NRO 2/ VSK LOKAKUU Uusi selkäydinvammaisten asioita ajava yhdistys AKSON ry. perustettu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NRO 2/2009 17. VSK LOKAKUU 2009. Uusi selkäydinvammaisten asioita ajava yhdistys AKSON ry. perustettu"

Transkriptio

1 NRO 2/ VSK LOKAKUU 2009 Uusi selkäydinvammaisten asioita ajava yhdistys AKSON ry. perustettu

2 Lisää vapautta ja varmuutta, SpeediCath ja SpeediBag ovat Coloplast A/S:n rekisteröimiä tuotemerkkejä Kaikki oikeudet pidätetään Coloplast A/S, FI Vantaa.. SpeediBag Compact kätevä ja huomaamaton virtsankeräyspussi SpeediCath Compact -katetrin käyttäjälle Vaivattomuudestaan tunnetun naisten SpeediCath Compact -katetrin käyttö on nyt entistäkin mukavampaa ja helpompaa. Tämän mahdollistaa uusi SpeediBag Compact -virtsankeräyspussi, jonka avulla voit katetroida melkeinpä missä vain. Olet vapaa menemään ja tulemaan riippumatta siitä, missä wc-tilat sijaitsevat. Pyydä MAKSUTON näytepakkaus numerosta (09) tai tutustu tuotetietoihin internetissä Coloplast A/S valmistaa ja tarjoaa korkealaatuisia, edistyksellisiä tuotteita ja palveluja intiimiin terveydenhoitoon.

3 SELKÄYDINVAMMA PÄÄKIRJOITUS ISSN vuosikerta Päätoimittaja: Pekka Hätinen Puh Kustantaja/julkaisijat: Invalidiliitto ry ja sen selkäydinvammatyöryhmä Uusi aika, uudet toimijat Ulkoasu ja taitto: HELPCONT KY/Matti Anttalainen VANTAA Puh. (09) Ilmoitusmyynti: Puh Hannele Rossinen; Pasarit Oy Pauli Ritola Ilmoituskoot: 1/1 210 x 297 mm tai 187 x 270 mm 1/2 93 x 270 mm tai 187 x 135 mm 1/3 93 x 180 mm tai 187 x 90 mm 1/4 93 x 135 mm tai 187 x 67 mm 1/8 60 x 105 mm tai 93 x 67 mm Ilmoitushinnat: koko yksivärinen nelivärinen Kannet 1/ / / / / /8 70 Hintoihin lisätään ALV 22% Tilaukset ja osoitteen muutokset: 6 /vuosikerta Internetin kautta selkaydinvammatyoryhma tai SYV-työryhmän sihteeri Paula Mustalahti Kuriirinkatu 6, LAHTI Puh Kirjapaino: Uusimaa Oy PORVOO änä vuonna selkäydinvammaisten yhteistyö ja edunvalvonta sai uudet toimijat, kun uusi valtakunnallinen järjestö, Selkäydinvammaiset Akson ry. Ryggmärgsskadades Förening Akson rf. perustettiin kesäkuussa. Tämä lehti tehdään vielä selkäydinvammatyöryhmän julkaisuna, yhdessä Annukka Koskelan ja Matti Anttalaisen kanssa. Tulevaisuudessa Akson ry. huolehtii selkäydinvammaisten asioita käsittelevästä lehdestä ja sen toimittamisesta. Yli kaksi vuosikymmentä toimittuaan Invalidiliiton selkäydinvammatyöryhmä siirtyy historiaan työnsä tehneenä. Mielestäni leiri,- tiedotus,- kurssi- ja vertaistukitoimintamme on ollut resurssiemme puitteissa varsin samantasoista kuin muissakin maissa. Kansainväliseen toimintaan on osallistuttu pohjoismaisella- ja eurooppalaisella tasolla. Lehteä on julkaistu paperi- ja nettiversiona. Selkäydinvammasäätiön toimesta on järjestetty muutamia vuosia selkäydinvammaseminaareja. Selkäydinvammatyöryhmältä jäi kesken vaikuttamistyö hoidon keskittämiseen ja elinikäiseen seurantaan. Akson ry. on ottanut tämän meille tärkeän asian painopistealueekseen. Aksonin perustavassa kokouksessa kokouksen puheenjohtaja painotti oleellisen tärkeänä asiana hyviä suhteita ja yhteistyötä Invalidiliiton kanssa. Tämä oli mitä tervetullein avaus. Tietääkseni yhteistyöpalaveri on jo pidetty hyvässä hengessä. Akson voi nyt rauhassa keskittyä omien tavoitteidensa ajamiseen. Tuloksia voimme varmaan odottaa aikanaan. Mikäli apua tai sivustatukea tarvitaan Invalidiliitolta, olen varma että asia järjestyy. Omalta osaltani toivotan uudelle Akson ry:lle mitä parhainta menestystä ja siellä toimiville selkäydinvammaisille tsemppiä vaativassa tehtävässä. kuva Antero Aaltonen Pekka Hätinen vt päätoimittaja Seuraava lehti ilmestyy huhtikuussa 2010 Aineistopäivä SELKÄYDINVAMMA 3

4 -lehti 17. vuosikerta ilmestymispäivä 20. lokakuuta 2009 ilmestyy kahdesti vuodessa, huhti- ja lokakuussa. Kansi: Kuva selkäydinvammatyöryhmän järjestämältä luontoleiriltä Rantasalmelta. Kuvaaja: Tarmo Loose Sisällysluettelo Pääkirjoitus: Uusi aika, uudet toimijat... 3 Meidän Oma Yhdistys -Akson ry... 6 SELKÄYDINVAMMA-lehden tulevaisuus... 6 Selkäydinvammaisten yhdistys on perustettu... 7 Kipu ja selkäydinvaurio Selkäydinvammasäätiön kevätseminaari Suomen vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Painehaavojen hoito kotona Selkäydinvammatyöryhmä Tallinnassa Esteetöntä matkailua Virossa ja vähän muuallakin Kuulumisia Euroopasta Tangoon tarvitaan kaksi -tutkimus Skandinaavit tapasivat Tanskassa Miten menee yli 65 vuotiailla selkäydinvammaisilla? 24 Tää on hienoo - ja näillä mennään! Haussa hauska hikihoukutus Kuvia Pekingin paralympialaisista! Tukihenkilötoiminnan historiaa Selkäydinvammaisten vertaistukihenkilötoiminta Selkäydinvammaisten vertaistuki kuntoutuksessa Selkäydinvammaan liittyvä vertaistuki Invaliidiliiton selkäydinvammatyöryhmä Ristikko 2/ Ratkaisu ristikkoihin 1/2009 ja 2/ SELKÄYDINVAMMA

5 PUHEENJOHTAJAN PALSTA lemme tulleet taas kerran vuoden loppupuolelle ja syksyn tuulet puhaltelevat. Ne enteilevät talven tuloa ja meille selkäydinvammaisille, joilla on vammasta johtuvia liikuntarajoitteita, alkaa jälleen rospuuttokausi, joka vaikeuttaa liikkumista ja sen myötä päivittäisiä toimintojamme. Tämä vuosi on ollut muutoksiltaan mielenkiintoinen ja minun yli kahdeksantoista vuoden mittainen työrupeama selkäydinvammatyöryhmän sihteerinä ja puheenjohtajana päättyy tämän vuoden lopussa. Vuosi on tuonut mittavia muutoksia Suomen selkäydinvammaisten asioihin, sillä kesäkuussa pidettiin uuden selkäydinvammaisten yhdistyksen perustamiskokous, ja tuolloin perustettiin yhdistys nimeltä Akson ry. Invalidiliiton alaisena toiminut selkäydinvammatyöryhmä lopettaa toimintansa tämän vuoden lopussa, kun työryhmän neljävuotinen toimintakausi päättyy. Työryhmä on toiminut yhtäjaksoisesti kaksi vuosikymmentä ja sen on nimittänyt Invalidiliiton liittohallitus aina toimintakaudeksi kerrallaan. Työryhmä on toiminta-aikanaan järjestänyt vuosittain Kisakeskuksessa leiriviikon selkäydinvammaisille, jossa on jaettu tietoa elämässä selviytymisestä, harrastettu liikuntaa, pelattu erilaisia pelejä ja vietetty muutenkin yhteistä aikaa keskustellen mm. elämään liittyvistä asioista ongelmista ja mahdollisuuksista. Vuosittain on myös järjestetty City-leiri Helsingissä. City-leirillä on tutustuttu erilaisiin liikuntamahdollisuuksiin kaupungissa ja vietetty yhteistä aikaa erilaisissa tapahtumissa. Viime vuosina on järjestetty luontoleiri Rantasalmella kaksi kertaa. Luontoleiri sai heti ensimmäisellä kerralla suuren suosion erilaisuutensa vuoksi. Leirillä harrastettiin mm. kalastusta, liikuntaa luonnossa ja rosvopaistin tekoa. Leirien järjestelyissä ja toteutuksessa on ollut mukana Suomen Invalidien Urheiluliitto, jonka kanssa yhteistyö on sujunut hyvin. Invalidiliitto ja RAY ovat vastanneet leirien kustannuksista. Työryhmän toiminta on ollut myös kansainvälistä. Pohjoismaisittain on oltu mukana NORR:n toiminnassa ja viime vuosina myös eurooppalaisessa yhteistyöjärjestössä ESCIF:ssä. Yhteistyö Viron selkäydinvammaisten kanssa aloitettiin leirien merkeissä 2000-luvulla ja tänä vuonna järjestettiin yhdessä virolaisten kanssa selkäydinvammaseminaari ja pidettiin yhteinen kokous, jonka pohjalta Eestin liiton alaiseksi päätettiin perustaa selkäydinvammatyöryhmä, joka aloitti toimintansa tänä vuonna. Selkäydinvamma-lehteä olemme toimittaneet työryhmän toiminnan alkuvuosista asti ja se on ilmestynyt kaksi kertaa vuodessa. Lehti on saavuttanut suuren suosion selkäydinvammaisten ja kuntoutuksessa työskentelevien henkilöiden keskuudessa. Lehden sisältö on koostunut yksinomaan tavalla tai toisella selkäydinvammaisuuteen liittyvistä asioista. Työryhmä on ollut aktiivisesti mukana myös Invalidiliiton toiminnassa. Yhteistyötä on tehty myös Käpylän ja Peurungan kuntoutuskeskusten kanssa. Apuvälinemessut ovat olleet meille työryhmäläisille merkittävä paikka, jossa olemme olleet mukana kertomassa toiminnastamme ja saamassa palautetta. Kävijöiden kanssa on voitu keskustella henkilökohtaisesti ongelmista ja tarpeista, joihin olemme yhdessä pohtineet sopivia ratkaisuja. Tärkeä osa työryhmän työtä on ollut tiedon jakaminen ja neuvominen ongelmissa/vastoinkäymisissä sekä vertaistukitoiminta, jota on kehitetty yhteistyössä Invalidiliiton kanssa. Vertaistukitoiminta on viime vuosien aikana laajentunut ja saanut mukaan paljon uusia toimijoita, jotka auttavat vastavammautuneita selviämään arjen rutiineista vammautumisen jälkeen. Selkäydinvammaisten edunvalvontaa olemme tehneet yhteistyössä Invalidiliiton kanssa. Olemme vastanneet jäseniltä tulleisiin kysymyksiin internetin ja lehden välityksellä sekä henkilökohtaisesti puhelimitse tarpeen mukaan. Käpylässä olemme olleet mukana omaisten päivillä kertomassa omasta ja liiton toiminnasta. Käpylän johtokunnassa työryhmällä on ollut edustaja. Työryhmän lopettaessa toimintansa haluan puheenjohtajan ominaisuudessa kiittää työryhmän jäseniä pitkäaikaisesta ja hyvässä hengessä tehdystä yhteistyöstä sekä Invalidiliittoa, joka on mahdollistanut toimintamme tukemalla sitä toimivalla yhteistyöllä ja taloudellisesti. Uudelle yhdistykselle ja siinä työtä jatkossa tekeville toivon menestystä ja voimia saada asioita hyvin hoidettua yhteistyössä eri tahojen kanssa. Lehden lukijoille toivotan hyvää jatkoa ja kiitän kaikkia niitä selkäydinvammaisia joiden kanssa olen työryhmän puheenjohtajana toimiessani tehnyt yhteistyötä erilaisten asioiden merkeissä. Selkäydinvammatyöryhmän puheenjohtaja Pauli Ritola SELKÄYDINVAMMA 5

