MAANIITUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 MAANIITUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 1

2 MAANIITUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Sisältö 1. Koulun tehtävä ja yleiset tavoitteet Koulun arvoperusta 1.2 Koulun tehtävä 1.3 Koulun toimintaympäristön muutokset 1.4 Koulun painopistealueet 1.5 Koulun toiminnan kannalta keskeiset strategiat 1.6 Koulun kasvatus- ja opetustavoitteet 2. Opetuksen toteuttaminen Koulun oppimiskäsitys 2.2 Oppimisympäristö Koulun tarjoamat puitteet opetuksen toteutumiseen Fyysisen ympäristön tarkastelu Psyykkisen ympäristön takastelu Valvonnat Koulun järjestyssäännöt (liite) 2.3 Koulussa toteutettava esiopetus 2.4 Koulun tietostrategia 3. Oppimisen ja koulukäynnin yleinen ja tehostettu tuki Syrjäytymisen ehkäiseminen 3.2 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus 3.3 Oppilashuoltoryhmän kokoonpano ja tehtävät 3.4 Opetuksen tukipalvelut Koulunkäynnin ohjaajan tuki Koulukuraattoripalvelut Psykologipalvelut Kouluterveydenhuolto Kouluruokailu Koulukuljetus 3.5 Oppilaanohjaus 3.6 Tukimuodot yleisen ja tehostetun tuen aikana Tukimuodot yleisen tuen aikana Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Koulunkäynnin ohjaajan palvelut Eriyttäminen ja joustavat opetusryhmät Tukimuodot tehostetun tuen aikana Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Koulunkäynnin ohjaajan palvelut 2

3 Eriyttäminen ja joustavat opetusryhmät Erityisluokalla opiskelu lyhytaikaisena tyukimuotona Pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laatiminen 3.7 Oppilaskerhot 4. Oppimisen ja koulunkäynnin erityinen tuki Tukimuodot erityisen tuen aikana 5. Koulussa toteutettava yhteistyö Esiopetuksen kanssa toteutettava yhteistyö 5.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 5.3 Muiden koulujen kanssa toteutettava yhteistyö 5.4 Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa 5.5 Yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa 6. Oppimisen arviointi Koulun arviointisuunnitelma 6.2 Koulun toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 6.3 Oppilaan itsearviointi 6.4 Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin Työskentelyn arviointi Käyttäytymisen arviointi Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi Vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen siirretyn oppilaan arviointi 6.5 Koulun antamat todistukset Välitodistus Lukuvuositodistus Erotodistus 6.6 Koulukohtaisen opetussuunnitelman arviointi ja päivittäminen Liitteet Liite 1 Maaniitun koulun järjestyssäännöt 19 3

4 1. Koulun tehtävä ja yleiset tavoitteet 1.1 Koulun arvoperusta Kasvan oikeudenmukaiseksi ja yhteistyökykyiseksi ihmiseksi eläen sovussa itseni ja muiden kanssa Opin perustietoja- ja taitoja arvostaen omaa ja toisten työtä Suhtaudun luontoon, luonnonvaroihin ja ympäristöön vastuuntuntoisesti Arvostan perinteitä ja kulttuuria, hyväksyn ja arvostan monikulttuurisuutta ja ihmisten tasa-arvoa Kunnioitan jokaisen omaa vakaumusta 1.2 Koulun tehtävä Maaniitun koulu on yleissivistävä perusopetusta antava oppivelvollisuuskoulu. Sen tehtävänä on kehittää oppilaiden perusvalmiuksia, tukea lapsen monipuolista kasvua ja antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. 1.3 Koulun toimintaympäristön muutokset Elinikäinen oppiminen Kansainvälisyyden lisääntyminen Tietotulva, tiedon kaikkiallistuminen Tieto- ja viestintätekniikan käyttö lisääntyy opettajan ja oppilaan työskentelyssä Ongelmien monimuotoisuus, syrjäytymisen uhka Tehostetun - ja erityisen tuen tarve lisääntyy yleisopetuksen ryhmissä. Pienryhmätilojen tarve kasvaa opetusmenetelmien monipuolistumisen johdosta 1.4 Koulun painopistealueet Maaniitun koulun tavoitteena on tarjota laadukasta perusopetusta kaikissa oppiaineissa. Kunnan taloussuunnitelmassa vuosittain päätetyt painopistealueet. Lukuvuosittain laadittavassa työsuunnitelmassa mainitut muuttuvat painopistealueet. 1.5 Koulun toiminnan kannalta keskeiset strategiat 4

