueen palveluntarve. Vuokrauksessa tulee ottaa huomioon myös verotukselliset seikat Palveluiden hinnoittelu Iltasairaalan suoritteiden tarkempi hinnoittelu toteutetaan myöhemmässä vaihees- sa, kun aloitetaan tarkempi suunnittelu toiminnan käynnistämisestä. Iltasairaala Oy:n tulot muodostuvat asiakkaille myytävien suoritteiden myyntituloista. Palveluiden hin- noittelun perusteista päättävät yhtiön hallitus ja operatiivinen johto. Palveluiden tuotteistamisella luodaan kustannuksiltaan tehokkaita hoitokokonai- suuksia. Asiakkaiden maksut määräytyvät tuotehinnoittelun avulla siten, että hinnoit- telussa otetaan huomioon yleinen markkinahinta. Tuotehinnoittelussa huomioidaan suoritteen tuottamiseksi tarvittavat resurssit ja aine- ja tarvikeostot, muut erikseen hankittavan palvelut (esim. tukipalvelut, laborato- rio- ja röntgentutkimukset, laskutus, henkilöstöhallinto ym.), jotka lisätään tuotehin- taan. Iltasairaala Oy maksaa käyttämästään infrastruktuurista, joita ovat tilat, laitteet ja tarvikkeet (sisältäen sekä huollon että ylläpidon) suoritekohtaisen korvauksen sairaan- hoitopiirin kuntayhtymälle. Korvausperusteet tuotetaan Kiurun taloushallinnon tuot- taman kustannuslaskennan avulla. Tiloista ja laitteista tehdään asianmukaiset liikehuo- neiston vuokraamista koskevat vuokrasopimukset. Tuotehintaa laskettaessa kustan- nukset kohdennetaan suoritteen sisältö huomioiden, jolloin esim. vuokran taso voi

34 33 vaihdella tuotteesta riippuen ja se voi sisältää toiminnan mukaisesti vaihtelevia eriä. Esimerkiksi se, mitä leikkaustoiminnassa tarvittavia tarvikkeita sisällytetään vuokraan ja mitä laskutetaan erikseen, voi vaihdella leikkaustyypistä riippuen. Polikliinisen toi- minnan vuokraperuste määräytyy sen perusteella, mitä tiloja toiminnan käytössä on ja millainen kustannus tilojen käytöstä aiheutuu sen lisäksi, millaista pääomavuokraa vuokranantajana toimiva sairaanhoitopiiri Iltasairaala Oy:lle vuokraamistaan tiloista edellyttää. Osakeyhtiön juokseva hallinto ja sen aiheuttamat kulut katetaan suoritteista perit- tävillä hinnoilla, jolloin kustannuslaskentaa tehtäessä nämä kulut kohdennetaan yhtiön päättämällä tavalla suoritteisiin. Henkilöstökustannusten kohdentamisessa tuotehin- toihin voidaan noudattaa eri periaatteita suoritteesta riippuen. Yleinen tapa näyttää olevan muodostaa yhtiön sisälle eri kustannuspaikkoja suoritekohtaisesti, jolloin suori- teperusteinen palkkasumma muodostuu kustannuspaikkaan kohdentuvien tulojen ja menojen erotuksena. Näin ollen lääkäreiden ja hoitohenkilöstökunnan suoritepalkat ja palkanmaksuvara määräytyy kullakin kustannuspaikalla vaihtelevasti. Yhtiön hallitus asettaa vuosittain yhtiölle tuottotavoitteet, joita ovat asiakkuuksiin, yhtiön talouteen, henkilöstön osaamisen ja prosessien kehittämiseen liittyvät tavoit- teet. Näillä perusteilla yhtiön johto laatii vuosittaiset toimintasuunnitelmat ja budjetin. 7.4 Kilpailuneutraliteetti Kilpailuneutraliteettiperiaatteen mukaan yrityksille on taattava tasapuoliset edelly- tykset toimia markkinoilla. Muuten suosiollisessa asemassa olevat yritykset pystyisivät ennen pitkää vaikeuttamaan kilpailijoiden toimintaa ja ajamaan nämä ulos markkinoil- ta. Yrityksille myönnettäviä valtiontukia koskevat periaatteet määritellään EY:n perus- tamissopimuksen 87 ja 88 artikloissa. Nämä säännökset koskevat valtion yritykselle myöntämää suoraa tukea, mutta myös muuta taloudellista etua. Yleisimmin kyseessä on rahasuoritus, mutta esimerkiksi markkinahintaa alhaisempi vuokra kiinteistöstä