6 AKSON RY Meidän Oma Yhdistys Akson ry. ipuin pyörätuoliin vuonna 1991 selkäydinkanavan kasvaimen leikkauksen seurauksena. Nyt, 18 vuotta myöhemmin Suomeen on perustettu meidän oma selkäydinvammaisten yhdistys, Selkäydinvammaiset Akson ry. Ryggmärgsskadades Förening Akson rf. Muistan silloisen Käpylän reissun, niin kuin monet meistä. Se mitä en muista, on vahva osaaminen selkäydinvammaan liittyvien ongelmien hoitamisesta kotipaikkakunnalla. Sitä ei ollut, eikä sitä ole vieläkään, ei Turussa eikä muilla paikkakunnilla. Selkäydinvammaisten akuutti- ja elämänpituinen hoito ovat retuperällä. Antti Dahlberg on selvittänyt Synapsian tilastoista tilanteen katastrofaalisuutta. Meitä hoidetaan alusta asti siten, että lisäkomplikaatioita syntyy aivan turhaan. Tilanne on yhtä tukala syntymävammaisilla, sairastuneilla ja tapaturman kautta vammautuneilla. Oma esimerkkini on paljon puhuva, menen ensimmäisen kerran virtsarakon tähystykseen syyskuussa 2009, 18 vuotta sen jälkeen kun minusta tuli selkäydinvammainen - kukaan ei ole ennen ehdottanutkaan! Mikä on sinun tilanteesi? Olen ollut 2000-luvun alusta asti mukana vammaistyössä. Olen vastustanut diagnoosipohjaisia järjestöjä ja ollut sitä mieltä, että vammaisliikkeen tulisi yhdistää äänensä ja järjestäytyä yhteen yhdistykseen. Olen muuttanut mieleni. Havahduin siihen, että isot järjestöt eivät vielä, korostan vielä, ole kykeneväisiä ajamaan asioita siten, että kaikkien ryhmien asiat tulisi hoidettua. Se on tulevaisuutta. Tässä välillä tarvitsemme omaa yhdistystä ajamaan muun muassa hoitomme keskittämistä ja vertaistuen kehittämistä. Invalidiliitto ry:n selkäydinvammatyöryhmän työ korvaantunee toivottavasti melko äkkiä Akson ry:n työllä. Akson ry. tulee hakemaan Invalidiliiton jäsenyyttä syksyllä 2009, näin tulisi myös Akson ry:n jäsenille kaupan päälle IT-lehti ja järjestöllemme vaikuttamismahdollisuus Invalidiliiton hallintoelimissä valtakunnallisena fyysisesti vammaisten ihmisten järjestönä. Selkäydinvammaisia kuvataan usein vammaisten eliitiksi. Useilla meistä on koulutus ja työ sekä mahdollisuudet toimia aktiivisesti. Vaikka eliitin asema onkin makea, toivon meiltä kaikilta nöyryyttä. Kaikkien vammaisten on puolustettava vammaisvähemmistöä kokonaisuutena, tämä koskee niin näkö-, kuulo- ja kehitysvammaisia kuin mielenterveyskuntoutujia. Olkaamme mukana oman asiamme lisäksi yhteisissä talkoissa. Yhdistys tarvitsee juuri Sinua. Varojen ollessa vielä vähäiset, meidän pitää valjastaa kaikki vapaaehtoisvoimamme. Ota yhteyttä ja kerro, miten juuri Sinä voisit olla mukana Akson ry:n toiminnassa. Ennen kaikkea, muista liittyä jäseneksi!. Jukka Kumpuvuori Akson ry. puheenjohtaja SELKÄYDINVAMMA -lehden tulevaisuus Akson tulee toimittamaan jäsenlehteä ensi vuoden alusta lähtien. Jos haluat edelleen saada tietoa selkäydinvammasta ja sen kanssa elämisestä, liity Aksonin jäseneksi, jolloin saat lehden automaattisesti jatkossa. Tiedotamme jatkossa myös mahdollisuudesta tilata lehti liittymättä jäseneksi. 6 SELKÄYDINVAMMA

7 AKSON RY Teksti: Kuva: Antti Dahlberg Jukka Kumpuvuori Selkäydinvammaisten yhdistys on perustettu oin 30 selkäydinvammaista kokoontui Helsinkiin perustamaan selkäydinvammaisille oman yhdistyksen, joka sai nimekseen Selkäydinvammaiset Akson ry. Ryggmärgsskadades Förening Akson rf. (www.aksonry.fi) Miksi Selkäydinvammaisilla ei tähän saakka ole ollut Suomessa omaa järjestöä. Asioitamme on ajanut Invalidiliitto ja sen Selkäydinvammatyöryhmä. Työryhmä on järjestänyt vuosittain 1 2 leiriä ja julkaissut erinomaista Selkäydinvamma -lehteä, mutta varsinaisesti omaa järjestötoimintaa ei ole ollut. Suomessa selkäydinvammaisten hoito-organisaatio on lähes täysin hajautettu. Akuuttivaiheen sairaalahoitoa toteutetaan jopa terveyskeskuksissa ja terveydentilan elinikäinen, säännöllinen ja keskitetty seuranta ja hoito puuttuvat lähes täysin. Käytännössä meidän on mahdotonta saada riittävän asiantuntevaa hoitoa esimerkiksi rakon- ja suolentoiminnan ongelmiin. Useissa maissa selkäydinvammaisia hoidetaan vain erityisissä selkäydinvammayksiköissä. Tällaisia on esimerkiksi Tanskassa kaksi ja Norjassa kolme. Selkäydinvammaan erikoistuneita yliopistosairaalassa olevia yksiköitä tarvitaan myös Suomeen. Vain siten henkilökunta saa riittävästi kokemusta meidän ongelmistamme koko elämänkaaremme ajalta. Hajaantunut hoito-organisaatiomme korostaa nyt alkavan järjestötyön merkitystä. Tarvitsemme tietoa vamman seuraamuksista, seminaareja, luento- ja keskustelutilaisuuksia sekä alueellista toimintaa. Vertaistukiorganisaatiota on edelleen kehitettävä ja kurssitoimintaa lisättävä. Mitä Akson ry. aikoo tehdä? - käynnistetään alueellista toimintaa aluksi yliopistosairaalapiireittäin järjestämällä seminaareja sekä luento- ja tiedotustilaisuuksia - terveydenhuollon henkilöstön tietoisuutta selkäydinvamman erityispiirteistä on lisättävä - erityisenä tavoitteena on, että akuuttihoito keskitetään 1 3 yksikköön, jolloin vältytään komplikaatiolta. Terveydentilamme säännöllinen seuranta on järjestettävä, jotta saamme elämänlaadun paremmaksi - vertaistukihenkilöiden verkostoa on laajennettava ja tuettava sekä sopeutumiseen tähtääviä kursseja on tarkoitus alkaa järjestämään uudestaan - nuorisotoiminta aloitetaan välittömästi - mm. esteettömyyteen, henkilökohtaiseen apuun sekä muihin palveluihin ja tukimuotoihin liittyvässä vaikuttamisessa tehdään yhteistyötä muiden vammaisjärjestöjen kanssa - selkäydinvammaan liittyvää tutkimusta edistetään SELKÄYDINVAMMA 7

8 AKSON RY Toimintasuunnitelmasta, tulevista tapahtumista ja jo tehdystä työstä voi lukea enemmän kotisivuilta Yhdistyksen hallitus Jukka Kumpuvuori, Turku, puheenjohtaja ) Antti Dahlberg, Helsinki, varapuheenjohtaja ) Raili Louhimaa, Hailuoto, sihteeri Anssi Haapoja, Seinäjoki Ulf Gustafsson, Helsinki Merja Leppälä, Kuopio Tiina Siivonen, Riihimäki varajäsenet Aino Riikkilä, Helsinki Juha-Pekka Konttinen, Espoo Lauri Louhivirta, Oulu Markku Niinimäki, Mäntsälä Liity jäseneksi Aksoniin Lähetä vapaamuotoinen jäsenhakemus osoitteeseen: Akson ry. c/o Raili Louhimaa, Kaitalankuja 52, Hailuoto tai sähköpostilla: Sisällytä hakemukseen seuraavat tiedot: Nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Jos haet varsinaiseksi jäseneksi, mainitse hakemuksessa, että olet selkäydinvammainen. Pankkiyhteys on Akson ry. Aktia ja jäsenmaksut seuraavat: - varsinaisten jäsenten maksu vuodelle 2009 on 20 ja ainaisjäsenmaksu 500 (varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä vain henkilö, jolla on selkäytimen vaurio) - kannatushenkilön (kaikki, jotka hyväksyvät yhdistyksen tavoitteet) jäsenmaksu 50 - yhteisöjäsenmaksu (kaikki suomalaiset oikeushenkilöt) vähintään 200 vuodessa 8 SELKÄYDINVAMMA

9 Tutustu messuilla! Apuväline , Tampere Osasto 926 Katetrointi on nyt entistä helpompaa Coloplast ja SpeediCath ovat Coloplast A/S:n rekisteröimiä tuotemerkkejä Kaikki oikeudet pidätetään Coloplast A/S, FI Vantaa. Pauli on kuvitteellinen henkilö. Pauli 26, katetrin käyttäjä Uusi SpeediCath Control -katetri miehille tekee elämän entistä mukavammaksi Uuden vahvikkeen ansiosta SpeediCath Control -katetri Helppo kohdentaa Kätevä käsitellä Katetriin ei tarvitse koskea käsin on nopea ja helppokäyttöinen Olemme uudistaneet miesten SpeediCath Control -katetria kehittämällä siihen katetrointia helpottavan vahvikkeen. Tämän ansiosta katetrin kohdentaminen ja vieminen virtsaputkeen on nyt aikaisempaa kätevämpää ja katetrointi sujuu nopeammin, varmemmin ja mukavammin. Heti käyttövalmis SpeediCath Control -katetri vapauttaa käyttäjänsä keskittymään olennaiseen itse elämään. Pyydä MAKSUTON näytepakkaus numerosta (09) Lisätietoa SpeediCath Control katetrista internet-sivuillamme Coloplast A/S valmistaa ja tarjoaa korkealaatuisia, edistyksellisiä tuotteita ja palveluja intiimiin terveydenhoitoon.

10 TERVEYS Kipu ja selkäydinvaurio Teksti: Eija Ahoniemi, fysiatri kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Yleistä kivusta ansainvälinen kipuyhdistys IASP (International Association for Study of Pain) määrittelee kivun epämiellyttäväksi aistimukseksi ja tunnekokemukseksi, joka liittyy kudosvaurioon ja jota kuvataan kudosvaurion käsittein. Kipu on aina subjektiivinen kokemus. Kivun aistimiseen vaikuttavat kudosvaurion lisäksi henkilön persoonallisuus ja kipuhistoria sekä kulttuuri, jossa henkilö on kasvanut. Selkäydinvaurion saaneilla henkilöillä kipuun liittyy vielä usein spastisuutta tai päinvastoin, spastisuus voi aiheuttaa kipua, joten kivun hoito on haasteellista ja jopa vaikeaakin runsaista hoitovaihtoehdoista huolimatta. Akuutin kivun hoito on usein tuloksellisempaa, koska kivun syy on tiedossa. Kivun jatkuessa yli 8 viikkoa puhutaan kroonisesta kivusta, jossa on yleensä jo mukana toissijaisia tekijöitä alkuperäisen kudosvaurion lisäksi. Krooninen kipu voi olla kudosvauriosta, kuten mekaanisesta häiriöstä, tulehduksesta tai verenkierrosta johtuvaa. Krooninen kipu voi syntyä hermovauriosta, jolloin puhutaan hermokivusta, neuropaattisesta kivusta Kivun syynä on joko keskushermostovaurio, kuten selkäydin- ja/tai aivovaurio. Vamman jälkitila tai välilevytyrä saatavat aiheuttaa ääreishermovauriokipua (perifeerinen kipu). Kivun syy voi myös jäädä löytymättä, selvää kudos- tai hermovauriota ei to- deta tai kudosvaurio on ollut kauan sitten ja parantunut. Tällöin puhutaan tuntemattoman syyn (idiopaattinen) aiheuttamasta kivusta. Krooniseen kipuun liittyy usein erilaisia tunnetiloja ja psyykkisiä elementtejä. Selkäydinvaurio ja kipu Kun selkäydinvaurion aiheuttajana on jokin vamma, akuuttikipu johtuu useimmiten vamman ja leikkauksen aiheuttamista kudosvaurioista luisissa rakenteissa ja lihaksissa. Kudosvauriokipu johtuu pitkään vuoteessa ja paikallaan olemisesta, mikä johtaa lihasten ja jänteiden kiristymiseen. Krooninen, neuropaattinen kipu johtuu selkärangan ja selkäytimen vaurion laadusta ja laajuudesta. Kipu alkaa usein viikkojen ja/tai kuukausien kuluttua vammasta. Selkäydinvaurio johtaa tuntoratojen vaurioitumiseen ja tuntoaisti toimii sen vuoksi poikkeavasti. Usein vaurioituneella alueella kosketustunto voi olla herkistynyt tai heikentynyt, kipuherkkyys tavanomaisesta lisääntynyt tai heikentynyt. Joskus voi esiintyä poikkeavaa jälkituntemusta, kun ihoa on kosketettu. Lisäksi voi esiintyä autonomisen hermoston (sisälmyshermosto) oireina hikoilua ja ihon lämpötilan muutoksia. Selkäydinvauriokipua kuvataan usein polttavaksi, teräväksi ja tuikkivaksi. Selkäydinvaurion saaneella henkilöllä kipu voi olla tavallista muskuloskleletaalista kipua, mikä on lihas-, nivelja/tai selkärankaperäistä. Kipu on seurausta esimerkiksi huonosta ryhdistä, huonosta käden asennosta tai istumaasennosta. Niskahartiaseutu ja olkanivelet joutuvat suurelle kuormitukselle pyörätuolia kelatessa ja siirtyessä. Kiertäjäkalvosimen tai jännetupen tulehdukset ovat yleisiä ylikuormituskipuja selkäydinvaurion saaneilla henkilöillä. Myös lihasspasmi ja spastisuus aiheuttavat kipua. Nivelsiteen venähdys tai luunmurtuma aiheuttaa kudoksen ylimääräistä liikkumista, mekaanista instabiliteettia, mikä puolestaan synnyttää kipua. Sisäelinten (viskeraalinen kipu) tulehduksesta tai vauriosta syntyvä kipu on usein vaikeasti paikannettavissa tuntopuutosten vuoksi. Tyypillisiä viskeraalisia kivun aiheuttajia ovat munuais- ja sappikivet. Kipu voi sijata selkäydinvauriotason ylä- tai alapuolella. Neuropaattinen kipu sijaitsee vauriotason ylä- ja/tai alapuolella tai vauriotasolla.yksittäisen hermon pinteestä johtuva neuropaatinen kipu on usein vauriotason yläpuolella. Vauriotasolla oleva hermokipu säteilee usein vaurion ylä- ja alapuolelle. Liike voi lisätä kipua. Vauriotasolla oleva kipu voi olla sentraalista (keskushermosto) kipua, jolloin liikkeellä ei ole vaikutusta kipuun. Neuropaattinen kipu vauriotason alapuolella johtuu selkäydinvauriosta tai esimerkiksi verenkierron muuttumisesta. Kipu on laaja-alaista ja epämiellyttävää. Väsymys ja stressi saattavat lisätä kipua. Selkäytimessä sijaitseva nesteontelo (syrinx, syringomyelia) aiheuttaa eritäin usein kipua. Virtsatieinfektio, makuuhaava tai rakon ja suolen laajentuminen lisäävät kipua. Kivun mittaaminen ja arviointi Koska kipu on subjektiivinen tunne, sitä on vaikea mitata. Kivun mittaamiseen ei ole olemassa sellaista mittaria kuten kuumemittari. Kivun arvioimiseksi on yleisesti käytössä kipupiirros, joka ilmentää hyvin ja tarkasti kivun sijaintia ja laatua. Kivun voimakkuutta kuvataan kipujanalla. Kivunhoitojen vastetta voi seurata kipupäiväkirjalla. 10 SELKÄYDINVAMMA