5 Koulun strategioilla tarkoitetaan niitä keinoja ja menetelmiä, joilla koulun tehtävä ja opetussuunnitelmaan valitut arvot ja tavoitteet saavutetaan. Käytetään monipuolisia opetustapoja ja -menetelmiä Kannustetaan oppilasta aktiiviseksi tiedonhankkijaksi Kehitetään oppimiselle myönteistä ilmapiiriä ja suotuisaa oppimisympäristöä Tehdään yhteistyötä koulun sidosryhmien kanssa (mm. vanhemmat, muut koulut, esikoulu, päiväkodit ja eri yhdistykset) Huolehditaan opettajakunnan ammatillisesta jatkokoulutuksesta Huomioidaan tärkeimmät kansalliset juhlapäivät 1.6 Koulun kasvatus- ja opetustavoitteet Maaniitun koulu innostaa oppilaita omaksumaan tietoja ja taitoja eri sisältöalueista ja aineryhmistä ja ohjaa heitä tutkimaan ja työskentelemään itsenäisesti ja erilaisissa ryhmissä. Koulu vahvistaa oppilaiden myönteistä minäkuvaa kasvattaen heitä suvaitsevaisiksi ja vastuuntuntoisiksi yhteisön jäseniksi. Oppilaat ymmärtävät ihmisen riippuvuuden ja vastuun luonnosta ja ympäristöstä. Oppilaat tutustuvat eri taidemuotoihin sekä paikalliseen että kansalliseen kulttuuriin. Oppilaista kasvaa tasa-arvoa ja monikulttuurisuutta arvostavia (suvaitsevaisia) ja osallistuvia kansalaisia. 2. Opetuksen toteuttaminen 2.1 Koulun oppimiskäsitys Opetus on tavoitteellista opettajan ohjaamaa opiskelua, jossa oppiminen tapahtuu opettajan ja oppilaiden välisessä vuorovaikutuksessa. Oppilaan aktiivinen rooli korostuu nykyisessä oppimiskäsityksessä, joka on päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisuja sisältävä vuorovaikutusprosessi. Oppilaita kannustetaan aktiiviseen tiedonhankintaan, -käsittelyyn ja arviointiin. Koulutyössä käytetään monipuolisesti erilaisia työtapoja ja työmuotoja. 2.2 Oppimisympäristö Koulun tarjoamat puitteet opetuksen toteutumiseen Maaniitun koulun kaksikerroksinen rakennus sijaitsee Nurmijärven kirkonkylässä. Koulu on valmistunut vuonna 1990 ja sitä on laajennettu vuonna Koulussa on 18 perusopetuksen tilaa, 3 pienluokkaa, musiikkiluokka, erikoisluokat tekstiilityön- ja teknisen työn opetusta varten, 5

6 suuri liikuntasali, atk-luokka ja kirjasto. Koulussa on ruuanvalmistuskeittiö. Koulun ruokasaliin mahtuu kerralla n. 130 oppilasta. Koulun välituntipiha sijaitsee suojaisella sisäpihalla. Koulun alueella on hiekkakenttä, joka toimii talvella jäädytettynä luistinratana. Koulun tontti rajoittuu laajaan puistoalueeseen, jonka nurmikenttää voidaan käyttää esim. liikuntatunneilla. Koulun välittömässä naapurissa toimii Maaniitun päiväkoti Fyysisen ympäristön tarkastelu Koulurakennus ja koulun välituntipiha tarjoavat pääosin asiamukaiset edellytykset perusopetuksen laadukkaalle toteuttamiselle. Oppimisymäristön turvallisuuteen kiinitetään aktiivisesti huomiota. Ajanmukaisen tietoteknisen - ja AV- laitekannan asteittainen uudistaminen mahdollistavat monipuolisten ja nykyaikaisen opetukseen tarkoitettujen opetusmateiaalien käytön Psyykkisen ympäristön tarkastelu Koulun oppimisympäristö on avoin, rohkaiseva ja kiireetön. Koulussa vallitsee myönteinen ja kannustava ilmapiiri. Oppilaiden osallisuutta tuetaan mm. järjestämällä ja kehittämällä oppilaskuntatoimintaa. Koulukiusaamiseen puututaan ja se dokumentoidaan. Koulu on mukana KiVa Koulu ohjelmassa. Koulussa käytetään vertaissovittelutoimintaa (VerSo) oppilaiden välisten ristiriitatilanteiden ratkaisemiseksi Valvonnat Koulussa oppilaat ovat opettajien valvonnassa. Välituntivalvonnat suorittaa opettaja yhdessä päätetyn ja opettajainhuoneen seinällä näkyvän vuorolistan mukaisesti. Valvontatehtävissä opettajia auttavat koulunkäynnin ohjaajat. Välituntipiha-alue kerrotaan ja näytetään oppilaille jokaisen lukuvuoden alussa Koulun järjestyssäännöt ovat liitteenä (liite 1) Johtokunnan hyväksymät koulun järjestyssäännöt tiedotetaan huoltajille ja oppilaille vuosittain lukuvuoden alussa. 2.3 Koulussa toteutettava esiopetus Maaniitun koulussa ei järjestä esiopetusta. 2.4 Koulun tietostrategia 6