35 34 katsotaan tueksi. Tästä johtuen valtiontukisäännökset tulevat sovellettaviksi, mikäli julkisen sektorin toimenpide muodostaa yritykselle vastikkeettoman edun. Vastikkee- ton etu syntyy aina silloin, kun yritys ei olisi saanut vastaavaa suoritusta toimiessaan markkinoilla yksityisen sopimuskumppanin kanssa. Iltasairaalan tuleminen mukaan yksityiselle sektorille tarjoamaan sairaanhoidollisia palveluja jo olemassa olevissa julkisissa tiloissa ei sinänsä aiheuta kilpailuoikeudellisia ongelmia. Merkittävin huomioitava asia on kilpailuneutraliteetin säilyminen. Kilpai- luneutraliteetti tarkoittaa sitä, että taataan kaikille markkinoilla oleville tasapuoliset toimintaedellytykset. Iltasairaalan kohdalla huomio kiinnittyy tilojen ja laitteiden vuok- ran hinnan määrittelyyn. Jos hinnoittelu on alakantissa, tästä katsotaan muodostuvan vastikkeetonta valtiontukea joka vääristää kilpailua asettamalla muut yksityiset toimi- jat epäedulliseen asemaan. Kilpailuvirasto otti kantaa parhaillaan vireillä olevaan HUS:n Iltasairaalaa vastaa- vaan toimintaan. Saatavissa olevien tietojen mukaan kilpailuvirasto ei näe ongelmaa tämänkaltaisessa toiminnassa. Sen sijaan pidettiin hyvänä, että alikäytettyä kapasiteet- tia voidaan hyödyntää. 7.5 Tietotekniset ratkaisut Tausta Iltasairaala Oy toimii Keski- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän / Keski- Pohjanmaan keskussairaalan tiloissa. Iltasairaalan toiminta tapahtuu keskussairaalan normaalin toiminta- ajan ulkopuolella. Tämä asettaa omat vaatimukset tietoteknisille ratkaisuille.

36 35 Iltasairaala Oy:n toiminnassa tarvittavaa tietoteknistä ratkaisua tarkastellaan tässä yhteydessä yleisellä tasolla pyrkien hahmottamaan ne periaatteelliset näkökulmat, jotka on syytä huomioida suunniteltaessa liiketoiminnan käynnistämistä. Tämä ei kui- tenkaan ole täsmällinen tekninen ratkaisukuvaus, jonka perusteella voidaan tietotekni- sen ympäristön toteuttaminen käynnistää Tietojärjestelmät Iltasairaala Oy:n liiketoiminta vaatii tietojärjestelmäratkaisut potilastiedon, talous- hallinnon ja henkilöstöhallinnon tarpeisiin. Kaikki nämä tietojärjestelmät toteutetaan ns. palvelinratkaisuina, joissa tietokantoihin tallennettu tieto varastoidaan erillisille palvelinkoneille, josta informaatio on sitä tarvitsevien käyttäjien käytettävissä Potilastietojärjestelmä Keski- Pohjanmaan keskussairaalan käytössä on Effica - potilastietojärjestelmä, jolla suoritetaan sekä potilasohjaus että toimenpiteiden ohjaus. Poikkeuksena on laborato- riotoimintojen osalta käytettävä Weblab - järjestelmä. Keskussairaalan Effica toimii samalla palvelimella Kokkolan kaupungin potilastieto- järjestelmän kanssa, kuitenkin niin että kumpikin Effica toimii itsenäisenä instanssi- naan. Potilastiedot eivät siirry rekistereiden välillä, mutta hoitotapahtuman yhteydessä eri rekistereihin kirjattuja potilastietoja on kuitenkin mahdollista selata ns. katselutoi- minnon avulla. Katselutoiminnon käyttämiseen tulee olla potilaan antama lupa. Poti- laan suostumus pyydetään ja dokumentoidaan ns. aluesuostumiskaavakkeella. Myös Iltasairaala Oy tarvitsee käyttöönsä oman potilasrekisterin. Kustannustehok- kain ja käytännöllisin tapa toteuttaa potilasrekisteri on käyttää Keski- Pohjanmaan kes- kussairaalan Effica - potilastietojärjestelmää, johon perustetaan Iltasairaala Oy:lle oma tietokantainstanssi ja otetaan käyttöön ne Effican sovellusosat, jotka ovat toiminnan