11 TERVEYS Kivun hoito Kroonisen kivun hoidossa yksi tavoitteista on kivun hallinta. Harvoin yksi hoitomenetelmä riittää kivun hoitoon ja paras lievitys saadaan erilaisia hoitoja yhdistelemällä. Kivunhoidon tavoitteena on päivittäisen elämisen ja selviytymisen helpottuminen niin, että asioiden hoito, harrastuksiin ja opiskeluun sekä työhön osallistuminen ovat kivusta huolimatta mahdollisia. Lääkehoito Yleensä kivunhoito aloitetaan tavallisilla tulehduskipulääkkeillä, jotka pitkään käytettynä ärsyttävät vatsan limakalvoa ja aiheuttavat närästystä ja jopa vatsahaavan. Näiden lääkkeiden yhteydessä on suotavaa käyttää samalla vatsan limakalvoa suojaavaa lääkettä. Nykyisin ensisijaisena kipulääkkeenä suositellaan parasetamolia, joka on puhdas särkylääke, mutta ei ärsytä vatsaa. Suurina annoksina ja pitkään käytettynä tämä lääke taas voi nostaa maksaarvoja, jotka palautuvat normaaliksi lääkkeen vähentämisen myötä. Voimakkaaseen kipuun ja hermokipuun voi kokeilla alkuun keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä, kuten mietoja opioideja (tramadoli tai panacol), mutta nämä lääkevalmisteet aiheuttavat ja/ tai lisäävät ummetusta. Vahvat opiaatit, kuten morfiini ja sen keltaiset lääkkeet ovat nykyisin jo varsin yleisesti käytettyjä hermokivun hoidossa. Tablettien lisäksi näistä lääkkeistä on saatavilla myös laastarivalmisteita, joilla on omat etunsa verrattuna tabletteihin. Morfiinia ja sen kaltaisia lääkkeitä käytetään myös kipupumpussa, joka laitetaan leikkauksella vatsan alueelle, ihon alle. Pumpusta johdetaan lääkeaine katetria (johtoa) pitkin selkäytimeen. Kipupumppu säännöstelee tarkasti lääkeannokset, jopa erisuuruisia annoksia eri vuorokauden aikana. Useinmiten pumpun asentanut lääkäri seuraa ja ohjelmoi pumpun uudelleentäyttämisen lääkkeellä tai lääkkeillä tietyn aikataulun mukaan. Uusimmat kipupumput eivät ole esteenä esimerkiksi magneettikuvaukselle, mutta voivat hälyttää turvajärjestelmät. Masennuslääkkeitä on käytetty jo vuosia hermokivun hoidossa sekä selkäydinvauriosta että ääreishermovauriosta johtuvassa kroonisessa kivussa. Myös tietyt epilepsialääkkeet lievittävät hermovauriokipua. Muu kivun hoito Paikallisen kivun hoitoon voidaan antaa kipupuudute, esimerkiksi olkapääkivun hoitossa. Fysikaaliset ja fysioterapeuttiset hoidot ovat tärkeitä kivun lievittäjiä ja välttämättömiä usein myös vammojen ennaltaehkäisyssä ja lihashuollossa. Tavallinen hieronta ja akupunktio lievittävät lihaskireyttä ja spastisuutta ja näihin liittyvää kipua. Selkärangan tai raajanivelen lukkiutumista voi helpottaa omt (ortopediasmanuaalinen) -terapia. Hermokudoksen käsittely ja manuaalinen lymfahieronta saattavat helpottaa ääreishermokipua. Oikea asentohoito on tärkeä halvaantuneessa raajassa. Erittäin tärkeä on huomioida myös selän ryhti ja istuma-asento. Hypnoosi ja itsesuggestiomenetelmät saattavat olla joillekin henkilöille tehokkaita kivun hallintakeinoja. Feldenkreis-terapia antaa myös valmiuksia kivun hallintaan. Sähköstimulaatiohoito, transkutaaninen hermostimulaatio (ihon kautta annettava stimulaatio) on jo vuosikymmeniä kuulunut kroonisen kivun hoitomenetelmiin. Tätä hoitoa ei kuitenkaan saa antaa tunnottomalle ihoalueelle. Sähköstimulaatiohoito voi toteutua myös ns. epiduraalistimulaattorin kautta, jolloin laitteen elektrodit laitetaan leikkauksessa selkärankaan hermojuurten lähelle. Laitetta voi käyttää aina tarvittaessa, useammankin kerran päivässä itsehoitona. Tämä stimulaattorihoito sopii vain osittaisen selkäydinvaurion saaneiden henkilöiden kroonisen säteilykivun hoitoon. Yhden tai kahden hermojuurikivun tai myös selkärangan pikkunivelten kulumisesta johtuvassa kroonisessa kivussa voidaan kipua lievittää hermon lämpöpuudutuksella (radiofrekvenssihoito). Yleensä kroonisen kivun hoito ja kivun hallinta onnistuvat useampia eri hoitomenetelmiä yhdistelemällä. Oirekuvan, lääkärin tekemän tarkan kliinisen ja muiden tutkimusten (kuvantamistutkimukset, laboratoriotutkimukset) perusteella valitaan hoitolinjat ja -menetelmät. Nykyisin kroonisen kivun hoidossa työskentelee moniammatillinen työryhmä, jossa on mukana lääkärin ja kipuhoitajan lisäksi usein fysioja toimintaterapeutti sekä psykologi. Tämä työryhmä arvioi eri hoitovaihtoehtojen sopivuutta ja myös seuraa hoitojen vaikutuksia. Lopuksi On hyvä tietää ja muistaa, että kipu on biologinen ja sosiaalinen ilmiö. Se muistuttaa muistia ja tunteita. Usein sanotaan, että ruumis ja sielu kulkevat käsi-kädessä, jolla tarkoitetaan sitä, että keho reagoi herkästi mielialaan ja mieliala vaikuttaa kivuntunteeseen. Sanotaan myös, että kun suu ei puhu, niin keho sen kertoo. Pitkittynyt kipu vaikuttaa unenlaatuun, aiheuttaa ja lisää masennusta ja ahdistusta. Elämän laatu heikkenee ja tämä lisää toivottomuutta. Kipukierre on valmis. Kierteen katkaisemiseksi on tärkeä hakeutua mahdollisimman pian kivun hoitoon erikoistuneeseen yksikköön tai poliklinikalle. Kivun hoito ja hallinta ei ole helppoa. Yksin ei saada kuitenkaan jäädä kivun kanssa, yhdessä toisten kanssa tekeminen ja oleminen kivusta huolimatta on tärkeää. Lähteet saatavilla artikkelin kirjoittajalta SELKÄYDINVAMMA 11

12 SYV-SEMINAARI Selkäydinvammasäätiön kevätseminaari Teksti: Kuvat: Annukka Koskela Matti Anttalainen Neurologian dosentti Seppo Soinila ja juontajana toiminut Pirjo Kauppinen. elkäydinvammasäätiö järjesti jo viidennen kevätseminaarinsa, tänä vuonna seminaari pidettiin pohjoismaisena selkäydinvammapäivänä Käpylän kuntoutuskeskuksessa. Seminaarin aiheina oli mm. hermoperäinen kipu ja kivun hoito, painehaavat sekä selkäydinvammaisten terveydentilan elinikäinen seuranta. Seminaari keräsi taas runsaan kuulijakunnan, kun seminaarin osallistujaksi oli ilmoittautunut 125 henkilöä. Seminaarin aluksi neurologian dosentti Seppo Soinila (HYKS, Neurologian klinikka) puhui hermoperäisestä kivusta ja kivun hoidosta. Soinilan mukaan neuropaattisen kivun esiintyvyys selkäydinvammaisilla on 33 %, kun vastaava luku väestössä keskimäärin on 6,9 %. Soinila kävi läpi neuropaattisen kivun mekanismeja ja erilaisia kivun muotoja sekä puhui kivun arvioinnista ja lääkehoidon mahdollisuuksista. Plastiikkakirurgi Vesa Juutilainen. Soinilan puheenvuoron jälkeen esiteltiin lyhyesti pohjoismainen selkäydinvammapäivä, joka pidettiin ensimmäisen kerran Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Islannissa ja Suomessa. Aloite selkäydinvammapäivän pitämisestä yhteisesti kaikissa Pohjoismaissa tuli pohjoismaiselta selkäydinvammatyöryhmä NORR:lta (Nordiska Ryggmärgsskaderådet). Selkäydinvammapäivän tavoitteena on nostaa selkäydinvammaisten asiat tietoisuuteen ja tätä kautta poistaa ja vähentää asenteellisia, aineellisia tai yhteiskunnallisia esteitä sekä edistää mahdollisuuksia itsenäiseen ja mielekkääseen elämään. Jokainen maa järjesti ohjelmaa, seminaareja ja tapahtumia, jotka liittyivät jollakin tavalla selkäydinvammaan. Selkäydinvammapäivää vietetään joka vuosi huhtikuun viimeisenä perjantaina. Käpylän kuntoutuskeskuksen uusi johtaja Aarne Ylinen esittäytyi seminaariyleisölle. Aarne Ylinen aloitti työnsä Synapsiassa syksyllä SELKÄYDINVAMMA

13 SYV-SEMINAARI Lääkäri Antti Dahlberg luennoi selkäydinvammaisten terveydentilan seurannasta omassa puheenvuorossaan, ja kävi läpi hajautetun selkäydinvammaisten hoitojärjestelmän haittoja. Dahlberg esitteli myös Tanskan tilannetta selkäydinvammaisten hoidon keskittämisessä, jossa mm. kaikilla selkäydinvammaisilla on säännöllinen terveydentilan seuranta (2 vuoden välein) sekä keskitetty selkäydinvammaisten potilaiden hoito mm. urologisissa asioissa, vatsan/suolen toiminnan ongelmissa, painehaavojen hoidossa, raskauteen/synnytykseen liittyvissä asioissa, hengityksen tukemiseen liittyvissä asioissa sekä käsikirurgiassa. Osastolääkäri Vesa Juutilainen (Töölön sairaala, Plastiikkakirurgian klinikka) kertoi painehaavojen ehkäisystä ja niiden hoidosta. Juutilainen kävi puheenvuorossaan läpi painehaavojen syntymekanismeja, eriasteisia painehaavoja sekä painehaavojen leikkaushoitomahdollisuuksia. Sairaanhoitaja Aino Kivelä kertoi painehaavojen kotihoidosta ja fysioterapeutti Ulla-Maija Rajala puhui apuvälineistä painehaavojen ehkäisyssä. Aino Kivelän esitys tiivistettynä seuraavalla sivulla. Lakimies Timo Narinen piti puheenvuoron selkäydinvammaisten edunvalvonnasta ja toi esille mahdollisuuden selkäydinvammaisten oman yhdistyksen perustamisesta. Vammaisurheilujärjestöt yhdistyneet SUOMEN VAMMAISURHEILU JA -LIIKUNTA VAU RY Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ELLI ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry (NKL), Suomen Invalidien Urheiluliitto ry (SIU) sekä Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry (SKLU) perustivat uuden yhteisen järjestön: Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry. Uusi vammaisurheilujärjestö on painoarvoltaan varsin mittava suomalaisessa liikuntakentässä. Yhteenlaskettuna neljällä nykyjärjestöllä on tällä hetkellä lähes 20 työntekijää sekä noin 2 miljoonan euron vuosibudjetti. Järjestöt toimivat yhteensä yli 30 lajin monilajiliittoina. Neljällä vammaisurheilujärjestöllä on tällä hetkellä kaikkiaan 278 jäsenyhdistystä, joissa on noin henkilöjäsentä. Yhdistymisen tavoitteina olivat vammaisurheilukentän selkeyttäminen, vakuuttavuuden ja painoarvon kasvu, vahvempi viestintä, synergiaedut, paremmat yhteistyömahdollisuudet sekä alueellisen toiminnan kehittäminen. Voimia yhdistämällä niiden rinnalle saadaan ehkä uutta ja yli vammarajojen menevää toimintaa. Yhteisellä järjestöllä voidaan parhaiten edistää liikunnan ja urheilun integraatio- ja inkluusiokehitystä kohti kaikille avointa liikuntaa. Käytännön tasolla liiton toiminta organisoituu neljään eri toimialaan: järjestötoiminta, harrasteliikunta, nuorisotoiminta sekä kilpa- ja huippu-urheilu. Uuden järjestön toimisto perustetaan Helsinkiin SLUtalon suojiin vuoden 2009 loppuun mennessä. VAU:n hallitus VAU:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Pekka Hätinen (Helsinki). Hallituksen jäseniksi valittiin Ringa Junnila (Sastamala), Suvi Helanen (Oulunsalo), Allan Pynnönen (Jyväskylä), Virpi Remahl (Lahti), Asko Räsänen (Karkkila), Harri Ivonen (Tampere) ja Minna Kejonen (Kouvola). SELKÄYDINVAMMA 13