7 Kunnassa on yhteinen koulutoimen tieto- ja viestintästrategia ja tietotekniikan opetussuunnitelma. Tietostrategia on kuntakohtaisen opetussuunnitelman liitteenä. Tietotekniikan opetuksessa huomioidaan myös tietoturvaan liittyvät asiat. 3. Oppimisen ja koulunkäynnin yleinen ja tehostettu tuki 3.1 Syrjäytymisen ehkäiseminen Syrjäytymisen ehkäisemisessä korostuu ennaltaehkäisevä toiminta. Oppilaiden oppimisvaikeuksien syvenemistä ehkäistään tunnistamalla ne mahdollisimman varhain ja huomioimalla oppilaiden yksilölliset oppimisvalmiudet. Oppilaiden tervettä itsetuntoa tuetaan positiivisella ja kannustavalla ilmapiirillä, joka hyväksyy erilaisuuden. Oppimisympäristö ja muut olosuhteet järjestetään oppilaille sopiviksi. Maaniitun koulussa syrjäytymiskehitystä estävistä toimenpiteistä sovitaan lukuvuosittain laadittavassa opetussuunnitelmaan perustuvassa työsuunnitelmassa. Näitä toimenpiteitä ovat: - varhainen puuttuminen ongelmiin - kummioppilastoiminta - oppilaskuntatoiminta - kiusaamisen ehkäiseminen (KiVa Koulu, vertaissovittelutoiminta) - oppilashuollolliset tukitoimet - oppimisen tuki 3.2 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetuksessa tukeudutaan opetussuunnitelman perusteisiin. Eri kulttuurien tavat otetaan huomioon koulutyössä. Suomi toisena kielenä opetusta järjestetään opetussuunnitelman mukaisesti. Kodin ja koulun välisissä oppilasta koskevissa neuvotteluissa käytetään tarvittaesssa tulkkia. Vieraskielisille oppilaille tarjotaan oman äidinkielen opetusta, mikäli ryhmä saadaan muodostettua. 3.3 Oppilashuoltoryhmän kokoonpano ja tehtävät Oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, terveyskeskuspsykologi, koulukuraattori, erityisopettaja ja kouluterveydenhoitaja. Vakituisten jäsenten lisäksi koulun oppilashuoltoryhmään osallistuvat tarvittaessa ne koulun opettajat, joiden läsnäolo asian käsittelyssä on tarpeen, koulun ulkopuoliset oppilashuoltoryhmän kanssa toimivat muut asiantuntijat tai oppilas huoltajineen. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa ja lisäksi aina tarvittaessa. Oppilashuoltoryhmän toiminnasta vastaa rehtori, joka toimii kokousten puheenjohtajana. Kokoontumisesta laaditaan muistio. Oppilashuoltoryhmän tehtävä on: 7

8 suunnitella ja koordinoida oppilashuoltotyötä koulussa ennaltaehkäistä oppimisen esteitä ja kasvuun liittyviä ongelmia ratkaista jo syntyneitä ongelmia tukea opettajia kasvatus- ja opetustyössä löytää parhaat mahdolliset keinot oppimiustuloksien saavuttamiseksi suunnitella yhteistyössä opettajien kanssa tehostetun tai erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden koulutyön järjestäminen seurata ja arvioida toimenpiteiden vaikutuksia Oppilashuoltoryhmän toiminnasta tiedotetaan lukuvuosittain oppilaille, vanhemmille ja opettajakunnalle. Lukuvuoden päätteeksi oppilashuoltoryhmä arvioi toimintaansa erillisessä arviointikokouksessa. Arvioinnin tulokset kirjataan kokouspöytäkirjaan ja annetaan tiedoksi koulun johtokunnalle. 3.4 Opetuksen tukipalvelut Koulunkäynnin ohjaajan tuki Koulunkäyntiinsä tukea tarvitseville oppilaille järjestetään koulunkäynnin ohjaajan palvelua koululle myönnetyn resurssin puitteissa. Rehtori kohdentaa koululle myönnetyn koulunkäynnin ohjaajaresurssin selvitettyään yksilö- ja ryhmäkohtaiset tarpeet ja kuultuaan oppilashuoltorymää. Tehostetun tuen piirissä olevan oppilaan saama koulunkäynnin ohjaajapalvelu kirjataan oppilaalle pedagogisen arvion pohjalta laadittavaan oppimissuunnitelmaan Koulukuraattoripalvelut Koulukuraattorityön tavoitteena on tukea ja edistää oppilaiden hyvinvointia, myönteistä kokonaiskehitystä ja koulunkäyntiä kouluyhteisössä sosiaalityön keinoin. Toiminta koostuu arvioinnista, ennaltaehkäisystä, neuvonnasta ja tukitoimien etsimisestä. Koulukuraattorin tuki voi olla yksilöllistä, ryhmään tai koko luokkaan kohdistuvaa. Maaniitun koulussa koulukuraattori toimii 2 3 päivänä viikossa. Koulukuraattori osallistuu oppilashuoltoryhmän toimintaan Psykologipalvelut Koulut ovat osa terveyskeskuspsykologien työaluetta. Koulussa toimiessaan psykologi antaa opettajille konsultaatiota ja vanhemmille neuvoja alansa asioissa. Psykologi osallistuu oppilaiden koulunkäyntiongelmien selvittelyyn. Tällöin käytetään tarvittaessa apuna psykologisia tutkimusmenetelmiä ja järjestetään neuvotteluja tapauskohtaisesti. Psykologin tutkimusta tarvitaan mm. kouluvalmiuden arvioinnissa, oppimisvaikeuksien selvittelyssä ja koulun ulkopuolisten tuki- ja kuntoutuspalveluiden tarpeiden selvityksessä. Terveyskeskuspsykologi osallistuu oppilashuoltoryhmän toimintaan Kouluterveydenhuolto 8