37 36 kannalta tarpeelliset. Niin edelleen Iltasairaalalle on mahdollista toteuttaa sen tarvit- semat liittymät keskussairaalaa vastaavalla tavalla (esim. Weblab ja RIS). Toinen vaihtoehto on toteuttaa Iltasairaalan potilastietojärjestelmä täysin itsenäi- senä ratkaisuna. Se tarjoaa mahdollisuuden hankkia toimintaan parhaiten sopivan tie- tojärjestelmän. Todellisia vaihtoehtoja on kuitenkin varsin vähän tarjolla. Käytännön kannalta henkilökunnalle voi olla myös haastavaa käyttää useita eri järjestelmiä. Lisäksi erillisen tietojärjestelmän investointi- ja ylläpitokustannukset ovat oletettavasti merkit- tävästi suuremmat. Alueen toimijoiden yhtenäinen potilastietojärjestelmä antaa parhaat mahdollisuu- det erilaisille yhteistyömalleille Iltasairaalan, keskussairaalan ja terveyskeskuksen kes- ken. Yksi oleellisia kysymyksiä on se, tuleeko Iltasairaalalla olla mahdollisuus keskussai- raalan potilastiedon katseluun ja toisin päin. Yhteisen rekisterin käyttö ei ole mahdol- lista mutta erilaisia ratkaisuja tietojen katseluun on olemassa (mm. Effica - katselutoiminto ja OmaHoito - alusta). Keskeinen potilastietojärjestelmätarkastelun tekijä on myös mahdollisesti hankittavat palvelut (esimerkiksi röntgen ja laboratorio) ja niiden liittymät potilastietojärjestelmään Laskutus Keskipohjanmaan keskussairaala suorittaa laskutuksen (potilaslaskutuksen sekä toimenpiteiden laskutus) Efficaa käyttäen. Iltasairaala Oy voi toteuttaa laskutuksensa myös Efficalla, josta voidaan rakentaa tarvittavat liittymät taloushallinnan tietojärjes- telmään Henkilöstöhallinnon sovellukset Keskipohjanmaan keskussairaala suorittaa työvuorosuunnittelun ja laskennan Tita- nia - sovelluksella sekä lääkärien päivystyskorvauslaskennan web - Titanialla. Työvuoro- suunnittelusta on liittymä palkanlaskentaan. Samaa Titaniaa käyttäen voidaan toteut-