14 SYV-SEMINAARI Painehaavojen hoito kotona Teksti: Aino Kivelä, sairaanhoitaja/haavahoitaja, Käpylän kuntoutuskeskus, koonti Annukka Koskela Kuva: Matti Anttalainen airaanhoitaja/haavahoitaja Aino Kivelä kertoi puheenvuorossaan Selkäydinvammasäätiön kevätseminaarissa painehaavojen kotihoidosta. Tässä tiivistettynä Kivelän seminaarissa pitämä esitys. Vaikka nykymenetelmät mahdollistavat laadukkaan ja melko helpostikin toteutettavan haavojen paikallishoidon myös kotioloissa, ei sovi unohtaa kaiken hoidon kulmakiveä ja lähtökohtaa. Tavoitteena on ihon ehjänä pitäminen ja painehaavojen synnyn estäminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on avainasemassa jokainen asianomainen itse. Ilman asianmukaisia apuvälineitä, asiantuntevaa neuvontaa ja/tai riittävää avustusta päivittäisissä toimissa ei tähän tavoitteeseen päästä. Keinoja kotona ovat mm. 1. Jatkuva ihon tarkkailu aina päivittäisten toimien kuten asennonvaihtojen, siirtymisten ja pesujen yhteydessä. 2. Peseytyessä huolehditaan, että vanhat hoitoaineet ja rasvat poistetaan huolella. Peseydytään huomioiden yksilölliset ominaisuudet kuten hikoilu, mahdolliset inkontinenssiongelmat ja/tai ihon kuivuus/kosteus. 3. Käytetään tarvittaessa lisäapuvälineitä; erilaisia pehmusteita tai esim. tossuja kantapäille. Lisäapuvälineiden kehittelyssä on vain mielikuvitus rajana. 4. Siirtymiset tehdään hallitusti ja rauhallisesti, ja aina ennen siirtymistä katsoen mihin ollaan siirtymässä. 5. Lisäapuvälineiden käyttö. Esimerkiksi wc-istuimella joudutaan usein istumaan pitkään ja eri tavalla kuin ennen vammautumista. Samoin suihkupyörätuolit ovat kovia ja pehmusteita on melko huonosti markkinoilla. Joudutaan hakemaan soveltavia vaihtoehtoja, käyttämään mm. lisäpehmusteita. 6. Ravitsemuksella voidaan vaikuttaa oleellisesti ihon kuntoon. Aiempaa enemmän tutkitaan ravitsemuksen vaikutuksia painehaavojen syntyyn. Tärkeimpänä voidaan pitää riittä- Sairaanhoitaja Aino Kivelä pitämässä luentoaan. vää energian saantia. Proteiinien, rasvojen ja mikroravintoaineiden (sinkki, seleeni, rauta, kupari, A-, B-, C- ja E- vitamiinit) saanti on turvattava. Jos ihon kunnossa pysymisen kanssa on toistuvia ongelmia, on täydennysravintovalmisteista esim. Cubitan -juoma suunniteltu erityisesti iho-ongelmista kärsiville muita keinoja tukevaksi hoitomuodoksi. Haavahoidon toteutus Haavanhoito kotona toteutetaan aina vallitsevien olosuhteiden puitteissa. On yhtä monta haavanhoitohuonetta kuin on kotiakin. Tarkoitus ei ole rakentaa kodista pientä sairaalaa. Hoitotarvikkeet säilytetään asianmukaisesti esimerkiksi erillisessä laatikossa ja sovitussa paikassa, josta kaikki niitä tarvitsevat, ne helposti löytävät. Kotihoidossa olen törmännyt tilanteisiin, joissa haavanhoitotarvikkeet ovat vastassa esimerkiksi olohuoneen tai keittiön pöydällä. Hoitoympäristössä, hoitovälineiden säilyttämisessä ja työtavoissa tulee kuitenkin huomioida hygieniaan, ergonomiaan ja aseptiikkaan liittyvät näkökohdat. On hyvä sopia yhteiset pelisäännöt yhdessä asiakkaan kanssa. Vaikka ko- 14 SELKÄYDINVAMMA

15 SYV-SEMINAARI tona toimitaan aina asiakkaan ehdoilla, hoidon onnistumiseksi on molemminpuolinen kunnioitus saavutettava. Hoitavan osapuolen on muistettava kotirauha, mutta myös asiakkaan on kunnioitettava hoitoa toteuttavan ammattihenkilön näkemystä. Ulkopuolisen valvonnan puuttuessa hoitavan osapuolen aseptisen omantunnon merkitys kasvaa huomattavasti. Hoitoympäristö suojataan ennen hoidon aloitusta. Tarvikkeet on hyvä valmistella mielellään käyttöjärjestyksessä erilliselle pöydälle tai työtasolle. Hygieniasyistä ei ole suositeltavaa kasata tarvikkeita esim. vuoteen laidalle. Hoidon aikana käytetään aina hanskoja, ja hanskat tulee vaihtaa jokaisessa eri työvaiheessa. Sidokset poistetaan juuri ennen puhdistusta, jotta haavan lämpötila säilyisi mahdollisimman lähellä kehon lämpötilaa. Eli haavalle ei oteta ilmakylpyjä ennen hoitavan henkilön tuloa, ilmakylvyt haavan paikallishoidoissa ovat mennen talven lumia. Käytetyt sidokset laitetaan suoraan roskiin, jonka hoitaja vie mennessään ulos. Haavat suihkutetaan mielellään aina ennen paikallishoitoa, suihkutuksessa poistetaan vanhat hoitoaineet, pehmennyt kuollut kudos ja haavaeritteet. Suositeltava suihkutusaika on 2 3 minuuttia, ei enempää eikä vähempää -aika kannattaa katsoa kellosta. Haavaa suihkutetaan kehon lämpöisellä vedellä kevyellä paineella. Jos haavassa on onkaloita tai taskumuodostusta onkaloihin ei päästetä suoraan vettä kudostuhon välttämiseksi. Hyvin yleinen kysymys koskee keittosuolaliuoksen/steriilin veden käyttöä haavojen huuhtelussa. Siihen yleispätevä vastaus on, että juomakelpoinen kraanavesi on aina käyttökelpoinen haavojen huuhtelussa, jos suihkutus ei ole mahdollista. Ainoastaan silloin, jos haava ulottuu niveliin, jänteisiin, sisäelimiin tai luuhun on tarpeen käyttää fysiologista keittosuolaliuosta tai steriiliä vettä. Huuhtelun jälkeen haavapohjalle jäävä neste imeytetään taitoksiin ja haavapohja kuivataan aina taputellen niin, ettei vaurioiteta kehittyvää uudiskudosta. Silloin, kun haavapohjassa ei ole vielä uudiskudosmuodostusta, se saattaa vuotaa verta tai saattaa esiintyä ns. tihkuvuotoa. Tällöin haavapohjaa voi kotona tyrehdyttää vetyperoksidiin kostutetulla taitoksella. Haavaa ympäröivän ihon hoidon arvioinnissa ja valinnassa mietitään mitä hoidolla halutaan saavuttaa -halutaanko estää ihon vettyminen, hoidetaanko kuivaa haavareunaa vai halutaanko pehmittää reuna-aluetta? Tuote valitaan tämän jälkeen. Cavilon-, Bepanthentai emulsiovoide ovat useimmiten näihin kriteereihin sopivia tuotteita. Mekaaninen puhdistus Mekaanisella puhdistuksella tarkoitetaan hoitajan toteuttamaa haavapohjan puhdistusta haitallisesta kudoksesta. Kirurginen reviisio on aina lääkärin tekemä toimenpide. Mekaanista puhdistusta ei ole pumpulipuikon pyörittäminen haavassa. Mekaanista puhdistusta toteuttavan henkilön on syytä muistaa oma vastuu ja arvioida omaa osaamistaan. Tarvittavia välineitä ovat rengaskyretti, papukaija-atulat, sakset ja kirurginen veitsi. Kenenkään ei tarvitse hankkia välineitä itselleen, helpoin tapa on lainata perusvälineet terveyskeskuksesta. Silloin hoitaja voi tuoda välineet tullessaan ja viedä ne lähtiessään takaisin. Useimmiten välineitä on niukasti saatavilla. Jos tuntuu, että välineiden saanti takaisin on kovin työlästä, voi välineet desinfioida keittämällä niitä erillisessä kattilassa 10 minuutin ajan. Mitä tulee tietää paikallishoitotuotteen valinnasta? Haavahoidon tavoitteena on luoda paras mahdollinen ympäristö haavan luonnolliselle paranemiselle. Paikallishoitotuotteen tarkoituksena on tukea haavan paranemisprosessia ja muodostaa optimaaliset olosuhteet kosteuden, lämmön ja PH:n suhteen. Haavanhoitotuote valitaan haavassa olevan kudoksen, haavan syvyyden ja erityksen mukaan. Millä luoda optimaaliset olosuhteet, kun markkinoilla on useita satoja erilaisia tai toisiaan vastaavia tuotteita? Valmistajan antamia ohjeita kannattaa noudattaa. Tässä arvoon arvaamattomaan nousee hoitajan käyttökokemukset, ammattitaito ja mielenkiinto ko. asiaa kohtaan. Ennen tuotteen valintaa tärkeintä on tietää ja sopia mihin hoidolla pyritään. Onko tavoitteena haavan paraneminen vai valmistellaanko haavaa esim. leikkausta varten? Pohdittavaa tuotteen valinnassa riittää. Asiakkaalla on oma mielipide ja hoitajalla voi olla omansa, hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää löytää yhteinen suunta. Haavanhoitotuote on paikallishoitoa tukevaa hoitoa, muut paranemisen edellytykset on oltava olemassa. Seuraavien asioiden pohdinta kannattaa ja saattaa helpottaa tuotteen valintaa: - mikä on tuotteen käyttötarkoitus ja mihin hoidolla pyritään - vaikuttava aine ja mahdolliset yliherkkyydet sille - vaikutusmekanismi (antaako tuote kosteutta, imeekö se sitä, puhdistaako haavapohjaa vai onko tarkoituksena suojata kehittyvää uudiskudosta) - miten tuotetta käytetään - minkälaiseksi tuote muuttuu - mitä muutoksia se saattaa aiheuttaa - kuinka pitkään tuotetta voi käyttää - kustannusvaikuttavuus; kuinka määräävä tekijä raha on SELKÄYDINVAMMA 15