9 Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata jokaiselle lapselle mahdollisimman terve kasvu ja kehitys kannustamalla ja ohjaamalla heitä terveisiin elämäntapoihin. Terveydenhoitaja toimii terveystiedon ja terveysneuvonnan asiantuntijana kouluyhteisössä. Kouluterveydenhoitaja osallistuu oppilashuoltoryhmän toimintaan ja on läsnä koululla kolmena päivänä viikossa Kouluruokailu Kouluruokailu on osa koulun oppilashuoltoa, kasvatusta ja opetusta. Oppilaille tarjotaan jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Lääketieteellisiin syihin perustuvat erityisruokavaliot sekä eettisistä syistä rajoitetut ruokavaliot valmistetaan erikseen huoltajien täyttämien ilmoitusten perusteella Koulukuljetus Kunta järjestää peruskoulun oppilaalle maksuttoman kuljetuksen tai avustaa oppilaan kuljettamista seuraavissa tapauksissa: Oppilas on luokalla ja hänen koulumatkansa on yli 3 km. Oppilas on luokalla ja hänen koulumatkansa on yli 5 km. Ilman kuljetusta koulumatka on oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioonottaen liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Ratkaisu tehdään asiantuntijalausunnon perusteella. Päätöksen koulukuljetuksesta tekee kuljetussuunnittelija. 3.5 Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tukea hänen itsenäistymistään, tasapainoisen persoonallisuuden kehittymistään ja sosiaalista kasvuaan. Oppilaanohjausta annetaan eri aineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaanohjauksella kehitetään opiskelun taitoja ja opetetaan opiskelutekniikkaa. 3.6 Tukimuodot yleisen ja tehostetun tuen aikana Tukimuodot yleisen tuen aikana Tukiopetus Oppilaalla on oikeus saada tukiopetusta oppimisvaikeuksiinsa, jotka johtuvat poissaoloista, tilapäisistä oppimisvaikeuksista tai muista syistä. Opettaja seuraa oppilaan oppimista ja mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä ja tarjoaa oppilaalle tukiopetusta tarvittaessa. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa. 9

10 Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessa ja koulunkäynnissä, on oikeus tarvitessaan saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaista erityisopetusta antaa erityisopettaja. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa samanaikaisopetuksena, pienryhmissä tai yksilöopetuksena joko säännöllisesti tai jaksoittain. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisestä keskustellaan huoltajan kanssa. Oppilaan oma opettaja ja erityisopettaja sopivat keskenään siitä, kumpi toimii tiedon välittäjänä kotiin silloin kun erityisopetuksen tarve havaitaan Koulunkäynnin ohjaajan palvelut Rehtori osoittaa koulunkäynnin ohjaajapalvelun sitä tarvitsevalle oppilaalle ja opetusryhmälle koululle myönnetystä koulunkäynnin ohjaajaresurssista. Koulunkäynnin ohjaaja työskentelee oppitunnilla oppilaiden oppimisen ohjaajana ja tukijana opettajan ohjeiden mukaisesti. Koulunkäynnin ohjaaja tukee ja ohjaa oppilaita tarvittaessa välitunneilla ja siirtymätilanteissa. Koulunkäynnin ohjaajat vastaavat myös pitkäaikaissairaiden oppilaiden koulupäivän aikana tarvitseman lääkehoidon toteuttamisesta sekä muista hoidollisista toimenpiteistä Eriyttäminen ja joustavat opetusryhmät Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon oppilasryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Eriyttäminen voi kohdistua opiskelun laajuuteen, syvyyteen ja oppimisnopeuden vaihteluun. Opetusta eriytettäessä oppilaita voidaan ryhmitellä joustavasti eri tavalla, myös luokkarajat ylittäen Tukimuodot tehostetun tuen aikana Tukiopetus Ennen tehostetun tuen alkamista oppilaalle tehdään pedagoginen arvio, jonka yhteydessä arvioidaan aiemmin annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus. Pedagogisen arvion jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, johon kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Tukiopetusta annetaan esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin tai jollakin oppimisen alueella ilmenevään lyhytaikaiseen tai pidempiaikaiseen tuen tarpeeseen Osa-aikainen erityisopetus Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Oppilaalle laadittavassa oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan tarvitseman osa-aikaisen 10