38 37 taa myös Iltasairaala Oy:n työvuorosuunnittelu toteuttamalla Titaniaan omat työvuo- rotaulunsa Iltasairaalan henkilöstölle. Muut talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut eivät ole Iltasairaalan ydinliiketoimin- taa, vaan tukipalveluita. Niiden tarvitsemat tietojärjestelmät kannattaa hankkia palve- luna osana talous- ja henkilöstöhallinnon kokonaisratkaisua Tietokoneet ja tietoliikenne Iltasairaalassa työskentelevä henkilöstö käyttää työssään keskussairaalan tietoko- neita ja laitteistoa. Keskussairaalan ja Iltasairaalan toiminnot erotetaan toisistaan pe- rustamalla Iltasairaalalle oma toimialue, jonne työntekijät kirjautuvat omilla käyttäjä- tunnuksillaan. Oma toimialue mahdollistaa käyttöoikeuksien määrittämisen ja toimin- nan rajaamisen juuri niihin sovellusympäristöihin ja tietovarastoihin, joihin käyttäjällä tulee olla pääsy. Käyttämällä samoja tietokoneita ja erottamalla käyttäjät omaksi toimialueekseen mahdollistetaan myös keskussairaalan olemassa olevan tietoliikenneratkaisun käyttä- minen sekä lähiverkkoratkaisun osalta että ulkoisen tietoliikenneliittymän osalta il- man että aiheutetaan tietosuojaongelmia. Vaihtoehtoisesti Iltasairaalan työntekijöille voidaan hankkia kannettavat tietoko- neet, jotka he tuovat tullessaan työpaikalle ja vievät työvuoron päätyttyä mennessään. Kannettavat tietokoneet mahdollistavat joustavan tavan hyödyntää kiinteistöä. Henki- lökohtaisten kannettavien hankinta leasing- sopimuksella minimoi laitteistoon sitoutu- van pääoman määrän. Lisäksi tietoturvallisuus on huomioitava ja minimoitava sekä laitteiden rikkoutumisesta että katoamisesta aiheutuvat riskit. Käytännössä riskiä voi- daan hallita mm. koneelle tallennetun kriittisen tiedon automatisoidulla varmistamisel- la ja massamuistien kryptaamisella.

Liiketoimintasuunnitelma

Liiketoimintasuunnitelma Kokkolan Iltasairaala Oy:n Liiketoimintasuunnitelma Kokkola Pro Lex Oy/ VT Tapani Turpeinen, HTM Pekka Kälkäjä 18.3.2011 1 1 TAUSTATIETOA... 6 1.1 RAKENTEELLISET MUUTOKSET TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄSSÄ...

Lisätiedot

Hyksin kliiniset palvelut Oy. Hallitus 28.5.2012, LIITE 9 JULKINEN TAUSTAOSA. Biomedicum Helsinki 2A Tukholmankatu 8, 00290 Helsinki

Hyksin kliiniset palvelut Oy. Hallitus 28.5.2012, LIITE 9 JULKINEN TAUSTAOSA. Biomedicum Helsinki 2A Tukholmankatu 8, 00290 Helsinki Hallitus 28.5.2012, LIITE 9 Hyksin kliiniset palvelut Oy JULKINEN TAUSTAOSA Biomedicum Helsinki 2A Tukholmankatu 8, 00290 Helsinki Versio Päiväys Vastuullinen Kuvaus 1.0 19.01.2011 HUS/Lasse Lehtonen HUS:n

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira/Fanin Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira/Fanin Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 256 06.10.2010 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira/Fanin Oy 761/61/616/2010 STLTK 256 Fanin Oy Kuopiosta on pyytänyt lupaa Sosi aali- ja terveysalan

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/invalidiliiton Asumispalvelut Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/invalidiliiton Asumispalvelut Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 208 18.08.2010 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/invalidiliiton Asumispalvelut Oy 604/61/616/2010 640/61/616/2010 STLTK 208 Invalidiliiton Asumispalvelut

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,1 2 595,6 2 611,6 2 738,9 2 840,4 3 055,2 3 328,9 3 622,4 3 858,3 4 054,5 4 324,4 4 590,0

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 211 08.06.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy 543/61/616/2011 STLTK 211 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavi rasto (Valvira) on

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus 17.9.2015 Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin IV, Turku Timo Hujanen, Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto Valinnanvapaus ja monikanavarahoitus (MKR)? Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän D'Artagnan? TYHE 5, Ajankohtaista työelämässä Minna Ylikännö, VTT, yliopistonlehtori Sosiaalitieteiden laitos Suomalainen

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

ESH:n palveluseteli Kuusamossa. Jonkun on oltava ensimmäinen

ESH:n palveluseteli Kuusamossa. Jonkun on oltava ensimmäinen ESH:n palveluseteli Kuusamossa Jonkun on oltava ensimmäinen Palvelusetelin soveltuvuus ja tavoitteet Palvelut tuotteistettuja Palvelujen hinnoista ja laadusta on sekä kunnalla että asiakkaalla riittävästi