16 SYV-SEMINAARI - tuotteiden saatavuus; mistä hankitaan, kuka maksaa Akuutti haavainfektio Haavaa kotona hoidettaessa on syytä huomioida muutokset haavan tilanteessa, jolloin saattaa olla tarpeen hakeutua lääkärin hoitoon pikaisestikin. Yleisoireina saattaa ilmetä punoitusta, turvotusta, kuumotusta, kosketusarkuutta tai kuumetta. Jos haava-alueella on tunto, kipu saattaa lisääntyä, eritteen haju muuttua tai lisääntyä. Haavassa voi tapahtua bakteerikasvun nopea lisääntyminen (tiettyjen bakteereiden ominaishajun voi oppia tunnistamaan), vuotoherkkyys voi lisääntyä, haavapinta laajentua tai syvetä äkillisesti tai paraneminen hidastua. Näissä tilanteissa on syytä ainakin tehostaa haavan seurantaa ja kenties päivittäiset sidosvaihdot ovat tarpeen. Haasteita kotihoidossa Kotona haavaa hoidettaessa törmätään moneen seikkaan, joiden kontrollointi ja joihin puuttuminen laitosolosuhteissa on huomattavasti helpompaa. Kirjattaessa haavanhoidon toteutusta saattaa hoitajan tekstissä lukea Haava hoidettu ohjeen mukaan, haava ok. Haavahoitajan vaihtuessa nämä kirjaamiset eivät kerro haavassa tapahtuneista muutoksista yhtään mitään. Seuraavan tai aiemmin haavaa näkemättömän henkilön on mahdoton arvioida tilanteen kehittymistä huonompaan tai parempaan. Paikallishoitotuotteen valinta on usein vaikeaa huolimatta etukäteispohdinnasta, koska haavanhoitotuotteita on markkinoilla niin lukuisa määrä. Suomessa saatavilla on 200 erilaista haavanhoitotuotetta, Euroopassa yli 600 ja Yhdysvalloissa jopa yli Nykysidokset mahdollistavat jopa seitsemän vuorokauden vaihtovälin. Kuinka voidaan varmistaa, että vaihtovälin aikana ei pääse tapahtumaan mitään odottamatonta ikävää (jos näin pitkä vaihtoväli on uskallettu päättää)? Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kotona ei voi koskaan pitää näin pitkää vaihtoväliä. Tiheämmillä vaihtoväleillä vältytään takuuvarmasti ikäviltä yllätyksiltä. Haasteena on myös haavanhoidon organisointi. Kuka todella vastaa haavanhoidosta, kuka hoitaa, kuinka varmistetaan haavahoitajien tietämys ja osaaminen? Näihin ratkaisuna voisi olla yhtenäisillä opeilla koulutettuja henkilöitä myös kotihoidossa, joiden vastuulla olisi tiedon siirtäminen eteenpäin. Muutenkin hoitajien voisi olla hyvä tuntea eri tuoteperheistä tuotetta ja geneeristen nimien hallinnassa olisi runsaasti toivomisen varaa. Tänä päivänä pelkkä kauppanimien hallinta ei riitä. Haavahoitotuotteiden saatavuudessa eri kunnissa asuvat ihmiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa. Suomen Haavanhoitoyhdistys teki asiasta selvityksen, johon on mahdollista tutustua Haavanhoito-yhdistyksen kotisivuilla Selvitys on nimeltään Haavanhoitotuotteiden saatavuus Suomessa, selvitys vuosina Vaikka haavanhoito kotioloissa on haasteellista ja joskus hankalaa, saattaa se silti olla jopa tuloksellisempaa kuin laitosolosuhteissa. Kotona ollaan kuitenkin turvassa monilta hankalilta sairaalabakteereilta. Silloin kun osapuolet pystyvät sopimaan yhteistä pelisäännöistä ja yhteisistä linjoista on hoito turvallista. Molemminpuolinen kunnioitus ja luottamus sekä työtä toteuttavan henkilön korkea ammattimoraali ovat takeena laadusta ja turvallisuudesta ilman nk. valvovaa silmää. Luotettava kahva Ostin keväällä matkailukäyttöön soveltuvan saniteettitilojen kahvan. Kahvoja markkinoidaan eri mittaisia ja ne kiinnittyvät kaakeleihin ja muihin kiinteisiin pintoihin luotettavasti. Ne tarttuvat pintoihin päissä olevilla pyöreillä 12 cm:n kumi-imukupeilla. Ulkopuolella olevalla kammella painetaan kumipintaan tyhjö, joka tartuttaa kumipinnan vuorenvarmasti. Omani oli kuukauden ajan WC:n kaakeliseinässä ilman yhtään irrotusta. Kahvoja on erimittaisia samanlaisilla kiinnityksillä. Kahvassa lukee 70 kg, enkä yhtään epäile tulosta. Loisto-ostos! Netin kautta tuotteen myyjistä löytyy tietoa hakusanalla ROTH imukuppikahvat. Antero Räsänen 16 SELKÄYDINVAMMA

17

18 KANSAINVÄLISYYS Selkäydinvammatyöryhmä Tallinnassa Teksti: Kuvat: Annukka Koskela Annukka Koskela ja Matti Anttalainen altakunnallinen Selkäydinvammatyör yhmä teki reissun Tallinnaan Tarkoituksena oli keskustella virolaisten selkäydinvammaisten kanssa selkäydinvammaan liittyvistä asioista seminaarityyppisen ohjelman muodossa. Seminaari toteutettiin yhteistyönä molempien maiden valtakunnallisten järjestöjen kanssa. Seminaari pidettiin TPIK -toimintakeskuksessa (Tallinna Puuetega Inimiste Kodu) Tallinnassa. Paikalle oli kerääntynyt pari kolmekymmentä virolaista selkäydinvammaista. Seminaarissa Selkäydinvammatyöryhmän puheenjohtaja Pauli Ritola kertoi mm. Suomen Selkäydinvammatyöryhmän toiminnasta, lääkäri Antti Dahlberg puhui mm. suolen ja rakon toiminnasta sekä lasten saanti- Kävelyrobotti Seminaarin pitopaikka TPIK -toimintakeskus. mahdollisuuksista ja vertaiskuntouttaja Jukka Parviainen kertoi vertaistuesta ja vertaiskuntoutuksesta. Seminarissa esitelmöi myös virolainen lääkäri Ann Paal sivuten selkäydinvammaisten elinikäistä seurantaa. Jyri Järve esitteli paikallista esteettömyyskartoitusta (katso viereinen sivu!). Seminaarin jälkeen virolaiset olivat järjestäneet työryhmälle mahdollisuuden tutustua Astanga -keskukseen. Keskus tarjoaa mm. fysioterapiapalveluita ja keskuksessa on käytössä nk. kävelyrobotti, jonka käyttöä esiteltiin vieraille. Illalla ohjelma oli vapaamuotoista, ja suomalaisten ja virolaisten välillä käytiin mielenkiintoisia keskusteluita selkäydinvammaisten asioista kummassakin maassa. Virolaiset olivat hyvin vieraanvaraisia ja työryhmäläisiä kestittiin hyvin. Kaikki järjestelyt toimivat erinomaisesti. Seminaarin kaiketi paras anti kokemusten vaihtamisen ja tiedon jakamisen ohella oli virolaisen aktiivisten selkäydinvammaisten päätös perustaa oma valtakunnallinen työryhmänsä, joka ajaa heidän asioitaan eteenpäin Virossa. Paluumatkalla Selkäydinvammatyöryhmä piti kokouksensa, jossa keskusteltiin mm. yhteistyöstä virolaisten selkäydinvammaisten kanssa jatkossa sekä muista ajankohtaisista asioista. 18 SELKÄYDINVAMMA

19 KANSAINVÄLISYYS Esteetöntä matkailua Virossa ja vähän muuallakin Teksti: Kuva: Tiina Siivonen irossa on tehty loistavaa kartoitustyötä esteettömistä paikoista eri puolilla maata. On kartoitettu ravintoloita, majoituspaikkoja, teattereita ja museoita. Kartoitus ei ole koko maan kattava, mutta monesta paikasta löytyy jo tietoa. Tieto on netissä ja niinpä Sinäkin, jos olet kiinnostunut Viron matkailusta, voit kurkistaa sivuille Sivujen oikeasta yläreunasta voit valita jopa suomenkielisen version. Jos sivut eivät aukea suoraan edellä mainitusta osoitteesta, mene osoitteeseen ja sieltä liikumisvabadus. Nettisivujen vasemmassa laidassa on symbolimerkinnät, joita on käytetty kartoituksessa. Sieltä löytyy mm. merkki, joka tarkoittaa, ettei paikkaan ole asiaa pyörätuolilla. Sivuja ja kartoitusta on tehty paikallisissa työryhmissä kolme vuotta ja työ jatkuu yhä. Puuhamiehenä sivujen ylläpitämisessä toimii Suomessakin useasti vieraillut Jyri Järve. Käy katsomassa! Kotimaisia sivustoja matkailun tueksi: Kreikassa kuntoutuskeskus tarjoaa erilaisia palveluita (sivut englanniksi ja ruotsiksi) Espanjan Costa Brava tarjoaa myös kuntoutusta, lomailua jne. (sivut englanniksi, espanjaksi ja ranskaksi). SELKÄYDINVAMMA 19

20 KANSAINVÄLISYYS Kuulumisia Euroopasta Teksti ja kuva: Paula Mustalahti iides European Spinal Cord Injury Federationin (ESCIF) kongressi pidettiin Wienissä, Itävallassa Tämän vuoden teemana oli kipu. Suomesta kongressiin osallistui kolme edustajaa ja kaksi avustajaa. Kaikkiaan mukana oli yli 65 henkilöä 18 eri Euroopan maasta. Jäsenmaista oli poissa Albania, Belgia, Englanti, Portugali ja Ranska. Konferenssin avauspäivänä tervehdyspuheenvuorojen jälkeen moninkertainen arvokisamitalisti Andrea Scherney vei meidät kuvaesityksellään Pekingin paralympialaisten tunnelmiin. Avauspäivälle oli yhteisen illallisen lisäksi varattu myös Ralf Gieslerin (PARAVAN) esitys autoilun uusista mahdollisuuksista otsikolla Neue Horizonte für eine mobile Welt. Myös PARAVAN:in esteetön auto oli nähtävillä hotellin autotallissa. PARAVAN:in tuotteisiin pääset tutustumaan sen kotisivuilla Sivut löytyvät myös englanninkielisinä. Seuraava päivä oli täynnä ohjelmaa. Se alkoi kolmen teeman mukaisen luennon sarjalla. Kongressin tämän vuoden teema oli siis selkäydinvamma ja siihen liittyvät kivut. Aluksi dr Gabrielle Kirchman Itävallasta käsitteli selkäydinvammaisten kipuja otsikolla Pain following spinal cord injury- Pathophysiology-Management-Therapy. Seuraavaksi Gunilla Åhrén Ruotsista kertoi erään RTP:n projektin tuloksista otsikolla More knowledge - less pain! Ja lopuksi Tim Reck Nottwillista luennoi aiheesta Pain in Patients with spinal cord injury: Aetiology-Clinical Diagnostics-Therapy. Iltapäivällä pidettiin ESCIF:in vuosittainen jäsenkokous. Kokouksessa jaettiin vuoden 2008 tuloslaskelma sekä tilintarkastajien lausunto siitä. Järjestöjen edustajille jaettiin tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi myös vuoden 2008 vuosikokouksen pöytäkirja. Kokous päätti nostaa ESCIF:in vuosittaisen jäsenmaksun 350 euroon. Kun vuosikokous oli saatu päätökseen, uudeksi jäsenmaaksi hyväksytyn Romanian edustaja professori Gelu Onose kertoi selkäydinvammaisten tilanteesta Romaniassa. Hän piti selkäydinvammaisten tilannetta Romaniassa yhtenä maailman parhaista. Hän oli itsekin selkäydinvammainen ja vahvasti sitä mieltä, että vamma saadaan parannettua aivan millä hetkellä hyvänsä. No jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiinsä, toivottavasti nykyään jo kaikilla Romaniassakin. Viimeinen päivä alkoi dr Jan Reinhardin (Swiss Paraplegic Research) yhteenvedolla Two to tango revisited projektista, joka on edennyt jo haastatteluvaiheeseen. Aiheesta voit lukea enemmän toisaalta tästä lehdestä. Myös tässä projektissa ovat suomalaiset hyvin mukana! Hienoa! Viime vuonna perustettiin neljä työryhmää, joista nyt kaksi ryhmää on sulautettu yhteen. Selkäydinvammaisten läheisille suunnattujen tukiasioiden pohdinta on yhdistetty vertaistukea miettivän työryhmän alle. Suomalaisvetoinen työryhmä on pohtinut raameja selkäydinvammarekisterien perustamiseksi siten, että niihin tallennettu tieto palvelisi myös selkäydinvammaisia mahdollisimman hyvin. Toisen ryhmän tavoitteena on suositusten aikaansaaminen keskitetystä hoito-, kuntoutus- ja elinaikaisen hoidon järjestelmästä. Kolmas ryhmä pohtii siis vertaistuki- ja vertaiskuntoutuspalveluja ja myös tässä ryhmässä on suomalaisedustus. Nämä kolme työryhmää olivat kokoontuneet vielä edellisen kongressipäivän päivän päätteeksi valmistelemaan väliraporttejaan, joiden esittely oli vuorossa viimeisenä päivänä. Kukin työryhmä on vuoden aikana pohtinut ja työstänyt eteenpäin omaa ESCIF:n toimintasuunnitelmasta eriytettyä asiakokonaisuuttaan. Kaikilla ryhmillä oli myös selvillä, miten jatkavat suositusten hahmottamista. Työ on kuitenkin varsin hidasta, sillä keskustelu tapahtuu pääasiassa sähköpostitse. Wien oli ystävällinen ja toimiva paikka pitää kokousta ja minut se yllätti olemalla paljon muutakin kuin kultaista barokkiloistoa, Straussia ja Mozartia. Kaiken keskellä kaupunki tuntui elävän myös tätä päivää varsin vilkkaasti, mutta perinnettään kunnioittaen. 20 SELKÄYDINVAMMA