11 erityisopetuksen tavoitteet ja järjestäminen. Yleensä osa-aikaisen erityisopetuksen tarve ja merkitys tukimuotona vahvistuvat oppilaan siirtyessä tehostetun tuen piiriin Koulunkäynnin ohjaajan palvelut Tehostetun tuen piirissä olevan oppilaan saama koulunkäynnin ohjaajan palvelu kirjataan oppilaalle pedagogisen arvion pohjalta laadittavaan oppimissuunnitelmaan Eriyttäminen ja joustavat opetusryhmät Eriyttäminen ja joustavien opetusryhminen käyttö toimivat paitsi yleisen, myös tehostetun tuen aikana oppilaan tukimuotoina, ks. kohta Erityisluokalla opiskelu lyhytaikaisena tukimuotona Jos oppilaalle oman koulun tehostetun tuen tukitoimet eivät ole riittäviä, on mahdollista järjestää tukijakso erityisluokalla. Tukijakson aikana selvitetään, mikä olisi paras mahdollinen koulupaikka oppilaan oppimisedellytysten kannalta. Tukijakso on aina määräaikainen (enintään 2 kuukautta) ja se kirjataan oppilaan oppimissuunnitelmaan. Tukijaksosta ei tehdä hallinnollista päätöstä. Tukijaksopaikan saamiseksi lähettävä koulu on yhteydessä tehostetun ja erityisen tuen koordinaattoriin. Ennen tukijakson alkamista on oppilaan tehostetun tuen jakson pitänyt kestää vähintään puoli vuotta (pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma tulee olla tehtynä). Tukijakson aikana selvitetään, mikä koulumuoto parhaiten tukisi oppilaan oppimista ja tehdään päätös hänen koulupaikastaan. Mikäli oppilas tukijakson jälkeen jatkaa opiskelua erityisluokalla, tehdään hänelle pedagoginen selvitys ja päätös erityisen tuen aloittamisesta Pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laatiminen Silloin kun oppilaalle annettava yleinen tuki ei riitä, hänelle annetaan tehostettua tukea. Ennen tehostettuun tukeen siirtymistä oppilaalle on laadittava kirjallinen pedagoginen arvio, jossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Vastuu pedagogisen arvion laatimisesta on luokanopettajalla, joka huolehtii arviota varten tarvittavan tiedon keräämisestä muilta oppilasta opettavilta opettajilta. Luokanopettaja myös kirjaa keräämänsä tiedon pedagogiseen arvioon. Tarvittaessa arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan huoltajien kanssa on tärkeää sekä tuen 11

12 tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen oppilashuoltoryhmässä. Tämän jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, johon kirjataan oppilaalle annettava tehostettu tuki. Oppimissuunnitelma on laadittava kuukauden kuluessa siitä, kun päätös tehostetun tuen alkamisesta on tehty. Oppimissuunnitelmaa tulee tarkistaa säännöllisin väliajoin lukuvuoden aikana ja vähintään kerran vuodessa. Vastuu oppimissuunnitelman laatimisesta ja kirjaamisesta on oppilaan luokanopettajalla. Oppilaalla tulee olla oppimissuunnitelman mukainen tehostettu tuki käytössään vähintään puoli vuotta ennen kuin hänelle voidaan hakea erityisen tuen päätöstä. Oppimisuunnitelma voidaan laatia jokaiselle oppilaalle (myös yleisen tuen aikana) ja se tulee laatia tehostettuun tukeen siirtyvälle oppilaalle. Oppmissuunnitelma liitteineen on salassa pidettävä asiakirja ja sitä säilytetään koulussa lukollisessa ja paloturvallisessa tilassa. Kopio oppimissuunnitelmasta annetaan oppilaan huoltajille ja oppilasta opettaville opettajille, jotka säilyttävät sitä salassa virkavastuullaan. 3.7 Oppilaskerhot Maaniitun koulussa voidaan järjestää kerhotoimintaa kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi. Koulun kerhotyön tarkoituksena on kannustaa oppilaan myönteisten harrastusten viriämistä ja tukea oppilaan sosiaalista kasvua ja itsensä monipuolista kehittämistä. Oppilaskerhot tarjoavat oppilaalle myös paikan viettää koulutyön ulkopuolista aikaa. 4. Oppimisen ja koulunkäynnin erityinen tuki 4.1 Tukimuodot erityisen tuen aikana Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Päätöksen oppilaan siirtymisestä erityisen tuen piiriin tekee opetuspäällikkö pedagogisen selvityksen perusteella. Ennen erityisen tuen aloittamista kuullaan oppilasta ja tämän huoltajia sekä tehdään kirjallinen pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Vastuu pedagogisen selvityksen laatimisesta on oppilaan luokanopettajalla. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet 12