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/botnia Scan Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/botnia Scan Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 380 09.11.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/botnia Scan Oy 1068/61/616/2011 STLTK 380 Botnia Scan Oy on pyytänyt sosiaali- ja ter veysalan lupa- ja valvontavirastolta

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI TUOTTAJAN OHJE 1 27.1.2011 2. ( 5 ) VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI Taustaa Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) tuli voimaan 1.8.2009.

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/silmäasema Fennica Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/silmäasema Fennica Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 271 24.08.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/silmäasema Fennica Oy 750/61/616/2011 STLTK 271 Silmäasema Fennica Oy on pyytänyt Sosi aali- ja terveysalan

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Kuntamarkkinat Juha Myllymäki Johtava lakimies Juha Myllymäki 12.9.2012 Ajankohtaiskatsaus Ajankohtaista hankinnoista» Juha Myllymäki, johtava lakimies Hankintadirektiivien

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Kaarina Tanttu, VSSHP, T- Pro hanke VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI kaarina.tanttu@tyks.fi HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Hoitolinjojen sairaalan

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/hes Sairaankuljetus Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/hes Sairaankuljetus Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 246 29.06.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/hes Sairaankuljetus Oy 652/61/616/2011 STLTK 246 HES Sairaankuljetus Oy on pyytänyt Sosi aali- ja terveysalan

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja -peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos JYTA Peruspalvelulautakunta TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 1. Sopimuksen

Lisätiedot

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Luotsaa hyvinvointia. Strategia 2015

Luotsaa hyvinvointia. Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen Kaupunginhallitus 400 26.10.2015 Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen 1591/06.00.00/2015 KHALL 26.10.2015 400 Palvelusopimus Uudenkaupungin

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa Juha-Pekka Kettunen, Myyntijohtaja Yritysasiakkaat, Elisa Oyj 1 Lahti 19.-20.5.2008 Terveydenhuollon ATK-päivät Sisältö Kanssakäymistä tehostavat

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE PAKETTI - KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE Päijät-Hämeen henkilöstö- ja talouspalvelukeskus - HETA 25.11.2011 Roope Rauhalinna Katrina Harjuhahto-Madetoja FCG Finnish

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

HYVINVOINTIPALVELUJEN TULOSKORTIT JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015

HYVINVOINTIPALVELUJEN TULOSKORTIT JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 Sosiaali- ja terveysltk 146 16.09.2014 Sosiaali- ja terveysltk 154 30.09.2014 Sosiaali- ja terveysltk 166 14.10.2014 HYVINVOINTIPALVELUJEN TULOSKORTIT JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 713/02.02.00/2014 SOSTE

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 Kaupunginhallitus 327 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 100 16.09.2015 Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 297/00.01.02/2015 PERLJ 16.06.2015 59 Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti Selvityshenkilöryhmä Tiedotus- ja luovutustilaisuus 15.3.2016 15.3.2016 1 Selvityshenkilötyöryhmän

Lisätiedot

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet Jorma Penttinen Terveysmatkailu Kuopion matkailustrategiassa 2005-2012 Terve Kuopio ohjelma / Terveysmatkailu 11.11.2004 Terveysmatkailu on uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.fi Smartum

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Yhteislautakunnan liite nro 14 / 26.1.2012 PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Perusturvan yhteislautakunta 22.1.2009 7 26.1.2012 14 2 Palvelusetelin käyttö JJR-kunnissa Kunnalla

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN LUONNOS 4.12.104 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON SAIRAALA-, KUNTOUTUS- JA HOIVAPALVELUT -OSASTON FYSIATRIAN POLIKLINIKKATOI- MINNAN LUOVUTUKSESTA HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRILLE

Lisätiedot

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Henkilöstön asema sote-uudistuksessa Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (Luonnos 18.8.2014) 1 Lain

Lisätiedot