21 KANSAINVÄLISYYS Teksti: Kuva: Tangoon tarvitaan kaksi Kaisa Ruoranen ja Annukka Koskela Kaisa Ruoranen elkäydinvammaisten henkilöiden näkemys integraatiosta ja osallistumisesta yhteiskunnassa Two to tango -revisted eli Tangoon tarvitaan kaksi -tutkimus on jatkoa vuonna 2005 tehdylle It takes two to tango: The Integration of people with disabilities into society -tutkimukselle (Van de Ven et al.: Disability and Society, Vol.20, No. 3, May 2005, pp ). -tutkimus helmikuussa Tutkimustuloksia tullaan esittelemään tulevissa Selkäydinvamma -lehdissä. Kaisa Ruoranen Tutkimuksen toteuttaa Sveitsin Paraplegiatutkimus (Schweizer Paraplegieforschung, SPF) yhdessä ESCIF:n (European Spinal Cord Injury Federation) kanssa, eli käytännössä eri eurooppalaisten selkäydinvammajärjestöjen kanssa, jotka ovat jäseninä ESCIF:ssä. Tavoitteena on kartoittaa tekijöitä, jotka vaikuttavat tai edesauttavat selkäydinvammaisten ihmisten osallistumista yhteiskunnassa sekä selvittää mitä keinoja he käyttävät integroituakseen ja osallistuakseen yhteiskunnassa toivomassaan määrin. Tutkimuksen keskeinen tavoite on myös välittää integraation ja yhteiskunnallisen osallistumisen merkitys selkäydinvammaisille itselleen (nk. insider -perspektiivi). Tutkimuksen avulla voidaan siten helpottaa ja parantaa selkäydinvammaisten yhteiskunnallista integraatiota ja osallistumista. Two to tango toteutetaan useissa Euroopan maissa. Näin on mahdollista myös verrata eri maiden haastatteluja toisiinsa ja pohtia mitkä tekijät vaikuttavat todelliseen integraatioon, ja kuinka nämä tekijät ovat riippuvaisia esimerkiksi poliittisista ja historiallisista seikoista. Tutkimus aloitettiin Sveitsissä haastattelemalla 16 selkäydinvammaista, joilla vammautumisesta oli kulunut vähintään viisi vuotta. Haastattelututkimus on tehty nyt Norjassa ja haastattelut ovat parhaillaan käynnissä Suomessa ja Irlannissa alkusyksystä Suomen osalta kaikki haastattelut on tarkoitus saada tehtyä syyskuun 2009 aikana. Seuraavat todennäköisimmät tutkimukseen osallistuvat maat ovat Tanska ja Kroatia. Haastattelut tehdään luonnollisesti haastateltavan äidinkielellä. Tutkimus on siis vielä kesken, mutta alustavia tuloksia on tarkoitus esitellä jo ISCOS:n (International Spinal Cord Society) konferenssissa Firenzessä lokakuussa Tekeillä on myös erillinen vertaileva tutkimus Suomen ja Sveitsin haastatteluista, ja tuloksia tästä osiosta on odotettavissa SELKÄYDINVAMMA 21

22 KANSAINVÄLISYYS Skandinaavit tapasivat Tanskassa Teksti: Kuvat: Tiina Siivonen Leif Arild Fjellheim ohjoismainen selkäydinvammayhteistyöryhmä Norr piti tämän vuoden kokouksensa Tanskassa. Samaan aikaan tässä Viborgin kaupungissa pidettiin pohjoismainen selkäydinvammakongressi NoSCos Norrin kokous oli luonteva pitää kongressin aikana, sillä kaikki Norrin edustajat osallistuivat kongressiin. Kuten aikaisempina vuosina Norrin kokouksen sisältö muodostuu kunkin maan vuosiraportoinnista eli mitä on tehty. Lisäksi valittiin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi uusi puheenjohtaja, joka on norjalainen Leif Arild Fjellheim. Tänä vuonna puhuttiin myös paljon vuosittaisesta selkäydinvammapäivästä, jota vietettiin ensi kertaa. Pohjoismainen selkäydinvammapäivä ideoitiin viime vuoden kokouksessa norjalaisten aloitteesta. Päivää vietetään huhtikuun viimeisenä perjantaina. Jokainen Pohjoismaa voi viettää ja juhlistaa päivää haluamallaan tavalla. Norjalaisilla oli kyseisenä ajankohtana viikonlopun mittainen seminaari ja liittokokous. Tulevaisuudessakin norjalaiset ovat miettineet yhdistävänsä päivään vuosittaisia kokouksia ja tapahtumia. Islanti, Ruotsi ja Tanska pitivät vielä matalaa profiilia päivän järjestämisen suhteen. Suomessa oli tuolloin Selkäydinvammasäätiön kevätseminaari Käpylän kuntoutuskeskuksessa. Päivän tarkoituksena on tietoisuuden lisääminen vammasta ja vammautumiseen liittyvistä asioista. Pohjoismaisia kuulumisia Ruotsin edustaja Gunilla Åhren kertoi Euroopan selkäydinvammajärjestön (ESCIF) kuulumisia. Islanti ja Norja miettivät liittymistään ESCIFiin. Lisäksi Ruotsin järjestö RPT:n NoSCoS -seminaariväkeä. teemana on ollut kipu ja sen puitteissa on järjestetty luentokiertue. Ruotsista osallistui kokoukseen myös Lars Andersson. Islannin taloudellinen tilanne on vaikuttanut myös kuntoutuspuoleen ja Jon Eirikkson kertoi, että mm. puolet kuntoutuskeskuksesta on suljettu. Myös tuki heidän järjestölleen SEM:ille on vähentynyt. Tuella on pidetty kunnossa taloa, josta vuokrataan asuntoja vammaisille henkilöille. Jon oli huolissaan talon ja asukkaiden kohtalosta tulevaisuudessa, jos tilannetta ei saada muuttumaan. Norjalaiset ovat tehneet liikennevalistusmainoksen, jolla varoitetaan liikenteen vaaroista ja vammautumisesta. Mainosta on esitetty televisiossa ja palaute on ollut positiivista. Norjalaisia edusti kokouksessa myös Arne Hope. Tanskassa edetään entiseen malliin. Mikkel Bundgaard kertoi, että heidän järjestönsä RYK pyrkii tiivistämään yhteistyötä toisen tanskalaisen selkäydinvammajärjestön PTU:n kanssa. Norjan puheenjohtaja Leif Arild Fjellheim. 22 SELKÄYDINVAMMA

23 KANSAINVÄLISYYS Vasemmalta puolen pöytää (takaa eteen) Lars Andersson RTP, Ruotsi, Tiina Siivonen Invalidiliitto, Jon Eiriksson SEM, Islanti. Oikealla puolen pöytää (takaa eteen) Mikkel Bundgaard RYK, Tanska, Gunilla Åhrén RTP, Ruotsi, Arne Hope LARS, Norja kuvasta puuttuu Leif Arild Fjellheim, Norja. NoSCoS aiheita lyhyesti NoSCoS on pohjoismainen selkäydinvammayhteisö, jonka kongressit sisältävät lääketieteellisiä tutkimuksia, raportteja ja luentoja. Osallistujissa on paljon lääkäreitä, fysio- ja toimintaterapeutteja sekä sairaanhoitajia. Käpylän kuntoutuskeskuksen henkilökuntaa osallistui kongressiin ja muutamat heistä pitivät luentoja. Itse olin kuuntelemassa seksuaalisuutta ja urologiaa käsitteleviä luentoja. Norjalaisten käytännönläheinen luento oli neliraajahalvaantuneen henkilön pukeutumisesta. He ovat tehneet kuntoutuskeskukseen DVD:n, jota kuntoutuja voi katsoa ja pukeutuminen on osa fysioterapiaa. Luennolla oli malli mukana, joka näytti pukeutumisia helpottavia kikkoja. Tanskassa on kiinnitetty myös huomiota käveleviin selkäydinvammaisiin. Siellä on perustettu ryhmä nimeltä Johnny Walkers. Ryhmälle on ollut tarvetta. Kävelevät syv-henkilöt ovat kertoneet, että ovat kokeneet järjestön toiminnan vain pyörätuolia käyttäville henkilöille ja toimintaan on ollut vaikea tulla mukaan, vaikka vamma ja sen mukanaan tuomat haasteet yhdistävätkin. Allekirjoittanut oli edustamassa Suomea ja keskustelu virisi siitä olisiko Suomessakin tarvetta omalle diagnoosipohjaiselle yhdistykselle. Suomi sai tukea muilta mailta, koska monet ovat eronneet isosta emojärjestöstä omaksi selkäydinvammayhdistyksekseen, vaikka tekevätkin luontevaa yhteistyötä edelleen. Tässä kokouksessa päätettiin, että tulevaisuudessa tapaamme vain joka toinen vuosi NoSCoS-kongressien yhteydessä. Muuten yhteydenpito hoidetaan sähköpostin välityksellä. Seuraavan kerran NoSCoS järjestetään vuonna 2011 Göteborgissa. Tukea kokouskuluihin haemme edelleen pohjoismaisesta ministeriöstä. Eräs esitelty tutkimus kartoitti syitä miten ihmiset vammautuvat. Ykkösenä oli putoamisonnettomuudet ja toisena liikenneonnettomuudet. Lääkäri Eija Ahoniemi kertoi tuloksia 20 vuoden ajalta ja mitkä ovat olleet selkäydinvammaisten suurimmat menehtymisen syyt Suomessa. Selkäydinvammaiset itse pitivät yhden luennon, jossa käsiteltiin mm. ESCIF:ä ja pohjoismaista selkäydinvammapäivää. Huomiota herätti se, että paikalla oli vain yksi vammaton henkilö. Kuitenkin puhutaan, että yhteistyö vammaisten ja ammattilaisten välillä olisi suotavaa. Tosin luennot menivät osittain päällekkäin, joten jokainen teki omat valintansa. Näinkin lääketieteellinen seminaari oli rankka, sillä kaikki termit eivät olleet tuttuja. Seminaarin kieli oli englanti. Toisaalta seminaarissa erottuivat ne lääkärit, jotka halusivat leikata ja toisaalta ne, jotka ovat vaihtoehtoisten hoitojen kannalla. Mielenkiintoista. Aina on kuitenkin mukavaa tavata ihmisiä eri puolilta Skandinaviaa ja lisätä omaa pääomaa informaatiolla. SELKÄYDINVAMMA 23

24 SENIORIT Miten menee yli 65 vuotiailla selkäydinvammaisilla? yysimme edellisessä lehdessämme kulumisia 65 vuotta täyttäneiltä selkäydinvammaisilta. Ohessa kaksi tarinaa heiltä. Mikäli innostut kertomaan vielä omat kuulumisesi, niin pyrimme julkaisemaan niitä mahdollisuusksien mukaan. Varpu Verrosen kuulumiset Kesällä 1940 sairastuin, olin 7-vuotias. Vasemman jalan nilkkaan tuli luumätä. Se leikattiin ja siitä meni bakteeri selkäytimeen aiheuttaen tulehduksen. Siitä johtuen minusta tui paraplegikko. Monien sairaalassa vietettyjen kuukausien, vuosien ja leikkauksien jälkeen palasin lapsuuskotiini, jossa elin omaisteni avustamana vuoteen Silloin vihdoin uskalsin yrittää yksinasumista. Vuokrasin kerrostalokaksion, muutin ja hyvin on mennyt. Saan itseni hoidettua ja kotityöt tehtyä. Kodinhoitaja käy kerran viikossa pari tuntia, siivous on pääasia ja roskien ym. pois vieminen. Terveystilanteeni on tällä hetkellä tyydyttävä, suurempia ongelmia ei ole ollut. Ensimmäisen kerran olin kuntoutuksessa v Kuntoutus oli monien mutkien kautta saatu. Maksajana oli ensin terveyskeskus, sitten Kela ja 65 vuotta täytettyäni jälleen terveyskeskus. Nyt Paras-hankkeen tultua laitoskuntoutus jäi pois. Paikallisiin terapiakäynteihin kuntoutussuunnitelma on voimassa vielä huhtikuuhun Miten sitten käynee? Sosiaalipuolelta saan normaalit taksisetelit. Tänä päivänä olen tyytyväinen oleviin oloihin. Toivon hartaasti, että saisin elää näin loppuelämäni. Laitoshoitoon joutuminen pelottaa. Jussi Pirhosen, vm kuulumiset Toinen elämä Vammauduin 9 vuotta sitten. Kaaduin tikapuitten kanssa takaviistoon multakasaan ja seurauksena oli C 6 7 nikamien luksaatio ja tetraplegia. Ensiapuna paikalle tuli Mediheli ja lääkäri laittoi välittömästi jättikortisonitiputukseen. Töölön teho-osastolla laitettiin kallovetoon ja 9 kg:n painoilla yritettiin liu uttaa nikamat paikalleen, mutta ilman tulosta. Niska operoitiin luudutusleikkauksella ja heräämön kautta menin osasto 2:lle. Leikkauksesta herättyäni tunto oli palautunut rintarangasta varpaisiin saakka. Kuntoutus aloitettiin fysioterapeutin toimesta heti ja keskityttiin nimenomaan käsien ja sormien toiminnalliseen aktivointiin. Eräänä aamuna, noin viikon kuluttua vasen peukalo alkoi liikkua, fysioterapeutin mukaan 1,5 mm, illalla liike kovan jumppauksen ansiosta oli jo 15 mm. Sormien liike palautui yksi kerrallaan n. vuorokausi/sormi. Olin Töölössä 4,5 viikkoa, jonka jälkeen sain siirron vanhaan Käpylään kolmen kuukauden perusjaksolle. Ensimmäisessä kuntoutuskokouksessa, jossa olivat mukana myös vaimoni ja lapsemme, lääkäri Juhana Parkkonen kysyi tavoitteeni Käpylän jaksolle. Esitin kaksi tavoitetta: 1.) minulla on voimassa oleva ajokortti ja 2.) jollakin aikavälillä olen takaisin työelämässä. Parkkonen totesi siihen, että tavoitteet ovat hyvät, aloitetaan työt. Tavoitteet olivat oikeita, molemmat toteutuivat. Varpu Verronen kesällä 1996 Arkielämä alkoi vaimon ja kotisairaanhoidon avustuksella. Sain kunnalta tarvittavat apuvälineet autoon ja 10 kuukauden kuluttua vammautumisestani olin takaisin työelämässä. Työnantaja suhtautui erinomaisesti ja työpaikalla tehtiin kaikki tar- 24 SELKÄYDINVAMMA