13 arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän Oppiaine voidaan yksilöllistää jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita. Tällöin oppilaan erityisen tuen päätökseen kirjataan yksilöllistettävät oppiaineet. Oppiaineen oppimäärää voidaan yksilöllistää vain, jos oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös. Ennen oppilaan ensimmäisen oppiaineen yksilöllistämistä tulee oppilaan pedagogiseen selvitykseen kirjata tai liittää psykologin suositus yksilöllistämisestä. Tämän jälkeen, mikäli yksilöllistettäviä oppiaineita tulee lisää, riittää pedagoginen selvitys. Oppilaalle laadittavaan HOJKS:iin kuvataan yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä oppilaan edistymisen, seurannan ja arvioinnin periaatteet. Erityinen tuki muodostuu opetuspäällikön tekemään erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Oppilaalle, joka on erityisen tuen piirissä, laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS liitteineen on salassa pidettävä asiakirja, jota säilytetään koulussa lukitussa ja paloturvallisessa tilassa. Kopio HOJKS:sta annetaan oppilaan huoltajille ja oppilasta opettaville opettajille, jotka säilyttävät sitä huolellisesti virkavastuullaan. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, opetuspäällikkö tekee erityisen tuen jatkamisesta päätöksen. Mikäli katsotaan, ettei erityistä tukea enää tarvita, tulee tuen lopettamisesta tehdä vastaava päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea ja hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä, jolloin oppilas opiskelee integroituneena yleisopetuksessa tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. 5. Koulussa toteutettava yhteistyö 5.1 Esiopetuksen kanssa toteutettava yhteistyö Esiopetuksen kanssa tehtävän yhteistyön tarkoituksena on tukea lapsen siirtymistä esiopetuksesta alkuopetukseen. Esi- ja alkuopettajat kokoontuvat ainakin kaksi kertaa lukuvuodessa yhteiseen suunnittelutilaisuuteen. Syksyn tapaamisen tavoitteena on lukuvuoden yhteisen toiminnan suunnittelu ja yhteistyöryhmien sopiminen. Kevään tapaamisen aiheena on koulutulokkaiden 13

14 oppilaskohtaiset nivelpalaverit tehostetun ja erityisen tuen lasten osalta. Keväällä järjestetään koulutulokkaille ja heidän huoltajilleen kouluuntutustumistilaisuus. 5.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppilaan huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön tiedotetaan huoltajille. Opettajilta edellytetään aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle ja tarjotaan mahdollisuus verkostoitumiseen. Luokkatoimikuntatyö on toivottavaa. Koulu on yhteistyössä Maaniitun koulun Vanhempainyhdistyksen kanssa monissa koulunkäyntiin ja kasvatukseen liittyvissä asioissa. Yhteistyömuotoja kodin ja koulun välillä voivat olla mm. koulutulokkaiden tutustumispäivän vanhempaintilaisuus, luokkien vanhempainillat, koulun yhteinen vanhempainilta, opettajan ja vanhempien tapaamiset, koulun juhlat, retket ja toimintapäivät. Lapsen koulunkäyntiin liittyvissä asioissa yhteyttä pidetään Helmi Reissuvihkon ja puhelimen välityksellä ja järjestämällä henkilökohtaisia tapaamisia tarpeen mukaan. Syyslukukauden vanhempainillassa, jonka opettaja kutsuu kokoon, valitaan luokan edustajat koulun Vanhempainyhdistykseen. Vanhempainyhdistys on rekisteröity yhdistys ja se toimii itsenäisesti koulun toimintaan osallistuen ja sitä tukien. Vanhempainyhdistyksen ohella kodin ja koulun yhteistyötä toteuttaa myös koulun johtokunta. Johtokunnassa koulun asioista ovat päättämässä mm. huoltajien edustajat. 5.3 Muiden koulujen kanssa toteutettava yhteistyö Maaniitun koulu toimii kiinteässä yhteistyössä alueen ja kunnan muiden koulujen kanssa. Muiden koulujen kesken sovitaan mm. lukitun oppilaaksiottoalueen ulkopuolella asuvien lasten koulupaikasta, vieraan kielen opiskelun ja yhteisten opettajien tuntien järjestämisestä. Kirkonkylän alueen koulujen kanssa tehdään yhteistyötä suunnittelussa, vanhempainilloissa ja oppilaille järjestettävissä tapahtumissa. Nurmijärven Yhteiskoulun kanssa tehtävässä yhteistyössä varmistetaan perusopetuksen 7. luokalle siirtyvien oppilaiden tiedonsiirto koulusta toiseen. Muiden Nurmijärven koulujen kanssa sovitaan mm. A2- kielen opiskelun järjestämisestä. 5.4 Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa 14

15 Maaniitun koulu toimii yhteistyössä tilojen käytön suhteen ja erilaisten erikseen sovittavien projektien (esim. näyttelyjen, esitysten, lajiesittelyjen, tutustumistilaisuuksien) yhteydessä mm. Kansalaisopisto Jukolan, Nurmijärven Musiikkiopiston, Nurmijärven Tanssiopiston ja muiden paikallisten yhdistysten ja seurojen kanssa. Koulu on läheisessä yhteistyössä Maaniitun koulun Vanhempainyhdistyksen kanssa. Yhteistyömuotoina voivat olla eri tapahtumat lukuvuoden aikana ja mahdolliset yhteisesti järjestettävät vanhempainillat tai oppilaskerhot. Vanhempainyhdistyksen kokouksiin osallistuu mahdollisuuksien mukaan aina rehtori, vararehtori tai joku opettajakunnasta. Nurmijärven kirjaston kanssa koulu tekee tiivistä yhteistyötä tavoitteena lukemisen harrastuksen lisääminen. Yhteisenä tavoitteena on myös kirjaston käytön tehostaminen. Rajamäen uimahallissa ja Klaukkalan jäähallissa käydään lukuvuosittain. 5.5 Yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa Oppilaiden oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvien asioiden tukemisessa koulu voi tehdä yhteistyötä mm. Kasvatus- ja perheneuvolan, sosiaalityöntekijöiden, Hyvinkään sairaalan, Lastenlinnan sairaalan ja eri sijoituskotien kanssa. Nurmijärven Seurakunnan kanssa sovitaan lukuvuoden aikana yhteistyöstä mm. koulun päivänavauksien järjestämisessä. Yhteistyömuotoihin kuuluvat myös mahdolliset osallistumiset koululaisjumalanpalveluksiin lukuvuoden aikana. Seurakunnan iltapäiväkerhotoiminnan kanssa ollaan yhteistyössä. Nuorisotoimen kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä; mm.kantti Kestää päihdevalistus, konsultointi. Lähipoliisi vierailee luokissa vuosittain ja hänen kanssaan tehdään yhteistyötä tarvittaessa. 6. Oppimisen arviointi 6.1 Koulun arviointisuunnitelma Arviointi on olennainen osa koulun kasvatus- ja opetustyötä. Arvioinnin tehtävänä on kouluyhteisön toiminnan kehittäminen ja ohjaaminen. Arvioinnilla tarkoitetaan oppilasarviointia, kouluyhteisön arviointia ja opetussuunnitelman toteutumisen arviointia. Nurmijärven kunta arvioi opetuksen järjestäjänä oman toimintansa tehokkuutta, vaikuttavuutta ja taloudellisuutta mm. perusopetuksen laatukriteerien pohjalta. Arviointia suoritetaan vuosittain taloussuunnitelmaan 15

16 sisältyvien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen seurantana. Arviointitulokset esitetään toimintakertomuksessa. Toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan kouluilta kerättävän arviointitiedon kautta. 6.2 Koulun toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Maaniitun koulun toimintaa kehitetään ja arvioidaan: - opettajainkokouksissa - työryhmien vastuuhenkilöiden välisissä neuvonpidoissa - tapahtumien jälkeen pidettävissä palautekeskusteluissa - lukuvuoden aikana erilaisissa neuvotteluissa opettajien ja huoltajien välillä - lukuvuoden päättyessä pidettävässä palautekeskustelussa - lukuvuosittain koulun toimintakertomuksessa - tarvittaessa kyselyillä oppilaille, huoltajille ja henkilökunnalle - esimiehen ja henkilöstön välillä käytävissä kehityskeskusteluissa - johtokunnan kokouksissa - rehtorin ja opetuspäällikön välillä käytävissä kehityskeskusteluissa - laatutyön avulla 6.3 Oppilaan itsearviointi Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearvioinnin tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja kehittää opiskelutaitoja. Tavoitteena on oppilaan myönteisen itsetunnon ja minäkuvan vahvistuminen. Oppilas oppii: - asettamaan opiskelulleen ja työskentelylleen tavoitteita - tiedostamaan asetetut tavoitteet - tarkastelemaan ja säätelemään oppimisprosessiaan - tunnistamaan omaa edistymistään. Lukuvuoden aikana oppilaan tulee voida arvioida itseään ja saada palautetta arvioinnista. Itsearvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti osaamisen ja oppimisen eri alueisiin. Maaniitun koulussa oppilaan itsearvioinnin keinoina käytetään mm: - valmiita kaavakkeita - oppikirjojen arviointikaavakkeita opetusjaksojen alussa ja lopussa - opettajan ja oppilaan välisiä keskusteluja - pariarviointia - työskentelyprosessin arviointia suhteessa saavutettuun lopputulokseen 6.4 Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan oppilaan 16

17 opiskelua. Arvioinnin tulee olla monipuolista, jatkuvaa ja tavoitteellista. Sen tulee olla aina perusteltavissa. Oppilaan arviointi tukee oppilaan: - persoonallisuuden kehittymistä ja sosiaalistumista - työskentely- ja opiskelutaitojen kehittymistä - tiedollista ja taidollista kehittymistä - kehittymistä itsearvioinnissa - ohjautumista jatko-opintoihin. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaanarvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvauksia oppilaan hyvästä osaamisesta löytyy oppiaineiden kohdalta kunnan opetussuunnitelmasta. Työskentelyn arviointi Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Maaniitun koulussa oppilaan työskentelyä arvioidaan sanallisesti luokilla luokilla työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arviointiin ja arvosanaan. Käyttäytymisen arviointi Oppilaan käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon miten oppilas - noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja - tuntee vastuuta omasta ja toisten tekemisestä - kykenee arvostamaan omaa ja toisten työtä ja tuloksia - osaa arvostaa toisten yksityisyyttä ja hyväksyy erilaisuuden - tuntee vastuuta ympäristöstä. Maaniitun koulussa oppilaan käyttäytymistä arvioidaan sanallisesti luokilla ja numeroin luokilla. Oppilaan huolellisuus arvioidaan osana käyttäytymistä. Käyttäytymisen arviointia ei anneta erotodistuksessa Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden oppimisvaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioinnissa otetaan huomioon esim. todettu 17

18 lukivaikeus tai muut oppimiseen liittyvät vaikeudet. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna monipuolisia mahdollisuuksia näyttää osaamisensa, mm. suullista koetta, suullisesti täydennettyä koetta, tietotekniikkaa, eriytettyä koetta, lisäaikaa kokeeseen, tukivälineitä jne. Mikäli erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi Mikäli maahanmuuttajataustaisen oppilaan tuen tarve sitä edellyttää, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppilaan mahdollisesti puutteellinen kielitaito otetaan huomioon arvioinnissa Vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen siirretyn oppilaan arviointi Erityiseen tukeen siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää vuosiluokkiin sitomattomasti koko perusopetuksen ajan. Tällöin asia kirjataan opetuspäällikön tekemään erityisen tuen päätökseen ja oppilas opiskelee pääsääntöisesti oman ikäluokkansa mukaisessa opetusryhmässä HOJKS:iin kirjatun henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli oppilaalla ei ole erityisen tuen päätöstä, hallintopäätöksen oppilaan siirtämisestä vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen tekee rehtori. Vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen siirretyn oppilaan arvioinnissa todistukseen merkitään vain hyväksytyt suoritukset ja muilta osin oppilas jatkaa opintojaan seuraavalla vuosiluokalla. 6.5 Koulun antamat todistukset Koulun antamista todistuksista on tarkemmin sovittu opetussuunnitelman perusteissa ja kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa. Nurmijärven kunnassa oppilaalle annetaan lukuvuoden päättyessä lukuvuositodistus ja lukuvuoden aikana vähintään yksi välitodistus. Kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa on myös määrätty, milloin käytetään sanallista arviointia ja milloin numeroarvostelua Välitodistus Maaniitun koulussa annetaan välitodistus syyslukukauden päättyessä. Välitodistuksessa käytetään vuosiluokilla 1-3- sanallista arviointia. Neljännellä luokalla käytetään sekä sanallista että numeroarviointia. Viidennellä ja kuudennella luokalla käytetään numeroarvostelua. 5. luokalla opetettava kunnallinen valinnaisaine eli kotiseutuopetus 18

19 arvioidaan sanallisesti. Uudet oppiaineet, jotka alkavat 5. vuosiluokalla (HI, FY/KE, BG, A2-kieli) arvioidaan ensimmäisen kerran vasta kyseisen vuosiluokan lukuvuositodistuksessa. Välitodistus on osa jatkuvaa arviointia ja sen tulee olla ohjaava, tiedottava ja kannustava Lukuvuositodistus Lukuvuositodistus annetaan lukuvuoden päättyessä. Lukuvuositodistuksessa arvioidaan koko lukuvuotta, ei siis vain kevätlukukautta. Vuosiluokilla 1-3 käytetään lukuvuositodistuksessa sanallista arviointia. Neljännellä luokalla käytetään sekä sanallista että numeroarviointia. Viidennellä ja kuudennella luokalla käytetään numeroarvostelua. Vuosiluokilla 1-4 ympäristö- ja luonnontieto arvioidaan yhdellä arvosanalla. Vuosiluokilla 5-6 arvioidaan biologia ja maantieto yhdellä arvosanalla sekä fysiikka ja kemia yhdellä arvosanalla. Uudet oppiaineet, jotka alkavat 5. luokalla, arvioidaan ensimmäisen kerran vasta kyseisen vuosiluokan lukuvuositodistuksessa. 5. luokalla opetettava kunnallinen valinnaisaine eli kotiseutuopetus arvioidaan sanallisesti Erotodistus Jos oppilas siirtyy toisen kunnan kouluun lukuvuoden aikana, hänelle annetaan erotodistus. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erotodistuksen allekirjoittaa rehtori. 6.6 Koulukohtaisen opetussuunnitelman arviointi ja päivittäminen Koulukohtaista opetussuunnitelmaa arvioidaan vuosittain ja päivitetään tarvittaessa. 19

20 MAANIITUN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT (Hyväksytty johtokunnassa ) 1. Koulumatkalla noudatan liikennesääntöjä. 2. Vasta toisella luokalla saan tulla pyörällä kouluun. Pyörä kannattaa lukita telineeseen koulupäivän ajaksi. Rullaluistimet, rullalauta ja potkulauta kuuluvat vapaa-aikaan. 3. Ennen koulun alkua ja välituntien aikana olen ulkona piha-alueella. Välituntien aikana en oleskele sisätiloissa. 4. Leikin välitunnilla turvallisia leikkejä sovussa muiden kanssa. En heitä kiviä tai lumipalloja. 5. Kävelen koulun sisällä meluamatta. 6. Tunnin alussa olen omassa luokassani omalla paikallani. 7. Oppitunneilla annan kaikille työrauhan. 8. Pidän hyvää huolta koulun yhteisestä omaisuudesta ja omista tavaroistani. Tarpeettomat tavarat jätän kotiin. En koske toisten omaisuuteen ilman lupaa. Olen velvollinen korvaamaan aiheuttamani vahingon. 9. Ylläpidän oma-aloitteisesti koulun viihtyvyyttä ja siisteyttä. 10. Puhun ja käyttäydyn kauniisti. 11. Noudatan opettajan ja muun henkilökunnan antamia ohjeita. 12. Ruokalassa noudatan hyviä ruokailutapoja. 20