25 SENIORIT vittavat muutostyöt niin, että pystyin operoimaan pyörätuolin kanssa. Tällä hetkellä vuosi jakautuu kahteen osaan: syyskuu-toukokuu on monipuolisen kuntoutuksen aikaa. Yksilöllistä fysioterapiaa 60 kertaa vuosi/1 h, kuntosali 1 kerta/vk, tuolijumppa 1 kerta/vk, miesten jumppa 1 kerta/vk (olen ainoa pyörätuolissa oleva ja ns. terveitten suhtautuminen ja tarvittaessa avun saaminen heiltä on erinomaista). Talvella kuntoutan sormia rottinkikoreja punoen. Se on erinomaista liikeratojen ylläpitoa ja hyvää ajanvietettä sekä palkitsevaa, kun näkee työnsä tuloksia. Kesäkuu elokuu menee kesämökillä, joka on remontoitu pyörätuolikäyttöön sopivaksi. Liikunnallinen aktiviteetti kesäaikana kohdistuu 95 %:sesti käsipolkupyöräilyyn ja omatoimiseen tuolijumppaan. Vuosittainen ajomäärä ulkona ajokauden pituudesta johtuen vaihtelee km:n välillä. Talvella poljen sisällä n. 600 km. Pyöräily ei ole pelkästään kuntoiluun liittyvää. Matkalla tapaa usein tuttuja ja näin tulee sosiaalista kanssakäymistä. Lapset varsinkin ovat hyvin kiinnostuneita menopelistäni ja heidän kanssaan on mielenkiintoisia keskusteluja. Vuodenaikojen vaihtelun aistii hienosti, kevään- ja kesäntuoksut, syksyn värikylläisyyden, lintujen laulun jne. Olen perusterve ja kuin vanha postipankkilainen eli aina tulossa ja menossa ja olen todennut sen, että viikossa on tavallaan oltava ns. lukujärjestys, jolloin neuropaattinen kipu ainakin aktiiviharrastuksissa väistyy taka-alalle. Olen Jussi Pirhonen lenkillä ollut myös Kämp- ja City-leireillä ja ne ovat antaneet mahtavasti lisäpotkua arjessa jaksamiseen. Kelan puolelta pääsin vielä Kipukurssille Lahteen, mutta iästäni johtuen nämä kuntoutukset ovat varmaankin taakse jäänyttä elämää kuin Edlanka järven jää. Sosiaalihuolto toimii valtavien alkuvaikeuksien jälkeen, mutta tarkkana on oltava. Suhde omaan lääkäriin on hyvä ja hyvin perustellut asiat ymmärretään. Ilon aiheita ovat perhe ja lastenlapset, sukulaiset, ystävät ja eri ryhmissä olevat jumppakaverit. Mottoni on: Eilinen on Historiaa, huominen on Yllätys, tämä päivä on Ainutkertainen ja Ihana!. SELKÄYDINVAMMA 25

26 Sopur Helium uusi, ultrakevyt aktiivipyörätuoli TERVETULOA TUTUSTUMAAN SOPUR HELIUMIIN JA MUIHIN UUTUUKSIIMME APUVÄLINEMESSUILLE OSASTOLLE 412 Heliumissa on käytetty uusinta pyöräily- ja autoteknologiaa. Tulokseksi on saatu ultrakevyt ergonomisesti muotoiltu aktiivipyörätuoli, jolla voi taittaa pitkiäkin matkoja. Pyörätuolin nosto ja liikuttelu on helppoa tuolin painaessa kevyimmillään 6,5 kg (sisältää jarrut ja sivulaidat). Koivuhaantie 2-4, Vantaa, Puh , fax

27 LUONTOLEIRI Tää on hienoo ja näillä mennään! Teksti: Jukka Parviainen Kuvat: Tarmo Loose ämä lausahdus kuului usean osallistujan suusta välisenä aikana. Tällöin järjestettiin toisen kerran laatuaan oleva luontoleiri Rantasalmen upeissa maisemissa. Säät sallivat ja se nosti leirifiilistä melkoisesti. Leiri toteutettiin yhteistyössä Invalidiliiton selkäydinvammatyöryhmän ja Suomen Invalidien Urheiluliiton kesken. Leiri alkoi ensimmäisenä päivänä shokkihoidolla, vettä tuli kuin saavista kaatamalla. Osallistujat olivat jo melko märkiä saapuessaan aamupalalle. Naamat olivat nutturalla ja osa pohdiskeli, jotta osallistuisiko lainkaan ohjelmaan. Aktiviteetteina oli ratsastus ja erätaidot. Kaikki kuitenkin osallistuivat ja tunteita herätti varsinkin ratsastus. Paikallisella tallilla islanninhevoset tekivät työtään ja useimmille osallistujille kokemus oli laatuaan ensimmäinen. En olisi uskonut, että se on niin mukavaa, kommentoi joku. Oli kuulemma joku näyttänyt Mannerheimilta ratsastaessaan käsi lipassa. Kukaan ei pudonnut ja rodeoltakin vältyttiin. Onni onnettomuudessa, sillä sade loppui ohjelman alkaessa. Hyvä niin, kun puolet porukasta opetteli samaan aikkaan retkikeittimen eli trangian käyttöä ja nuotion tekoa. Saatiin kahvit keitettyä! Koko leirin vahvuus oli 26, joista oli 20 pyörätuolinkäyttäjää. Niinpä aktiviteetit hoidettiin useasti kahdessa eri ryhmässä. Kukahan saa suurimman kalan? Päivän kysymys, sillä toisena leiripäivänä kalastettiin rannalta ja uisteltiin. Leiripaikka on kahden veden välissä; Hietalampi toisella puolen ja Saimaa avautuu toisella puolella. Molemmille puolille on helppo kulkea ja välimatkaa noin 200 metriä. Lisäksi kolmanteen vesistöön, pienimpään lampeen on istutettu sampea, jota yrittivät jotkut narrata katkaravuilla. Eipä tarttunut sampi herkkuun! Leirillä vuonna 2007 suurimman vonkaleen sai nainen. Tämähän toista sukupuolta jäi vaivaamaan, sillä kaikki ovat varmasti kuulleet erilaisia versioita naisten kalaonnesta. Leirin naisilla oli siis melkoiset paineet tänä vuonna. Kun ensimmäinen ryhmä saapui uistelusta Saimaan puolelta, niin hymy oli herkässä, sillä hauki oli noussut veden Metsään mennään uumenista Leena Hukkaselle. Naisten maine oli toistaiseksi turvassa. Lisäksi samaan aikaan Hietalammen puolelta Ilona Björklund sai kuusi ahventa mato-ongella. Hietalammen puolelta kalasteltiin rannalta. Ilona sai myös kuhan uisteluvuorollaan. Naisten kalakilot kasvoivat, kun Hännisen Tarja taivutti hauen ylös Saimaasta ja se jäikin leirin suurimmaksi vonkaleeksi. Miehet antoivat hyvän vastuksen: salakka, kiiski, särki ja ahvenaisia. Tosin määrä jäi hieman pieneksi Kalastukseen säväyksen toi kalastusopas Juha Happonen. Hän antoi myös näytteen kilosen hauen fileroinnista, mutta myös ahvenesta, jonka elopaino oli ehkä alle 200 g. Fileet siitäkin syntyivät. Happonen on otsikon isä eli viljeli slogania mennen tullen. Uistelussa mukana oli paikallinen asiantuntija Yrjö Jäsä Jääskeläinen, jonka veneellä osa uisteli. Lisäksi oli leiripaikan trakkeri, johon pyörätuolilla pääsi kelaamaan kannelle. Jäsä tunsi vesistön, joten hän opasti myös parhaat apajat. Kalapäivän päätteeksi nautittiin kalaa. Koska saalis ei ollut varmaa, niin nuotion pääkokki Parviaisen Jukka hoiti SELKÄYDINVAMMA 27

28 LUONTOLEIRI lohet varmuuden vuoksi lähikaupasta. Loimulohi maistui, kuten haukifileetkin. Ruokaa odotellessa osallistujat veistelivät itselleen ruokailuvälineitä. Osallistujista Antti Tuhkanen toi mukanaan hyvät alut haarukoihin, lastoihin ja lusikoihin. Työkalujakin oli melkoinen repertuaari. Jokainen löysi itsestään pienen puusepän. Kuksa-kupinkin joku takoi lähes tyhjästä. Keskittymisestä hiontaan ja kovertamiseen olisi tämä porukka voinut antaa hyvän vastuksen joulupukin pajalle. Tehtiin tarkkaa työtä vailla vertaa! Prum, prum! Mönkijät pärisivät ja osallistujat värisivät jännityksestä. Kolmas leiripäivä avautui auringon paisteessa ja tarkoitus oli osalla porukkaa lähteä mönkijäreissulle ja loput lähtivät melomaan. Nämä olivat myös uusia juttuja ja toimintoja monelle. Muutamat olivat harjoitelleet mönkkärillä ajoa hieman Ari Aallon opastuksella. Mönkijäreissun hoiti yrittäjä Pentti Kaulamo asiantuntevasti opastuksineen ja ohjauksineen. Monella rystyset puristivat ohjaustankoa ja naama oli peruslukemilla. Kypärät päässä ja ohjeet mielessä lähdettiin matkaan. Reissu kesti toista tuntia ja mitkä fiilikset! Ylitettiin ojia ja kiivettiin ylös jyrkkää mäkeä. Kaikki suoriutuivat ja tunteet jättivät muistijäljen mielettömästä kokemuksesta. Samoja fiiliksiä koettiin myös vedessä. Jännitys tiivistyi, kun ohjaajat Saimaa Holiday Antti ratsailla, Minea ja Jallu sivuilla. Oravista kertoivat, että kajakki voi kellahtaa. Epävarmuus hiipi monen mieleen, että uskaltaakohan sitä lähteä melomaan. Taas kaikki ylittivät itsensä. Ensin haettiin sopivat ja tukevat istuma-asennot. Kerrattiin melonnan otteet ja sitten vesille. Katseltiin upeita maisemia ja kierrettiin melkoinen lenkki. Kädet olivat koetuksella leirin kolmantena päivänä. Sitten koitti sunnuntai ja lähdön hetki. Mikään leiri ei ole leiri ilman tietovisaa. Niinpä hieman harmaana aamuna joukkueisiin jaetut leiriläiset vastailivat sekä luontoaiheisiin että leirintapahtumiin viittaaviin kysymyksiin. Kaikkien kimuranttien kysymysten jälkeen voittaja selvisi. Palkinnot jaettiin. Sitten syömään ja kotiinlähtö. Paljon ehti tapahtua ja koettua keskiviikosta sunnuntaihin. Leirillä näkyi myös yhteistyön virolaisten kanssa. Selkäydinvammatyöryhmä on tehnyt yhteistyötä virolaisten kanssa ja niinpä leirin vahvuudessa oli kaksi osallistujaa ja heidän avustajansa: Tarmo, Tauno ja Arvo. Miehet olivat kovia kalastamaan, vaikkakin saalis jäi kolmeen pieneen sinttiin. He olivat erittäin tyytyväisiä kokemaansa. He kyselivät, kuten muutkin osallistujat, että koska järjestetään seuraava leiri. Ajatuksena on, että virolaiset järjestäisivät myös erilaisia leirejä Virossa, joihin suomalaiset kanssaihmiset voisivat osallistua. Leirin asumukset olivat mökkejä, jotka ovat esteettömiä. Leiripaikan puolesta järjestettiin aamiainen ja lounas. Illallinen nautittiin ulkona (todellista ulkona syömistä). Nuotion ääressä hääri Jukka, jonka a la carte -annokset sopivat täydellisesti leirielämään. Menu iltaisin leirin aikana oli nuotiolla: hotdogit ja hampurilaiset, pyttipannua li- Jukka ja Soile valmistelevat loimulohta. 28 SELKÄYDINVAMMA

29 Sampikalassa Tarja Tauno ja Tarmo LUONTOLEIRI säkkeillä, loimulohta, haukea ja nuotiopottuja ja viimeisen illan kruunasi rosvopaisti, jossa oli lammasta ja villisikaa paikalliselta farmilta. Salaateissa ja lisukkeissa käytettiin paikallisia tuotteita. Lukijat, jos edelliset rivit erittävät sylkeä suupieliinne, niin kyllä, oli todella hyvää! Superjelpit eli avustajamme olivat loistoyksilöitä. Ilman heitä leirin luonne olisi ollut aivan toinen. Apua sai aina tarvittaessa. Pari avustajaa nimettiin lattiapartioksi, sillä ehti leirin aikana joku köllähtää unissaan lattiallekin. Pitkät päivät eivät uuvuttaneet näitä apuveikkoja. Soilelle (hevosvastaava), Janikalle (juoksutyttö), Minea (mönkkärijelppi), Jallulle (nostokurki) ja Hasulle (rosvopaistikaivuri) mielettömät kiitokset leirin onnistumisesta! Kiitokset myös seuraaville tahoille: leiripaikka Rantasalmen lomakylä (Natalja ja Seppo Karvinen), Rantasalmen S- market, Hevosharju Oy, Saimaa Holiday Oravi Oy, Pentti Kaulamo, Kalas- tuspalvelut Happonen Ky, Moneral Oy ja maanomistaja Mikko Ahonen. Ennen kaikkea kiitokset osallistujille, jotka elämyksiä kokemalla täyttivät leirin tavoitteet! Leena, Tarja, Ilona, Raili, Mari, Jarmo, Raine, Jukka, Timo, Mauri, Jussi, Antti, Markus, Jyry, Tarmo, Tauno & Arvo. Ai niin, sanoihan joku leirin lopuksi, että tulipa leiri kalliiksi, kun pitää hankkia kajakki, mönkijä ja hevonen. Lakiuudistus henkilökohtaisesta avusta vaikeavammaisille henkilöille Syyskuussa 2009 astui voimaan lakiuudistus henkilökohtaisesta avusta vaikeavammaisille henkilöille. Invalidiliitto on huolissaan siitä miten kunnat tulevat lakia soveltamaan. Säilyvätkö henkilökohtaisten avustajien tuntimäärät saman suuruisina vai vähenevätkö ne huomattavasti uuden lain voimaan astumisen johdosta? Jos avustajatuntimäärä kohdallasi vähenee huomattavasti, ota yhteyttä Invalidiliiton vammaisasiamies Elina Akaan-Penttilään. (sähköposti: tai posti: Mannerheimintie 107, HELSINKI). Invalidiliitto aikoo vaikuttaa päättäjätahoihin nopeasti, mikäli lain soveltamisessa syntyy ongelmia. SELKÄYDINVAMMA 29

30 HARRASTUS Haussa hauska hikihoukutus Teksti ja kuvat: Terttu Iiskola otkalaissyntyiselle Tuuli Harjulle (25) liikunta on aina ollut pakkopullaa. Mistä siis löytää motiivit itsensä kuntouttamiseen kesäisen uimahypyn aiheuttaman matalan tetraplegian kuntoutukseen? - Olen klassinen tapaus, jollaisesta varoitetaan. Pidin itseäni taitavana uimarina. Kavereiden kanssa rannalla hyppäsin järveen. Niska murtui, Tuuli kertoo. Nykyisin Helsingissä asuva Tuuli liikkuu pyörätuolilla ja etsii itselleen kivaa, motivoivaa liikuntaa.viime keväänä hän päätyi lavatanssikursseille ja ymmärsi, että tanssia voi vapaasti, vaikka tekniikka ei varsinaisesti olekaan hallussa. Kesäkuun puolivälissä Suomen pyörätuolitanssiliitto järjesti Porvoossa pyörätuolitanssileirin, ja Tuuli suunnisti sinne. Pyörätuolilaista, joka ei käytä keskivartalo- ja käsivarsilihaksiaan, ei pystytanssija voi tanssittaa kunnolla -eikä varsinkaan kilpaa. Siksi leirin pietarilaiset opettajat käyttivät valtaosan leiripäivästä pyörätuolilaisten lihastekniikan harjoittamiseen. Liiton yhteistyökumppanit, Venäjän mestareita kasvattavat tanssinopettaja Konstantin Vasilyev ja fysioterapeutti, kansallinen luokittelija Nina Andreeva vetivät Porvooseen 17 kurssilaista eri puolilta Suomea. - Perusliikkumisen tasolla annan tietysti parempien lihasten kompensoida heikompia. Joudun käyttämään voimakkaasti aivojani tanssissa tarvittavien liikkeiden synnyttämiseksi, joten juuri tähän hikiseen hommaan kaipaan houkutusta. Tuuli pitää rytmimusiikista, jazzista, soulista, funkista, ja keikoilla on kiva käydä. - Rakkaus musiikkiin motivoi vaivannäköön, joten aion jatkaa tanssimisen ja uusien lihasten etsimisen tiellä, Tuuli hymyili kurssin lopussa. - En ole kuitenkaan vielä ihan lavalle tanssimaan ehtinyt... Suomen Pyörätuolitanssiliitto järjestää lisää kursseja ja leirejä. Ne löytää nettiosoitteesta pyoratuolitanssi.fi. Suomen pyörätuolitanssiliiton perustaja- ja puheenjohtajapariskunta Pirjo Malmberg-Tarvonen ja Stig Tarvonen ovat aloittaneet aktiivisen kilpatanssiharrastuksen vasta keski-iän ohitettuaan. Tuuli Harju sai heiltä kannustusta ja tukea muuhunkin kuin keskivartalon lihasten löytämiseen ja harjoittamiseen. Osa osallistujista odotti alkeiskurssilta enemmän tanssimisen harjoittelua, mutta toisaalta pietarilaisopettajien ohjausta kiitettiin kovasti. Tuuli löysi uusia lihaksia - Kyllä minä joudun käyttämään tanssissa ihan kaikkia lihasvaivaisiani, mitä ikinä löytyy, Tuuli kertoi. -Keskivartalon lihaksissa kun ei juuri mikään ole liikkunut. Tanssileirillä hän sitten yllättyi, että keksi uusia lihaksia rintakehästä. - Olen tiennyt, että jotkut siellä toimivat, mutta en ole tiennyt, mitä niillä oikein voisi tehdä. Haa, nyt tiedän! Sain kurssilla tähän paljon valaistusta, kun tanssin tunteva fysioterapeutti paneutui keskivartalooni. Tuuli kertoi, kuinka heikosti toimivien lihasten käyttöä ei tule harjaannutetuksi, jos suinkin selviää paremmin toimivien avulla. 30 SELKÄYDINVAMMA

31 LEHTIMÄEN OPISTO Hyvän elämän akatemia PL 13, LEHTIMÄKI (06) , faxi: (06) Kelan kuntoutuksena kursseja vammaisten lasten perheille, lapsille, nuorille ja aikuisille Tiedot Kelan kursseista kotisivultamme linkkinä Kelan sivuille Hakemukset kotipaikkakunnan Kelaan Asumisvalmennusta, yksilöllisiä asumisen ja arjenhallinnan kursseja ympäri vuoden Tikas-tietotekniikkakorttien suorittamismahdollisuus erilaisille opiskelijoille Virike- ja harrastuskursseja ympäri vuoden eri ikäisille opiskelijoille Omaishoidon lomitusmahdollisuuksia Pitkäkestoisia opintolinjoja jatkokoulutukseen ja omaan elämään valmentavina opintokokonaisuuksina erityistä tukea ja apua tarvitseville nuorille ja aikuisille Opintosetelit käytössä opintomaksuihin Käy kotisivullamme lehtimaki fi/opisto

32

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014. A.Ojala 2014

Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014. A.Ojala 2014 Haavakipu Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014 Haavakivun luokittelu -akuuttikipu eli lyhytkestoinen kipu -krooninen kipu eli pitkäkestoinen kipu -nosiseptiivinen eli kudosvauriokipu -neuropaattinen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 1 Kokouksen avaus VUOSIKOKOUS 12.2.2007 ESITYSLISTA 2 Kokouksen laillisuuden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5 Vuoden 2006

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. KOKOUSPÖYTÄKIRJA Marika Englund 15.2.2011 BARBET FINLAND RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Aika ja paikka: 5.2.2011, Taiteentekijäntie 7, Helsinki Läsnä: Paula Horne (pj), Marika Englund (siht), Petra Jormalainen,

Lisätiedot

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki 4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä Järjestötila Länsimäki 16.8.2010 Ohjelma 13:00 Kahvia, aluekoordinaattori Liisa Juustila esittelee järjestötilaa sekä asukastyötä Vantaalla 14:00 4V-hankkeen kuulumiset

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/2014 1 (10) SAIRAANHOITOPIIRI. Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/2014 1 (10) SAIRAANHOITOPIIRI. Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/2014 1 (10) TARKASTUSLAUTAKUNTA AIKA 08.09.2014 klo 09:00-11:45 PAIKKA Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 61 EDELLISEN

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10 EETANET RY. PÖYTÄKIRJA 1/2009 1(8) Pöytäkirja kertoo yhdistyksen jäsenille ja viranomaisille, mitä kokous on päättänyt ja mitä pitäisi tehdä. auttaa seuraamaan päätösten toteuttamista. antaa tietoja siitä,

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society 1 ILMANSUOJELUYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2/2015 Aika: 26.11.2015 klo 15.00 Paikka: THL, Mannerheimintie 168 B ESITYSLISTA: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä kahden pöytäkirjantarkastajan

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Suomen hydrologian yhdistys (SHY) VUOSIKOKOUS 15.5.2014 klo. 17.30-18:43 Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, Helsinki Läsnäolijat: Johanna Korhonen, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Ari Jolma,

Lisätiedot

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumapotilaan kivunhoidon haasteet - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumatologian vos TD4/TB4 N. 90% potilaista tulee päivystyspotilaina, ympäri vuorokauden Tapaturmapotilaat

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2014

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2014 TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2014 Aika 9.2.2014 klo 14.00. Paikka Tuohikoto Käsiteltävät asiat 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 14.00. ja esitteli vierailijan, Salon kyläasiamies

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012

Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012 Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012 27.11.2012 Syömishäiriöliitto-SYLI ry on valtakunnallinen syömishäiriöön sairastuneita ja heidän läheisiään edustava järjestö, jonka tehtävänä on lisätä

Lisätiedot

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala PÄÄTÖSLUETTELO 2/2014 Helsinki 1.3.2014 SATEENKAARIPERHEET RY:N HALLITUKSEN KOKOUS Aika: La 1.3.2014 klo 10.00 15.00 Paikka: Kotola, Yrjönkatu 29 A 1, Helsinki Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2005 HALLITUKSEN KOKOUS Suomen Lakimiesliiton Ylähuone, Helsinki

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2005 HALLITUKSEN KOKOUS Suomen Lakimiesliiton Ylähuone, Helsinki 1(5) Aika 6.4.2005 Paikka Läsnä Poissa Suomen Lakimiesliiton Ylähuone, Helsinki Janne Nyman, hallituksen puheenjohtaja Salla Tuominen, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Olli Kärkkäinen, hallituksen

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008 Sisällysluettelo Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Tarkoitus ja sen toteuttaminen 2 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

Tuoteperhe parhaimmillaan

Tuoteperhe parhaimmillaan LoFric-perhe Jokaiselle sopiva katetri kaikkiin tilanteisiin Ympäristöystävällinen valinta* Tuoteperhe parhaimmillaan www.lofric.fi Kun joutuu valitsemaan varmasti oikein Riippumatta siitä, mistä syystä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 Hallituksen esitys hyväksyttäväksi syyskokouksessa 19.11.2016 2/5 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 Hallituksen esitys hyväksyttäväksi syyskokouksessa Tampereella 19.11.2016

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio Rahapelilainsäädäntö ja markkinat Mikko Alkio TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Mikko Alkio Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus: NotePad, www.notepad.fi ISBN 978-952-14-1838-9

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

9. Syksyn seuraseminaari, HSRC ehdottanut ajankohdaksi 4.-5.9.2010

9. Syksyn seuraseminaari, HSRC ehdottanut ajankohdaksi 4.-5.9.2010 SSqL:n hallituksen kokous 7. / 2010 pöytäkirja AIKA 17.6.2010 torstai klo 17.30 20.30 PAIKKA Helsinki, SLU, Kunto kabinetti Läsnä Leo Hatjasalo pj. Lars Ekholm (esittelijä) Tomi Niinimäki Juha Sarlund

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto.

Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto. Invalidiliiton 1 (7) Asiakaspalaute polikliinisesta fysioterapiasta Vastausohje Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto. A Taustatiedot 1 Sukupuoli 1 mies 2 nainen 2 Syntymäaika pp.kk.vvvv 3

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa.

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. Suomen työnohjaajat ry SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. 2. Toiminnan tarkoitus ja toiminnan laatu Suomen

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF 1 UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 TOIMINTAVUODEN YLEISNÄKYMÄT JA -TAVOITTEET Uudenmaan munuais- ja maksayhdistys UUMU

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous alkaa

Varsinainen liittokokous alkaa KUUROJEN LIITTO RY ESITYSLISTA 1 (5) Varsinainen liittokokous Aika 6.-7.6.2015 Paikka Valkea Talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Lauantai 6.6. Lounas klo 11.30-12.30 Kahvi klo 15.00-15.30 8.30 9.30 Edustajavaltakirjojen

Lisätiedot

Herättäjä-Yhdistys. Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet

Herättäjä-Yhdistys. Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet Herättäjä-Yhdistys Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet Hyväksytty päätoimikunnassa 11.12.2010 Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 Herättäjä-Yhdistyksen ja sen paikallisosastojen toimintaa säätelevät

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen Yhdistyksen säännöt Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on suomeksi Helsingin miekkailijat ry, ruotsiksi Helsingfors fäktare rf ja sen virallinen lyhenne on HFM. Siitä käytetään näissä säännöissä

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot